Työmaana maailma 1/2011

1/2011 • ajateltavaa kaiken maailman pomoille ja duunareille sask – suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus

1/2011 • ajateltavaa kaiken maailman pomoille ja duunareille sask – suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus

Vaatteitavero-rahoillaKunnat ja valtioostavat työvaatteetmistä halvimmallasaa, vaikka vaihtoehtojakin olisi tarjolla.

orjana helsingissä /// reilummat kisat lontoossa /// sask 25 vuotta

Liity

sinäkin SASKin

kannatus-

jäseneksi!

Sivut 4 & 28

Toukokuu 2011

toimitusJukka Pääkkönen

vastaava päätoimittaja

Heidi Korva vs. toimitussihteeri

ulkoasuIiro Törmä

kannen kuvaTeemu Kuusimurto

kirjapaino Miktor Oy, Helsinki 2011

julkaisija

SASK ry, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus

Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki

p. 0207 6998 20, fax 0207 6998 21sähköposti: [email protected]

internet: www.sask.fi

issn 1456-2030

työmaana maailma postitetaan saskin

kannatusjäsenille ja jäsenjärjestöille, jäsenjärjestöjen

aktiiveille sekä lehden yksityistilaajille. lehti on tilaajille maksuton. lehden

tuotantoon ja julkaisemiseen

on saatu ulkoasiain-ministeriön

kehitysyhteistyö-tiedotustukea.

Sisältö1/2011

3Yhteistäetuavalvomassa jukka pääkkönen

4–7 Lyhyesti anna berghäll, heidi korva, jukka pääkkönen, eeva suhonen, juha vauhkonen

8Työvaatteettulevatentistäuseamminkaukaa outi moilala

14Laihotekikotimaisuudestakilpailuvaltin heidi korva

15Vastuullisuusvastapuolitiessä outi moilala

16Eikiitoshikipajoilleolympialaisissa! auli valpola

19ReiluapeliävaaditaanmyösBrasiliassa anna berghäll

20 Siirtolainenmuuttaalähellekotia maippi tapanainen

22 ”Helsingissäminustatuliorja” kaisa viitanen

26Luvattomanhyväelämäaidantakana pinja valkonen

28 Hyötyäpuolinjatoisin eeva suhonen

30 "SASKonavannutoviauusiinmaihin" heidi korva

kannessa: Suomalaisten työvaatteet

valmistetaan nykyään usein ulkomailla. Kuvassa sairaanhoitaja

Juha-Ville Vieri omassa työasussaan.

Play Fair -verkosto kampanjoi jo kolmatta kertaa, jotta kesäkisoissa ei nähtäisi hikipajatuotteita.

suomalaiset ammattiliitot perustivat SASKin 25 vuotta sit-ten tukemaan kehitysmaiden kaltoin kohdeltuja ammattijär-jestöjä. Pontimena oli solidaarisuus, halu auttaa ammattiyh-distysveljiä ja -sisaria köyhässä etelässä. Mutta monet kauko-katseiset perustajat näkivät jo tuolloin, että solidaarisuudella on ammatti yhdistysliikkeen kehitysyhteistyössä toinenkin ulot-tuvuus: yhteinen pitkän ajan edunvalvonta, kaikille kuuluvien minimi oikeuksien puolustaminen.

Jo neljännesvuosisata sitten oli näkyvissä, että vaikeimmat ja katkerimmat kamppailut työntekijöiden perusoikeuksista käy-dään etelässä, missä ammattiliitot ovat joko historiallisista syistä heikkoja, vallanpitäjien säätämien toimintarajoitusten kahlit-semia tai kokonaan lainsuojattomia. SASKin perustajat tiesivät ja aavistivat, että kehitysmaat ovat se työmarkkina laboratorio, jossa globaalin tuotannon uusia malleja ja markkinaliberalismin työelämäkonsepteja ensin kokeillaan – jotta ne ennemmin tai myöhemmin voitaisiin tuoda myös meille.

Mullistuksen mittasuhdetta tai nopeutta ei kenties aavis-tettu, mutta suunta kylläkin. Siksi SASKin toiminta-alue oli alusta lähtien maantieteellisesti laaja. Yhteistyökumppanit ja -muodot sen sijaan rajattiin tarkoin. SASKin kautta suomalaiset ammattiliitot tukevat kehitysmaissa toimivia sisarjärjestöjään ja auttavat niitä vahvistamaan verkostojaan koulutuksen, tutki-muksen ja järjestökehityksen avulla.

Tuon ajan kehitysmaamielikuvissa linjaus tuntui oudolta ja herätti myös vastustusta. Moni arvioi kehitysmaiden tar-vitsevan ennemminkin kaivoja ja lääkkeitä kuin toimivaa ammattiyhdistys liikettä.

Nyt linjausta on jo vaikea kyseenalaistaa. Yleisesti hyväksy-tään, että toiminta köyhyyden poistamiseksi vaatii puuttumista myös eriarvoisuuteen ja varallisuuden epätasaiseen jakautu-miseen paitsi kansakuntien kesken, myös yhteiskuntien sisällä. Tämä ei ole ulkopuolisten, vaan kehitysmaan oman kansalaisyh-teiskunnan tehtävä. Kehitysyhteistyö voi edistää prosessia vah-vistamalla vapaan kansalaisyhteiskunnan toimijoita ja helpotta-malla heidän osallistumistaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätösten valmisteluun.

Toimivan kansalaisyhteiskunnan olennainen elementti on vapaa ja demokraattinen ammattiyhdistysliike, joka saa valtuutuksensa omalta jäsenistöltään. Useissa kehitysmaissa ammattiyhdistysliike on yksi harvoista järjestäytyneen kansalais toiminnan muodoista. Tilaisuuden tullen se pystyy silti antamaan kanavan merkittävienkin muutosvoimien esiin-marssille. Pohjois-Afrikan maiden tapahtumat ovat tästä tuorein esimerkki.

saskin työmaana on edelleen maailma, mutta alkuaikoja enemmän toiminnassa näkyy nyt kotimainen osallistuminen. Se on SASKin juhlavuoden keskeisiä teemoja, ja siitä on esimerk-kejä myös tässä lehtemme numerossa.

Ammattiliiton osallistuminen kehitysyhteistyöhön tarvitsee jäsenistön hyväksynnän ja aktiivisen tuen. Siksi rakennamme kannatusjäsenten verkostoa: jotta yhteinen pitkän ajan etu ei pääsisi jokapäiväisiä ongelmia ratkottaessa unohtumaan.

Samalla yksittäiselle jäsenelle avautuu mahdollisuus uuden-laiseen ay-toimintaan. Hyvä esimerkki ovat kampanjaverkostot, joita ay-liike rakentaa partnereidensa kanssa eri puolilla maail-maa. Ne ovat kansainvälisiä, mutta niiden voima syntyy usean maan kotimaisesta ja paikallisesta toiminnasta.

Medianäkyvyyden ja internet-vetoomusten avulla kam-panjaverkostot ovat saaneet sekä suuryhtiöitä että hallituk-sia muuttamaan käytöstään. Tarvittiin vain kolmen vuoden kampanja, jotta monikansallinen Nestlé taipui takaamaan toimintaoikeudet indonesialaisen tehtaansa ammattiliitolle. Vähän aiemmin toinen elintarvikejätti Unilever oli painostettu vakinaistamaan satojen pätkätyöläisten työsuhteet pakistani-laisessa Lipton-tehtaas saan. Tuoreessa muistissa on myös Bang-ladeshin hallituksen päätös korottaa vaatetustehtaiden laillisia minimipalkkoja, jotka joutuivat ensin kampanjaverkostojen ja sitten asiakasyhtiöiden luupin alle.

Lisää esimerkkejä löytyy runsaasti. Kaikki ne vahvistavat sen jo vanhan hokeman, että globaalia ajattelua kannattaa tukea paikallisella toiminnalla. Ja että yhdessä olemme vahvoja.

PS: Jos mietit, miksi saat tämän lehden, syy voi olla yksi seuraa-vista: Olet tilannut tämän lehden maksutta kotiisi. Ammattiliittosi on tilannut lehden sinulle. Olet SASKin kan natusjäsen. Olet osallistunut SASKin Solidaarisuuspäi-ville, talkoomatkalle tai muuhun kou-lutustapahtumaan. Olet vastannut SASKin kyselyyn messuilla tai muussa yleisötapah-tumassa. Olet toimit-taja, kansanedustaja tai muu yhteiskunnal-linen vaikuttaja, jolle lehti lähetetään pyytä-mättä. Hyvää kesän alkua!

Yhteistäetuavalvomassapääkirjoitus / jukka pääkkönen

3työmaana maailma 1/2011

Maailma tulee taas kylään, tule sinäkin!Ω maailma kylässä -festivaali täyttää Hel-singin Rautatientorin ja Kaisaniemen kentän taas toukokuun viimeisenä viikonloppuna. SASK ja ammattiliitot ovat mukana karnevaa-leissa Kunnon työ -teemateltalla, joka pysty-tetään Rautatientorille. Tule piipahtamaan! Kerromme, miten voit osallistua ay-liikkeen kansainväliseen solidaarisuustoimintaan tai päästä mukaan supersuosituille talkoomat-koillemme.

Lauantaina kello 11.30–11.45 järjestämme teltassa tietoiskun farkkujen hiekkapuhalluk-sesta ja sunnuntaina kello 14.45–15.30 esitte-lemme vaateteollisuuden hyviksiä ja pahiksia Puhtaat vaatteet -muotinäytöksessä.

Esillä ovat myös Make IT Fair - ja Play Fair 2012 -kampanjat, joissa SASK on mukana.

Mukana teltassa ovat SAK, STTK, Akava, JHL, Jyty, Metalliliitto, PAM, Pro, SEL, Specia, UIL ja YKL sekä SASKin yhteistyökumppanit Työväen Sivistysliitto TSL ja Finnwatch. µ

Sask mukana Maailma kylässä -festivaalilla Helsingissä 28.–29.5.2011

Kunnon työ -teltta Rautatientorilla

la 28.5. kello 11–20 su 29.5. kello 11–18

decent Work -klubi pe 27.5. ravintola Pacifi cossa,

Helsinginkatu 15 klo 19-02

kepa

työmaana maailma 1/20104

LyHyeSTI

hyvästit hiekkapuhallukselleΩ puhtaat vaatteet -kampanja on ryhtynyt keräämään allekir-joituksia farkkujen hiekkapuhal-luksen kieltämiseksi. Tavoitteena on saada aikaan maailmanlaa-juinen stoppi terveyshaittoja ja jopa kuolemia aiheuttavalle vii-meistelymenetelmälle.

Monet farkkuvalmistajat ovat jo ilmoittaneet luopuneensa tappavasta työmenetelmästä, mutta osa on kieltäytynyt yhteis-työstä kansainvälisen kampanja-

verkoston kanssa. Yhteistyö-haluttomiin kuuluvat ainakin Roberto Cavalli ja Armani. Diesel ja Benettonkaan eivät saa puhtaita papereta. Jokaikinen allekirjoitus siis tarvitaan vetoo-mukseen!

Hiekkapuhallus voi sairas-tuttaa työntekijän akuuttiin kivipöly keuhkoon, joka on parantumaton ja hitaasti tap-pava sairaus. Joka vuosi kym-menet tuhannet farkkuteollisuu-

den työntekijät altistuvat hiekka puhalluksen vaaroille, koska muoti määrää, että farkkujen pitää näyttää jo ostohetkellä kulu-neelta.

Puhtaat vaatteet -kampanjaverkos-tossa on Suomesta mukana seitsemän järjestöä, SASK yhtenä niistä. µ

Ω Allekirjoita vetoomus ja tutustu

farkkumerkkien hyviin, pahoihin ja rumiin kampanjan

nettisivuilla osoitteessa

puhtaatvaatteet.fi.

Presidentti tapasi SASKin kumppaneita NamibiassaΩ tasavallan presidentti Tarja Halonen vieraili helmikuisen Namibian-valtiovierailunsa yhtey-dessä myös LaRRIn toimistossa. LaRRI (Labour Research and Resource Institute) on ay-liikettä tukeva tutkimus- ja koulutus-keskus ja SASKin pitkäaikainen kumppani. SASKin toiminnanjoh-taja Janne Ronkainen oli mukana

presidentin delegaatiossa.Presidentti tapasi namibia-

laisten kansalaisjärjestöjen edustajia Windhoekin ”työläis-kaupunginosassa” Katuturassa. LaRRIn lisäksi kutsuttuina olivat Namibian ammatillinen kes-kusjärjestö NUNW, opettajien ammattiliitto sekä näkövam-maisten, kuurojen ja naisyrittä-

jien järjestöjen edustajat.– LaRRIn johtaja Hilma

Shinondola-Mote käytti erittäin hyvän puheenvuoron, jossa hän käsitteli muun muassa tulonjaon ongelmia ja tuloero-jen kasvua Namibiassa, Janne Ronkainen kertoo.

Vuonna 2009 julkaistulla listalla maailman suurimpien

tuloerojen maista Namibia ohitti ensimmäistä kertaa Bra-silian. Työmaana maailman numerossa 2/2010 kerrottiin Namibian perustulokokeilusta BIGistä (Basic Income Grant), jonka tarkoituksena oli nostaa kaikkein köyhimpiä pois äärim-mäisestä köyhyydestä. LaRRI oli yksi BIGin taustajärjestöistä. µ


Reilu peli rullaa nyt rattaillaΩ reilu peli, samat säännöt -kampanja on siirtynyt alku-vuodesta Suomen Palloliiton siipien suojaan. Vuodesta 2006 pyörinyt kampanja pitää ääntä urheilu välinetehtaiden työolo-jen ja reilun kaupan jalkapallojen puolesta.

– Olisi ollut harmi lopettaa hyvä kampanja, joten hankimme neljä pienperäkärryä, joiden kyy-dissä kampanjan ilmatäytteisiä pelikenttiä on helppo kuljettaa. Kenttiä on nyt neljä kappaletta, joten ne ehtivät kauden aikana aiempaa useampaan paikkaan, harrastejalkapallon kehittäjä Lasse Keski-Loppi Palloliitosta sanoo.

Tavoitteena on, että jokainen kenttä käy huhti-syyskuun aikana 30–50 paikassa: kouluissa, seuro-jen tapahtumissa ja turnauksissa. Kampanjamateriaali jalkapallojen tuotanto-oloista kulkee mukana ja on jaossa pelikenttien laidoilla.

Reilu peli, samat säännöt -kampanjaa pyörittivät vuodet 2006–2010 yhdessä SASK, Pallo-

liitto ja Reilun kaupan puolesta ry, nykyinen Eettisen kaupan puo-lesta ry.

Entäpä tulokset? Reilun kaupan pallojen myynti kasvoi kampanja-vuosina lähes nollasta 11 600 kap-paleeseen, johon päästiin vuonna 2010. Keski-Loppi arvioi, että reilut pallot ovat tällä hetkellä käytössä 50–100 seurassa, ja uusia tulee mukaan koko ajan.

Mutta milloin kaikki Suomen 460 000 jalkapallon harrastajaa pelaavat reilun kaupan palloilla?

– Vuonna 2025, Palloliiton Keski-Loppi heittää.

– Toki se vaatii vielä paljon asenteiden muuttumista ja myös sitä, että isotkin valmistajat ryh-tyvät tekemään reilun kaupan palloja. Mutta Umbron palloissa reilun kaupan merkki jo on. Miksei siis pian muissakin, Keski-Loppi miettii.

Ω Lue lisää Play Fair -kampanjoinnista Suomessa ja Iso-Britanniassa sivuilta 16–19.

sask ja amnesty tiivistävät yhteistyötään

sask 25 vuotta

Ω sask ja amnesty Internatio-nalin Suomen-osasto aikovat tii-vistää kampanjayhteistyötään. Yhteistyökohteena ovat muun muassa vetoomuskampanjat ay-toimintansa takia vangittujen mielipidevankien puolesta.

Amnestyn yksilötyöohjelma tukee tällä hetkellä vetoomuk-sillaan 20:tä mielipidevankia eri puolilla maailmaa. Useat van-gituista ovat toimineet maissa, joissa SASKilla ei ole hankkeita,

koska paikallinen yhteistyö-kumppani ei pysty toimimaan eikä ottamaan vastaan ulko-maista apua.

SASK ja Amnesty aikovat lin-kittää toistensa kampanjoita ja kotimaan tapahtumia nettisivuil-laan ja järjestää muun muassa yhteisiä koulutuksia. Kummal-lakin järjestöllä on parhaillaan juhlavuosi: Amnesty Interna-tional täyttää tänä vuonna 50 vuotta ja SASK 25 vuotta. µ

Ω saskin solidaarisuuspäivät järjestettiin 22.–23. tammikuuta Hämeenlinnassa Verkatehtaalla. Päivien aikana palautetta anta-neiden kesken arvottiin muun muassa talkoomatka. Voittaja Mari Luostarinen sai valita, läh-tisikö matkalle Namibiaan vai

Uruguayhin. Hän valitsi Nami-bian, ja maa kutsuu Luostarista marraskuussa.

Raportit Solidaarisuuspäi-vistä ovat SASKin nettisivuilla osoitteessa www.sask.fi/mukaan/kurssit_ja_tapahtu-mat/solidaarisuuspaivat. µ

Ω suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus perustettiin syksyllä 1986. SASKin 25-vuotis-juhlaa vietetään Helsingissä loka-marraskuun vaihteessa.

Tarkka päivämäärä ei vielä tämän lehden painoon men-nessä ole tiedossa ja riippuu muun muassa tasavallan presi-dentin aikatauluista. Presidentti Tarja Halosta on nimittäin pyy-detty tilaisuuteen puhumaan, ja

hän on alustavasti jo suostunut.Juhlaan valmistuu historian-

tutkija Oona Ilmolahden kirjoit-tama SASKin historiikki. Juh-lassa on esillä myös 25-vuotis-valokuvanäyttely, jonka SASK on tuottanut yhdessä kuvasuunnit-telutoimisto Keksin kanssa.

Ω Seuraa SASKin nettisivuja, joille päivittyy juhlan lähestyessä tietoa ohjelmasta ja puhujista.

Talkoomatkan onnettarina toimivat SASKin toimittaja Anna Berghäll ja viestintäkoordinaattori Juha Vauhkonen.

"Reilun pelin pallon" voi jatkossakin bongata Palloliiton tapahtumista.

solidaarisuuspäiviltä lämpöä marraskuuhun

-


Taatusti tekemistä sinullekin!Ω sask tarjoaa syksystä läh-tien jäsenilleen entistä enem-män osallistumismahdollisuuk-sia. SASKin 25-vuotisjuhlavuo-den kunniaksi alkava Tekemistä kaikille -kampanja on suunnattu sekä vanhoille että uusille jäse-nille.

– Kannatusjäsenet ovat toi-voneet lisää tapoja osallistua omalla panoksellaan SASKin työ-hön. Aiomme nyt tarjota kana-van kehitysmaiden ay-liikkeen tukemiseksi, kehityskasvatuksen koordinaattori Juha Vauhkonen kertoo.

Listalla on monenlaista: doku-menttielokuvaklubeja, erilaisia talkoomatkoja ja vetoomuksia vankilassa olevien ay-aktivistien puolesta. Myös omia toivomuk-sia osallistumistavoista otetaan vastaan.

– Toimintamuotoja kehitetään koko ajan, eikä paketti ole vielä lukkoon lyöty, vastikään työssään aloittanut Vauhkonen kuvailee.

SASK haluaa nyt vastata ”mitä minä voin tehdä” -kysymykseen. Mitä aktiivisempi jäsenistö, sitä paremmin järjestön työ niin koti-maassa kuin ulkomaillakin tulee tehtyä.

voima jäsenistössäVahvaa ja demokraattista ay- liikettä tarvitaan myös kehitys-maissa. Jos kehitysmaiden työn-tekijöiden demokraattisista oikeuksista ei huolehdita, saattavat myös suoma-laiset joutua polke-maan sadassa vuo-dessa saavutettuja työehtojaan, Juha Vauhkonen muis-tuttaa.

– Kaikki maail-man työntekijät ovat samassa veneessä, vastakkainasettelu hyödyttää ainoastaan työnantajia. Solidaari-suustyö kehitysmaiden

ammattiliittojen kanssa on tär-keää, koska jos niiden työmark-kinoilla on huonot työolot, se vaikuttaa myös teollisuusmaiden työoloihin ja -ehtoihin.

SASK haluaa houkutella toi-mintaansa mukaan myös uusia kannatusjäseniä. SASKin kan-nattajia voivat olla niin ammatti-osastot kuin yksityishenkilötkin.

– Kannatusjäsenyys on tuen ja solidaarisuuden osoitus kehitys-maiden ammattiliitoille.

Tekemistä kaikille -kampanja alkaa syksyllä. Sen teemoja ovat globaali tuotantoketju ja vaikut-tamis- ja ihmisoikeustyö.

– Aiomme olla aktiivisia myös sosiaalisessa mediassa ja kohdentaa viestejä eri ikäryh-mille. Eri kampanjateemojen lisäksi jäsenille on tiedossa kou-lutuksia, Vauhkonen lupaa.

Ω Lue lisää SASKin kannatus-jäsenistä sivuilta 28 ja 29.

Juha Vauhkonen aikoo löytää sinulle tekemistä.

Ω mahtava, antoisa, ikimuistoi-nen, silmiä avaava. Adjektiivit ovat loppua kesken, kun Jaakko nuolikoski kertoo SASKin viime lokakuisesta Namibian-talkoo-matkasta. Kolmi- ja puoliviik-koinen reissu oli Nuolikosken ensimmäinen Afrikan-kosketus.

– Mutta ei viimeinen. On pakko päästä uudestaan. Tuntui, että siellä voisi olla hyödyksi.

Seinäjokinen atk-pääsuun-nittelija kertoo, että oli jo useamman vuoden kaivannut jotain vastaavaa: reissua, joka ravistelisi omaa arvomaailmaa ja ”palauttaisi maan pinnalle”.

– Meillä Suomessa kaikki on niin valmista: palvelut, koulutus, työ, ruoka. Sitä alkaa helposti pitää asioita itsestäänselvyytenä. Namibiassa näki, miten pienet-kin jutut voivat olla ponnistelun takana.

SASKin 12 hengen talkoo-porukka remontoi matkan aikana paikallisen Metalliliiton toimis-

toa Pohjois-Namibiassa. Parina päivänä osa matkalaisista kierteli työpaikoilla kertomassa ay-toiminnasta ja houkuttelemassa liitolle jäseniä. Nuolikoski pääsi lisäksi käyttämään ammatti-taitoaan siihen, että teki liiton toimiston tietokoneisiin tieto-turvapäivityksen. Myös safarille ehdittiin.

– Reissun jälkeen matka on ollut jatkuvasti mielessä, ja uusi reissu on haaveissa. Erilaisia vaihtoehtoja, vuorotteluvapaita ja työelämäjaksoja, on jo kat-seltu, Nuolikoski paljastaa.

Pirjo-vaimo lähtisi mukaan – tietysti, hänhän se Jaakon alun perinkin innosti hakemaan talkoomatkalle, koska osallistui itse samalle reissulle vuotta aiemmin.

Ω Osallistujat ensi syksyn talkoomatkoille on valittu. Vuoden 2012 matkoille voi hakea alku-vuonna 2012.

”pakko päästä uudestaan”

Sirkka Kallioniemi remontoi lokakuussa Metalliliiton toimistoa namibiassa.jaakko nuolikoski

-


Työvaatteettulevatentistä

useamminkaukaa

Kiina,Thaimaa,Bangladesh,Viro,Latvia...Kuntienjavaltionostamattyövaatteetvalmistetaan

nykyäänyhäuseamminsiellämissämuotivaatteetkin.Tuotanto-oloiltaonviimevuosinaryhdyttyvaatimaan

eettisiäkriteerejä,muttaperätikaksikolmasosaajulkisistahankkijoistavälittääedelleen

vainhalvastahinnasta.

teksti outi moilala kuvat teemu kuusimurto / keksi

PuHTAAT VAATTeeT


juha-ville vieri sairaanhoitaja, helsinki”En ole hirveästi murehtinut, että kuka työvaatteeni on tehnyt, ja miten. Olen luottanut asiassa henkilöihin, jotka vaatteita meille hankkivat. Näissä vaat-teissa on tärkeintä toimivuus. Niiden pitää suojata, koska niissä mennään välillä aika kovaakin. Näitä samoja tai-detaan käyttää aika monessa paikassa leikkaussaleissa ja teho-osastoilla.”

Vierin työnantaja Diacorin sairaala hankkii vaatteet Uudenmaan sairaala-pesulalta. Uudenmaan sairaalapesula jätti vastaamatta Finnwatchin kysymyksiin.


oksana voihanski raitiovaunun kuljettaja,klaukkala”En tiedä, missä työvaatteeni on val-mistettu, enkä ole koskaan asiaa miet-tinyt. Käytämme talvella housuja ja kesällä hametta. On tärkeää, että vaat-teet eivät hiosta tai että talvella ei ole kylmä. Myös värit ovat tärkeitä; vaattei-den pitää olla siniset, ja solmiota pitää käyttää.”

Voihanskin työnantaja HKL vetosi liike-salaisuuteen eikä kertonut Finnwatchille, missä sen hankkimat vaatteet on valmis-tettu tai onko ostoille asetettu eettisiä kri-teerejä. Työvaatevalmistaja Topper tuo-tanto Oy mainitsee nettisivuillaan yhtenä referenssinään HKL:n. Yritys valmistaa puolet vaatteistaan Baltian maissa ja loput Suomessa.

"Nälkäpalkkaamaksavatehdasvoisiläpäistäuseimpien

yritysteneettistenohjeidenvaatimukset."


Ω vielä 20 vuotta sitten valtaosa suoma-laisten työvaatteista – rakentajan haalareis-ta, hotellivirkailijan jakkupuvuista, poliisinunivormuista ynnä muista – valmistettiinSuomessa. Sitten työvaatteiden tuotanto al-koi monien tekijöiden summana siirtyä yhäenemmänhalvempientuotantokustannustenmaihin. Vaikutuksensa oli niin idänkaupanhiljenemiselläkuinsillä,ettäsuorittavaatyötätekevien määrä on Suomessa pienentynyt javaatteidenkysyntäsitenvähentynyt.

Nykyään moni suomalainen jo miettiiostoksillaan tuotteiden alkuperää ja vaatiiyrityksiltä yhteiskuntavastuuta. Mutta julki-sista hankkijoista, jotka ostavat työvaatteetSuomen kuntien, kaupunkien, valtion viras-tojen javaltionyhtiöiden työntekijöille,peräti2/3arvostaavaatteessavieläkinenitenhalpaahintaa. Monessa Euroopan maassa on kun-nianhimoisiatavoitteitavastuullisellejulkisel-lehankinnalle,muttaeiSuomessa.

Tiedot käyvät ilmi Finnwatchin maalis-kuussa julkaisemasta Halvimman markkinat -raportista. Finnwatch selvitti suomalaistenkäyttämien työvaateyritysten vastuullisuuttajakysyi,millaisiaeettisiäjasosiaalisiakritee-rejä julkiset hankkijat asettavat ostamilleentyövaatteille.

– Se, että edes yksi kolmasosa julkisistahankkijoista asettaa työvaateostoilleen eetti-siäkriteereitä,onaskeleteenpäin,muttalasieiolevieläedespuoliksi täysi.Tällähetkelläesimerkiksinälkäpalkkaamaksavatehdasvoi-siläpäistäuseimpienyritysteneettistenohjei-denvaatimukset,sanooFinnwatchintoimin-nanjohtajaJanneSivonen.

omia tehtaita varsinkin baltiassaVaatetusteollisuuson tyypillisestikehittyvienmaiden teollisuutta. Ompelimon perustami-nen ei vaadi juuri muita investointeja kuinompelukoneet. Tehtaiden paikat vaihtuvatnopeasti halvempien tuotantokustannustenperässä, ja työoikeuksien loukkaukset ovat

yleisiä: palkat ovat elämiseen riittämättömiä,päivätylipitkiä,lapsityötäkinon,jajärjestäyty-minensaattaaollavaarallista.

Siksieioleyhdentekevää,millaisistaolois-ta suomalaisten veroeuroilla ostetut julkisethankinnatontehty.

Finnwatchlähettikyselynneljälletoistatyö-vaateyritykselle,joidenkauttajulkisethankki-jatvaatteitaostavat.Käviilmi,ettäE.Laihoonyrityksistäainoa,jokavalmistaaedelleenkaik-kituotteensaSuomessa.

Parillamuullakinonkotimaassaomateh-das, ja muutamalla Baltiassa, yhdellä jopaThaimaassa.Muttanekinompeluttavatvalta-osan vaatteista alihankkijoilla, jolloin tehtai-den työoloihin, palkkoihin ja työaikoihin onvaikeampivaikuttaakunomissatehtaissa.

aasiasta hankkivilla vastuuohjeistotYleisestiottaensuurinosatyövaatteistaonval-mistettualihankintanaBaltiassataiAasiassa.SuosituinmaaonViro,toiseksitärkeinKiina.Mutta Aasian osuus ei ole työvaatteiden val-mistuksessayhtäsuurikuinmuotivaatteidenosalta.Tämäselviää,kunvertaileeFinnwatchintuoreen raportin tietoja aiempien vaate- jaurheiluvaateselvitystenantiin.

Kaikillayrityksillä, jotkateettävätAasiassavähänkin enemmän vaatteita, on selvityksenmukaanyhteistyökumppaneilleenyhteiskun-tavastuuntoimintaohjeistot(codeofconduct)jaedesjonkinlaisetomattaikolmannenosa-puolentarkastuksettehtailla.

Muttaniistä,jotkatekeväthankintojavainBaltiasta,paljonharvemmallaolitarkastukset.Vastauksetolivatvalvonnansuhteenmuuten-kinsuppeita,Halvimman markkinat-selvityk-sessätodetaan.

Vastuujärjestelmien osalta Kwintet-kon-serninouseeselvityksessäylitsemuiden,jasekuuluukinniihin, jotka teettävätpaljonvaat-teita Aasiassa. Kwintetin Aasian-hankinta-yksikkö on jäsenenä Puhtaat vaatteet -kam-panjan suosittelemassa Fair Wear Founda-

snickersit tulevat aasiasta

Ω ruotsalaisen Hultafors Group -konsernin myymät Snickers workwear -työvaatteet kat-toivat vuonna 2006 parikymmentä prosenttia Suomen työvaatemarkkinoista.

Snickersin hankinnoista vastaava Mats Anders-son, työvaatteistanne 80 prosenttia on alihan-kintaa Vietnamista, Kiinasta ja Intiasta. Kuinka montaa alihankkijaa käytätte Aasiassa?– Vuoden lopussa meillä oli 20 aasialaista tavarantoimittajaa.

Kuinka pitkiä alihankintasopimukset ovat?– Pituus vaihtelee. Osa tavarantoimittajista on ollut mukana vuodesta 1999 lähtien, kun aloimme toimia Aasiassa.

Millä perusteella tavarantoimittajat valitaan? – Heidän täytyy sopia meille ja täyttää vaati-mukset mm. laadun, toimitusvarmuuden ja yhteiskuntavastuun toimintaohjeiston (code of conduct) suhteen. Tapaamme tavaran-toimittajan useasti heidän tiloissaan ennen sopimusten solmimista.

Yhteiskuntavastuun toimintaohjeistonne toteu-tumista tehtailla tarkastaa Finnwatchin selvityk-sen mukaan ulkopuolinen taho. Miksi tarkasta-jan nimi ei ollut julkista tietoa?– Tässä on ollut joku väärinkäsitys. Käytämme Sustaniaa (ruotsalainen konsulttiyritys).

Mitä ovat tehdastarkastusten suurimmat ongel-mat ja miten ne on ratkaistu?– Ongelmat ulottuvat palokaluston puut-teellisuuksista pesuaineen tuoteselosteen puuttumiseen. Pahimmat laiminlyönnit ovat ylitöiden liian suuret määrät varsinkin seson-kiaikoina. Kaikki puutteellisuudet dokumentoi-daan ja ongelmia parannetaan aktiivisesti. µ

"Nälkäpalkkaamaksavatehdasvoisiläpäistäuseimpien

yritysteneettistenohjeidenvaatimukset."

»


tionissa, joka kehittää monipuolisesti kokotuotantoketjun vastuullisuutta. Kwintet onmyösilmoittanut,ettäseaikoovähentäätava-rantoimittajiensa määrää, jolloin valmistus-olojaonhelpompikehittää.

julkisten hankkijoiden kirjavat käytännötFinnwatchkysyimyöskuntienjavaltionhan-kintapalveluista, mitä kriteerejä ne asettavatostoilleen.Kyselylähti19taholle.Vastaukset–taivastaamattomuus–kertovatkaruakieltään.Lahti, Tampere, Turku ja Rikosseuraamus-laitos tunnustivat suoraan, etteivät aseta mi-täänehtojavastuulliselletuotannolle.

Loputjättivättylystivastaamatta.Joukkoonkuuluivat Jyväskylä,Espoo,Oulu,Rajavartio-laitos,UudenmaansairaalapesulajaVR.Hel-singinkaupungin liikennelaitosHKL vetosiliikesalaisuuteen,mikäkuulostaaomituiselta,tekeehänsehankintojaanverorahoilla.

Mutta edistysaskeleitakin on otettu. Neljävuottasitten,kunFinnwatchedellisenkerrankysyivastuullisuuskriteereistäjulkisiltahank-kijoilta,selvisi,etteiyksikäänmaininnutvaa-timuksiatarjouspyynnöissään.

Nytkolmasosaasettaaehtoja.Käytännössäne koskivat ILO:n perusoikeuksien tai YK:nihmisoikeuksientoteutumistatehtailla.

Käytännöt vaihtelevat hankkijasta toiseen.Helsinki vaatii ILO:n perusnormien toteutu-mista,jostuotantoonEuroopanulkopuolella.MyöspuolustusvoimatedellyttääILO:nperus-normientoteutumistaja lisäksiselvitystäali-hankkijoista.FinnairjaItella-Postivaativat,ettätuotannossa noudatetaan YK:n ihmisoikeus-julistuksenehtoja.

Tullivaatiiselvitystäkoko tuotantoproses-sista ja keskustelee säännöllisesti tehtaidentyöoloista toimittajien kanssa. Vantaa vaatiitietoaalihankkijoistasekävalaehtoistavakuu-tustasiitä,ettälapsityövoimaaeiolekäytetty.

– Yrityksissäkin on menty jonkin verraneteenpäin, mutta työoloille asetettuja vaati-muksia tulisi tiukentaa. Myös vaatimustennoudattamisen valvonnassa on vielä paljontekemistä,toteaaFinnwatchintoiminnanjoh-tajaJanneSivonen.

Ω Finnwatchin raportti Halvimman markkinat on luettavissa netissä osoitteessa www.finnwatch.org/julkaisut

Ω SASK on yksi Finnwatchin taustavoimista, joihin kuuluu seitsemän suomalaista kansalais- ja ay-järjestöä.


helsinki on pidemmällä kuin moni muu

oulu ja espoo haluavat halpaa

Ω helsingin kaupunki on Finnwatchin raportin mukaan yksi edistyksellisimpiä verorahoilla hankkivia, sillä se vaatii työ-vaatteiden tarjoajilta ILO:n perusoikeuk-sien toteutumista tuotannossa, jos valmis-tus on Euroopan ulkopuolella.

Helsingin kaupungin hankintakeskuksen pal-velupäällikkö Raija Lahtela, onko Helsingillä tiedossa työvaatteiden valmistusmaat?– Kyllä, suurimmaksi osaksi. Kysymme sitä yrityksiltä.

Vaaditteko yrityksiltä sertifiointeja vai riit-tääkö niiden oma sana?– Emme ole listanneet sertifiointeja, mutta seuraavissa hankinnoissa saatamme tehdä niin. Suurin osa Helsingin vaatteista on valmistettu Euroopassa, joten kovin täs-mälliseen sertifiointien vertailuun ei ole ollut tarvetta. Pikeepaitoja ja joitakin hank-kimiamme maailmanmerkkejä tehdään kyllä Kaukoidässä.

Miten hankintojen vastuullisuus näkyy muu-ten kuin työvaatteiden osalta?– Hyvin vähän. Hankintakeskus painot-taa voimakkaasti ympäristöasioita tuot-teen koko elinkaaren, myös valmistuksen, osalta. Sosiaalisesti vastuullisiin hankin-toihin ei ole otettu kantaa, eikä siitä ole tällä hetkellä yleisohjetta. Vaatimus ILO:n perusoikeuksien noudattamisesta on sovittu hankintakeskuksessa.

Maksaako vastuullisempi hankinta Helsin-gille enemmän?– Maksaa varmasti, koska jos tarjoaminen olisi vapaata, tulisi halvempia tarjouksia Kaukoidästä. Vaatteiden laatu saattaisi olla toisaalta huonompi.

Jaatteko tietoa muiden kaupunkien hankin-tayksiköiden kanssa vastuullisuusasioista?– Meillä ei ole säännöllistä yhteyden pitoa. Koulutuksissa nämä asiat saattavat tulla esille. µ

Ω oulu ja espoo eivät vastanneet lain-kaan Finnwatchin kysymyksiin. Oulun kau-pungin hankinta-asiantuntija Paavo Halo-nen puolustelee asiaa sillä, että ”joutui hyppäämään liikkuvaan junaan”. Espoon kaupunki vetoaa kiireisiin ja henkilöstön vaihtumiseen.

Paavo Halonen, onko Oulun ja ympärys-kuntien hankinnassa asetettu mitään eetti-syyskriteerejä tai vaaditteko tietoja tehtaiden työolojen toteutumisesta?– Emme ole asettaneet tällaisia kriteerejä tai pyytäneet tietoja. Teemme päätöksen halvimman hinnan perusteella. Tuotteilla on tarkat speksit ja vaadimme tiettyjä tek-nisiä ominaisuuksia. Jos vaikka vetoketju puuttuu, tarjoaja hylätään.

Oulu kilpailutti tänä keväänä muun muassa sairaaloiden ja työmaiden työ-vaatteita, suojaimia, käsineitä ja jalkineita. Hankinta-asiakirjoista käy ilmi, että myös-kään valmistusmaita ei pyydetä ilmoitta-

maan. Tarjoajilta pyydetään kuitenkin tieto, miten tuotteiden ympäristöystävällisyys on otettu huomioon valmistuksessa ja pakkauk sissa.

Espoossa painotetaan valinnoissa 80 prosenttia hintaa ja 20 prosenttia laatua, kaupungin hankintapäällikkö Heli Aro kertoo.

Espoo on Reilun kaupan kaupunki. Näkyykö se hankintojen ohjeistuksessa?– Emme ole asettaneet ehtoja vaattei-den valmistuksen sosiaalisesta vastuulli-suudesta. Jatkossa otamme sen parem-min huomioon. Espoossa on käytössä hankinta ohje, jossa kerrotaan, miten esi-merkiksi ILO:n oikeuksien toteutumista voidaan ottaa huomioon. Lisäksi kaupun-ginhallitus on ohjeistanut joulukuussa vas-tuullisesta ostamisesta ja sosiaalisesti kes-tävistä hankinnoista, mutta päätöksessä puhutaan lähinnä nuorten ja vammaisten työllistämisestä. µ

panu niemiravintolakokki, espoo”En ole koskaan tullut ajatelleeksi, että missä tai millaisissa työoloissa työvaat-teeni on valmistettu. Se olisi kyllä kiva tietää. Olen kuullut, millaisia epäkoh-tia esimerkiksi lenkkikenkien tekemi-seen liittyy.”

Panu Niemen työnantaja, S-ryhmään kuuluva Sokos-hotellit, ilmoittaa, että helsinkiläisen ravintola Loisteen kokkien vaatteet on tehty Liettuassa. Kankaat tulevat Englannista.


Laiho teki kotimaisuudesta kilpailuvaltinLohjalainenperheyritysE.Laihoonainoalaatuaan:senkokotyövaatetuotantoonedelleenSuomessa.

teksti heidi korva kuva jukka rapo / keksi

Ω e. laiho oy:n toimitusjohtaja Liisa Laiho:– Isäni perusti tämän yrityksen vuonna

1954. Olemme alusta asti toimineet Loh-jalla. Tällä hetkellä Laiho työllistää 35 naista. Lisäksi puolet tuotannostamme tehdään alihankintana eri puolilla maata.

Viitisen viime vuotta olemme olleet ainoa työvaatteita valmistava yritys, jonka kaikki tuotanto on edelleen Suomessa. Joil-lekin yksityisen sektorin toimijoille kotimai-suus on tarjousten kilpailutuksessa tärkeä valintakriteeri. Se, että yhteiskuntavastuu-raportointi on viime vuosina yleistynyt, on selvästi kasvattanut kiinnostusta meitä kohtaan. Esimerkiksi Ruokakesko ja Sokos-hotellit haluavat, että heidän henkilökun-

tansa työvaatteet tehdään Suomessa. Noin 40 prosenttia tuotannostamme

menee julkiselle sektorille. Teemme paljon vaatteita lastentarhojen, palvelutalojen, ate-riapalveluiden, kotipalveluiden ja puhtaus-palveluiden henkilökunnalle. Kotimainen tuotanto ei suinkaan ole aina halpatuontia kalliimpaa. Pystymme tietyn kokoisissa volyymeissa toimimaan hyvinkin kilpailu- kykyisillä hinnoilla.

Olemme tehneet nopeista toimitus-ajoista, laadukkaista tuotteista ja hyvästä istuvuudesta kilpailuvalttejamme. Pys-tymme valmistamaan asiakkaillemme vaatteita myös mittatilauksena, tekemään esimerkiksi tavallista isomman yläosan ja lyhyemmät lahkeet. Toimitamme myös yksittäisiä vaatekappaleita.

Kotimainen tuotanto sopii hyvin perhe-yrityksemme arvoihin. Arvostamme sitä, että kaikki toimintamme pyörittää rahaa Suomen sisällä. Toivoisin, että julkisella puolellakin alettaisiin ajatella hankintoja nykyistä enemmän siltä kantilta, että suo-malainen tuotanto tukee monin tavoin suo-malaista yhteiskuntaa. µ

Kankaat ostetaan euroopasta, mutta kaikki vaatteet valmistuvat Suomessa, e. Laiho Oy:n toimitusjohtaja Liisa Laiho kertoo.

PuHTAAT VAATTeeT

14 työmaana maailma 1/2010

Ω on huojentavaa, että myös suomalaiset kuntien ja val-tion hankkijat ovat viime vuosina ryhtyneet asettamaan ostoilleen vastuuvaatimuksia. Se, että tarjouspyynnöissä vaaditaan ILO:n ja YK:n perussopimusten toteutumista, on kuitenkin vasta hyvä alku. Julkisten hankkijoiden pitäisi vaa-tia työvaateyrityksiltä todisteet siitä, miten periaatteet toteu-tuvat käytännössä.

Finnwatch kysyi Halvimman markkinat -selvityksessään myös todisteiden eli sertifikaattien perään. Vastaukset olivat enemmän tai vähemmän epämääräisiä ja vain kiertelivät aihetta. Yksikään julkinen hankkija yhdeksästätoista ei kerto-nut vaativansa sertifikaatteja, paitsi valtionyhtiö Finnair, joka sanoi, että saa ne halutessaan käyttöönsä. Finnair sanoi jopa tarkastaneensa tehtaita, tosin tarkastusten tuloksista se ei kertonut.

Lisäksi Helsingin kaupungille ja Tullille on riittänyt tarjo-ajayrityksen oma sana, mutta molemmat aikovat vastedes todennäköisesti olla tiukempia.

työvaatteet vaikuttavat kuitenkin vastuullisemmin val-mistetuilta kuin muotivaatteet ainakin, kun tarkastelee Finn-watchin selvittämiä suurimpia yrityksiä. Valtaosa suomalais-ten vaatteista ommellaan tänä päivänä Aasiassa ja Baltiassa, mutta työvaatteet valmistetaan useammin Baltiassa ja har-vemmin Aasiassa kuin muotivaatteet. Se on hyvä asia, koska työoikeuksien rikkomukset ovat Aasian tehtailla räikeämpiä kuin Baltiassa. Yrityksen yhteiskuntavastuun voi katsoa alka-van tuotantomaiden valinnasta.

Lisäksi muotivaatteisiin verrattuna ilahduttavan monella työvaateyrityksellä on oma tehdas, on se sitten Suomessa, Baltiassa tai Aasiassa. Täytyy kuitenkin muistaa, että omat tehtaat saattavat olla pieniä ja niissä saatetaan valmistaa vain mallikappaleita.

Yhteiskuntavastuun kannalta oma tehdas on positiivinen asia. Jos yrityksellä on vilpitön halu nostaa työntekijöiden palkkoja, varmimmin se onnistuu, kun tehdas on omassa omistuksessa. Alihankkijatehtaan ompelijoiden palkan-korotuksiin annettu raha saattaa mennä aivan muiden kuin ompelijoiden taskuihin.

Finnwatchin selvityksestä voi silti päätellä, että se, että työvaatteiden vastuullisuus vaikuttaa paremmalta kuin muotivaatteiden, ei näyttäisi olevan julkisten hankkijoiden ansiota. On rohkaisevaa, että kunnat ja valtio ovat alkaneet

vaatia vastuullisuutta, mutta kun he eivät vaadi nähtäväk-seen sertifikaatteja, työvaateyritykset tuskin ovat petranneet toimintaansa julkisen sektorin asiakkaita varten. Yksi yrityk-sistä, Logonet, kertoikin Finnwatchille, että yksityisen sekto-rin ostajat kyselevät vastuullisuudesta huomattavasti aktiivi-semmin kuin julkisen sektorin ostajat. Samaa kertoo vierei-sellä sivulla myös E. Laihon toimitusjohtaja Liisa Laiho.

mistä se, että työvaatteet ovat vastuullisempia kuin muotivaatteet, sitten mahtaa johtua? Esitän valistuneen arvauksen. Työvaatteiden kankailta vaaditaan korkeaa tek-nistä tasoa, kuten tulenkestävyyttä tai pesua korkeissa lämpötiloissa. Työvaatteiden on täytettävä tietyt standardit, joten tehdas ei voi olla mikä tahansa.

Saattaa myös olla, että hankinta on vasta siirtymässä Aasiaan.

Kirjoittaja on yritysten yhteiskuntavastuuseen perehtynyt vapaa tutkija.

vastuullisuus vasta puolitiessäouti moilala

KOLuMnI


Ω lontoon keskustassa puhaltelee kosteatuuli,muttamielenosoittajienydinjoukkosei-soopäättäväisestikylttejäpidellen.Plakaateis-sa vaaditaan, että Lontoon olympialaisissa einähdähikipajoissavalmistettujakisatuotteita.

Kun Play Fair 2012 -kampanjoijat ovatkadulla,viereisenylellisenhotellinlämmössäpitää kokoustaan Kansainvälinen olympia-komitea.

Play Fair 2012 -kampanja on huolissaanensi vuoden heinä-elokuussa Lontoossapidettävien kesäolympialaisten urheiluvaat-teiden,maskottienjamuidenoheistuotteidenvalmistajistajavalmistustavoista.

–Kansainvälinenolympiakomiteaonvas-tuussa maailman parhaiten tunnistettavastabrändistä.Senonotettavavastuumyöstyön-tekijöistä, jotka valmistavat olympiamerkkiäkantavia tuotteita, sanoo kampanjakoordi-naattoriAnnaMcMullen.

Vaatimuksiin kuuluu, että työntekijöille eisaa maksaa nälkäpalkkoja tai pakottaa heitäliiallisiin ylitöihin. Olosuhteiden pitäisi ollaturvalliset ja työntekijöillä oikeus järjestäytyä.VastuueiMcMulleninmielestävoiollapelkäs-täänvuorossaolevillakansallisillajärjestäjillä.

– Olympialaisten peruskirjassa sanotaan,että liike tukee eettisiä periaatteita ja ihmis-oikeuksia.Työntekijöidenoikeudetonhyväk-syttävä,eivätkänevoiollavainpieniprojektikussakintapahtumassa.

tuotteen alkuperä kiinnostaaAnnaMcMulleninmukaankampanjanjaLon-toonolympialaistenjärjestelykomiteanvälilleonsaatuaikaan toimiva työsuhde. Järjestely-komitea on aloittanut kansainvälisen työjär-jestö ILO:n eettisten koodien sisällyttämisensopimuksiinsa.

– Kynnyskysymys on vielä tuotantoketjunläpinäkyvyys. Komitea on kieltäytynyt kerto-masta,missäolympiatuotteetonvalmistettu.YrityksistäAdidasonnytluvannut,ettäsean-

taatietoatuotantoketjustaankesäkuussa.Kansainvälinen olympiakomitean vies-

tintäjohtajaMarkAdamsvakuuttaa,ettäasiaotetaanerittäinvakavasti,vaikkakampanjoiji-enkanssavoiollapieniämielipide-eroja.

–Lontoonolympialaistenosaltayksityinenyritys tarkistaa tuotantoketjut. Valmistajienon annettava tiedot kaikista tehtaista ja toi-mipisteistä,niidensijainnista japrosesseistaja siitä, miten niitä voidaan tarkkailla, MarkAdamssanoo.

– Kaikkien olympialaisia hakevien kau-punkien pitää sisällyttää suunnitelma tuo-tantoketjuistajasiitä,mitentuottajienkanssatoimitaan.RiodeJaneironosaltavalmistelutovat alkuvaiheessa, mutta katsomme jo nyt,mitenedetään.

Adamsin mukaan suurin ongelma ovatlaittomatolympiatuotteidenkopiot.Niidenval-mistukseenjamyyntiinKansainvälinenolym-piakomitea puuttuu jo siitäkin syystä, että nevievätkisoilleelintärkeääsponsorirahaa.

kiinasta löytyi ongelmiaPlayFair2012onjatkoatoiminnalle,jokaalkoiennenvuoden2004AteenanolympialaisiajajatkuiPekingiinjaVancouveriin.BritanniassakampanjastavastaavatLabourBehindtheLa-bel-järjestöjaammattiliittojenkeskusjärjestöTUC,jokaonollutmukanaalustaasti.

– Työskentelemme läheisesti sisarliitto-jemme kanssa niissä maissa, joissa tuotteitatehdään.YksikolleganiolijuuriSriLankassatapaamassatekstiilityöläisiä,jameilläonpro-jekti Indonesiassa, kehitysyhteistyösihteeriSamGurneyTUC:stäkertoo.

HänitsekäviaiemmintänävuonnaKiinas-sa.Seonongelmamaa,koska työntekijöidenvapaa järjestäytyminen on kielletty. TUC ononnistunut luomaansuhteitaolympiatuottei-tavalmistaviinyrityksiintehdasolojenparan-tamiseksi.

Kansainvälisessä Play Fair -liikkeessä on

mukanamyösBrysselissäpäämajaansapitäväAmmattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestöITUC. Kampanjavastaava Kristin Blom ker-too, että Pekingin olympialaisten toimintaahoidettiinHongKongista, jossa ITUCillaonsisarliittoja.

–TuolloinkävimmeKiinassaneljässäteh-taassa, joissaolotolivathuonot.Yhdestä löy-tyi lapsityövoimaa. Työntekijöitä pakotettiinpalkattomaan ylityöhön. 17 ihmistä nukkuiyhdessähuoneessa,kolmeyhdessävuoteessa,Blomluettelee.

jalkapalloilijat mukana TUC:n Sam Gurney korostaa, että Play Fair2012:llaon työntekijöidenauttamisen lisäksitoinenkin tehtävä,nimittäin lisätäyleistä tie-toisuuttatuotteidenalkuperästä.

– Monet ammattiliittojen jäsenet ovatjalkapallofanejajaostavatkalliitapelipaitojenkopioita. Haluamme saada heidät ajattele-maansitä,ettähinnastameneetyöntekijöillevainnoin1,5–3prosenttia.

PlayFair2012-kampanjaatukeelaajakir-jobrittiläisiäammattiliittoja, joukossamuunmuassa julkisten alojen työntekijöitä, raken-nustyöläisiä jaopettajia.Mukanakampanjoi-massa on myös ammattijalkapalloilijoidenyhdistysPFA, johonkuuluu ”tavallisten”pe-laajienenemmistömuttamyösmiljooniaan-saitseviahuippupelaajia.

– Jalkapalloilijat ovat lähes sataprosentti-sesti järjestäytyneitä, ja olemme iloisia hei-dänosallistumisestaan.Vaikeampitilanneonyleisurheilijoilla,jotkasaattavatpäivätyössäänkuulua liittoon, mutta pelkäävät sponsori-sopimustensa puolesta. Olemme toimineetaktiiviuran jättäneiden urheilijoiden kanssa,SamGurneysanoo.µ

Play Fair 2012 -koordinaattori Anna McMullen (oik.) ja ITuCin kampanjavastaava Kristin Blom ovat

Lontoon kampanjan ydinjoukkoa.

EnsinAteena,sittenPeking,nytLontoo.PlayFair-verkostokampanjoijokolmattakertaa,jottakesäkisoissaeinähtäisihikipajatuotteita.

Hikipajat ulos olympialaisista!teksti auli valpola kuvat tessa oksanen, lontoo


PLAy FAIR

reilut ehdot myös työntekijöille• Play Fair 2012 vaatii, että olympiatuotteita tekevien työntekijöiden oikeuksien

kunnioitus sisällytetään olympialaisten peruskirjaan.

• Play Fair 2012 laskee, että 115 miljoonalla eurolla, jonka Adidas käyttää Lontoon

olympialaisten sponsoroimiseen, maksettaisiin vuoden palkka yli 400 000

kiinalaiselle urheiluvaatteita tekevälle työntekijälle.

• Britannian TuC laskee, että Sri Lankassa urheilutehtaan työntekijältä kestäisi

14 000 vuotta ansaita sama summa (9 miljoonaa euroa), jonka niken toimitus-

johtaja Mark Parker sai palkkaa viime vuonna.


miksi olet mukana play fair -kampanjassa?dearbhla Crosse, vapaaehtoistyöntekijä– Teen vapaaehtoistöitä kampanjaa tuke-vassa Antislavery International -järjestössä, sillä yritän löytää työpaikkaa järjestöalalta. Tämä on hyvä kampanja, ja on todella tär-keää, että Lontoon olympialaiset ottaa kan-taa. Pekingissä näimme kauheita hikipajoja ja työntekijöiden oikeuksien polkemista.

Aakash naik, opiskelija– Opiskelen kansainvälistä ja Euroopan politiikkaa, ja nämä asiat kiinnostavat. Nuoret ovat tulleet tietoisemmiksi ja halu-avat reiluja vaihtoehtoja. Sellaisille yrityk-sille pitäisi antaa tilaisuus, jotka käyttävät kunnollisia tuotantotapoja.

Mary Robertson, aktivisti– Hoidin ennen reilun kaupan liikettä, mutta nyt opetan tytärtäni kotona. Minusta on täysin törkeää, ettei ihmisille taata kun-non palkkoja ja työoloja, kun rahaa liikkuu paljon olympialaisissa. Tuntuu kuin aina taistelisimme samoja taisteluja, vaikka tämä asia olisi pitänyt hoitaa jo aikoja sit-ten.

auli valpola

Kampanjoijilla riittää urakkaa, tuore tutkimus paljastaa

Ω kansainvälinen tekstiilialojen ammatti-liittojen kattojärjestö ITGLWF julkisti huhti-kuussa tutkimuksen Lontoon olympialai-sille tuotteita tuottavien tehtaiden työoloista. Tulokset ovat tuttuja jo useista aikaisem-mista selvityksistä.

Yksikään tutkituista 83 tehtaasta ei mak-sanut elämiseen riittävää palkkaa. Filippii-neillä useat haastatellut kertoivat joutuvansa panttaamaan pankkikorttinsa joka kuun lopussa saadakseen pienen lainan, jolla tulla toimeen seuraavaan palkanmaksuun saakka.

Joissakin tehtaissa ei maksettu edes lain-mukaista minimipalkkaa, tai se oli sidottu niin kunnianhimoisiin tuotantotavoittei-siin, että työntekijöillä ei käytännössä ole mahdollisuuksia saavuttaa niitä. Kahdessa indonesialaistehtaassa työntekijän tulisi työskennellä 15–20 vuotta ansaitakseen ns. lojaalisuusbonuksen, joka tavallaan korvaisi vuosien aikaista liian pientä palkkaa. Tätä bonusta ei ole koskaan maksettu yhdelle-kään työntekijälle.

Kansainvälisesti sovittujen työelämästan-dardien mukaan ylityön maksimimäärä saisi olla 12 tuntia viikossa, ja ylityön tulisi olla lähtökohtaisesti vapaaehtoista. Haastatellut työntekijät kuitenkin kertoivat, että he tekivät jopa 25 tuntia ylitöitä viikossa. Sri Lankassa työvuoron päätyttyä kotiinlähtöä yrittäneitä työntekijöitä ahdisteltiin, kunnes he suostui-vat palaamaan työpisteisiinsä.

Tutkimus tehtiin Sri Lankassa, Filip-piineillä ja Indonesiassa, ja tutkittujen tehtaiden palveluksessa on yli 100 000 työntekijää. Tuotteiden ostajien joukossa on

kymmeniä tunnettuja brändejä Abercrombie & Fitchistä Speedon kautta Tommy Hilfi ge-riin. Myös yhteiskuntavastuustaan nykyään jo myönteistäkin julkisuutta saaneet suuret urheilubrändit Adidas, Nike ja Reebok ovat listalla.

Myös työntekijöiden oikeutta järjestäytyä ja muodostaa riippumattomia ammattiliit-toja rajoitettiin säännönmukaisesti. Konstit ovat monet: ahdistelu, lahjonta, määrä-aikaisten sopimusten uusimatta jättäminen ja tehtaiden sulkeminen. Indonesiassa ay-toimitsijoille määrätään yleisesti sellainen määrä työtä, etteivät he ehdi hoitaa luot-tamustoimiaan. Sri Lankassa on yleistynyt käytäntö, että ammattiliittojen sijaan työn-tekijöitä edustavat erilaiset työntekijöiden neuvostot. Haastateltujen työntekijöiden mukaan näissä neuvostoissa on ongelmien ilmentyessä vaikea saada ääntään kuuluviin.

Noin neljäsosa tehtaiden työntekijöistä oli vuokratyövoimaa. Heille maksettiin vähemmän kuin vakituisille työntekijöille. He eivät kuitenkaan uskaltaneet valittaa asiasta työpaikan menettämisen pelossa.

– Näistä tehtaista hankkivien monikan-sallisten yritysten täytyy lopettaa joutava retoriikka ja varmistaa, että joka ikinen tuotantolaitos heidän hankintaketjussaan on kansallisen lain ja kansainvälisten työelä-mästandardien mukainen, sanoi ITGLWF:n pääsihteeri Patrick Itschert selvityksen julkis-tamistilaisuudessa.

anna berghäll

Adidaksen hupparissa on Lontoon kisojen virallinen logo.

dearbhla Crosse haluaa vaikuttaa.


Brasiliassa järjeste-tään jalkapallon MM-kisat 2014 ja kesä-olympialaiset 2016.

Brasiliallaonnythistoriallinenmahdollisuusjärjestääkaksimegaluokanurheilutapahtumaa,joidentoteuttajatviimeistämyötenovattyöskennelleetihmisarvoisissaoloissa.

Ω samaan aikaan kun Play Fair -verkos-ton aktiivit ahkeroivat Lontoossa vuoden2012 kesäolympialaisten takia, aloittelevatkampanjoijaturakkaansamyösBrasiliassa.Maassa järjestetään lähivuosina historialli-sestikaksimegaluokanurheilutapahtumaa:ensinjalkapallonMM-kilpailut2012jasittenkesäolympialaiset2016.

PlayFair-verkostojaKansainvälinenra-kennustyöläisten liittoBWIaloittivatyhtei-senkampanjoinninRiodeJaneirossamaa-liskuussa.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kuntekstiilityöläiset ja rakennustyöläiset kam-panjoivatyhdessäurheilunsuurtapahtumantoteuttajientyöolojenpuolesta.

palkka ja työolot hiertävät jo nytYksiäkäänmegaluokankisojaeiolisiilmanaasialaisiavaate-jajalkinetyöntekijöitä,jotkaVietnamissataiKiinassaompelevatfanipai-tojajasaumaavaturheilukenkiä.

Välttämättömiin mutta usein näkymät-tömiksi jääviin taustajoukkoihin kuuluvatmyös rakennustyöläiset, jotka tekevät me-gatapahtumienvaatimaninfrastruktuurin.

Esimerkiksi Rio De Janeiron Maracana-stadionia remontoi jo nyt 400 työntekijää,ja määrän odotetaan pian kasvavan jopa3000:een.

PlayFair-kampanjavaatii,ettäKansain-välinen jalkapalloliitto FIFA, Kansainväli-nen olympiakomitea ja kisojen brasilialai-setjärjestäjätpitäväthuoltasiitä,ettäpaitsitapahtumiin liittyvät tuotteet myös kisojeninfrastruktuuri valmistuu ihmisarvoisissatyöoloissa.

–Rakennustyötovatjokäynnissä,jatyö-läisetvaativatjonytparempaatyösuojeluajatyöterveydenhuoltoasekäoikeudenmukaistapalkkaa.Tälläkampanjallaontärkeätehtävälisätä ihmisten tietoisuutta ihmisarvoisestatyöstä ja sen kunnioittamisesta, Play Fair-avajaisissapuhunutay-liikkeenmaailman-järjestön ITUC:in apulaispääsihteeri Nair

Goulartsanoi.–Erityisen tärkeääon,ettäkaikki, jotka

rakentavat jalkapallon MM-kisoja, tekeväthesittentyötäänstadionilla,tietyömaallatairautatieasemalla, saavat tehdä työtään tur-vallisissaoloissa.Seonyhtätärkeääkuinse,etteistadionrakennuksessakäytetäasbestia”,BWI:npääsihteeriAmbetYusontotesi.

lontoo haluaa jakaa kokemuksensaBrasilian-kampanjan avauksessa kuultiinmyös Britannian ammattiliittojen keskus-järjestönTUCinpääsihteerinBrendanBar-berinterveisetLontoosta.

– Olemme Lontoossa yhdessä olympia-laisten järjestelykomiten kanssa työstäneetesimerkiksi toimitusketjuja koskevaa vali-tusmenettelyä.Toivomme,ettäLontoo2012edustaaisoaedistysaskeltajaettäbrasilialai-setkollegammehyötyvättyöstämmejahyö-dyntävätkokemuksiammeomassatyössään,Barberkannusti.µ

Reilua peliä vaaditaan

Brasiliassateksti maippi tapanainen kuva nimi nimi


Siirtolainen muuttaa lähelle kotiaNoin214miljoonaaihmistäelääkotimaansaulkopuolella.Muttaarvioltajokakolmaskehitysmaastalähteväjääkirjaamattatilastoihin.maippi tapanainen

Ω maailmanlaajuinen siirtolaistilanne näyt-tää päältä katsoen yksinkertaiselta: köyhistä maista muutetaan rikkaisiin, idästä länteen ja etelästä pohjoiseen. Tosiasiassa globaali muuttoliike koostuu pienistä puroista, ja suu-rin osa maastamuuttajista jää kotimaansa lähialueille eikä suinkaan suuntaa pääasiassa Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin, kuten helposti voisi kuvitella.

Siirtotyöläiset menevät sinne, missä on työtä tarjolla. Mitä lähempää sitä löytyy, sitä parempi: esimerkiksi Intiassa arvioidaan olevan 6,1 miljoonaa bangladeshilaista ja 2,8 miljoonaa pakistanilaisia. Toisinaan työtä ei kotimaasta löydy lainkaan, joskus houkutti-mena toimii parempi palkka.

Joskus sotia, konfl ikteja ja ympäristöka-tastrofeja seuraavat pakolaisvirrat voivat kään-tää muuttoliikkeen suunnan hetkessä, kuten olemme nähneet viime kuukausina Libyassa ja Norsunluurannikolla.

nopeiden muutosten afrikkaEnnen meneillään olevaa vallankumousta Libya oli suosittu maa etelästä tulevien siirto-työläisten keskuudessa, mutta nyt sieltä pae-taan lähimaihin ja Eurooppaan. Norsunluu-rannikko puolestaan houkutteli myös Afrikan ulkopuolelta tulevia, mutta vallanvaihtoon liit-tyvät levottomuudet ovat varmasti karsineet 2,4 miljoonan siirtolaisen joukkoa.

Afrikassa, kuten muuallakin, suurin osa siir-tolaisista muuttaa lähimaihin. Itä-Afrikassa monet hakeutuvat Keniaan (818 000 siirto-laista). Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa suosituin kohdemaa on lähes 1,9 miljoonan siirtolaisen Etelä-Afrikka.

Lännessä töitä tarjoavat Norsunluurannikon kaakaoviljelmien lisäksi Ghana, Burkina Faso sekä Nigerian öljyteollisuus, myös eurooppalai-sille insinööreille.

Euroopan vetovoima on suurin Pohjois-Afri-kasta ja Afrikan sarvesta lähtevien keskuudessa.

aasian suurmaissa riittää lähtijöitäKoko Aasia on muuttotappioaluetta. Eniten siir-

yhdysvallat on maailman suosituin- yhdysvallat on maailman suosituin maahanmuuttomaa. Suhteessa asukas-

määrään siirtolaisten osuus on kuitenkin suurempi Kanadassa (yhdysval-

loissa 13,5 prosenttia ja Kanadassa 21 prosenttia).

- euroopan maahanmuuton suurvalta on Venäjä, jonka yli 12 miljoonasta siir-

tolaisesta suurin osa tulee entisen neuvostoliiton alueelta. Venäjältä lähtee

ihmisiä jokseenkin saman verran kuin sinne tulee.

- eu-maista asukaslukuun verrattuna eniten siirtolaisia on Luxemburgissa

(35,2 %), Lichtensteinissa (34,6 %), Sveitsissä (23,6 %) ja Irlannissa (19,6 %).

espanjassa, samoin kuin Ruotsissa, siirtolaisia on 14,1 prosenttia väestöstä.

Suomessa vastaava luku on alle kolmen.

- unionin ainoa muuttotappiomaa on Liettua.

MUUTTOLIIKKEET SUUNTAUTUVAT KAIKKIALLA ENIMMÄKSEEN LÄHIMAIHIN. KARTAN NUOLET KUVAAVAT MERKITTÄVIMPIÄ SIIRTOLAISVIRTOJA.


SIIRTOLAISuuS

tolaisia – myös maailmanlaajuisessa mitta-kaavassa – on lähtenyt väkirikkaista Intiasta, Bangladeshista ja Kiinasta. Kohdemaa on usein Yhdysvallat, mutta Aasiassakin yleisintä on muuttaa maanosan sisällä.

Intia on suosittu sekä lähtö- että kohde-maana. Sietltä on lähtenyt yli 9 miljoonaa siir-tolaista, mutta maa on myös vastaanottanut yli 6 miljoonaa ihmistä.

Suhteellisesti eniten Aasian siirtolaisia houkuttelevat Kiinan erityishallintoalueet Macao ja Hong Kong. Macaon asukkaista yli puolet, ja Hong Konginkin lähes neljäkym-mentä prosenttia, on ulkomailla syntyneitä.

Kiinassa köyhien muuttoliike kulkee maan sisällä maatalousvaltaisesta sisämaasta ranni-

kon vapaatuotantoalueille, mutta myös Afrik-kaan siirtyy kiinalaistyöläisiä. Vauraammista oloista muutetaan Eurooppaan ja Yhdysval-toihin.

lähi-idän rikkaat ja köyhätPersianlahden vauraissa öljymaissa suuren osa suorittavasta työstä tekevät aasialaiset. Niinpä esimerkiksi Qatarin asukkaista yli 86 prosenttia on siirtolaisia.

Intian ja Arabiemiirikuntien välillä kulkeva ihmisvirta kuuluu maailman vuolaimpiin. Intiasta on muuttanut maahan yli 2 miljoonaa työläistä. He tekevät suuren osan kaikesta suorittavasta työstä mutta ovat perustaneet

alueelle omiakin yrityksiä. Liikkuvuus läpäisee kansanryhmät: esimerkiksi intialaiset maton-kutojat hakeutuvat usein Lähi-itään kotimaa-taan parempien palkkojen vuoksi.

Samoin kuin Pohjois-Afrikassa, myös Lähi-idässä viimeaikaiset yhteiskunnalliset levot-tomuudet vaikuttavat alueen siirtolaisuuden suuntaan ja määrään pitkälle tulevaisuuteen.

Tilastojen lähde: World Migration Report 2010,

IOM, 2010.

siirtolaisten määrä ja osuus kaikista siirtolaisistamaanosittaineurooppa ...................................... 47,8 milj. 22,5 %

Keski-Aasia ................................... 24,7 milj. 11,5 %

Afrikka ...........................................19,0 milj. 9 %

Pohjois- ja etelä-Amerikka ............57,5 milj. 27 %

Aasia ............................................. 27,5 milj. 13 %

Lähi-Itä ......................................... 26,6 milj. 13,5 %

Oseania .......................................... 6,0 milj. 3 %

Luvut ovat IOM:n arvioita vuoden 2010 tilanteesta.

yH

dy

SV

ALT

OIH

In


Suomalaisetovatvastahuomaamassa,ettämeilläkinasuuväkeäluvattomasti.Piilossa

elävätovathelppokohderöyhkeilletyönantajille.JohnObidimmatietääsenomastakokemuksesta.

”Helsingissä minusta tuli orja”

teksti kaisa viitanen kuvat katja tähjä


SIIRTOLAISuuS

Ω puhelin soi Lagosissa,Nigeriassa.–Moi!Mitäkuuluu,miesäänivastaasuo-

meksi.Siitäonpiankaksi vuotta, kunnigerialai-

nen 26-vuotias John Obidimma karkotettiinSuomesta.

Vieläkeväällä2009ObidimmaasuisalaaHelsinginKalliossakerrostalonikkunattomas-sakellarissa.Hänenturvapaikka-anomuksensaolikahdestihylätty, japäätöksenmukanavi-ranomaisiltaolitullutmääräyspoistuamaasta.Silti Obidimma jäi. Hän elätteli yhä toivoaoleskeluluvastajamiettiyökaudetkeinoasensaamiseksi.

Obidimmaolisihalunnutjatkaavastaanotto-keskuksessa alkaneita suomen opintojaan.Hän oli kuullut, että Helsingissä oli pulaabussinkuljettajistajatoivoipääsevänsäkuljet-tajakoulutukseen.

Muttailmanoleskelulupaatoiveetjäivättoi-veiksi.Obidimmalleolitarjollavainharmaantaloudensiivoustöitä.

–Helsingissäminustatuliorja,Obidimmasanookatkerasti,nytjoenglanniksi.

Tuttavaesittelihänetsiivousyrityksenomis-tajalle, joka lupasiauttaa.SiivouspomoantoiObidimman asettua kellaritoimistoonsa Kal-lioon, kunhan mies lupasi olla hiiskumattakodistaankenellekään.

Joka aamu kello neljä Obidimma meniHelsinginkeskustassasijaitsevaanAmarillonyökerhoonsiivoamaanedellisyönbilejälkiä.

–Useimmitenolinravintolassayksin,mut-tavarmuudenvuoksipomokielsiminuapuhu-mastaravintolanhenkilökunnankanssa.

AmarillonomistavaS-ketjuostisiivouspal-velun alihankintana Obidimman pomolta jamitäilmeisimmintämähalusipitääpimeästija kehnoilla työehdoilla palkkaamansa työn-tekijänsalassa.

Obidimmallaeiolluttyösopimusta.Suulli-sestipomolupasikuudeneurontuntipalkanja yhden vapaapäivän viikossa. Mutta vapaa-päiviäeiollutkaan.Palkkaakinpomomakseliharvakseltaan.

–Sain50euroakäteen,joskus150.Koskaanpomoeimaksanutkaikkea.Elintoimeentulonrajallajakavereiltalainaamalla,Obidimmaker-too.

Hänellä oli turvapaikanhakijan ajoilta so-siaaliturvatunnus, jolla olisi voinut maksaaveroja,muttapyynnöistähuolimattapomoeisuostunutniitämaksamaan.

VaikkaObidimmatiesipomonsatoimivanepärehellisesti, hän ei tiennyt ketään, jonkapuoleenkääntyä.

–Paperittomanaenvoinutmennäpoliisin

Ω kuka on paperiton?Paperiton tarkoittaa ihmistä, joka elää maassa ilman oleskelulupaa.

Ω miten ihmiset päätyvät paperittomiksi?Suurin osa Euroopan miljoonista paperitto-mista on aikaisemmin ollut maassa laillisesti, eli heillä on ollut joko turistiviisumi tai heidän oleskelulupansa on perustunut työ- tai opiske-lupaikkaan. Elämäntilanteet kuitenkin muut-tuvat, oleskeluluvat umpeutuvat, ja ihmiset jäävät maahan. Osa paperittomista on hylä-tyn päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita, toiset ovat maksaneet päästäkseen rajan yli ilman passia.

Ω millaisia ongelmia paperittomuudesta syntyy?Lailliset asunnot ja työpaikat ovat paperitto-malle pelkkiä haaveita. Koska luvatta maassa oleva ihminen pelkää karkotusta, hän ei voi missään tilanteessa kääntyä poliisin puoleen - ei edes jouduttuaan ryöstön, raiskauksen tai pahoinpitelyn uhriksi. Moni tietää sen ja käyttää lainsuojatonta ahneesti hyväkseen.

luokse.Pomotiesisenjapystyisiksikäyttäy-tymäänniintörkeästi.

poliisin välttelyäKaupungillaObidimmayrittiollanäkymätön.Hän vältteli yleisötapahtumia, joissa joutuisinenätystenpoliisinkanssa.

Kotonakellarissaolikylmä.Taloyhtiönvii-meisen saunavuorolaisen jälkeenObidimmalämmitteli salaa lauteilla. Öisin hän makasiunettomanakylmässäpedissäjatunsiolevansaongelmiensakanssayksin.

– Onneksi en sairastunut, koska en olisipäässyt lääkäriin.Yksityislääkäriolisimaksa-nut liikaa, eikä ilman Kela-korttia ole asiaaterveyskeskukseen.

Elämä vaikutti jo kääntyvän parempaansuuntaan,kunObidimmatapasisuomalaisenElinanjaalkoiseurustella.Muttakolmekuu-kautta myöhemmin poliisi nappasi miehenHelsingin rautatieasemalta, vei putkaan jaMetsälän säilöönottokeskukseen. Ennen ju-hannusta virkavalta karkotti Obidimman Ni-geriaan.Suomeenjäivastikäänraskaaksitulluttyttöystäväsekälähestuhanneneuronpalkka.

PomostaanObidimmaeiolesenkoomminkuullut,muttaElinankanssahänpuhuupäivit-täin.HeidänpoikansaViljoonjopuolitoista-vuotias,eikäObidimmavieläkäänolenähnytpoikaansakuinkuvista.

ajatukset suomessa – Tämä on ollut tavattoman vaikeaa aikaa,Obidimmakertootukahtuneellaäänellä.

HänjatyttöystäväElinaovattehneetkaik-kensasaadakseenhänelleoleskeluluvanSuo-meen, isyyden perusteella tai edes turistiksi.Mitään lupaa ei ole kuulunut, eikä maahan-muuttovirastoperustelehitauttaan.

–Tuntuu,ettäelämänionjämähtänytväli-tilaan.OlenajatuksissaSuomessajafyysisestiNigeriassa.Yritänpitäätoivoakorkealla,muttavälillätodellaturhauttaa.

SiltiObidimma toivoo, ettäpääsisi ennensyksyäSuomeen,voisiasettuaperheensäluok-sejaaloittaabussinkuljettajaopinnot.

–Muttasenolenpäättänyt,ettäluvattomastienhaluaasuaenäämissäänmaassa.Seeioleihmisarvoistaelämää.

Obidimmakertoouseinmiettivänsä,mikseiSuomisuostunutottamaanhäntä.Joshänolisisaanutoleskeluluvansitäensimmäisenkerranhaettuaan,hänolisinytjokokenutbussikuski,jokakartuttaisivaltionkassaaveroillaan.

–Puhumattakaansiitä,ettäenemmänkuinmitään haluaisin huolehtia pojastani ja ollatyttöystävänikanssa.µ

John Obidimma asui puoli vuotta salaa helsinkiläisen kerrostalon kellarissa ja teki töitä olemattomalla palkalla helsinkiläisessä yökerhossa. Kuvat ovat Kaisa Viitasen ja Katja Tähjän kirjasta Paperittomat (HS Kirjat, 2010).


Ω helsinkiläinen Rolle Alho tekee väitöskirjaa ammattiyhdis-tysten suhtautumisesta siirto-laisiin. John Obidimman tarinan kuultuaan tutkija huoahtaa.

– Rankkaa, että Helsingin kes-kustassakin teetetään töitä kol-mannen maailman työehdoilla.

Obidimman tilanne on kink-kinen, eikä Alholla olisi ollut miehelle mitään neuvoa.

– Ammattiyhdistysten pitäisi ajaa kaikkien työntekijöiden etua, mutta Suomessa ay-liike ei ainakaan vielä ole havahtunut paperittomien olemassaoloon. Meillä paperittomat ovat ainakin vielä marginaali-ilmiö.

Mutta Euroopan mittakaa-vassa paperittomia on valtava joukko. Ilman oleskelulupaa EU-maissa asuu ja työskentelee arvioiden mukaan neljästä kym-meneen miljoonaan ihmistä. He

poimivat vihanneksia, uuras-tavat rakennuksilla, tiskaavat ravintoloissa, toimivat kodin-hoitajina ja siivoajina.

Suomessa paperittomia on verrattain vähän, arviolta muu-tamia satoja. Suurin osa heistä päätyy siivoamaan.

Rolle Alho on perehtynyt USA:n ja Espanjan ammattiliit-toihin, jotka taistelevat myös paperittomien työläisten oikeuk-sien puolesta.

– Kun paperittomia on pal-jon, vastuuttomasti toimivien työnantajien on helppo harras-taa sosiaalista dumppausta, eli polkea heikoimmassa asemassa olevien työntekijöiden työehtoja. Esimerkiksi Espanjassa liitot vaativat samoja oikeuksia kai-kille työläisille.

Ruotsissakin ay-liike on jo jonkin aikaa tehnyt töitä paperit-

tomien kanssa. Välillä Ruotsissa on käytetty päinvastaisiakin strategioita. Alho kertoo kuinka Etelä-Ruotsissa rakennusliitto Byggnads ilmiantoi paperitto-mia työläisiä ja pelotti luvatto-mat työntekijät vuosiksi.

– Suomen ay-liike voisi ottaa opiksi muiden virheistä. Käsit-tääkseni nyt ruotsalainen ay-liike toimii voimakkaasti paperitto-mien oikeuksien puolesta.

Alho muistuttaa, että ulko-maalaisen ei tarvitse edes olla paperiton joutuakseen hyväksi-käytetyksi.

– On tavallista, että etenkin hiljattain maahan tulleen palkka on työehtosopimusta pienempi ja ylityökorvaukset jäävät maksa-matta. Paperittoman asema on aina kaikkein heikoin.

Mitä vastaa Palvelualojen ammattiliitto PAM, jonka teh-

täviin siivoojienkin työolojen seuraaminen kuuluu?

Lakimies Arja Pohjola myön-tää, ettei PAM ole paneutunut paperittomien tilanteeseen. Tähän asti kaikilla liiton autta-milla ulkomaalaisilla on ollut jonkinlainen oleskelulupa.

– Jos kyseessä on varsinai-nen paperiton ihminen, on var-sin epätodennäköistä, että hän ottaa yhteyttä liittoon. Silloin kartellaan kaikkia viranomai-sia, jollaiseksi liittokin voidaan mieltää.

Eikä PAM ainakaan toistai-seksi ole kokenut tarpeelliseksi lähestyä paperittomia mielikuvan muuttamiseksi. Periaatteessa ammattiliitto voi ottaa oleske-luluvattoman ihmisen jäsenek-seen, ja Arja Pohjolan mielestä liiton tulisikin puuttua työnteki-jän oikeuksien polkemiseen. µ

tutkija: suomen ay-liike ei huomaa paperittomia

Suomessa paperittomia on vielä vähän, arviolta muutamia satoja. Heistä suurin osa päätyy siivoamaan.


SIIRTOLAISuuS

Piilossa elävät siirtolaiset tarvitsevat apua ja palveluita. Suomessakin pohditaan jo, millaista tukea tarvitaan.

Mistä apua näkymättömälle?Ω eu kiristää ulkorajojaan, mutta ihmisten liikkuminen ei lak-kaa. Unionin alueella on jo miljoonia luvatta. Näkymätön väestö tekee kovasti töitä, mutta koska ryhmä ei näy rekistereissä, viran-omaisten on ollut helppo unohtaa heidät. Kiinni jäämisen pelossa paperittomat eivät vaadi oikeuksiaan.

Monessa EU-maassa paperittomille on muodostunut epä-virallisia turvaverkkoja: kansalaisjärjestöt tarjoavat hätämajoitusta, ruokaa, terveyspalveluita ja lakineuvontaa. Monessa maassa pape-rittomien perheiden lapset pääsevät jopa kouluun.

Mutta Suomessa paperiton on yksin, apua ei tahdo löytyä. Meillä opettajat eivät ole vielä kohdanneet luokassaan paperitonta oppilasta, eikä terveyskeskusten vastaanottovirkailija usein tapaa kelakortitonta potilasta.

Ja vaikka paperittomat tekevät kaikkensa pysyäkseen piilossa, meilläkin on havahduttu siihen, että joukko on olemassa – ja he tarvitsevat palveluita ja apua.

salainen klinikka aloittiHelsinkiläinen lääkäri ja Diakossalaitoksen huume- ja mielen-terveystyön johtaja Pekka Tuomola perusti huhtikuussa Suomen ensimmäisen paperittomille tarkoitetun lääkärivastaanoton, Glo-bal Clinicin. Pääkaupunkiseudulla salaisessa paikassa toimivalla vastaanotolla ei valikoida asiakkaita eikä laskuteta palveluksista. Peräti 30 vapaaehtoista lääkäriä on ilmoittautunut töihin. Myös lääkkeet on saatu maksutta lahjoituksina lääkeyhtiöiltä.

Toiminta on vasta alussa eikä kukaan vielä tiedä, löytävätkö paperittomat paikan – ja uskaltavatko he asioida siellä.

Aikaisemmin paperittomille terveydenhoitoa tarjosi vain Pro Tukipiste, mutta heidän apunsa on tarkoitettu ainoastaan prosti-tuoiduille.

otammeko mallia naapurista?Mitä muuta Suomessa paperittomien edessä oikein pitäisi tehdä? Sitä Suomen Punainen Risti, Kirkkohallitus, Pakolaisneuvonta ja Amnesty nyt yhdessä pallottelevat. Järjestöväki on istunut muu-taman kerran yhdessä muodostamansa paperittomuusverkoston kokouksissa. Ryhmän tarkoitus pysyä yhdessä selvillä, mitä pape-rittomien piirissä tapahtuu.

Suhtautuminen aiheeseen on toistaiseksi varovaista, sekä paperittomien auttamisessa että yhteiskunnallisessa keskuste-lussa.

Ruotsin aktiivisuuteen on vielä pitkä matka. Ruotsalaiset kansa-laisjärjestöt vaativat pitkään terveysalan päättäjiä avaamaan julki-sen terveydenhuollon myös paperittomille potilaille. Osa kunnista suostui.

Epäilijät pelkäsivät valtavia kustannuksia, mutta kun Skoonen lääni tutki, paljonko paperittomien hoito maksoi, summa jäi 30 000 euroon.

Koko Ruotsissa paperittomia on arvioiden mukaan 10 000–20 000, Suomessa joitakin satoja. µ

Suomessakin on jo ainakin joitakin satoja ihmisiä ilman oleskelulupaa. Kysyimme työssään paperittomia kohtaavilta kaksi kysymystä: 1) Miten luvattomia siirtolaisia pitäisi auttaa? 2) Mitä palveluita heille pitäisi olla?

Miten auttaisitluvattomia siirtolaisia?SAnnA RuMMAKKOPakolaisneuvonnan tiedottaja

1. Kaikilla ihmisillä on ihmisarvo ja oikeus saada perustaviin humanitaarisiin tarpeisiin apua. Yhteiskunnan täytyy estää paperittomien hyväk-sikäyttöä ja selvittää, mikä järjestelmässä tuot-taa paperittomuutta ja miten sitä voitaisiin ehkäistä.2. Akuuttia terveydenhuoltoa ja oikeudellista

neuvontaa siihen, miten laillistaa itsensä, saada lapsensa täällä kouluun ja mitä tehdä, jos joutuu hyväksikäytön tai rikoksen uhriksi. eVA BIAudeT Vähemmistövaltuutettu

1. Ketään ei voi jättää oman onnensa nojaan ilman ruokaa, terveydenhuoltoa tai paikkaa missä asua. Oleskeluluvattomat ihmiset ovat usein tilanteessa, että mikään valtio ei ole tur-vannut heidän perusoikeuksiaan. He eivät voi ottaa vastaan laillisia töitä, avata pankkitiliä, eivätkä he hädässäkään uskalla pyytää viran-

omaisilta apua. Heiltä saattavat puuttua henkilöpaperit, koska he ovat syrjittyä vähemmistöä, ja siten heidän mahdollisuutensa oles-kella laillisesti missään ovat mitättömät. Olisi tärkeää, että pys-tyisimme katkaisemaan paperittoman henkilön mahdottoman tilanteen ja antamaan hänelle mahdollisuuden siirtyä lailliseksi osaksi yhteiskuntaa – joko meidän tai sitten toisen maan.2. Terveydenhuoltopalveluja sekä oikeudellista ja käytännön neu-vontaa. Lapsille on tarjottava kouluunpääsy. Asumista sekä lailli-sen oleskelun mahdollisuuksia olisi etsittävä yhdessä asiantunti-joiden kanssa.

KATJA TuOMInenVapaa liikkuvuus -verkoston aktiivi

1. Valtaosa heistä on joutunut paperittomaan tilaan tahtomattaan, epäonnistuneen maahan-muuttopolitiikan vuoksi. Paperittomat ovat osa eurooppalaista yhteisöä; he työskentelevät, opis-kelevat ja solmivat ihmissuhteita. Miksi heitä ei autettaisi kuten muitakin kanssaihmisiämme?2. Koska työlupa on sidoksissa oleskelulu-

paan, työpaikan menetys merkitsee paperittomalle karkotusta. Sen pelossa paperittomat joutuvat suostumaan työhön millä hin-nalla tahansa. Siksi paperittomilla pitäisi olla automaattinen pääsy ammattiliittojen avun piiriin. Paperittomille tulee taistella oikeus samoihin peruspalveluihin kuin muillekin ihmisryhmille. Erityisen tärkeää on avata koulut paperittomille lapsille. µ


Yhdysvalloissaasuuyli11miljoonaalaitontamaahanmuuttajaa.Heidänmääränsäonlaskenuthuomattavasti,kuntalouskriisionkiristänytsekärajavalvontaaettäamerikkalaistenasenteita.

Luvattoman hyvä elämäaidan takanateksti ja kuvat pinja valkonen

Ω lähes kolmasosa Yhdysvaltojen ja Mek-sikonvälisestänoin3200kilometriäpitkästärajasta on aidattu. Parhaimmillaan aitoja onkolmeperäkkäin.Neyltävätylikuudenmetrinkorkeuteenjaläheskahdenmetrinsyvyyteen.

Rajavartijoitaonyli20000,puoletenem-mänkuin7vuottasitten.Viimevuodentou-kokuussa presidentti Barack Obama päättilähettää rajalle vielä 1200 kansalliskaartinsotilasta.Poliittinenpainesaadavuotavarajakiinnionkova.

1990-luvunpuolivälissäaitaaolivainsiellätäällä,jarajaapitivätkiinnivartijat,jotkakier-sivätedestakaisinomaaaluettaan.Kunvartijakääntyialoittaakseenlenkkinsäalusta,osara-jastajäihetkeksivartioimatta.

Juuri tällaisena hetkenä, yön pimeydessä,meksikolainenRubenGaribay ampaisi juok-suun.Mukanaanhänelläolivainhenkilökort-tija500pesoa.

HänjäiYhdysvaltoihin13vuodeksi. rajan yli 1 600 dollarillaEnnenlähtöäänvuonna1995RubenGaribayoli menettänyt konkurssien takia sekä bus-sikuskin että elokuvateatterin lipunmyyjäntyönsä Puerto Vallartassa, Meksikossa. Si-

sarukset, jotka olivat jo vuosia asuneetYhdysvalloissa,houkuttelivathänet

Työttömyys sai meksikolaisen Ruben Garibayn lähtemään

laittomasti yhdysvaltoihin 16 vuotta sitten. Samasta syystä hän palasi

Meksikoon 2008.


SIIRTOLAISuuS

luokseen.Garibaynneljästälapsestavanhinoli15-vuotias,nuorinvastatulossa.

–Riskeerasinkaiken.Entiennyt,pääsenköperille,muttahalusinauttaaperhettäni.

Garibayylittirajankojootin,ihmissalakul-jettajan,avullaTijuanassa.Rajanylitysmaksoi1600dollaria.Rahathänlainasisisaruksiltaan.

Ensimmäiset kolme Yhdysvaltain-päivääGaribaypiileskelisalakuljettajansayhteyshen-kilönhoteissa.SittenkojoottikiikuttihänellelentolipunsukulaistenluokseSanJoséen,lä-helleSanFranciscoa.

– Kun kone laskeutui lentokentälle, aloinuskoa onnistuneeni. Vaimoni serkut olivatminuavastassa.Siitäalkoiarki:töitä,töitäjalisäätöitä. lama kovensi asenteitaYhdysvaltoihinsaapuuvuosittainnoin300000laitontasiirtolaista.Heistäpuolet tuleeMek-sikosta.Keinojarajanylittämiseenonmonia:jotkut hankkivat väärennetyn YhdysvaltojenpassinjoMeksikossa,osajäämaahanlaillisenviisumin umpeuduttua. Suurin osa kojootinavulla tulevista ylittää rajan Kaliforniassa taiArizonassa.

– Tosin nykyään suurin osa jää kiinni jorajalla.Vielä2000-luvunalussarajanylipää-si kolme kertaa enemmän ihmisiä kuin nyt,toteaa Guillermo Alonso Meneses, joka on laittomaan maahanmuuttoon erikoistunutkulttuuriantropologi.

Meksikon-rajan valvontaa tiukennettiinvuonna 2007. Samana vuonna alkoi lama.Maassa luvatta asuvien siirtolaisten määrälähti laskuun – ensimmäistä kertaa kahteenvuosikymmeneen. Eniten laittomia siirtolai-siaoliYhdysvalloissavuonna2007,yhteensä12miljoonaa.Viimevuonnaheitäoli11,2mil-joonaa.

Talouskriisikovensiamerikkalaistenasen-teita laitonta maahanmuuttoa kohtaan. Ari-zonassahyväksyttiinviimevuonna laki, jokaantaaviranomaisilleoikeudenpidättääkenettahansa,jokaliikkuuilmanoleskelulupaataipassia.AinakinTeksas,RhodeIsland,UtahjaGeorgia ovat suunnitelleet samansuuntaistamuutosta.

KoventunutilmapiiriiskimyösRubenGa-ribayhin.HänpalasiMeksikoonvuonna2008.

–Töitäeienääollut.Tilannealkoimuuten-kinkärjistyä,silläviranomaisetalkoivatpidät-täälaittomiksiepäiltyjäjopabussipysäkeilläjaelokuvateattereissa.

raskaat työt siirtolaisilleReilutviisiprosenttiaYhdysvaltojenkokotyö-voimastaonsiirtolaisia, joillaeiolevirallistalupaa olla maassa. Osa saa työpaikan lailli-sestimaassaoleviltasukulaisilta,osahankkiiväärennetynsosiaaliturvatunnuksentailainaatyölupaatutulta.

Viimeaikoinamyösväärilläpapereillaliik-kuvien siirtolaisten palkkaamista on pyrittyhankaloittamaan.

– Nykyään työnantajan pitää tarkistaa,että työntekijänsosiaaliturvatunnusonsamamyös passissa. Lisäksi laittomia siirtolaisiapalkkaavilleonmäärättyrangaistuksia,muttaneovatminimaalisia,sanooGuillermoAlon-soMeneses,jokatyöskenteleemeksikolaises-sa rajatutkimuslaitoksessa El Colegio de laFronteraNortessa.

Yhdysvalloissa on kysyntää laittomilletyöntekijöille. He tienaavat vain 7–8 dollariatunnilta.

RubenGaribaymyöntääolleensaonnekas.Sukulaisetauttoivatväärienpapereidenhank-kimisessajatöidenetsimisessä.

–Erässukulainenhankkiitselleenkahdetlaillisetpaperit,joistatoisiinvaihdoimmemi-nunkuvani.

Garibayllemaksettiinainahyvin,rakennus-hommistaparhaimmillaan35dollariatunnilta.Vuokrasta jaruokakuluistaylijääneetpalkka-rahatGaribaylähettiMeksikoon.Dollaritriitti-vätperheenperustoimeentuloon.

–Kävin13vuodenaikanaMeksikossamuu-tamankerran.Veinainapaljonlahjoja,muttaemmemerikastuneet.

Yleensälaittomastimaahantulleetpäätyvätravintola-taisiivousalalletaifyysisestiraskai-siintöihinmaatiloillejarakennustyömaille.

–Näilläaloillatyönantajateivätkyselepa-pereita. Siirtolaiset tekevät usein töitä, joitaamerikkalaiset eivät halua tehdä, MenesesAlonsosanoo.

SamaamieltäonmyösGaribay,jokamyöstekitöitäjuuriravintoloissaettärakennuksilla.

–Rakennuksillasuurinosatyöntekijöistäon

laittomia.Eivätamerikkalaisetteeniitärankko-jatöitä.

obaman uudistus kaatui Center for American Progress on laskenut,että laittomiensiirtolaisten laillistaminenkas-vattaisiYhdysvaltojenbruttokansantuotetta1,5triljoonaadollaria10vuodessa.Seonyksisyy,miksidemokraatitpresidenttiBarackObamanjohdolla ovat ajaneet maahanmuuttolainsää-dännönuudistamistasentiukentamisensijaan.Vaa’assapainaamyösmaassalaillisestiasuvan45-miljoonaisenlatinovähemmistönkannatus.

Obama kalasteli latinoääniä jo vaalikam-panjassaan2008lupaamallauudistuksiahetipresidenttikautensa aluksi. 67 prosenttia la-tinoista äänesti Obamaa, mutta lupauksia eioletoteutettu.Demokraattienajamauudistus-pakettiDreamAct, jokaolisimahdollistanutpysyvänoleskeluluvanopiskeluataiasepalve-lusta vastaan, kaatui joulukuussa senaatissarepublikaanienvastustukseen.

Maahanmuuttolainsäädäntöä uudistettinviimeksivuonna1986.Tuolloinläheskolmel-lemiljoonalle laittomalle siirtolaiselle myön-nettiin oleskeluluvat. Joukossa olivat myösGaribaynsiskojakolmeveljeä.

garibay haluaa takaisinNytRubenGaribayonnytolluttaasMeksikos-sa parisen vuotta. Hän haluaisi palata rajanpohjoispuolelle.

–EnlöytänytMeksikostasitä,mitäkaipa-sin.Ikävöinperhettäni,muttatilanneonepä-mukava.Suvullaonpaljonriitoja.

Garibayeikuitenkaanenäähaluaylittäära-jaalaittomasti.Häntoivoosaavansaoleskelu-luvansiskonsakautta.1980-luvunlakimuutok-sen mukaan myös oleskeluluvan saaneidenlähisukulaisillaonmahdollisuushakealupaa.

–ElämäYhdysvalloissaonpaljonparempaakuinMeksikossa.Tienasinjopa1200dollariaviikossa,jasilläsaajohyvänauton.Meksikossapalkkanieiriitäedesruokaan.

Nyt 51-vuotias Garibay työskentelee varti-jana.Hänenkuukausipalkkansaon4800pe-soaelinoin290euroa.

HänjättilupahakemuksensaYhdysvaltoil-toihin11vuottasitten.Vastaustaeiolevielä-kääntullut.µ

”Tienasinjopa1200dollariaviikossa.Silläsaajohyvänauton.

Meksikossapalkkanieiriitäedesruokaan.”


Ω globaaleilla markkinoilla tar-vitaan globaaleja työ-ehtoja. Jois-sakin maissa neuvottelukulttuuri on vasta syntymässä. Me suoma-laiset olemme samoilla työmark-kinoilla vaikkapa venezuelalais-ten kanssa.

Näin valottaa Helsingin varas-totyöntekijät ry:n, PAM 036:n, sih-teeri Jyrki Sura sitä, miksi yhdistys innostui liittymään SASKin kanna-tusjäseneksi. Taustalla on ajatus, että meidän on täällä Suomessa helpompi perustella ja puolustaa saavuttamiamme etuja, kun myös kehitysmaiden ammattijärjestöjä tuetaan.

– Palvelualojen palkkaus on Suomessa aika alhainen. Moni, jolla menee huonosti, ei pysty ajattelemaan, miten voisi auttaa muita. Mutta tukemalla kehitys-maita turvaamme samalla omaa-kin työtämme, Sura miettii.

Hän haluaa alleviivata, että työt eivät karkaa Suomesta, kun työehdot ja ammattiasiat ovat mallillaan myös muualla maail-malla.

kaikki voittavatPalvelualojen ammattiliiton PAMin osasto 036 lähti mukaan SASKin toimintaan kaksi vuotta

sitten. Sura oli vähän aiemmin valittu osaston solidaarisuusvas-taavaksi.

– Ensimmäiseksi minun piti ottaa selvää, mitä on solidaa-risuus. Minulla ei ollut tietoa, millaista solidaarisuustoimin-taa ammattiyhdistyksissä on. SASKista löysin paljon tietoa.

Helsingin varastotyönteki-jöiden puheenjohtaja Marko Lindfors on samaa mieltä Suran kanssa siitä, että kansainvälinen solidaarisuustoiminta on tärkeää.

– Yhdistyksessämme on paljon yhteiskuntakriittisyyttä ja halua osoittaa mieltä. SASKin kansain-

välisen toiminnan kautta voimme vaikuttaa suoraan. Suomessa ammattiyhdistysliike on tehnyt paljon töitä työolojen ja -etujen parantamiseksi. Me haluaisimme viedä tietotaitoamme muihin maihin. Voisimme esimerkiksi tukea muiden maiden ay-liikkeitä neuvottelutaitojen parantami-sessa, Lindfors kiteyttää.

Samalla Suomessa voidaan oppia, miten esimerkiksi Etelä-Amerikassa ay-liikettä viedään eteenpäin.

– Keinot voivat nykypäivänä olla käytännöllisiä myös meille, Lindfors tuumaa.

Hyötyä puolin ja toisinHelsingin varastotyöntekijät ry innostui kaksi vuotta sitten kansainvälisestä solidaarisuustoiminnasta ja liittyi SASKin kannatusjäseneksi. niin voi turvata myös omia työpaikkoja, ammattiosastossa tuumattiin.

Helsingin Varastotyöntekijöiden puheenjohtaja Marko Lindfors on innokas solidaarisuuden edistäjä.kuva jukka rapo / keksi


KAnnATuSJäSenyyS

Ei ole pakko pakertaaSaila Saaristosta tuli SASKin jäsen sattuman kautta. Hän surffaili vuosi sitten SASKin nettisivuilla ja huomasi, että yksityiset ihmisetkin voivat ryhtyä kannattamaan solidaarisuutta SASKin kautta.

Ω kannatan työväenliikettä yleisesti ja erityisesti nykyajan maailmassa, jossa työntekijöiden ääni on entistä vähemmän kuuluvilla, Saila Saaristo sanoo.

SASK tekee hänen mielestään arvokasta työtä, jossa hän on mieluusti mukana – vaikka passiivisestikin. Saaristo nimittäin kertoo, ettei ole osallistunut SASKin tilaisuuksiin tai kampanjoi-hin. Silti hänellä on ajatuksia.

– Toivon, että SASKin kumppanit kehitysmaissa hyötyvät ja saavat arvokasta tukea. Monissa maissa ay-aktiivit tarvitsevat paljon tukea ulkopuolelta. Varsinkin, jos liikkeet ovat hallituksen vainoamia. Näissä tapauksissa äänen esille saaminen maan rajo-jen ulkopuolella on erityisen oleellista.

Ay-liikkeen vaikeudet ovat Saaristolle tuttuja monien ulko-mailla asuttujen vuosien tiimoilta. Tällä hetkellä hän työskentelee Mosambikissa, ja sitä ennen kului muutama vuosi Etelä-Ameri-kassa.

– Ammattiyhdistysasiat Mosambikissa ovat käsitykseni mukaan lapsenkengissä. Muodollisesti yhdistyksiä on olemassa, mutta ne ovat pitkälti poliitikkojen talutusnuorassa. Tällä hetkellä esimerkiksi mosambikilaisten työläisten liitto käy keskustelua hallituksen kanssa minimipalkasta.

Maassa oli viime vuonna suuria mielenosoituksia, kun leivän hinta lähti huimaan nousuun. Jopa 16 prosentissa huidellut inflaatio tuntui kansalaisten taskuissa. Nyt työläisten liitto vaatii vähimmäispalkkojen nostamista jopa nelinkertaisiksi.

Saarinen tekee töitä Suomen ulkoministeriön rahoittamassa projektissa, jossa muun muassa järjestetään paikallisten yliopis-tojen ja koulujen kanssa teknologiakerhoja koululaisille.

Suositteletko SASKin jäsenyyttä muillekin ? – Toki, varsinkin niille, jotka uskovat asiaan.

eeva suhonen

PAM 036 on vielä alkutai-paleella omassa solidaarisuus-toiminnassaan. Silti tietotaitoa on jo jaettu virolaisten kanssa, vaikkakin lähinnä omien kontak-tien kautta. Lisäksi SASKista on löytynyt lisätietoa muissa maissa tapahtuvasta ay-toiminnasta.

Malleja omaan toimintaan on etsitty esimerkiksi Bosniasta, missä ammattiyhdistys kolmin-kertaisti jäseniensä määrän. Kun tietoa jakaa, kaikki osapuolet voittavat.

täyttä toimintaaPAM 036 oli ensimmäisiä ammat-tiosastoja, jotka halusivat liittyä SASKin kannatusjäseneksi. Pian liittymisen jälkeen yhdistyksen vetomiehet Lindfors ja Sura löysi-vät itsensä ja yhdistyksensä täy-destä touhusta.

Jo liittymisvuonna varasto-miehet olivat mukana Maailma kylässä -festivaaleilla vetämässä PAMin osastoa Decent Work -tel-tassa. Osastolla jaettiin ay-tietoa kävijöille, tavattiin muita jäseniä ja pystyttiin kertomaan solidaa-risuustoiminnasta. Festivaaleille osallistui paljon vapaaehtoisia ja osa heistä oli PAM 036:n maa-hanmuuttajajäseniä.

– Helsingin varastotyöntekijät edustaa 3500:aa työntekijää ja 1500:aa eläkeläistä. Jäsenemme puhuvat äidinkielenään ainakin 20:ä eri kieltä. Viime vuonna meillä oli festivaaleilla mukana paljon eri kansallisuuksia, Lind-fors kertoo.

Tänä vuonna osasto ottaa vetovastuun PAMin Maailma kylässä -festivaalien teltasta jo toisen kerran. Hyvät kokemuk-set ovat saaneet tapahtumaan mukaan myös muita ammatti-osastoja.

Tulevaisuudessa Varastomie-het ja SASK tekevät nykyistä enemmän yhteistyötä. Aikeissa on muun muassa kouluttaa jäse-niä globaaleista teemoista.

Lindfors ja Sura ovat myös jo saaneet jäsenet innostumaan SASKin talkoomatkahankkeista. Mikään ei estäisi, vaikka Viro tulisi yhteistyöpariksi.

Helsingin varastomiesten puheenjohtaja Marko Lindfors on myös päätoiminen työsuojeluval-tuutettu.

– Olen monessa mukana säheltämässä. Ammattifriikki yhdellä tavalla, hän naurahtaa.

eeva suhonen

tule mukaanΩ SASKin kannatusjäseneksi voivat liittyä niin ammattiosastot kuin

yksityishenkilötkin.

Ω Jäsenille järjestetään kiinnostavia koulutuksia ja tapahtumia. He saavat tietoa kehitysmaiden ay-tilanteesta ja pääsevät tekemään työtä oikeudenmukaisemman maailman puolesta Suomessa ja ulkomailla.

Ω Kaikki jäsenet saavat myös Työmaana Maailma -lehden ja ovat etu-sijalla, kun SASKin talkoomatkoille valitaan osallistujia.

Ω Kannatusjäsenyys maksaa yksityishenkilölle 20 euroa vuodessa ja ammattiosastolle 25 senttiä/jäsen/vuosi.

Ω SASK käynnistää syksyllä Tekemistä kaikille -kampanjan, jolla halutaan innostaa mukaan uusia ja vanhoja kannatusjäseniä. Tule kuulemaan kampanjasta lisää Maailma kylässä -festareilla SASKin telttaan!

Saila Saaristo (vas.) tekee töitä Mosambikissa. Hänestä tuli SASKin jäsen vuosi sitten.leonardo batallai


Ω teme on Suomen suurin kulttuuri- ja taidealojen liitto. Temeen kuuluu yhteensä 4 300 teatterin, tanssin, elokuvan, sir-kustaiteen ja tv-työn ammatti-laista ja opiskelijaa. He edusta-vat ainakin 50:tä eri ammattiryh-mää tanssijasta äänisuunnitteli-jaan ja pukusuunnittelijasta elo-kuvaohjaajaan. Voi sanoa, että esimerkiksi teatterilavalla tai val-kokankaalla melkein kaikki muu paitsi näyttelijäntyö on Temen jäsenistön aikaansaannosta.

kansainvälisyys on itsestään-selvä osa työtämme. Media-, tviihde- ja taidesektorit ovat jo luonteeltaan hyvin kansainvä-lisiä. Yksittäisillä jäsenillämme on paljon kontakteja ulkomai-siin kollegoihinsa, teattereihin, sirkuksiin ja muihin ryhmiin. Työntekijät liikkuvat, ja myös työt, esimerkiksi elokuvat, näky-vät eri maissa.

Myös Temelle liittona rajo-jen yli tapahtuva yhteistyö on aina ollut tärkeää. Meillä on jo vuosikymmeniä ollut tiiviit kontaktit esimerkiksi Viroon, ja koska olen itse mukana sekä UNI MEIn (media, entertain-ment and arts) että Euro MEIn hallituksissa, pystymme niiden kautta koko ajan seuraamaan ja vaikuttamaan alaamme sekä Euroopan että koko maailman tasolla.

Temellä ja jäsenliitoilla on vuosien mittaan ollut myös projekteja eri maissa, muun muassa Espanjassa ja Nicaraguas sa. Venäjällä Teat-teriohjaajien liitolla ja Petros-koin Kansallisella teatterilla oli yhteistyöprojekti, johon saatiin rahoitusta Suomen opetus-ministeriöltä. Tavoitteena oli suomen kielen ja kulttuurin aseman vahvistaminen Petros-koin teatterissa. Osana hanketta

toteutettiin Uuden suomalaisen teatterin festivaali Petroskoissa. Lisäksi Suomesta vieraili opet-tajia, näyttelijöitä ja ohjaajia Petroskoin teatterissa kolmen vuoden aikana.

liityimme saskin jäseneksisyksyllä 2006. Ajattelimme, että jäsenenä voisimme ottaa yhdessä UNI MEIn kanssa jon-kin projektin siipiemme suo-jaan. Saimmekin kolmestaan SASKin kanssa rahoituksen kol-mivuotiseen hankkeeseen, jonka kautta edistettiin alan ammatil-lista järjestäytymistä Etelä-Afri-kassa ja Brasiliassa. Projekti on nyt ihan loppusuoralla. Siihen on kuulunut myös kulttuurivaih-toa Suomen ja Brasilian välillä.

Ilman SASKia meillä ei olisi ollut taloudellisia resursseja tai riittävästi työvoimaa ryhtyä vastaavaan. SASK on muutenkin avannut meille ovia uusiin mai-

hin, laajentanut yhteistyömme kauemmaksi lähialueilta.

solidaarisuuden edistämi-nen on yksi taiteen tehtävistä. Oikeudenmukaisuuden tunto on taiteen kentällä vahva tekijä. Jos ajatellaan taiteen sisältöjä, niin se on tavalla tai toisella aina mukana – käsitellään sit-ten ihmisten välisiä suhteita tai yhteiskunnallisia teemoja.

nyt me aiomme vetää hetken aikaa henkeä, sillä Etelä-Afrikan ja Brasilian projekti oli meille aika iso ponnistus. Keskitymme nyt hetken aikaa edunvalvonnal-lisiin kuvioihin. Tosin SASKista kysyttiin vastikään, että voisim-meko tarjota av-alan asiantunte-musta erääseen Nepalissa mah-dollisesti alkavaan projektiin. Pian nähdään, syntyykö siitä jotain.

heidi korva

”SASK on avannut ovia uusiin maihin”Aloitamme uuden juttusarjan, jossa esittelemme SASKin jäsenjärjestöjä. ensimmäisenä parrasvaloihin pääsee Teatteri- ja mediatyöntekijät ry eli Teme.

Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry

• Temellä on seitsemän jäsenliittoa: Suomen elokuva-

ja Videotyöntekijäin Liitto, Lavastus- ja pukusuun-

nittelijat, Suomen Tanssitaiteilijain Liitto, Suomen

Teatteriohjaajien Liitto, Teatterialan Ammattilaiset,

Suomen Valo- ja äänisuunnittelijoiden Liitto ja

Television Tuotantotyöntekijät.

• Jäseniä yhteensä 4 300, ja he edustavat yli 50:tä eri

ammattia.

• Jäsenmäärä on viime vuodet kasvanut keskimäärin

neljä prosenttia vuodessa.

• Perustettu 1973. Toimi vuoteen 1998 nimellä Suo-

men teatterityöntekijäin yhteistyöjärjestö STy ry.

Teatteri- ja Mediatyöntekijöiden liiton toiminnanjohtaja Raimo Söder sanoo, että Teme on ”aika tavallinen ja tyytyväinen SASKin jäsen”. kuva natalia baer / keksi


JäSenJäRJeSTöT

» Reilu kilpailu yritysten ja kansakuntien kesken voi toimia vasta, kun työelämän vähimmäisoikeudet koskevat tasapuolisesti kaikkia ihmisiä. Vapaa ja riippumaton ammattiyhdistysliike on paras keino valvoa, että oikeudet toteutuvat myös käytännössä.

» Tutustu SASKin julkaisuihin ja katso kotisivuiltamme, miten maailman työläisten vapautusliike toimii. Tule Solidaarisuuspäiville, ilmoittaudu talkoomatkalle tai ryhdy kampanjoittemme yhdyshenkilöksi. mikä sask?» Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus sask ry on suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen oma kehitys-

yhteistyö- ja solidaarisuusjärjestö. saskin jäsenjärjestöihin kuuluu yhteensä noin 1,3 miljoonaa suomalaista.

» sask perustettiin syksyllä 1986. Vuonna 2011 SASKilla on meneillään noin 80 kehitysyhteistyöhanketta

Aasiassa, Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja EU:n lähialueilla.

» Osana suomalaista ja kansainvälistä ay-liikettä saskin tehtävänä on parantaa ay-toiminnan edellytyksiä maa-

ilmassa. Ay-liikkeen solidaarisuuskäsityksen pohjalta pyrimme vahvistamaan taloudellista ja yhteiskunnallista

tasa-arvoa kehitysmaissa ja Suomen lähialueilla avustamalla meitä heikommassa asemassa olevia ammattiliit-

toja. Uskomme, että voimakas ja demokraattinen ay-liike on toimivan kansalaisyhteiskunnan kulmakiviä.

» Avustustoimintamme tavoitteena on itsenäinen, vahva, jäsentensä hallitsema ja myös rahoittama ammattijär-

jestö. Hankkeemme parantavat yhteistyökumppaniemme toimintakykyä, suurin osa niistä tukee ammattiyh-

distyskoulutusta. Toteutamme myös työsuojelu- ja sosiaalisia hankkeita.

» Hankkeet valmistellaan yhdessä ja toteutetaan paikallisen järjestön omalla työvoimalla. Tuettavan järjestön

tulee siis olla tarpeeksi heikko tarvitakseen apua, mutta tarpeeksi vahva kyetäkseen ottamaan avun vastaan ja

saamaan aikaan kehitystä.

» saskin toimintaa rahoittavat jäsenliitot, Suomen valtio sekä Euroopan komissio. Yksittäinen ammattiosasto

tai ammattiliiton jäsen voi tukea hankkeitamme liittymällä kannatusjäseneksi.

maailman työläisten vapautusliikesaskin jäsenjärjestötkeskusjärjestöt: Suomen Ammattiliittojen keskusjär-

jestö sak, Toimihenkilökeskusjärjestö sttk

sak: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto akt, Ilmai-

lualan Unioni iau, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto

jhl, Merivartioliitto, Metallityöväen Liitto, Palvelualojen

ammattiliitto pam, Paperiliitto, Posti- ja logistiikka-alan

unioni pau, Puu- ja erityisalojen liitto, Rakennusliitto,

Rautatieläisten Liitto, Suomen Ammattiin Opiskelevien

Liitto sakki, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto sel,

Suomen Merimies-Unioni smu, Suomen Muusikkojen

Liitto, Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimies-

liitto sssl, Sähköalojen ammattiliitto, team Teollisuus-

alojen ammattiliitto, Teatteri- ja Mediatyöntekijät TeMe,

Tulliliitto, Veturimiesten liitto, Yleinen Lehtimiesliitto.

sttk: Ammattiliitto Pro, Tehy, Vakuutusväen Liitto VvL.

akava: Specia - Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt,

Tieteentekijöiden liitto, Uusi Insinööriliitto uil, Ympäris-

töasiantuntijoiden Keskusliitto ykl

»Tilaasaskinkirjoja!ihmisarvoinen työ. Onko totta, että Intiassa vain kymmenen prosenttia työ-voimasta työskentelee virallisella sektorilla? Voiko Suomessa työntekijän erottaa jopa alle tun-nin varoitusajalla? Voiko Ranskassa ilman papereita työskentelevä lakkoilla? Vastaukset löy-dät SASKin ja Työväen Sivistysliiton TSL:n tuottamasta reportaasikirjasta ”Ihmisarvoinen työ – Kolme maata, kolme todellisuutta”. Solidaarisuuspäiville (ks. lehden sivut 28–30) ennakkoon ilmoittautuneet saavat kirjan lahjaksi paikan päällä.

ihmeellinen intia - uusi talous, vanhat ongelmat. Intia nousee vauhdilla maailman suurien talouksien joukkoon. Heikki Kehälinnan kirjoittama selvitys avaa ay-liikkeen näkökulman hyvin kahtia jakautuneeseen In tiaan: Bangaloren kaltai-siin globaaleihin palvelutuotantokeskuksiin ja suurkaupunkien epäviralliseen sektoriin.

» pyydä tilausohjeet alla olevalla lomakkeella tai saskin nettisivuilta www.sask.fi.

Lintulahdenkatu 1000500 Helsinki

Postimerkki

∏ Olen kiinnostunut toimimaan vapaaehtoisena Puhtaat vaatteet -kampanjassa tai Nenäpäivässä. Lähettäkää minulle lisätietoa kampanjoista ja osallistumisohjeet.

∏ Haluan liittyä saskin kannatusjäseneksi.

∏ Haluan tilata saskin kirjoja ja julkaisuja. Lähettäkää minulle tilauslomake.

∏ Tilaan Työmaana maailma -lehden kaksi kertaa vuodessa maksutta kotiini.

nimi

osoite

puhelin sähköposti

pistä lomake postiin postimerkillä varustettuna tai faksaa numeroon 020 7699 821. kiitos yhteydenotostasi!

Ayayay!

Ihmeellinen Intiauusi talous - vanhat ongelmat

voimasta työskentelee virallisella sektorilla? Voiko Suomessa työntekijän erottaa jopa alle tun-

dät SASKin ja Työväen Sivistysliiton TSL:n tuottamasta reportaasikirjasta ”Ihmisarvoinen työ – Kolme maata, kolme todellisuutta”. Solidaarisuuspäiville (ks. lehden sivut 28–30) ennakkoon

Documents

Työmaana maailma 1/2011