1

TyönMAA

ILM

A

KANSAINVÄLINEN

TYÖJÄRJESTÖ

3-4/2011

Syrjinnän monetkasvot

2

TyönMAAILMA

Pääkirjoitus

Työn Maailma -lehden artikkelit perustu-vat Kansainvälisen työjärjestön ILOn jul-kaiseman World of Work -lehden aineis-toon. Lehden tehtävänä on tehdä ILOntoimintaa tunnetuksi Suomessa sekäkertoa ajankohtaisista työelämäänliittyvistä kysymyksistä eri puolillamaailmaa. Kirjoitukset eivät kuitenkaanvälttämättä edusta ILOn virallista kantaa.Lehti ilmestyy suomen lisäksi 14 muullakielellä.

Työn Maailma -lehteä julkaisee SuomenILO-neuvottelukunta, jonka tehtävänä onavustaa työ- ja elinkeinoministeriötä ILOntoimialaan kuuluvien asioiden käsittelys-sä. Neuvottelukunnan tehtävät onmääritelty Suomen ILO-neuvottelukun-nasta annetussa asetuksessa (851/77).Neuvot-telukuntaan kuuluu puheenjohta-jan ja varapuheenjohtajan lisäksi 12jäsentä, jotka edustavat työasiain-,sosiaali- ja terveys- sekä ulkoasiainhal-lintoa, julkisen alan työnantajatahoja jamerkittäviä työnantaja- ja työntekijä-keskusjärjestöjä. Neuvottelukunnanpuheenjohtaja toimii myös Työn Maailma-lehden päätoimittajana.

Yhdestä kahteen sivua lehdestä onvarattu neuvottelukunnan omalletiedotusaineistolle.

Lehti ilmestyy kolmesta neljään kertaavuodessa.

Tämän lehden artikkelit on aiemminjulkaistu World of Work -lehdennumerossa 72.

PäätoimittajaRaila KangasperkoHallitusneuvosTyö- ja elinkeinoministeriöPL 32, 00023 VALTIONEUVOSTO

Toimitus ja taittoMarketta OllikainenLavengriPressNeljäs Linja 17 - 19 A 26,00530 HELSINKIemail: marketta.ollikainen@kolumbus.fi

PainopaikkaEdita Prima Oy

Osoitteenmuutokset ja tilaukset:email: rekisteripalvelut@edita.fi taiFax: 020 450 2452(Osoitteenmuutoksiin/tilauksiin pydetäänlaittamaan viitteeksi ”Työn Maailma -lehti”)

ISSN 1237-4571Kannen kuva: ILO

2

Viime kesäkuussa pidettiin Kansainvälisen Työjärjestön (ILO) ylimmänpäättävän elimen 100. työkonferenssi. Tästä syystä konferenssi oli ta-

vallista juhlavampi.Presidentti Tarja Halonen oli konferenssin avajaisissa puhujana. Hän

korosti puheessaan, että ILOn arvoja ja politiikkaa tarvitaan nykyisin enem-män kuin koskaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi. Globaalintalouden etuja ei voida saavuttaa, jollei samalla kunnioiteta työntekijöidenperusoikeuksia. Samantapaisia ajatuksia esittivät tässä juhlakonferenssissamyös Venäjän pääministeri Putin, Saksan liittokansleri Merkel ja Tansani-an presidentti Kikwete.

ILOn rooli yhtenä vaikuttajana kansainvälisessä yhteistyössä onkin kas-vanut. Taloudellisen kasvun entistä kestävämpää ja tasapainoisempaa mal-lia haettaessa ainoana kolmikantaisena kansainvälisenä järjestönä ILOllaon parhaat mahdollisuudet toimia neuvottelupöydissä, kuten WTO:ssa sekäG-8 ja -20 maiden kokouksissa, siten, että presidentti Halosen esittämätnäkemykset toteutuvat myös käytännössä eivätkä vain juhlapuheissa. ILOnpanoksella voidaan vaikuttaa siihen, että globaalissa maailmantaloudessaei unohdeta työntekijöitä, jotka omalla työllään rakentavat nimenomaan tätätaloutta.

Ovatko nämä vain suuria sanoja, joilla ei ole vaikutusta kansalaisten ar-keen. Optimistille puoli lasillista on melkein täysi ja pessimistille melkeintyhjä. Realistina voisi todeta, että kehittyvissä maissa maan kansalaisethyötyvät ILOn ponnisteluista ihmisarvoisen työn ja järjestäytymisoikeuksienpuolesta. Jopa Myanmarissa (Burmassa) on havaittavissa alkavaa kehitys-tä. Lainsäädäntöä valmisteltaessa ja oikeuskäytännössä ILOn perusperi-aatteilla on edelleen merkittävä rooli niin Suomessa kuin EU:ssakin. Neovat tukeva selkäranka sille, ettei maailmantaloutta edistävillä muilla toi-menpiteillä uhata tätä perusoikeutta.

Toisaalta jokaisen valtion on tehtävä omat kotiläksynsä. ILO ei voi niitäniiden puolesta tehdä. Tämän vuoden työkonferenssissa hyväksyttiin laajal-la äänten enemmistöllä uusi kotityötä koskeva sopimus. Sopimus on mer-kittävä ns. kotiapulaisille, joita ”tuodaan” kehittyvistä maista ja joiden työ-olot saattavat olla kurjat. Aika näyttää, miten ILOssa sopimuksen hyväksy-neet valtiot kansallisesti toimivat, ratifi-oivatko ne sopimuksen ja saattavat näinsen periaatteet voimaan. Suomi selvittääparhaillaan edellytyksiä sopimuksenratifioimiseksi.

ILOn saavutuksista huolimatta järjes-tönkin on muututtava ja kehityttävä, jottase voi nykyoloissa toimia tuottavasti ja te-hokkaasti. Sen toimenpiteiden vaikutuk-sia tulee myös seurata ja arvioida. ILOnhallintoneuvostossa onkin meneillään täl-laisten toimien edistäminen yhteistyössäILOn toimiston kanssa. Ainakin allekirjoit-tanut voi iloisella mielellä todeta, että josILOa ei olisi perustettu jo vuonna 1919,se tulisi tehdä viimeistään nyt.

Raila KangasperkoHallitusneuvos

ILO-neuvottelukunnan puheenjohtaja

ILOn arvopolitiikallaon käyttöä

Kuv

a: T

uukk

a S

anta

nen/

TEM

3

Tässä numerossa

Artikkelit

Työn Maailma ja Suomi s. 15

•

•

Työn Maailma uutisotsikoissa s. 16

•

•

Talouskriisi lisännyt syrjintää työpaikoilla s. 4Tasa-arvoa työelämässä kartoittava ILOn tuore maailman-raportti osoittaa, että syrjintä työpaikoilla on aiempaamonitahoisempaa.

Rasismi kasvaa globaalin taloustaantumanvarjossa s. 6Globaalin taloustaantuman jälkimainingeissa rasistinensyrjintä näyttää selvästi lisääntyvän, väittää yhdysvaltalainentoimittaja Gary Humphreys. Hän pohtii artikkelissaan,millaista politiikkaa viimeksi kuluneina vuosikymmeninätyön maailmassa on oikein harjoitettu.

Siirtotyöläiset kahden tulen välissä s. 8Siirtotyöläisten ahdinko kasvaa taloudellisen taantumankourissa. Toisaalta heidät haluttaisiin lähettää kotimaihinsa,toisaalta taas heitä tarvittaisiin tulevaisuuden työvoimanturvaajina.

Yli 50-vuotias, entä sitten? s. 10Hallitukset etsivät keinoja ikääntyvien työntekijöidenpysyttämiseksi työmarkkinoilla, esimerkiksipidentämällä eläkkeellesiirtymisikää. Toisaaltatyönantajat ovat entistä haluttomampia palkkaamaanheitä.

Kotitaloustyöntekijät työsuojelulain piiriin s. 12Kansainvälinen työkonferenssi hyväksyi kesällä kotitalous-työntekijöitä koskevan yleissopimuksen, joka toteutuessaanturvaa kotitaloustyöntekijöille samat oikeudet kuin muillekintyöntekijöille.

ILOlle vahva rooli sosiaalisen oikeudenmukaisuu-den edistämisessä s. 14Kansainvälisen työkonferenssin historialliseen 100:nteenistuntoon oli kutsuttu joukko maailman johtajia, jotkapuheenvuoroissaan korostivat ILOn vahvempaa rooliamaailmantalouden elvytystoimien ja sosiaalisestioikeudenmukaisemman globalisaation muotoilussa.

Syrjintä työelämässäyhä yleisempääMaailmanlaajuisen talouskriisin syvenemisenmyötä myös kaikenlainen syrjintä työelämässänäyttää lisääntyvän. Osana ILOn vuonna 1998Kansainvälisessä työkonferenssissa hyväksymäntyöelämän perusperiaatteita ja oikeuksiakoskevan julistuksen seurantaa ILO onvalmistellut maailmanraportin, jossa tasa-arvontoteutumista työelämässä on selvitetty monestanäkökulmasta. Raportti julkistettiinKansainvälisen työkonferenssin historiallisessa100. istunnossa kesäkuussa Genevessä.Tässä Työn Maailman numerossa pohdimmesyitä työssä tapahtuvaan syrjintään ja keinojasen ehkäisemiseksi.

Professori Bruun ILOnyhdistymisvapauskomiteaan

ILOn hallintoneuvosto päätti ensi kesän työ-konferenssin teemoista

Sarkozy kiirehtii G20-maita vahvistamaanglobalisaation sosiaalisia ulottuvuuksia

ILOn hallintoneuvosto valitsi uuden puheen-johtajan

Monet maailman 650 miljoonasta vammaisesta kärsivätsyrjinnästä työelämässä.

Kuva: M. Crozet/ILO

4

ILOn maailmanraportti tasa-arvostatyöpaikoilla varoittaa vaaroista, joita

seuraa, jos taloudellisen taantumanaikana ei huolehdita syrjinnänvastai-sista ohjelmista ja työntekijöiden oi-keuksista työpaikoilla.

– Me näemme tämän populististenratkaisujen nousussa, mikä uhkaa ki-peästi useiden vuosikymmenten saa-vutuksia, ILOn pääjohtaja Juan Soma-via toteaa.

Raportin mukaan kovat leikkaukset

työhallinnon ja työsuojelun budje-teissa sekä jo olemassa olevien syr-jintää ehkäisevien ja tasa-arvoa lisää-vien elinten rahoituksessa voivat va-kavasti vahingoittaa niiden kykyäehkäistä taloudellisia kriisejä johta-masta nykyistäkin suurempaan syr-jintään ja epätasa-arvoon.

Syrjinnästä työpaikoilla ei ole kui-tenkaan käytettävissä luotettavia ti-lastoja, mikä raportin mukaan vai-keuttaa taantuman vaikutusten arvi-

ointia. Siksi se kehottaakin hallituk-sia lisäämään inhimillisiä, teknisiäja taloudellisia resursseja, jotta tie-tojen keruuta syrjinnästä työpaikoil-la voitaisiin parantaa kansallisellatasolla.

Raportissa kiinnitetään myöshuomiota siihen, että työpaikoilla onalkanut ilmetä uusia syrjinnän muo-toja samalla kun vanhoihinkaanhaasteisiin ei ole pystytty kunnollavastaamaan.

Talouskriisi lisännyt syrjintää työpaikoillaTaloudellisesti epävakaina aikoina valitukset syrjinnästä työpaikoilla näyttävät lisääntyvän. Tasa-arvoatyöelämässä kartoittava ILOn tuore maailmanraportti osoittaa, että syrjintä työpaikoilla on aiempaamonitahoisempaa ja monilla aloilla syrjinnästä on tullut pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

ILOn maailmanraportti 2011Syrjintä työn maailmassa

Kuva: ILO

5

ILO tukee syrjinnän ehkäisyäILOn maailmanraportti suosittaa usei-ta toimia, joihin hallitusten tulisi ryh-tyä työsyrjinnän ehkäisemiseksi. Näi-tä ovat muun muassa ILOn kahdensyrjintää ja tasa-arvoa koskevan perus-sopimuksen universaali ratifiointi jatäytäntöönpano, työllisyydessä ja työ-paikoilla tapahtuvan syrjinnän ehkäise-mistä koskevan tiedon jakaminen jakehittäminen, teknisen tuen antaminenILOn jäsenvaltioille, jotta ne voivat te-hokkaammin toteuttaa syrjimättömyy-den perusoikeutta työssä sekä kes-keisten tasa-arvon toimijoiden kansain-välisen yhteistyön vahvistaminen.

ILOn samapalkkaisuutta koskevanyleissopimuksen numero 100 vuodel-ta 1951 on tähän mennessä ratifioinutILOn 183 jäsenvaltiosta 168 maata.Työmarkkinoilla ja ammatin harjoitta-misen yhteydessä tapahtuvan syrjin-nän kieltävä yleissopimuksen numero111 vuodelta 1958 on puolestaan ratifi-oinut 169 ILOn jäsenvaltiota. Raportis-sa huomautetaan, että kunkin sopi-muksen ratifiointitaso tulisi olla yli 90prosenttia, jotta tavoite universaalistaratifioinnista saavutetaan.

– Kaikkien miesten ja naisten perus-oikeus syrjimättömyyteen työssä ja eriammattialoilla on ydinkohta kestävääja tasapainoista taloudellista kasvuaja oikeudenmukaisempia yhteiskuntiakorostavassa ihmisarvoisen työn oh-jelmassa. Oikea vastaus haasteeseenon, että taloudellista kasvua edistäviinohjelmiin yhdistetään työllisyyttä, so-siaaliturvaa ja oikeuksia työssä edis-täviä ohjelmia siten, että ne mahdol-listavat hallitusten ja yhteiskunnan eritoimijoiden yhteistyön mukaan lukienkoulutus asenteiden muuttamiseksi,Somavia toteaa.

ILOn tasa-arvoa ja syrjintää työssäkartoittava maailmanraportti on osaILOn vuosittain julkaisemaa tutkimus-sarjaa osana ILOn vuonna 1998 Kan-sainvälisessä työkonferenssissa hy-väksymän työelämän perusperiaattei-ta ja oikeuksia koskevan julistuksenseurantaa. Julistus käsittelee yhdis-tymisvapautta sekä lapsityön, pakko-työn ja syrjinnän poistamista työnmaailmassa.

ILOn maailmanraportin mukaan naiset ansaitsevat yhä keskimäärin 10 – 30prosenttia vähemmän kuin miehet. Raskauteen ja äitiyteen liittyvä syrjintäon yleistä, vaikka monissa maissa työaikoja on asteittain pyrittykin järjes-tämään joustavasti perheystävällisempään suuntaan.

Seksuaalinen häirintä on merkittävä ongelma työpaikoilla. Eniten siitä kär-sivät naiset, jotka ovat nuoria, työpaikastaan taloudellisesti riippuvaisia,yksinäisiä, eronneita tai maahanmuuttajia. Kiusanteon kohteeksi joutuvatmiehet ovat yleensä nuoria, homoseksuaaleja tai kuuluvat johonkin etni-seen vähemmistöön.

Rasistiset asenteet estävät entistä useamman tasa-arvoisen pääsyn työ-markkinoille, varsinkin jos he ovat syntyperältään afrikkalaisia, aasialaisia,alkuperäiskansojen tai etnisten vähemmistöjen jäseniä.

Maahanmuuttajatyöntekijöitä syrjitään laajasti työnhaussa, ja niiltäkin, jot-ka ovat työllistettyjä, usein estetään pääsy muun muassa sosiaaliturva-ohjelmien piiriin.

Yhä useampi nainen ja mies kohtaa syrjintää uskonnon perusteella. Erityi-sesti julkisilla aloilla myös poliittiset mielipiteet voivat olla esteenätyöllistymiselle.

Maailman noin 650 miljoonan vammaisen työllisyysaste on yhä alhainen,mikä kertoo heihin kohdistuvasta työsyrjinnästä.

Pakolliset aids-testit lisäävät aidsiin sairastuneiden tai Hiv-tartunnan saa-neiden syrjintää tai heitä testataan tilanteissa, jotka eivät tarkkaan ottaenole vapaaehtoisia tai luottamuksellisia.

Euroopan unionin maissa ILOn tutkimukseen osallistuneista 64 prosenttiauskoi talouskriisin lisäävän ikäsyrjintää työmarkkinoilla.

Joissain teollisuusmaissa elämäntapoihin kuten tupakointiin ja lihavuuteenliittyvä syrjintä on lisääntynyt.

Avainhuomioita raportista

Kuva: K. Cassidy/ILO

ILOn maailmanraportti Equality atWork: The continuing challenge onluettavissa ILOn verkkosivuillawww.ilo.org

6

Työelämän perusoikeuksia koskevanILOn julistuksen toimeenpanoa

edistävän ohjelman asiantuntija LisaWong ei ole yllättynyt tiedoista, joidenmukaan etninen syrjintä työn maailmas-sa on lisääntynyt globaalin taloustaan-tuman jälkimainingeissa.

– Etniset vähemmistöt kohtaavat syr-jintää työmarkkinoilla, muun muassakoulutukseen pääsyssä ja terveyden-huollossa silloinkin, kun taloudessamenee hyvin. Talouden taantumassanuo ongelmat kärjistyvät entisestään,hän toteaa.

Wongin mukaan hallitusten suosi-mat tiukat elvytyspaketit velkatason pie-nentämiseksi voivat jopa lisätä vähem-mistöjen syrjintää erityisesti maissa,joissa sosiaaliapu- tai integraatio-ohjel-mat on sisällytetty mukaan. Etnisistävähemmistöistä kuten siirtotyöläisistä

tulee syntipukkeja, jotka ovat helppo-ja kohteita poliittisten ääriainestenrasistiselle retoriikalla, mikä tietystiruokkii lisääntyvää syrjintää.

Tiedetään hyvin, mitkä tekijät lisää-vät syrjintää ja sosioekonomista syr-jäytymistä, mutta niiden valvonta ei olehelppoa.

– Valvontaa ja toimenpiteidenkohdentamista vaikeuttaa se, että eiole olemassa kattavaa tilastointia jakansallisilla tasoilla puuttuu syrjinnänperusteiden selkeä määrittely, Wongselvittää. Hän kehottaakin hallituksialisäämään pikaisesti inhimillisiä, tek-nisiä ja taloudellisia voimavaroja syr-jintää koskevan tilastoinnin paranta-miseksi.

Työttömyysastetta pidetään yhte-nä parhaimmista syrjinnän indikaatto-reista työn maailmassa. On olemas-

sa todisteita siitä, että tietyt etniset vä-hemmistöt kärsivät erityisen voimak-kaasti talouden taantumasta. Esimer-kiksi Yhdysvalloissa työttömyysasteafroamerikkalaisten keskuudessa onmelkein kaksi kertaa niin korkea kuinvalkoisella väestöllä. Talouskriisin alus-ta lähtien kuilu vähemmistöjen ja pää-väestön välillä on entisestään kasvanut.

– Afrikkalaissyntyisten tilanne vaatiierityishuomiota kaikkialla maailmassa,Wong painottaa. Hän muistuttaa, ettämyös Euroopassa afrikkalaissyntyistentilanne on hyvin samantapainen kuinYhdysvalloissa. Etelä-Afrikassa musti-en työttömyys on selvästi korkeampikuin valkoisen vähemmistön ja mustatovat valkoisia vähemmän edustettunakorkean tason johtotehtävissä.

Brasiliassa toimivan ILOn vähemmis-tö ja tasa-arvoasiantuntijan Rafaela

Rasismi kasvaa globaalin taloustaantumanvarjossaGlobaalin taloustaantuman jälkimainingeissa rasistinen syrjintä näyttää selvästi lisääntyvän. Tämäherättää kovia kysymyksiä siitä, millaista politiikkaa viimeksi kuluneina vuosikymmeninä työnmaailmassa on oikein harjoitettu.

Kuva: M. Crozet/ILO

7

Eggin mukaan ongelmat ovat samatmyös Brasiliassa. Tilastot osoittavat,että työttömyysaste mustien ja väril-listen työntekijöiden keskuudessa onnoin 10,1 prosenttia, kun se valkois-ten työntekijöiden keskuudessa on8,2 prosenttia.

– Yleisesti ajatellaan, että Brasili-assa ei olisi rodullista syrjintää, siksirotukysymyksiin ei kiinnitetä tarpeek-si huomiota, hän sanoo.

Vain vähän edistystäRasistisen syrjinnän ehkäisyssä työ-paikoilla ei ollut kovin paljon edistyttyennen maailmanlaajuisen talouskriisinkäynnistymistäkään vuonna 2008.

– Vuoden 2001 jälkeen, jolloinDurbanin julistusta ja toimintaohjelmaaetnistä syrjintää vastaan ensi kerranhahmoteltiin, on tapahtunut hyvin vä-hän muutosta, Wong sanoo. Tämä huo-mattiin myös Genevessä huhtikuussa2009 pidetyssä Durbanin julistuksenseurantakokouksessa, jossa YK:njäsenvaltioita kehotettiin ryhtymääntehokkaisiin ehkäisytoimiin rasistisialiikkeitä ja aatteita vastaan.

Ei voi sanoa, etteikö muutosta olisiyritetty. Esimerkiksi Euroopassa – eri-tyisesti Bulgariassa ja Irlannissa – onkäynnistetty lukuisia aloitteita paran-tamaan romanien ja kiertolaistenperustaitoja ja taloudellista osallistu-mista. Romanien vaikea tilanne Euroo-passa on herättänyt laajaa huomiotaja osa rahoittajista onkin käynnistänythankkeita romanien syrjinnän ja suo-ranaisen vainon lopettamiseksi. Slova-kiassa, jossa muun muassa Amnes-ty International on ollut huolestunutromanien kohtelusta, yhdysvaltalainenUS Steel Kosice -teräsyhtiö on kehit-tänyt hankkeen edistämään Velka Idankylän asukkaiden työllisyyttä. Kylänväestöstä 40 prosenttia on romaneja.

Kansallisella tasolla Suomi on ollutedellä kävijän asemassa etnisen syr-jinnän ehkäisyssä. Joulukuussa 2009se käynnisti kansallisen romanipoliit-tisen ohjelman, joka edistää romanienosallistumista ammatilliseen koulutuk-seen ja työharjoitteluun ja tukee hei-dän pääsyään työmarkkinoille. Halli-tuksen tavoitteena on, että vuoteen2017 mennessä romaniväestön tasa-

arvoinen koh-telu ja yhteis-kuntaan in-tegroituminenolisi toteutu-nut Euroopanmaista par-haiten juuriSuomessa.

S u o m e nkäynnistämäthankkeet ovat kuitenkin olleet harvi-naisia muualla Euroopassa, jossaromanien syrjintä on yhä yleistä jalaajalle levinnyttä, mikä on vahvista-nut heidän syrjäytymistään ja köy-hyyttään. Monet romanit jäävät vaillekoulutusta ja työtä ja heidän elinikä-odotuksensa on alhaisempi kuin ei-romanien. On tarpeetonta sanoa, ettäkoulutuksen ja työkokemuksen puu-te on vakava este työmarkkinoilleosallistumiselle.

Jonkin verran romanien ja kierto-laisten ongelmia on yritetty ratkoamyös mikroluototusohjelmien ja am-matillista koulutusta edistävien ohjel-mien avulla muun muassa Espanjas-sa, Unkarissa ja Irlannissa. Wong pi-tää ohjelmia hyvinä, mutta korostaa,että niitä tarvittaisiin lisää. Hän toivoomyös kiinteämpää yhteistyötä erihankkeiden välillä.

Positiivinen syrjintä herättääkysymyksiä

Samaan aikaan on alkanut herätä ky-symyksiä joidenkin syrjinnän vastais-ten strategioiden kuten positiivisensyrjinnän ja kiintiökäytäntöjen toimi-vuudesta. Paul Abell amsterdami-laisesta monikulttuuria edistävästäLeeuwendaali-järjestöstä sanoo, etteihän ole koskaan nähnyt positiivisensyrjinnän toimivan, vaikka hän on teh-nyt vuosia työtä syrjinnän ehkäisemi-seksi työpaikoilla. Abellin mielestäpositiivinen syrjintä luo helposti kau-naa enemmistöryhmissä, kun taassyrjityt voivat tuntea itsensä leima-tuiksi.

Wong ei kuitenkaan ihan heti halu-aisi luopua positiivisesta syrjinnästä,jossa vähemmistöjen tasa-arvoisenkohtelun varmistamiseksi heille taa-taan tiettyjä etuja suhteessa enem-

mistöryhmiin.– Positiiviseen syrjintään perustu-

vien ohjelmien vaikutuksista yhä kes-kustellaan, mutta on myös näyttöäsiitä, että ne ovat olleet hyödyllisiä.Voi olla, että prosessi tarvitsee enem-män aikaa selvien tulosten saamisek-si, hän toteaa.

Wong viittaa Etelä Afrikan työelä-män tasa-arvokomissioon, joka on va-roittanut luopumasta positiiviseensyrjintään pohjaavista toiminta-ohjelmista liian aikaisin. Komissio onhuomauttanut, että Etelä-Afrikassa josaavutettu edistys voidaan helpostimenettää, jos positiiviseen syrjintäänperustuville toimintaohjelmille asete-taan tarkkoja määräaikoja.

Vaikka Abell suhtautuukin varauk-sella syrjinnän ehkäisyn edistymi-seen työpaikoilla, hän uskoo, että työ-paikat muuttuvat tulevaisuuden Eu-roopassa väistämättä monikulttuuri-siksi.

– Maat kuten Hollanti ovat ikään-tymässä ja niiden on hyödynnettäväparemmin vähemmistöjään ja maa-hanmuutajiaan. Siksi monikulttuuri-ohjelmia tullaan tarvitsemaan entistäenemmän, hän sanoo.

Abellin mukaan tämä on nähtävis-sä jo muun muassa joissain raken-nusyrityksistä, jotka ovat alkaneetkiinnittää huomiota monikulttuuri-suusstrategioihin, koska ne uskovattarvitsevansa tällaisia strategioita tu-levaisuudessa.

– Ne (yritykset) katsastavat työn-tekijöitä tuleviksi vuoksiksi ja ne tie-tävät, että nuo työntekijät eivät vält-tämättä ole valkoisia, hän toteaa.

Gary Humphreys

Yhdysvalloissa afroamerikkalaistentyöttömyysaste on melkein kaksi kertaa

niin korkea kuin valkoisen väestön.

Kuva: 2011 Microsoft Corporation

88

Siirtotyöläiset kuuluvat siihen ryh-mään, joita taloudellinen taan-

tuma koettelee ehkä kovimmin –osittain siksi, että he työskentelevätusein aloilla kuten rakennuksilla taiturismissa, joihin taantuma näyttäävaikuttavat ensimmäisenä. Mutta kunajat käyvät kovemmiksi, heidän syr-jintänsäkin kovenee.

– Taloudellisesti epävarmoina ai-koina siirtotyöläiset näyttävät ainaolevan ensimmäisiä, joita syytetään,eikä tämä kriisi eroa siitä mitenkään,sanoo ILOn siirtolaisasiantuntijaPatric Taran ILOn kansainvälisestäsiirtolaisohjelmasta.

Esimerkiksi vuonna 2008 Etelä-Afrikassa siirtotyöläisiin kohdistui

hyökkäyksiä, joissa noin 60 ulko-maalaista työntekijää sai surman-sa ja noin 10 000 jäi kodittomiksi.Tuorein esimerkki on Rosarnosta,Italiasta, jossa kaksipäiväisissä le-vottomuuksissa loukkaantui hiljat-tain 53 siirtotyöläistä ja 1 000 lähe-tettiin pakolaiskeskuksiin.

– Tällainen käyttäytyminen uhkaademokratian pelisääntöjä sekä yk-silöiden elinmahdollisuuksia ja hy-vinvointia. Siksi asiaan on tartuttavaäärimmäisen kiireellisesti, Taran to-teaa. Hän suosittaa syrjinnänvas-taisten lakien vahvistamista ja täy-täntöönpanoa, mihin hänen mieles-tään useimmissa maissa onkin joasianmukaisesti ryhdytty.

Kokonaisuuksien hahmottamistatarvitaan

Taranin mukaan pelkkä lakien täytän-töön-pano ei kuitenkaan yksistään riitä.Tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymis-tapaa, jossa parannetaan työoloja siir-tolaisia vastanottavassa maassa koski-en kaikkia heikommassa asemassa ole-via työntekijöitä, eikä vain siirtotyöläisiä.

Siirtolaisasiantuntija Madeleine Sump-tion yhdysvaltalaisesta Siirtolaispolitiikaninstituutista, Washingtonista on samoil-la linjoilla.

– Siirtolaiskysymys pitää nähdä osa-na laajempaa kokonaiskuvaa. Siirtolai-suuteen liittyy monia asioita ja ongel-mia, jotka on ratkaistava samanaikai-sesti, hän sanoo.

Siirtotyöläiset kahden tulen välissäSiirtotyöläisten ahdinko kasvaa taloudellisen taantuman kourissa. Toisaalta heidät haluttaisiin lähettääkotimaihinsa, toisaalta taas heitä tarvittaisiin tulevaisuuden työvoiman turvaajina. Siirtotyöläistensyrjintää ehkäisevän politiikan onnistuminen riippuu siitä, miten hyvin sosiaalisessa vuoropuhelussaonnistutaan sovittamaan yhteen keskenään kilpailevat intressit, sanoo yhdysvaltalainen toimittaja GaryHumphreys oheisessa artikkelissaan.

Kuva: B. Dutta/ILO

9

Usein kuulee väitettävän, että siir-tolaiset polkevat palkkoja, mikä johtaatyöolojen ja palkkatason heikkenemi-seen isäntämaassa. Kovia tilastoja väit-teen tueksi ei juuri ole, mutta kokemuk-set antavat viitteitä siitä, että siirtolai-suudella on vaikutusta isäntämaan työ-voimaan; joissain tapauksissa jopamyönteistä vaikutusta työoloihin japalkkatasoon.

– Talousasiantuntijat ovat yhtä miel-tä siitä, että pitkällä aikavälillä siirto-laisuudella on pieni mutta myönteinenvaikutus palkkoihin ja työllisyyteen,koska siirtolaisuus vauhdittaa talous-kasvua, Sumption toteaa.

Hän huomauttaa kuitenkin, että työ-voiman segmentoituminen voi heiken-tää siirtolaisuuden mukanaan tuomaamyönteistä vaikutusta.

– Erityisesti vähiten ansaitsevienkohdalla palkat voivat hienoisesti las-kea ja kilpailu työpaikoista koveta, hänsanoo.

Sumptionin mukaan siirtolaisuudenvaikutukset alimpiin palkansaajiin jää-vät kuitenkin paljon pienemmiksi kuinmuut tekijät, esimerkiksi koulutuksenpuute.

– Jos katsotaan etua, minkä henki-lö voisi saada työmarkkinoilla, jos hä-nellä olisi yksi vuosi enemmän koulu-tusta, se on merkittävästi suurempikuin mitä hän menettäisi siirtolaisuu-den vuoksi.

Sumption uskoo, että työvoimankoulutukseen ja harjoittamiseen täh-täävät ohjelmat tai ohjelmat, jotka aut-tavat ihmisiä sopeutumaan työelämäänjoustavammin, ovat pitkän päälle toden-näköisesti tehokkaampia kuin yrityk-set suitsia siirtolaisuutta.

Brysselissä toimivan Kansainvälisenammattiliittojen konfederaation johtajaClaire Courteille haluaisi kiinnittäähuomion tapaan, jolla työnantajat koh-televat siirtotyöläisiä.

– Kantamme on, että jos ihmiset te-kevät työtä täällä, heidän tulisi nauttiakaikkia samoja sosiaaliturvan etuja,päästä osalliseksi samoista terveyspal-veluista, saada samaa palkkaa ja heil-lä tulisi olla oikeus liittyä ammattiliit-toihin kuin muillakin työntekijöillä. Siir-totyöläisten tasa-arvoisen kohtelunperiaate täytyy olla minkä tahansasiirtolaisuuspolitiikan kulmakivi, hänsanoo.

Courteille ei usko, että tällainenavointen ovien politiikka lisäisi siirtotyö-

läisten syrjintää.– Jos ihmisten sallitaan tulla teke-

mään esimerkiksi maataloustyötä jaheille ei taata tasa-arvoista kohteluapaikallisten työntekijöiden kanssa,seurauksena on sosiaalinen dump-paus, jossa työnantajat käyttävät hy-väksi halvempaa työvoimaa. Jos toi-saalta työnantajat eivät pysty palkkaa-maan työntekijöitä alle käyvän palkka-tason, paikallinen työväestö on luotta-vaisempi tulevia siirtotyöläisiä kohtaanja syrjintää tulee vähenemään, hänpohtii.

Courteille arvioi, että tasa-arvoiseenkohteluun perustuva siirtolaispolitiikkatodennäköisesti myös vähentäisi kon-flikteja ja ihmiskauppaa.

Mitä tulee ovien avaamiseen laitto-malle siirtolai-s u u d e l l e ,Courteille väit-tää, että ovi onjo auki. Rajatvuotavat kuinseula varsin-kin Euroopas-sa.

– Tosiasiaon, että enem-mistö raken-nustyöläisis-tä Brysselis-sä, on laitto-mia siirtolaisia,hän sanoo.

Cour te l leuskoo myös,että asianmu-kaiset tasa-ar-volait itse asi-assa vähentäisivät työnantajien kiinnos-tusta palkata alunperinkään laittomiasiirtolaisia.

Siirtolaisuudesta myönteisiävaikutuksiin

Courteillen mielestä huomio pitäisikiinnittää siirtolaisuuden myönteisiinvaikutuksiin isäntämaissa.

– Siirtotyöläiset tuovat muassaanpaljon muutakin kuin vain koulut-tamatonta työvoimaa. He ovat myösyritysmaailman käynnissäpidon ja tai-tojen lähde, hän sanoo.

Samaa painotti äskettäin myösMichael Hüther, Kölnissä toimivanSaksan talousinstituutin johtaja, kunhän totesi, että siirtolaisvirta on välttä-mätön tuki talouskasvulle aikana, jol-

loin taidoista on lisääntyvästi puutet-ta. Hüther viittasi instituutin esittämiinarvioihin, joiden mukaan Saksaan ontodennäköisesti tulossa 800 000 siirto-työläisen virta Keski- ja Itä-Euroopas-ta seuraavan parin vuoden kuluessa.Hallitus oli aiemmin arvioinut siirtolais-ten määräksi 280 000.

Saksan ammattiliitot ovat odo-tettavasti vaatineet toimia palkka-dumppausta ja epätervettä kilpailuavastaan suojellakseen ainakin ammat-titaitoisia saksalaisia työntekijöitä jaturvatakseen minimipalkkatason työ-suhteessa oleville työntekijöille.

Pohjimmiltaan kysymys on siitä,että kansallisissa talouksissa on kil-pailevia intressejä. Liike-elämä haluaajoko korkeasti koulutettua tai kou-

luttamatonta matalapalkkaista työvoi-maa. Kotimainen työvoima puolestaanhaluaa suojella itseään ”sosiaaliseltadumppaukselta”. Hallitukset taas pyr-kivät tasapainoilemaan eri näkemys-ten välillä ottaen kantaa poliittistenagendoittensa mukaisesti.

Taistelu syrjintää vastaan esimerkik-si lain-säädännöllisin keinoin ilman,että tunnistetaan haasteet, joita siir-tolaisuus synnyttää tietyillä taloudenosa-alueilla, vain pelaa ihmisten tyy-tymättömyyteen nojaavien demago-gien käsiin.

Gary Humphreys

Kuva: ILO

10

Syyskuussa 1906 syntyneen Bus-ter Martinin kuolema huhtikuus-

sa tänä vuonna herätti laajaa huomio-ta brittilehdistössä – ei niinkään hänenkorkean ikänsä vuoksi, vaan siksi, ettähän kuoli kirjaimellisesti saappaat ja-lassa. 104 ikävuodestaan huolimattaMartin oli mukana työelämässä kuo-linpäiväänsä saakka. Viimeiset viisivuotta hän oli työskennellyt lontoolai-sessa putkifirmassa siivoamassa fir-man autoja. Lehtitietojen mukaan Mar-tin oli ollut suosittu muun henkilökun-nan keskuudessa ja päättänyt useintyöpäivänsä oluella työtovereittensakanssa.

Buster Martin oli ollut onnekas, sil-lä hän oli löytänyt työnantajan, joka olisuostunut palkkaamaan hänet lähessatavuotiaana. Monet, puolet häneniästään ovat saaneet huomata, että 50-vuotiasta pidetään usein työmarkkinoil-la liian vanhana.

Tasa-arvoa työelämässä kartoitta-neen ILOn tuoreen maailmanraportinmukaan ikäsyrjinnästä työelämässäollaan yhä enemmän tietoisia ja senpoistamiseksi useissa maissa onkäynnistetty toimenpiteitä muun mu-assa lainsäädäntöä kehittämällä. Ra-

portin kirjoittaja, ILOn asiantuntija LisaWong arvioi, että ainakin 29 maassaon voimassa lainsäädäntö, joka kieltääyksiselitteisesti suoran ja epäsuoranikäsyrjinnän.

– Lainsäädäntö samoin kuin politiik-ka kansallisella ja yritystasolla voi näy-tellä keskeistä roolia ikääntyviä työn-tekijöitä koskevien stereotypioiden vä-hentämisessä. Lukuisissa maissa onlisäksi toteutettu laajakantoisia hallituk-sen tukemia tiedotuskampanjoja, joi-den tarkoitus on ollut vähentää halut-tomuutta pitää työssä ja palkata van-hempia työntekijöitä, hän sanoo.

Julkinen tietoisuus kasvaaParadoksaalista kyllä, ikäsyrjintäta-pausten väitetty kasvu on lisännytyleistä tietoisuutta ikääntyvien ihmis-ten oikeuksista. Ranskassa syrjintääja tasa-arvoa valvova elin HALDE (HauteAutorité de Lutte contre les Discrimi-nations et pur ’Egalité) sai 599 syrjintä-valitusta vuonna 2009 kun niitä vuonna2005 oli ollut 78. Britanniassa ikäsyr-jintää työelämässä koskevat valituksetkasvoivat 972 tapauksesta vuosina 2006– 2007 lähes neljään tuhanteen tapa-ukseen vuosina 2008 – 2009. Saman-

laista ikäsyrjintätapausten kasvua onollut nähtävissä muun muassa Aust-raliassa, Belgiassa ja Yhdysvalloissa.

ILO kiinnitti huomiota ikääntyvientyöntekijöiden – 50-vuotiaiden tai sitävanhempien – tilanteeseen jo vuonna1980, jolloin se hyväksyi ikääntyviätyöntekijöitä koskevan suosituksen(nro 162). Se tarjoaa ihmisarvoisia jatuottavia työoloja korostavan viiteke-hyksen ikääntyville työntekijöille, jot-ka haluavat jatkaa työelämässä tai tar-vitsevat palkkatyötä. Suositus peräämahdollisuuksia ja tasa-arvoista koh-telua ikääntyville työntekijöille koski-en muun muassa ammatillista koulu-tusta, työllisyyttä, sosiaaliturvaa ja ura-kehitystä. Suositus myös tarjoaa kei-noja, joilla varmistetaan se, ettäikääntyvät työntekijät voivat siirtyä as-teittain eläkkeelle ja että eläkkeelle siir-tyminen on vapaaehtoista.

ILO täydensi äskettäin suositustaopaskirjasella, jossa tarjotaan neuvo-ja ikääntyvien työntekijöiden palkkaa-miseen; kerrotaan muun muassa sii-tä, mitä etuja työnantaja voi saadapalkatessaan vanhempia ja kokeneitatyöntekijöitä. Opaskirjasen mukaantyönantajat voisivat pitää ikääntyvät

Yli 50-vuotias, entä sitten?Hallitukset etsivät keinoja ikääntyvien työntekijöiden pysyttämiseksi työmarkkinoilla, esimerkiksipidentämällä eläkkeellesiirtymisikää. Toisaalta työnantajat ovat entistä haluttomampia palkkaamaanheitä. Lontoolainen toimittaja Andrew Bibby selvitti ikääntyvien työntekijöiden oikeuksia ja ikäsyrjintääBritanniassa ja muuallakin.

11

työntekijänsä pidempään työelämässätarjoamalla mahdollisuuden järjestäätyöajat joustavasti. Samalla varmiste-taan se, että työntekijän tietotaito onedelleen työnantajan käytettävissä jaettä heidän yrityksen palveluksessahankkimansa tieto siirtyy nuoremmillesukupolville.

Ikääntyvien työntekijöiden tarpeettunnistettava

ILOn opaskirjasessa muistutetaan, ettävanhemmilla työntekijöillä itsellään onerilaisia tarpeita. Joidenkin on tarve jat-kaa työtä elääkseen, jotkut yksinker-taisesti haluavat olla palkkatyössä, kuntaas jotkut eivät ole enää kykeneviätyöhön tai heillä on talous kunnossa,joten he voivat jäädä eläkkeellä ja naut-tia vapaa-ajan vietosta. Vaikka perintei-nen äkkijyrkki jakolinja työelämän jaeläkkeelle siirtymisen välillä saattaakinhämärtyä, ILOn mukaan ikääntyvientyöntekijöiden työllistämisohjelmien onyhä käytävä käsi kädessä asianmukais-ten eläkkeellesiirtymisohjelmien kans-sa.

Yli 50-vuotiaita amerikkalaisia edus-tava yhdysvaltalainen kansalaisjärjes-tö AARP on havainnut, että ainakin jot-

kut työnantajat ovat huomioineetikääntyvien työntekijöiden tarpeet.

Vuonna 2006 Yhdysvalloissa käyn-nistettiin AARP:n toimesta kokeneentyövoiman yhteenliittymä, johon kuu-luu yli 20 yhdysvaltalaista teollisuus-järjestöä sekä Yhdysvaltain henkilös-töhallinnon tutkimuslaitos SHRM (USSociety for Human Resource Mana-gement). AARP neuvoo jäsenistöääntyöllistymisessä ja on tehnyt yhteis-työtä muun muassa Yhdysvaltain kul-jetusalan järjestön kanssa rohkais-takseen ikääntyviä ihmisiä kouluttau-tumaan kuorma-autonkuljettajaksi.

AARP myöntää vuosittain kansain-välisiä innovaatiopalkintoja työnanta-jille, jotka toteuttavat yrityksissäänhyviä työkäytäntöjä. Vuonna 2010palkinnoin sai muun muassa saksa-lainen hoitopalveluja tarjoava Sozial-Holding yritys Mönhenengladbach-ista, jossa yli 30 prosenttia 800:tatyöntekijästä on yli 50-vuotiaita.Sozial-Holding mainostaa henkilö-kunnalleen tarjoamaa erityiskoulutus-ta iskulauseella ”Älter als 50, na und?”(vanhempi kuin 50, entä sitten).

AARP palkitsi vuonna 2010 myösitävaltalaisen, Salzburgin julkisia pal-

veluja hoitavan Salzburg AG fürEnergie, Verkehr und Telekommuni-kation yrityksen, joka on toteuttanuttyöntekijöitä näiden eri elämänvaiheis-sa tukevaa GENERA-ohjelmaa. Kol-mas vuonna 2010 palkittu oli saksa-lainen kauppajätti Kaufhof Galeria, jokatarjoaa koulutusta ikääntyville työnte-kijöilleen.

Erityisesti vähittäiskauppa-ala onkiinnostunut vanhemmista työnteki-jöistä. Britanniassa B&Q rautakaupan30 000 työntekijästä yli neljännes onyli 50-vuotiata, heidän joukossaan 96-vuotias asiakaspalveluapulainen SydPrior. Ruokatavaraketju J. Sainsburyon sekin toivottanut yli 50-vuotiaattyöntekijät tervetulleeksi.

Vähittäiskauppa-ala on oivaltanut,kuten eräässä alan henkilöstöä kar-toittaneessa raportissa todettiin, että18-vuotias supermarkettyöntekijä py-syy työssä keskimäärin puoli vuotta,kun taas 60-vuotias tavallisesti viisivuotta.

Andrew Bibby

Kuva: S. Bhar/ILO

12

ILOn arvioiden mukaan kotitalo-uksissa työskentelee maailman-

laajuisesti 50 – 100 miljoonaa hen-kilöä, jotka monissa maissa jää-vät kokonaan työntekijöitä suoje-levan lainsäädännön ulkopuolel-la. Useimmat heistä tulevat kehi-tysmaista ja ovat maassa laitto-masti. Tämä on tilanne erityisestiYhdysvalloissa.

Kotitaloustyöntekijät työskente-levät useimmiten yksin tai pienis-sä ryhmissä yksityiskodeissa, jois-sa he ovat julkisuudelta piilossa.Heiltä todennäköisesti puuttuvatsekä sosiaaliset että oikeudellisetturvaverkostot ja ovat siksi alttiitatyönantajiensa mielivallalle.

Tähän on kuitenkin tulossamuutos. Kansainvälisen työ-konferenssin 100. istunto hyväksyikesällä yksimielisesti yleis-sopimuksen nro 189, joka toteu-tuessaan antaa kotitalous-työntekijöille samat oikeudet kuinmuillekin työntekijöille. ILOn pää-johtaja Juan Somavia kuvasi so-pimusta ”historialliseksi liikkeek-si ILOlle, mutta erityisesti se onsitä kotitaloustyöntekijöille kaik-kialla maailmassa”.

New Yorkin osavaltio, Yhdysval-loissa ennakoi ILOn sopimusta hy-väksymällä jo elokuussa 2010 koti-taloustyöntekijöiden perusoi-keuksia koskevan lain, jossa mää-ritellään kotitaloustyöntekijöidentyöajan pituus ja minimipalkka-taso sekä vaaditaan muiden työ-lakien määräysten voimaansaat-tamista myös kotitaloustyönteki-jöiden osalta. Laki on ensimmäi-nen kotitaloustyöntekijöiden työ-oloja koskeva laki, mikä koskaanon Yhdysvalloissa hyväksytty.

Kotitaloustyöntekijättyösuojelulain piiriin

Kansainvälinen työkonferenssi hyväksyi kesällä kotitaloustyöntekijöitä koskevan yleissopimuksen, jokatoteutuessaan turvaa kotitaloustyöntekijöille samat oikeudet kuin muillekin työntekijöille. New Yorkinosavaltiossa, Yhdysvalloissa ILOn yleissopimuksen henkeä on toteutettu jo elokuusta 2010 lähtien, jolloinosavaltion parlamentti hyväksyi kotitaloustyöntekijöitä koskevan perusoikeussopimuksen.

Kuva: V. Kutty/ILO

13

Lakia olivat ajaneet monet koti-taloustyöntekijöiden järjestöt, jotka oli-vat kampanjoineet määrätietoisesti las-tenhoitajien ja muiden kotitalous-työntekijöiden oikeuksien puolesta jasaaneet tukea vaatimuksilleen muiltaperinteisiltä ammattijärjestöiltä.

Amerikan ammattijärjestöjen liitonAFL-CIO:n avustuksella New Yorkinkotitaloustyöntekijäjärjestöt ja niidensisarjärjestöt muissa Yhdysvaltain osa-valtioissa lähettivät edustajansa Kan-sainväliseen työkonferenssiin Gene-veen tukemaan kotitaloustyöntekijöitäkoskevan yleissopimuksen hyväksy-mistä. Aiemmin ne olivat luovuttaneetILOlle omiin kokemuksiinsa perustuvanyksityiskohtaisen raportin yleissopi-muksen lopullisen luonnoksen pohjak-si.

Neljännes lastenhoitajista alleköyhyysrajan

Tarve kotitaloustyöntekijöiden työolojenkorjaamiselle on suuri. Ai-jen Poo Yh-dysvaltain kansallisesta kotitalous-työntekijöiden liitosta NDWA:sta arvi-oi, että neljännes 200 000 New Yorkinosavaltiossa työskentelevistä lasten-hoitajista elää alle köyhyysrajan.

– He ovat ylivoimaisesti maahan-muuttajia ja värillisiä naisia. Heistä 59prosenttia on yksinhuoltajia ja työssä-käyviä köyhiä. He ovat niitä, jotka en-sisijaisesti elättävät perheitään täälläja heidän omassa kotimaassaan. Mer-kittävä joukko kotitaloustyöntekijöistäon maassa ilman papereita ja he työs-kentelevät osa-aikaisesti tai määräai-kaisesti ilman vakuutuksia tai veroja,mikä antaa työnantajille mahdollisuu-den käyttää heitä hyväksi, hän kertoo.

Poon mukaan kotitaloustyönteki-jöiltä usein puuttuu myös asianmukai-nen terveydenhuolto, joten heidän onoltava työssä sairaanakin hoitamassavanhuksia tai lapsia, sillä jos he ilmoit-tautuvat sairaiksi, he ovat vaarassamenettää työnsä.

NDWA edustaa 33 paikallista koti-taloustyöntekijäin järjestöä 17 kaupun-gissa ja 11 osavaltiossa eri puolilla Yh-dysvaltoja ja sen jäsenjärjestöt NewYorkissa olivat niitä, jotka lobbasivat te-hokkaasti kotitaloustyöntekijöiden oi-keuksia koskevan lain puolesta. Ai-jenPoo kertoi juuri tulleensa koulutus-tilaisuudesta, jossa hän oli ollut kou-luttamassa kotitaloustyöntekijöitä uu-

desta laista ja sen tarjoamista oikeuk-sista.

– Koulutamme heistä ”lähettiläitä”,jotka puolestaan kouluttavat muitakanssatyöntekijöitä puolustamaan oi-keuksiaan ja neuvottelemaan parem-mista työoloista. Pyrimme myösammatillistamaan työntekijöitä opetta-malla heille erilaisia ammattitaitoja ku-ten sairaskohtauksen saaneen elvyttä-mistä ja erilaisia siivoustekniikoita, Ai-Jen Poo kertoo.

Poon mukaan järjestöt tarjoavatmyös tukeaan työntekijöille, jotka ovatjoutuneet työnantajiensa hyväksikäy-tön uhreiksi.

– Teemme rikosilmoituksia tai jär-jestämme julkista koulutusta ja painos-tusta tapauksen ympärillä. Joskus jär-jestämme myös julkisia mielenosoituk-sia kotien ulkopuolella, hän selvittää.

Kotitaloustyöntekijöiden oikeuksiakoskevan lain voimaantulo riippuu kui-tenkin ministeriöistä, joilla on käytös-sään vain rajallisesti resursseja. Siksiviranomaisia saattaa houkuttaa valvoavain suurempia työpaikkoja, mikänäyttää tehokkaammalta kuin lasten-hoitajiaan huonosti kohtelevien kotita-louksien jahtaaminen.

– Kotitaloustyöntekijöiden järjestäy-tymisen on tuonut paljon julkisuutta jaosavaltiolain hyväksymisen myötäolemme päässeet yhteistyöhön työ-ministeriön kanssa parantaaksemmetyöntekijöiden työoloja. Teemme työ-tä sen puolesta, että he (viranomaiset)ymmärtäisivät lain voimaansaattamisenpienissäkin työpaikoissa olevan sym-bolinen viesti ja rohkaisu muille, Poosanoo.

”Me voimme tehdä sen”Brooklyssa, New Yorkissa kotitalous-työntekijät ovat järjestäytyneet osuus-toiminnallisiin yhteisöihin. Näitä ovatmuun muassa siivoojien osuuskuntaSi Se Puede! We Can Do It! Inc. jalastenhoitajien Beyon Care.

Osuuskunta-asiamies VanessaBrunsburg Brooklyssa sijaitsevasta,osuuskuntia isännöivästä Perhe-elä-män keskuksesta, kertoo, että Si SePuede!-osuuskunnan alkuperäiset 15perustajaa olivat enimmäkseen naisiaMeksikon Pueblan maakunnasta.Vuonna 2006 perustettu osuuskuntaon laajentanut toimintaansa tuntuvas-ti tänä vuonna. Siihen on liittymässä

15 uutta tulijaa sen jälkeen kun he ovatsuorittaneet tiiviin kolme kuukauttakestävän koulutusohjelman. Tulijatovat edelleenkin etupäässä Pueblas-ta, vaikka osuuskunnalla onkin nyt jomyös yksi bangladeshilainen osakas.Beyond Caren osakkaat tulevat lähin-nä Latinalaisesta Amerikasta ja Kari-bian alueelta.

Keskuksen tarjoamat koulutusoh-jelmat sisältävät koulutusta sekä am-matillisissa että järjestöllisissä tai-doissa niin että työntekijät paitsi tie-tävät miten neuvotella työoloista jarekrytoida muita mukaan, myös oppi-vat parhaita tapoja siivota ja käyttääturvallisia materiaalia sekä ensiapu-taitoja. Osuuskuntien jäsenet voivatsiten tarjota tasokkaampaa työtätyönantajilleen, jotka usein ovat itse-kin keskiluokkaisia työn ja perhe-elä-män tasapainon kanssa kamppaileviatyössäkäyviä. He yrittävät viedä per-hettään ja työtään eteenpäin yhteis-kunnassa, jossa on vain niukasti tar-jolla lasten päivähoitopalveluja.

Brunsburg kertoo, että osuuskun-nissa työskentelevät siivoojat ansait-sevat 20 – 22 dollaria tunnissa, mikäon melko hyvä palkka kotitalous-työntekijöille. Lastenhoitajat puoles-taan ansaitsevat kokopäivätyössä ol-lessaan 12 dollaria tunti ja 16 – 18dollaria osa-aikatyössä. Perhe-elämänkeskus tarjoaa osuuskunnille toimiti-lat, mutta osuuskuntien hallinnostavastaavat osakkaina toimivat naisetitse. Esimerkiksi osuuskunta Si SePuede kerää jäsenistöltään jäsen-maksua, jolla se on palkannut työn-tekijän hoitamaan osuuskunnanpaperityön ja vastamaan puhelimeen.

Perhe-elämän keskuksen ja o-suuskuntien ei ole toistaiseksi tarvin-nut haastaa työantajia oikeuteen.Työntekijät ja työnantajat ovat nyt al-lekirjoittaneet New Yorkin osavaltio-lakia ja ILOn yleissopimusta myötäi-levän työsopimuksen, mikä onselventänyt työntekijän ja työnantajanvälisiä suhteita. Kotitaloustyöntekijätovat osoittaneet yhdessä, että ”hevoivat tehdä sen”.

Ian Williams

14

Avauspuheenvuorossaan ILOn pää-johtaja Juan Somavia muistutti

vaikeista haasteista, joita kansainväli-sen yhteisön on ratkaistava voidakseenmuuttaa tehottomiksi osoittautuneitakasvumalleja ja epäoikeudenmukaisenglobalisaation sääntöjä, joista hänenmukaansa nykyiset talouskriisi juon-tavat ja jotka ovat järjestelmällisesti li-sänneet epätasa-arvoa lähes kaikkial-la viimeiset 30 vuotta.

– Ei ole ihme, että ihmiset ovat pet-tyneitä ja vihaisia, hän totesi.

Somavian mukaan kuohunta arabi-maailmassa on osoittanut, että todel-linen muutos vaatii laajapohjaista so-siaalista ja julkista liikettä, joka tuoihmisten äänen ja vaatimukset päätök-sentekijöiden tietoisuuteen.

– ILOn tehtävä on tukea maailmaa,jossa on vähemmän jännitteitä, suu-rempi oikeudenmukaisuus ja vahvem-pi turvallisuus. Arvoinemme ja ohjelmin-emme me olemme historian oikeallapuolella, hän painotti.

Halonen vetosioikeudenmukaisuuteen

ja tasa-arvoonTasavallan presidentti Tarja Halonenkorosti tarvetta lisätä sosiaalista oikeu-denmukaisuutta osana turvallisuudenvahvistamista maailmassa.

– Viime kuukausien tapahtumatPohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä ovatjälleen avanneet meidän silmämmehuomaamaan, että konfliktitilanteita li-säävät, ei vain demokratian, ihmisoi-keuksien ja oikeusvaltioperiaatteenlaiminlyönti, vaan myös sosiaalisenoikeudenmukaisuuden puute, hän to-tesi.

Halosen mukaan sosiaalisesti, ta-loudellisesti ja ekologisesti kestävänkehityksen toteutuminen olisi tehokastapa lisätä turvallisuutta. Hän muistut-ti, että YK on pyrkinyt globaalilla ta-solla vahvistamaan myönteisen kehi-tyksen tukemista, vaikka ratkaistaviksi

työntyvien konfliktien määrä tuntuukinjatkuvasti kasvavan. Kestävän kehityk-sen aikaansaaminen olisi kuitenkinHalosen mielestä monta kertaa pa-rempi vaihtoehto niin inhimillisen kär-simyksen poistamiseksi kuin taloudel-lisestikin.

– Kansainvälisellä työjärjestöllä onglobaali rooli ihmisoikeuksien ja tur-vallisempien sosiaalisten ja työelämännormien luomisessa. Järjestön hyväk-symät ydinsopimukset ovat edelleenerittäin ajankohtaisia. Mutta niidentäytäntöönpanossa jäsenvaltioissa onvielä tehtävää monella suunnalla maa-ilmaa. Erityisesti pakkotyön ja lapsi-työvoiman pahimpien muotojen pois-tamiseksi vaaditaan vielä paljon työ-tä. Myös työntekijöiden järjestäytymis-ja neuvotteluoikeutta on edelleen pi-dettävä esillä, presidentti Halonen pai-notti.

Halonen otti puheessaan kantaamyös tasa-arvon toteutumiseen työ-elämässä. Hän muistutti, että suku-puolten tasa-arvon toteutuminen on ih-misoikeuksien toteutumista. Samoinovat myös työsyrjinnän poistaminen jarasismin torjuminen.

– Pelkästään hallitusten toimin eipäästä ILOn asettamiin tavoitteisiin.Järjestön erityispiirre ja vahvuus onkolmikantaisuudessa. Kun päätökseton tehty yhdessä, kaikkien osapuol-ten on helpompi tukea ja edistää yk-simielisten päätöksien toimeenpanoakotimaissaan, Halonen totesi.

Saksa vahvistaisi ILOaSaksan liittokansleri Angela Merkel,joka ensimmäisenä Saksan valtio-johtajana osallistui ILOn työkonfe-renssiin, toivoi ILOlle vahvempaa roo-lia kansainvälisen talousyhteistyön yti-messä.

– G8- ja G20-maiden kokouksia eivoida edes ajatella ilman ILOn koke-musten tuomaa panosta, hän totesi li-säten, että ILOn mukanaolo oli ainoa

Kuvat: ILO

ILOn pääjohtaja Juan Somavia

Presidentti Tarja Halonen

Saksan liittokansleri Angela Merkel

Venäjän pääministeri Vladimir Putin

Tansanian presidentti Jakaya Kikwete

ILOlle vahva rooli sosiaalisenoikeudenmukaisuudenedistämisessäKansainvälisen työkonferenssin historialliseen 100:nteen istuntoon olikutsuttu joukko maailman johtajia, jotka puheenvuoroissaan korostivat ILOnvahvempaa roolia maailmantalouden elvytystoimien ja sosiaalisestioikeudenmukaisemman globalisaation muotoilussa. Istuntoon osallistuivatmuun muassa Saksan liittokansleri Angela Merkel, Venäjän pääministeriVladimir Putin, Tansanian presidentti Jakaya Kikwete ja Tasavallanpresidentti Tarja Halonen.

15

Työn maailma ja Suomi

15

Marketta Ollikainen

keino ”antaa globalisaatiolle muoto jarakenne”.

Merkel kehotti ILOa ja Kansainvä-listä työkonferenssia osoittamaan ”in-tohimoa ja rohkeutta” uusien haastei-den käsittelyssä ja ”kuulumaan noihinjärjestöihin, jotka jättävät jälkensäglobalisaatioon”.

Venäjältä tukeaihmisarvoiselle työlle

Venäjän pääministeri Vladimir Putinvakuutti maansa politiikan olevan so-pusoinnussa ILOn ihmisarvoisen työnagendan kanssa. Hän tarjosi Venäjänisännyyttä ensi vuonna pidettäväksisuunnitellulle kansainväliselle konfe-renssille, jonka on määrä pohtia, mi-ten parhaiten voitaisiin edistää ILOnagendan tavoitteita.

Puheessaan Kansainväliselle työ-konferenssille Putin peräsi ”kestävän-pää” ja ”tasapainoisempaa talouskas-vun mallia, joka hyödyttäisi maailman-yhteisöä kokonaisuudessaan, eikä ai-noastaan yksittäisiä maita”. Hän myösalleviivasi ILOn roolia talouden elvyt-tämisohjelmien muotoilussa.

Tansanian presidentti JakayaKikwete toivoi puolestaan globalisaa-tioon uutta lähestymistapaa, jossatehokkaat talouskasvun polut johtaisi-vat uudelle sosiaalisen oikeudenmu-kaisuuden tasolle.

– Viime aikaiset maailmantaloudenja rahoitusalan kriisit ovat tuoneet uu-sia haasteita Ihmisarvoisen työnagendan toteuttamiselle ja uhkaa ro-muttaa joitain niistä ylevistä tavoitteis-ta, joita maailma on saavuttanut kulu-neina vuosikymmeninä. Nämä uudethaasteet vaativat uutta lähestymista-paa, presidentti Kikwete totesi.

Kansainvälisen työkonferenssin100:nteen istuntoon osallistui valtio-johtajien lisäksi 4 000 hallitusten ja työ-markkinajärjestöjen edustajaa ILOn183:sta jäsenvaltiosta.

Kansainvälisen työkonferenssin jäl-keen kesäkuussa pidetyssä kokouk-sessaan ILOn hallintoneuvosto valit-si uudet jäsenet keskeisiin valvonta-elimiinsä. Yhdistymisvapauskomi-tean jäseneksi nimettiin myös suo-malaisen kansainvälisen työlainsää-dännön asiantuntija, professoriNiklas Bruun.

Yhdistymisvapauskomitea onAsiantuntijakomitean ohella yksiILOn merkittävimmistä valvontaeli-mistä. Komitea käsittelee työnteki-jä- ja työnantajajärjestöjen sille teke-miä valituksia, jotka koskevat järjes-täytymisvapauden, neuvotteluoikeu-den tai työtaisteluvapauden loukka-uksia jossain ILOn jäsenmaassa.

– Komitean oikeuskäytäntöä seu-rataan tarkasti eri ihmisoikeustuomio-istuimissa. Esimerkiksi Euroopan ih-misoikeustuomioistuin on viime vuo-sina yhä enenevässä määrin viitan-nut ILOn käytäntöön, Bruun kertoo.

Bruun pitää tärkeänä, että Yhdis-tymisvapauskomiteassa on myösPohjoismaista yksi jäsen, joka osaaselvittää muille jäsenille, mitenyhdistymisvapaus toimii eri Pohjois-maissa. Hän muistuttaa, että Pohjois-

maiden työmarkkinajärjestelmiin liit-tyy eräitä erityispiirteitä, joita ei muu-alla juuri esiinny. Pohjoismaiset työ-markkinat myös toimivat varsin hyvinverrattuna moniin muihin maihin. Sik-si hänen mielestään onkin perusteltua,että komitean puolueettomien jäsentenjoukossa on yksi Pohjoismaita tunteja jä-sen.

– Pidän hyvin merkittävänä tunnus-tuksena sitä, että Pohjoismaat yhtei-sesti voimakkaasti – ja niiden halli-tusten poliittisista väreistä riippumat-ta – ovat tukeneet ehdokkuuttani näintärkeään kansainväliseen tehtävään,Bruun toteaa.

Professori Niklas Bruun toimii täl-lä hetkellä yksityisoikeuden professo-rina Helsingin yliopistossa. Aiemminhän on toiminut muun muassa kaup-paoikeuden professorina Ruotsalai-sessa kauppakorkeakoulussa, Han-kenissa, Helsingissä.

Professori Bruunilla on ollut lukui-sia kansainvälisissä asiantuntijateh-täviä. Kansainvälisen työjärjestön asi-antuntijatehtävien ohella hän on toi-minut muun muassa EU-työoikeudentutkijana ja ollut useissa asiantunti-jatehtävissä EU:ssa.

Professori Bruun ILOnyhdistymisvapauskomiteaan

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) 312. hallintoneuvoston kokous pidettiin Ge-nevessä 7.-18. marraskuuta. Kokouksessa noudatettiin ensimmäisen ker-ran uutta toimintamallia, jonka mukaan asiat käsiteltiin kokonaisuudessaanyhdellä kertaa ilman aiempaa työryhmätyöskentelyä. Kokouksen asialistaoli melko pitkä ja kokous siksi työntäyteinen.

Keskeisimmät päätökset koskivat yhtä vuoden 2013 työkonferenssin ai-heen valintaa, joksi päätettiin kestävä kehitys, ihmisarvoinen työ ja vihreättyöpaikat, sekä ILOn toiminnan arviointia ja itsenäisen arviointikomitean va-kinaistamista.

Lisäksi päätettiin uuden pääjohtajan valintaprosessista, koska nykyinenpääjohtaja Juan Somavia on ilmoittanut eroavansa 1.9.2012 lukien keskentoimintakautensa. Järjestön uuden pääjohtajan valitsee hallintoneuvosto javalinta tehdään ylimääräisessä hallintoneuvoston istunnossa 28.5.2012.

ILOn hallintoneuvosto päätti ensikesän työkonferenssin teemoista

16

Työn maailmauutisotsikoissa

Marraskuun alussa Cannesissa, Ranskassa pidetyn G-20maiden huippukokouksen alla Ranskan presidentti Nico-las Sarkozy kiirehti maita vahvistamaan globalisaationsosiaalisia ulottuvuuksia.

– Kiinteämpi ja vahvempi globalisaatio, joka hyödyttäätyöntekijöitä ja edesauttaa sosiaalista edistymistä on kun-nianhimoinen tiekartta, joka on uskottu teille, hän totesievästäen Pariisissa syyskuun lopulla kokoontuneita,Cannesin huippukokousta valmistelevia G20-maiden työ-

Sarkozy kiirehtii G20-maita vahvistamaanglobalisaation sosiaalisia ulottuvuuksia

ministereitä.Sarkozy, joka tällä hetkellä toimii G20-maiden kiertävänä

presidenttinä, painotti tarvetta ”varmistaa, että globalisaatioedistää sosiaalista kehitystä samalla kun se kiihdyttää ta-loudellista edistymistä.” Hän lisäsi vielä, että ”sosiaalinenkehitys on paras tapa varmistaa taloudellinen vakaus”.

Sarkozy kehotti G20-maiden johtajia lähentämään yhteis-työtä johtavien kansainvälisten talousjärjestöjen kanssa”oikeudenmukaisemman ja tehokkaamman kansainvälisenhallinnon” aikaansaamiseksi. Sarkozy käytti esimerkkinäILOn pääjohtajan Juan Somavian ja ILOn jo pitkään jatku-nutta kiinteää yhteistyötä näiden järjestöjen kanssa.

Sarkozy painotti myös tarvetta asettaa työllisyys talou-dellisten valintojen keskiöön.

– Jos haluamme, että työllisyys toipuu vuoteen 2015 men-nessä kriisiä edeltäneelle tasolle, meidän on luotava 110 mil-joonaa uutta työpaikkaa kaikkiin G20-maihin tai 22 miljoo-naa työpaikkaa joka vuosi viiden vuoden ajan, hän sanoi.

Sarkozyn mukaan myös työelämän oikeuksia tulisi vah-vistaa, jotta ”kilpailu ilman sääntöjä, ei vetäisi kaikkia alas”.

– Ranska ei voi hyväksyä sitä, että kaikki G20-maat, jois-ta useimmat ovat myös ILOn jäseniä, eivät ole ratifioineetkaikkia työelämän perusoikeuksia koskevia ILOn yleis-sopimuksia, hän huomautti.

ILOn hallintoneuvosto on valinnut 311. istunnossaan hal-lintoneuvoston uudeksi puheenjohtajaksi vuosille 2011 –2012 Australian työministerinä toimineen Greg Vinesin.Hän korvaa tehtävässä Etelä-Afrikan YK-suurlähettiläänJerry M. Mtjilan, joka valittiin puheenjohtajaksi maalis-kuussa 2011.

Vines on tehnyt työtä työelämän suhteiden parissa yli30 vuotta ja on nyt Australian hallituksen työasioidenerityisasiantuntija. Hän on toiminut myös useissa muis-sa asiantuntijatehtävissä Australian alueellisissa ja liitto-valtion hallituksissa. Vuosina 2008 ja 2009 Vines toimipääministeri Timor Lesten erityisasiantuntijana.

ILOn hallintoneuvostovalitsi uudenpuheenjohtajan

Kuva: ILO

Kuva: ILO