Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liikennestrategia (ULSA)- Kahden maakunnan yhteinen näkemys liikennejärjestelmän kehittämistavoitteista ja -tarpeista.

• Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liikennejärjestel- mällä tuetaan alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyty- mistä ja tiivistymistä• Liikennejärjestelmällä parannetaan Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan kansallista ja kansainvälistä asemaa kilpailukykyisenä alueena• Varmistetaan monipuolinen henkilöliikenteen järjestelmä• Vähennetään liikenteen haittavaikutuksia

TAVOITTEET:

LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISTÄ OHJAA

VISIO:Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmä edistää globaalisti kilpailukykyisen asumisen ja elin-keinotoiminnan alueen syntymistä sekä mahdollistaa taloudellisten ja ympäristöä säästävien liikkumistot-tumusten kehittymisen ja kuljetusten hoidon.”

4.9.2007

Väestönkasvu nopeaa

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueella asuu lähes 1,5 miljoonaa ihmistä ja väestönkasvun ennakoidaan jatkuvan. Alueen yhdyskuntarakenne on pitkään kasvanut valtateitä ja ratoja seuraten Helsingistä laa-jalle alueelle Uudellemaalle ja Itä-Uudellemaalle. Yhä selvemmin on näkyvissä myös seudun verkostomaista kehitystä ja seudun poikittaissuuntaisen liikenteen kasvua.

Liikenneväylien ruuhkautuminen, pitenevät työmatkat sekä ilmastonmuutoksen hidastaminen ovat erityisiä haasteita liikennejärjestelmän kehittämiselle.

Liikennejärjestelmää kehitettävä monipuolisesti

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liikennestrategia on jäsennelty neljään kokonaisuuteen liikennesuunnit-telussa yleistyneen neliporrasperiaatteen mukaisesti. Siinä ennen suuria väyläinvestointeja pyritään liiken-nejärjestelmän ongelmia lieventämään vaikuttamalla liikkumistarpeeseen ja kulkutavan valintaan sekä tehostamalla nykyisen liikenneinfrastruktuurin ja -palveluiden käyttöä.

Ensimmäisen portaan keinoilla ohjataan maankäyttöä yhdyskuntarakennetta eheyttävään suuntaan ja mini-moidaan liikkumistarvetta. Maankäytön perusratkaisu on joukkoliikenteeseen tukeutuva hajakeskitetty malli. Liikkumisen ohjauksella edistetään kestäviä kulku-muotovalintoja vaikuttamalla ihmisten liikkumista koskevaan päätöksentekoon. Liikenneturvallisuustyön arvostusta ja yhteistyötä lisätään.

Nykyisen liikennejärjestelmän käyttöä tehostetaan joukkoliikennepalveluja monipuolistamalla sekä liikenteen hallinnan ja liikenneväylien hoidon keinoin. Joukkoliikenteen vuorotarjontaa lisätään erityisesti joukkoliikenteen laatukäytävissä ja pääkaupunki-

Liikennejärjestelmän kehittämisen toimintalinjat

seudun poikittaisilla yhteyksillä. Joukkoliikenteen yhtenäistä lippujärjestelmää laajennetaan koko pää-kaupunkiseudun työssäkäyntialueelle. Liikenteen hallinnan merkittävimpiä keinoja ovat tieliikenteen seurantajärjestelmän ja kuljettajalle suunnatun infor-maation kehittäminen. Liikenneväylien hoidolla ja kunnossapidolla varmistetaan turvallinen liikkuminen ja toimivat kuljetukset. Hoitoyhteistyötä tehostetaan eri organisaatioiden välillä.

Liikennejärjestelmän kehittämisen teemakokonaisuuk-sissa on pienistä investoinneista koottu samaa tavoi-tetta tukevia paketteja. Niissä korostetaan jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantamista, joukkolii-kenteen edistämistä pääkaupunkiseudun tie- ja katu-verkolla, henkilö- ja tavaraliikenteen terminaalien ja terminaaliyhteyksien kehittämistä, liityntäpysäköinnin edistämistä, liikenteen haitallisten vaikutusten lieventä-mistä, alueiden kehittämistä tukevia tiejärjestelyjä sekä pääväylien parantamista vaiheittain.

Tieverkon palvelutaso-ongelmat korostuvat pääkau-punkiseudulla. Kehäväyliä kehittämällä parannetaan poikittaisen liikenteen palvelutasoa. Pääkaupunkiseu-dun ulkopuolisen päätieverkon kiireellisimmät kohteet ovat kantatie 51 (Kirkkonummi - Kivenlahti) ja valta-tie 2 kehittämisen jälkeen E 18 ja valtatie 25. Rataver-kon keskeiset toimenpiteet liittyvät henkilöliikenteen kilpailukyvyn parantamiseen pääkaupunkiseudulla, rantaradalla ja pääradalla. Merkittävin lähivuosien rata-hankkeista on Kehärata.

Ilmastonmuutoksen hidastamiseksi nousevat ensim-mäisen ja toisen portaan keinot erityisen tärkeiksi. Liikennestrategiassa nostetaan lähivuosien keskeisiksi toimenpidekokonaisuuksiksi maankäytön ohjaaminen yhdyskuntarakennetta eheyttävään suuntaan sekä jouk-koliikenteen palvelutarjonnan monipuolistaminen.

Toimenpideohjelma 2008-2015

1. LIIKKUMISEN KYSYNTÄÄN VAIKUTTAMINEN

Maankäyttöä ohjataan yhdyskuntarakennetta eheyttävään suuntaan, liikenteen selvitys- ja tutkimushankkeet

Espoo - Vihti - Lohja - Salo-radan tarkemman linjauksen selvittäminen koko yhteysväliltä

Länsimetro (Matinkylä - Kivenlahti), hanke- ja toimenpidesuunnitelma

Pietarin suunnan raideliikenteen esiselvitys

Pääradan kehittämisselvitys välille Kerava - Riihimäki

Rantaradan kehittämisselvitys välille Espoo - Karjaa

Itämetron jatkaminen, esiselvitys Markkinoinnilla ja tiedotuksella edistetään kestävää ja tehokasta liikkumista

Kehitetään menetelmiä eri kulkutapavalintojen vertailuun ja tiedonsaantiin liikkumisesta joukkoliikenteellä, kävellen ja pyöräillen (esim. Infokeskus -hanke, seudullinen liikennetiedotusportaali)

Alueellisen liikkumisen hallinnan palvelukeskuksen perustaminen koordinoimaan liikkumisen ohjaustyötä ja tukemaan asukkaiden kestävän liikkumisen valintoja

Alueelliset ja kohderyhmäkohtaiset kestävän liikkumisen markkinointikampanjat ja tutkimushankkeet

Liikenneturvallisuuden arvostusta ja yhteistyötä lisätään

Kuntien ja kuntien välisen liikenneturvallisuusyhteistyön kehittäminen (kunnalliset liikenneturvallisuustyöryhmät, kasvatus-, valistus- ja tiedotussuunnitelmat)

Maakunnalliset liikenneturvallisuustapahtumat liikenne- turvallisuustavoitteiden jalkauttamiseksi

2. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN

Liikenteen hallinnalla tehostetaan nykyisen liikenneinfrastruktuurin käyttöä

Liikkumisen ja liikenteen hallinnan vision 2015 edistä- minen yhteistyössä muiden seudun toimijoiden kanssa

Selvitys tieliikenteen hinnoittelun vaikutuksista Uudellamaalla

Ajantasaisen liityntäpysäköinnin tiedotusjärjestelmän sekä liityntäpysäköinnin opastuksen kehittäminen

Nopeusrajoitusjärjestelmän yhtenäistäminen ja sitä tukevat toimenpiteet, automaattisen nopeusvalvonnan laajentaminen

Joukkoliikenteen palveluja monipuolistetaan

Vuorotarjonnan lisääminen joukkoliikenteen laatukäytävillä

Poikittaisen joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen pääkaupunkiseudulla

Matkojenyhdistelyn ja kutsujoukkoliikenteen kehittäminen

Joukkoliikenteen lippujärjestelmän yhtenäistäminen koko työssäkäyntialueella

Joukkoliikenteen ajantasaisen seurantajärjestelmän laajentaminen linja-autoliikenteessä (liittyy matka- korttijärjestelmän kehittämiseen)

Liikenneväylien hoidolla ja kunnossapidolla varmistetaan liikkumisen ja kuljetusten turvallisuus ja toimivuus

Alempiasteisen tieverkon hoidon parantaminen

Kevyen liikenteen väylien hoidon parantaminen

Yhteistyön tehostaminen organisaatioiden välillä talvihoidon järjestämisessä

Levähdysalueiden kehittäminen raskaan liikenteen pysäköinti- ja taukotiloiksi

Tuula Palaste-Eerola Tuula Palaste-Eerola Reijo Helaakoski

3. LIIKENNEVERKON KEHITTÄMISEN TEEMAKOKONAISUUDET

Kävelyn ja pyöräilyn verkostoa ja turvallisuutta parannetaan

Koulumatkojen olosuhteiden edistäminen maaseutu-taajamissa (teemahankkeen jatkaminen)*

Muut kevyen liikenteen verkon täydentämisenkärkihankkeet

Kevyen liikenteen laatukäytävien kehittäminen

Pienet liikenneturvallisuuskohteet

Joukkoliikennettä edistetään tie- ja katuverkolla

Joukkoliikenteen edistäminen pääkaupunkiseudunsäteittäisillä pääväylillä*

Joukkoliikenteen laatukäytävien ja solmupisteidenparantaminen (ml. kaukoliikenteen vaihtoterminaalit)

Liityntäpysäköinnillä edistetään joukkoliikennettä

Rakennetaan liityntäpysäköintipaikkoja linja- autoliikenteen laatukäytävissä ja juna-asemilla

Liityntäpysäköinnin kehittämisohjelma Uudellamaalla

Henkilö- ja tavaraliikenteen terminaaleja ja niiden yhteyksiä kehitetään

Uudenmaan tiepiirin joukkoliikenteenlaatukäytävien parannustoimet

Meriväylien palvelutason ja turvallisuuden varmistaminen

Alueiden kehittymistä tuetaan tiejärjestelyin

Taajamien ohikulkutiet

Kaupunki- ja taajamakeskustojen liikenteen rauhoittaminen

Alemman tieverkon kehittämistoimenpiteet

Pääväyliä parannetaan vaiheittain (pääkaupunkiseutu)

Pääväylien vaiheittainen parantaminen pääkaupunkiseudulla

Meriliikenteen väylähankkeet

Pohjankurun väylän syventäminen

Liikenteen haitallisia vaikutuksia lievennetään

Tieliikenteen meluntorjunta pääkaupunkiseudulla (teemahankkeen toteuttaminen)*

Uudenmaan tieliikenteen meluntorjuntatoimenpiteiden ohjelmointi ja kiireellisimpien toimenpiteiden toteutus

Pääteiden liikenneturvallisuustoimenpiteet (mm. keskikaiteet)

Riskialttiiden pohjavesialueiden suojaaminen

Rautatieliikenteen tasoristeysturvallisuuden parantaminen ja turvalaitetekniikan kehittäminen

*Teemahanke, joka on muodostettu valtion infraministerityöryhmän mietinnössä (2004). Teemakokonaisuuksiin sisältyvät hankkeet määritellään alueellisissa liikennejärjestelmäsuunnitelmissa.

4. LIIKENNEVERKON LAAJENNUS- JA UUSINVESTOINNIT

Raideliikenteen väylähankkeet

Kehärata, ratayhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle

Länsimetro Ruoholahti - Matinkylä

Pääradan välityskyvyn parantaminenHelsingin ja Riihimäen välillä

Kaupunkirata Leppävaara - Espoo

Rantarata Espoo - Karjaa, kohtaamisraiteetja perusparannus

Hanko - Hyvinkää-radan sähköistys

Lahti - Loviisa-radan peruskorjaus

Raideyhteys Helsingin keskusta - Laajasalo

Tieliikenteen väylähankkeet

Kehä III Vanhakartano - Lentoasemantie

Valtatie 25 Hanko – Hyvinkää

Kilpilahden tieyhteydet

Valtatie 7 Koskenkylä - Loviisa - Kotka (E 18)

Kehä I Helsingin ja Espoon alueella 1. vaihe

Kehä II Turunväylä - Hämeenlinnanväylä

Jokeri II:n katuinvestoinnit

Helsingin keskustatunneli

Liikenneverkon laajennus- ja uusinvestoinnit 2015-2030

Vuoden 2015 jälkeen ajoittuvista liikenneverkon laajennus- ja uusinvestoinneista merkittävimmiksi on arvioitu (eivät kiireellisyysjärjestyksessä):

• Raide-Jokeri (Helsinki)• Metro Matinkylä - Kivenlahti (Espoo)• Metro Kamppi - Pasila (Helsinki)• Pisara -ratalenkki (Helsinki)• Pasilanväylä (Helsinki)• Kehä I Helsingin ja Espoon alueella, 2. vaihe• Kehä III parantaminen, Hakunila - Porvoonväylä, Vanhakartano - Vantaankoski ja Mankki - Muurala (Espoo, Vantaa)• Kehä IV (Vantaa, Tuusula)• Vihdintien, Hämeenlinnanväylän, Lahdenväylän, Porvoonväylän ja Itäväylän parantamiset• Valtatien 2 parantaminen Vihdistä Forssan suuntaan • Kantatie 51 Kirkkonummi - Karjaa parantaminen• Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan väliset poikittaiset tieyhteydet

Liikenneväylien selvityshankkeet ja suunnitelmat saattavat nostaa esille tarpeita ajoittaa em. hankkeiden tai niiden osavaiheiden toteutus myös kaudelle 2007-2015. Lisäksi Espoo - Vihti - Lohja-rata, Klaukkalan -rata ja raideliikenneyhteyksien laajentaminen pääkaupunkiseudulta itään saattavat tulla ajankohtaisiksi rakenta-mishankkeiksi jo ennen vuotta 2030 mm. ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien tarpeiden tai merkittävi-en maankäyttöpäätösten myötä.

Reijo Helaakoski

Rahoituksen riittävyys turvattava

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan kasvun hallinta ja kilpailukyvyn kehittyminen ovat hyvin riippuvaisia liikennejärjestelmän toimivuudesta. Liikennestrategi-assa esitetyt toimenpiteet edellyttävät nykyisen liiken-nejärjestelmän kehittämisen rahoitustason nostoa koko alueella.

Valtion investointipolitiikassa on korostettava pää-kaupunkiseudun isojen investointien rinnalla muun Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan lukuisten pienten ja keskisuurten toimenpiteiden ja hankkeiden kiireelli-syyttä. Perusväylänpidon rahoitusta on nostettava tu-kemaan nopeasti kasvavan pääkaupunkiseudun työssä-käyntialueen kehittämistä. Myös valtion lähiliikenteen ostomäärärahat, joukkoliikennetuki ja pääkaupunki-seudun joukkoliikennerahoitus on saatava vastaamaan potentiaalista joukkoliikennekysyntää.

Alueellisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien yhtenäistäminen

Strategiassa esitetyt liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteet ja liikennepoliittiset linjaukset toimivat oh-jaavana asiakirjana seuraavia alueellisia liikennejärjestel-mäsuunnitelmia ja niiden aiesopimuksia laadittaessa.

Myös alueellisissa liikennejärjestelmäsuunnitelmissa lii-kenteen kysyntään vaikuttamisen, liikennejärjestelmän

Liikennestrategian toteutumisen edistäminen

käytön tehostamisen ja liikennejärjestelmän kehittä-misen teemakokonaisuuksien tulee olla esillä yhdessä isojen infrastruktuurihankkeiden kanssa.

Liikennestrategiassa tunnistetut, koko alueelle tärkei-den teemakokonaisuuksien tarkemmat hankeluettelot tulevat laadittaviksi alueellisten liikennejärjestelmä-suunnitelmien yhteydessä. Olennaista liikennejärjestel-mäsuunnittelussa on myös analysoida kehittämistarpeet ja -toimenpiteet erilaisille aluetyypeille; sekä kaupunki-maisille, taajaan asutuille että haja-asutusalueille.

Jatkotoimenpiteet

Liikennejärjestelmän kehittämisen pitkäjänteisyys ja rahoituksen riittävyys myös pienten ja keskisuurten hankkeiden osalta on olennaisen tärkeää monien kunti-en maankäytön ja elinkeinopolitiikan kehittämiseksi. Liikennejärjestelmäalueiden aluejakojen tarkoituk-senmukaisuudesta on käynnistettävä eri osapuolten yhteinen selvitys ennen seuraavien alueellisten liiken-nejärjestelmäsuunnitelmien uusimista. Lisäksi on syytä linjata suunnitelmien ja aiesopimusten roolia sekä lii-kennejärjestelmän kehittämisen alueellisen päätäntäval-lan lisäämisen mahdollisuuksia. Myös joukkoliikenteen suunnittelu- ja rahoitusjärjestelmän sekä lippujärjestel-män kehittämiselle on selvä tarve.

Tuula Palaste-Eerola

LISÄTIETOJA:

Uudenmaan liitto: Hannu SiitonenItä-Uudenmaan liitto: Pekka Hallikainen

Raportti luettavissa kokonaisuudessaan Uudenmaan liiton kotisivuilla: www.uudenmaanliitto.fi

Julkaisutiedot: Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liikennestrategia. Uudenmaan liiton julkaisuja C 60 - 2007

Kannen kuvat: ensimmäinen vasemmalta takakannessa Reijo Helaakoski,muut Tuula Palaste-Eerola

Priim

us P

aino

, H

elsi

nki 2

007,

120

0 kp

l IS

BN 9

78-9

52-4

48-2

18-9

(ni

d.)

ISBN

978

-952

-448

-219

-6 (

PDF)