Työterveyshuollon ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen

Psyk el, LT Katinka Tuisku TTL, Työyhteisöt ja organisaatiot HUS/HYKS Työkyvyntutkimuspoliklinikka

Tervein mielin Pohjois-Suomessahanke

Kokkola 9.3.2011

Sidonnaisuudet

• Työkyky- ja taideterapia-aiheiset luennot lääketehdas Lillyn, Merckin ja Orionin tilaisuuksissa

• Suomen Taideterapiayhdistyksen näyttelytoimikunnan jäsen

• www.suomentaideterapiayhdistys.fi

• Lastenkirjat ja kuvitus, Kustannus Oy Pieni Karhu• www.katinkatuisku.fi www.pienikarhu.fi

STM tiedote 09.02.2011: Selvitysmies Markku Lehto: Osatyökykyisten työllistymisen suurimmat esteet ovat luottamuksen puute ja ennakkoluulot

• Suurimpina esteinä osatyökykyisten työllistymiselle ennakkoluulot, luottamuksen ja tiedon puute.

• Osatyökykyisten asema työmarkkinoilla paranee vain jos työmarkkinat luottavat heihin ja heidän työpanoksensa tarpeellisuuteen.

• Noin 30 000 työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa haluaisi tehdä osa- tai kokoaikaista työtä.

• Ministeri Juha Rehula: "Sen sijaan, että tuijotetaan heikkouksia, pitäisi arvioida vahvuuksia eli on siirryttävä työkyvyttömyyden arvioinnista työkyvyn arviointiin. Lisäksi sekä työntekijöiden että työnantajien kannustimia olisi kehitettävä… Meillä ei ole varaa jättää käyttämättä osatyökykyisten työpanosta. Asia on tärkeä sekä yksittäisen ihmisen että yhteiskunnan kannalta. Työssäkäynti kohentaa osatyökykyisten taloudellista asemaa ja elämänlaatua, ja toisaalta käyttöön saadaan lisää työvoimaa, mikä tukee talouden kasvua".

http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=2664824&name=DLFE-14646.pdf

Työhyvinvointiryhmän raportti 31.1.2011Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011:4

http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=2872962&name=DLFE-15002.pdf

Sairausvakuutuslakiin muutokset tukemaan varhaista puuttumista ja yhteistyötä

• Työterveyshuollon lausunto 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen. Työ- terveyshuoltolakiin lisäys: työnantaja ilmoittaa työntekijän s-

poissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään sen jatkuessa 1kk Uudessa 1.5.2011 terveydenhuoltolaissa erikoissairaanhoidon hoitotakuu:• Hoitopäätökseen tarvittavat tutkimukset 3kk:ssa lähetteen saapumisesta,

hoitoon pääsy edelleen 6kk päätöksestä. Takuuajan lyhentäminen?• Esh saatavuudessa on puutteita, jotka pitkittävät työkyvyttömyysjaksoja.

Viiveiden kustannukset huomioon hoidon tarpeen/kiireellisyyden arviossa! • Taatakseen erikoissairaanhoidon nopean saatavuuden työnantaja voi

ottaa työntekijöilleen sairauskuluvakuutuksen.Kelan KYKY-hanke: Työkykyneuvoja tekee kokonaisarvion asiakkaan

tilanteesta (esitiedot ja haastattelu), on yhteydessä eri yhteistyötahoihin, antaa asiakkaalle tietoja kuntoutuksesta ja ohjaa palveluihin ja tukitoimiin.

Työterveyshuolto ja työkyvyntukeminen työterveysyhteistyönä Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011:6

http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=2872962&name=DLFE-14934.pdf

• Työterveyshuollon tehtävänä on arvioida potilaan työkykyisyyttä suhteessa työn asettamiin vaatimuksiin ja huolehtia omalta osaltaan, että työntekijä pääsee oikea-aikaisesti hoitoon ja kuntoutukseen.

• Työpaikalla tehdään vastaavasti tarvittavia työjärjestelyjä.• Työterveyshuollon asiantuntemusta tulee hyödyntää niin, että

koordinaatiovastuu työkyvynarvioinnissa ja seurannassa on työterveyshuollolla, vaikka lääketieteellinen tutkimus ja hoito sekä näihin liittyvä toimintakyvyn arviointi toteutetaan yhteistyössä perus- ja erikoissairaanhoidon kanssa. Ehdotukset:

• 1. Työterveyshuolto koordinoi työntekijän työkyvyn tukemiseksi tarpeellisten toimenpiteiden toteutumista työpaikalla, perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.

• 2. Sairaanhoitopiiri koordinoi sairausryhmien hoito- ja kuntoutuskäytäntöjä (Terveydenhuoltolaki34§), jotka perustuvat valtakunnallisiin ohjeisiin ja Käypähoito-suosituksiin.

Työkyvyn arviointi ja tuki osana työpaikkojen ja terveydenhuollon eri portaiden toimintaa

PsykiatriaPsyk.erikoissairaanhoito

Yksityissektori

TyötoimintaympäristöTyöyhteisö, työsuojelu, esimiestyö

Työttömillä TE keskus, kolmas sektori

Tertiääriset työkyvynarviointi- ja

kuntoutustutkimusyksiköt

PerusterveydenhuoltoTyöterveyshuolto ja terveyskeskukset

/ / 8

STM: Aikuisten mielenterveyshäiriöiden kiireettömän hoidon porrastus 1/3

1. Ahdistuneisuushäiriöt F40-41.1• Jos tavanomainen hoito pth:ssa ei auta 1kk:ssa ->psykiatrin

konsultaatio • Lähete ESH jos 3kk:ssa ei vastetta /työkyky ei ole palautunut. Jo

aiemmin, jos itsetuhoisuutta, vakavaa toimintakyvyn laskua tai samanaikainen hoitoa vaikeuttava persoonallisuushäiriö

2. Masennus F32-F34• Lievä ja keskivaikea depressio pth:ssa jos hoito vaikuttaa ja työkyky

palautuu 3kk:ssa. Psyk. konsultaation ohjeilla hoitoa voidaan jatkaa perusterveydenhuollossa 6 kk.

• Lähete ESH jos 3kk aikana ei vastetta (2 lääk. tai muuta hoitoa) TAI työkyky ei ole palautunut. Huono toimintakyky/masennus vaikea-asteinen/vaikeaa monihäiriöisyyttä

/

Hoidon porrastus 2/3

3. Mania F30 ja kaksisuuntainen mielialahäiriö F31• Arvio ja hoito psyk. ESH:ssa. Jatkoseurantaa mahd.

pth:ssa vähäoireisessa ylläpitovaiheessa

4. Neuropsykiatriset häiriöt F04-09 ja F80-99• Pth:ssa seulonta,suunnitellun jatkohoidon toteutus,

lyhytaik.kannanotot työkykyyn (1 - 2 kk). Psyk.kons. tuella ei-vaikeiden potilaiden diagnostiikka ja hoito, kannanotot työkykyyn ad 3kk.

5. Persoonallisuushäiriöt F60-62• Seulonta perusterveydenhuollossa. Hoito psyk. kons

tuella tai psyk. erikoissairaanhoidossa.

/

Porrastus 3/3

6. Psykoosit F20-29• Pth:ssa seulonta ja lähettäminen psyk. erikoissairaanhoitoon.• ESH:ssa arvioitujen potilaiden hoito yhdessä tehdyn,

määrävälein tarkistettavan suunnitelman pohjalta.

7. Päihdehäiriöt F10-19.9• Pth:ssa hoidetaan: alkoholin suurkulutus, riippuvuus,

katkaisuhoito, lääkeriippuvaisen avohoito (komplisoitumaton huumeriippuvuus ja opiaattikorvaushoitojen aloitus TK:ssa)

• ESH lähete: vaikeasti monihäiriöiset, vaativat alkuarvioinnit, vaativat työkykyarvioinnit.

8. Syömishäiriöt F50• Pth:ssa tunnistaminen ja lievien, ei pitkittyneiden häiriöiden

hoito 3kk.

Ohjaaminen psyk.erikoissairaanhoitoonMasennuksen Käypä hoito, Duodecim 2009

• Yleislääkärit lähettävät 5–12 % depressiopotilaistaan psykiatriseen erikoissairaanhoitoon

• Se on aiheellista, kun kyseessä on – vaikea tai psykoottinen depressio – lääkeresistenssi tai – vaikeasti monihäiriöinen tai itsetuhoinen potilas.

• Myös jos depressio uhkaa potilaan pidempiaikaista työ- ja toimintakykyä huolimatta hoidosta perusterveydenhuollossa, hänet on syytä ohjata erikoissairaanhoitoon.

• Vastuu ylläpitolääkehoidosta voidaan aloituksen jälkeen siirtää psykiatriasta perusterveydenhuoltoon, kun potilas on oireeton ja välitön uusiutumisriski arvioidaan pieneksi.

TTL/HYKS /

Miksi yhteistyötä työterveyshuollon kanssa?1. Työterveyshuollon ydinosaaminen ja rooli• Työhyvinvointi, preventio, terveydenedistäminen• Työturvallisuuslaki, työperäiset riskit, ”altisteet”• Työolojen ja työkuormituksen arviointi, niihin vaikuttaminen

yhteistyössä työpaikan ja esimiehen kanssa

• Seulonta ja varhainen tuki päihde- ja mielenterveysongelmissa• Sairauspoissaolojen hallinta ja koordinaatio

• Työperäisten/työhönliittyvien häiriöiden tunnistus ja hoito• Työkykyyn vaikuttavien häiriöiden tunnistus, hoitoon ja

kuntoutukseen osallistuminen (sairaanhoitosopimus 90%:lla).

• Työkyvynarvio ja tuki, kuntoutustarpeen selvitys• Tuettu työssäkäynti ja työhönpaluu osana hoitoa ja kuntoutusta:

tukimuodot ja sosiaaliset etuudet

/ 13

Miksi yhteistyötä työterveyshuollon kanssa?2.Oireiden koettu työhönliittyvyys ja työpaikan tuki

Koetut sairastumisen syyt (MTKL/HELMI 2009)• 24% työpaikkakiusaaminen, 55% työuupumusTyöyhteisön ja esimiehen tuen merkitys• 60 % toivoi keskustelua esimiehen kanssa(MTKL/HELMI 2009)• 67 % koki työelämässä olemisen tärkeäksi (MTKL/Lilly 2010)Työhönpaluu mielenterveysperusteiselta sairauslomalta

nopeampaa niillä, joihin esimies pitää yhteyttä ja konsultoi työterveyshuoltoa (Niewenhuisen 2004)

Subjektiivinen työhönliittyvyys heikentää työhönpaluun ennustetta (Martimo ym. 2007, 2010)

• Sairausloman pitkittyminen on itsenäinen tkv-eläkkeen riskitekijä mielialahäiriö- ja tulesryhmissä (Martimo 2007)

• Työhönpaluukynnys nousee, työpaikan tukitoimia tarvitaan

Mitä työuupumus edellyttää?http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00681&p_haku=työuupumus

• Työuupumus yksinään ei ole sairauspäivärahan peruste

• Edellyttää työkuormituksen ja työolojen arviointia, työterveysneuvottelua, ja tarpeenmukaisia työjärjestelyitä.

• Työntekijälle tukea stressinhallintaan

• Terveydentilan tarkempi arvio ja seuranta: todettujen häiriöiden hoito (esim. unihäiriön, masennuksen, ahdistushäiriön, RR-taudin, päihdehäiriön). Jopa 90%:lla todettavissa sairaus!

• Työ- ja toimintakyvyn seuranta. Nuorilla aikuisilla hyvä kognit. toimintakyky (Castaneda 2010), mutta vakava työuupumus on työkyvyttömyyseläkkeen riskitekijä (Ahola 2007)

/ 15

Miksi yhteistyötä työterveyshuollon kanssa?3. Ammatillisen kuntoutuksen tuloksellisuusKivekäs ym. 2008

• Mielialahäiriöisten ammatillinen kuntoutus kannattaa: suurin osa on työssä kuntoutuksen jälkeen

• Ennuste parempi jos ei ole vielä päätynyt eläkkeelle -> 65% työssä työpaikkakuntoutuksen jälkeen (täysi eläke 7%) -> 61% työssä koulutuksen jälkeen (täysi eläke 4%)

• Ennuste niillä, jotka eläkkeellä ennen kuntoutusta ->47% työssä työpaikkakuntoutuksen jälkeen (täysi eläke 25%)• ->50% työssä koulutuksen jälkeen (täysi eläke 29%)

TTL/HYKS /

Työterveyshuollon varhainen selvittely ja konsultaatioyhteistyö –säästöä sairauspoissaolokustannuksissa?

• Taimela ym. 2006: varhainen työterveyshuollon selvittelykäynti + tarpeenmukainen konsultaatio -> vähemmän s-poissaoloja vuoden aikana (19 päivää vs 30 päivää)

• Van der Feltz-Cornelis ym. 2010: Vähint. 6 viikon sairauslomalta työhönpaluuta aikaisti psykiatrin konsultaatio keskimäärin 68 päivällä.

• Huom. Suomessa yhden sairauspoissaolopäivän kustannukset ovat 240-380 euroa

TTL/HYKS /

Vantaan Kolmikantamalli TK-lääkäri + depressiohoitaja + psykiatri (Vuorilehto ym. 2008, Holma 2010)

• 50%:ssa toteutuneista hoidoista konsultoitiin psykiatria, 20% psykiatrin hoitoon

• Pitkäaikaisseurantatulokset olivat hyvät!• Täysin toipui 88%

• Mutta masennus oli uusiutumisaltis ja 12% kääntyi kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi -> psykiatrin konsultaatio-apu tarpeen myös jatkoseurannassa

TTL/HYKS /

Yhteistyö on potilaan etu

• Yleisesti palvelujärjestelmissä ongelmana tiedonkulun katkokset eri terveydenhuollon toimijoiden kesken (Mieli 2009)

-> diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen viiveet, puutteet, päällekkäisyydet, ristiriitaisuus ja epäyhtenäisyys

• Potilaan lupa asiakirjatiedon siirtämiseen (tai mukaan pt:lle?)• Lupa yhteydenottoon, puh.soitto pt läsnäollessa • Lupa sopia verkostokokous, etukäteen sovitaan rajaukset: mistä

keskustellaan, mistä ei.

• Yhteistyö ja kahdensuuntaiset konsultaatiot osana hyvää hoitokäytäntöä

• Työterveyshuollossa vaitiolovelvollisuus -työterveysneuvottelussa fokuksena työkyky ja työssä jatkamisen edellyttämät työjärjestelyt, työhönpaluuaikataulu ym.

TTL/HYKS /

Mikä on konsultoivan psykiatrin tai psykiatrisen tiimin asiantuntijarooli?

• Psykiatrisen diagnostiikan tarkennus –vaikeasti tunnistettavat, monihäiriöiset, hoitoresistentit

• Psykiatrisen toimintakyvyn ja sen ennusteen arviointi osana moniammatillista työkykyarviota

-sairauden vaikutus työssä selviytymiseen?

• Psykiatrisen hoidon arviointi –onko ollut riittävää, mitkä ovat hoitomahdollisuudet? Huonon hoitovasteen selvittäminen

• Hoidon suunnittelu, suositukset (ja toteutus porrastuksen mukaan)

• Psykoterapiakuntoutusarviot, soveltuvaan psykoterapiaan ohjaus ja psykoterapian seuranta

• Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteiden ajoitus suhteessa muuhun kuntoutukseen, hoitoon ja toipumisvaiheeseen.

TTL/HYKS /

Mitä psykiatri voi tehdä?

• Työkyky on uhattuna -> onko pt:lla työterveyshuolto? -> yhteydenotto pt:n luvalla työterveyshuoltoon

• Tieto sairauspoissaoloista ja SVA pt:n luvalla työterveyshuoltoon TAI -> pt:n ohjaaminen suoraan työterveyshuoltoon sairauspoissaolokäytännöistä sopimaan; -> saatteeksi psykiatrinen arvio tilanteesta ja suositus

TTL/HYKS /

Mitä psykiatri voi tehdä?

• Psykoedukaatio hoitokäytännöistä, potilaan motivointi normaaliin hoitotahojen/ erikoisalojen väliseen yhteistyöhön

• Sairauspoissaolo 1kk tai yli -> ohjaus työterveyshuoltoon työssä jatkamisen tukitoimista keskusteluun ja työhönpaluun valmisteluun

• B-lausuntoihin edellytetään työterveyshuollon arvio ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksista ja työn vaatimuksista

/ 22

Työterveyshuollon hyvät käytännöt: depressio (Pirkola 2008, Honkonen 2009)

• Terveysportissa syksystä 2008: http://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/koti

• Työntekijän, työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöllä edistetään masennuksen ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta

• Työpaikan tukitoimin voidaan tukea työ- ja toimintakykyä• Työssäkäynti ja työpaikan sosiaalinen tuki voi edistää toipumista

• Hoidon tuloksellisuutta parantaa työterveyshuollon, muun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjako ja yhteistyö.

TTL/HYKS /

Digitaalinen kenttäkysely masennuksen hoitokäytännöistä ja yhteistyöstä masennuksenhoidossa 3/2008 N=921

• Työterveyslääkärit 165 (22%)• Työterveyshoitajat 438 (27%)• Työterveyspsykologit 80 (40%)

• Psykiatrit yhteensä 2381. Sairaanhoitoalueittain -toimialajohtajat 11 (52%) -heidän alaisuudessaan toimivat psykiatrit 49 2. Psykiatriyhdistyksen kautta 178 (22%)

TTL/HYKS /

Työterveyslääkärien vastaukset (N=165)Yhteistyön haasteita ja toiveita psykiatrille

• Psyk.kons. varhainen, oikea-aikainen ja riittävä saatavuus

• Ongelmat työkyvyn arvioinnissa, eriävät arviointinäkökulmat ja niiden yhdistäminen -> Ilman yhteydenpitoa kokonaisvaltaista näkemystä potilaan tilanteesta ei synny

• Potilaat "katoavat" pitkille sairauslomille. Yhteys työpaikkaan ja työterveyshuoltoon katkeaa -> Kuntouttavat, työelämässä pitävät toimenpiteet viivästyvät/jäävät toteuttamatta

• Lisää konsultaatioyhteistyötä ja suorempaa tiedonkulkua • Mahdollisuus varhaiseen konsultaatioon,

puhelinkonsultaatiot • Työterveyshuollossa sairauspoissaolojen koordinaatio • Enemmän työhönpaluun tukitoimien huomioimista

TTL/HYKS /

Psykiatrien vastaukset (N=238) Yhteistyön haasteita ja toiveita työterveyslääkärille

• Psykiatrien vaikeus arvioida työkykyä ja edistää työhön paluuta vailla yhteyttä työpaikkaan

• Hoitosuhde työterveyshuoltoon saattaa turhaan katketa kun potilas on ohjattu psykiatrin hoitoon

• Potilaan lupa tiedon siirtoon joskus vaikeaa saada

• Lähetetietoihin kaivataan tietoa työoloista, mahdollista niihin vaikuttavista toimenpiteistä. Selkeää kysymyksen asettelua!

• Työterveyshuollon pitäisi ottaa enemmän hoitovastuuta (STM:n porrastuksen mukaan), toisaalta konsultoida varhaisemmassa vaiheessa.

TTL/HYKS /

Kysely psykiatreille 3/2008: Yhteistyön muodot työterveyshuollon kanssa masennuspotilaiden hoidossa Psychiatria Fennica, Tuisku ym. 2009

Psykiatrien kommentit

Puhelin kons tarjonta TTH:lle

Nimetty yhteistyö- psykiatri TTH:lle

Moniamma-tilliset konsultaatio-tapaustiimit

Enemmän hoitovastuuta TTH:oon psyk. kons. tuella

Sairauspoissaolojen, hoidon ja kuntoutuksen koordinaation säilytys TTH:ssa

Sairaanhoitopiirien psykiatrian tulosyksiköiden johtajat N=11 Kannattaa 10 8 5 10 10

Ei kannata - 1 3 - -

Miettii 1 2 3 1

1

Sairaanhoitopiirien muut psykiatrian vastuulääkärit N=45 Kannattaa 32 25 17 33 28

Ei kannata 4 2 7 - 3

Miettii

4 8 16 9 11

Ei vastausta

5 10 5 3 3

TTL/HYKS /

Koulutuskiertueen s2008-2009 satoa

• Yhteistyö helpompaa ja sujuvaa kun siitä on sovittu, ja osapuolet ovat tulleet tutuiksi. Paikkakunnilla, joissa psyk.pkl:lla on satsattu konsultaatiokäytäntöjen kehittämiseen yhteistyö koetaan molemminpuolin sujuvaksi

• Jos työterveyshuoltoon saadaan oikea-aikaista psykiatrin konsultaatio-apua, uskalletaan ja osataan paremmin hoitaa masennusta

• Kun on tiivistä yhteistyötä, ovat myös näkemykset sairauspoissaolon pituudesta yhtenevämmät ja hoitosuhteen katkoksia tulee vähemmän

• Sairauspoissaolokäytännöt ja niiden koordinaatio halutaan keskittää työterveyshuoltoon.

Kuopion Psykiatrian keskuksen malliYL Pirjo Saarinen

• Perusterveydenhuollon konsultaatioita kehitetty:• Saatavuus, sujuvuus, monipuoliset kons. palvelut• Kaikkien lähetteiden käsittely konsultaationäkökulmasta• Puhelinkonsultaatiot, sähköiset konsultaatiot• Työterveyshuollon kanssa pidetyt verkostotapaamiset

• Palveluiden vahvistaminen konsultaatiorajapinnassa ei lisännyt kuormitusta

• Edisti molemminpuolista oppimista• Perusterveydenhuollon asenteet mt-potilaita kohtaan

myönteisemmiksi • Hoitosuositusten mukainen hoidonporrastuksen ja hoitotakuu

toteutuivat paremmin

TTL/HYKS /

TTL 2010

Julkaisuja

– Suomen Lääkärilehti 62/2007 Saarinen P ym. ”Parantaako prosessiorganisaatio mielenterveyspalveluja?”

– Suomen Lääkärilehti 13/2009 Tuisku K ym. "Työterveyshuolto kaipaa yhteistyötä masennuspotilaiden hoitoon”

– Työterveyslääkäri 2/2009 Rossi H ja Tuisku K "Yhteistyö ja työkalut -masennuksen hoidon kulmakivet”

– Psychiatria Fennica 2009, Tuisku K ym."Two-way consultations to prevent disability of depressive patients".

– Työterveyshoitaja 3/2009 Virtanen M ym. "Työterveyshoitajien kokemukset ja koulutustarpeet".

Linkkejä suosituksiin

• Toimia-hanke www.toimia.fi• Facultas: Toimintakykyarvio mielialahäiriöissä• http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti -> Työterveys TAI ->

Lääkärin tietokannat

• Masennuksen Käypä hoito http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti -> Lääkärin tietokannat

• Työterveyshuollon hyvät käytännöt: depressio http://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/koti -> Työterveys ->

Työterveyshuollon hyvät käytännöt

• Työuupumuksen edellyttämät toimenpiteet http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00681&p_haku=työuupumus

Masennuksen hoito ja työkyvyn tuki työterveyshuollon, työpaikan ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon yhteistyönä

Linkkejä koulutusmateriaaliin • STMSTM Masto-hankkeen sivutMasto-hankkeen sivut

www.tartumasennukseen.fi/aineistopankki/esityksiajapuheita/www.tartumasennukseen.fi/aineistopankki/esityksiajapuheita/

• TTL Virtuaaliyliopisto www.tthvyo.fi/materiaalipankki/tiedonlahteet

• TTL verkkosivut Masennuksen ehkäisy ja hoito Työkaluja ja toimintamalleja työterveyshuoltoon www.ttl.fi/masennuksenhoito

/ 32

Masennuksen ehkäisy ja hoito –työkaluja ja toimintamalleja työterveyshuoltoon(Työterveyslaitos, Tuisku ja Rossi 2010)

• Pohjautuu näyttöön perustuvaan suositukseen Työterveyshuollon hyvät käytännöt: depressio

• Tähtää työkyvyn säilyttämiseen masennusriskissä olevilla tai masentuneilla

• Käsikirjamaisia selkeitä ohjeita, toimintamalleja ja työkaluja

sovellettavaksi

• työkaluja linkistä www.ttl.fi/masennuksenhoito

TTL/HYKS /

Toimintamalleja ja työkaluja työterveyslääkärin ja psykiatrin väliseen yhteistyöhön

• Sopimus konsultaatioyhteistyöstä -nimetty yhteistyöpsykiatri

• Puhelinkonsultaatiot –varhain ja kumpaankin suuntaan • Konsultaatiotiimit -hoitava ttl, konsultoiva psykiatri ja asiakirjat

• Konsultaatiolomake –riittävät lähetetiedot ja fokusoitu vastaus

• Työhönpaluuvalmiusjana –pt:n subjektiivisen valmiuden mittaus

• Verkostotapaamiset -pt, erikoissairaanhoito, työterveyshuolto (ja työpaikan edustaja)

• Kuntoutusasiakasyhteistyöryhmät (lakisääteiset)

TTL/HYKS /

Konsultaatiolomake- konsultaation jäsennys ja fokusointi

Työterveyslääkäri: Psykiatri:> Konsultaation syy >Psykiatriset taustatiedot> Kliiniset taustatiedot > Psykiatrinen status > Tiedot työstä > Diagnoosi> Sosiaaliset taustatekijät > Psykiatrian arvio työ- ja> Työterveyshuollon hoito- toimintakyvystä suunnitelma > Psykiatrin yhteenveto> Konsultaatiokysymys > Psykiatrin hoitosuunnitelma > Vastaus konsultaatiokysy- mykseen

Masennuksen hoidon kehittäminen työterveyshuollossa Järvenpään TTH, JMT psyk pkl, TTL, Keva• 1. Seulonta ja perusteellinen alkukartoitus• 2. Järjestelmällinen vasteen seuranta BDI ja Sofas• 3. Psykososiaalisen hoidon porrastus• 4. Varhainen tuki ja työhönpaluun tuki yhteistyössä työpaikan

kanssa • 4. Tiivis yhteistyö psykiatrisen erikoissairaanhoidon

kanssa, hoitovastuu ja sairauspoissaolojen koordinaatio TTH:ssa

1. Varhainen puh. kons. mahdollisuus2. Psyk. konsultaatio jos ei hoitovastetta/ työkyvyn palautumista 2kk:ssa3. Työkyvyn arviointi, hoito ja työhönpaluun tuki TTH:ssa + psyk kons.4. Erikoissairaanhoidosta kons.työterveyshuoltoon, verkostotapaamiset5. Työterveyshoitajan oma konsultaatioyhteistyö psyk. esh:n kanssa

Masennuksen hoidon kehittäminen työterveyshuollossa, pilottihanke kunnallisessa työterveyshuollossa

• Kohdennettu seulonta: 20 perättäistä masennuspotilasta, joista 3 ei sopinut perusterveydenhuoltoon ohjattiin heti psyk pkl:lle

• Työterveyshuollossa hoidettiin 17 potilasta M=1, F=16 • Kaupungin työntekijöitä, ikä 31-58v, keskiarvo 45v

• Sairauslomaa tarvitsi 13, jatkuvasti työssä 4• 10 masennusdiagnoosein • Täydellä: kesto 3-107, keskiarvo 39pv• Osa-sairauspäivärahalla 2, kesto 30-71• 3 tules-diagnoosein• Täydellä, kesto 8-55,ka 37pv

• Psykiatrin puh kons. 3 pt, kons käynti 3 pt• Työterveyspsykologin kons. 2 pt, Lyhytpsykoterapia 1 pt

BDI-pisteiden muutosseurantajakso 12-70 päivää, keskiarvo 35 päivää

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

Lähtöpisteet Seurantapisteet

BD

I

TTL 2010TTL 2010YL Tuisku, TTL / 13.3.2009 38

Kuva 1. Masennuspotilaan psykososiaalisen tuen porrastus

0kk-> 2kk-> 6kk-> 3. PsykoterapiakuntoutusToiminnallinen kuntoutusKuntoutuskurssit Työhön valmennus Ammatillinen kuntoutus

2. Jos ensimmäinen porras ei riitä: Näyttöön perustuvat lyhytpsykoterapiat ennen masennuksen/työkyvyttömyyden pitkittymistä

• kognitiiviset ja KBT:t x10-20 käyntiä• IPT x 12 käyntiä• lyhytdynaamiset x20-25 käyntiä • Lievässä masennuksessa ratkaisukeskeinen

terapia, depressiokouluryhmä Työssä jatkamisen ja työhön paluun tukitoimet

1. Kaikille masennuspotilaille varhainen psykososiaalinen tuki ensimmäiset 1.5-2kk (5-6 käyntiä)

• Psykoedukaatio (tietoa ja neuvontaa), elämäntilanteen selvittely, itsehoitokeinoihin ja tarpeenmukaisiin palveluihin ohjaus

• Lääkehoidon, päihteettömyyden ja liikunnan seuranta ja tuki• Kognitiiviset työkalut, oirehallinta- ja koulutukselliset menetelmät• Työhön liittyvissä ongelmissa työterveyspsykologin konsultaatioToiminta ja työkyvyn selvittäminen, työpaikan tukitoimet

Masennuksen ehkäisy ja hoito –työkaluja ja toimintamalleja työterveyshuoltoon. Työterveyslaitos 2010

TTL 2010

Julkaisuja

– Työterveyslääkärilehti 4/10 Rossi H, ym. " Rohkaisevia kokemuksia masennuksen hoitosuosituksen jalkauttamisessa Järvenpäässä”

– Suomen Lääkärilehti 49/2010 Tuisku K ym. "Hyvä masennuksen hoito työterveyshuollossa edellyttää yhteistyötä"

– Työterveyslääkäri 2011, in press Rossi H ym. Mitä välineitä käytän masennuksen tunnistamiseen työterveyshuollossa?

– Erikoislääkäri 2011 in press Tuisku K ym. "Psykiatrin konsultaatio työterveyshuoltoon on kaikkien etu"

40

Tilanteet joissa yhteistyötä tarvitaan työterveyshuollon ja psykiatrian välillä

Kun potilaalla on psykiatrinen hoito ja työterveyshuolto• Aina työkykyä ja kuntoutustarvetta arvioidessa• Hoito-ja kuntoutussuunnitelmia laadittaessa• Työhönliittyviä häiriöitä/oireita hoidettaessa • Työturvallisuuskysymyksissä, kun liittyvät mielenterveyteen (ajoturvallisuus, asiakasturvallisuus, soveltuvuus

erityistyöoloihin kuten matkatyöhön, vuorotyöhön)Työterveyshuollon potilaat• Diagnostinen epäselvyys, huono hoitovaste -> kons• Psykoterapiakuntoutustarpeen arvio -> kons• Monihäiriöisyys, vaikeaoireisuus, pitkittyvä työkyvyttömyys -> kons. tai lähete erikoissairaanhoitoon

38

Työterveyshuollon ja psykiatrian yhteistyö

Työkyvyttömyyden kesto 1kk 2kk 3kk 4kk 5kk 6kkPSYKIATRINEN HOITOLääkevaste, haitat, vaihto? PsykoterapiakuntoutusarvioErotusdiagnostiikka Ammatill.kunt.ajankoht.?Psykosos.tuen ohjaus

PSYKIATRINEN HOITOLääkevaste, haitat, vaihto? PsykoterapiakuntoutusarvioErotusdiagnostiikka Ammatill.kunt.ajankoht.?Psykosos.tuen ohjaus

TYÖTERVEYSHUOLTOTyöolot? Työn vaatimukset? Työkokeilu? Työhönvalmennus? Tukitoimet, työjärjestelyt? Työnmuokkaus? Uudelleen sijoitus? Koulutus? Osa-SVA? Työterveysneuvottelu

TYÖTERVEYSHUOLTOTyöolot? Työn vaatimukset? Työkokeilu? Työhönvalmennus? Tukitoimet, työjärjestelyt? Työnmuokkaus? Uudelleen sijoitus? Koulutus? Osa-SVA? Työterveysneuvottelu

Puh. KonsPsy<- >Tth

Kons. käynti

Verkosto-neuvotteluKons.tiimi

Mielenterveyskuntoutujan työhönpaluu -mikä heikentää ennustetta? (Blank ym. 2008, Cornelius ym 2010)

Työhön liittyvät tekijät

Elämäntapa-riskit

SES Potilaan tilaan ja hoitoon liittyvät

Työntekijän matala koulutustasoSairausajan palkkaTyön kuormitustekijätTyönantajan huono yhteydenpito Esimiehen tuen puuteTyöttömyysriskiTyöttömyysEi paluuta 505 päiväänEi yrityksiä palata

Alkoholin suurkulutusPäihde-riippuvuusYlipainoAlipainoTupakointi

LeskiEronnut Ei parisuhdetta (M)Korkeampi ikä

Oireiden vaikeusasteHuono toipuminen

Potilaan oma pessimistinen näkemys työhönpaluusta Työterveys-huollon hoidon jatkuvuuden puute

43

Kuva kirjasta Elsa ja Narkissos 2009 www.katinkatuisku.fi

KiitosTyöniloa ja yhteistyötä!