Työvoiman palvelukeskus - onnistunut yhteispalvelurakenne?

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Tiedosta hyvinvointia

1

Työvoiman palvelukeskus- onnistunut yhteispalvelurakenne?

Vappu Karjalainen, Stakes

7.11.2007


Tiedosta hyvinvointia 2

Esityksen sisältö

• Työvoiman palvelukeskus (TYP) – verkosto Suomessa• Miten monisektorinen palvelurakenne on mahdollista?• Toiminnan vahvuudet ja pulmat• TYP – toiminnan tulevaisuus



TYP -verkostoSuomessa

- 39 TYP:iä – verkosto valmis - kaupungit + lähikunnat: 31 seutukunnallista ja 8 yhden kaupunkikunnan alueella - kattaa n. 160 Suomen kuntaa (yht.416) - kattaa 52 työvoimatoimiston aluetta (yht. 101)- n. 650 työntekijää (työvoimaneuvoja, sosiaalityön-tekijä, terveydenhoitaja, palveluohjaaja, Kelan virkailija ym.)- työhallinto ja kunta rahoittajina (50-50 periaate)



TYP:ien asiakkaat- vaikeasti työllistyviä (aktivointiehto/ 500 pv työmarkkina- tukea saaneet) yhteisasiakkaita- asiakkaita vuonna 2004 n.13 000, vuonna 2005 n. 20 600, vuonna 2006 n. 25 000Vuonna 2005- asiakkaista vajaakuntoisia n. 30 %- alle 25 v 18 %, 25-54 v 73%, yli 55 v 9%- aktivointiaste vuonna 2005 19.7% > vuonna 2006 25.8%

- pitkät palveluprosessit, jopa 2-3 vuotta- vaikuttavuustietoa saadaan viiveellä



Mikä mahdollisti yhteispalvelun?- pitkäaikaistyöttömyyden vaikea kysymys: kunnan vai /ja valtion vastuu? > työryhmät kehittelivät yhteisen vastuun konseptia (2000-)- Matti Vanhasen 1. hallituksen työllisyysohjelma: yhteinen poliittinen tahto löytyi (2003-2006)- sopimuksellisuus; TM, STM, Kela, Kuntaliitto- TYP-mallit bottom up –periaatteella; ESR- ym. projektikokemukset



TYP –toiminnan valtakunnalliset tavoitteet

1) rakenteellisen työttömyyden vähentäminen

2) työttömyyden perusteella maksettavien toimeentulotukimenojen ja työmarkkinatuen vähentäminen

3) aktivointiasteen ja työmarkkinatuen aktiiviosuuden nostaminen

4) asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn sekä aktiivisen elämän ja osallisuuden lisääntyminen

työllisyys- /talouspoliittiset + sosiaalipoliittiset (?) tavoitteet



Palveluparadigman muutos

1) pysyvä yhteispalvelun rakenne paikallistasolla – saman katon alla työhallinnon, kunnan (sosiaali- ja terveystoimi) ja Kelan palvelu2) hallinnon ja työntekijöiden sitoutuminen yhdessä toimimiseen3) pyrkimys asiakastyössä yhteisvastuullisuuteen; samalla työnjako selkeäksi4) asiakas elämänyhteyksissään – vaikeasti työllistyvien erityispalvelua5) modernisoituvan yhteiskunnan yksilöllistä palvelua



TYP – toiminnan tutkimusTyöministeriön rahoittama: ”Työvoimapalvelujen

rakenteellinen uudistaminen”a) implementaatiotutkimus (Työelämän

tutkimuskeskus/Tampereen yliopisto, Stakes)- väliraportti tammikuu 2007, loppuraportti maaliskuu 2008

b) vaikuttavuustutkimus (HSE/ LTT- tutkimus Oy)- loppuraportti joulukuu 2007

Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama: ”Sosiaali- ja terveydenhuolto osana työvoiman palvelukeskustoimin-taa” (Stakes) - loppuraportti joulukuu 2007



TYP-TOIMINTA YHTEISPALVE-LU (YP)–KOKEILUN

TULOS 2004

VÄLIRAPORTTI

2007

ENNAKOITU KEHITYSSUUNTA, HYPOTEESI

ASIAKKAIDEN PALAUTE

Asiakkaiden kokemukset yhteispalvelusta erittäin myönteisiä.

Hyviä kokemuksia edelleen. Halutaan jatkaa TYP:n palvelussa. TYP:n toivotaan järjestävän työtä.

TYP:n vaikea säilyttää yksiselitteisen myönteistä imagoa jatkossa elleivät työllistymismahdolli-suudet ole todellisia.



TYP:n asiakkaaksi valikoituminen

YP –KOKEILUN TULOS 2004

VÄLIRAPORTTI

2007


Asiakkaaksi valikoituminen

Vaihtelevin kriteerein (mm. aktivointiehto), yleisimmin moniammatillisen palvelun tarve

Omia paikallisia kriteerejä; kentän kriittinen suhtautuminen ohjauksen osuvuuteen

Valtakunnallinen linjaus tarpeen resurssien ja toiminnan läpinäkyvyyden vuoksi. Linjaus kytkeytyy TYP:n tehtävään aktiivipolitiikassa (poliittinen tahto).



YP –KOKEILUN

TULOS 2004

VÄLIRAPORTTI

2007

ENNAKOITU KEHITYSSUUNTA,

HYPOTEESI

Asiakaspalvelu-prosessi

Pitkät palveluprosessit; omaa + ostopalvelua; yhteydet päihde – ja mielenterveys-palveluihin heikot

Palvelun yksilöllisyys vahvistunut. Ohjaus aktivoiviin toimenpiteisiin toimivaa, heikompaa kuntoutuspalveluihin. Palvelulla pystytään vaikuttamaan enemmän toimintakykyyn kuin työllistymiseen.

Kuntoutuspalvelujen (Kela, päihdehuolto, mielenterveys) tarve yhä kasvaa.Työkyvyn vahvistaminen ja valmiudet työhön korostuvat palvelun tavoitteissa.



YP –KOKEILUN

TULOS 2004

VÄLIRAPORTTI

2007


Palvelun päättä-minen

Pitkät palveluprosessit. Noin 20% ehti päättää palvelun kokeilun aikana.

Toimii kohtuullisesti tai melko huonosti. Joudutaan päättämään palveluprosesseja tuloksettomina. Myös työkykyisiksi todettuja asiakkaita voidaan ohjata takaisin työvoimatoimistoon. Asiakkaat yleensä mielellään jatkavat TYP:n asiakkaina.

TYP:n palvelusta seuloutuu ulos vaikeimmin työllistyviä asiakkaita jotka palautuvat emotoimistojen ”kirjoihin”. Tarvitaan neuvottelullista linjausta aktiivin työvoimapolitiikan ja aktiivin sosiaalipolitiikan sisällöstä ja yhteisvastuullisuudesta. vrt. TYP:n tehtävä aktiivipolitiikassa!




VÄLIRAPORTTI

2007


Moniammatilli-nen tiimi

Ristiriitainen alkukehitys. Työkulttuurien yhteensovittaminen parani kokeilun loppua kohden. Parityö.

Toteutunut kohtalaisen hyvin (kouluarvosana 8), ei akuutti kehittämisen kohde. Parityö, konsultointi, palveluohjaus työmenetelminä.

Eri ammattilaisten oman osaamisen ja asiantuntijuuden kehittyminen aktiivitoimissa. Dialogisuuden osaaminen verkostovuorovaiku-tuksessa ja asiakkaiden kohtaamisessa..



YP –KOKEILUN

TULOS 2004

VÄLIRAPORTTI

2007


Verkostosuhteet ja voimavarojen yhteiskäyttö

Viranomaisten välisen yhteistyön kehittäminen ensisijaista. Kelaa kaivattiin enemmän mukaan. Yhteistyö vähäisempää työnantajien ja palveluntuottajien kanssa.

Yhteistyö emotoimistojen kanssa kehittynyt. Heikointa yhteistyö kunnan johdon ja luottamuselinten kanssa. Yhteistyö Kelan kanssa kehittyvää. Koulutus- ja terveyspalveluiden osto toimivampaa kuin työllisyys- ja kuntoutuspalvelujen.

Kunnan tehtävä työllistäjänä ja aktiivitoimien yhteistyökumppanina korostuu. TYP:n rooli palvelujen ostajana, tuottajana ja koordi-noijana täsmentyy. Työnantajayhteistyön kehittäminen yhteis-työssä työvoimatoi-mistojen kanssa.




VÄLIRAPORTTI

2007


TYP:n johtaminen ja hallinto

Monisektorisen johtamisen epäselvyys erityisesti TYP:n sisällä mutta myös suhteessa emotoimistoihin. Parijohtajuus ristiriitaista. Yhteispalvelu-pisteiden itsenäistymistä pidettiin tärkeänä.

Operatiivinen johtajuus vakiintunut lähinnä parijohtajuudeksi. Strategista johtamista varten johto- ja ohjausryhmät. Operatiivinen johtaminen arvioidaan toimivammaksi kuin strateginen. Kunnan ja TE- keskuksen ohjaukseen ja tukeen suhtaudutaan ristiriitaisesti. TYP toivoo itsenäisempää asemaa jatkossa.

Monisektorisen valtio – kunta johtamisen periaatteellinen linjaus tarpeen keskushallinto-, alue- ja paikallistasolla (seurantajärjestelmät, vastuut, päätöksenteko). TYP: ten asema itsenäisemmäksi ja tulostavoitteiltaan erilaiseksi kuin emotoimistot (vrt. palvelun välitavoitteet).




VÄLIRAPORTTI 2007


Sosiaali- ja terveydenhuolto

Sosiaalityön menetelmäkehittelyä osana yhteispalvelua. Terveydenhuollon palvelu tärkeää mutta epätasaisesti toteutunutta. Yhteistyö perusterveydenhuoltoon kangerteli. Vaikeuksia päihde- ja mielenterveyspalveluissa

Työttömien terveyspalvelut melko kattavasti järjestetty joko omana toimintana tai erityisjärjestelyin. Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus edelleen kehittymässä. Palveluohjauksellinen työote. Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvioidaan toimivan useimmiten hyvin, kuntoutuspalvelujen hieman huonommin.

Aikuissosiaalityön (sis. perhetyön) / kuntouttavan sosiaalityön suhde emotoimistossa tehtävään aktivoivaan asiakas-työhön määriteltävä paikallisesti. Kuntouttavan sosiaalityön menetelmäkehittelylle tilausta. Yhteistyö perusterveydenhuoltoon ja erityisesti oma lääkäri –järjestelmään olennaista.



YP –KOKEILUN

TULOS 2004

VÄLIRAPORTTI

2007


Valtakunnallinen strategiatyö aktiivipolitiikassa

Työministeriö näkyvä toimija. Sektoreiden yhteinen strategiatyö haki muotojaan.

Työministeriön ohjaus ja tuki pääosin toimivaa mutta ei riittävää. STM:n ja Kuntaliiton antamaan ohjaukseen ja tukeen suhtaudutaan kriittisesti.

Monisektorisen toiminnan ohjaus keskushallintotasolla yhteistoiminnalliseksi, selkeä ohjauselin tätä varten. vrt. Norjan työ- ja hyvinvointihallinto



Toimintapolitiikan avainkysymyksiä

TYP:n tehtävä palvelujärjestelmässä ja paikka aktiivipolitiikassa ?

1) TYP = selvitys- ja kuntoutuskeskus

2) TYP = koulutus- ja työllistymiskeskus

3) TYP = selvitys- & kuntoutus- & koulutus- & työllistymiskeskus

painotukset valtakunnallisesti /paikallisesti? work first < > human capital development -approach

(Hartley Dean)



Aktiivipolitiikan linjaus vaikeimmin työllistyvien osalta selkeämmäksi

Pitkäaikaistyöttömien työmarkkinalliset siirtymät ja niiden tuki? Erityisesti siirtymät 4,5 ja 6? VÄLITYÖMARKKINAT?

1) Työttömyydestä – avoimille työmarkkinoille2) Työttömyydestä – tuettuun työhön3) Työttömyydestä – koulutukseen4) Työttömyydestä – työkuntoa ylläpitäviin aktiviteetteihin5) Työttömyydestä – elämän sisältöä ja merkityksiä

tuottavaan osallisuuteen 6) Työttömyydestä - eläkkeelle



Suuria ajankohtaisia kysymyksiä

• TYP:ten tulevaisuus: TM > TEM > uusi hallitusohjelma• kuntien PARAS –hanke• välityömarkkinat: työhallinto >< kunnat; ”sosiaalinen työllistäminen”?• työttömyydestä eläkkeelle ja / vai eläkkeeltä takaisin työelämään? VAJAAKUNTOISET TYÖNHAKIJAT?



TYP –toiminnan tulevaisuus• TYP- toiminnan jatkuvuus pitkällä aikavälillä?• valtakunnallinen ohjausjärjestelmä: monisektorisen johtamisen rakenne? työ- ja elinkeinoministeriö, STM, Kuntaliitto?• asiakkaiden hyvät työmarkkinalliset siirtymät: oikeat työpaikat, oikea palkka, ”jatkohoito”, mielekkäät välityöpaikat?• vajaakuntoiset ja vammaiset työnhakijat TYP:n asiakkaina?• moniammatillisen erityispalvelun varhaisempi tarjoaminen työttömille !

Documents

Työvoiman palvelukeskus - onnistunut yhteispalvelurakenne?