Työsuojelutoimikunta KÄSITELTÄVÄT ASIAT...Meri-Lapin kuntapalvelut PÖYTÄKIRJA 1/2010 1/11 liikelaitoskuntayhtymä 31.3.2010 Työsuojelutoimikunta AIKA 31.3.2010 kello 13:40 -

Meri-Lapin kuntapalvelut PÖYTÄKIRJA 1/2010 1/11 liikelaitoskuntayhtymä 31.3.2010

Työsuojelutoimikunta

AIKA 31.3.2010 kello 13:40 - 15:35 PAIKKA Valtakatu 27-29, Kemi

KÄSITELTÄVÄT ASIAT § nro, otsikko sivu

§1 KOKOUKSEN LAILLISUUS, PÄÄTÖSVALTAISUUS JA PÖYTÄKIRJAN PITÄJÄ 3

§2 KOKOUKSEN PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN V ALINTA 4

§3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA 4

§4 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN 4

§5 AJANKOHTAISET ASIAT 4

§6 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 5

§7 TYÖN VAAROJEN ARVIOINNIN MALLI JA ARVIOINTITYÖ KÄYTÄNNÖSSÄ 6

§8 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 6

§9 TYÖSUOJELUN TOIMINTASUUNNITELMA 7

§lOPÄIHDEOHJELMA 8

§11 HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN MALLI 8

§12 TAPATURMA JA LÄHELTÄPITI -LOMAKE 9

§13 TYÖTERVEYSHUOLLON KELA-KORVAUKSET VUODELTA 2009 10

§14 MUUT ASIAT 11

§15 SEURAAVAN KOKOUKSEN AJANKOHTA 11

Liitteet:

Liite 1 esitys työterveyshuollon toimintasuunnitelmaksi Liite 2 työn vaarojen arviointimalli Liite 3 työsuojelun toimintaohjelma Liite 4 työsuojelun toimintasuunnitelma Liite 5 päihdeohjelma liitelomakkeineen Liite 6 häirinnän ja epäasiallisen kohtelun malli Liite 7 tapaturma ja läheltäpiti -lomake Liite 8 työterveyshuollon kela-korvaushakemukset liitteineen

2/11 Meri-Lapin kuntapalvelut PÖYTÄKIRJA 1/2010 liikelaitoskuntayhtymä 31.3.2010

Työsuojelutoimikunta

Allekirjoitukset

/. t.;. 20/0päiväys:

.fi;/;; ~afE~_---Aulis Martikainen puheenjohtaja/pöytäkirjanpitäjä

Käsitell yt asiat

1 - 15

Pöytäkirjan tarkastus

Pöytäkirja tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi.

Kemi

päiväys: 5 . .L"J. (l()10 päiväys: 023; Jr, Olol D

/-Ian/ka !?~oon' Marika Pentinsaari

Pöytäkirja yleisesti nähtävillä .2.S- '1- 2tJ I/J

Liikelaitoskuntayhtymä Meri-Lapin kuntapalvelut

Aulis Martikainen toimitusjohtaj a


§1 KOKOUKSEN LAILLISUUS, PÄÄTÖSVALTAISUUS JA PÖYTÄKIRJAN PITÄJÄ

Työsuojelutoimikunta on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet jäsenmäärästä.

OSALLISTUJAT

I Nimi Tehtävä Läsnä Poissa I

Martikainen Aulis työsuojelupäällikkö x Anne-Kaisa Mustonen I työsuojeluvaltuutettu x Eija Rantajärvi 1. varatyösuojeluval

tuutettu x

Marika Pentinsaari 2. varatyösuojeluvaltuutettu

x

!

Maria Tuovinen työterveyshoitaj a x I Eeva-Maria Alavuokila terveydenhoitajahar

joittelija x

I i

Liikelaitoskuntayhtymä Meri-Lapin kuntapalvelut perussopimuksessa ei ole mainintaa kokouskutsun lähettämisestä. Kuntalain 54 §:n mukaan kokouskutsu on lähetettävä vähintään neljä päivää ennen kokousta.

Kokouskutsu on toimitettu liikelaitoskuntayhtymä Meri-Lapin kuntapalvelujen työsuojelutoimikunnan jäsenille sähköpostitse.

Työsuojelupäällikön esitys:

Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Työsuojelutoimikunnan päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaItaiseksi.

~o &~~y~ fI, f

Meri-Lapin kuntapalvelut PåYTÄKIRJA 1/2010 4/11 liikelaitoskuntayhtymä 31.3.2010

§2 KOKOUKSEN PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA

TyösuojelupääHikön esitys:

Kokouksen puheenjohtajana ja pöytäkirjanpitäjänä toimii työsuojelupäällikkö.

Työsuojelutoimikunnan päätös:

Esitys hyväksyttiin.

§3 PåYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Työsuojelutoimikunnan pöytäkirjan tarkastaa kaksi sitä varten valittua jäsentä.


Työsuojelutoimikunta valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjan tarkastus suoritetaan Meri-Lapin kuntapalvelujen toimitiloissa osoitteessa Valtakatu 27-29, Kemi.


Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Marika Pentisaari ja Eija Rantajärvi.

§4 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN

Työsuojelupäällikön muutettu esitys:

Työsuojelutoimikunta hyväksyyesityslistan lisäten pykäläksi 6 työterveyshuollon toimintasuunnitelman käsittelyn ja siirtäen muiden pykälien numero intia vastaavasti yhdellä eteenpäin.


muutettu esitys hyväksyttiin

4?7;Ja WChf!n;/~ /

§5 AJANKOHTAISET ASIAT

Meri-Lapin kuntapalvelut PÖYTÄKIRJA 1/2010 5/1l liikelaitoskuntayhtymä 31.3.2010

Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelupäällikkö kertovat ajankohtaisista asioista työsuojelutoimikunnalle.


Työsuojelutoimikunta merkitsee ajankohtaiset asiat tiedoksi.



§6 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

Työterveyshuollon järjestämisestä, sisällöstä ja toteuttamisesta tehdään kirjallinen toimintasuunnitelma. Se sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet. Tätä koskevat säädökset on kirjattu työterveyshuoltolain 1l §:ään.

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma käsitellään työpaikalla yhteistoimintamenettelyn edellyttämällä tavalla työsuojelutoimikunnassa tai sitä vastaavassa muussa työpaikan yhteistyöelimessä. Suunnitelma on myös korvauksen saamisen edellytys, ja se liitetään mukaan korvaushakemukseen.

Toimintasuunnitelma voidaan laatia vuosittain tai useamman vuoden jaksolle, jolloin yksityiskohtaiset tavoitteet esitetään vuosittain tarkistettavassa suunnitelmassa. Suunnitelmassa kuvataan työterveyshuollon yleiset järjestelyt.

Liite 1 esitys työterveyshuollon toimintasuunnitelmaksi


Hyväksytään työterveyshuollon toimintasuunnitelma.


Esitys hyväksyttiin. Merkitään pöytäkirjaan, että Maria Tuovinen ja Eeva-Maria Alavuokila poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo 14:40.

o/~ OC~ /Z'p].~~e t.. H, P ,(


§7 TYÖN VAAROJEN ARVIOINNIN MALLI JA ARVIOINTITYÖ KÄYTÄNNÖSSÄ

Työturvallisuuslain (738/2002) 10 § työn vaarojen selvittäminen ja arviointi mukaan kaikilla työnantajilla on velvollisuus selvittää, tunnistaa ja arvioida työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle aiheutuvat haitat ja vaarat. Selvittämistä ja arviointia varten tulee olla olemassa järjestelmällinen menetelmä. Lähtökohtana on se, että työhön liittyvät vaaratekijät poistetaan. Jos vaaratekijöitä ei voida poistaa, on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Niiden työn vaarojen osalta, joita ei ole voitu poistaa, tehdään riskin arviointi. Siinä arvioidaan vaarojen merkitys työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle.

Riskienhallinta on prosessi, jossa on kolme peräkkäistä vaihetta:

-vaarojen ja haittojen tunnistaminen,

-riskin suuruuden arviointi sekä

-riskien torjunta tai pienentäminen.

Riskin suuruuden arviointi määräytyy haitallisen tapahtuman todennäköisyyden ja seurausten mukaan. Riski on sitä tärkeämpää välttää, mitä todennäköisemmin jokin haitta voisi toteutua ja mitä suuremmat vahingot ja vakavammat seuraukset se toteutuessaan aiheuttaisi.

Liite 2 esitys työn vaarojen arviointimalliksi


Hyväksytään työn vaarojen arviointimalli. Työsuojeluvaltuutetun yhtenä tehtävänä on perehdyttää henkilökunta työn vaarojen arviointimallin käyttöön.



§8 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

Työnantajalla tulee olla työpaikan turvallisuuden ja terveellisyyden edistämistä ja työkyvyn ylläpitämistä varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. Toimintaohjelman laadinta on lakisääteinen velvollisuus, joka koskee kaikkia yrityksiä.

Toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa. Niitä on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa.

Liite 3 esitys työsuojelun toimintaohjelmaksi

e;:a/ ;u~Zc!/t~ Ht P



Hyväksytään esitetty toimintaohjelma.



§9 TYÖSUOJELUN TOIMINTASUUNNITELMA

Työsuojelun toimintaohjelma on pysyvämpi asiakirja, jossa kerrotaan työsuojelun toimintaperiaatteista. Työsuojelun toimintasuunnitelmassa voidaan kertoa yksityiskohtaisemmin suunnitellun vuoden toiminnasta.

Liite 4 esitys työsuojelun toimintasuunnitelmaksi vuodelle 2010

TyösuojelupäälIikön esitys:

Hyväksytään esitetty toimintaohjelma.


Esitys hyväksyttiin

ritr;/a !.Pr:;;k'/c:?}2:t-c-c /1. f


§1Q PÄIHDEOHJELMA

Alkoholin ja huumausaineiden hallussapito ja niiden vaikutuksen alaisena oleminen on kiellettyä kaikilla työpaikoilla. Päihteiden ja huumausaineiden vaikutus aiheuttaa merkittävän tapaturmariskin työntekijälle itselleen sekä muille työpaikalla työskenteleville. Työnjohdon velvollisuutena on keskeyttää työ ja poistaa kiellon rikkoja työpaikalta.

Työpaikalla tulee olla säännöt ja menettelytavat siitä miten toimitaan epäilyttävissä tilanteissa. Päihdeohjelman tulee sisältää työpaikan tavoitteet päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja työpaikalla noudatettavat käytännöt päihdeongelmaisen hoitoon ohjaamiseksi.

Liite 5 Kemin kaupungin päihdeohjelma Liite 6 Päihdeohjelman liitelomakkeet


Hyväksytään Kemin kaupungin päihdeohjelma käytettäväksi sovellettuna Meri-Lapin kuntapalvelujen päihdeohjelmana kunnes oma päihdeohjelma saadaan tehtyä.


esitys hyväksyttiin ~.

tt4j4/ rt:Chq ~ 11,1' §11 HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN MALLI

Jos työpaikalla on häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, josta aiheutuu haittaa tai vaaraa työntekijöiden terveydelle, työnantajan on saatuaan asiasta tiedon ryhdyttävä toimiin sen poistamiseksi. Työnantajan velvollisuutena on myös tarkkailla työyhteisön tilaa, jotta mahdolliset häirintätilanteet tulisivat ilmi jo varhaisessa vaiheessa.

Epäasiallisen kohtelun kohteeksi joutuneen pitää ilmaista selkeästi ja yksiselitteisesti, että kokee käyttäytymisen kiusalliseksi tai loukkaavaksi.

Epäasiallista kohtelua ja häirintää ehkäistään puuttumalla ennakkoluuloihin, kehittämällä työyhteisöä siten, ettei häirinnälle jää sijaa, ylläpitämällä sosiaalista verkostoa, kouluttamalla sekä luomalla yhteiset pelisäännöt työntekijöiden kesken sekä työntekijöiden ja työnantajan välille.

Työturvallisuuslaki velvoittaa työntekijöitä välttämään muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua. Myöskään työnantaja, yhteistyökumppani tai asiakkaat eivät saa häiritä tai käyttäytyä epäasiallisesti, vaan tilanteisiin tulee työpaikalla puuttua.


Yhteiset pelisäännöt on kuvattu häirinnän ja epäasiallisen kohtelun mallissa.

liite 7 esitys häirinnän ja epäasiallisen kohtelun malliksi


hyväksytään esitetty malli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun malliksi


esitys hyväksyttiin

§12 TAPATURMA JA LÄHELTÄPITI -LOMAKE

Työtapaturmien ja ns. läheltä-piti tilanteiden dokumentoimiseksi on tarpeellista ottaa käyttöön yhtenäinen käytäntö, jossa nämä tilanteet ilmoitetaan esimiehelle ja työsuojelupäällikölle ja työsuojeluvaltuutetulle.


Otetaan käyttöön työtapaturmien ja läheltä-piti tilanteiden ilmoittamista varten lomake, joka on kaikkien työntekijöiden tulostettavissa intranetistä. Lomake toimitetaan lähimmälle esimiehelle, joka toimittaa kopion siitä työsuojelupäällikölle ja työsuojeluvaltuutetulle. Työtapaturmat ja läheltä-piti tilanteet läpikäydään työsuojelutoimikunnan kokouksissa.

liite 8 tapaturma ja läheltäpiti -lomake


esitys hyväksyttiin 7

~~ [;Ovt0 az- I-1f


§13 TYÖTERVEYSHUOLLON KELA-KORVAUKSET VUODELTA 2009

Työnantaja saa Kelasta korvausta tarpeellisista ja kohtuullisista työterveyshuollon ja sairaanhoidon kustannuksista.

Kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan:

Korvausluokkaan 1 kuuluvat ehkäisevästä työterveyshuollosta aiheutuneet kustannukset. Korvausluokkaan II kuuluvat työterveyshuollon lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset.

Korvaus on 60 % ehkäisevän työterveyshuollon tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista (korvausluokka 1) 50 % sairaanhoidon tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista (korvausluokka II).

Työnantajalle maksettava korvaus ei voi ylittää laskennallista enimmäismäärää. Enimmäismäärät vahvistetaan vuosittain.

Työnantaja hakee työterveyshuollon kustannusten korvausta Kelasta kirjanpitonsa mukaisen tilikauden ajalta 1.8.2009 - 31.12.2009. Hakemuksessa esitetyt kustannukset perustuvat työnantajan kirjanpitoon. Kustannukset ilmoitetaan hakemuslomakkeessa olevan jaottelun mukaisesti.

Työnantaja hakee korvausta yhdellä hakemuksella, vaikka palveluja olisi ostettu eri toimipaikoille usealta eri palveluntuottajalta tai palveluntuottaja olisi vaihtunut kesken tilikauden. Työterveyshuollon kustannusten korvauksen hakuaika on kuusi kuukautta (sairausvakuutuslaki 13 luku, 5§) työnantajan tilikauden päättymisestä. Meri-Lapin kuntapalvelujen toiminta käynnistyi liikkeenluovutuksella 1.8.2009. Työterveyshuollon palvelut hankittiin 1.8.2009 - 31.12.2009 entisten työnantajien työterveyshuollon toimipaikoista. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmina noudatettiin samaten entisille työnantajille tehtyjä työterveyshuollon toimintasuunnitelmia. Simossa, Keminmaalla ja Kemissä työterveyshuollon palvelut oli järjestetty terveyskeskusten työterveyshuoltojen kautta, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin palveluksessa olleilla työterveyshuolto oli järjestetty Suomen Terveystalo Oy:n toimesta.

Korvaushakemukseen liitetään työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja työsuojelutoimikunnan tai -valtuutetun lausunto.

Liitteet Kela-hakemukset 4 kpl

työterveyshuollon toimintasuunnitelmat 4 kpl

Työsuojelupäällikön esitys: hyväksytään korvaushakemukset

Työsuojelutoimikunnan päätös: esitys hyväksyttiin

Meri-Lapin kuntapalvelut PÖYTÄKIRJA 1/2010 11/11 liikelaitoskunta yhtymä 31.3.2010

§14 MUUT ASIAT

ei muita asioita

§15 SEURAAVAN KOKOUKSEN AJANKOHTA


seuraava kokousajankohta ilmoitetaan sähköpostilla kokousta ennen


esitys hyväksyttiin

liite 1

Tervey-stalo

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma

Yritys I Organisaatio Nimi: Meri-lapin kuntapa!velut fiikelaitoskuntayhtymä Osoite: Valtakatu 27-29 94100 Kemi

Puhelinnumero: 0400 694 199 Faksi: Sahköpostiosoite: [email protected] www-osolte: Tilikausi: 1.1- 31.12 V-tunnus: 2264173-0

HenkIlöstöasiain yhteyshenkIlö Nimi: Aulis Martikainen Puhelin: 040 721 3740 Sähköpostiosoite: [email protected]

Johtaja Nimi: Aulis Martikainen Puhelin: 040 721 3740 Sähköpostiosoite: [email protected]

Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu Nimi: Aulis Martikainen työsuojelupäällikkö Anna-Kaisa Mustonen työsuojeluvaltuutettu Sähköpostiosoite: [email protected]

Vakuutusyhtiö TyötapaturmatlAmmattitaudlt IF

~ 1-1/ Suomen Terveystaio Oy

1 (7)

Ajalle: 01.01.-31.12.2010

Eläkevakuutusyhtiö

VakuutusyhtiöITyönantajan muu vakuutus henkilökunnalle

Terveystalon toimipaikka Toimipaikan nimi: Asemakatu 12 Osoite: 94100 Kemi Puhelinnumero: 0306338260 Faksi: 0306338262 Sähköpostiosoite:[email protected]

ASiakasvastaavat työterveyshuollon ammattihenkilöt Asiakasvastaava työterveyshoitaja: Maria Tuovinen Asiakasvastaava työterveyslääkäri: Auli Hyvärinen

PotIlasasiamies Virve Mäkelä postiosoite: Terveystaio AJajärv;. Palkkapellontie 6. 62900 ALAJÄRVI. puh. 030 633 1709

mailto:S�hk�postiosoite:[email protected]:[email protected]:[email protected]:[email protected]:1.1-31.12mailto:[email protected]

--------------------------------------------------------------------------------

Terve~stalo

2(7)

Meri-Lapin kuntapalvelut tuottaa ja jä~estää laadukkaita ja terveyttä edistäviä ateriapalveluja Kemin, Keminmaan ja Simon sekä LänsiPohjan keskussairaalan tarpeisiin. Henkilöstön keski-ikä on 53 vuotta. Ajatuksena on Parempaa yhdessä - työkyvyn tukeminen yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja - haittojen ehkäisy sekä työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa.

Lisäii tähän kyseisen asiakasyrityksenIorganisaation tavoitteet

Lakisaäteinen (Kela 1) ~Ehkäjsevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Sairaanhoito (Kela II) 0 Ei ~ Kyllä

Kohde: I Tavoitteet:

11. Koko henkilöstö , Muutoksessa tukeminen 2. Koko henkilöstö TIlannekartoItus; terveystarkastukset Ja sairauspoissaolot,

ensiapuvalmius, työpaikkakäynnit

1-11 Suomen Terveystaio Oy

Terve~stalo 3(7)

TOIMINTA: perustuu sopimukseen ja TÄSMENNYS: AIKATAULU TOTEUTTAJA! toimintasuunnitelmaneuvoUeluun kohdeltarkoituslsisältö/määrä VASTUUHENKILÖ

Työpaikkakäynnin sisältävät työpaikkaselvitykset: kohde, tarkoitus seuranta

Työterveystietojen käsittely (mm. työterveysraportit)

Työpaikkojen suunnitteluun osallistuminen

Työsuojelutoimikunnan kokoukset

Ensiapuvalmiuden suunnitteluun ja ylläpitoon osallistuminen

Työtapaturmien toduntaan osallistuminen

Selvitetään ongelmapaikat ja työpaikkakäynti

palaveri

Ikutsuttaessa mahdollisuuksi~-;:;---------' mukaan

ensiapukoulutusta niitä tarvitseville

1

koko vuosi

syyskuu, tammikuu

~~~~~~~--

koko vuosi

organisaation edustaja(t)/tth

työterveyshoitaja kutsuu

organisaation edustaja(t)

Ityösuojelupäällikkö

organisaation edustaja(t)

organisaation edustaja(t) _....._--\ ---- .---r------.-.m ••-••• I

Psyykkisen työkuormituksen ja työhyvinvoinnin selvitys: kohde ja menetelmä

-------------

Muu toiminta 1i mil ;.ä~'•.,~iil' ,::; I~Jjtt., . Iffi!l'r, 'Cta · ~lW~~~~A$r~if·~;"·&'w. ~ % ~b~~ ,~ry; ,. ~.' ,1, .~ .~. . " '':.. " ' s~.~ l'l: ; ",r:.':;. -t'!,.", ~;,\•.'4!" .J~..' 1.. I 1." ~.:L.liV '{z Lakisääteiset työterveystarkastukset: peruste ja MeluIle altistuville kuulon seuranta 3 1 organisaation sisältö v. välein edustajalta nimilistat -Melualtiste Länsi-Pohjan keskussairaala, tiski

Suomen TerveystaIo Oy

./' U,o

----------

----------- ----------

--------

Tervey-stalo 4(7)

Työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi Jatkuvaa toimintaa koko vuosi ttl/tthltftlttps

työterveyshuoIlossa

Työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi Erikoislääkärin arviota tarvittaessa koko vuosi erikoislääkäri

erikoislääkärillä (Iähete työterveyshuollosta)

Työhöntulotarkastukset, sisältö: koko vuosi tth, työterveyshuollon

Salmonellatodistus yhteyshenkilö/esimies

• työterveyshoitajan haastattelu • esitietolomake • työkykyindeksi • Audit-kysely • perustutkimukset (paino, verenpaine, syke) • näkö • Kuulo melu lIe altistuville • terveystarkastuscreen(hemoglobiini,

verensokeri, maksa- ja rasva-arvot)

• keuhkojen toiminta koe tupakoijille 1. työhön liittyvä ohjaus ja terveysneuvonta

• tarvittaessa työfysioterapeutin,

työterveyspsykologin tai työterveyslääkärin

tutkimus

henkilökohtainen työhyvi nvointisuun nitelma ,.. ----.

Terveydenseurantatarkastukset:

työyhteisöittäin ei

Terveydenseurantatarkastukset: ikäryh m itläin terveydenhoitaja kartoittaa tilanteen koko vuosi tth, työterveyshuollon

Viiden vuoden välein, 50 vuoden jälkeen 3 vuoden yhteyshen kilö/esimies

välein.

kutsutaan vuorossa olevat

• työterveyshoitajan haastattelu • esitietolomake • työkykyindeksi • työuupumusindeksi 881-15 ...

Suomen TerveystaIo oy ~~ Nl

Tervey-stalo

5(7)

• Audit-kysely • perustutkimukset (paino, verenpaine, syke) • näkö • Kuulo meluIle altistuville • terveystarkastuscreen(hemoglobiini I

verensokeri, maksa- ja rasva~arvot) • keuhkojen toiminta koe tupakoijille

Muut terveystarkastukset. mitkä

Huumetesti (Kela 0)

Sairauspoissaoloseuranta

Työkykyneuvottelut

Muu toiminta

Työterveyshoitajan terveysneuvonta

Työfysioterapeutin yksilökäynti

Työterveyspsykologin yksilökäynti

Ravitsemusterapeutin yksilökäynti

Ryhmätoiminta yksilöille

Työpaikkakohtainen työyhteisötyö: kohde ja tarkoitus

Työpaikkakohtainen ryhmätoiminta: kohde ja tarkoitus

työkykyterveystarkastus sitä tarvitseville

Kemin Kaupungin hoitoonohjausmaIlin mukaan

koko vuosi

koko vuosi

esimies seuraa sairauspoissaoloja ja I 4x1vuosi ottaa tarvittaessa yhteyttä

Tulevien tarpeiden mukaan I koko vuosi

koko vuosi

ttlltthlesimies

tth ja esimies

tth/ttlltftlttps, esimies ja yksilöasiakas

tth

1-5 kertaa/oire/vuosi

1-5 kertaa/vuosi

tth tai ttl ohjaa

tth tai ttl ohjaa ---~------f

kevät/syksy Selkä- ja niskaryhmä .__ ----3

tth tai UI ohjaa

ryhmät kerätään oireilevista

Suomen Terveystaio Hr

Tervey-stalo 6(7)

Päihdetyö I Päihdeohjelman mukaisesti I koko vuosi I tthfttl Kuntoutukseen ohjaaminen (Eläkevakuutusyhtiö)

Kuntoutukseen ohjaaminen (Kela)

Tulevien tarpeiden mukaan

Keittiötyöntekijöihin kohdennettu Tykkuntoutus alkaa syksyllä. Tarpeen mukaan haetaan yksilö TYKkuntoutusta

koko vuosi

koko vuosi

ttl

ttl --------1

Aslak-, TYK- kurssien suunnittelu Sovittaessa toimi

Aslak-, TYK- kurssien yhteistyöpäivät

Muu toiminta

Työterveyshuolto tiedottaa työpaikan mahdollisista terveysvaaroista työntekijöille sekä yrityksen työsuojeluorganisaatiolle ja

yritysjohdolle.

Terveysvaarojen ennaltaehkäisy sekä tarvittavat parannusehdotukset sovitaan yhdessä yrityksen kanssa. Työterveyshenkilöstö opastaa

sekä ohjaa terveellisempiin elämäntapoihin sekä terveyden kannalta turvallisempiin työmenetelmiin niin yksilö kuin työyhteisötasollakin.

Toteutus: terveystarkastusten ja vastaanottokäyntien yhteydessä, työpaikkakäynneillä ja työsuojelutoimikunnan kokouksissa sekä

kohdennetuissa tietoiskuissa ja luennoilla.

Lisää tähän muut sovitut asiat

koko vuosi optikkopalvelut

PerusrokotuksetRokotukset, todistukset ja lausunnot, tarkastetaan voimassaolo terveystarkastusten yhteydessä. Ohjataan sopimusoptikolle Silmäasema

j0{/J

Suomen Terveystaio oy

Terveystalo

7(7)

----- "-_ .._._-----

Kustannus- ja toimintatiedot Kelan 1/vuosi ~ ~------- ~~ ~~~~~---- ~-I

tammi-helmikuu ~-~~~

Uh korvaushakemusta varten

Yleismaksut

Muut palvelut

Im;;m:u:m esim. sovff:tu varhaisen puuttumisen malli

KemiKäsitelty työsuojelutoimikunnan kokouksessa

Kemi

~~/!~~ITyönantajan edustaja IAulis~artikainen, toimitusjohtaja

Auli H\l\J;mn.:> ""~----.+. T/I-

Työterveyshuollon edustaja tyQtepUiY8R91~aj~.~___m _~___~_.__

!.1r

Suomen Terveystaio Oy

Meri-Lapin kuntapalvelut TYÖN VAAROJEN ARVIOINTIPROSESSI liite 2

arviointikohteen

valinta

esim. tietty keittiö

fyysisten riskien arviointi

I

ergonomisten riskien arviointi

henkisen kuormittumisen

arviointi

tapaturmariskien I arviointi •

kemi kaalikemiallisten

luettelovaarojen arviointi

perehdytlämiskortit

i vaaran tunnistaminen

-riskin arviointi 1-5 (tod.näk.- seuraus)

seuranta -toimenpiteen määrittely

-vastuuhenkilön määrittely -aikataulun määrittely

toimenpiteet

Hfl

liite 3

Meri~Lapin kuntapalvelut Sivu 1 (12) Työsuojelu 12.3.2010

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

liite 3

Meri-Lapin kuntapalvelut Sivu 2 (12) Työsuojelu 12.3.2010

1. YLEISET TOIMINTALINJAUKSET ............................................................................................... 3

1.1 Tavoitteet ....................................................................................................................................... 3

1.2 Turvallisuus toiminnoissa .............................................................................................................. 3

1.3 Yhteisesti sovitut käytännöt ........................................................................................................... 3

2. KUNTAPALVELUJEN TYÖSUOJELUTOIMINTA .......................................................................... 4

2.1. Työsuojeluorganisaatio .................................................................................................................. 4

2.2 Työsuojeluvastuu ........................................................................................................................... 4

2.3 Tiedottaminen ................................................................................................................................ 7

2.4 Vaaroista tiedottaminen ................................................................................................................. 7

2.5 Koulutus ......................................................................................................................................... 7

3. LAINSÄÄDÄNTÖ ................................................................................................................................ 7

4. TyÖTERVEySHUOLTO ..................................................................................................................... 8

4.1 Työterveyshuollon järjestäminen ................................................................................................... 8

4.2 Työterveyshuollon yhteyshenkilö .................................................................................................. 8

4.3 Työterveyshuollon sisältö .............................................................................................................. 8

5. TURVALLISUUSOHJEET I YHTEINEN TYÖPAIKKA ................................................................... 8

6. TYÖYMPÄRISTÖN KUVAUS ............................................................................................................ 9

6.1 Työolot ja työtilat ........................................................................................................................... 9

6.2 Työkykyä ylläpitävä toiminta ........................................................................................................ 9

6.3 Työympäristön kehittämistarpeet ................................................................................................ 10

7. TYÖOLOJEN SEURANTA ................................................................................................................ 10

7.1 Tapaturmat ................................................................................................................................... 10

7.2 Sairauspoissaolot. ......................................................................................................................... 10

7.3 Läheltä-piti tilanteet ..................................................................................................................... 10

7.4 Työntekijöiden kuormittuminen .................................................................................................. 10

8. TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI.. ..................................................................... 11

9. TYÖN VAAROJEN ARVIOINTI ....................................................................................................... 11

10. HÄIRINTÄ JA EPÄASIALLINEN KOHTELU ............................................................................. 11

11. TOIMINTAOHJELMA yLLÄPITO ............................................................................................... 12

11.1 Seuranta ja päivittäminen ............................................................................................................. 12

Meri-Lapin kuntapalvelut Työsuojelu 12.3.2010

liite 3

Sivu 3 (12)

Tämä on Meri-Lapin kuntapalvelut -liikelaitoskuntayhtymän työsuojelun yhteinen koko henkilöstöä koskeva toimintaohjelma. Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on oltava ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset.

1. YLEISET TOIMINTALINJAUKSET

Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. [Työturvallisuuslaki 9§].

1.1 Tavoitteet

Työsuojelun toimintaohjelmaan kirjataan yleiset työsuojelun toimintalinjaukset ja työsuojelun toimintatavat. Toimintaohjelman avulla ylläpidetään, seurataan ja kehitetään työsuojelua ja sille asetettuja tavoitteita työpaikalla. Toimintaohjelmassa kuvataan tavat, joilla työntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä edistetään työpaikan omin toimin.

1.2 Turvallisuus toimin noissa

Kaikissa toiminnoissa on huolehdittava siitä, että työntekijän turvallisuus ei saa olla uhattuna. Turvallinen työskentely perustuu ennakointiin ja työn tekemiseen harkiten ja suunnitelmallisesti. Kaikissa työpisteissä tulee vaarojen arviointi olla tehtynä. Vaarojen arviointi suoritetaan yhteisesti sovitun toimintamallin mukaisesti. Työn vaarojen arviointi tulee päivittää ajan tasalle, mikäli toiminnassa tapahtuu merkittäviä muutoksia.

1.3 Yhteisesti sovitut käytännöt

Meri-Lapin kuntapalvelut -liikelaitoskuntayhtymän toiminta käynnistyi 1.8.2009, joten työsuojelu- ja yhteistoiminta ovat käynnistymisvaiheessa. Kunnes omat erilliset ohjelmat on käsitelty ja hyväksytty, noudatetaan entisten työnantajien ohjelmia mahdollisuuksien mukaan. Tällaisia ohjelmia ovat mm.

1) Päihdeohjelma

2) Toimintamalli asiakasväkivallan uhkaan

liite 3 Meri-Lapin kuntapalvelut Sivu 4 (12) Työsuojelu 12.3.2010

2. KUNT APAL VELUJEN TYÖSUOJELUTOIMINTA

2.1. Työsuojeluorganisaatio

Työsuojelupäällikkö: Aulis Martikainen, toimitusjohtaja, hallinto,

puh. 040 721 3740

Työsuojeluvaltuutetut: työsuojeluvaltuutettu Anne Mustonen, ruokapalveluvastaava, Lassilan koulu, Keminmaa, puh. 0404877853

1. varavaltuutettu Eija Rantajärvi, Kaivolinnan päiväkoti, Kemi, puh. 016 259 522

2. varavaltuutettu Marika Pentinsaari, LPKS ravitsemiskeskus, Kemi, puh. 016243743

Työsuojelutoimikunta toimikaudelle 20 l 0-20 13:

Työnantajan edustajat: Aulis Martikainen

Työntekijöiden ja toimihenkilöiden edustajat:

Anne Mustonen

Eija Rantajärvi

Marika Pentinsaari

2.2 Työsuojeluvastuu

Työsuojeluvastuulla tarkoitetaan rikosoikeudellista vastuuta, josta voi saada rangaistuksen. Rikosoikeudellinen vastuu syntyy sille, jonka oikeus toteaa syylliseksi työturvallisuusrikkomukseen tai rikokseen. Työpaikalla sattuneen vahingon vastuutahot etsitään ja todetaan aina linjaorganisaatiossa, ellei vahinkotapahtuma ole aiheutunut puhtaasta tapaturmasta tai yllättävästä luonnonvoimasta.

Organisaation ylin johto on viimekädessä vastuussa työsuojelusta, kuten muistakin organisaation toimintaan liittyvistä asioista. Käytännössä työsuojelun hoito on hajautettu eri tasoille organisaatiota. Ylimmän johdon lisäksi vastuu jakautuu linjaorganisaatiolle, yleensä keskijohdolle ja työnjohdolle sekä kaikille yksittäisille työntekijöille.

Työntekijä

Työntekijöiden on saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä työkokemuksensa perusteella huolehdittava työssään omasta turvallisuudestaan sekä myös muiden turvallisuudesta niiltä osin kuin heidän työnsä vaikuttaa siihen.

Jokaisen on noudatettava työpaikan turvallisuusohjeita sekä ilmoitettava työympäristössään havaitsemistaan puutteista esimiehelleen ja työsuojeluvaltuutetulle. Ilmoitus on tehtävä myös

liite 3


siinä tapauksessa, että on jo poistanut havaitsemansa vaaran. Samalla pitää varoittaa muita vaarasta ja tehdä tarvittavat suojelutoimet.

Jokaisen on myös tunnettava omaa työtään koskevat määräykset ja ohjeet sekä oman työnsä ja työympäristönsä vaarat ja tiedettävä, miten niitä vastaan suojaudutaan. Jokaisen velvollisuutena on käyttää koneissa ja muissa teknisissä laitteissa niihin kuuluvia turvalaitteita ja -järjestelmiä sekä työssä tarvittavia henkilönsuojaimia. Myös henkilönsuojainten huolto kuuluu jokaisen työsuojeluvelvolIisuuksiin.

Työntekijällä on oikeus pidättäytyä työstä, jos siitä aiheutuu vakavaa vaaraa omalle tai muiden hengelle tai terveydelle. Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle niin pian kuin mahdollista.

Linjajohto

Johto huolehtii työsuojelun toimintaedellytyksistH. Turvallisen toiminnan vaatimien investointien rahoitus kuuluu tavallisesti ylimmälle johdolle. Se myös vastaa. että työpaikan linjaorganisaatio kykenee huolehtimaan työsuojeluvelvoitteista.

Johdon päätöksistäja niiden toteuttamisesta muodostuu työpaikan turvaHistltlskulttuuri. Kun ylin johto pitää turvallisuutta tärkeänä, se vaikuttaa myönteisesti koko organisaation turvallisuustoimintaan. Ylimmän johdon on erityisesti seurattava turval1isuusjohtamisen kokonaisuutta ja järjestelmää sekä kehitettävä sitä jatkuvasti. Hyvässä turvallisuusjohtamisessa näkyy johdon sitoutuminen turvallisuusasioihin.

Keskij ohdon työsuojelutehtävät

Keskijohto päättää teknisistä ratkaisuista, koneiden ja laitteiden hankinnoista sekä korjauksista sekä huolehtii. että hankitaan ainoastaan turvallisuusmääräykset täyttäviä koneita ja muita työvälineitä.

Keskijohdon tehtävänä on huolehtia riskinarviointiin perustuvasta työsuojeJuohjeiden laatim isesta ja julkaisemisesta sekä henkilönsllojainten tarpeen arvioinnista. He myös huolehtivat siitä, että suojaimia on saatavilla ja että niiden käyttöön perehdytetään annettujen ohjeiden mukaisesti.

Keskijohdon vastuulla on varmistaa, että organisaatiossa on riittävästi turvallisuustietoa ja osaamista. Keskijohdolle kuuluu töiden ja työvaiheiden yhteensovittaminen sekä turvallisuuden ja häiriöttömyyden varmistam inen.

Työnjohtajien ja muiden lähimpien esimiesten työsuojelutehtävät

Työnjohtajan tai muun esimiehen on huolehdittava alai.stensa opastamisesta työhön. Tähän kuuluvat oikeat ja turvalliset työtavat sekä tiedot työympäristön vaaroista. Opastuksen voi antaa esimies itse tai hänen osoittamansa työnopastaja tai muu kokenut henkilö.

liite 3


Esimiesten on huolehdittava, että opastajiksi valitaan turvallisia työtapoja käyttäviä ja turvallisuusasiat tuntevia henkilöitä. Opastajien on osattava jakaa tarvittavia tietoja, opettaa olennaisia taitoja sekä välittää hyödyllisiä kokemuksia opastettavilleen.

Esimiesten on huolehdittava työn ja työympäristön valvonnasta. Heidän on tarkkailtava tarpeen mukaan työn oikeaa suorittamista ja työssä tarvittavien henkilönsuojainten käyttöä sekä annettava palautetta ja tarvittaessa lisäopastusta turvallisuusasioista.

Työympäristön jatkuvassa seurannassa on tarkkailtava koneiden turvallisuutta ja kuntoa sekä niiden su&jausten paikoillaan pysymistä. Lisäksi on valvottava rakenteiden kuntoa, ku Ikuteiden turvall isuutta sekä yleistä järjestystä ja si isteyttä.

Työnjohdon ja lähimpien esimiesten työsuojelutehtäviin kuuluvat myös työtehtävien määrittely sekä työmenetelmien ja työn suunnittelu.

[http://www. tyoturvaJi/tyosuojelu _ tyopaikalla/tyosuojeluvastuu/, 28.12.2009]

Työsuojelupäällikkö

Jokaisella työpaikalla tulee olla työsuojelupäällikkö. Meri-Lapin kuntapalveluissa työsuojelupäällikkönä toimii toimitusjohtaja.

Työsuojelupäällikön tehtäviin kuuluu perehtyä työsuojelusäännöksiin, -määräyksiin ja ohjeisiin, työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan oloihin ja seurata niiden kehitystä ja ryhtyä toimiin havaitsemansa epäkohdan tai puutteen poistamiseksi.

Työsuojelupäällikön tulee osallistua työpaikan työsuojelun toimintaohjelman valmisteluun, työsuojelutarkastuksiin ja -tutkimuksiin sekä työkykyä ylläpitävään toimintaan työpaikalla.

Työsuojelupäällikön tulee huolehtia:

- työsuojelumääräyksiä ja -ohjeita koskevan tarpeellisen tiedon välittämisestä työnantajalle, esimiehille ja työntekijöille - työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvien käyttöönotto- ja kunnossapitotarkastusten teettäm isestä - työnantajan ja työtekijöiden välisen yhteistoiminnan järjestämisestä, ylläpitämisestä ja kehittämisestä

Työsuojelupäällikön tehtäviin kuuluu tehdä esityksiä työnantajalle:

- ensiaputoiminnasta ja -koulutuksen järjestämisestä

- työsuojeluun liittyvästä työnopastuksesta, koulutuksesta ja tiedotuksesta

- tutkimuksen järjestämisestä työpaikalla sattuneen tapaturman tai havaitun tapaturmavaaran tai työpaikalla ilmenneiden työstä johtuvien sairauksien johdosta

http://www

liite 3


Työsuojeluvaltuutettu

Kun työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työntekijää, työntekijät valitsevat keskuudestaan työsuojeluvaltuutetun edustajakseen työsuojeluyhteistoimintaan. Työsuojeluvaltuutetulle valitaan lisäksi kaksi varavaltuutettua.

Työsuojeluvaltuutetun tehtäviin kuuluu perehtyä:

- työsuojelusäännöksiin, -määräyksiin ja -{)hjeisiin -työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan oloihin ja seurata niiden kehitystä sekä ilmoittaa havaitsemistaan puutteista ja epäkohdista työnjohdolle ja työsuojelupäällikölle sekä tarvittaessa työsuojeluviranomaiselle

sekä

osallistua:

- työpaikan työsuojelun toimintaohjelman valmisteluun työpaikalla sovittavalla tavalla - tarvittaessa työsuojelutarkastuksiin ja -tutkimuksiin - tarvittaessa tutkimukseen, joka on toimeenpantu työpaikalla sattuneen tapaturman tai havaitun tapaturmavaaran tai työpaikalla ilmenneiden työstä johtuvien sairauksien johdosta - työkykyä ylläpitävään toimintaan työpaikalla - työnantajan ja työntekijöiden välisen työsuojeluyhteistoiminnan kehittämiseen

2.3 Tiedottaminen

Meri-Lapin kuntapalvelut tiedottaa työsuojeluasioista pääsääntöisesti omilla intranetsivuillaan. Lisäksi järjestetään työpaikkakoulutuksia tarpeen mukaan. Työsuojeluvaltuutetut opastavat lisäksi kaikissa työsuojeluasioissa.

2.4 Vaaroista tiedottaminen

Vaaroista tiedottaminen on esimiehen tehtävä. Perehdyttämisvaiheessa vaaratilanteet on käytävä työntekijän kanssa läpi ja selvitettävä, miten niihin varaudutaan. Perehdyttämisen jälkeen on tarkistettava, että työntekijä on sisäistänyt asian.

2.5 Koulutus

Työsuojelukoulutustajärjestetään henkilöstölle tarpeen mukaan. Ensiapukoulutettua henkilöstöä tulee olla riittävästi ja koulutuksen saaneista henkilöistä on pidettävä keskitettyä luetteloa.

3. LAINSÄÄDÄNTÖ

Työsuojeluasioihin liittyy monia lakeja, asetuksiaja päätöksiä. Muutoksia näihin tulee vuosittain. Ajantasaiset säännökset löytyvät parhaiten työsuojelupiirien www-sivustolta

Meri-Lapin kuntapalvelut Työsuojelu 12.3.2010

liite 3

Sivu 8 (12)

osoitteesta: http:Uwww.tyosuojelu.fi/fi/saannokset. Tietämättömyys jonkin säännöksen olemassaolosta ei vapauta sen noudattamisesta eikä vastuusta.

Työsuojeluviranomaisten valvomia säädöksiä (lakeja, valtioneuvoston asetuksia ja päätöksiä ym.) on kaikkiaan toista sataa.

4. TYÖTERVEYSHUOLTO

4.1 Työterveyshuollon järjestäminen

Työterveyshuolto on järjestetty Suomen Terveystalo Oy:n työterveyshuollosta.

4.2 Työterveyshuollon yhteyshenkilö

Työterveyshoitaja Maria Tuovinen, puh. 0306338271. Työterveyslääkäri Auli Hyvärinen, puh. 0306338260

4.3 Työterveyshuollon sisältö

Yleislääkäritasoinen sairaanhoito Työterveyshoitajan sairaanhoitopalvelut Erikoislääkärikonsultaatiot Laboratoriotutkimukset Röntgentutkimukset, ultraäänitutkimukset Rokotukset: jäykkäkouristus-kurkkumätä, polio, työhön ja ulkomaille suuntautuviin työmatkoihin liittyvät rokotukset Työpaikkaselvitykset Terveystarkastukset Ensiapu- ja suuronnettomuusvalmiuden ylläpito ja ensiapukoulutus

5. TURVALLlSUUSOHJEET / YHTEINEN TYÖPAIKKA

Toimipisteet sijaitsevat eri kohteissa 4:n eri omistajan kiinteistöissä 3:n kunnan alueella. Työskentely tapahtuu osittain työturvallisuuslain tarkoittamalla sellaisella yhteisellä työpaikalla, jossa voi syntyä tilanteita, jotka vaikuttavat eri työnantajan työntekijöiden turvallisuuteen.

Pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan velvollisuudet (51 §) ovat laajemmat kuin muiden ko. työmaalla toimivien työnantajien. Kaikkien työantajien ja itsenäisten työnsuorittajien (53 §) on kuitenkin osaltaan huolehdittava siitä, että heidän toimintansa ei vaaranna työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä. Tämä edellyttää tiedottamista työpaikan vaara- ja haittatekijöistä sekä työn turvallisuuteen liittyvistä toimintaohjeista (50 §). Nämä säännökset eivät vähennä miltään osin yhteisellä työpaikalla toimivien työnantajien muita työturvallisuusvelvoitteita.

Pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan on varmistettava, että yhteisellä työpaikalla työtä tekevät työnantajat ja näiden työntekijät sekä itsenäiset työnsuorittajat ovat saaneet tarpeelliset tiedot ja ohjeet

http:Uwww.tyosuojelu.fi/fi/saannokset

liite 3


-työhön kohdistuvista työpaikan vaara- ja haittatekijöistä -työpaikan ja työn turvallisuuteen liittyvistä toimintaohjeista -palontorjuntaan, ensiapuun ja evakuointiin liittyvistä toimenpiteistä sekä niihin tehtäviin nimetystä henkilöstä.

Tiedottamisve1vollisuus on myös yhteisen työpaikan muilla työnantajilla ja itsenäisillä työsuorittajilla niistä vaara- ja haittatekijöistä, jota heidän työnsä voi aiheuttaa muille yhteisellä työpaikalla työskenteleville.

Pääasiallista määräysvaltaa käyttävälIe työnantajalle on säädetty erityisvelvoitteita. Ne ovat sellaisia yhteisen työpaikan kokonaisuuden hallintaan ja järjestelyyn liittyviä työn turvallisuuteen vaikuttavia seikkoja, joihin ainoastaan hänellä on mahdollisuus vaikuttaa.

Itsenäisen työnsuorittajan velvollisuudet

Työturvallisuuslaki asettaa itsenäiselle työnsuorittajalle velvoitteita hänen työskennellessään yhteisellä työpaikalla. Voidakseen täyttää velvoitteensa itsenäisen työnsuorittajan on oltava riittävästi selvillä työhönsä liittyvistä vaara- ja haittatekijöistä ja tunnistettava niistä muille aiheutuvat vaarat ja haitat.

Yhteisten vaarojen torjunta

Yhteisen työpaikan lisäksi voi esimerkiksi teollisuus- tai liikehallissa taikka vastaavassa yhtenäisessä tilassa syntyä tilanteita, joissa työhön liittyvät toiminnot aiheuttavat haittaa tai vaaraa siellä työskentelevien työntekijöiden turvallisuuteen tai terveyteen. Säännös koskee myös tilanteita, joissa toiminta tapahtuu samassa tilassa ilman että tiloja on esim. seinällä erotettu toisistaan. Näitä voivat olla emo hallien lisäksi esimerkiksi ravintolat tai kampaamoliikkeet. Säännös ei koske rakennuksia, joissa eri työnantajien toiminnat on erotettu toisistaan ra ken teellisesti.

Keskinäinen yhteistoiminta voi tuoda esiin esimerkiksi tarpeen laatia yhteiset liikenne säännöt taikka tarpeen sopia yhteisestä työntekijöihin kohdistuvan väkivallan vaaran torjunnasta. Tarkoitetuissa tilanteissa jokainen työnantaja vastaa omien työntekijöidensä turvallisuudesta myös näissä tapauksissa eikä hänen velvoitteitaan vähennä tässä tarkoitetut velvoitteet.

6. TYÖYMPÄRISTÖN KUVAUS

6.1 Työolot ja työtilat

Työtilat pidetään eri toimipisteissä toiminnan asettamien määräysten mukaisina.

6.2 Työkykyä ylläpitävä toiminta

Työkykyä ylläpitävä toiminta (TYKY) on osa työpaikkojen jokapäiväistä toimintaa. Tällä toiminnalla voidaan lisätä ihmisten hyvinvointia ja parantaa yritysten kilpailukykyä.

liite 3

Sivu 10 Meri-Lapin kuntapalvelut (12) Työsuojelu 12.3.2010

Ennalta ehkäisevän toiminnan tavoitteena on turvata jokaisen työntekijän toiminta- ja työkyvyn säilyminen mahdollisimman hyvänä läpi koko työelämän.

6.3 Työympäristön kehittämistarpeet

Työympäristön kehittämistarpeiden kartoittaminen on sekä esimiesten että työntekijöiden yhteinen asia.

7. TYÖOLOJEN SEURANTA

Työolojen seuraamisessa sairauspoissaolojen kehitys ovat yksi mittari. Sairauspoissaoloja seurataan jatkuvasti ja niihin ollaan määrittelemässä ns. raja-arvoja, joiden ylittyessä asioihin puututaan ennalta sovituilla tavoilla.

7.1 Tapaturmat

Tapaturmatilanteissa menettely on seuraava:

-tapaturman sattuessa välittömästi työterveyshoitoon -ilmoitus esimiehelle sattuneesta tapaturmasta mahdollisimman pian -tapaturmailmoituslomake 2 päivän kuluessa Suomen terveystalolle -kaikki tapaturmat ja läheltä-piti vaaratilanteet tulee ilmoittaa työsuojelupäällikölle erilliselIä lomakkeella, tietojen perusteella pyritään ennaltaehkäisemään tapaturmia, lomake toimitetaan ensin esimiehelle, joka toimittaa kopion lomakkeesta tulosalueen päällikölle sekä työsuojelupäällikölle

7.2 Sairauspoissaolot

Keskitetty seuranta tapahtuu palkkalaskennan yhteydessä. Jokaisesta poissaolosta tulee tehdä ilmoitus.

7.3 Läheltä-piti tilanteet

Läheltä-piti -tilanteina ymmärretään tilanteita, joissa työntekijän turvallisuuteen on kohdistunut selvä uhka, josta on selvitty ns. hyvällä tuurilla. Läheltä-piti tilanteet dokumentoidaan intranetissä olevalle lomakkeelle. Lomake toimitetaan aina lähimmälle esimiehelle. Lähimmän esimiehen tehtävä on toimittaa kopio lomakkeesta tulosalueen päällikölle, työsuojeluvaltuutetulle sekä työsuojelupäällikölle.

7.4 Työntekijöiden kuormittuminen

Työntekijöiden kuormittumisen arviointi on esimiesten vastuulla. Esimiehen on pyrittävä käytettävissä olevin keinoin poistamaan kohtuutonta kuormitusta. Mikäli esimiehen toimivalta ei asiassa riitä, tulee esimiehen ottaa yhteyttä omaan esimieheensä.

liite 3


8. TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI

Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, työnantajan on toteutettava tasa-arvoa edistävät toimet vuosittain laadittavan, erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskevan tasa-arvosuunnitelman mukaisesti. Suunnitelma voidaan sisällyttää henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan.

Meri-Lapin kuntapalveluiden toiminta on lähes kokonaan keskittynyt ruokapalvelutoimintoihin. Meillä ei työskentele tällä hetkellä miehiä ruokapalvelut -tulosalueella, joten tällä hetkellä ei ole tarkoituksenmukaista laatia tasa-arvosuunnitelmaa.

9. TYÖN VAAROJEN ARVIOINTI

Työsuojelutoiminnan perustan muodostaa ajantasainen työn vaarojen arviointi. Vaarojen arvioinnissa määritellään ensin arviointikohteet. Arviointikohteiden määrittely tulee tehdä tarkoituksenmukaisella tavalla. Varsinainen vaarojen arviointi voidaan toteuttaa useilla eri tavoilla. Kaiken päämääränä on kuitenkin se, että työn vaarat minimoidaan riittävälle tasolle. Vaarojen arvioinnin voi tehdä joko työntekijä tai esimies tai työntekijä ja esimies yhdessä. Arvioinnissa arvioidaan fyysiset, ergonomiset, henkiset, tapaturma ja kemialliset riskit asteikolla 1-5. Arviointi voidaan suorittaa lomakkeilla, mutta tiedot tulee täyttää nettisovellukseen, jolloin tiedot menevät yhteiseen tietokantaan.

Jokainen riski arvioidaan asteikolla 1-5 tai määritellään, että riskistä ei ole vaaraa. Riskien luokittelu: I-merkityksetön riski (epätodennäköinen, haitta ohimenevä) 2-vähäinen riski (epätodennäköinen, tarvitaan ensiapua) 3-kohtalainen riski (epätodennäköinen, tarvitaan sairaala hoitoa) 4-merkittävä riski (mahdollinen, tarvitaan sairaalahoitoa) 5-sietämätön riski (todennäköinen, tarvitaan sairaalahoitoa, hengenvaara, käyttökielto! tai työn keskeytys)

Toimenpiteen määrittely tehdään samassa yhteydessä eli tässä kohtaa määritellään, että miten riski hallitaan tai mitä asialle tehdään. Samalla määritellään asialle vastuuhenkilö sekä aikataulu. Tämän jälkeen tehdään varsinaiset toimenpiteet. Vaarojen arvioinnin kanssa kulkee kaiken aikaa kokonaisuuden seuranta, jonka tarkoituksena on pitää työn vaarojen arviointi asianmukaisella tasolla.

Samassa yhteydessä täytetään kemikaaliluettelotiedot sekä kirjataan kohdekohtaiset perehdyttämisohjeet. Perehdyttämisohjeilla voidaan ohjeistuksen avulla hallita riskien tasoa. Niillä ei kuitenkaan voida poistaa vastuuta.

10. HÄIRINTÄ JA EPÄASIALUl\lEN KOHTELU

Häiritään ja epäasiallisen kohteluun on käytössä menettelytapamaIli, joka on kuvattu ko. ohjeessa. Ko. ohje on intrassa.

liite 3

Sivu 12 Meri-Lapin kuntapalvelut (12) Työsuojelu 12.3.2010

11. TOIMINTAOHJELMA YLLÄPITO

11.1 Seuranta ja päivittäminen

Tämän toimintaohjelman ylläpidosta vastaa työsuojelutoimikunta.

Työsuojelutoimikunnan jäsenten allekirjoitukset

liite 4

1 (9)

Meri-Lapin kuntapalvelut

TYÖSUOJELUN TOIMINTASUUNNITELMA

vuodelle 2010

liite 4

2 (9)

Sisällysluettelo:

TYÖSUOJELUN TOIMINTA-AJATUS ............................................................................................. 3

2 TYÖSUOJELUORGANISAATIO ....................................................................................................... 3

3 TYÖSUOJELU OSANA ORGANISAATIOTA .................................................................................. 4

4 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA ........................................................................................... 5

5 TYÖN VAAROJEN ARVIOINTI ........................................................................................................ 6

6 P ÄIHDEOHJELMA ............................................................................................................................. 7

7 HÄIRINTÄ JA EPÄASIALLINEN KOHTELU (Kiusaaminen) ......................................................... 7

8 LÄHELTÄ-PITI TILANTEET ............................................................................................................. 7

9 TILAAJAVASTUULAKI .................................................................................................................... 8

10 TIEDOTIAMlNEN.............................................................................................................................. 9

11 YHTEISTYÖ TYÖTERVEYSHUOLLON KANSSA. ........................................................................ 9

2

liite 4

3 (9)

TYÖSUOJELUN TOIMINTA-AJATUS

Työsuojelutoiminnan tavoitteena on luoda ja ylläpitää turvallista ja terveellistä työympäristöä.

Työsuojelutoimintaa toteutetaan neuvomalla henkilöstöä, tarkastamalla työpisteitä, suorittamalla työpaikkakäyntejä ja järjestämällä koulutusta.

TYÖSUOJELUORGANISAA TIO

Työsuojelutoimikunta vuosina 2010 - 2013.

puheenjohtaja Aulis Martikainen työsuojelupäällikkö, työnantajan edustaja työsuojeluvaltuutettu Anne-Kaisa Mustonen työntekijöiden ja toimihenkilöiden edustaja 1. varatyösuojeluvaltuutettu Eija Rantajärvi työntekijöiden ja toimihenkilöiden edustaja 2. varatyösuojeluvaltuutettu Marika Pentinsaari työntekijöiden ja toimihenkilöiden edustaja

Työsuojelutoimikunta pyrkii kokoontumaan vuoden 2010 aikana yhteensä 4 kertaa.

Työsuojeluorganisaatio

työsuojelupäällikkö Aulis Martikainen työnantajan edustaja

työsuojeluvaltuutettu Anne-Kaisa Mustonen työntekijöiden ja toimihenkilöiden edustaja 1. varatyösuojeluvaltuutettu Eija Rantajärvi työntekijöiden ja toimihenkilöiden edustaja 2. varatyösuojeluvaltuutettu Marika Pentinsaari työntekijöiden ja toimihenkilöiden edustaja

3

liite 4

4 (9)

TYÖSUOJELU OSANA ORGANISAATIOTA

Työsuojelun perustehtävä on ylläpitää ja edistää henkilöstön turvallisuutta, terveyttä ja työ- ja toimintakykyä sekä ehkäistä työtapaturmia ja ammattitauteja työympäristössä. Työsuojelu on arkipäiväistä toimintaa linjaorganisaatiossa. Työsuojeluorganisaatio tukee linjaorganisaatiota työsuojelun toteuttamisessa asiantuntemuksellaan. Työsuojeluorganisaation keskeinen tehtävä on hahmottaa työsuojelun kokonaisuuksia.

Työsuojelupäällikkö edustaa työnantajaa työsuojelun yhteistoiminnassa. Hänen tehtävänä on avustaa työnantajaa ja esimiehiä tehtävissä, jotka liittyvät työsuojelun asiantuntemuksen hankintaan ja yhteistyöhön työntekijöiden ja työsuojeluviranomaisten kanssa.

Työsuojeluvaltuutetut perehtyvät työsuojelua koskeviin määräyksiin ja tarkkailevat työympäristöä. Työsuojeluvaltuutetut edustavat työpaikan työntekijöitä käsiteltäessä yhteistoiminta-asioita.

Kuva. Työsuojelu osana organisaatiota.

työnjohto, tiedottaminen

alaistaidot

4

liite 4

5 (9)

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

Meri-Lapin kuntapalveluiden työsuojelun toimintaohjelma on koko henkilöstöä koskeva yhteinen toimintaohjelma. Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on oltava ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset [Työturvallisuuslaki 9§].

Työsuojelun toimintaohjelmaan kirjataan johdon määrittelemät yleiset työsuojelun toimintalinjaukset ja työsuojelun toimintatavat. Toimintaohjelman avulla ylläpidetään, seurataan ja kehitetään työsuojelua ja sille asetettuja tavoitteita työpaikalla. Toimintaohjelmassa kuvataan tavat, joilla työntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä edistetään työpaikan omin toimin.

Työsuojelun vuosittaisessa toimintasuunnitelmassa kerrotaan yksityiskohtaisemmin tulevan vuoden työsuojeluasioista. Kuluva vuosi on Meri-Lapin kuntapalveluiden ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Monet käytännöt hakevat vielä uomiaan. Erilaiset toimintaohjeet eivät aina sovellu käytettäväksi, vaan tilannekohtainen terveen järjen käyttö on yhä enemmän kuin toivottavaa.

5

liite 4

6 (9)

TYÖN VAAROJEN ARVIOINTI

Meri-Lapin kuntapalveluissa on yhteisesti sovittu noudatettavaksi työn vaarojen arvioinnissa seuraavaa mallia:

1) Työn vaarojen arviointi alkaa tarkasteltavien kohteiden määrittelyllä

2) Tämän jälkeen seuraa vaarojen tunnistaminen kohteittain (ergonomia, fysikaaliset, henkinen kuormittuminen, kemialliset ja biologiset vaaratekijät, tapaturman vaarat) -yleensä tämän vaiheen toteuttavat ne työntekijät, jotka työskentelevät määritellyissä kohteissa

3) Toimenpiteen määrittelyssä kerrotaan, miten riski poistetaan tai se miten sen vaikutukset minimoidaan

4) Toimenpiteelle määritellään vastuuhenkilö ja aikataulu.

arviointikohteen valinta

esim. tietty keittiö I

~.~

fyysisten riskien

arviointi

ergonomisten riskien arviointi

I

henkisen kuormittumisen

arviointi

tapaturma riskien I arviointi

I

kemiallisten vaarojen arviointi

perehdyttämiSkortit

kemikaaliluettelo

vaaran tunnistaminen

-riskin arviointi 1-5 (tod.näk.- seuraus)

-toimenpiteen määrittely -vastuuhenkilön määrittely

-aikataulun määrittely

Kuva vaarojen arviointima1lista.

I

liite 4

7 (9) Vaarojen arviointi suoritetaan numeroasteikolla 1-5, jolloin l=merkityksetön riski ja 5=sietämätön riski. Riski 5 tarkoittaa samalla tehtävää, jota ei saa suorittaa ennen kuin riski on hallittu ts. työ on keskeytettävä.

Kuva. Riskien laadullinen luokittelu.

LAADl;LLINEN 1 Vähliiset 2 Haitalliset 3 YaklH'at

PvsY,'ill ja palalllURISKIEN Illllllll, et ensiavun vaikutuksIa. Pysy"lä IlliinQR\at vahmgot.

LUOKITTEL'L tan'etta, euintäilll 3 päivlIn poissaolo,

heviä vatl.-ulUk5Ia. edellyttliYä! E:'n,iallull.

edellyttää ,a1.ralllahOItoa, PQiss~olo yli

Esilll. PÖÄll,!lI'ky .3-30 pruyäll P01SMU>!O. 3Q pal1raa. EMIll. tftlnl\l>telm~ E;'lm. vultohaavat pysyvä työkyV)1

kunloY3Uflo tömyy5 tai l.-uoJerna

1 Epiitodenolikölnt'u Tapalnuma ",>"ntyy harvoin Ja epäsäilnllöl!isestJ

1 ~"Itl'kityksetön

riski

2 i\lllhdolliut'D Tapahtullla

9

liite 4

8 (9)

TILAAJAVASTUULAKI

Tilaajavastuulain mukaan työn tilaajalla on velvollisuus selvittää sopimuskumppaninsa valmiuksia hoitaa lainmukaisia velvoitteita. Samalla varmistetaan, että alihankkijat ja työvoimaa vuokralle antavat yritykset noudattavat työnantajavelvoitteita. Laki on tullut voimaan 1.1.2007.

Tilaajavastuulaissa tarkoitettu tilaaja käyttää vuokrattuja työntekijöitä tai alihankintasopimukseen perustuvaa työvoimaa. Valtio, kunta, kuntayhtymä, seurakuntaja muutjulkisoikeudelliset yhteisöt ovat myös tilaajia.

Lakia sovelletaan tilaajaan, joka käyttää vuokratyöntekijöitä. Vuokratulla työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka on tehnyt työsopimuksen sellaisen työnantajan kanssa, joka on siirtänyt työntekijän tämän suostumuksen mukaisesti toisen työnantajan käyttöön.

Lain soveltamisen piiriin kuuluu kuitenkin kaikki rakentaminen, vaikka se ei liittyy tilaajan toimintaan, koska rakennuttajina toimivat usein myös sellaiset tilaajat, joiden tavanomaisiin tehtäviin ei kuulu rakennustoiminta.

Pienehköt alihankintasopimukset ja vuokratyön käyttöä koskevat sopimukset on suljettu lain soveltamisen ulkopuolelle säätämällä raja-arvot. Lakia ei sovelleta: jos työntekijän tai työntekijöiden vuokratyö kestää yhteensä enintään 10 työpäivää, jos alihankintasopimuksen vastikkeen arvo on ilman arvonlisäveroa alle 7500 euroa.

Selvitysvelvollisuus koskee

sitä, onko yritys merkitty ennakkoperintälain mukaiseen ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin ja arvonlisäverolain mukaiseen arvonlisävelvollisten rekisteriin

kaupparekisteriotetta, josta selviää yrityksen rekisteriin merkitsemisaika, toimiala, hallitus, muu johto, nimenkirjoittajat, tilintarkastajat, vastuuhenkilöiden henkiIötiedot sekä onko viimeisimmät tilinpäätösasiakirjat toimitettu lainmukaisesti rekisteriviranomaiselle

todistusta verojen maksamisesta tai verovelkatodistusta tai selvitystä siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty. Verohallinto antaa todistuksen vain yritykselle itselleen, minkä vuoksi sitä on pyydettävä aina alihankintasopimuksen toiselta osapuolelta tai vuokratyöntekijän työnantajalta. Jotta verovelkatodistuksen tiedot eivät johtaisi sopijapuolen epäasialliseen syrjintään, sopimuspuoli voi antaa tilaajalle vain selvityksen siitä, että sopimus maksujärjestelyistä on tehty. Näin ollen pelkkä verovelka ei johda yritystä entistä ahtaammalle, vaan maksusuunnitelman noudattaminen on osoitus yrityksen tarkoituksesta pyrkiä toimimaan lakien mukaisesti

todistuksia eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkemaksuja koskeva maksusopimus on tehty. Eläkelaitokset antavat asiakkaalleen tässä kohdassa tarkoitettuja todistuksia. Työntekijöiden kannalta työeläkemaksujen hoitaminen on keskeinen osoitus työnantajan kyvystä ja tahdosta hoitaa työhön liittyvät velvoitteensa kuten sosiaaliturvamaksut. Tässäkin kohdassa otetaan huomioon yrityksen maksuhäiriötilanne. Jos yrityksellä on tarkoitus hoitaa maksut, hän voi osoittaa tarkoituksensa sillä, että on tehnyt maksusopimuksen, jota myös noudattaa

selvitystä työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista. Sovellettava työehtosopimus voi olla joko työnantajaa sitova työehtosopimus tai yleissitova työehtosopimus tai sellainen muu työehtosopimus, jota työnantaja käytännössä soveltaa. Selvitys keskeisistä työehdoista kattaa esimerkiksi työntekijän pääasialliset työtehtävät, palkanmaksukauden, säännöllisen työajan,

liite 4

9 (9) vuosiloman määräytymisen ja irtisanomisajan. Palkkatietojen osalta riittää selvitys siitä, miten palkka ja sen osat määräytyvät. Tarkoituksena ei ole, että henkilökohtaiset palkkatiedot kävisivät ilmi tilaajalle.

10 TIEDOTTAMINEN

Työsuojelun tiedottaminen hoidetaan keskitetysti intranetin avulla. SivustoIle pääsee jokainen Meri-Lapin kuntapalveluiden työntekijä.

11 YHTEISTYÖ TYÖTERVEYSHUOLLON KANSSA

Meri-Lapin kuntapalveluiden työterveyshuollosta vastaa Suomen Terveystalo Oy.

Työterveyshuollon osalta on käytössä oma toimintasuunnitelma.

liite 5KEMIN KAUPUNKI

KEMIN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA

22.4.2008

KH 2.6.2008 § 241

KEMIN KAUPUNKI PÄIHDEOH..IELMA liite 52(14)

SISÄLLYS

1 OHJELMAN TARKOITUS JA TAVOITTEET ........................................................................3

2 V ASTU UT ..............................................................................................................................3

2.1 Työnantajan vastuu ja velvollisuudet .................................................................................. 3

2.2 Työntekijän vastuu ................................................................................................................ 4

2.3 Työyhteisön vastuu ja velvollisuudet.................................................................................... 4

2.4 Työterveyshuollon vastuu ja velvollisuudet......................................................................... 4

3 ENNAL TAEHKÄISEV Ä TOIMINT A.......................................................................................4

4 TILANTEEN TUNNISTAMINEN ............................................................................................ 5

5 MENETTELYTAPAOHJEET.................................................................................................6

5.1 Puheeksi ottaminen .............................................................................................................. 6

5.2 Työpaikalta poist.aminen ....................................................................................................... 6

5.3 Kirjallinen huomautus ja hoitoon hakeutumiskehotus ..................................................... 6

5.4 Kirjallinen varoitus ja virallinen hoitoonohjaus ................................................................. 7

5.5 Palvelussuhteen päättäminen ................................................................................................ 7

6 TÄYDENTÄVÄT OHJEET..................................................................................................... 7

6.1 Lääkärin todistus .................................................................................................................... 7

6.2 Alkometrin käyttöl puhalluttaminen .................................................................................. 7

6.3 Huumetestit............................................................................................................................. 8

6.4 Seuranta ja dokumentointi.................................................................................................... 9

6.5 Päihdepalvelujen käyttö ........................................................................................................ 9

6.6 Työajan käyttö ja palkkaedut............................................................................................... 9

7 LIITTEET ...............................................................................................................................9

KEMIN KAUPUNKI PÄIHDEOHJELMA liite 53(14)

1 OH"IELMAN TARKOITUS JA TAVOITTEET

Päihdeongelmalla ja päihteiden väärinkäytöllä tarkoitetaan huumeiden käyttöä sekä sellaista alkoholin tai lääkkeiden liika- tai sekakäyttöä, joka vaikuttaa haitallisesti henkilön terveyteen, työntekoon ja tuloksellisuuteen tai vaarantaa henkilön oman, työtovereiden, asiakkaiden tai muiden kaupungin palveluja käyttävien turvallisuuden.

Päihderiskit ilmenevät työyhteisöissä mm. virheellisinä työsuorituksina, työtapaturmina, sairauksina, viivästyksinä ja huonolaatuisina palveluina. Päihteiden väärinkäyttö muodostaa merkittävän riskin koko työyhteisön toiminnalle ja jokaisen velvollisuutena on pyrkiä ehkäisemään työyhteisöä haittaavaa päihteiden käyttöä. Työyhteisön on tiedostettava runsaaseen päihteiden käyttöön liittyvät riskit, vaikka käyttö ei vielä ilmenisikään näkyvinä haittoina. Omaaloitteista päihdepalvelujen käyttämistä ja hoitoon hakeutumista tulee helpottaa ja yhteistyötä hoitoonohjaustilanteissa kehittää. Asioista tulee keskustella ja ongelmien käsittelystä on annettava tietoa ja tukea koko työyhteisölle. Päihdeongelmaisille tarjotaan jo varhaisessa vaiheessa omatoimisen muutoksen mahdollisuuksia, joiden avulla he voivat vähentää päihteiden käyttöään tai lopettaa sen kokonaan.

Kemin kaupungin tavoitteena on työnantajana turvata henkilöstölleen päihteetön ja turvallinen työyhteisö. Tämä ohjelma luo perustan menettelyille koskien päihteiden käytön ennaltaehkäisyä, päihderiskien vähentämistä sekä puuttumista päihteiden käyttöön työaikana tai niiden vaikutuksen alaisena esiintymistä työpaikoilla. Kaupungin koko henkilöstön tulee tuntea päihdeohjelman sisältö ja siihen liittyvät velvollisuudet. Päihdeohjelman toteuttaminen tapahtuu yhteistoiminnassa työyhteisöjen, työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön sekä henkilöstöhallinnon kesken.

Päihdyttävien aineiden käyttö työaikana tai niiden vaikutuksen alaisena työskentely on kiellettyä Kemin kaupungin työpaikoilla.

Tässä ohjeessa palvelussuhteella tarkoitetaan sekä virka- että työsuhteita.

2 VASTUUT

2.1 Työnantajan vastuu ja velvollisuudet

Kemin kaupunki vastaa siitä, että koko henkilöstölle suunnataan päihdehaittoja ennaltaehkäisevää toimintaa. Johto ja esimiehet ovat avainasemassa ja heidän asenteellaan on ratkaiseva merkitys päihdeohjelman toteutumisessa.

Esimiesten tulee yleisen huolehtimisvelvollisuuden nojalla tarkkailla työssä esiintyviä merkkejä henkilökunnan päihteiden käytöstä. Päihteiden suurkuluttajille ja riskikäyttäjille suositellaan varhaisessa vaiheessa omatoimisen muutoksen ohjelmia. Jos työntekijä ei käynnistä omaaloitteisesti muutosohjelmaa, siirtyy vastuu esimiehelle. Esimies vastaa aina siitä, että henkilön päihdeongelmaan puututaan ja että päihtynyt työntekijä poistetaan työpaikalta. Työstä poissaolot päihteiden takia ja esiintyminen työssä päihtyneenä tai esim. krapulaisena edellyttävät aina asiaan puuttumista.


2.2 Työntekijän vastuu

Työntekijällä itsellään on ensisijainen vastuu omasta toiminnastaan, terveydestään ja työkyvystään. Työntekijän tulee olla työssään työkykyinen. Työtoverin velvollisuus on puuttua työpaikan päihdeongelmaan.

2.3 Työyhteisön vastuu ja velvollisuudet

Työyhteisöllä on velvollisuus avoimella asenteellaan auttaa päihdeongelmien ratkaisua ja puuttua havaittuihin ongelmiin. Päihdeongelman piilohyväksyntä, vähättely ja peittely eivät koidu kenenkään hyväksi.

Varhaisvaiheen lähtökohtana on kannustaa päihdeongelmainen hakeutumaan omaaloitteisesti vapaaehtoiseen hoitoon.

Useimmiten lähimmät työtoverit huomaavat ensimmäisinä päihteiden ongelmakäytön. Heidän tulee aina ottaa asia puheeksi esimiehensä ja mahdollisesti ko. henkilön kanssa. Keskustelun tulee olla asiallista ja luottamuksellista. Varsinkin ongelman alkuvaiheessa pelkkä tilanteen avoin huomaaminen ja selvittäminen saattaa auttaa.

Esimiehen päihdeongelmasta otetaan yhteyttä ylempään esimieheen.

2.4 Työterveyshuollon vastuu ja velvollisuudet

Työterveyshuollon perustehtävä on ylläpitää ja edistää terveyttä ja työkykyä sekä ennakoida riskejä. Työterveyshuolto toimii riippumattomana ja puolueettomana asiantuntijana.

Työterveyshuollon tehtäviin kuuluu myös päihdeongelmien ennaltaehkäisevä ja korjaava toiminta terveystarkastusten ja sairaskäyntien yhteydessä.

Työterveyshuoltohenkilöstön tehtävänä on arvioida alkoholin ja muiden päihteiden ongelmallinen käyttö kaikissa potilaskontakteissa ja puuttua tarvittaessa asiaan aktiivisesti sekä antaa tietoa ja tukea.

Mikäli työterveyshuolto toteaa päihdeongelman, työterveyshuollon tehtävänä on kertoa päihdeongelmaiselle hoitomahdollisuuksista ja ohjata asianmukaiseen hoitoon.

Työterveyshuollon tehtävänä on esimiehen pyynnöstä tehdä työkykyarviointi ja arvioida hoidon tarve sekä osallistua hoitoonohjaukseen.

3 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA

Työpaikan päihdehaittoja voidaan ehkäistä, vähentää ja lieventää ennaltaehkäisevällä toiminnalla. Työyksiköiden tulee käsitellä päihdeasioita osana työhön perehdyttämistä ja työnopastusta, työturvallisuutta, henkilöstön kouluttamista ja työn ja työyhteisön kehittämistä.

Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ovat

• päihteitä käsittelevä terveyskasvatus ja perustietojen antaminen päihteiden vaikutuksesta terveyteen ja työkykyyn

• raittiuden edistäminen ja alkoholin kohtuukäytön painottaminen

• asiallisen tiedon antaminen huumeiden käytön ja levityksen lainvastaisuudesta ja niiden riippuvuutta aiheuttavista ominaisuuksista

4


• ammattiauttajan tuki sekä kaupungin päihdetukipalvelujen käyttäminen ongelmatilanteissa, terveydentilan kartoittamisessa ja terveysriskien arvioinnissa

• valmiuksien tarjoaminen riskiryhmille jo varhaisessa vaiheessa omatoimiseen tarkkailuun ja muutokseen

• ilmapiirin luominen avoimeksi siten, että päihdeongelmaiset hakeutuvat omaaloitteisesti hoitoon tai että heidän kanssaan voidaan mahdollisimman joustavasti käynnistää virallinen hoitoonohjaus

• päihdeongelmaisten tunnistaminen jo työhönottoprosessin aikana.

Ensisijaisesti lisätietoa ja apua on saatavilla työterveyshuollosta, A-klinikalta ja työsuojeluhenkilöstöitä.

TILANTEEN TUNNISTAMINEN

Päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi väärinkäytön tunnistaminen on välttämätöntä. Väärinkäyttö voi ilmetä eri tavoin ja sen tunnusmerkkejä voivat olla esimerkiksi:

• toistuvat myöhästelyt, ennenaikaiset poistumiset työpaikalta tai muut työaikojen noudattamatta jättämiset

• satunnaiset ja äkilliset työstä poissaolot

• toistuvat, yllättävät oma-aloitteiset työvuorojen vaihdot

• työssä oleminen krapulassa

• työtehon heikkeneminen, töiden laiminlyönnit ja toistuvat virhesuoritukset

• sairauslomatodistukset eri lääkäreiltä

• esimiesten väittely

• toistuvat tapaturmat

• rattijuopumus

• rokulipäivät

Päihteiden väärinkäyttö saattaa näkyä myös yksilön

• ulkoisen olemuksen muutoksina

• luonteen ja käytöksen muutoksena: hermostuneisuutena, riidanhaluisuutena, hyökkäävyytenä, selittelynä, valehteluna, väsymyksenä, ylivilkkautena, alakuloisuutena, masentuneisuutena

• suorituskyvyn heikkenemisenä

• eristäytymisenä työyhteisöstä

• ongelmien kieltämisenä

Päihteiden väärinkäyttö voi tulla esiin myös työterveyshuolIossa terveystarkastusten ja sai

raanhoidon yhteydessä.

5


MENETTELYTAPAOHJEET

Päihteiden käyttäjä pyrkii usein salaamaan, vähättelemään jopa kieltämään ongelman. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ongelma havaitaan, otetaan puheeksi ja hoidetaan, sitä vähäisemmät ovat sen aiheuttamat haitat sekä yksilölle että työyhteisölle. Päihteiden käytön todentaminen tulee olla luotettavaa eikä se saa perustua olettamukseen.

Haittatilanteiden käsittelyyn voi työnantaja tai asianomainen kutsua ulkopuolisen tukihenkilön, joka voi olla esim. työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu /-asiamies tai luottamusmies.

Työnantaja voi aina purkaa virka- tai työsuhteen, jos kyse on törkeästä virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä tai rikkomuksesta tai jos työntekijä välinpitämättömyydellään vaarantaa työturvallisuutta työpaikalla tai esiintyy siellä päihtyneenä. Erittäin törkeissä tapauksissa on siis jäljempänä esitetystä kaavasta poikkeava menettely mahdollinen. Kaikissa tapauksissa työnantaja harkitsee, onko tilanteessa perusteltu syy purkaa tai irtisanoa palvelussuhde. Tässä harkinnassaan työnantaja huomioi kyseisen tapauksen ja asianomaisen henkilön tehtävien luonteen. Perusteltu syy purkaa palvelussuhde on muun muassa silloin, kun tapaukseen liittyy törkeä tehtävien laiminlyönti ja/tai oman tai muiden hengen ja/tai omaisuuden vaarantuminen päihteiden väärinkäytön takia. Työsopimuslaki (26.1.2001/55) 7 luku 2 § ja Laki kunnallisesta viranhaltijasta (11.4.2003/304) 8 luku 35 §.

Ammattiosaston pyynnöstä työsuhteen purun perusteista käydään paikallisneuvottelut.

5.1 Puheeksi ottaminen

Rokulit, lisääntyneet sairauslomat, myöhästelyt, alikuntoisena töissä oleminen vapaa-aikana tapahtuneen päihteiden käytön takia tai jokin muu päihteiden runsaasta käytöstä johtuva syy saattavat olla merkkejä siitä, että työntekijällä on päihdeongelma tai sellainen on muodostumassa. Esimiehen on tällöin otettava asia puheeksi ja kehotettava työntekijää rajoittamaan päihteiden käyttöä niin, ettei se haittaa työtehtävien hoitamista. Huumeongelmaisen kohdalla tavoitteena on huumeista kokonaan luopuminen. Mikäli päihteiden käytöstä aiheutuneet haitat jatkuvat, siirrytään vaiheeseen 5.3 Kirjallinen huomautus ja hoitoon hakeutumiskehotus.

5.2 Työpaikalta poistaminen

Henkilön esiintyessä päihteiden alaisena työpaikalla tai käyttäessä siellä päihteitä, työnantaja poistaa hänet välittömästi työpaikalta. Myös työtoveri voi poistaa päihtyneen henkilön työpaikalta, jos esimieheen ei saada yhteyttä (Työturvallisuuslaki (738/2002) Työntekijän yleiset velvollisuudet 18 §). Tällöin työpaikalta poistaminen on ilmoitettava esimiehelle.

Työpaikalta poistaminen kirjataan lomakkeelle 1 ja siitä on ilmoitettava luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle ja työterveysasemalie.

5.3 Kirjallinen huomautus ja hoitoon hakeutumiskehotus

Kun päihtymyksen vuoksi työpaikalta poistettu henkilö palaa työhön, annetaan hänelle kirjallinen huomautus ja keskustellaan hoitoonohjaussopimuksesta ja selvitetään hoitomahdollisuuksia. Esimiehen on myös selvitettävä päihdeongelman käsittelyyn liittyvät menettelytavat.

Huomautus annetaan lomakkeella 2. Esimies voi myös ohjata hänet työterveyshuoltoon.

KEMIN KAUPUNKI PÄIHDEOH..IELMA liite 57(14)

5.4 Kirjallinen varoitus ja virallinen hoitoonohjaus

Jos päihteiden käyttö ja käytöstä aiheutuvat haitat jatkuvat kirjallisen huomautuksen jälkeen, esimies antaa hänelle kirjallisen varoituksen (Iomake 3). Kirjalliseen varoitukseen sisältyy aina hoitoonohjaus (Iomake 4).

Työnantaja varaa ajan yhteisneuvotteluun A-klinikalle hoitosopimuksen tekemistä varten. Yhteisneuvottelu pidetään, vaikka ongelmaisella olisi jo vapaaehtoinen hoitosuhde A-klinikan kanssa. Varoituksessa on todettava myös uhka palvelusuhteen päättymisestä, mikäli ongelma jatkuu.

Työntekijälle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen varoituksen antamista. Varoituksen antaa palvelussuhteesta päättävä viranomainen.

Työntekijää ei voida pakottaa hoitoonohjaukseen, vaan se on työnantajan antama mahdollisuus päihdeongelmaiselle. Jos henkilö ei suostu hoitoonohjaukseen tai keskeyttää sen, työnantaja harkitsee virka-/työsuhteen pysyvyyden. Hoitoonohjaus ei estä kurinpitotoimien käyttämistä.

5.5 Palvelussuhteen päättäminen

Mikäli edellä olevat toimenpiteet eivät auta, vaan päihdeongelmat jatkuvat, esimiehen on ryhdyttävä asianomaisen palvelussuhteen päättämistoimiin.

Törkeissä päihteiden käytöstä johtuvissa velvollisuuksien laiminlyönneissä tai rikkomuksissa tai työturvallisuuden vaarantamisissa palvelussuhde voidaan päättää heti ilman edellä kohdissa 5.1 - 5.3. kuvattua menettelyä.

Ennen kuin työnantaja päättää palvelussuhteen ao. henkilölle on varattava mahdollisuus tulla kuulluksi palvelussuhteen päättämisen perusteista. Asianomaisella on oikeus kutsua luottamusmies kuulemistilaisuuteen. Kuulemismenettelystä laaditaan muistio.

Laittomien huumeiden tuominen, säilyttäminen ja kaupittelu työpaikalla johtaa palvelussuhteen päättämiseen. Esimiehen on ilmoitettava asiasta myös poliisille.

Palvelussuhteen irtisanomisesta tai purkamisesta päättää palvelusuhteesta päättävä viranomainen.

6 TÄYDENTÄVÄT OHJEET

6.1 Lääkärintodistus

Mikäli toistuvien poissaolojen tai muiden syiden perusteella on syytä epäillä, että työntekijällä on päihdeongelma, on esimiehen vaadittava sairauspoissaoloista aina lääkärin antama todistus. Tällöin omaan ilmoitukseen perustuva oikeus sairauslomaan poistetaan. Syy oikeuden menetykseen on ilmoitettava asianomaiselle kirjallisesti.

6.2 Alkometrin käyttöl puhalluttaminen

Mikäli työpaikoilla on käytettävissä alkometrejä puhalluttamista varten, työpaikalla käytettävien alkometrien tulee olla luotettavia, mikä tarkoittaa sitä, että ne ovat kalibroitavia ja niiden käyttöön ja huoltoon on järjestettävä koulutus.

KEMIN KAUPUNKI P ÄIHDEOHJELMA liite 58(14)

Puhallustestien tekeminen alkoholin vaikutuksen alaisena työskentelyn toteamiseksi työpaikalla perustuu työturvallisuusnäkökohtiin. Puhallustestit tekee yleensä työntekijän esimies. Vuoro- ja viikonlopputyössä on sovittava etukäteen, kuka puhalluttaa silloin, kun esimies ei ole paikalla. Esimies voi puhalluttaa työntekijän, mielellään todistajan läsnä ollessa, jos hän epäilee työntekijän olevan alkoholin vaikutuksen alaisena. Puhalluttaminen on vapaaehtoista, siihen ei voi pakottaa. Puhallustilanteeseen suostuessaan työntekijä voi kuitenkin todistaa, että hän ei ole nauttinut alkoholia.

Mikäli työpaikoilla ei ole käytettävissä alkometrejä, puhalluttaminen voidaan suorittaa työterveysasemalla, A-klinikalla tai päivystyksessä.

6.3 Huumetestit

Huumausaineen käyttäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka käyttää huumausainelaissa (17.12.1993/1289) määriteltyjä aineita muussa kuin lääkinnällisessä tarkoituksessa.

Yksityisyydensuojaa työelämässä koskevan lain 7 §:n mukaisissa tehtävissä (luettelo tehtävistä liitteenä) 13.8.2004/759 työnantajalla on oikeus pyytää henkilöltä huumausainetestiä koskeva todistus työhön otettaessa ja 8 §:ssä mainituissa tapauksissa pyytää henkilöltä huumausainetestiä koskeva todistus palvelussuhteen aikana.

Työnantajan on ilmoitettava työnhakijalIe hakumenettelyn yhteydessä ennen työsopimuksen tekemistä tai työntekijälle ennen työehtojen muuttamista siitä, että kysymys on työtehtävästä, jonka perusteella työnantajalla on tarkoitus tehtävään valitun työntekijän suostumuksella yksityisyyden suojasta annetun lain 7 §:n mukaisesti käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja tai jonka perusteella työnantajalla on tarkoitus 8 §:n 2 momentin mukaisesti velvoittaa työntekijä esittämään huumausainetestiä koskeva todistus.

Henkilö itse toimittaa työnantajalle huumausainetestiä koskevan todistuksen, josta saa ilmetä vain, että henkilölle on tehty huumausainetesti ja selvitys siitä, onko hän käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen työ- ja toimintakykynsä on heikentynyt. Työnantaja vastaa huumausainetestitodistuksesta aiheutuvista kustannuksista, mutta vain sellaisten todistusten kustannuksista, jotka työnhakija tai työntekijä toimittaa työnantajalle.

Tehtävät, joissa voidaan edellyttää huumausainetestiä koskeva todistus liitteenä.

Työnantaja voi velvoittaa työntekijän esittämään työsuhteen aikana huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos työnantajalla on perusteltua aihetta epäillä, että työntekijä on huumausaineen vaikutuksen alaisena työssä tai että työntekijällä on riippuvuus huumeista, ja jos testaaminen on välttämätöntä työntekijän työ- tai toimintakyvyn selvittämiseksi ja työntekijä toimii sellaisessa työssä, joka edellyttää tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa työtehtävien suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena vakavasti vaarantaa turvallisuus- ym. tekijöitä tai merkittävästi lisää vahinkoa tai riskiä säännöksessä mainituissa tilanteissa. Tällöin todistus on esitettävä kohtuullisessa ajassa eli kahden päivän kuluessa.

Huumetestit suorittaa terveydenhuollon ammattihenkilöt tätä toimintaa koskevan oman lainsäädännön mukaisesti.

Lisäksi työnantaja voi velvoittaa henkilön esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen silloin, kun henkilö on sitoutunut huumausaineiden väärinkäytön vuoksi hoitoon ja todistuksen käsittely liittyy hoidon toteutumisen seurantaan.

KEMIN KAUPUNKI PÄIHDEOHJELMA Iiite5g(14)

6.4 Seuranta ja dokumentointi

Kaikki päihteiden ongelmakäyttöön liittyvät toimenpiteet on esimiehen kirjattava. Päihdeongelman käsittely työpaikalla -seurantalomakkeelle (Iomake 5) kirjataan kaikki toteutetut toimenpiteet sen lisäksi, että niistä on tehty erillisillä lomakkeilla päätös.

Toimenpiteiden dokumentoinnissa ja seurannassa käytetään liitteinä olevia lomakkeita (1-5).

Asianomaisella on oikeus nähdä häntä koskevat merkinnät.

6.5 Päihdepalvelujen käyttö

Hoitoonohjaus ja muut toimenpiteet päihdeongelman ilmetessä aloitetaan jo ensimmäisen todistettavan tilanteen ilmettyä.

Sopimus päihdepalvelujen käyttämisestä tehdään ensisijaisesti A-klinikalla ja sen allekirjoittavat palvelujen käyttäjä, esimies ja palvelujen tarjoaja. Päihdepalvelujen käyttäjä on velvollinen toimimaan sopimuksen mukaisesti ja työnantajalla on oikeus seurata hoidon etenemistä.

Työntekijän hakeutuessa päihdepalvelusopimuksessa yhteisesti sovittuun hoitoon ja esittäessä hyväksyttävän lääkärintodistuksen työkyvyttömyydestään, on päihdeongelmaisella mahdollisuus ilman palkan menetystä osallistua hoitosopimuksensa mukaiseen laitoskatkaisuhoitoon.

6.6 Työajan käyttö ja palkkaedut

Päihteiden käytön vuoksi tapahtuvien poissaolojen ajalta ei makseta palkkaa.

Hoitoonohjaussopimuksen mukainen hoito toteutetaan ensisijaisesti avohoitona työajan ulkopuolella tai työaikana esimiehen kanssa sovituin työaikajärjestelyin, jolloin hoitokäyntien ajalta maksetaan normaali palkka. Oma-aloitteinen päihdepalvelujen käyttö tapahtuu omalla ajalla eikä siltä makseta palkkaa.

Laitoshoidon ajalta palkkaa ei makseta ellei päihdeongelmainen ole esittänyt hyväksyttävää lääkärintodistusta työkyvyttömyydestään.

7 LIITTEET

Luettelo tehtävistä, joissa voidaan edellyttää huumetestiä

Menettelytapaohjeet (kaavio)

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä: huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsitte

ly

Lomake 1: Työpaikalta poistumismääräys

Lomake 2: Esimiehen antama huomautus päihteiden väärinkäytöstä

Lomake 3: Esimiehen antama varoitus päihteiden väärin käytöstä

Lomake 4: Hoitoonohjaussopimus (=sopimus päihdepalvelujen käyttämisestä)

Lomake 5: Päihdeongelman seurantalomake

Tiedote 1: Päihdeongelmaisten lähipalvelut


Lue

Documents

Työsuojelutoimikunta KÄSITELTÄVÄT ASIAT...Meri-Lapin kuntapalvelut PÖYTÄKIRJA 1/2010 1/11 liikelaitoskuntayhtymä 31.3.2010 Työsuojelutoimikunta AIKA 31.3.2010 kello 13:40 -