Työterveyslaitoksen toimintakertomus 2016 · Työterveyslaitoksen vuoden 2016 taloudellinen tulos oli parempi kuin vuoden 2015 lopussa ar-vioimme. Tämä johtuu useasta tekijästä

1

Työterveyslaitoksen toimintakertomus

2016

Työterveyslaitoksen johtokunta 14.3.2017TyöterveyslaitosHelsinki 2017

2

SisällysPääjohtajan yhteenveto vuodesta 2016 .............................................................................................................. 31 Työterveyslaitoksen muutosten vuosi 2016 ................................................................................................... 5

Strategiset kärjet ja työelämän kehittäminen .............................................................................................. 5Työterveyslaitos vahvana vaikuttajana .......................................................................................................... 8Työterveyslaitos asiantuntijana mukana verkostoissa............................................................................... 9Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi ........................................................................................................... 9

2 Toiminnan tuloksellisuus: tutkimus- ja palvelukeskusten toiminta vuonna 2016 ............................. 11Työterveys-tutkimus- ja palvelukeskus ............................................................................................................. 12Työyhteisö-tutkimus- ja palvelukeskus ............................................................................................................. 14Työturvallisuus-tutkimus- ja palvelukeskus ..................................................................................................... 15Kehitys ja tuki -yksikkö ........................................................................................................................................... 173 Toiminnallinen tehokkuus: tulossopimustavoitteiden saavuttaminen ................................................. 194 Rahoitus ja tilinpäätösanalyysi ......................................................................................................................... 435 Arviointien tulokset ja sisäisen valvonnan vahvistuslausuma ................................................................. 446 Yhteenvetotiedot havaituista väärinkäytöksistä .......................................................................................... 447 Allekirjoitukset....................................................................................................................................................... 45

3

Pääjohtajan yhteenveto vuodesta 2016

Työterveyslaitos on ollut suuressa muutok-sessa viimeisten vuosien aikana. Tässä kiihty-vässä muutoksessa ei ole riittänyt, että toi-mintoja on vain vähennetty vaan kokonai-suutta on ennen kaikkea säädetty muuttu-neen markkinatilanteen sekä sidosryhmienodotusten mukaisesti. Samalla keskeiseksi onnoussut tavoite uudistaa Työterveyslaitoksenkulttuuria uuden strategian ja organisaatiora-kenteen puitteissa.

Vuottamme 2016 kuvaavat parhaiten sanat: muutos, läpinäkyvyys, ulospäin kääntyminen ja tiiminäkasvaminen. On selvää, että läpikäyty uusiutumispolku on ollut sekä pitkä että haastava. Sen läpi-kulkeminen on vaatinut kaikilta panosta johtamisen ja asioiden vaatimustason noustessa. Samallaon tullut selväksi, että emme ole vielä määränpäässä vaan työ jatkuu. Olen ylpeä kaikkien työtis-läisten osallistumisesta ja sitoutumisesta. Saavutimme vuoden 2016 tavoitteet hienosti ja etenimmerohkeasti. Haluan lausua lämpimän kiitoksen koko henkilökunnalle ja kaikille yhteistyökumppa-neille vuodesta 2016.

Työterveyslaitoksen vuoden 2016 toiminnallista ja taloudellista tulosta voidaan pitää erittäin hy-vänä ottaen huomioon vuoden 2015 lopun yt-tilanne. Vuoden merkittävimpinä saavutuksina voi-daan pitää:

· vuoden 2015 lopussa laaditun strategian saama positiivinen vastaanotto kansallisesti jakansainvälisesti

· organisaatiouudistuksen toteutus ja toimintojen onnistunut uudelleensuuntaaminen· rahoituksen painopisteen siirtyminen rahoittaja- ja markkinavetoiseksi ja Työterveyslaitok-

sen oman liiketoiminnan kääntyminen kannattavaksi· Työterveyslaitoksen julkisuuskuvan kehittyminen ja rohkeus johtaa keskustelua mediassa· tutkimus-, asiantuntija- sekä palveluprojektien laadukas maaliin saattaminen.

Työterveyslaitoksen vuoden 2016 taloudellinen tulos oli parempi kuin vuoden 2015 lopussa ar-vioimme. Tämä johtuu useasta tekijästä. Työterveyslaitoksen palveluliiketoiminnan kannattavuusparani ennakoitua enemmän Työympäristölaboratorio-liiketoiminnan imussa. Vuoden 2015 lo-pussa tehdyt saneerauspäätökset pystyttiin toteuttamaan arvioitua nopeammassa aikataulussa. Ta-louden tulokseen vaikutti osaltaan myös se, että osa strategisten kärkien resursointipäätöksistäsiirtyi vuodelle 2017. Lisäksi kustannuksia alensi kulukurin tiukentaminen syksyn 2016 aikana. Työ-terveyslaitoksen valtionapu laskee edelleen kahdella miljoonalla eurolla vuonna 2017 perustuenhallituksen aikaisempiin tuottavuuslinjauksiin. Vuoden 2016 säästötoimilla pyrittiin saamaan pus-kuria ja tasoittamaan valtionavun putoamista myös vuonna 2017. Tavoitteemme on hoitaa tämävaltionavun vähennys ilman henkilöstövähennyksiä.

Työterveyslaitoksen henkilöstömäärä on ollut rajussa laskussa viimeiset kolme vuotta. Vuonna 2015käytyjen yt-neuvotteluiden myötä laitoksen henkilötyövuosia kuvaava luku laski yli sadalla vuoden2016 aikana. Vuotta 2016 leimasikin resurssipula ja resurssijärjestelyt monissa hankkeissa. Samalla

4

henkilöstön jaksaminen oli kovilla. Tästä huolimatta valtionhallinnon yhteisen VM Baro-henkilös-tökyselyn tulokset pysyivät Työterveyslaitoksen osalta hyvällä tasolla. Myöskään muissa työhyvin-vointia kuvaavissa mittareissa ei tapahtunut takapakkia. On kuitenkin selvää, että kiinnitämme vuo-den 2017 aikana henkilöstön jaksamiseen edelleen erityistä huomiota.

Työterveyslaitos suuntaa vuoteen 2017 aikaisempia vuosia tasapainoisemmassa tilanteessa. Stra-tegisesti tärkeiden muutoksen aikaansaamiseksi suomalaisessa työelämässä Työterveyslaitoksessaon tarve investoida strategisiin kärkiin hallitusohjelman mukaisesti. Haluamme jatkaa moniulot-teista työelämän kehittämistyötämme työn murroksen keskipisteessä – ja ennen kaikkea olla vai-kuttava keskustelujohtaja työkyvyn, työterveyden, turvallisuuden ja työhyvinvoinnin saralla.

Hyvinvointia työstä!

Antti Koivula

5

1 Työterveyslaitoksen muutosten vuosi 2016

Strategiset kärjet ja työelämän kehittäminen

Työterveyslaitoksen strategia pohjautuu hallitusohjelmaan ja sosiaali- ja terveysministeriön(STM) strategiaan. Laitoksen strategian kärjet ovat 1) Uudistuva työterveyshuolto, 2) Työkyky jatyöurat, 3) PK-sektori ja kasvu sekä 4) Hyppäys digiin (Kuva 1). Päämääriä toteutamme työelä-mää eri näkökulmista lähestyvien Työterveys-, Työyhteisö- ja Työturvallisuus -tutkimus- ja pal-velukeskusten sekä Kehitys ja tuki -yksikön kautta.

Kuva 1. Työterveyslaitoksen strategiset kärjet

Valtakunnan tason työelämää kuvaavat luvut ovat tasaantuneet viimeisen kolmen vuoden ai-kana. 25-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote on viimeiset kolme vuotta ollut noin 61 vuotta.15-vuotiaan työllisen ajan odotteessa on vuodesta 2013 ollut tasaisia vuosia odotteen pysytel-lessä 34 vuoden tuntumassa. Vuonna 2016 miesten työllisen ajan odote hieman nousi. 15–64-vuotiaiden työllisyysasteessa oli vuonna 2016 vahvistumista etenkin miehillä.

Kuva 2. 25-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote 2006–2016, lähde ETK.

6

Kuva 3. Työllisen ajan odote 15-vuotiaalla 2005–2016, lähde ETK.

Kuva 3. 15–64-vuotiaiden työllisyysasteen kehitys Suomessa 2006–2016. Lähde: Tilastokeskus

Työterveyslaitoksen vuoden 2016 päätavoitteet toteutuivat lähes kokonaan (Taulukko 1.). Mit-tarit saavutettiin tai ne pysyivät samalla tasolla. Tuotot ylittivät tavoitteen. Ulkoisten palvelu- jat&k-toiminnan tuottojen tavoite oli 25,7 M€. Vuoden 2016 tulos oli tuottojen osalta 28,6 M€.Vuonna 2016 työelämän tutkimus- ja kehittämistoiminta jatkoi vaikuttavaa ja tuloksellista lin-jaansa tuottojen yltäessä 8,5 milj. euroon. Palveluliiketoiminnan tuotot olivat 18,5 M€. Asian-tuntijatyön tuotot olivat 0,5 M€ ja muita tuottoja pääosin edelleen vuokratuista tiloista saatiin1,1 M€. Toimintavuosi päätettiin taloudellisesti tasapainoisessa tilanteessa.

7

Taulukko 1. Työterveyslaitoksen keskeiset tavoitteet vuodelle 2016.

Tuotot 51 M€ (tutkimus 6,0M€, palvelu 19 M€, muut 0,7 M€) (valtionapu 25,3 M€) Toteutunut

Taloudellinen tulos tasapainossa. Toteutunut

STM-tulossopimus (>4) Saadaan ke-väällä 2017

Strategiset kärjet resurssoitu ja toiminta käynnistetty Käynnissä

Kärkihankkeet vaikuttavia kolmikannan ytimessä Toteutunut

Sidosryhmäkysely käytössä (NPS) Toteutunut

Media- ja diginäkyvyys (2,5 milj. käyntiä www-sivuilla) Toteutunut

Henkilöstötyytyväisyys parantunut (VM Baro 2015 vs. 2016) Toteutunut

TTL yhden laatujärjestelmän piirissä Toteutunut

Uusi organisaatiorakenne stabilisoitu Käynnissä

Laitoksen strategista suuntaa ohjataan Suomen työelämän tilan, asiakkaiden ja sidosryhmienpalautteen pohjalta. Yhteyksiä keskeisiin sidosryhmiin parannettiin vuoden aikana mm. lansee-raamalla vastaajien suositteluhalukkuutta mittaava Net Promoter Score -kysely strategian kär-jistä. Kyselyn suositteluiden keskiarvo oli 7,13. Erityisesti suositeltiin laitoksen asiantuntijuuttatyöterveyshuolto-sisällöissä (ka 8,13). Työelämän digitaalisuuden ja PK-sektorin asiantuntijuu-dessa laitosta kannustettiin profiloitumaan selkeämmin. Jatkossa laitoksen toiminnan onnistu-misesta kootaan systemaattisesti palautetta sidosryhmiltä. Strategian kärkien tarkennusta jat-ketaan keväällä 2017 mm. toteutetun NPS-kyselyn ja henkilöstöpalautteiden pohjalta.

Kuva 5. Esimerkkejä vuonna 2016 käynnissä olleista ja valmistuneista t&k-hankkeista, jotka tuottivat tietoatyöterveydestä-, turvallisuudesta, työkyvystä ja työhyvinvoinnista.1

1 Tiedotteet: http://news.cision.com/fi/tyoterveyslaitos

8

Työterveyslaitos vahvana vaikuttajana

Näkyvyydessä ja vaikuttavuudessa onnistuttiin vuonna 2016 hyvin. Työterveyslaitos oli työelä-mäkysymyksissä useammassa maan pääuutislähetyksissä mukana. Aiheita olivat:

• Sairauspoissaolon omailmoitus 16.2. (YLE)• Sairauspoissaolojen ohjeistus lääkäreille 26.8. (Nelonen)• Työterveyshuollon rooli tulevaisuudessa 31.8. (FST)• Stressin mittaaminen 22.9. (YLE)• Kiusaamisen kierteen katkaisu 28.11. (MTV)

Laitoksen asiantuntijat olivat edelleen haluttuja haastateltavia ja seminaaripuhujia (820 kir-jausta). Suosituimmat aiheet käsittelivät mm. stressiä, hyvinvoivaa työyhteisöä ja unta ja työ-aikoja. Vahvemmin keskusteluun nousi uutisissakin näkynyt sairauspoissaolojen omailmoitus-käytäntö, työterveyshuollon rooli ja työkyvyttömyyden kustannukset ja hallinta.

Työterveyslaitos uudisti ulkoista ilmettään ja kokosi brändikirjan, joka kuvaa mm. Työterveys-laitoksen asiakaslupaukset, ilmeen, äänensävyn ja erilaiset sovellukset. Työterveyslaitoksenverkkopalvelu (www.ttl.fi) uudistettiin syksyllä 2016. Sivujen valikoissa tavoitellaan helppoalöydettävyyttä ja lähestymistä sekä heijastetaan laitoksen asiakaslähtöistä strategiaa. Kehittä-mistyö jatkuu keväällä 2017.

Kuva 6. Työterveyslaitoksen verkkopalvelu uudistettiin. Tavoitteena on verkkopalvelun asiakaslähtöisyys.

Kuva 7. Joulukuussa 2016 Työterveyslaitoksen Työhyvinvointikalenterissa seikkaili joulupukki ja jakoi päivittäi-siä käytännön vinkkejä hyvän työkyvyn ja työhyvinvoinnin parantamiseen.

9

Vuoden tavoitteena oli edelleen nostaa laitoksen näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Vuodenvaihteeseen sijoitettu #joulupukintyö-kampanja sai yhteensä 537 000 päivitysnäyttöä (Face-book, Twitter ja Instagram). Joulukalenteri-sivulla käytiin 22 000 kertaa. Seiso välillä -viestintä-kampanja nosti Suomen istumatyöläiset ylös tuoleistaan rennolla tavalla. Eri organisaatiot in-nostuivat haastamaan toisiaan mukaan kampanjaan.

Työterveyslaitos asiantuntijana mukana verkostoissa

Työterveyslaitoksen asiantuntemusta käytetään hyödyntämään päätöksentekoa, työterveydentoimijoita ja kansalaisia mm. lausuntojen, valiokuntakuulemisien ja ministeriöiden työryhmienkautta. Kansainvälisessä toiminnassa osallistuimme YK:n alaisten järjestöjen ja Pohjoismaidenja Baltian maiden väliseen yhteistyöhön. Toiminta sosiaali- ja terveysministeriön työryhmissäerityisesti sote-kehittämisen, Työterveys2025-linjauksien valmistelussa ja Kuntoutuksen uudis-tamiskomiteassa oli aktiivista. Lisäksi laitos on mukana keskeisissä työelämän kehittämisver-kostoissa (mm. Työelämä2020) ja osallistui STM:n työelämästrategian valmisteluun.

Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi

Työterveyslaitoksen henkilöstömäärä oli laskussa vuonna 2016. Vuonna 2015 tapahtuneen val-tionavun rajun putoamisen ja käytyjen yt-neuvotteluiden myötä henkilötyövuosiluku laski ylisadalla. Vuonna 2016 henkilöstön jaksaminen oli kovilla resurssipulasta johtuen. Sairauspois-saolot pysyivät kuitenkin maltillisella 4,8 pv/htv -tasolla.

Kuva 8. Henkilötyövuosien kehittyminen Työterveyslaitoksessa 2011–2016.

Samoin valtionhallinnon yhteisen VM Baro -henkilöstökyselyn tulokset pysyivät hyvällä tasolla.Kuitenkin erityisesti tyytyväisyys palkkaukseen painui aikaisempaan vuoteen verrattuna. Toi-minnan riskinarvioinnissa henkinen kuormittuminen ja henkilöstön jaksaminen nostettiin kai-kissa yksiköissä keskeiseksi riskiksi. Yksikkötason toimintasuunnitelmat linjaavat Työterveyslai-toksen osaamisen, työhyvinvoinnin ja riskien hallinnan tavoitteita. Vuoden 2016 kehittämiskoh-teiksi valittiin seuraavat:

1. Kuormittavuuden ja kuormittumisen hallintakeinojen kehittäminen sekä muutostuki2. Työterveysyhteistyö ja ketterät mallit yksiköiden työhyvinvointitavoitteiden saavuttamiseksi3. Työhyvinvoinnin johtamisen yhteinen malli ja vuosikello.

10

Uutta toimintakulttuuria ja strategista suuntaa vahvistettiin vuonna 2016 mm. tiede- ja vies-tintäaiheiden pitchauskisalla, jossa 3-5 minuutin hissipuheilla kilpailtiin kiinnostavimman uu-den tutkimus- tai kehittämisidean edistämisestä strategian suunnassa. Kaikille avoimissa joh-tamisen työpajoissa kehitettiin johtamista ja esimiestyötä. Yksi yhteinen Työterveyslaitos -ke-säpäivät järjestettiin koko henkilöstölle ja sidosryhmien edustajille Wanhassa Satamassa kesä-kuussa.

Syksyllä 2016 kirjatuissa osaamisen kehittämisen tavoitteissa ja koulutusohjelmassa korostuvatstrategian kärkien mukaisen sisältö- ja menetelmäosaamisen lisääminen, vaikuttavuustutkimusja tilasto- ja implementaatio-osaamisen vahvistaminen sekä digi- ja mediataitojen lisääminen.

11

2 Toiminnan tuloksellisuus: tutkimus- ja palvelukeskusten toimintavuonna 2016

Tutkimus- ja palvelukeskukset toteuttavat strategian mukaista operatiivista toimintaa. Perintei-sesti laitoksen eri toiminnot ovat jakautuneet palvelun ja tutkimuksen kesken tasan. Vuonna2016 palvelun osuus suhteessa tutkimukseen ja kehittämisen kasvoi selvästi loppuvuonna 2015läpikäytyjen yt-neuvotteluiden jälkeen.

Taulukko 2. Työterveyslaitoksen toiminnan jakautuminen (kirjattujen tehollisten työtuntien perusteella) tutki-mukseen, palveluun, asiantuntijatyöhön, sisäiseen toimintaan sekä kehitykseen ja tukeen.

Vuonna 2016 työelämän tutkimus- ja kehittämistoiminta jatkoi vaikuttavaa ja tuloksellista lin-jaansa tuottojen yltäessä 8,5 milj. euroon. Onnistuimme useissa vaativissa rahoitushauissa. Työ-terveyslaitos toteuttaa mm. Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) laa-joja t&k-hankkeita konsortion johtajana tai jäsenenä ja kahden ohjelmajohtajuuden vetäjänäsekä useita Tekesin, Työsuojelurahaston, Euroopan sosiaalirahaston ja Euroopan komission pui-teohjelman rahoittamia hankkeita. Työterveyslaitos on kotimaisten ja kansainvälisten asiantun-tijalaitosten parissa haluttu yhteistyökumppani ja koordinoija.

Työterveyslaitoksen työpaikkoja tukeva palveluliiketoiminta toteutui tavoitteen mukaisesti pal-veluliiketoiminnan tuottojen ollessa 18,5 milj. euroa. Liiketoiminnassa otettiin kehittämisharp-pauksia PK-yrityksille ja työterveyshuollolle suunnattujen sähköisten palveluiden kehittämi-sessä. ePIRA-työkalu vahvistaa PK-yritysten kykyä hallita työterveys- ja työturvallisuusriskejä.Työterveyshuollon laadun seurannan ja vertailun mahdollistavan Laatuportaalin PRO-liittymänpilottiversio avattiin. Nolla tapaturmaa -foorumin (Nollis) toiminnassa on mukana 350 työpaik-kaa. Nolla-ajattelua laajennetaan työterveyden, työhyvinvoinnin ja mm. kiusaamistapaustenhallintaan. Työterveyslaitoksen koulutustarjonnan asiakastyytyväisyys pysyi korkealla tasollakoulutuksen asiakkaiden tyytyväisten osuuden pysytellessä 92 %:ssa.

Kuva 4. Työterveyslaitoksen tuotot toimintamuodoittain 2007–2016. Tiedolla vaikuttamisen tuotot on eriteltyasiantuntijatyö- ja palveluliiketoimintaan.

12

Määrälliset suoritteet toteutuivat tavoitteiden mukaisesti. Julkaisutoiminnassa siirryttiin käyt-tämään VIRTA-julkaisupalvelua.

Taulukko 3. Työterveyslaitoksen määrälliset suoritteet.

Suoritteiden määrä 2013toteuma

2014toteuma

2015 to-teuma

2016 ta-voite

2016 toteuma

Tieteelliset julkaisut 408 400 325 200 237*Yleistajuiset julkaisut 366 400 226 350 142*Verkkosivuilla kävijöidenlukumäärä/kk

141 416 140 000 145 833 208 333(2,5 milj.

vuodessa)

175 000(2,1 milj. vuodessa)

Työhygieeniset selvityk-set ja laboratorioanalyysit(kpl)

67 000 69 900 61 700 61 700 Työhygieeniset selvi-

tykset: 370**

Laboratorioanalyysit:

64 680**

Ammattitauti- ja työkyvynarviointitutkimukset (kpl)

1 681 Helsingintoimipiste:1 349Yhteisyössäyliopistosai-raaloidenkanssa: 760

Helsingintoimipiste:1 223Yhteistyössäyliopistosai-raaloidenkanssa: 680

2 100 Helsingin toimipiste:1 024Yhteistyössä yliopis-tosairaaloidenkanssa: 721

Koulutettavapäivät 22 089 28 123 24 639 24 000 24 400* järjestelmä- ja laskentatapamuutos kansalliseen Virta-palveluun siirtymisen johdosta.** laskentatavan tarkennus.

Työterveys-tutkimus- ja palvelukeskus

Työterveyshuolto-tutkimus- ja palvelusalkussa tutkittiin ja kehitettiin työterveyshuollon toi-mintaa, koulutusta ja palveluja sekä tuotiin esille työterveyshuollon roolia sote-uudistuksessatyöryhmissä ja sidosryhmien parissa. Kehitimme työterveyshuollon moniammatillista pätevöit-tävää koulutusta hyödyntäen digimahdollisuuksia, verkostoitumista sekä tuoden sote-uudis-tuskysymykset osaksi koulutusta. Työterveyshuollon sidosryhmille ja Uudenmaan palveluntuot-tajille järjestettiin seminaarit ja koottiin yhteen työterveyshuollon ammattiryhmien verkosto kä-sittelemään työterveyshuollon järjestämistä ja toiminnallista integraatiota maakunta- ja sote -uudistuksessa. Tuotimme uudistuksiin valmistautumisen osana tietoa yli 65 000 kuntatyönteki-jän työelämän laadusta ja työhyvinvoinnista. Kuntatyöntekijät kokevat työssä tapahtuvat muu-tokset aiempaa suurempina. Etenkin sosiaali- ja terveysalan työntekijät kokevat, ettei heillä olemahdollisuuksia vaikuttaa muutoksiin.

Kehitimme työterveyshuollon toiminnan laadun arvioimiseksi ja seuraamiseksi Laatuportaaliaja laatuavain-itsearviointityökalua työterveysyksiköille. Lisäksi loimme palveluntuottajille laatu-verkoston ja teimme konsultointia. Tutkimukset tuottivat tietoa työuupumuksen hoidosta työ-terveyshuollossa, omailmoituksen käytöstä sairauspoissaoloissa, sekä tietojen vaihdosta kun-toutusyhteistyössä. Toimialakohtaista tutkimus- ja kehittämistyötä tehtiin liittyen maatalous-yrittäjien ja merenkulkijoiden työterveyteen ja työterveyshuoltoon.

13

Työturvallisuusratkaisut-tutkimus- ja palvelusalkussa tuotetaan työturvallisuuteen liittyviäpalveluja ja tutkimuksia. Lanseerasimme esimiehille työturvallisuuden digiverkkokoulutuksen,jonka kehittäminen jatkuu vuonna 2017. Uusi henkilönsuojainasetus astui voimaan keväällä2016. Työterveyslaitos osallistui asetuksen valmisteluun ja huomioi toiminnassaan sen vaiku-tukset suojainvalmistajiin ja palvelutoimintaansa. Avasimme Nolla tapaturmaa -foorumin säh-köisen verkostopalvelu Nolliksen jäsentyöpaikoille. Nollis tarjoaa jäsenille tietoa, webinaarejasekä alueellisia tilaisuuksia. Työterveyslaitos organisoi kansallisen turvallisuuskortteja käsitel-leen kokouksen menestyksekkäästi. Kokous yhdisti eri toimijoita ja kehitti vuonna 2017 edel-leen jatkuvaa yhteistyötä. Salkun tutkimuksissa haettiin ratkaisuja työturvallisuuden parantami-seen mm. merenkulussa, jätteenkuljetuksessa, hitsauksessa ja ydinvoimalatyössä. Hankkeissakehitettiin johtamista ja turvallisuuskulttuuria yksilö- ja organisaatiotasolla ja luotiin käytännöntyökaluja mm. turvallisuusviestintään ja suojautumiseen.

Työura-tutkimus- ja palvelusalkussa kehitetään ratkaisuja työurille osallistumisen lisää-miseksi kaikissa työuran vaiheissa. Kehitimme vuonna 2016 työpaikan konkareille Työn imuauran seniorivaiheeseen -työuravalmennusmenetelmän. Menetelmän vaikuttavuutta koskeneentutkimuksen mukaan yli 40-vuotiaiden pitkiä sairauspoissaoloja voitiin vähentää työpaikoillaTyöuran uurtaja® -valmennuksella. Kehitimme työn ja muun elämän yhteensovittamisen pa-rantamiseksi esimiesvalmennusta, julkaisimme oppaan ja tieteellisiä artikkeleita. Nuorille kehi-tettiin Oma linja -uraohjausmenetelmä, Työkykypassin mobiilisovelluksen prototyyppi, ja jär-jestettiin ammattikirjastotoimintaa. Lisäksi vuoden aikana valmistui Kykyviisari 2.0 -verkkover-sio työ- ja toimintakyvyn mittaamiseksi. Kykyviisaria levitettiin 160 ESR-hankkeen arviointikäyt-töön. Hallitusohjelman mukainen Polut hoitoon ja kuntoutukseen -koordinaatioprojekti käyn-nistettiin yhdessä THL:n kanssa. Työttömien terveyspalvelujen kehittämiseksi koulutettiin asi-antuntijoita ja kerättiin tietoa pitkäaikaistyöttömien työ- ja toimintakyvystä. Maahanmuuttajienosaamista ja yrittäjyyttä tuettiin. Nuorten työkyvyttömyys- ja mielenterveyshäiriöistä saatiintutkimustietoa suositusten pohjaksi.2

Sosiotekninen murros -salkku nostaa ihmisen digitalisaation keskiöön puhuttaessa digitali-soituvasta ja muuttuvasta työstä. Työelämäkeskusteluun tuotuja teemoja vuonna 2016 olivat:työntekijyys ja työntekijän asema alustataloudessa ja työn joukkoistumisessa; työn keskeytyksetja ennakointimahdollisuudet verkottuvassa asiantuntijatyössä sekä työn sujuvuuden, tuotta-vuuden ja terveellisyyden parantaminen kognitiivisella ergonomialla. Jälkimmäisen pohjalta ke-hitimme Aivotyö toimivaksi -menetelmää. Julkaisimme vuoden aikana useita tutkimustuloksia,jotka koskivat mm. digitaalisia palvelualustoja ja työn muutosta. Kehitimme menetelmiä ja työ-kaluja kehittämistoimijuuteen, vanginvartijan lähityöhön, digitaalisaatiota hyödyntäviin oppi-mis- ja kehittämiskäytäntöihin robottikirurgiassa sekä ohjelmistoyritysten ketteriin toimintata-poihin ja työhyvinvointiin.3

2 Airila, A ym. (2016). Verkostot haltuun – Ideoita toimialarajojen ylittämiseen nuorisotyössä. Työterveyslaitos, Helsinki.http://www.julkari.fi/handle/10024/131565Toppinen-Tanner S et al. Preventing Sickness Absence With Career Management Intervention. A Randomized Controlled FieldTrial, Journal of Occupational & Environmental Medicine, Dec 2016 - Volume 58 - Issue 12 - p 1202–1206Nevala N ym. Työkykykoordinaattori osatyökykyisen asiakkaan tukena. Työterveyslääkäri 2016; 34(1): 96-100.Seitsamo J et al. 2016. Work ability and functioning of working-aged men and women not currently active in work life 2.-4.11.2016 Nordic Working Life Conference, Tampere, Finland.3 Kalliomäki-Levanto T ym. (2016): Ratkaisuehdotuksia keskeytyvään työhön. http://urn.fi/URN:ISBN 978-952-261-684-5 (pdf)Ylisassi, H. et al. 2016. Työntekijöiden kehittämistoimijuutta edistämässä: Kehittämismenetelmäkokeilujen tuloksia vanhuspalve-luissa. Hankeraportti. http://urn.fi/URN:ISBN 978-952-261-605-0(PDF)Seppänen, L & Riikonen, J (2016). Learning interpretativeness for sustainability: Exploring the self-confrontation method inrobotic surgery. In A. Heikkinen & A. Harju (Eds.), Adult Education and the Planetary Condition (pp. 124-133): Freedom andResponsibility in Liberal Adult Education. https://issuu.com/svv-ohjelma/docs/adult_educ_planetary_cond_2016

14

Työyhteisö-tutkimus- ja palvelukeskusTyökyvyttömyyden ehkäisy -salkun yhteiskunnallisia tavoitteita ovat työkyvyttömyyden vä-hentäminen, työhön osallistumisen lisääminen, työurien pidentäminen ja työkykyjohtamisentason nostaminen. Vuonna 2016 tuotimme uutta tietoa ja etsimme vaikuttavia ratkaisuja sai-rauspoissaolojen hallintaan, työssä jatkamiseen ja työhön paluuseen. Lisäksi tutkimme ja kehi-timme salkussa suomalaista työkykyjohtamista. Palvelupuolella jalkautimme työkykyjohtami-sen ja työterveysyhteistyön tutkimustuloksia käytäntöön sekä julkisen että yksityisen puolenorganisaatioissa. Vuoden 2016 aikana käynnistyi Fazerin kanssa laaja ravintolatyön kehittämi-sen palveluhanke, joka perustuu Työterveyslaitoksen laajaan keittiötyön tutkimus- ja kehittä-mishankkeeseen.4 Kansainvälistä palveluliiketoimintaa jatkettiin mm. Brasilian teollisuusalojentyöpaikkojen turvallisuutta, terveellisyyttä ja tuottavuutta tukemalla.

Uudistuva työ -salkussa tutkimme mm. työajan hallintaan liittyviä tekijöitä ja julkaisimme kaksiaiheeseen liittyvää opasta. Tutkimme teollisuudessa yleistyviä pitkiä työvuoroja ja annoimmesuositukset niiden turvalliseksi ja työhyvinvointia edistäväksi toteuttamiseksi. Lisäksi selvitimmekuntatyöntekijöiden hyvinvointia edistäviä johtamiskäytäntöjä muutoksissa. Onnistun!-hank-keen tulokset osoittivat, että mm. henkilöstön osaamisen ja työn sujuvuuden edellytysten huo-mioiminen on tärkeää muutoksissa. Sosiaali- ja terveysalan organisaatioille päivitettiin henki-löstövoimavarojen johtamisen arviointimalli. Sopuisa työyhteisö -hankkeessa edistimme sekäepäasialliseen että vastuuttomaan työkäyttäytymiseen puuttumista ja julkaisimme esimiehilleja työyhteisöille suunnatun Askeleet kohti sopuisaa työyhteisöä -työkirjan. Palvelupuolella ke-hitettiin työterveyshuolloille suunnattuja arviointimenetelmiä (mm. Aivotyö toimivaksi ja lentä-jien hyvinvointi) ja panostettiin johtamiskäytäntöjen kehittämiseen työpaikoilla. Lisäksi osallis-tuimme aktiivisesti julkiseen keskusteluun työelämän uudistumiseen liittyvistä aiheista (työajat,työn tuunaaminen jne.). Työelämä2020 -hankkeen osalta osallistuttiin Tulevaisuuden työ -foo-rumin toimintaan (mm. yhteisölliset työtilat aihealueesta) ja julkaistiin suositukset työhyvinvoin-nin kehittämiseksi. 5

Työtilat -tutkimus- ja palvelusalkussa laadimme ohjeen sisäilmasto-ongelmien selvittämi-seen työpaikoilla. Viestimme ja koulutimme ohjeesta laajasti mm. Työterveyslaitoksen kursseillasekä seminaareissa. Ohjeesta on saatu positiivista palautetta. Vuoden aikana kehitettiin ja otet-tiin käyttöön uusia palvelutuotteita työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien ratkaisemiseen.Tuimme työpaikkoja konsultoinnin ja moniammatillisten selvitysten avulla. Tutkimme koulujenelinkaarimallirakentamisen ja monitilaratkaisujen vaikutuksia sisäilmastoon. Lisäksi tutkimmemonitilatoimistojen ja terveydenhuollon uudistuvien tilojen käytettävyyttä ja hyvinvointivaiku-tuksia sekä hyviä käytäntöjä työympäristömuutoksen johtamisessa. Levitimme tutkimustuloksia

4 Ervasti J et al. Health-and work-related predictors of work disability among employees with cardiometabolic disease–A cohortstudy. J Psychosom Res. 2016 Mar;82:41-7.Halonen J et al. Effectiveness of legislative changes obligating notification of prolonged sickness absence and assessment ofremaining work ability on return to work and work participation. Occup Environ Med. 2016 Jan;73(1):42-50.Horppu R et al. Occupational Physicians' Reasoning about Recommending Early Return to Work with Work Modifications. PLoSOne. 2016 Jul 1;11(7):e0158588.Jääskeläinen A et al. Work Ability Index and perceived work ability as predictors of disability pension: a prospective studyamong Finnish municipal employees. Scand J Work Environ Health 2016;42(6):490-9.Leino T (2016): Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa (painossa).5 Harju & Hakanen: Kuntatyöntekijöiden hyvinvointia edistävät johtamiskäytännöt muutoksessa. http://shop.kunnat.net/pro-duct_details.php?p=3285Vartia-Väänänen ym. Katkaise kiusaamisen kierre. http://www.julkari.fi/handle/10024/131494Yli-Kaitala ym. Fokus kateissa, aika palasina? https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2016/12/ajanhallinta-asiantuntijatyo.pdf

15

julkaisujen, koulutuksen ja palvelun avulla sekä osallistuimme aktiivisesti muuttuvia ja digitali-soituvia työympäristöjä koskevaan keskusteluun mediassa.6

PK ja yrittäjyys -tutkimus- ja palvelusalkussa viestimme työkyvyn merkityksestä yrityksenmenestystekijänä ja yrittäjän keinoista ylläpitää työkykyä. Lisäksi tuotimme yrittäjille työkalujauseissa käynnissä olevissa hankkeissamme. Pienyrittäjän työkyvyn tueksi laadittiin TOP10 vink-kilista. Lisäksi käynnistimme työhyvinvointioppaan laatimisen maahanmuuttajataustaisille yrit-täjille. Yrittäjille ja pientyöpaikoille laadittiin Sytyttäjä -työpajamalli. Työpajan avulla voidaanedistää yrittäjien työhyvinvointia ja työkykyä matalalla kynnyksellä. Kehitimme palveluja kul-jetusalan mikroyrityksien prosesseja, hyvinvointia ja tuottavuutta 35:lla yrityskäynnillä ja mo-niammatillisella palautteella. Kasvuyritysten ketterää henkilöstöjohtamista edistettiin pystyttä-mällä Johtotähti-nettisivuston työkirjoineen. KasvuOpen-tapahtumassa sparrasimme yrittäjiäkasvupolulla. Osallistuimme yrittäjien ja pienten yritysten työturvallisuus- ja työterveysasioidennk. Yhden luukun toimintamallin kehittämiseen. Yhden luukun palvelukuvausten tuottaminenkäynnistyi. Käynnistimme työterveyshuoltopalvelujen yhteishankintamallin kehittämisen yrittä-jille ja pienille yrityksille. Yhteistyössä työpaikkojen ja verkostojen kanssa kehitettiin alueellisiatyöterveys-, työturvallisuus- ja työhyvinvointiosaamisen kehittämissuunnitelmia, joiden toi-meenpanon vaikuttavuutta tutkimme. 7

Koordinoimme valtakunnallista Työpaikkojen työhyvinvointiverkostoa (Tyhyverkosto), joka ontehnyt aktiivista yhteistyötä Työelämä 2020-alueverkostojen kanssa. Vuoden 2016 aikana jär-jestettiin 183 verkosto- ja työpajatilaisuutta Työterveyttä, työturvallisuutta ja työhyvinvointia(TTT) verkostoituen -hankekokonaisuuden ja Tyhyverkoston kautta. Tilaisuuksiin osallistui yli 2000 TTT-asioista kiinnostunutta. Tyhyverkoston jäsenmäärä on kasvanut yli 1 300:n.

Työturvallisuus-tutkimus- ja palvelukeskus

Työlääketiede-tutkimus- ja palvelusalkku toteuttaa vaativaa ammattitautien diagnostiikkaavaltakunnallisesti. Pääsimme lähelle asetettua tuottotavoitetta ja toiminnan kannattavuus pa-rani selkeästi. Helsingin työlääketieteen klinikka siirtyi uudistettuihin toimitiloihin. Uudet tilatovat osaltaan sujuvoittaneet potilastoimintaa. Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutukseen si-sältyvän kuuden kuukauden Työterveyslaitosjakson suoritti vuoden aikana runsaat 40 lääkäriä.Kehitimme heidän koulutukseen kuusi sisältömoduulia työterveyshuollon keskeisistä aihepii-reistä ja rakensimme näiden ympärille Moodle-verkkokoulutusympäristön. Kehitimme Työpe-räisten sairauksien rekisteriä uusien vastuuhenkilöiden johdolla. Tutkimus- ja kehittämistoimin-nassa osallistuimme mm. Hius- ja kauneudenhoitoalan terveyshaittojen ehkäisyn -koulutus-hankkeeseen (HIKAT) ja PEF-työpaikkaseurannan etämittauksen kehittämishankkeeseen. Kehi-timme ammattitautien ja työperäisten sairauksien diagnostiikkaa kansallisesti ja kansainväli-sessä yhteistyössä ja osallistuimme alan oppikirjojen laatimiseen.8

6 Lappalainen S. ym. (2016) Toimintaohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen. https://www.julkari.fi/han-dle/10024/129932Lahtinen ym. (2016) Monitilatoimistojen sisäympäristö, käytettävyys ja tilan käyttäjien hyvinvointi. http://www.julkari.fi/han-dle/10024/131769Holopainen ym. (2016) Sisäilmasto-ongelmien ennalta ehkäisy elinkaarimallia käyttäessä ja energiatehokkuutta tavoitellessa.http://urn.fi/URN:ISBN 978-952-261-702-6 (pdf)7 http://partner.ttl.fi/fi/tietokortit/Documents/Pienyrittajan_tyokyvyn_kulmakivet.pdfhttp://partner.ttl.fi/fi/toimialat/pienyritykset/Documents/Sytyttaja.pdfhttps://www.ttl.fi/johtotahti/8 https://www.laurea.fi/dokumentit/Documents/Laurean-HIKAT-hanke-esite.pdf

16

Työympäristö-tutkimus- ja palvelusalkun toimintaan vaikutti voimakkaasti vuonna 2016biolääketieteen tutkimuksen lopettaminen. Tutkimusprojektien loppuun saattamisessa ja labo-ratorion alasajossa onnistuttiin kuitenkin tilanteeseen nähden hyvin. Työympäristöpalveluidenresursseihin vaikutti Turun akustiikkalaboratorion luovutus ammattikorkeakoululle. Palveluidenkysyntä oli vilkasta, mutta tuottotavoitteita ei täysin saavutettu pienentyneiden resurssien ti-lanteessa. Työhygieenisiä selvityksiä tehtiin lähes 370 kappaletta. Koulutuspalveluita annettiinerityisesti kemikaaliturvallisuuden alueella. Vuoden aikana valmistui tutkimushankkeita mm.metalliteollisuudesta kiitosta saanut Leikkuunestehanke, kemikaalien korvaamiseen liittyvähanke, Materiaalia lisäävän valmistuksen kaasu- ja hiukkaspäästöt sekä Työperäinen altistumi-nen hormonitoimintaa häiritseville aineille.

Uusina hankkeina käynnistyi mm. kiertotalouteen liittyvä selvitys, työntekijöiden nikkelialtistu-mista selvittävä tutkimus sekä laaja EU-projekti biomonitoroinnista. Aloitimme myös edistääajantasaisen altistumistiedon keräämistä Työterveyslaitoksen rekistereistä ja tietokannoistasekä tiedon julkaisemista kemikaaleihin ja työhön liittyen.

Työympäristölaboratoriot-tutkimus- ja palvelusalkussa kehitettiin vuoden aikana uudensalkun käytäntöjä ja toimintatapoja. Asbestianalytiikan kysynnän merkittävä kasvu asetti toi-minnalle ja resursseille ison haasteen, johon pystyttiin vastaamaan mm. lisärekrytoinneilla. Sal-kun palvelutoiminnan tuotot ylittivät selvästi tavoitteet ja toiminnan kate oli erittäin hyvä. Val-misteilla oli siirtyminen ISO-9001:n mukaiseen laatujärjestelmään. Mikrobianalytiikassa otettiinkäyttöön materiaalinäytteiden perinteisen viljelymenetelmän rinnalle nopeampi qPCR-mene-telmä. Kemian analytiikassa parannettiin tehtyjen laiteinvestointien avulla analyysien herkkyyttäja toimitusvarmuutta sekä kehitettiin bentseeni-, isosyanaatti-, arseeni- ja metallialtistuksenmäärittämiseen liittyvää analytiikkaa. Tutkimuksen puolella osallistuttiin vuonna 2016 käynnis-tyneeseen nelivuotiseen SmartNanoTox- EU-hankkeeseen, jossa kehitetään menetelmiä nano-materiaalien toksisuuden toteamiseen.

Tiedosta työkykyä -tutkimus-ja palvelusalkku tuottaa tietoa tietotyön muutosten vaikutuk-sista työntekijöiden työkyvyn edistämiseen, kehittää mittausten hyödyntämistä työpaikoilla jatutkii digitaalisten välineiden hyödynnettävyyttä terveyden ja työkyvyn edistämisessä. Vuoden2016 aikana toteutimme Palaudu työstä! -viestintäkampanjan terveyden ja työkyvyn edistä-miseksi. Selvitimme sydämen sykevälivaihtelun ja kognitiivisen toiminnan yhteyksiä opetusti-lanteessa. Menetelmiä voidaan käyttää tietotyön mittaamiseen ja kehittämiseen. Havaitsimme,että lievä työuupumus näkyy tarkkaavuuden muutoksina ja vakava uupumus lisääntyneinä vir-heinä tehtävistä suoriutumisessa. Ydinvoimalan valvomotyöntekijöiden tutkimuksessa havait-tiin työntekijöiden kokevan stressiä simuloitujen vika- ja onnettomuustilanteiden aikana. Mit-tauksilla voidaan häiritsemättä selvittää stressin määrää eri työtehtävissä. Ydinvoimaloidenkouluttajia ja valvomo-operaattoreita koulutettiin. Kehitimme ihmisen ja tietojärjestelmienvuorovaikutusta ja data-analyysin ja tiedonlouhinnan menetelmiä sekä julkaisimme silmänliik-keitä mittaavat lasit.

Cullinan P et al. Occupational lung diseases: from old and novel exposures to effective preventive strategies. The LancetRespiratory Medicine. 2017,Jan 6.Vandenplas O et al. Diagnosing occupational asthma. Clin Exp Allergy. 2017 Jan;47(1):6-18.

17

Teknisten unimittausten palvelumyynti teknologiayrityksille kasvoi merkittävästi. Lisäksi suun-nittelimme terveyden ja työkyvyn edistämisen e-learning koulutusta. Vuonna 2016 alkoi ter-veyden edistämistä työpaikoille kehittävä Promo@Work–STN-konsortiohankkeen johtajuus. Li-säksi perustamme STM:n kanssa Arktisen työn osaamisverkoston Arctic Network on Occupati-onal Health and Safety, ANOSH 2016–2017.9

Kehitys ja tuki -yksikkö

Digi ja data -salkussa käynnistettiin ja vietiin läpi useita kehityshankkeita vuoden aikana. Jat-koimme laitoksen sähköisten palveluiden alustan kehitystyötä yhteistyössä asiakkaidemmekanssa. Sekä Laatuportaaliin että Nolliksen tietojärjestelmiin julkaistiin useita uusia ominaisuuk-sia. Lisäksi hyödynsimme alustaratkaisua Solmu-hankkeen Kykyviisarin toteutuksessa. Laitok-selle luotiin digitalisaatiosuunnitelma. Otimme myös käyttöön uusien palveluiden kehittämi-seen ketterän ja asiakaslähtöisen tuotekehitysprosessin. Rakensimme ja otimme käyttöön au-tomatisoidun tiedonhallinnan ratkaisun kahdelle pilottituotteelle, ja yhtenäistimme talotasollatietoaineistojen hallintaprosessit. Yhtenäistäminen mahdollistaa avoimen datan julkaisemisen.Tilasto- ja taloustieteen ryhmä tuki tutkimus- ja palveluprojekteja tilastotieteen, aineistonhal-linnan ja taloustieteen osalta.

HR ja kompetenssi -salkussa nimettiin yksiköittäin uudet HR-partnerit johdon tueksi ja toteu-tettiin tietojohtamista tukevia kehittämishankkeita. Koko henkilöstölle suunnatuissa toteutuk-sissa fokus oli erityisesti uuden organisaation käynnistymisessä: Yksi yhteinen Työterveyslaitos-ja Vaikuttava ja verkottunut Työterveyslaitos -työpajat kokosivat koko henkilöstön käsittele-mään yhteisiä aiheita vaikuttavuuden lisäämisestä ja verkostojemme vahvistamisesta. Henki-löstökoulutukseen osallistui 98 % henkilöstöstä. Organisaatiomuutoksen tueksi priorisoitiin uu-sien salkkujohtajien koulutusta. Lisäksi johtamisen erikoisammattitutkintoon (JET) valmistuitoukokuussa 16 henkilöä. Johtamisen yhtenäistämiseksi ja strategisen johtamisen helpotta-miseksi käynnistimme Työterveyslaitoksen projektimallin soveltaminen kaikkeen projektitoi-mintaan.

Toiminnanohjaus-salkku vastaa taloushallinnosta, T&K-projektien ja myynnin tuesta sekä tie-donhallinnan, tietopalveluiden ja lakiasioiden tuesta. Volyymit kuvaavat salkun toimintaa:teimme n. 12 000 myyntilaskua n. 12 milj.€ edestä ja tuimme 94 rahoitushakemuksen tekemi-sessä. Vastasimme JOTI-järjestelmän (ERP) tietojen ajantasaisuudesta. Vuoden aikana teimmekehitystyötä organisaation toimintatapojen, prosessien ja laatuohjeiden rakentamisessa ja uu-distimme tietopalvelut. Keskeisin kehittämishanke on ollut sähköisen asiakirjahallinnan kehit-täminen mukaan lukien T&K- ja palveluprosessien kuvaaminen. Salkun työntekijät toimivatuseissa sisäisissä ja ulkoisissa yhteistyö- ja asiantuntijaryhmissä10.

9 Cowley B et al. (2016), "The Psychophysiology Primer: A Guide to Methods and a Broad Review with a Focus on Human–Computer Interaction", Foundations and Trends® Human–Computer Interaction: 2016(9):3-4:151-308.http://dx.doi.org/10.1561/1100000065Pakarinen S et al. Control Room Operator Stress and Cardiac Activity in Simulated Incident and Accident Situations. TheEnlarged Halden Group Meeting (EHPG), May 8-13, Sandefjord, Norway. Conference articleTorniainen J et al. Control Room Operator Stress and Electrodermal Activity in Simulated Incident and Accident Situations”presented at the Enlarged Halden Group Meeting (EHPG), May 8-13, Sandefjord, Norway.Sokka L et al. Shifting of attentional set is inadequate in severe burnout: evidence from an event-related potential study. Inter-national Journal of Psychophysiology (painossa) 2017.Turpeinen M et al.: Edistetään terveyttä työpaikoilla yhteistoimin. Työterveyslaitos 2016.10 mm. TTL:n tietoturvaryhmä ja tutkimuseettinen työryhmä, STM:n tietopalvelujen yhteistyöryhmä, tietoturvaryhmät, hankinta-asiat (HANKO).

18

Koulutus, viestintä ja tilat -salkku koostuu koulutus ja tapahtumat-, markkinointi ja asiak-kuudet-, viestintä sekä tilat ja intra- ryhmistä. Suuri onnistuminen oli Työterveyspäivien toteut-taminen Tampereella Eurosafety-, logistiikka- ja työhyvinvointimessujen yhteydessä. Paikalla oliyli 700 henkilöä. Aloitimme digitaalisen markkinoinnin kehittämistyön. Viestinnän tavoitteenaoli, että Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat esille pääuutislähetyksissä vähintään viisi kertaa.Tämä tavoite täyttyi samoin kuin uuden verkkopalvelun toteuttaminen. Uusi verkkopalvelualoitti toimintansa 30.11.2016. Myös #joulupukintyö-kampanja oli onnistunut. Lisäksi vuodenaikana toteutettiin laajoja tilamuutoksia. Tiloja väheni käytöstä yhteensä yli 16 000 m2 ja yli 200henkilöä muutti työpistettä vuonna 2016.

Kuva 9. Työterveyslaitoksen seuraajat sosiaalisessa mediassa 2011–2016.

19

3 Toiminnallinen tehokkuus: tulossopimustavoitteiden saavuttaminen

Seuraavassa osiossa arvioidaan Työterveyslaitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön välilläsolmitun tulossopimuksen toteutumista laitoksen itsearviona.

Tulostavoitteiden itsearvioinnissa on käytetty tulosohjauksessa asetettua arviointiasteikkoa 1-5.

1 Tulostavoitetta ei ole edistetty toimintavuonna2 Tulostavoite on osittain toteutunut3 Tulostavoite on lähes toteutunut4 Tulostavoite on saavutettu5 Tulostavoite on ylitetty

Tavoitetason tulkinnoissa käytetään periaatetta, jossa saavutettava arvosana riippuu saavute-tun tuloksen merkityksestä tavoitteeseen nähden. Tavoitetason saavuttaminen oikeuttaa arvo-sanaan neljä (4). Arvosana viisi (5) edellyttää tavoitteen merkittävää ylitystä, joka tukee minis-teriön strategiaa ja ylityksestä on erityistä hyötyä ministeriön strategian toteutuksessa.

Tulossopimuksen 2016 tavoitteiden saavuttaminen

Kärkihanke: edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuuttaTulossopimuksenvaikuttavuustavoit-teet 2019

Tulostavoitteet2016

Kuvaus toteumasta ja numeroarvio

TTL tukee työter-veyshuoltoja räätä-löimään työterveys-palveluja eri asiakas-ryhmien tarpeisiinsekä kehittää työter-veysyhteistyön, työ-terveyshuollon pal-veluprosessien asia-kaslähtöisyyttä, laa-tua ja vaikutta-vuutta

TTL aloittaaSYTY2000-mallin jaePIRAn digitalisoi-misen ja levittämi-sen pien- ja mik-royritysten tueksi.

TTL aloitti ePIRA-tuotteen tuotteistamisen hake-malla tuotteen kehittämiseen yhteistyöyrityksiäsekä työterveyshuollosta että pienyrityksistä.eSyty tuotteistetaan osana ePIRA-kokonaisuutta.

Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4TTL alkaa valmistellapalvelujen asiakas-ryhmittäistä räätä-löintiä lisääviä rat-kaisuja yhteistyössäpalvelua tuottavienja sidosryhmienkanssa Työterveys

TTL on toteuttanut monivuotisia hankkeita asia-kasryhmittäiseen räätälöintiin ja pien- ja mik-royritysten tueksi. Työterveyshuollon tuki pie-nissä yrityksissä – yhteistoimintakäytännöt ja nii-den vaikuttavuus -hankkeessa tutkitaan ja kehite-tään alle 20 henkeä työllistävien yritysten ja työ-terveyshuollon yhteistoimintakäytäntöjä ja niiden

20

2025 tavoitteitanoudattaen.

vaikuttavuutta. Työ-, terveys- ja turvallisuuspalve-lujen (TTT) uudet hankinta- ja organisointimuo-dot -osahankkeessa kokeilut ovat käynnistyneet.

Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyk-sikkö (Mytky) kehittää maatalousalan työterveys-huoltokäytäntöjä. Uudistettu Maatalousalan hyvätyöterveyshuoltokäytäntö -opas julkaistiin. Op-paan sisällön käytäntöön viemiseksi työterveys-huollon toimijoille järjestettiin 6 alueellista kes-kustelutilaisuutta. TTL tuotti tietoa maatalousyrit-täjien työssä jatkamiseen liittyvistä tekijöistä.

Lisäksi TTL:ssä toteutetaan työterveyshuollon tie-tojärjestelmäkehittämistä yhteensopivastiKANTA-kehittämisen kanssa.

Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4TTL jatkokehittääLaatuportaalin, laa-tukoulutukset jalaatuoppaan ja ke-hittää laatukonsul-toinnin palvelutoi-mintaa.

Tavoitteet vuodelle 2016 saavutettiin. Laatupor-taalin PRO-liittymän pilottiversio julkaistiin joulu-kuussa. Laatuverkoston toiminta lähti hyvin liik-keelle syksyllä laatupäivän ja ohjausryhmän muo-dostamisen myötä. Laatuopas, eli Laatuavain val-mistui sekä suomeksi että ruotsiksi. Laatukonsul-toinnin palvelutoiminnan sisältöä on kehitetty.

Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4TTL selvittää ja tuot-taa tietoa työter-veyshuollon ja työ-terveysyhteistyönvaikuttavuudesta jayhteistyön edelly-tyksistä (ml. pienettyöpaikat, palvelu-jen hankinta, tules-työkyvyttömyydenehkäisy, sairaus-poissaolojen ilmoi-tuskäytännöt, 30 -60 -90 -säännönvaikutukset, vaikut-tavuusindikaattorei-den kehittäminen.)

TTL on tuottanut tietoa työterveyshuolloille sai-rauspoissaolokäytäntöihin liittyen. Omailmoitus-hanke valmistui. Lyhyiden sairauspoissaolojen (1–3 pv) omailmoituskäytäntö vähentää turhia lää-kärissäkäyntejä ja säästää aikaa, vaivaa ja rahaasekä lisää luottamusta organisaatiossa. Lisäksivuonna 2016 käynnistyi sairauspoissaolon opti-maalinen kesto -tutkimushanke.

TTL tuotti tietoa työterveysyhteistyöstä tuki- jaliikuntaelinvaivoihin liittyvän työkyvyttömyydenehkäisyssä.

Monivuotisessa Vaikuttavuutta työterveysyhteis-työllä – vaikuttavan työterveysyhteistyön hyvätkäytännöt ja indikaattorit -hankkeessa (2015–2018) kehitetään työterveysyhteistyötä laadun,vaikuttavuuden ja hyvien käytäntöjen rakentami-

21

sen kautta. Hankkeen tuloksena syntyy vaikutta-vuusindikaattorit työterveystoiminnan vaikutta-vuuden mittaamiseen.

Monivuotisessa Työterveysneuvottelu työhön pa-luun tuessa (2015–2018) -hankkeessa TTL jaTampereen yliopisto selvittävät työterveysneu-vottelun päätöksentekoprosessia ja ratkaisujasekä osallistujien kokemuksia neuvottelusta. Tut-kimushankkeen tuloksena valmistuu työterveys-neuvottelusta digitaalinen oppimisohjelmawww.ttl.fi -sivustolle.

TTL aloitti tutkimushankkeen, jossa kehitetääntyöterveyshuolloille ”työterveyden odoteindeksi”-väline, joka antaa työntekijälle yksilöllisen en-nusteen jäljellä olevista terveistä työvuosista jatyökyvyttömyysriskistä.

TTL toteutti monivuotista tutkimushanketta Ter-veyssuunnitelman ja motivoivan ohjauksen vai-kutuksesta terveys- ja työkykytavoitteiden saa-vuttamiseen ja työkyvyn lukutaitoon.

TTL aloitti Kuntoutussäätiön kanssa tutkimus-hankkeen (2016–2018), jossa selvitetään, mitentyöpaikat, yrittäjät, työterveyshuollot ja eri am-mattijärjestöt vastaavat työhön kytkeytyvään var-haiseen kuntoutustarpeeseen ja miten Kelan1.5.2016 käynnistyneen Kiila-kuntoutuksen toi-meenpanossa onnistutaan.

Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4Työterveyshuollon osaaminen:TTL kouluttaa ja ke-hittää työterveys-huollon ammatti-henkilöiden ja asian-tuntijoiden erityis-osaamista työelä-män tarpeita vastaa-vaksi ja siirtää työ-kyvyn arviointiinliittyvää osaamista

TTL järjestää päte-vöittävää koulu-tusta, erikoislääkäri-tutkinnon TTL-jak-sot sekä avoimiakoulutuksia ajan-kohtaisista aiheistasekä täydennyskou-lutusta.TTL osallistuu eri-koislääkärikoulutuk-

TTL osallistui yhteistyössä yliopistojen ja ministe-riön kanssa erikoislääkärikoulutuksen rahoituksenturvaamiseen.

TTL kehitti työterveyshuollon erikoislääkärikoulu-tuksen 6 kk:n TTL-jakson sisältöä rakentamalla si-sältömoduuleja keskeisistä aihealueista

TTL järjesti seitsemän pätevöittävää koulutustamoniammatillisille tiimeille (15op) ja yhden kou-lutuksen työterveyshuollon asiantuntijoille (2op)

22

perusterveyden-huollon henkilös-tölle.

sen rahoitusta kos-kevan lainsäädän-nön valmisteluun.

sekä yhteistyössä Metropolia-ammattikorkea-koulun kanssa neljä pätevöittävää koulutusta op-tikoille (2op).

TTL toteutti 39 täydennyskoulutusta työterveys-huollon ammattihenkilöille ja asiantuntijoille janäihin osallistui lähes 2 000 henkilöä. Lisäksi to-teutettiin 8 maksutonta webinaaria.

Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4TTL sisällyttää työ-kyvyn tukemisenkeinot ja työterveys-huollon roolin työ-kyvyn tukemisessaja koordinaatiossatyöterveyshuollonpätevöittävään kou-lutukseen ja täyden-nyskoulutukseen.

Työkyvyn tukemisen keinot ja työterveyshuollonrooli työkyvyn tukemisessa ja koordinaatiossa kä-sitellään monipuolisesti moniammatillisille tii-meille suunnatussa pätevöittävässä koulutuk-sessa (15op) sekä asiantuntijoille suunnatussakoulutuksessa (2op).

Täydennyskoulutuksena toteutettiin mm. työter-veysneuvottelun sekä toimeentulo- ja palvelu-vaihtoehdot työhön paluun tukena -koulutukset.

Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4TTL järjestää työky-vyn arviointia kos-kevan koulutuksenperusterveyden-huollon henkilös-tölle yhteistyössäTHL:n kanssa.

TTL oli mukana Työttömien terveyspalvelujen si-sällön ja rakenteen kehittäminen (TTP) SOKRA-koordinaatiohankkeessa, THL koordinoi hanketta.Perusterveydenhuollolle järjestettiin koulutustaosana hankkeen toimintaa. Koulutus on ollut mo-niammatillista ja ne on suunniteltu yhteistyössäVates-säätiön kanssa: http://www.ttl.fi/fi/tutki-mus/hankkeet/party/sivut/default.aspx

Vuonna 2016 pidettiin 3 koulutustilaisuutta(2015: 1 kpl). Vuonna 2017 pidetään 4 koulutusti-laisuutta. Koulutusta kohdennetaan enemmänperusterveydenhuollon lääkäreille, lisäksi teh-dään nettimateriaalia.

Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4Tietovarannot

23

TTL kokoaa työelä-mää, työterveyttä,työympäristöjä työ-terveyshuoltoa jatyösuojelua koske-van tietokannan eritietovarannoista, ar-vioi ja analysoi nii-hin liittyviä trendejä,toiminnan ja valvon-nan kohteita ja vai-kutuksia, kehittää japitää yllä ajan ta-salla olevaa tilanne-kuvaa altistumisestatyöpaikoilla sekä le-vittää tietoa työter-veyden edistämi-sestä että työpaikanriskeistä ja niidenhallintakeinoista.

TTL aloittaa yhdessäministeriön kanssavalmistelut mm.ETK:n, Tilastokes-kuksen ja ammatti-järjestöjen kanssatietokannan tarpei-den ja toteutusta-van määrittele-miseksi.

TTL ylläpitää työter-veyshuollon Laatu-portaalia ja tuottaaTyöterveyshuoltoSuomessa -katsauk-sen.

TTL käynnisti työelämää koskevan tutkimustie-don kokoamisen kehittämisen yhteistyössäSTM:n ja Tilastokeskuksen sekä muiden sidosryh-mien kanssa.

TTL ylläpiti, kehitti ja tuotti ajantasaista tietoaseuraavista rekistereistä: Syöpäsairauden vaaraaaiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaanaltistuvien rekisteri (ASA), Työperäisten sairauk-sien rekisteri (TPSR), Työhygieenisten altistumis-mittausten rekisteri. Rekisteritiedon hyödyntämi-sen kehittäminen aloitettiin 2016.

TTL rakentaa monivuotisessa pohjoismaisessahankkeessa tietokantaa (Nordic Occupational Re-gister, Nordforsk), jonne viedään ammattikoh-taista altistustietoa, tietoa sairauspoissaoloista,työkyvyttömyyseläkkeistä ja presenteismistä. Tie-tokannan avulla voidaan tarkastella työn kuormi-tustekijöiden ja sairauksien sekä niiden seurauk-sien välisiä yhteyksiä ja ennustaa ehkäisevien toi-menpiteiden vaikutuksia. Rekisteri sisältää aika-sarjaa sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyy-destä. Rekisteri tuottaa säännöllisesti infografiik-kaa Työterveyslaitoksen www-sivuille.

TTL ylläpiti ja kehitti työterveyshuollon Laatupor-taalia. Työterveyshuolto Suomessa -katsaus jul-kaistiin 10/2016.

Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4TTL kehittää strate-gisen työterveyden,työturvallisuuden,työterveysyhteis-työn ja työhyvin-voinnin (TTT) johta-mista.

TTL tuotti tutkimustietoa strategisesta työter-veys-, turvallisuus ja työhyvinvointi eli TTT-johta-misesta ”Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohta-misessa” -hankkeessa. Tuloksena syntyi uutta tie-toa siitä, mitkä sovellettavat toiminnot ja yhteis-työkäytännöt parhaiten selvittävät yritykselle ai-heutuvien työkyvyttömyyskustannusten vaihte-lua.

Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4

24

TTL etsii ja kehittäätyöelämän tarpeisiinuusia tunnuslukujaja tuottaa niistä tie-toa.

TTL kehittää uudenindikaattorin (ter-veyspainotetut työ-vuodet), joka ottaahuomioon sekä en-nenaikaisesta eläk-keelle siirtymisestä,sairauspoissaoloistaja sairaana tai alen-tuneella työkyvyllätyöskentelystä ai-heutuvat työpanos-ten menetykset työ-hön liittyvissä sai-rauksissa.

TTL on aloittanut uuden indikaattorin (terveys-painotetut työvuodet) kehittämisen. Indikaattoriottaa huomioon sekä ennenaikaisesta eläkkeellesiirtymisestä, sairauspoissaoloista ja sairaana taialentuneella työkyvyllä työskentelystä aiheutuvattyöpanosten menetykset työhön liittyvissä sai-rauksissa.


TTL tuottaa tietoaTyöterveys 2025 -linjausten vaikutta-vuudesta indikaat-toreiden avulla.

TTL osallistuu lin-jausten rakentami-seen, toimeenpa-noon ja indikaatto-reiden kehittämi-seen.

TTL on osallistunut linjausten rakentamiseen. In-dikaattoreiden kehittäminen on käynnissä (asian-tuntijatyö, koulutukset ja Vaikuttavuutta työter-veysyhteistyöllä -hanke).

Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4Rakennusterveysohjelma

TTL julkaisee toi-mintaohjeen sisäil-masto-ongelmienselvittämiseksi työ-paikoilla, levittääohjetta sekä arvioisen käyttöönottoaja kehittämistar-peita.

TTL tuottaa tietoasisäilmastoon liitty-vien ongelmien tun-nistamiseen ja ter-veydellisen merki-tyksen arviointiin.

TTL julkaisi ohjeen sisäilmasto-ongelmien selvit-tämiseen. Useita sekä maksullisia että maksutto-mia koulutuksia järjestettiin sisäilmasto-ongel-mista ja niiden hallinnasta.

TTL laati työterveyshuollolle suunnatun ”Ohjetyöterveyshuollon toimintaan ja potilasvastaan-otolle kun työpaikalla on sisäilmasto-ongelma".Opas julkaistaan Julkarissa alkuvuodesta 2017 jase sisältää mm. toimintamallin sisäilmasto-ongel-mien terveydellisen merkityksen arviointiin.

Työterveyshuollon ammattihenkilöiden koulu-tusta sisäilmasto-ongelmien ratkaisuun lisättiin jayhtenäistettiin työterveyshuollon pätevöittävässäkoulutuksessa ja erikoislääkärikoulutuksessa.Työsuojeluviranomaisten, terveystarkastajien jarakennusterveysasiantuntijoiden koulutusta lisät-tiin.

TTL teki ohjeistuksen terveydenhuoltoon, mitentunnistaa ympäristöherkkyys ja miten tukea siitätoipumista.

25

TTL laati ehdotuksen ympäristöherkkyyden hoi-don toteutuksesta terveydenhuollossa.

Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 5Työolot, työsuojeluTTL toteuttaa toi-menpiteitä ja kehit-tää välineitä, jotkaparantavat psyko-sosiaalisen kuormi-tuksen, kemikaaliris-kien, uusien tekno-logioiden ja nano-teknologian riskienja tapaturmien hal-lintaa.

Viedään käytäntöönperheystävällistentyöpaikkojen toi-mintamalleja.

TTL kokoaa ja levit-tää tietoa, malleja jaohjeita työpaikoille,aloittaa digitaalistentyökalujen kehittä-misen, tutkii työ-aikojen vaikutuksiaja uusia psykososi-aalisia terveysriskejäja kehittää työter-veyshuollon toimin-tatapoja ja arvioiKELAn korvauskri-teerejä.

TTL toteuttaa ’Hy-vän mielen työ-paikka’ -kokonai-suutta haitallisenpsykososiaalisenkuormituksen hal-linnan edistä-miseksi, perheystä-vällisten työpaikko-jen kehittämiseksi jainhimillisen pää-oman lisäämiseksi.

TTL mallinsi mielenterveyden rakentumista työn,työntekijän, esimiestyön ja työterveyshuollon ra-japinnoilla. Tulokset tuottavat uutta tietoa ja nä-kökulmia työntekijöiden mielenterveyden toimin-takehysten muutoksesta. Tuloksien raportointijatkuu vuoden 2017 aikana.

TTL kehitti työterveyshuollolle toimintatapojahyödyntää olemassa olevia työkaluja psykososi-aalisen kuormituksen arviointiin ja hallintaan yh-teistyössä työpaikkojen ja työsuojelun kanssa. Ai-votyö toimivaksi -menetelmä julkaistiin.

Keskeytykset työssä ovat osa työn psyykkisiäkuormitustekijöitä. TTL tutki Ennakointimalli-hankkeessa työn keskeytyksiä ja työkuormitustasekä niiden hallintaa asiantuntijoiden työssä.Usein keskeytyksiä työssään kohtaavat mm. koki-vat useammin stressiä ja huonoa palautumistatyössään. Muuttuvan työn ja työolojen arviointiinkehitettiin uusi Ennakointi-menetelmä.

TTL tuotti tietoa toiminnanohjausjärjestelmienkehittyvästä käytöstä Diverty-hankkeessa. Digita-lisoituvat ja verkottuvat työprosessit toimivattyöhyvinvoinnin, innovatiivisuuden ja työn suju-vuuden edistäjinä. Hankkeessa tähdätään uusiindigitalisaatiota hyödyntäviin sosiaalisiin innovaa-tioihin ja parannetaan järjestelmiä käyttävientyön tuottavuutta, tehokkuutta, työhyvinvointia jatyöturvallisuutta.

TTL tutki työaikaa koskevan kehittämisen ja työ-aikojen kuormittavuuden arviointiin kehitettyjenmenetelmien vaikutuksia terveyteen ja työhönosallistumiseen. Painopisteenä olivat jaksotyönkehittäminen julkisella sektorilla, teollisuuden uu-det vuorojärjestelmät sekä joustava asiantuntija-työ.

IPD-WORK-tutkimuksessa tutkittiin työaikojen

26

vaikutuksia sekä uusia psykososiaalisia terveysris-kejä. Työterveysennuste-projektissa tutkittiinmitkä työhön liittyvät psykososiaaliset tekijät jayksilölliset tekijät parhaiten ennustavat työkyvyt-tömyyttä.

Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimuksessa(Kunta10) 65 089 kuntatyöntekijää vastasi kyse-lyyn (vastausprosentti 72 %), jossa selvitettiintyötä ja työn organisointia, työyhteisön tilan-netta, johtamista ja työssä jatkamista. Päätulok-set: johtaminen ja esimiestyö paranivat edelleenkunnissa. Työmäärä on lisääntynyt ja vaikutus-mahdollisuuksissa työssä tapahtuviin muutoksiinon eroja ammattiryhmien välillä.

TTL osallistui työterveyshuollon rahoitus- ja kor-vausjaoksen toimintaan.

TTL osallistui hallituksen LAPE-kärkihankkeensuunnitteluun (syventävä suunnitelma: Viedäänkäytäntöön perheystävällisen työpaikan toiminta-malleja) ja tarjoamme maakuntiin palvelutuot-teita. Vuonna 2016 kirjoitettiin useaan ammatti-lehteen ja ammattijärjestölehteen perheystävälli-sistä työpaikoista ja annettiin aiheesta paljonhaastatteluja. TTL oli aktiivinen myös somessa.

TTL kehittää Isä hoitaa -projektissa Työ@Elämä -esimiesvalmennuksen työpaikoille. Kunteko-oh-jelman kanssa perustettiin oppimisverkosto: Per-hemyönteiset kuntatyöpaikat – työn ja muun elä-män yhteensovittaminen. Lisäksi julkaistaan kaksitieteellistä artikkelia ja työpaikkojen opaskirja.

”Hyvän mielen työpaikka” -kokonaisuuden mää-rittely aloitettiin yhteistyössä STM:n kanssa.

Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4TTL seuraa työnteki-jöiden kemikaalial-tistumista Suo-messa.

Kemikaalialtistumisesta kertyy tietoa TTL:n rekis-tereihin sekä palvelu- että tutkimustoiminnankautta. Esim. v. 2016 TTL teki työhygieenisiä selvi-tyksiä noin 370 kappaletta. Aloitimme projektin,jonka tarkoituksena on kerätä ja julkaista näistäja biomonitorointianalyyseista rekistereihin kerty-nyttä ajantasaista altistumistietoa ns. Kemikaalit

27

ja työ -internetsivustolle. Myös v. 2016 valmistu-neet tutkimushankkeet toivat uutta tietoa altistu-misesta kemikaaleille, erityisesti Leikkuunesteal-tistumiseen liittyvä hanke, Materiaalia lisäävänvalmistuksen kaasu- ja hiukkaspäästöt -hankesekä Hiukkaset ja melu kaivosympäristössä- jaTyöperäinen altistuminen hormonitoimintaa häi-ritseville aineille -hankkeet. Lisäksi TTL julkaisi 10vuoden biologisen altistumisen tilastot kromi-,nikkeli- ja kadmiumaltistumisesta ja päivitti FIN-JEM-altistumismatriisin kemiallisten aineidenosalta vuoteen 2015 asti. Uusina hankkeina käyn-nistyi mm. kiertotalouteen liittyvä selvitys ja työn-tekijöiden nikkelialtistumista selvittävä tutkimus.Lisäksi valmisteltiin laajaa v. 2017 alussa alkavaabiomonitorointitiedon keräämiseen liittyvää EU-projektia.

Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4TTL tuottaa tietoa javälineitä kemikaa-lialtistumisen hallin-taan työpaikoillasähköisessä muo-dossa.TTL parantaa kemi-kaaliturvallisuuttatyöpaikoilla vaikut-tamalla kemikaali-ja työsuojelulainsää-dännön kehittämi-seen ja implemen-tointiin Suomessa jaEU:ssa.

TTL on jatkanut kemikaaliriskinhallinnan välinei-den tuottamista julkaisemalla joukon malliratkai-suja liittyen mm. suojainten käyttöön sekä tavoi-tetasot pölyaltistumiselle ja dieselpakokaasualtis-tumiselle. Suomenkielisellä, ilmaisella Stoffen-manager® -ohjelmistolla on jo yli 1300 rekiste-röitynyttä käyttäjää. Käynnissä olevassa Kemikaa-liturvallisuuden hallinnan tilannekuva työpaikoilla-hankkeessa (KEMTIKU) pyritään löytämään oikeakemikaaliriskien hallinnan lähestymistapa erityyp-pisille työpaikoille ja helpottamaan riskinhallin-nan tehokasta toteuttamista. Kemikaalivihi-ver-kostoa on käytetty hyväksi kemikaaliriskinhallin-tatyövälineistä viestimisessä. Olemme osallistu-neet vuonna 2016 julkaistun uuden HTP-luette-lon valmisteluun. Luettelo sisälsi uudet/päivitetytohjeet 16 ilmaraja-arvolle ja kolmelle biologiselleviiteraja-arvolle. Olemme osallistuneet aktiivisestiEU:n kemikaaliviraston riskinarviointikomiteantyöhön toimien mm. raportoijina kahdelle laajallekromaattien käyttöä koskevalle lupahakemuk-selle sekä kahdelle luokitus-/DNEL-ehdotukselle.Olemme myös olleet aktiivisessa roolissa komis-sion REACH- ja OSH-raja-arvojen tieteellisiin pe-rusteisiin liittyvässä selvitystyössä, jonka tarkoi-tuksena on selkeyttää näiden lainsäädäntöjen ra-japintoja.

28

Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4TTL kehittää kemial-listen riskien hallin-taa kriisitilanteissa(C-valmiustoiminta)

Vuonna 2016 astui voimaan uusi 5-vuotinen so-pimus C-osaamiskeskuksen toiminnasta. Siihenliittyen on päivitetty C-osaamiskeskuksen toimin-taperiaatteet tämänhetkistä tilannetta vastaaviksi.TTL on edelleen yhdessä THL:n kanssa ylläpitänytC-osaamiskeskuksen päivystyspalvelua, johon onyhteydenottoja tullut keskimäärin kaksi kappa-letta kuukaudessa. C-valmiuden parantamiseksituotettiin lisäksi uusia OVA-ohjeita 10 kappalettaja päivitettyjä kansainvälisiä kemikaalikortteja 7kappaletta ja jatkettiin kemikaalikorttien suo-mentamista. C-osaamiskeskuksen toimintaa tul-laan evaluoimaan laajemmin v. 2017 osana kan-sainvälistä IHR (international health regulations) -evaluaatiota.

Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4TTL tutkii nanoaltis-tumista ja kehittäämenetelmiä riskin-arviointia varten jatuottaa ohjeistustatyöpaikoille nano-riskien hallintaan.

TTL:n koordinoimassa Nanosolutions-hankkeessa(EU FP7) kehitettiin menetelmää, jolla teollistennanohiukkasten vaarallisuutta voidaan jatkossaarvioida nykyistä pienemmän tietomäärän perus-teella. TTL osallistui mm. EU:n rahoittamiin ca-LIBRAte- ja GUIDEnano-hankkeisiin, joissa kehite-tään riskinarviointimenetelmiä. Lisäksi julkaistiinNanotekniikan lupaukset -kirja.TTL selvitti altistumista nanohiukkasille ja kemi-kaaleille 3D-tulostustyössä ja laati tietokortinsekä malliratkaisun turvallisesta 3D-tulostuksestatyöpaikoilla.

Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4TTL pilotoi ja levit-tää e-PIRA -tuot-teen pienyritystentyöturvallisuus- jatyöterveysriskienhallintaan.

TTL aloitti ePIRA-tuotteen tuotteistamisen hake-malla tuotteen kehittämiseen yhteistyöyrityksiäsekä työterveyshuollosta että pienyrityksistä.Vuonna 2016 tehtiin ensimmäiset digitaalisetpalvelukonseptit, joihin haettiin palautetta yrityk-siltä. Uudelle sähköiselle palvelulle tuotettiinmarkkinointimateriaalia ja siitä kerrottiin koh-deyrityksille.

Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4TTL tuo työpaikko-jen käyttöön Nollis-verkostopalvelun ja

Nolla Tapaturmaa -foorumin sähköinen verkos-topalvelu Nollis avattiin jäsentyöpaikoille ja Nol-lis-palvelun osaksi tehtiin kaikille työpaikoille

29

osallistuu Nolla ta-paturmaa -ajattelunlevittämiseen ar-kiympäristöihin yh-teistyössä THL:nkanssa kotien tur-vallisuuskulttuurinvahvistamiseksi.

avointa materiaalia. THL:n kanssa yhteistyötä teh-tiin Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisynkoordinaatioryhmässä sekä valtakunnallisissakampanjoissa: Pysy pystyssä ja tapaturmapäivä -kampanja, jossa vuonna 2017 teemana oli kiire jatapaturmat.

Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4TTL selvittää yhteis-työssä THL:n, TTK:nja aluehallintoviras-tojen työsuojeluvas-tuualueen kanssatyösuojelutoimin-nan tilaa, tutkimus-ja kehittämistarvettaja toteuttaa tarve-lähtöisesti hankkeita

TTL aloitti työpaikkojen työsuojelun tutkimuksenja kehittämistarpeiden kartoitustyön.

Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4TTL osallistuu EUOSHA:n Terveelli-nen työ -kampan-jaan.

TyhyverkostoX:n puitteissa järjestettiin aktiivisestikampanjan tilaisuuksia ja alueellisia tempauksia.TTL:n edustajia on ollut puhumassa muissa tilai-suuksissa yhdessä Työelämä 2020 -hankkeen jayrittäjäjärjestöjen kanssa. Näkyvyyttä on nostettumyös kansainvälisesti ja sosiaalisessa mediassahttp://www.terveellinentyo.fi/

Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4Opiskelijat: TTL ke-hittää ja toteuttaaratkaisuja opiskeli-joiden opiskeluky-vyn tukemiseen yh-dessä THL:n kanssa

TTL osallistuu opis-keluterveydenhuol-lon kehittämiseenyhteistyössä THL:nkanssa opiskeluky-vyn tuen ja ammat-tialojen ympäristö-tekijöiden erityis-piirteiden osalta.Päävastuu onTHL:llä.

TTL suunnitteli THL:n kanssa yhteistyössä opiske-luterveydenhuollolle koulutuksen eri ammattialo-jen altisteista (koulutus 6 paikkakunnalla). TTLkokosi ajatuksia opiskelukykyindeksin kehittä-miseksi. Opiskelijoiden terveyskyselylomake onlähes valmis, mukana yhteistyössä myös ODA-hanke ja useita opiskeluterveydenhuoltoyksi-köitä. TTL on toteuttanut koulutusta huumeasi-oista- ja sora-lainsäädännöstä vuodesta 2015.Yhteistyötä koulujen kanssa tehdään ammatti-tautien poliklinikalla.

Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4Osatyökykyisille väyliä työelämäänTTL edistää työter-veyshuoltojen, koor-dinoivaa työtä teke-vien ja työnantajien

TTL osallistuu osa-työkykyisten hoito-polkujen kehittämi-seen (yhteys sote-uudistukseen).

TTL selvitti kyselytutkimuksella työterveyshuollonammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden osaa-mista osatyökykyyn liittyvästä palvelujärjestel-mästä, keinoista ja etuuksista.

30

osaamista osatyöky-kyisten työllistymi-sen ja työssä jatka-misen tukemisessa.

TTL osallistuu osa-työkykyisten työllis-tymistä ja osalli-suutta tukevan pal-velujärjestelmänsekä terveydenhuol-lon ja muiden tuki-toimien kehittämi-seen ja arviointiinsekä kehittää ja to-teuttaa ratkaisujatyöttömien työky-vyn tukemiseen yh-dessä STM:n kärki-hankkeen Osatyöky-kyisille tie työelä-mään, terveyden-huollon ja THL:nkanssa. TTL tekeeOsatyökykyisille tietyöelämään kärki-hankkeessa toteu-tettavien koulutus-ten arvioinnin.

TTL osallistuu työt-tömien terveyspal-velujen kehittämi-seen yhteistyössäperusterveyden-huollon ja THL:nkanssa (työttömienterveyspalvelumalli,Työkykyviisari osanaSOLMUa, sote-uu-distus, 6 kk:n työter-veyshuolto-kokeiluja koulutus). Veto-vastuu työttömienosalta THL:llä.

TTL osallistui yhdessä muiden toimijoiden kanssakärkihankkeessa toteutettavaan koulutushank-keeseen, kohderyhmänä etenkin työterveyshuol-lot ja työantajat (2016–2017).

TTL toteutti ESR-rahoituksella hankkeen ”Osatyö-kykyisten työosallisuuden tukeminen ohjaavaa jakoordinoivaa työtä tekevien ammattiryhmienosaamista kehittämällä”.

TTL aloitti yhdessä THL:n kanssa koordinaa-tiohankkeen (2016–2018) Osatyökykyisille tietyöelämään (OTE) kärkihankkeen projektissa 7Polut hoitoon ja kuntoutukseen. Projektin tavoit-teena on kehittää saumaton työkyvyn tuen pal-veluketju sekä työllistymiseen että työhön paluu-seen. Koordinaatiohanketta toteutetaan yhteis-työssä THL:n, STM:n ja alueellisten kokeiluhank-keiden kanssa. TTL laati syksyllä 2016 toisen han-kesuunnitelman OTE-kärkihankkeen projektiin(Koulutuksella muutokseen OTE2, 2017–2019).Hankkeessa arvioidaan Kuntoutussäätiön jaSTM:n toteuttamien 15–18 työkykykoordinaatto-rikoulutuksen vaikutuksia koulutukseen osallistu-jien työotteeseen, osaamiseen ja yhteistyöver-kostoon. Lisäksi arvioidaan erilaisten työky-kykoordinaattorien yrittäjyysmallien toteutumistaja koulutuksessa syntyviä hyviä käytäntöjä. Mo-lemmilla projekteilla on yhteys sote-uudistuk-seen.

TTL osallistui STM:n Osatyökykykyiset työssä -oh-jelman (OSKU, 2013–2015) tulosten levittämiseenja tuotti koulutuspalveluja mm. työkykykoordi-naattorikoulutukseen. Osku-ohjelman tuloksistalaadittiin digitaalista aineistoa STM:n rahoitta-massa viestintähankkeessa.

TTL toteutti Kelan rahoituksella THL:n ja Kehitys-vammaliiton kanssa järjestelmällistä kirjallisuus-katsausta kuntoutuksen vaikuttavuudesta kehi-tysvammaisten henkilöiden toimintakykyyn jatyöelämään osallistumiseen. Lisäksi TTL toteuttiKelan rahoituksella tutkimuksen mielenterveyden

31

häiriöiden vuoksi työkyvyttömien nuorten aikuis-ten taustasta ja työelämään paluuta ennustavistatekijöistä.

TTL vahvisti työterveyshuollon henkilöstön osaa-mista ja kehitti toimintamalleja työterveyshuollontyökyvyn koordinaatioon työkyvyn/osatyökyvyntukemisessa Hahmotus-hankkeessa.

TTL toimeenpani yhdessä työterveyshuoltojen,työpaikkojen ja yliopistokumppanien kanssa le-vittämiskokeilun työterveysneuvottelumallistaosatyökykyisten työhön paluun, työhön kiinnitty-misen, työssä jaksamisen ja työuran tueksi ja ar-vioi sen vaikuttavuuden. Vuonna 2016 kerättiinaineisto työterveysneuvottelutilanteista mallin ra-kentamista varten.

TTL on kehittämässä työpaikoille työolosuhteidenmukauttamisen toimintamallin perustuen uusim-paan tutkimustietoon. Vuonna 2016 toteutettiinuuden toimintamallin kehittäminen, kokeilu ja ar-viointi sekä digitaalinen oppimisohjelma (2016–2017).

TTL osallistui vammaisten yrittäjyyttä koskevaantutkimukseen yhdessä muiden tutkijatahojenkanssa.

Työttömien terveyspalvelujen sisältöä ja raken-netta kehitettiin TTP-hankkeessa (2015–2018).Perusterveydenhuollon osaamista lisättiin osallis-tavan koulutuksen kautta. Tutkimus 300 pv työt-tömänä olleiden työ- ja toimintakyvystä havai-tuista tekijöistä käynnistyi. Hankekokonaisuudenitsearviointi toteutui.

Työhön kohdistuvat interventiot -tutkimuksessatavoitteena on selvittää erityyppisten työhönkohdistuvien interventioiden vaikutuksia työhönpaluuseen, sairauspoissaoloihin ja työkyvyttö-myyseläkkeisiin. Hankkeessa selvitetään tilapäis-ten työjärjestelyjen vaikutuksia työhön paluuseenliikuntaelinten kivuista ja masennusoireista kärsi-

32

villä työntekijöillä. Kehitämme työkykytodistuk-sen (fitnote), jossa työterveyslääkäri ottaa kantaatyöjärjestelyihin.

Tilapäisten työjärjestelyjen vaikutukset tuki- ja lii-kuntaelinten kipuihin ja masennusoireisiin -tutki-muksessa selvitetään työssä jatkamiseen ja työ-hön paluuseen liittyviä tekijöitä tuki- ja liikunta-elinten kivuissa ja masennusoireissa.

Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 5Otetaan käyttöön kokeilukulttuuriTTL kehittää ja ko-keilee työterveys-huollon yksiköidenkanssa keinoja, joillalisätään työterveys-huollon toimintaa jasen vaikuttavuuttatyöpaikoilla, työter-veyshuollon toimin-nan kohdistamistariskiryhmiin sekäyhteistyön lisää-mistä työpaikansekä työsuojelunkanssa. (ks. kaikilleyhteiset: Yhden luu-kun toimintamalli)

TTL käynnistää ko-keilun pk-yritystenkanssa, aloittaa uu-det ESR-hankkeet jauusien kokeilujensuunnittelun.

TTL toimeenpani yhdessä työterveyshuoltojen jatyöpaikkojen kanssa valtakunnallisen levittämis-kokeilun työterveysneuvottelumallista osatyöky-kyisten työhön paluun, työhön kiinnittymisen,työssä jaksamisen tueksi ja työuran tueksi ja ar-vioi sen vaikuttavuuden. Vuonna 2016 kerättiinaineisto työterveysneuvottelutilanteista mallin ra-kentamista varten ja aloitettiin digitaalisen oppi-misohjelman valmistelu.

TTL osallistui pienten työpaikkojen yhteistoimin-nan kehittämiseen työturvallisuus- ja työterveys-palvelujen hankinnassa mm. Työterveys-, työtur-vallisuus- ja työhyvinvointipalvelujen (TTT-palve-lut) uudet hankinta- ja organisointimuodot -ESR-hankkeessa (Tyhyverkostox-hankkeen osahanke).Kokeilut käynnistyivät vuonna 2016.

Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä – vaikutta-van työterveysyhteistyön hyvät käytännöt ja indi-kaattorit -hankkeessa (2015–2018) kehitetääntyöterveysyhteistyötä laadun, vaikuttavuuden jahyvien käytäntöjen rakentamisen kautta. Hank-keen tuloksena syntyy vaikuttavuusindikaattorit.

TTL tuotti ja levitti Promo@Work-hankkeessa tie-toa siitä miten työterveyshuolto, työsuojelu jatyöpaikan toimijat saadaan mukaan kehittämäänterveyttä edistävää toimintakulttuuria työpai-koille.

TTL selvitti työterveysyhteistyön merkitystä lii-kuntaelinvaivoihin liittyvän työkyvyttömyyden

33

TTL organisoi on-line-tyyppisen neu-vontapalvelun yrit-täjille ja pienille yri-tyksille työterveys-ja työsuojeluasioissa(Syty2000 digitali-saatio).

ehkäisyssä ja kehittää työterveyshuollon toimin-tatapoja.

TTL tuottaa tietoa sairauspoissaolojen omailmoi-tuskäytännön käyttöönotosta ja vaikutuksista yri-tysten, henkilöstön, esimiesten sekä työterveys-huollon kannalta.

ELVO – Elinvoimaa organisaatioon hankkeessakehitettiin organisaatioiden työhyvinvointijohta-mista organisaatioiden tarpeista lähtien. Lisäksihankkeessa aloitettiin rakentamaan työhyvin-vointijohtamisen mallia, joka julkaistaan vuonna2017.

Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa(YTT)-hankkeessa selvitettiin yritysten työkyky-johtamisen eroja ja niiden vaikutuksia työkyvyt-tömyyden ehkäisyyn tehtyjen investointien jatyökyvyttömyyskustannusten väliseen suhtee-seen. Tutkimus osoitti, että työkyvyttömyyskus-tannuksiin voidaan vaikuttaa, mutta ei yksittäisillätoimilla. Yritysten strateginen työkykyjohtaminen,toimijoiden hyvä yhteistyö ja tavoitteiden viemi-nen käytäntöön havaittiin keinoiksi, joiden yh-teisvaikutuksella työkyvyttömyyskustannuksiaonnistuttiin alentamaan. Menestyvissä yrityksissätyökykyä tukevat ja palauttavat toimenpiteet olikohdennettu oikein, tietoa oli käytettävissä ja yh-teistoiminta oli koordinoitua.

Online-tyyppinen neuvonta katettiin pienyritys-ten työsuojelu- ja työterveysasioita koskevia digi-taalisia palveluja kehittämällä.

Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4TTL toimeenpaneeTyöelämä 2020 -hanketta ja tiivistäätyöelämän kehittä-miseen liittyvienalueellisten verkos-tojen yhteistyötä(TYHY-verkosto,

TTL osallistuu Työ-elämä 2020 -hank-keeseen: koordinoiTerveys ja hyvin-vointi -kokonai-suutta ja osallistuuInnovointi ja tuotta-vuus -kokonaisuu-teen.

TTL osallistui Innovointi ja tuottavuus -työryhmäntoimintaan. Tarkoituksena on koota työpaikkojavarten Hyvän johtamisen -sivusto. Hanke viivästyiTTL:n www-sivujen uudistuksen takia. Sen sijaanTyöterveyslaitos oli mm. keskeisesti järjestämässäkahta Work Up! -tapahtumaa, jotka kokosivattyöelämätoimijoita kuten ammattijärjestöjenedustajia. Lisäksi avattiin Työhyvinvoinnin hyvienkäytäntöjen (Tepsi) tietopankki Yritys-Suomennettisivuilla.

34

ELO-verkosto, Työ-elämä 2020-ver-kosto).

TTL toteutti useita kehittämishankkeita asiakasor-ganisaatioissa. Nämä liittyivät uusiin organisoin-nin, oppimisen ja kehittämisen tapoihin, kokeilu-kulttuurin tukemiseen työpaikoilla.

Työn digitalisoituminen tuo uusia oppimishaas-teita mutta tarjoaa myös uusia keinoja oppimisenedistämiseksi. Woble-hankkeessa kehitettiin me-nestyksellisesti videoiden käyttöön perustuviaoppimiskäytäntöjä robottikirurgiassa. Videoidenja muiden digitaalisten kuvien käytöllä on suuripotentiaali työssäoppimisessa. Tuloksia julkaistiintieteellisissä julkaisuissa.

Osana Fiksu työ alustatalouden aikakaudella –SWiPE -tutkimushanketta TTL oli käynnistämässäalustataloutta koskevaa yhteiskunnallista keskus-telua Suomessa. Aihepiiristä ei aiemmin ole ollutpaljon keskustelua. TTL nosti tapahtumissa jamediassa esiin erityisesti työntekijöiden tilanteenja työntekijyyden muotojen murroksen alustata-louden globaalilla ja digitaalisessa aikakaudella.

Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4TTL kehittää johta-misen arviointia jalevittää hyviä johta-miskäytäntöjä

TTL edistää mahdol-lisuuksien mukaanhyvän johtamisenkriteereiden käyt-töönottoa organi-saatioissa ja tuottaatietoa mm.osaamisen ja työssäoppimisen edistä-miseksi ja uudista-miseksi organisaa-tioissa.

Osana Työelämä2020 -hanketta aloitettiin kehit-tämään Hyvän johtamisen -sivustoa. Johtamistakehitettiin asiakasorganisaatioiden kanssa, lisäksijohtamisen merkityksestä käytiin keskustelua so-siaalisessa mediassa.Hyvää johtamista edistettiin myös ELVO – elin-voimaa organisaatioon - ja Yhteistyö tulokselli-sessa työkykyjohtamisessa -hankkeissa.


Sote-uudistusTTL osallistuu työ-terveyshuollon roo-lin ja tehtävien mää-rittelyyn sote-uudis-tuksessa sekä tukeetyöterveyshuollonorganisoitumista ja

TTL osallistuu järjes-tämislakia, rahoitus-mallia sekä tuotan-tomallia koskevaanvalmisteluun ja työ-ryhmiin.

TTL on ollut aktiivisesti mukana valmistelutyössäja työryhmissä. TTL järjesti työterveyshuoltoakoskevan keskustelun tukemiseksi seminaarin jaesitteli skenaariot työterveyshuollon roolista tule-vaisuuden sote-järjestäytymisessä. TTL julkistityöterveyshuollon kehittämisestä 11.5.2016 kan-nanoton, joka vaikutti Brommelsin työryhmän

35

terveydenhuollonpalvelujärjestelmänuudistuksessa jatyöterveyshuollonkattavuuden paran-tamista sote-alu-eilla.

päätelmiin ja hallituksen linjauksiin työterveys-huollon kehittämisestä.

TTL määritteli hallituksen asettaman toiminnalli-sen integraation keskeiset tavoitteet, aloitti kon-taktoimaan perustettavien maakuntien muutos-johtajia, tuotti raportin työterveyshuollon sai-raanhoidon kustannusten vaihtelusta kapitaa-tiorahoitusta koskevan päätöksenteon taustaksi,kokosi työterveyshuollon edustajat päättämäänväliaikaisten maakunnallisten työterveyshuollonedustajien valinnasta ja organisoi heidän verkos-tonsa. TTL aloitti maakunnallisen työterveyshuol-lon järjestämistä tukevien maakunnallisten tieto-pakettien rakentamisen.

Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 5TTL tukee sote-uu-distusta kehittä-mällä työterveys-huoltoa ja tervey-denhuollon eri taso-jen yhteistyötä työ-kyvyn tuen näkökul-masta alueellisesti.

TTL jatkoi sairaanhoitopiireissä työkyvyn huomi-oonottavien hoitoketjujen/hoitopolkujen esilläpitämistä, mutta vuoden aikana toiminnan paino-piste siirtyi sote-muutoksen kysymysten käsitte-lyyn. Työkyvyn tuki on yksi tärkeimmistä kysy-myksistä soten ja työterveyshuollon toiminnalli-sen integraation rakentamisessa.Henkilöstö strategisena resurssina – Uudistun, In-nostun, Onnistun! -osatutkimuksessa tutkittiinmuutosten henkilöstö- ja työhyvinvointivaikutuk-sia kunnissa ja kuntatyöntekijöiden työn voima-varoja ja hyvinvointia edistäviä johtamiskäytän-töjä.

Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4TTL edistää työter-veyshuollon verkos-tojen (SEITIT) toi-mintaa osana sote-uudistusta vahvista-malla työterveys-huollon alueellistatoimintaa sekä yh-teistyötä muun ter-veydenhuollonkanssa.

Työterveyslaitos tukee sote-uudistusta kehittäentyöterveyshuoltoa ja terveydenhuollon eri taso-jen yhteistyötä työkyvyn tuen näkökulmasta alu-eellisesti SEITTI-verkostojen ja hanketoiminnankautta.TTL kehitti työterveyshuollon roolia osana SOTE-muutosta TYÖKE – Verkostoilla tehoa SOTEen,työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen -ESR-hankkeessa.


36

TTL tukee alueellisiatoimijoita yhteistyö-käytäntöjen raken-tamisessa eri sote-alueilla työterveys-huollon, terveyden-huollon ja kuntou-tuksen välille mah-dollistamaan sujuvathoito- ja kuntoutus-polut ja prosessit

TTL osallistuu alu-eellisten hoitoketju-jen rakentamiseentukemalla paikallisiatoimijoita, selvittäätyöterveyshuollonosallistumista asiak-kaan palvelutarpeenarvioimiseen sekätyökyvyn tuen jatyöhön paluun alu-eelliseen koordinaa-tioon (yhteys Osa-työkykyisille tie työ-elämään -kärki-hankkeeseen).

TTL:n aktiivinen maakuntien sote-valmistelijoidenkontaktointi luo edellytyksiä työkyvyn huomi-oonottavien alueellisten hoitoketjujen rakentami-seen tulevissa sote-maakunnissa.TTL kehitti työterveyshuollon roolia osana SOTE-muutosta TYÖKE – Verkostoilla tehoa SOTEen,työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen -ESR-hankkeessa.


TTL seuraa sosiaali-ja terveydenhuollonhenkilöstön hyvin-voinnin tilaa sote-uudistuksen aikana

TTL toteuttaa Sote-palvelurakenneuu-distuksen henki-löstö- ja työhyvin-vointi-vaikutukset -katsauksen yhdessäTHL:n kanssa ja kat-sauksen sosiaali- jaterveydenhuollon,kuntahenkilöstön jaerikoissairaanhoi-don henkilöstöntyöoloista ja tervey-destä (Kunta10).

TTL jatkoi kuntasektorin tutkimusta. TTL tekiSTM:lle aloitteen uudesta Sote5/MK18-kyselyn japalvelun rakentamisesta. Suunnittelutyön tämäntoteuttamiseksi käynnistettiin.

Sosiaalityöntekijöiden hälyttävää kuormitustilan-netta korjaamaan tarkoitettavan ”kansallisen oh-jelman” suunnittelu käynnistettiin.

Kunta10-tutkimuksessa kerätään 2 vuoden väleinseurantatieto 11 kaupungin sosiaali- ja tervey-denhuollon sekä muun kuntahenkilöstön työnkuormittavuudesta, työyhteisöjen toimivuudesta,johtamisen laadusta ja terveydestä. Kunta10:nkierros toteutettiin ja palautteiden anto organi-saatioille käynnistettiin.

Erikoissairaanhoidon henkilöstöstä kerätään vas-taavaa tietoa, joka mahdollistaa työelämän muu-tosten vertailemisen ajassa ammattiryhmien si-sällä ja niiden välillä.

Kuntasektorin tutkimuksen kehittämiseksi suun-niteltiin työyhteisöjen kehittämistoimenpiteidenvaikuttavuutta selvittävä hanke. Hankkeessa sel-vitetään, minkä indikaattorien muutoksilla on toi-vottuja terveys- ja hyvinvointivaikutuksia.

Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 5Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen

37

Julkisia palveluja jahallinnon prosessejadigitalisoidaan

Laitos tekee omandigitalisaatiosuunni-telman ja käynnistäätoimeenpanon.

Laitoksen johtoryhmä käsitteli ja hyväksyi digita-lisaatiosuunnitelman ja käynnisti sen toimeenpa-non. Lisäksi TTL oli mukana Yhden luukun toi-mintamallin valmistelussa ja TEPSI-tietopankinkokoamisessa. TTL:n toimintoja ja palveluita työ-paikoille digitalisoidaan.

Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4Digitalisaation to-teuttaminen STM:nkärkihankkeissa

Merkittävissä hank-keissa KA-mene-telmä ja hanke-salkku ovat käy-tössä. Laitos toimiiKA vuosikellon jahallintamallin mu-kaisesti noudattaenyhteistä arkkiteh-tuuria.

Laitos noudattaa yhteistä arkkitehtuuria ja mer-kittävissä hankkeissa KA-menetelmä ja hanke-salkku ovat käytössä.

Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4–Terveyden ja hyvin-voinnin seurannanja tilastoinnin digi-talisointi, toimipaik-katiedot ja tiedollajohtaminen

THL käynnistää ny-kytilakartoituksen,tavoitetilan määri-tyksen ja hanke-suunnitelman mu-kaiset toimeenpa-not. TTL osallistuu.

TTL on keskustellut nykytilasta THL:n kanssa.Sote-ohjausarkkitehtuuriin otetaan työterveys-huoltoa koskevat parametrit mukaan.


Yhden luukun toi-mintamalli

TTL osallistuu hank-keeseen.

Työterveyslaitos osallistui yhden luukun toimin-tamallin rakentamiseen ja tuotti tietoa Yritys-Suomi.fi-palveluun erityisesti pienten yritysten,yrittäjien ja aloittavien työpaikkojen työterveys-ja työturvallisuustarpeisiin

Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4TTL tekee Yritys-Suomi-yhteistyötä jaosallistuu yhdenluukun periaatteentoteuttamiseen(FirstLine), palvelu-jen kokoamiseen japäivittämiseen.

TTL osallistuu yhdenluukun toimintamal-lin rakentamiseen jatuottaa palveluuntietoa, joka soveltuuerityisesti pienten jaaloittelevien työ-paikkojen työturval-lisuus- ja työter-veysasioiden kun-toon saattamiseen.TEPSI-ratkaisutieto-kanta yhdistetään

Työterveyslaitos osallistui yhden luukun toimin-tamallin rakentamiseen ja tuotti tietoa Yritys-Suomi.fi-palveluun erityisesti pienten yritysten,yrittäjien ja aloittavien työpaikkojen työterveys-ja työturvallisuustarpeisiin.

Tepsivät teot työelämään (TEPSI) -tietopankkitarjoaa kaikkien työpaikkojen käyttöön hyviä käy-täntöjä ja ratkaisuja esim. työhyvinvointiin, työta-poihin ja tuottavuuteen. TEPSI julkaistiin Yritys-Suomi-sivuilla keväällä 2016. Vuoden aikanaTEPSI-sivuilla oli vierailijoita n. 6 000, hyviä käy-

38

palveluun ja TEPSInylläpitäminen.

täntöjä tutkineita käyttäjiä n. 4 000. Sivuston vi-suaalista toteutusta kehitettiin ja uusia ratkaisujavietiin tietopankkiin. Suunnitelmat TEPSI-tieto-pankkia koskevasta tiedonlevittämisestä mm.kouluttajille ja ratkaisujen havainnollisesta luokit-telusta ovat käynnissä.

Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4Vakiintuneen ver-kostomaisen yhteis-työn arviointi (THF)

TTL osoittaa toi-menpiteet, jotka vä-littömästi ja pysy-västi vakiintuivatosaksi Työterveys-laitoksen koordi-noimaa toimintaa.

Työhyvinvointifoorumin (THF) toiminta jatkuiTyöpaikkojen työhyvinvointiverkoston (Tyhyver-kosto) toimintana. Verkosto toimii koko Suo-messa alueellisesti ja sen toiminta koordinoidaanTyöterveyslaitokselta. Verkosto on laajentunuttoimintavuoden aikana edelleen vastaamaan tu-levia maakuntia ja konkreettisesti vienyt eteen-päin kv. verkostoyhteistyötä. Myös THF:n face-book-sivusto siirtyi Työpaikkojen työhyvinvointi-verkoston facebook-sivustoksi. Työterveyttä, työ-turvallisuutta ja työhyvinvointia verkostoituen -hankekokonaisuudessa kehitetään Tyhyverkostoaedelleen yhteistyön ja osaamisen verkostoksi.Verkostotyön kehittämiseen liittyen verkostontoimintaa arvioitiin syksyllä 2016 laajalla verkos-tokyselyllä sekä SNA-verkostoanalyysilla. Tulos-ten pohjalta kehittämistyö jatkuu edelleen. Arvi-ointikyselyt toistuvat vielä 2 kertaa syksyyn 2018mennessä.

Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 5Tulossopimuksenvaikuttavuustavoit-teet 2019

Tulostavoitteet2016

TTL toiminnot ja arvio

TOIMINNALLINEN TEHOKKUUSHallinnonalan yhtei-set ICT-hankkeet

Laitos tekee omanICT- linjausten toi-meenpanosuunni-telman. Toimeenpa-not yhteishank-keissa käynnistettyja yhteinen hallinta-malli käytössä.Korotetun tietotur-van projekti eteneeja laitos tuottaa ky-ber-turvallisuudentilannekuvaa.

Laitos toteuttaa ICT-linjauksia soveltuvin osin.Korotetun tietoturvan projekti etenee valituillakohdealueilla. Laitos osallistuu kyberturvallisuu-den tilannekuvan tuottamiseen.


39

Virastolla on valtionhankintatoimen kehit-tämishankkeen(HANKO) mallin mu-kainen ohje virastonhankintatoimen oh-jauksesta ja organi-soinnista. Se sisältääerityisesti hankintojensuunnittelun ja val-mistelun osana toi-minnan ja taloudensuunnittelua.

Laitos on laatinutohjeen virastonhankintatoimen oh-jauksesta ja organi-soinnista ja se onotettu käyttöön.

Hankintojen ohjausta ja organisointia koskevatoimintaohje on hyväksytty ja käytössä.


Valtion toimitilastra-tegian mukainen tila-tehokkuus saavute-taan vuoteen 2019mennessä.

On laadittu suunni-telmat siitä, miten jamissä aikataulussavaltion toimitilastra-tegian mukaiseentilatehokkuuteenpäästään (Vuonna2019: 18 neli-öön/henkilö)

TTL:ssä oli edelleen käynnissä laaja, kaikkia toimi-pisteitä koskeva tilaprojekti. Vuonna 2016 toimi-tiloja vähennettiin yli 16 000 m2 verran. Yli 200henkilöä muutti työpistettä vuonna 2016. Toi-mintoja keskitettiin ja tiivistettiin, jotta tilatehok-kuus paranisi. Vuoden 2015 lopussa tehdyt yt-neuvottelupäätökset muuttivat vuonna 2016TTL:n henkilöstörakennetta ja näitä koskevia tila-muutoksia tehdään edelleen osana tilaprojektia.


Taulukko 4. Työterveyslaitoksen tuotot 2016

Kannattavuus 2015toteuma

2016tavoite

2016toteuma

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus:· tuotot, 1000 € 18 500 19 000 18 500· kustannukset, 1000 € 19 300*Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, % 100 100 100

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus· Rahoitus muilta ministeriöiltä/ virastoilta 1 336 500 382· EU-puiteohjelmarahoitus ja muu laadullisesti

kilpailtu EU-rahoitus600 634

· Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR)-rahoi-tus ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR)-rahoi-tus

1 126 1 600 1 838

· Muu EU-rahoitus 0 0· Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 4 027 0 0· Rahoitus Suomen Akatemialta 675 1 500 2 042· Rahoitus Tekesiltä 1 281 1 200 993· Kotimaiset yritykset 100 39· Kotimaiset yksityiset rahastot ja säätiöt 1 900 1 781

40

· Kunnat ja kuntaliitot 10 7· Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tulot 0 319· Ulkomaiset rahastot ja säätiöt 0 0· Ulkomaiset yritykset 0 85· Muu ulkomainen rahoitus 400 379Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaa-vuus, %

46 % 52,7 % 49 %

* mukana työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kulut.

Taulukko 5. Tuottojen ja valtionavun kehitys 2010–2016

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Tuotot (M€) 28,7 30,3 30,0 31,4 30,0 29,0 28,6

Tuloutettu valtionapu (M€) 38,5 37,1 37,5 37,1 36,5 33,0 22,9

Valtionavun osuus me-noista (%)

57 55 56 54 55 55 47

Taulukko 6. Valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan kulut, tuotot ja tuottoaste 2010–2016

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

VOO-kulut 47,7 45,2 46,1 47,6 46,8 41,1 32,2

VOO-tuotot 11,8 11,0 11,4 11,9 13,1 12,4 11,3

VOO-tuotto % 25 % 24 % 25 % 25 % 30 % 30 % 35 %

Lain mukainen 20 % oman toiminnan tuottovaatimus valtionapuun oikeuttavassa toiminnassa ontoteutunut. Vaatimustaso ylittyi 15 prosenttiyksikköä vuonna 2016.

Taulukko 6. Henkilöstöä koskevat seurantatiedot

Tulostavoite2016 (ja 2016–2019)

2015 2016

Henkilöstömäärä (htv) seurataan 590 htv 488 htvJohtaminen, osaaminenja työkyky· Työtyytyväisyysbaro-

metrin (VM Baro) ko-konaisindeksi

Vähintään 3,5

VM Baro: TTL:n tulosten kokonaisin-deksi sekä kaikki kuusi määriteltyä kysy-mystä ylittävät valtion keskitason.

Kokonaisindeksi: 3,52 (Valtio 2015: 3,50)

6 kysymystä:kysymys 1.5: 3,35 (3,26)kysymys 1.2: 3,41 (3,34)kysymys 4.3: 3,21 (3,10)kysymys B2.1: 3,64 (3,36)

Kokonaisindeksi:3,52

41

Tulostavoitteet on asetettu siten, että ne on mahdollista saavuttaa laitoksen käytettävissä olevallarahoituksella. Työterveyslaitokselle oli vuoden 2016 talousarviossa myönnetty valtionapua 25,6miljoonaa euroa.

Taulukko 7. Rahoitus 2011–2016

Toimintamenot 2011toteuma

2012toteuma

2013toteuma

2014toteuma

2015toteuma

2016toteuma

Menot (1000 euroa) 66 939 67 083 68 762 66 267 60 161 49 052

Toimintamenomomentillenettoutettavat tulot

30 308 29 987 31 408 30 093 29 029 28 567

Nettomenot 36 631 37 096 37 354 36 174 31 069 20 485

Talousarvio/kehys 37 628 37 369 37 964 36 543 33 287 25 280

Tilikauden tulos 758 527 – 240 287 1 956 2 442

· sairauspoissaolot(pv/htv)

Enintään 7,5pv/htv

kysymys 7.2: 3,39 (3,19)kysymys 2.4: 3,76 (3,61)

Sairauspoissaoloprosentti 2,5 %.Sairauspoissaoloja 6,2 pv/htv

Sairauspoissaoloja4,8 pv/htv

Henkilöstörakenne· eläkkeelle siirtymisen

keski-ikä (vuotta)· työkyvyttömyyseläk-

keelle jäävien osuus (%henkilöstöstä)

· määräaikaisten osuus(% henkilöstöstä)

vähintään 64,8 v

enintään 0,3 %

Vanhuuseläkkeelle siirtymisen keski-ikä64,7 v. Kaikki eläkkeet 63,5 v.

0,3 %

18 %

64 v.

0 % (ainoastaanyksi osatyökyvyt-tömyyseläke)16 %

42

Taulukko 8. Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus toiminnoittain 2013–2016.

Menot (1000 euroa) Omat tuotot (1000 euroa) Valtionapu (1000 euroa)

2013 2014 2015 2016 2013 2014 2015 2016 2013 2014 2015 2016

Tiedolla vaikut-taminen 9 114 8 631 7 547 1 680 1 485 960 7 434 7 146 6 587

Ratkaisujen ke-hittäminen 22 661 21 422 18 239 9 369 9 108 8 329 13 292 12 314 9 910

Asiakasratkaisut 20 763 20 369 20 007 18 445 18 451 18 453 2 318 1 918 1 554Osaamiskeskus-ten 16 224 15 845 14 368 1 914 1 049 1 350 14 310 14 796 13 018toiminta

Yhteensä 68 762 66 267 60 161 31 408 30 093 29 092 37 354 36 174 31 069

46 % 45 % 45 % 54 % 55 % 55 %

Asiantuntijatyö 4 810 494 4 316Palvelu ja kou-lutus 19 304 18 464 840

Tutkimus ja ke-hittäminen 17 241

8 4758 766

Sisäinen toi-minta 7 697 1 134 6 563

Yhteensä 49 052 28 567 20 485

53 % 47 %

43

4 Rahoitus ja tilinpäätösanalyysi

Rahoituksen rakenne

Työterveyslaitos saavutti ylijäämäisen tuloksen. Vuoden 2016 ylijäämä oli 2,44 milj. euroa, nousuavuoteen 2015 verrattuna oli 0,5 milj. euroa.

Toiminnasta rahoitettiin valtionavulla 47 %, loput toiminnasta rahoitettiin omalla maksullisella toi-minnalla.

Tuotot

Toiminnan tuotot ylittivät budjetoidun tason ja olivat 28,6 milj. euroa. Tuotot laskivat edelliseenvuoteen nähden 0,5 milj. euroa.

Valtionapua saatiin 25,6 milj. euroa, mikä oli 7,3 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2015.

Kulut

Kulut pysyivät kokonaisuudessaan hyvin hallinnassa, käyttömenot ja henkilökulut olivat 46,7 milj.euroa. Kustannukset alittivat selkeästi vuoden 2015 tason sekä kulubudjetin. Lähes kaikki kustan-nuserien osalta saavutettiin merkittäviä säästöjä.

Laitehankintoihin ja muihin pitkävaikutteisiin menoihin käytettiin 2,3 milj. euroa ja ne vähenivätvuodesta 2015 0,9 milj. eurolla. Osa vuodelle 2016 suunnitelluista hankinnoista siirtyi vuodelle2017 tilinpäätöksessä, yhteensä 2,1 milj. euroa.

TaseTaseen loppusumma oli 67,3 milj. euroa, nousua edelliseen vuoteen nähden oli 3,2 milj. euroa.

44

5 Arviointien tulokset ja sisäisen valvonnan vahvistuslausuma

Vuonna 2016 Työterveyslaitoksessa valmisteltiin siirtymistä ISO-9001:n mukaiseen laatujärjes-telmään, joka perustuu johtamis-, asiakas- ja tukiprosesseihin. Työterveyslaitoksen keskeisim-mät prosessit on kuvattu ja määritelty vuoden 2016 aikana. Lisäksi toiminnanohjeistusta uu-dessa organisaatiossa saatettiin laatujärjestelmän mukaiseksi. Laitoksen johtoa ja henkilökun-taa koulutettiin ISO 9001:n mukaiseen toimintaan.

Laitoksen johtoryhmän, tutkimus- ja palvelukeskusten ja Kehitys ja tuki -yksikön johdon katsel-mukset – sisäiset auditoinnit – pidettiin uuden laadunhallintajärjestelmän mukaisesti. Lisäksivuonna 2016 toteutettiin FINASin tekemät ulkopuoliset määräaikaisarvioinnit, jotka kohdistui-vat suojainten testaustoimintaan, työhygieeniseen näytteenottoon ja sertifiointitoiminnan(S039) uudelleen arviointiin. Ydintoiminnan laatua ja riskejä arvioitiin CAF-järjestelmällä vuosi-kellon mukaisesti.

Työterveyslaitoksessa arvioidaan ja tarkastetaan toiminta ja talous vuosikellon mukaisessasuunnittelu- ja seurantaprosessissa.

Sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskinhallinta täyttivät sille asetetut tavoitteet vuonna 2016.

6 Yhteenvetotiedot havaituista väärinkäytöksistä

Toimintakertomusvuonna ei ollut väärinkäytöksiä.