Embed Size (px)
Citation preview
4 2 0 0 9
Eläköityminen
Työurien pidentäminen
Eläkeikä täynnä:miksi jatkaa työssä, miksi siirtyä eläkkeelle?
Eläkeläisjäsen saa täydet jäsenedut
Vanhuus ja viisaus, nuoruus ja hulluus
Pitääkö vanha sanonta edelleen paikkansa; ovatko kaikki vanhat viisaita ja nuoret hulluja? Tätä uskallan vahvasti epäillä, mutta kyllä ajatuksessa varmasti myös jonkinlainen totuuden siemenkin lienee.
Itse tulkitsen asiaa niin, että viisautta on sellainen ihmisen toiminta, jossa hän on osaa käyttää aiemmin saamaansa oppia tai kokemuksia hyvin tai luovasti uudessa tilanteessa päästäkseen hyvään lopputulok-seen. Sinällään tällaisella toiminnalla ei ole mitään tekemistä iän kanssa, mutta sen helpompaa luulisi viisaan toiminnan olevan, mitä enemmän ihmisellä on kasassa näitä aiempia kokemuksia tai saatua oppia. Siten siis ikä on tässä hyvä edesauttaja.
Toki meillä on joukossamme iso määrä ihmisiä, joilla kyllä on ikää, mutta siitä huolimatta elämän varrella karttuneita asioita ei osata tai haluta käyttää ratkaisuja tehtäessä, vaan toimitaan aivan samoin kuin on aina ennenkin tehty, miettimättäkään pitäisikö tai voisiko toimintamallia muuttaa. Tämä ei ole vii-sautta vaan laiskuutta tai urautumista. Ajattelen, että kun puhumme esimerkiksi hiljaisen tiedon siirrosta, meidän on syytä miettiä haluammeko siirtää nuorille työntekijöille todellakin oppia, käytännön tuomaa viisautta vai vain urautuneita, paikalleen jämähtäneitä toimintatapoja.
Tässä Kuminan numerossa pohditaan paljon ikään liittyviä kysymyksiä: eläkeikää, työurien pidentämistä ja sitä, kuinka vielä neljänkymmenenkin työvuoden jälkeen jaksaisi antaa parastaan myös työssä. Meillä puheissa vilisevät termit ikäjohtaminen, ikärasismi ja hiljaisen tiedon siirto. Lehtemme sivuilla näihin asioihin antavat oman kommenttinsa myös haastattele-mamme jäsenet, joilla on jo pitkä työura takanaan.
Julkisessa keskustelussa edellytetään työurien pi-dentämistä, jotta eläkkeemme pystytään jatkossakin rahoittamaan. Tämäkin kysymys koskee sekä nuoria
että ikääntyneitä jäseniämme: pitäisikö työelämään päästä nykyistä nuorempana vai nostaa eläkeikää? Mie-lenkiintoista oli kuulla Akavan neuvottelupäälliköltä Minna Helteeltä, että nyt keskimääräinen eläkeikä on 59,4 vuotta, mutta vanhuuseläkkeelle jäädään keskimäärin 63,2-vuotiaana. Suurin ongelma on työ-kyvyttömyyseläkkeelle jäävien suuri määrä ja eläkeiän varhainen alkaminen, noin 52-vuotiaana.
Mielestäni on täysin turhaa syyllistää työntekijöitä varhaisesta eläköitymisestä niin kauan kuin yritykset siirtävät talousvaikeuksissaan vanhimmat työnteki-jät kortistoon. Se on toimintamalli, jossa yksittäisen työntekijän halulla pidentää työuraansa ei ole min-käänlaista painoarvoa.
Toivon kaikille jäsenillemme pitkää ikää ja jaksamista työssä sekä samalla mukavaa vuoden vaihdetta!
Maarit Helénpäätoimittaja
Kumina Kuntien asiantuntijat KUMULA ry:n jäsenlehti [email protected] JULKAISIJA Kuntien asiantunti-jat - Kommunala specialister - KUMULA ry, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki, [email protected] JÄRJESTÖ-
PÄÄLLIKKÖ Jussi Näri, puh. 0201 235 384 ja 0400 816 284, [email protected] PÄÄTOIMITTAJA Maarit Helén, puh. 040 749 2299, [email protected] TOIMITUSKUNTA Maarit Helén, Reija Ala-Peijari, Eeva Lampinen, Jussi Näri, Tarja Vuorinne, Tuija Heikkilä TOIMITTAJA JA ILMOITUSMYYNTI Tuija Heikkilä, puh. 050 430 5792, [email protected] SVENSK RESUMÉN KÄÄNNÖS Solveig Stormbom ULKOASU Marja Muhonen PAINO Forssan Kirjapaino Oy PAINOS 3 000 kpl ISSN 1796-3605 4. vuosikerta. Neljä numeroa vuodessa. www.kumula.fi KANSIKUVA Kansikuva Pirjo Pietikäinen eläkepäiviensä harrastuksen parissa, tämänsyk-syisellä litografia -kurssilla Helsingin kivipainossa. Kuva Sinikka Salakka.
Ari
Ijä
s
K U M I N A 4 / 2 0 0 93
Iisakin kirkkoa ihmettelemässä.
KUMULA järjesti jälleen kaivatun jäsenmatkan. Lokakuun puoli-välissä parikymmentä henkeä suuntasi Pietariin. Matkan varrella poikettiin Viipurissa ja Terijoella. Pietarissa tutustuttiin muun muassa Eremitaasiin, Kunstkameraan ja Iisakin kirkkoon, sekä Pavlovskissa Paavalin palatsiin. Matkaa emännöi liiton puheenjohtaja Maarit Helén.
Kumulalaiset jäsenmatkalla
Pietarissa
Sadekaan ei estänyt kumulalaisia tutustumasta Paavalin palatsiin ja Pavlovskin puistoon.
Lounastauolla Viipurissa.
Työssä
Eläkkeellä
Työttömänä
Opiskelija
Osa-aikatyössä
Vuorotteluvapaalla
Työssä
Eläkkeellä
Työttömänä
Osa-aikatyössä
Vuorotteluvapaalla
Työssä
Eläkkeellä
Työttömänä
Osa-aikatyössä
Työssä
Eläkkeellä
Työttömänä
Osa-aikatyössä
Työssä
Eläkkeellä
Osa-aikatyössä
Työssä
Eläkkeellä
44K U M I N A 4 / 2 0 0 9
Eläkeläisenäkin KUMULAssaEläkeläinen, jää jäseneksi!Eläkkeelle jäävän KUMULAn jäsenen ei suinkaan tarvitse – eikä edes kannata – erota liitosta. Eläkeläisen jäsenmaksu on vain 50 € vuodessa ja sillä saa käyttöönsä moninkertaisesti enemmän rahan-arvoisia jäsenetuja. Lisäksi jos jäsen jää eläkkeelle kesken vuoden, on hänen palkasta pidätetystä jäsenmaksustaan kertynyt jo niin paljon, että 50 €:n eläkeläisjäsenmaksu peritään vasta seuraavana vuonna. Lasku maksusta lähetetään jäsenelle automaattisesti.
Eläkkeelle jäävän jäsenen on tärkeää päivittää tietonsa liiton jäsenrekisteriin. Sen voi tehdä joko puhelimitse soittamalla Akavan Erityisalojen jäsensihteereille tai netistä tulostetulla perin-teisellä lomakkeella tai 24 tuntia vuorokaudessa käytössä olevan sähköisen asioinnin avulla. Se aukeaa sivujen www.akavanerityis-alat.fi -etusivun yläpalkin linkistä. Linkin takana on käyttöohjeet. Ensikertaa kirjautuessa käyttäjätunnus on jäsennumero (se löytyy jäsenkortista), salasana on syntymäaika.
Liitto toivoo, että jäsenet päivittäisivät jäsenrekisteriin niin puhelinnumeronsa, osoitteensa kuin muuttuneen sähköposti-osoitteensa. Sähköpostitse jäsen voi saada vaikkapa tietoja uusista jäseneduista, tapahtumista ja palveluista.
Jos eläkkeelle jäävä jäsen sen sijaan haluaa erota liiton jäsenyy-destä, on eroamisesta ilmoitettava liittoon kirjallisesti.
Päivitä tietosi jäsenrekisteriin:• Jäsensihteerit, palvelunumero 0201 235 370• www.akavanerityisalat.fi Jäsenyys Jäsentietojenpäivitys Eläkkeelle siirtyminen• www.akavanerityisalat.fi Sähköinen asiointi
Rahanarvoisia etuja eläkeläisjäsenille Vain 50 €:n vuosittaisella jäsenmaksulla KUMULAn eläkeläis-jäsen saa käyttöönsä liiton kaikki jäsenedut. Vakuutusedut ovat alle 68-vuotiaille, muut edut iästä riippumattomia. Vakuutus tuo turvan niin ulkomaan matkoilla kuin vaikkapa teatteriretkellä kotimaassa. Hotelli-, matka-, bensa-, autonvuokraus-, kirja-, lehti- ja kuntosalieduista on varmasti iloa jokaiselle. Perhe- ja perintö-oikeudellinen neuvonta on kullanarvoinen etu kaikille jäsenille, mutta erityisesti ikääntyville. Jäseneduista enemmän sivulla www.akavanerityisalat.fi Jäsenyys Jäsenedut.
Joululahjoja uudella jäsenedulla!Tämän vuoden jäsenetu-uutuus tarjoaa Editan tietokirjoja 50 %:n alennuksella ja Yhtyneiden Kuvalehtien lehtitilauksia 30 %:n alennuksella. Lisätietoja: www.akavanerityisalat.fi Jäsenyys Jäsenedut Tietokirjat ja lehdet.
Perhe- ja perintöoikeudellinen neuvontaa jäsenetunaAkavan Erityisalat ry:n lakimies Tuire Torvela antaa jäsenetuna jäsenille perhe- ja perintöoikeudellista neuvontaa ja konsultointia. Hänen avullaan hoituvat niin avioehtosopimukset, avioero, omai-suuden ositus, perunkirjoitus, testamentit ja perinnönjako kuin perintöverosuunnittelu. Yhteydenoton jälkeen neuvonta ja asiakir-jojen laatiminen sujuu joko liiton toimistolla Helsingin Pasilassa tai sähköpostitse. Jos kyseessä on vaikkapa testamentti, Torvela laatii asiakirjan ja neuvoo jäsentä, miten asiakirja tulee todistaa oikeaksi, jotta se on varmasti pätevä. Yhteydenotot: Tuire Torvela puh. 0201 235 356 tai [email protected].
KUMULA on monimuotoinen. Jäsenten ammattien ja nimikkeiden kirjo on valtava. Liiton ikärakenne on myös rikkaus: KUMULAn vanhin jäsen on syntynyt 1929, nuorin 60 vuotta myöhemmin eli 1989. Kun toinen on 80-vuotias ja toinen 20-vuotias ovat heidän odotuksensa liiton palveluilta oletettavasti erilaiset. Jäsenistön ikärakenne on liitolle myös suuri haaste: yli puolet, 58 %, jäsenistä on yli 50-vuotiaita.
60–65-vuotiaat KUMULAn jäsenet
–3030–3940–4950–5960–
KUMULAn ikäjakauma sukupuolen mukaan Yhteensä
172 6 %
406 15 %
587 21 %
1028 37 %
574 21 %
60
61
62
63
64
65
60-vuotiaat
yhteensä
107
61-vuotiaat
yhteensä
120
62-vuotiaat
yhteensä
102
63-vuotiaat
yhteensä
102
64-vuotiaatyhteensä
53
65-vuotiaatyhteensä
21
5K U M I N A 4 / 2 0 0 9
Työuria on pidennettävä, jotta Suomen julkinen talous saadaan kestävämmälle pohjalle. Tavoitteesta vallitsee yhteis-ymmärrys, keinoista ei. Palkansaajapuoli korostaa työhyvinvointia, työnantaja-puoli eläketurvan leikkauksia. Yhteinen näkemys tulisi löytää tämän vuoden loppuun mennessä.
Akava ja muut työmarkkinakeskus-järjestöt ovat sitoutuneet etsimään vai-kuttavat keinot työurien pidentämiselle. Suomalaiset jäävät nykyisin eläkkeelle keskimäärin hieman yli 59-vuotiaina. Se on liian aikaisin Suomen julkisen talouden kestokyvyn kannalta. Työurien pidentäminen on välttämätöntä, jotta voidaan turvata julkisten palvelujen ra-hoituspohjan kestävyys ja pitää verorasi-tus kohtuullisena.
Työkyvyttömyys ongelman ydinToisin kuin luullaan, ongelma ei johdu vanhuuseläkeiästä, joka on tällä hetkellä joustava 63–68 vuotta. Vanhuuseläkkeel-le siirtyvät jatkavat työelämässä jo nyt yli 63-vuotiaaksi. Siten maan hallituksen alkuvuodesta esittämä vanhuuseläkeiän alaikärajan nosto 63 vuodesta 65 vuoteen on tehoton keino pidentää työuria.
Ongelman ydin on työkyvyttömyys-eläkkeiden suuri määrä. Yli kolmannes eläkkeelle jäävistä siirtyy työkyvyttömyys-eläkkeelle, keskimäärin 52-vuotiaina. Mielenterveyssyistä eläkkeelle jäävien kes-ki-ikä on vielä alhaisempi, noin 48 vuot-ta. Työkyvyttömyyseläkkeitä myönnetään mielenterveyssyistä enemmän kuin tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia. Masen-nus eläkkeen perusteena on korostunut erityisesti asiantuntija-ammateissa.
Työhyvinvoinnilla pitkiin työuriinTyömarkkinakeskusjärjestöt haarukoivat parhaillaan työuria pidentäviä toimenpi-teitä kahdessa eri neuvotteluryhmässä: työeläkeryhmässä ja työelämäryhmässä. Ryhmien perustamisesta sovittiin 2009 alussa, kun hallitus peruutti aikeensa nostaa vanhuuseläkeiän alarajaa.
Tavoitteena on suomalaisten työurien pidentäminen kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Eläkkeelle jäämisen kes-ki-ikä halutaan nostaa vähintään 63,4 vuoteen.
Neuvottelutilanne on haasteellinen, koska palkansaaja- ja työnantajajärjes-töillä on erilaiset käsitykset keinoista, joilla työuria pystytään pidentämään. Akava tavoittelee käynnissä olevissa neu-votteluissa työaikojen joustavoittamista, parempia koulutusmahdollisuuksia, hy-vää johtamista ja esimiestyötä sekä työ-terveyshuollon kehittämistä. Ratkaisun avaimet ovat työpaikoilla, joiden olosuh-teiden perusteella päätökset eläkkeelle siirtymisestä tehdään. Eläkelainsäädäntöä tiukentamalla työurat eivät pitene.
Ikäsyrjintä kuriinTyönantajat näkevät asian toisin. Elinkei-noelämän Keskusliitto vaatii varhaiselä-keväylien tukkimista. Se haluaisi poistaa kokonaan osa-aikaeläkkeen ja työttö-myysturvan lisäpäivät eli ikääntyneiden työntekijöiden ns. työttömyysputken. EK on väläyttänyt myös 40 vuoden työ-historiaedellytystä vanhuuseläkkeelle. Lisäksi työnantajat haluavat siirtää eläke-karttuman painotusta lähemmäksi alinta vanhuuseläkeikää.
Palkansaajapuolella näitä ehdotuksia on lähes mahdoton hyväksyä. Osa-aika-eläkkeen ikärajaa on vasta päätetty nostaa ja työttömyysputken ehtoja tiukentaa ns. sosiaalitupon yhteydessä. Esitykset varhaiseläkeväylien tukkimisesta tuntuvat vastuuttomilta – etenkin, kun työnanta-jilla on tapana kohdistaa irtisanomiset ja lomautukset ikääntyneisiin työnte-kijöihin. Akavan ja muiden palkansaa-jakeskusjärjestöjen mielestä työnantajat on saatava lopettamaan ikäsyrjintä ja pitämään ikääntyneet työssä.
Ikäsyrjinnän lopettamiseksi Akava, SAK ja STTK ovat ehdottaneet työnan-tajille lisää vastuuta irtisanomisesta aiheu-tuvista kustannuksista. Nyt uudelleen-kouluttamisen ja muiden työllistymistä edesauttavien toimenpiteiden kustannuk-set jäävät yhteiskunnan harteille.
Työelämäryhmä on päässyt yksimie-lisyyteen neljästä korista, joista toimen-piteitä haarukoidaan. Ensimmäinen on työurien alkupää. Toisena korina ovat työkyvyttömyyttä ehkäisevät keinot, ku-ten työterveyshuollon kehittäminen. Kol-manteen kuuluvat työhyvinvointiasiat, joissa Akava painottaa työaika-, koulutus-
ja johtamiskysymyksiä. Neljännessä ovat ikääntyneiden erityiskysymykset.
Tavoitteessa onnistuminen tärkeääAkavan kannalta on erittäin tärkeää, että työurien pidentämistavoitteessa onnis-tutaan. Mikäli työurat pitenevät tavoit-teen mukaisesti, julkisten palveluiden rahoituspohja voidaan turvata ilman verorasituksen kiristämistä. Yksi vuosi lisää työuriin pienentää julkisen talou-den kestävyysvajetta kolmella miljardilla eurolla. Vuoden 2005 eläkeuudistus pi-dentää eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan työuria jo 1,5 vuodella. Myös alkuvuonna solmittu sosiaalitupo tuo pienen pidennyksen.
Loppuosa tulee hakea työelämäpuolen asioista, ilman eläketurvaan kohdistet-tavia leikkauksia. Tämä on käytännössä tehokkain ja vaikuttavin tapa. Työurat pitenevät vain, jos työntekijöillä on intoa jatkaa työssä, hyvä fyysinen ja henkinen terveys sekä työnantaja, joka pitää työn-tekijöistään kiinni.
Työurien pidentäminen:
Avainasemassa työolosuhteet, ei eläkelainsäädäntö
Edunvalvontajohtaja Minna Helle toimii Akavan edustajana työelämän kehittä-mistä tarkastelevassa Ahtelan ryhmässä.Lakimies Jarmo Pätäri toimii Akavan edustajana Suomen työeläkepolitiikkaa linjaavassa Rantalan ryhmässä.
Ma
rja
Mu
ho
ne
n
K U M I N A 4 / 2 0 0 96
Hannu Simström keräsi tuoreeseen väitöskirjaansa Tunneälytaidot ikäjoh-tamisessa lähes 1 300 kunta-alan työn-tekijän näkemyksiä esimiestensä tun-neälytaidoista ja niiden merkityksestä ikäjohtamiseen. Tutkimuksen mukaan kunta-alan esimiesten tunneälytaidoista heikoimpia ovat ryhmä- ja yhteistyö-taidot, kannustavuus ja taito hallita konflikteja.
Ikäjohtamisella tarkoitetaan työnte-kijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisjohta-misessa, työn suunnittelussa ja orga-nisoinnissa. Ikäjohtaminen merkitsee työyhteisön vanhempien työnteki-jöiden tietotaidon hyödyntämistä ja
sukupolvenvaihdoksen onnistunutta toteutusta.
Hyvä ikäjohtaminen vaikuttaa hen-kilöstön osaamiseen, yhteistyöhön, mo-tivaatioon, työkykyyn ja työssä jaksa-miseen. Työurien pidentäminen on ikäjohtamisen suurin yhteiskunnallinen haaste.
Työterveyslaitoksen mukaan esimie-hen tulee kiinnittää huomiota ikäjoh-tamisessa neljään näkökulmaan: ikä-asenteeseen, yhteistyön rakentamiseen, töiden yksilölliseen suunnitteluun ja kommunikointitaitoon.
Ikäasenne tarkastelee ikääntymi-sen tuomia positiivisia ja negatiivisia muutoksia. Yhteistyön rakentamiseen
suositellaan hierarkkisuuden sijasta eri-ikäisten erilaista osaamista hyödyntäviä tiimi- ja ryhmätyön malleja. Töiden yk-silöllinen suunnittelu ottaa huomioon ikääntyvän muuttuneet tarpeet. Kom-munikointitaito, keskustelu, avoimuus ja yhteinen suunnittelu parantavat mah-dollisuuksia sitoutua muutoksiin.
Ikääntyvien johtamisessa on avain-asemassa kokemuksen arvostaminen. Ikääntyneelle työntekijälle kertynyt osaaminen, ns. hiljainen tieto, siirtyy parhaimmillaan nuoremmille kollegoil-le kaikille osapuolille antoisan mento-roinnin avulla.
Jos hiljaisen tiedon siirtoon ei kiin-nitetä työyhteisössä huomiota, saattaa työntekijän siirtyessä eläkkeelle hävitä ensiarvoisen arvokasta tietoa ja taitoa. Kokemuksen arvostuksen puute saattaa johtaa ikäsyrjintään.
Ikäsyrjintä työyhteisössä on työsyr-jintärikos. Ikäsyrjintää vastaan on ole-massa myös Euroopan unionin direktii-vi, joka koskee kaikkia ikäryhmiä.
Mikä kumman
ikäjohtaminen?
Koko ajan tiukentuvat tehokkuustavoitteet, jatkuva uuden oppiminen, epävarmuus, kiire ja stressi. Työelämän haasteet saattavat rassata eri lailla eri-ikäisiä työntekijöitä.Parhaimmillaan työyhteisössä on kuitenkin kaiken ikäisiä. Pitääkö juuri ikääntyneempien työntekijöiden johtamiseen kiinnittää erityistä huomiota?
Eläkesäästämisen veroetu on laajenemassaHallitus antoi syyskuussa Eduskunnalle esityksen pitkäaikais-säästämisen verotuksen uudistamista koskevaksi lainsäädän-nöksi.
Voimaan tullessaan eläkesäästämisen veroetu laajenisi ensi vuoden alusta vakuutuksista muuhun sidottuun pitkäaikais-säästämiseen. Eläkesäästäjälle avataan säästämistili eli ps-tili, ja tulevien eläkepäivien toimeentuloa voi kasvattaa talletuksilla, pörssiosakkeilla tai rahasto-osuuksilla.
Uudessa laissa eläkesäästöjen nostaminen sidotaan vanhuuselä-keikään. Nykyisen yksilöllisen eläkevakuutuksen alaikäraja nousee 62 vuodesta 63 vuoteen. Uutta on myös se, että eläke-säästäjä voi vaihtaa palveluntarjoajaa ilman veroseuraamuksia. Säästämisaikana varoja voi vaihtaa sijoituskohteesta toiseen, mutta niitä tai niiden tuottoja ei voi nostaa ennen eläkeikää.
Tietoa eläkkeistä ja eläketiedoistasiKuntien eläkevakuutus www.keva.fi:• perustietoja eläkkeistä ja eläkevaihtoehdoista• eläkelaskuri• mahdollisuus korjata rekisteriotteen tietoja• tietoa eläkkeiden maksa- misesta• kysy eläketurvastasi• Kunnallinen eläkeopas ja muita eläke-esitteitä pdf- muodossa tulostettaviksi• sivusto myös ruotsin- kielellä
Kansaneläkelaitos Kela www.kela.fi:• perustietoja eläkkeistä• katso eläketietojasi• sivusto myös ruotsinkielellä
K U M I N A 4 / 2 0 0 97
Töissä edelleen
Helinä Kolehmainen työskentelee osastonjohtajana Kok-kolan kaupunginkirjaston tietopalvelussa, vastuualueenaan kaukopalvelu. Alun perin helsinkiläinen Helinä aloitti kirjas-touransa 1969 tuntityöläisenä yliopistonkirjastossa. Sittemmin hän työskenteli useammassakin tieteellisessä kirjastossa.
Helinä syntyi 1.7.1944, Tali-Ihantalan suurtaistelujen aikaan, kuten hän historiaa pääaineena lukeneena huo-mauttaa. 65-vuotiaana hän on edelleen työssä, koska ei koe tympääntymistä.
– Olen sen verran sosiaalinen, että verkko tarkoittaa mi-nulle jotakin, ja töissä on joka päivä uutta tiedossa. Tietysti sitä on kaikenlaista pikkukremppaa, mutta löysin pari vuotta sitten kuntosalin ja kävelen joka päivä työmatkat, iloinen ja työstään innostunut Helinä Kolehmainen kertoo.
Järjestelmällistä ikäjohtamista ei Helinän työpaikalla ole.
– En ole edes pyytänyt semmoista. Jos huomaan, ettei jokin suju, sanon sen kyllä. Koneethan meitä nykyisin määrittävät, mutta sille pitää löytää vastapainoja ja hengähtää.
Helinä ei ole tehnyt päätöstä eläkkeelle jäännistään.– Katson vuoden kerrallaan. Kokkolan kaupungissa tulee
ilmoittaa asiasta pari kuukautta aiemmin. Viimeksi kehitys-keskustelussa esimies jo arveli, että jatkan. Semmoista on suhtautuminen.
Selkeää ikärasismia Helinä ei ole kokenut eikä anna sellaisen vaivata. Asiakkaat päinvastoin ovat tyytyväisiä osaavan asian-tuntijan palvelusta. Hiljaisen tiedon siirtoa ei ole Kokkolan kirjastossa ole järjestetty.
– Taidamme olla liiankin hiljaisia.Helinän ay-sarka on ollut kentällä: hän on antanut vahvan
panoksen luottamusmiehenä ja varapääluottamusmiehenä. KUMULAn jäsenenä hän arvelee pysyvänsä eläköidytty-äänkin.
Eläkepäivät kuluvat aikanaan varmasti rattoisasti.– Voisin matkustaa enemmän, historia kiinnostaa, ja voi
olla, että piristyn uimaan jälleen.
KUMULAn jäsenistä nelisenkymmentä on töissä, vaikka on saavuttanut jo virallisen eläkeiän – niin myös Helinä Kolehmainen ja Bo Rosenberg.
Bo Rosenberg on työskennellyt Turun kaupungin ruot-sinkielisen opetustoimen johtajana vuodesta 1987. Viime huhtikuussa hän täytti 66 vuotta. Eläkkeelle jäännistä hän ei ole tehnyt lopullista päätöstä, mutta saattaa olla, että hän työskentelee vielä puolitoista vuotta eli 68-vuotiaaksi.
– Eläkeikäni olisi ollut korkeampi kuin 63, jos oikein muis-tan 64 vuotta ja kolme kuukautta. Kun uusi järjestelmä tuli voimaan, pidin hyvänä, että työntekijä voi itse päättää, onko 63 hyvä ikä jäädä ja voisiko vielä jatkaa työntekoa. Minun osallani nämä eläkeiän jälkeen työskentelemäni reilut kaksi vuotta ovat olleet ok, Bo Rosenberg miettii.
Ratkaisuun on ollut useita syitä: Rosenbergin vaimo on työelämässä vielä vuosia, työyhteisö on ollut hyvä ja tehtävät mielenkiintoisia.
– Totta kai tilanne olisi ollut toinen, jos olisi sairauksia.Ikärasismia Rosenberg ei ole kokenut. Ikäjohtamisesta ja
hiljaisen tiedon siirrosta on hänen työpaikallaan silloin tällöin keskusteltu, ja muutama vuosi sitten hän oli mukana tuleville rehtoreille tarkoitetussa mentorointikoulutusohjelmassa.
Rosenberg oli aikanaan Kuntien kouluhallintovirkamiesten eli KKHV:n jäsenenä KUMULAn perustavassa kokouksessa. Hän oli myös KUMULAn valtuuston jäsen ja yhden kauden valtuuston varapuheenjohtaja. Niinpä hän sanoo pysyvänsä varmasti liiton jäsenenä eläkkeelle siirtymisensä jälkeenkin.
Erityisiä tulevaisuuden suunnitelmia Bo Rosenbergillä ei eläkepäiviä varten ole viriteltynä.
– Mökkielämään jää sitten enemmän aikaa.
Ku
va
t h
aa
s ta
t el t
uj e
n a
r ki s
t ot
88K U M I N A 4 / 2 0 0 9
Pirjo Pietikäisellä on takanaan pitkä ay-historia: hän toimi aikanaan Kirjastonhoitajaliitossa valtuuston ja hallituksen puheenjohtajana. 15 vuotta sitten Pirjo oli perustamassa KUMULAa ja toimi sen hallituksen ensimmäisenä puheenjohtajana vuodet 1994–2000 sekä myös AEK:n varapuheenjohtajana.
Pirjo toimii vielä Kirjastonhoitajien säätiössä, mutta KUMULAn puheenjohtajuutensa päätyttyä hän on jättäytynyt pois ay-toiminnasta. Lähes kolme vuotta sitten, helmikuun alusta 2007, hän jäi eläkkeelle myös leipätyöstään, Kouvolan kaupunginkirjaston kirjasto-toimen apulaisjohtajan paikalta.
Kouvolaan oli tulossa suuri kuntaliitos, ja kaupunki antoi täkyn suurille ikäluokille, joiden edustajia sen palveluksessa oli paljon. Jotta kaikki eivät jäisi yhtä aikaa eläkkeelle, kaupunki lupasi kompensoida yhden kolmasosan siitä, mitä ennen eläkeikää eläkkeelle jäävä olisi hävinnyt rahassa. Pirjokin tarttui tarjoukseen.
– Jäin varhaiseläkkeelle heti kun se oli mahdollista eli kolme vuotta ennen eläkeikää. Olin siis silloin 60 vuotta ja neljä kuukautta. Pienihän se eläke on, sen huomaa karvaasti, mutta en ole silti katunut, Pirjo
Pietikäinen kertoo.Pirjon haluun jäädä eläkkeelle ennen aikojaan vai-
kuttivat sekä terveys että työ.– Tunsin olevani työkykyinen, mutta työssä alkoi
olla stressaavaa ja tuntui, ettei sitä jaksa.Tuleva kuuden kunnan yhteenliittyminenkin pelotti,
koska Pirjon tonttia olivat henkilöstöasiat, joiden hän aavisti kaatuvan niskaan.
– Olen tyytyväinen, että lähdin. Ei tarvinnut olla sopassa mukana asioissa, joihin ei voi kauheasti vai-kuttaa.
Ilmassa olevia ehdotuksia työurien jatkamisesta ja eläkkeelle siirtymisen lykkäämisistä Pirjo ei käsitä.
– Nuorisotyöttömyys on ihan hirvittävää. Miksi heille ei anneta töitä? Nuorilla on uudet ajatukset ja uudet koulutukset. Vaikka arvostan kokemusta ja hil-jaista tietoa, ei niihin saa jämähtää liiaksi. Työpaikoilla pitäisi olla kaikenikäisiä työntekijöitä.
Ikärasismia Pirjo ei työssä ollessaan kokenut.– Kirjastossa oli tuolloin aika paljon ikäisiäni työn-
tekijöitä. Nyt vanhemmilla voi olla vaikeampaa, sillä lähtöni jälkeen väki on nuortunut paljon. Olin tietysti
Eläkkeellä KUMULAssa ja
Pirjo Pietikäinen ja Mauri Pulkkinen ovat kumulalaisille tuttuja liiton aktiiveja jo vuosien takaa. Kumpikin heistä on eläkkeellä mutta edelleen liiton jäsen. Kuminan toimitus soitti näille kiireisille eläkeläisille ja kysyi, millaisia kokemuksia heillä on työelämän jättämisestä ja eläkkeellä olosta? Mitä heille tänään kuuluu?
Sin
ikk
a S
ala
kk
aTänä syksynä Pirjo Pietikäinen opiskeli kahden viikonlopun mittaisella litografiakurssilla Helsingin kivipainossa. – Kivilitografia oli tosi mielenkiintoista, harmi ettei sitä voi tehdä Kouvolassa, hän suree.
9
KUMULAsta
K U M I N A 4 / 2 0 0 9
– Eläkkeellä ollessa voi matkustella sesonki-kauden ulkopuolella,
iloitsee syyskuun lopulla Varsovassa pistäytynyt
Mauri Pulkkinen.
Ma
ur i
Pu
l kk
i se
n a
r ki s
t o
yksi tulppa, Pirjo vitsailee.Eläkkeellä oloon oli Pirjon mielestä
ihmeen helppoa sopeutua, mutta oike-astaan hän oli kokenut samankaltaisen tilanteen jo jäädessään pois KUMU-LAn aktiivitoiminnasta. Viisaasti hän oli porrastanut ay-harrastuksen lopetta-misen aiemmaksi kuin eläkkeelle jäännin, jotta ne eivät osuisi samaan aikaan.
– Aluksi kun kävin eläkkeelle jäätyäni kirjas-tossa ja luin sen asioista, minua harmitti, kun en tiennyt taustoista kaikkea. Sitten opin, ettei minun tarvitsekaan tietää. Sama se oli KUMULAsta lähtiessäni.
KUMULAn asioita Pirjo seuraa edelleen mielen-kiinnolla.
– Selaan Yhteenvedon ja luen Kuminan. Tuntuu mu-kavalta saada se ja nähdä, että taas on tullut näin paljon uusia jäseniä ja yhä tuokin jaksaa olla mukana.
Jäätyään KUMULAn toiminnasta pois Pirjo halusi täyttää vapaaksi jäänyttä aikaa uudella harrastuksella. Hän hakeutui kansalaisopiston grafiikan ja keramiikan kursseille ja käy edelleen molemmissa. Marraskuun puo-livälissä avautui hänen grafiikannäyttelynsä Tunnelmia Kreikasta ja kotoa. Se on esillä Haanojan kirjastossa Kouvolassa vuoden loppuun.
– Kirjastosta pyydettiin minua heidän uusien ri-pustuskiskojensa ensimmäiseksi käyttäjäksi. Kouvolan Taideseuran työhuoneella olen vedostanut monta päi-vää melkein kellon ympäri. Taiteen tekeminen pitää pään virkeänä.
Kunnostaankin Pirjo pitää huolta: hän lenkkeilee ja käy Pilateksessa. Eikä Taideseuran hallitukseen kuulu-va Pirjo ole päässyt järjestötoiminnastakaan kokonaan eroon.
Mauri Pulkkinen on toiminut KUMULAn hallituk-sessa ja on edelleen liiton tilintarkastaja. Raha-asioissa tarkka ja taitava mies työskenteli Lahden kaupungin hankintapäällikkönä.
Tämän vuoden toukokuun alusta Mauri jäi virallisesti vanhuuseläkkeelle. Sitä ennen hän oli parin vuoden ajan osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Kaikkiaan hänelle kertyi työvuosia nelisenkymmentä.
– Jäin 63-vuotiaan, heti kun se oli mahdollista. En
tuntenut houkutusta jatkaa, koska toi-saalta minulle oli tullut jonkin verran fyysistä kremppaa, toisaalta ammatti oli kohtuullisen haastava. Elämää on työn ulkopuolellakin, Mauri Pulkki-nen muistuttaa.
Talousmies ymmärtää halun piden-tää työuria.– Taloudellisessa mielessä se on varmaan
perusteltua. Mutta kummasta päästä, kun tuntuu, että työelämään siirtyminen on lykkääntynyt
– onko aloitus se järkevämpi pää?Ikärasismia Mauri ei kohdallaan kokenut.– Luoja on ollut suosiollinen, että olen vireä ja ikäis-
täni nuorekkaampi. Olen koko ajan tietoisesti omak-sunut ja opiskellut uusia asioita ja pysynyt ongelmitta teknisen kehityksen mukana. Pidin huonona päivänä semmoista, jolloin ei oppinut jotakin uutta.
Ikäjohtamista hän pitää työpaikka- ja tapauskohtai-sesti arvioitavana.
– Ikäjohtaminen on yksi henkilöstöjohtamisen nä-kökulmista, mutta ei siihen aina ole tarpeita.
Fyysisesti rasittavissa ammateissa ikä tulee väkisin eteen. Erot ovat yksilöllisiä, ja monet joutuvat tekemään täysillä viimeisetkin työvuotensa.
– Helpotustarpeita ei huomioida. Sen sijaan tarjotaan vaikka millaisia taloudellisia kannustimia. Mutta niitä ei laiteta kirstuun mukaan, jos sinne joutuu suoraan työpäivän päätyttyä.
Mauri on eläkkeelle jäätyäänkin jäänyt KUMULAn jäseneksi.
– Minulla on ollut niin positiivisia kokemuksia liiton toiminnasta siltä ajalta, jolloin pystyin olemaan aktiivinen. Ja koska olen edelleen tilintarkastaja, näen, että senkin vuoksi on syytä säilyttää jäsenyys.
Eläkeläinen Mauri Pulkkinen seuraa aikaansa, lukee ja pitää huolta fyysisestä kunnostaan pyöräillen mutta turvallisesti: hänellä on nastarenkaat ja kypärä. Eläke-päivät ovat tuoneet tulessaan myös uuden, kiinnostavan harrastuksen – rahaan liittyvän.
– Olen opiskellut pörssikaupan logiikkaa. Se vaatii aktiivisuutta, sillä tänä päivänä treidaaminen on ainoa tapa, jolla siellä jotakin tienaa. Täytyy vain ruveta hel-littämään, ettei se muodostu työksi, Mauri tunnustaa.
1010K U M I N A 4 / 2 0 0 9
Markkinoinnin osaajan työt eivät lopu. Lokakuun lopussa Ammi Balk-Vuohelainen viimeisteli tarjoilupöytää ennen Akavan Erityisalojen sidosryhmätilaisuuden alkua.
Moni kumulalainenkin varmasti huomasi muutama viikko sitten Suomen Kuva lehden takakannessa mielenkiintoisen ilmoituksen, Facebook-sivun Akavan Erityisalojen Lost in työ -kampanjasta. Sen takana on Akavan Erityisalojen uusi viestinnän ja markkinoinnin suunnittelija Ammi Balk-Vuohelainen.
Anna-Maria Balk-Vuohelaista on pie-nestä pitäen kutsuttu Ammiksi. Ammina hänet tunnetaan myös Akavan Erityis-aloissa, jossa hän aloitti viime huhtikuus-sa työnsä viestinnän ja markkinoinnin suunnittelijana.
Alun perin muotoiluinstituutista me-dianomiksi valmistunut Ammi tuli ay-maailmaan mainostoimistoalalta. Hän on työskennellyt kahdeksisen vuotta copywriterina ja konseptisuunnittelijana, viimeksi Euro RSCG Helsingissä, sitä ennen PHS:lla ja BBDO Helsingissä. Toi-mittajan töitä hän on tehnyt YLElle.
Kolme vuotta sitten Ammi jäi äitiys-lomalle ja hoitovapaalle. Niiden aika hän jatkoi opintojaan Taideteollisessa korkeakoulussa ja teki freelancerina töitä pienemmille mainostoimistoille.
– Vapaalla syntyi ajatus, että mitä jos en palaisikaan mainosalalle, joka on kaikessa ihanuudessaan kuluttavaa ja epäsäännöllistä. Pienen pojan äitinä toivoin tasapainoisempaa työelämää. Kun huomasin AE:n ilmoituksen, tuntui, että paikka on kuin minulle tehty, Ammi Balk-Vuohelainen kertoo.
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja järjestötoiminta olivat Ammille valmiiksi tuttua ja tärkeää, sillä hän toimi aikanaan opiskelijakunnan puheenjohtajana.
– Olen hirveän onnellinen, että sain tämän paikan ja olen viihtynyt mielettö-män hyvin. Tämä on todella mielekästä ja kivaa työtä, mahtavassa työympäris-tössä sekä kiinnostavalla ja kehittyvällä alalla, myös viestinnän ja markkinoinnin osalta.
Liiton tavoitteet markkinointi-viestinnän pohjanaKoska Ammi on Akavan Erityisalojen en-simmäinen viestinnän ja markkinoinnin suunnittelija, on hän voinut itse muo-kata toimenkuvaansa vahvuuksiensa ja erikoisosaamisensa mukaan.
– Se on ollut kivaa, vaikka toisaalta on aina helpompi tulla valmiiseen paikkaan, jossa olemassa olevat rutiinit siirtyvät uudelle työntekijälle.
Ammi tekee viestinnän ja viestintä-päällikön tukena osaltaan tiedotteita ja muuta perusviestintämateriaalia sekä Yhteenveto-lehteä. Työn pääpaino on kuitenkin Akavan Erityisalojen mark-kinointiviestinnän kokonaisvaltaisessa suunnittelussa.
– Lähtökohtana ovat liiton tavoit-teet: millaisia ihmisiä viesteillä halutaan tavoittaa, mitä pitäisi kertoa ja missä kanavissa pitäisi näkyä, jotta jäsenet ja potentiaaliset jäsenet löytäisivät meidät ja kokisivat haluavansa kuulua Akavan Erityisaloihin.
Ammin sarkaa ovat liiton PR-materi-aalit. Hän vastaa markkinointibudjetista ja laatii suunnitelman, mitä seuraavana vuonna liiton markkinoinnissa tapah-tuu.
– Minusta Akavan Erityisaloissa oli jo vahva ja ammattitaitoinen viestinnän osaaminen. Voimme kuitenkin tehdä enemmän, tuottaa visuaalisuudella lisäar-voa. Toivon myös pystyväni kasvattamaan täällä itselleni tärkeää yhteisöllisyyttä.
Lost in työ FacebookissaAkavan Erityisalojen Hyvä työ -edun-valvontakiertue on jatkunut virtuaali-sesti verkossa, Facebookin Lost in työ -sivulla. Ammi ideoi kampanjan kon-taktitoimisto Toisen sekä tuotantoyhtiö Kuubin kanssa.
– Ihmiset hakevat tietoa verkosta enemmän kuin koskaan ja keskustele-vat päätöksistään erilaisissa sosiaalisissa medioissa. Myös ammattiliitoista puhu-taan – halusimme sitä tai emme. On hyvä osallistua dialogiin avoimesti ja valmiina kohtaamaan myös kriittisiä puheenvuo-roja. Halusimme olla rohkeita, ja ottaa askeleen kohti uudenlaista ay-imagoa.
Lost in työ -sivulla kaikki halukkaat ovat päässeet keskustelemaan vapaassa hengessä työelämän muutoksista, ker-tomaan omista kokemuksistaan tiukassa taloustilanteessa sekä tekemään myös kiperiä kysymyksiä niin Akavan Erityis-alojen kuin sen jäsenyhdistysten työn-tekijöille.
– Tavoitteena on ollut avoimen vuo-rovaikutuksen saavuttaminen yhteisö-mediakanavassa, lisäarvon tuominen edunvalvontakiertueelle sekä ihmisten herätteleminen kertomaan työelämän todellisuudesta omin sanoin. Aihe on mitä tärkein, työelämästä ja sen kehi-tyksestä pitää puhua.
Facebook-kampanjaa markkinoitiin jäsenille sähköisellä uutiskirjeellä. Tieto sivustosta levisi myös ihmisten omien kontaktien ja syötteiden kautta.
– Tällä hetkellä sivullamme on jo yli 800 fania, ja vuorovaikutus on aktiivis-ta. Menestyksen salaisuus on liiton sekä jäsenyhdistysten sitoutuneet työntekijät, jotka ovat olleet vastaamassa kysymyksiin
ja tuottamassa sivulle sisältöä. Ensi vuonna Akavan Erityisalat tuo
Facebookiin uusia herätteitä.– Tärkeintä on kuunnella jäseniämme
kanavasta riippumatta.
KUMULAn markkinoinnin tukenaAmmi tekee myös yhteistyötä jäsenjärjes-töjen, kuten KUMULA kanssa.
– Minulle saa aina laittaa sähköpos-tia tai nykiä hihasta, jos tulee mieleen, missä meidän olisi hyvä olla mukana tai näkyä. Toivon, että minua hyödynnetään ja jäsenjärjestöt pyytäisivät minua tueksi ja sparrausavuksi oman viestin tänsä ja markkinointinsa tekemiseen. Uskon voi-vani auttaa myös alan kontaktien sol-mi misessa.
Vaikka yhteiset asiat tehdään yhdessä, ei jäsenyhdistysten ole tarkoitus muuttua Akavan Erityisalojen näköisiksi.
– Kaikilla on hyvä olla oma ilme. Jäsenjärjestöissä tiedetään ja tunnetaan oma jäsenistö ja kohderyhmä parhaiten. Joskus toimitaan Akavan Erityisalat -kär-jellä, joskus jäsenjärjestö edellä.
– Näen Akavan Erityisalat mini-Aka-vana, jossa jokaisella jäsenjärjestöllä on oma brändi ja idea ja ilme. Mitä parem-min jäsenjärjestöt saavat tuotua esiin omaa viestiään omassa kohderyhmässään esiin, sitä paremmin Akavan Erityisalat voi.
Ammi on katsastanut jäsenliittojen nettisivuja ja lehtiä sekä käynyt joiden-kin liittojen kanssa keskusteluja niiden markkinointiviestinnästä.
– KUMULAlla on positiivisella ta-valla konservatiivinen ilme, asiallinen ja tietyllä tavalla KUMULAlle hirveän hyvin sopiva. Se on hyvä pitää, eikä lähteä revittelemään.
Vaikka Ammi muistuttaa, ettei kaik-ki ei sovi kaikille ja kohderyhmät tulee pitää mielessä, voi vakavat ja asialliset asiat esittää myös hauskalla ja kiinnos-tavalla tavalla.
– KUMULAssakin on opiskelijajä-seniä ja lisää nuorta porukkaa tulossa. Pieni kasvojen kohotus on paikallaan. Se ei saa olla kuitenkaan itsetarkoitus, että uudistetaan uudistamisen vuoksi.
Rohkeutta ay-järjestöjen markkinointiinAmmi haluaisi tuoda ay-alan markki-nointiviestintään rohkeutta ja iloa.
– Vaikka ammattiliitoilla on niin pal-jon positiivista historiaa, ne ovat hiljaa saavutuksistaan. Varsinkin nuoremmille ammattiliiton jäsenyys ei ole itsestäänsel-vyys, vaan sitä punnitaan ja mietitään, mitä rahalla saa. Minusta olisi tärkeää tuoda esiin viestiä, mitä kaikkea hy-vää yhteiskunnallinen järjestäytyminen, joukkovoima ja vaikuttaminen on saanut ja saa aikaiseksi.
Erityisesti näinä negatiivisten ay-uu-tisten aikoina Ammi toivoo korostetta-van positiivia asioita. Sen sijaan toisten mollaamisessa ja negaatioiden kautta viestimisessä hän ei näe kaikupohjaa.
– Yhteiskunnassa tulee lisääntymään yhteisöllisyyden korostaminen. Nuorem-matkin kaipaavat yhteisöön kuulumista ja uskon, että ammattiliitoilla on siinä paljon annettavaa.
Akavan Erityisalojen arvoissa näkyvät kestävä kehitys, ekologisuus, kotimaisuus ja kotimaisen työn tukeminen. Kestävän kehityksen valinnat ovat tärkeitä Ammille henkilökohtaisestikin.
– Toivon niiden näkyvän jatkossa voi-makkaammin Akavan Erityisalojen toi-minnassa ja markkinointiviestinnässä.
Ekologinen valinta on myös se, että Hämeenlinnassa asuva Ammi kulkee työmatkansa Helsingin Pasilaan junalla. Matkoilla hän lukee, intohimoisesti.
– Luen useita kirjoja viikossa, enkä jätä mitään kirjaa kesken. Niinpä olen kirjastojen suurkuluttaja ja fani. Suo-malainen kirjastolaitos on aivan käsit-tämättömän hieno. Sitä pitäisi ehdotto-masti tukea ja hypettää enemmän, Ammi hehkuttaa.
K U M I N A 4 / 2 0 0 9 12
KUMULA tuuletti opiskelijoita
Maarit Helén ja Jussi Näri sekä Hallojen Mika Kesseli ja Mika Vertainen.
UDK:n puheenjohtaja Maria Nummela (vas.) ja hallituksen jäsen Terhi Tikkanen, joka edustaa KUMULAa Akavan Erityisalojen opiskelijatoimikunnassa.
KUMULAn järjestösihteeri Jussi Näri (oik.) keskusteluissa illan välittömässä tunnelmassa.
KUMULA järjesti marraskuun puolivälissä opiskelijoille jäsen- ja jäsenhankintatapahtuman. Kutsutut olivat tällä kertaa Tampereen yliopistosta sekä ensimmäisen vuoden kumula-laisten alojen opiskelijoita että ainejärjestöaktiiveja kunnallis-alan opiskelijoiden ainejärjestö Hallat ry:stä ja informaatio-tutkimuksen opiskelijat UDK ry:stä. Erittäin onnistunut-ta iltaa ravintola Tuulensuussa emännöi liiton puheenjohtaja Maarit Helén ja isännöi järjes-tösihteeri Jussi Näri. Vieraat viihtyivät ja kiittelivät. KUMULA on opiskelijoiden keskuudessa hyvässä maineessa ja vetovoi-mainen.
Nykyiset ja tulevat opiskelijajäsenet kuuntelivat tarkasti kumulalaisten puheenvuoroja.
Jussi Näri ja Juho Järvenpää, varajäsen KUMULAn valtuustossa ja Akavan Erityisalojen opiskelijatoimikunnassa.
13K U M I N A 4 / 2 0 0 9
Tervetuloa KUMULAan Merja Honkanen
Me
rja
Ho
nk
ase
n a
rkis
to Kuka ja mistä olet? Millainen koulutus sinulla on?
Olen Merja Honkanen, paljasjalkainen pudasjärve-läinen. Koulutukseltani olen KM eli kasvatustieteiden maisteri. Valmistuin Jyväsky-län yliopistosta erityispeda-gogiikka pääaineena. Lisäksi olen suorittanut johtamisen MBA-tutkinnon.Mitä teet työksesi?
Olen toiminut yli 20 vuotta sosiaali- ja terveystoi-men hallinnossa, pisimmän
ajan täällä Pohjois-Pohjan-maalla Pudasjärven kaupun-gin palveluksessa perusturva-johtajana vuodesta 1995. Joh-dan siis työkseni kaupungin sosiaali- ja terveystointa.Miksi liityit KUMULAan?
Paras-lainsäädännön myötä kuntien sosiaali- ja ter veystoimet ovat kovassa myllerryksessä. Katsoin vii-saaksi hoitaa tässä tilanteessa myös omaa työsuhdeturvaani paremmaksi.Mitkä ovat mielestäsi uuden
liittosi parhaat houkuttimet?KUMULA ja muut aka-
valaiset liitot keräävät ison joukon suomalaista koulu-tettua ja osaavaa väkeä jouk-koonsa. Haluan profiloitua tähän erilaisten osaajien ja ammattilaisten ryhmään.Mitä toivot ja odotat uudelta liitoltasi?
Paneutumista naisten työmarkkina-asemaan kun-takentällä ja myös erityisesti ikääntyvien työntekijöiden työuran jatkon esteisiin.
HA
AS
TA
TT
EL
U
TU
IJ
A
HE
IK
KI
LÄ
Sodan jälkeen syntyneet ovat nähneet 60–70-lukujen poliittisen myllerryksen, käyneet Keihäsmatkalla Teneriffalla ja joutuneet opettelemaan uransa aikana kokonaan uuden maailman, tietotekniikan. Siinä, missä nuorempi sukupolvi on saanut Windows-ympäristön äidinmaidossa, on varttuneempi virkamieskunta opetellut hikoillen hiiren käyttöä.
Vaan eipä tarvitse opetella enää. Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle, ja koko elinikäisen oppimisen klisei-nen riesa on pian mennyttä aikaa. Asiantuntijaseminaarit ja ”kehittämispäivät” vaihtuvat Osuuspankin seniorikerhon teatterimatkoiksi. Viisi uutta sähköpostiviestiä tarkoittaa kuvia lastenlapsista eikä esimiehen kiireellistä kehotusta vir-taviivaistaa toimintoja.
Mutta ennen kuin päivätanssit koittavat eläkesiivelle, on vielä huolehdittava nuoremmasta polvesta. Tähän jokin lok-kiparvimainen konsulttilauma (tiedättehän, sellainen joka sontii kaikki paikat ja pitää julmettua meteliä) on keksinyt suorastaan diabolisen suunnitelman, jota kutsutaan hiljaisen tiedon siirroksi.
Hiljainen tieto lähtee olettamuksesta, että vanhemmalla polvella on jotakin sellaista tietoa ja taitoa, joka pitäisi eh-dottomasti saattaa nuoremman väen tietoon. Usein myös oletetaan, että ilman tätä siirtoa organisaatiosta häviää pe-ruuttamattomasti sen pystyssä pysymisen kannalta olennaista tietoa. Lähtökohtana on siis nykyisten tietojen ja taitojen ehdoton oikeellisuus ja tarpeellisuus.
Entäpä jos nämä eläkkeelle siirtyjät ovatkin olleet jos-sakin asiassa väärässä? Ovatko konsultit missään vaiheessa pysähtyneet ajattelemaan, että hiljainen tieto saattaakin olla väärää tietoa?
Näitäkö virheellisiä käytäntöjä, olettamuksia ja kenties vanhentunutta tietoa pitäisi väkisin ahtaa nuoren, innokkaan
ja tuoreita ajatuksia olevan kaaliin? Mitä hiljainen tieto yli-päätään on kuntahallinnossa? Vaivihkaa kuiskattu vinkki, että kunnansihteeriltä ei sitten kannata kysyä maanantaiaamuisin mitään ennen puoltapäivää tai että lautakuntaan ei kannata hankkia vaniljaviinereitä jos haluaa saada päätöksen, jonka pystyy toteuttamaan.
Ja miten hiljainen tieto sitten siirtyisi? Tehokkuusajatteluun tukeutuva ”kehittämistyökalu” muistuttaisi todennäköisesti kuulustelumenetelmiä, joilla eläkkeelle siirtyvä saadaan ker-tomaan tieto, jota hän ei tiedä tietävänsä. Hyviä eläkepäiviä vaan, eihän jäänyt paha mieli?
Suomalaiseen kehittämiseen mahtuu valitettavan usein vain yksi totuus. Tiimityö ajettiin väkisin organisaatioihin, vaikka protestanttisen työmoraalin kyllästämä virkamies olisi paljon mieluummin tehnyt työnsä yksin ilman muiden jatkuvaa reflektointia. Tulosjohtaminen toi mukanaan jou-kon käsittämättömiä mittareita, joiden osuvuus jäi kaikille mysteeriksi.
Nyt näemmä ajetaan läpi järjestelmää, jolla pahimmillaan huolehditaan siitä, että uusi sukupolvi toistaa edellisen virhei-tä, vaikka todennäköisimmin kaikki haluaisivat tehdä työnsä yhdessä ja mahdollisimman hyvin.
Kokemusta pitää arvostaa, sen ymmärtämiseen ei tarvi-ta konsulttia. Yhtä lailla tarvitaan uusia ja tuoreita ideoita toimintaa kehittämään. Parasta hiljaisen tiedon siirtämistä on tällöin yhdessä tekeminen. Organisaatio, jossa nuoret oppivat kokeneemmilta kollegoilta aidossa yhteistyössä on aidosti oppiva organisaatio. Ei siinä tarvita hiljaisen tiedon siirtotyökalua.
TO I M I S TO N E L Ä K E P U T K I A S E N TA J A
SHH! Täällä siirretään tietoa
14K U M I N A 4 / 2 0 0 9
HUOM! Tärkeä muutos liiton toimistossa Toiminnanjohtaja Reija Ala-Peijarin työ-
suhde KUMULAn palveluksessa on päätty-nyt 18.11.2009. Toiminnanjohtajan käytössä ollut puhelinnumero 0400 811 886 ei ole enää järjestön käytössä. Toiminnanjohtajan tehtäviä hoitaa toistaiseksi järjestöpäällikkö Jussi Näri (puh. 0400 816 284).
KUMULAn juhlat siirtyvät myöhemmäksi KUMULAn ja Specian helmikuuksi
suunnitellut juhlat siirretään myöhempään ajankohtaan.
Kirjastoalan ainejärjestö UDK palkittiin KUMULAn hallitus päätti 23.10.2009
myöntää UDK ry:lle 500 euron palkinnon järjestön aktiivien loistavasta panoksesta alan opiskelijoiden kansainvälisen seminaarin Bobcatsss 2009 järjestelyistä. Palkinto luovutettiin UDK:n edustajille KUMULAN valtuuston syyskokouksen yhteydessä.
Kulttuuri on hyvän elämän edellytys Ihmiset tarvitsevat kirjasto- ja kulttuuri-
palveluja. Erityinen tarve palveluille on työttömyyden lisääntyessä, muistattaa KUMULA, joka antoi Helsingin Kirja-messujen yhteydessä Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn ja Kääntäjien ammattijärjestön kanssa kannanoton kulttuuripalveluiden tarpeesta ja merkityk-sestä.
Liitot korostavat, että kulttuurin ja kulttuuripalveluiden merkitys korostuu laskusuhdanteessa. Lomautettujen ja työttö-mien sekä heidän perheittensä henkireikänä toimivat tällöin ilmaiset tai edulliset kun-tien kirjasto- ja kulttuuritoimen palvelut. Kulttuuripalveluja ei tule asettaa vastakkain vaikkapa sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa, sillä molemmat ovat kansalaisen hyvän elä-män edellytyksiä.
Kuntien tuskaillessa säästöpaineissa on
ongelmien kärjistyminen.Järjestöt muistuttavat, että kulttuurin
tekijöillä on kansan tuki takanaan. Tämä ilmenee Akavan Erityisalojen 2008 teettä-mästä selvityksestä, jonka mukaan kansa-laiset odottavat kulttuuripalveluilta asiantun-tevaa tuottamistapaa, kattavuutta ja kohtuul-lista hintaa. Suomalaisten arvomaailmaan kuuluu, että kirjasto- ja kulttuuripalvelut ovat tasapuolisesti kansalaisten ulottuvilla.
TULEVAA KOULUTUSTA Tulevista koulutustilaisuuksista ja niihin
ilmoittautumisesta kerrotaan Akavan Erityis-alojen internetsivuilla www.akavanerityisalat.fi jäsenkoulutus sekä vuoden 2010 esit-teessä. Muistathan, että KUMULA maksaa yhden TJS-Koulutuskeskuksen järjestämän koulutuksen jäsen / vuosi. Valtuusto on päättänyt, että vuonna 2009 liitto maksaa myös jäsenen matkakulut koulutustilaisuu-teen halvimman julkisen kulkuneuvon tak-sojen mukaan. Lisätietoja TJS:n koulutuksis-ta on osoitteessa www.tjs-opintokeskus.fi.
AKAVAN ERITYISALOJEN ALUETAPAHTUMIA Kaakkois-Suomen jäsenille: My Fair Lady
-musikaali 19.12.2009 Pirkanmaan jäsenille: kinkunsulattelua
Tampereella 31.1.2010
ymmärrettävää, että myös kulttuuri menoista etsitään säästöjä. Kuntien menoista kuiten kin 96 prosenttia muodostuu muista kuin kult-tuurista. Kulttuuripalveluis ta säästäminen ei siis ratkaise kuntien talous vaikeuksia. Päin-vastoin kulttuurin leikkauk set kostautuvat kustannuksina pitkällä aikavälillä, koska kulttuuripalvelut ovat osaltaan hyvän elämän rakennuspuita. Panostaminen kulttuuripal-velujen avulla muun muassa syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn on yhteiskunnalle eettinen ja monin verroin halvempi vaihtoehto kuin
KUMULAn hallitus kokoontui suunnitteluseminaariin Savonlinnaan syyskuussa. Vasemmalta Tarja Vuorinne, Eila Ainali, Päivi Karppinen ja Maritta Naumanen.
Ma
ari
t H
elé
n
KUMULA osallistui toista kertaa Helsingin Kirjamessuille. Yhtei -s ellä Akavan Erityis -alojen -messuosastolla KUMULAn kanssa esit-täytyivät myös Kääntäjien ammattijärjestö KAJ sekä Taide- ja kulttuuri-alan ammattijärjestö TAKU. Ennätyksellisestä 77 000 messuvieraan joukosta moni poikkesi keskustelemaan kumulalaisten kanssa, ja liitto sai myös uusia jäseniä.
KUMULA Kirjamessuilla
Messuosastolla päivystänyt KUMULAn puheenjohtaja Maarit Helén tapasi pitkästä aikaa Marjatta Huuhtasen, joka toimi ennen eläkkeelle jäämistään Akavan Erityisalojen ja sitä ennen Kirjastonhoitajaliiton toiminnanjohtajana.
K U M I N A 4 / 2 0 0 9 15
Årets sista Kumina koncentrerar sig på pensionsfrågor.
Såsom mångfaldet av yrkeskategorier och titlar är också åldersfördelning bland KUMULAs medlemmar både en rikedom och en utmaning för förbundet. KUMULAs äldsta medlem är född år 1929, den yngsta 60 år senare, dvs. 1989. Över hälften av förbundets medlemmar, 58 %, är över 50-åringar.
En KUMULAmedlem som skall gå i pension varken behöver eller har nytta av att avgå ur förbundet. Pensionärernas medlemsavgift är bara 50 € per år och med den har man till förfogande ett till sitt penningvärde mångfaldigt antal medlemsförmåner, såsom familje- och arvsrättslig rådgivning – juristhjälp med utarbetning av testamente, arvsfördelning eller annan handling.
Det är viktigt för en medlem som skall gå i pension att uppdatera sin uppgifter i förbundets medlemsregister, likasom en förändrad epost-address. Det kan man göra antingen per telefon genom att ringa till Akavas Specialorganisationers medlemssekreterare eller genom ett på nätet utskrivet formulär eller på nätet via sidan www.akavanerityisalat.fi. Ärendena kan skötas också på svenska. Om en blivande pensionär vill avsluta sitt medlemskap, måste detta ske skriftligen till förbundet.
Arbetskarriärerna måste förlängas för att få Finlands ekonomi att stå på en mera hållbar bas. Om målsättningen råder samförstånd, om medlen ej. Löntagarsidan understryker välmående i arbetet, arbetsgivarsidan nedskärningar av pensionsskyddet. Man borde finna en gemensam syn på frågan till slutet av detta år. Om ämnet skriver Minna Helle och Jarmo Pätäri från Akava.
Kumina intervjuade två medlemmar som överskridit pensionsåldern men fortfarande är med i arbetslivet samt två som gick i pension så fort det var möjligt. Helinä Kolehmainen från Gamlakarleby och Bo Rosenberg från Åbo samt Pirjo Pietikäinen från Kouvola och Mauri Pulkkinen från Nastola berättar om sina tankar kring pensionering.
Bilderna förtäljer om KUMULAs medlemsresa till Sankt Petersburg och om en studentafton i Tammerfors. Vi får också göra bekantskap med Akavas Specialorganisationers nya kommunikations- och marknadsföringsplanerare Ammi Balk-Vuohelainen.
Verksamhetsledare Reija Ala-Peijaris arbetsförhållande i KUMULA har avslutats den 18.11.2009. Verksamhetsledarens telefonnummer 0400 811 886 är inte längre i KUMULAs användning. Förbundschef Jussi Näri (tel. 0400 816 284) sköter tillsvidare verksamhetsledarens uppgifter.
KUMULAn jäseneksi voi liittyä osoitteen www.akavanerityisalat.fi/lomakkeet/kunta.php lomakkeella. Sivustossa on lomakkeet myös jäsenmaksuvaltakirjaan ja jäsentietojen muutoksiin. Muutoksista voi ilmoittaa myös www.akavanerityisalat.fi-sivuston sähköisessä jäsenrekisterin päivityksessä.
Eläkkeelle jäävän ei kannatta erota liitosta! Jäsen maksu on vain 50 € vuodessa. Vastineeksi saa konkreettisia jäsenetuja, kuten ilmaista perhe- ja perintöoikeudellista neuvontaa. Ilmoita eläkkeelle jäännistäsi osoitteessa www.akavaneri-tyisalat.fi Jäsenyys Päivitä jäsentietosi.
Kuntien asiantuntijat - Kommunala specialister - KUMULA ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., 00240 Helsinkipuh. 0201 235 [email protected]
Akavan Erityisalat ryMaistraatinportti 4 A, 6. krs., 00240 Helsinkipuh. 0201 235 340, faksi (09) 147 242jäsensihteereiden palvelunumero 0201 235 370sähköinen asiointi osoitteessa www.akavanerityisalat.fi
Erityiskoulutettujen työttömyyskassaAsemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki (käyntiosoite Kellosilta 5 C, 6. krs, Itä-Pasila)puh. (09) 7206 4343 (puhelinaika ma–to klo 12–15), faksi (09) 272 [email protected]ähköinen asiointi eErko osoitteessa www.erko.fi
Kuinka KUMULAN strategia näkyy jäsenelle?
Tällä palstalla avataan syksyllä 2008 hyväksytyn strategi-an painopisteitä kertomalla, miten KUMULAn toimintaa tullaan kehittämään ja miten se näkyy jäsenten arjessa.
KUMULAn toiminta-ajatus:Olemme akavalainen kunta-alan asian-tuntijoiden ja johto-tehtävissä toimivien ammattijärjestö, joka huolehtii jäsentensä edunvalvonnasta ja hyvinvoinnista.
KUMULAn tavoitetila vuonna 2012:Olemme akavalainen asiantuntija- ja johto-tehtävissä toimivien vahva ja suuntaa näyttävä ammatti-järjestö. Tuemme jäsentemme työtä hyvinvoinnin ja korkealaatuisten palvelujen tuottamiseksi kuntalaisille.
Jäsenten hyvinvoinnista huolehtiminenKUMULAn toiminta-ajatuksessa todetaan, että huolehdimme jäsen-temme hyvinvoinnista. Tämä pitää tulkita laajasti, sillä jokainen jäsen on tietysti viimekädessä itse vastuussa omasta hyvinvoinnistaan, eikä am-mattijärjestö voi siihen yksilötasolla juurikaan vaikuttaa.
Mitä tämä tarkoittaa oikeasti?Ammattijärjestönä KUMULA ha-luaa kuitenkin vaikuttaa siihen, että jäsenistömme elämä olisi mahdol-lisimman hyvää ja laadukasta – ha-luamme osaltamme olla lisäämässä jäsentemme hyvinvointia. Tällöin ymmärrämme hyvinvoinnin niin, et-tä toteutamme ja edistämme sellaisia asioita työelämässä, joihin meillä on
vaikutusmahdollisuudet.Luonnollisesti yksi osa jäsenten
hyvinvointia on oikeudenmukainen palkkaus. KUMULAn päätehtävä on toimia niin, että jäsenemme saisivat palkkaa, joka vastaa myös heidän tehtäviensä vaativuutta ja vastuuta. Ammattijärjestönä tämä on pääteh-tävämme.
Jäsentemme hyvinvointiin liittyvät myös kaikki työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyvät kysy-mykset, samoin kuin esimerkiksi sellaisten yhteiskunnallisten ratkaisu-jen aikaansaaminen, jotka edistävät työn ja perheen tai työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Kaikkiin näihin kysymyksiin KUMULA vaikuttaa Akavan Erityisalojen ja sen Kunnan neuvottelukunnan sekä myös suoraan Akavan kautta.
Kevät 2010
Lippumyymälä (03) 2 1 78 222, Ryhmät (03) 21 78 333. Liput 28–15 €. Lippupiste 0600 900 900 (1,75 €/min + pvm.)
ttt-teatteri.fi
Iloa arkeen – neljän komedian kevät!
Pohjoismainen kantaesitys 27.1.2010
Vanhalla päänäyttämöllä
5 OSCARIA JA NELJÄ GOLDEN GLOBE-PALKINTOA
Pohjoismainen kantaesitys 21.1.2010Kellariteatterissa
Romanttinen komedia
Kotimainen kantaesitys 17.3.2010 Kellariteatterissa
ELÄMÄNMAKUINEN MUSIIKKIKOMEDIA
Ensi-ilta 28.1.2010Suurella näyttämöllä
Vauhdikas ja hersyvä komedia
