20141

Vuokralainen ja vuokranantaja siVu 12

Yhteistoiminta kehittämisen välineenä

Yt-lailla paremmaksi!

|S

IS

ÄL

TÖ

|1

/2

01

4 |

Päätoimittaja/ HuvudredaktörSatu Henttonen

ToimitusAnne Nordström anne.nordstrom@pardia.fi GSM 040 511 8655 Ratamestarinkatu 11, 7 krs. 00520 Helsinki

Painos:6.300 kpl

Paino:SLY-Lehtipainot Oy Kirjapaino Uusimaa, Porvoo

Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa 2014

ISSN 0355-1121

Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry

Universitetens och forskningssektorns personalförbund

Assiociation of Finnish University and Research Establishment Staf

Ratamestarinkatu 11, 7 krs. 00520 Helsinki

Banmästargatan 11, 7 vån. 00520 Helsingfors

www.yhl.fi

Puheenjohtaja/ ordförandeSatu Henttonen GSM 040-524 9199 satu.henttonen@yhl.fi

Sihteeri/ sekreterareKristina Sten 075 3247 431 kristina.sten@yhl.fi

Yliopistosektori/Yksityiset alatNeuvottelupäällikkö/FörhandlingschefKatja HeikkiläGSM 0400-904 893katja.heikkila@pardia.fi

Yliopistot ja OKM:n hallinnonalan virastotAsiamies/OmbudsmanAki NieminenGSM 040-560 9253aki.nieminen@pardia.fi

Käännös, översättning, svenskaKerstin Holmström

Kannen ja ilmoitusten layout ja toteutusKimmo Nordström

4 Yliopistosektorin työryhmät

Yliopistosektori on Katja Heikkilän vastuualueena

Tietoyhteiskuntakaari kuluttajalle tärkeä

Valtion keskushallinnon uudistus etenee

5 Valtori käynnistää toimintansa

Tunnustuspalkinto Aalto-yliopistolle

Anna palautetta Kansalaisaloite.fi-palvelusta

Lapin korkeakoulu-konsernille uusi neuvottelukunta

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus aloittaa

Ideasta Ilmiöksi

6 Yritysten yhteistoimintalaki yliopistoissa

8 Yt-lailla paremmaksi!

9 Yt-esimerkki Itä-Suomesta

10 Oulun yliopiston kuulumisia

11 Suomen Akatemia muutosten edessä

12 Vuokralainen ja vuokranantaja

15 Tulevaisuuden yliopisto

16 Mikä koko on oikea?

17 Vyönkiristyksiä odotettavissa

Menokarsinta ministeriöiden vastuulla

Palkansaajien ansiokehitys hidastuu

18 Palkka-ale toimii jo

Työssäkäyvien köyhyys lisääntynyt

19 Ay-uran muistoja peilaten

20 Oma jäsenlehti on tärkeä viestijä

21 Kolumni: Kaverina kollega

Yliopistojen koulutusvastuut uudistuivat

22 Työttömyysturvan muutokset käytännössä

23 Työkyvyttömyyseläke lepäämään

Joustava hoitoraha käyttöön

Osasairauspäivärahan enimmäisaika pitenee

Muutoksia palkkatuen ja työkokeilun käyttöön

Työtuloille 300 euron suojaosa

24 Elämän nautintoja

25 Minerva-yhteistyö jatkuu vuonna 2014

Yhdistysten uudet toimijat

Mitalisateessa kokoontuen

26 Helsingin yliopiston Vuoden Esimies 2013 on Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi

28 Apua yksityiselämän oikeusasioihin

Hyvinvoinnin vuosi 2014

Uusi vuosi, uudet hostellikortit

30 Universitetssektorns arbetsgrupper

Samarbete som utvecklingsinstrument

En skyddsdel på 300 euro till den jämkade arbetslöshetsförmånen

31 Busy Winter

Tietosuoja on eurooppalaisten perusoikeus

Avoimuutta neuvotteluihin vapaakaupasta

Lähetettyjen työntekijöiden työehdot

”Taas leivoset ilmassa leikkiä lyö,

Kevätvirsiä viidakko kaikaa.

Suli hanget ja nousi jo kukkien vyö…”

(Kevätsointuja:

Pekka Juhani Hannikainen

ja Larin Kyösti)

Kevättä rinnassa!

?

Puheenjohtaja Satu Henttonen

Vinteraktiviteter Toimelias talviEtt nytt år är här, och vårt arbete åter igång efter julpausen. Allmänt taget är det lugnt på arbetsmarknaden, men sam- arbetsförhandlingar förs hela tiden. I fjol berördes nästan 120 000 anställda av samarbetsförhandlingar. Detta är alltid en svår process. I detta nummer av tidningen tar vi upp sam-arbetslagarna och samarbetet mellan arbetstagare och ar-betsgivare ur många olika synvinklar. Lagarna ska vara instru-ment för att förbättra och utveckla arbetsplatserna. När det gäller samarbetsfrågor är målet att uppnå samförstånd, men det ingår inga sådana förhandlingar eller avtal som i tjänste- eller kollektivavtalsförhandlingarna.

Till de viktiga teman man följer med på centralorganisa-tionsnivå och bland huvudavtalsparterna hör pensionsrefor-men och reformen av förhandlingssystemet. Parterna är över-ens om att man ska informera sparsamt om pensionsreformen medan arbetsgruppens arbete pågår. När det gäller arbetsta-garsidan framhåller man på STTK att en höjning av pensions-åldern inte förlänger arbetskarriären, ifall man inte kan kom-ma överens om sådana metoder att förbättra arbetslivet och välmåendet i arbetet som kan locka arbetstagarna att stan-na längre i arbetslivet. Idag tar också motiverade arbetstaga-re gärna tillfället i akt att gå i pension genast när den lagstad-gade pensionsåldern uppnås, eftersom arbetslivet är idag så fyllt av konflikter och illabefinnande, som kunde elimineras ge-nom bättre ledning, samarbete och förbättring av arbetsmil-jön. Arbetslivet idag gynnar inte heller deltidsarbete. Många som idag deltidpensioneras på grund av nedsatt arbetsför-måga skulle vilja fortsätta arbeta till 68 års ålder, men den här målsättningen har inte haft medvind i totalreformen av lagen. Inget har ändå bestämts ännu, förhandlingarna fortsätter ”un-til the fat lady sings”, som man säger på engelska.

Det finns en lång lista på frågor som ska tas upp vid refor-men av förhandlingssystemet, vi återkommer till dem senare. Vi kan vara glada över att Pardias ordförande Niko Simola finns med i den 30 personer starka huvudarbetsgruppen.

Tack ännu en gång till Kerttu Pellinen, som tillbringade sin sista arbetsdag som vår expert den 31 januari 2014. Som det så ofta går blev en del frågor ännu på hälft, så Kerttu har lovat ställa upp som vår konsult

Arbetet inom förbundets branschkommittéer, jämställdhets-utskott och arbetarskyddsutskott ska också komma igång un-der våren. Låt oss ha ett gott och resultatrikt arbete både inom intressebevakningen och i var ens eget arbete. Jag önskar er alla krafter och ork! Snart är vintern över och våren närmar sig.

Kuva: Nina Kellokoski

Vuosi on vaihtunut ja toiminta on käynnistynyt joulutauon jäl-keen. Yleisesti työmarkkinoilla vallitsee työrauha, mutta yt-neuvotte-luja käydään jatkuvasti. Viime vuonna niiden piirissä oli lähes 120.000 työntekijää. Prosessi on aina vaikea. Tässä lehdessä käsittelemme yh-teistoimintalakeja ja yhteistoimintaa työntekijöiden ja työnantajan välillä monesta näkökulmasta. Lait on tarkoitettu työpaikkojen kehit-tämisen välineiksi. Yhteistoiminta-asioissa pyritään yksimielisyyteen, mutta neuvottelua ja sopimista se ei ole siinä mielessä kuin työ- tai virkaehtosopimusneuvottelut.

Tärkeitä teemoja, joita keskusjärjestö- ja pääsopijatasolla seurataan, ovat eläkeuudistus ja neuvottelujärjestelmän uudistaminen. Osapuo-let ovat sopineet niukasta tiedottamisesta eläkeuudistuksesta työ-ryhmän työn aikana. Työntekijäpuolen kannoista tärkein on STTK-laisessa kentässä, että eläkeiän nostaminen ei pidennä työuria, joll-ei työhyvinvoinnin ja työelämän kehittämiseksi sovita keinoja, jotka vaikuttavat työntekijöiden haluun jatkaa pidempään työuralla. Mo-ni motivoitunutkin työntekijä käyttää tilaisuutta hyväkseen lähteä eläkkeelle henkilökohtaisen eläkeiän täyttyessä tänä päivänä, kos-ka työelämässä on paljon ristiriitoja ja pahoinvointia, joka voitaisiin poistaa paremmalla johtamisella, yhteistyöllä ja työyhteisöä kehit-tämällä. Työelämä ei myöskään ole otollinen osatyökykyisille. Moni osa-aikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä oleva haluaisi jatkaa 68-vuo-tiaaksi, mutta kokonaislainuudistuksessa tämä tavoite on ollut vasta-tuulessa. Mitään ei ole vielä päätetty, neuvottelut jatkuvat ”until the fat lady sings” – kuten englanninkielinen sanonta toteaa.

Neuvottelujärjestelmän uudistamisessa on pitkä asialista, joten palaamme siihen myöhemmin. Iloisia voimme olla siitä, että Pardi-an puheenjohtaja Niko Simola on mukana 30-hengen päätyöryhmässä mukana.

Vielä kerran kiitos Kerttu Pelliselle, jonka viimeinen työpäivä asiantuntijanamme oli 31.1.2014. Mutta niin kuin usein käy asiat jäävät kesken ja Kerttu on luvannut vielä konsultoi-da paria asiaa, joten tapaamme hänet vielä konsulttina.

Liiton ammattialatoimikun-tien, tasa-arvotyöryhmän ja työsuojeluvaliokunnan työt käynnistyvät myös kevään mit-taan. Toivotan hyvää ja tavoitteel-lista työrupeamaa niin edunval-vontatyöhön kuin jokaisen jäsenemme omaan työhön. Voimia ja jaksamista kai-kille! Talven selkä taittuu pian ja kuljemme kohti kevättä.

Pääkirjoitus Ledare

Ordförande Satu Henttonen

U N I V E R S I T A S 1 / 2 0 1 4 3

Ajankohtaista

Yliopistosektorin työryhmät

Pardian edunvalvontaosastolla työs-kentelevien toimihenkilöiden työtehtä-viin tuli muutoksia, kun Niko Simola siir-tyi Pardian puheenjohtajaksi. Yliopisto-sektori siirtyi yksityisten alojen neuvot-telupäällikkö Katja Heikkilän vastuualu-eeksi. Heikkilä on koulutukseltaan juristi.

Sähköistä viestintää koskeva lainsäädäntö on edennyt eduskunnan käsittelyyn. Yksittäis-ten parannusten lisäksi on uusien säännösten avulla tarkoitus edistää kilpailua, mikä näkyisi parempina ja edullisempina tuotteina ja pal-veluina niin kuluttajille kuin yritysasiakkaille. Myös kansalaisen yksityisyydensuojaa ja tie-toturvaa koskevia säännöksiä päivitetään. Tie-toyhteiskuntakaari ulottuu suomalaisten käyt-täjien osalta koskemaan myös kansainvälisiä

toimijoita ja kattaisi myös sosiaalisen medi-an sisällä välitettyjä luottamuksellisia viestejä.

YHL piti viime keväänä antamassaan lau-sunnossaan erityisen hyvänä sitä, että uusissa säännöksissä viestinnän välitystietoja määri-tellään tarkemmin. Liiton mielestä tämä muun muassa selkiinnyttää työnantajan roolia vies-tinnän osapuolena.

AN

Parlamentaarinen komitea alkaa arvioida koko ministeriörakenteen uudistustarpeita. Ko-mitea valmistelee elokuun loppuun mennes-sä osamietinnön, joka sisältää jatkovalmistelun keskeisimmät linjaukset. Komitean toimikau-si on vuoden 2015 tammikuun loppuun asti.

Lisäksi keskushallinnon virastorakennetta selvitetään maaliskuun alkuun mennessä. Sel-vitys muodostaa pohjan myöhemmälle uudis-tustyölle. Työ tehdään yhteistyössä kaikkien ministeriöiden kanssa.

Komitean ja virastorakenteen lisäksi uudis-tukseen kuuluvat myös valtionhallinnon oh-jausjärjestelmien kehittäminen, ylimmän joh-don virkarakenteen uudistus ja valtioneuvos-ton hallintoyksikön perustaminen.

Kevään 2014 aikana sovitaan, mitä palvelu- ja resurssikokonaisuuksia kootaan yhteen val-tioneuvoston hallinintoyksikköön. Tavoitteena on, että yksikkö aloittaa toimintansa vuoden 2015 maaliskuun alusta alkaen.

Ylimmän johdon virkarakenteen uudistus koskisi ministeriöissä osastopäälliköitä ja näi-tä ylempiä virkoja, kansliapäälliköitä sekä kes-kusvirastojen pääjohtajia, yhteensä noin 130 tehtävää. Tavoitteena on, että virat olisivat jat-kossa valtioneuvoston yhteisiä.

Uudistukset edellyttävät muutoksia lainsää-däntöön. Mikäli uudistukset edellyttävät pe-rustuslain säännösten muuttamista, ne tuli-sivat käytännössä voimaan aikaisintaan 2020.

Sivistystyönantajan pääneuvotteluryh-mä on kokoontunut kerran ja paikallisen so-pimisen työryhmä kolme kertaa. Palkkaus-järjestelmätyöryhmän jäsenet ovat tavan-neet toisensa kaksi kertaa. Ryhmässä sovit-tiin alatyöryhmistä palkkausjärjestelmittäin. Työryhmien työt ovat alussa, joten sisällöis-tä ei ole vielä raportoitavaa. Sen voi todeta, että paikallisen sopimisen laajentaminen

on vaikeaa. Liittokokous päätti, että emme suhtaudu asiaan myötämielisesti. Pääsyy tähän on, että luottamus ja tasavertainen neuvottelu ei ole onnistunut tähänkään as-ti. Työnantajalla ei myöskään ole ollut halua sopia paikallisesti asioista, jotka olisivat meil-le merkityksellisiä kuten työaikapankki. Yh-dessäkään yliopistossa ei ole työaikapank-kia. Paikallisen sopimisen asioita käsitellään

yhteisessä seminaarissa maaliskuussa. Ny-kyinen työehtosopimus mahdollistaa pai-kallisen sopimisen järjestökäsittelyn jälkeen.

Teksti: Satu HenttonenYHL:n puheenjohtaja

Yliopistosektori on Katja Heikkilän vastuualueena

Tietoyhteiskuntakaari kuluttajalle tärkeä

Valtion keskushallinnon uudistus eteneeKuva: Pardia

4 U N I V E R S I T A S 1 / 2 0 1 4

Ajankohtaista

Valtion yhteisiä perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalveluja tuottava palve-lukeskus (Valtori) käynnistää toimintansa. Palvelukeskuksen päätoimipaikaksi tulee Jyväskylä. Palvelukeskuksen määräaikai-seksi toimitusjohtajaksi 10.2.-30.9.2014 on nimetty FM Kari Pessi. Pessin määräaikai-

suus kestää enintään siihen saakka, kun-nes palvelukeskuksen hallitus on täyttä-nyt vakinaisen toimitusjohtajan viran. Var-sinainen palvelutuotanto alkaa, kun ensim-mäiset toimintosiirrot on tehty maaliskuun alusta lukien.

www.vm.fi/tori

Lapin korkeakoulukonsernin neuvot-telukunta on Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteinen neuvot-telukunta. Toimikausi on 2014 - 2016. Neu-vottelukunnan tehtävänä on edistää La-pin korkeakoulujen kehittymistä sekä kor-keakoulujen ja muun yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta. Erityisesti neuvottelukun-ta tukee elinkeinoelämän, julkishallinnon ja korkeakoulujen yhteistyötä.

Neuvottelukunnan kokoonpanosta tar-kemmin www.ulapland.fi

Korkeakoulujen arviointineuvoston, Koulutuksen arviointineuvoston ja Ope-tushallituksen arviointitoiminnot yhdisty-vät Kansalliseksi koulutuksen arviointikes-kukseksi. Arviointikeskus aloittaa toimin-tansa toukokuun alussa. Kansallinen kou-lutuksen arviointikeskus on koulutuksen ulkopuolista arviointia tekevä virasto, jonka tehtävänä on tuottaa tietoa koulutuspoliit-tista päätöksentekoa ja koulutuksen kehit-tämistä varten. Arviointikeskus toimii Hel-singissä, mutta osa keskuksen toiminnoista sijoittuu Jyväskylään.

Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus on saanut Taloustutkimuk-sen julkaisemassa TEP -Työelämän päättäjät tutkimuksessa parhaan yleisarvosanan koulu-tusalalla. Yksikön tehtävänä on edistää yrittä-jyyttä, uuden yritystoiminnan käynnistämistä ja pk-yritysten kasvua ja kehitystä monipuoli-sella kehittämis- ja hanketoiminnalla.

Pienyrityskeskus on Aalto-yliopiston kaup-pakorkeakoulun erillislaitos, joka aloitti toimin-tansa Mikkelistä reilut 30 vuotta sitten Helsin-gin kauppakorkeakoulun perustamana. Kes-kuksessa työskentelee 60 henkilöä ja sillä on toimipisteitä paitsi Mikkelissä ja Helsingissä myös Espoossa, Pietarissa ja Tallinnassa.

Oikeusministeriö avaa Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelun lähdekoodin. Lähdekoodin jul-kaisulla on tarkoitus edistää avoimuutta sekä ohjelmistotuotannossa että julkishallinnossa. Verkkopalveluun avataan myös kaikille avoin

kysely, jolla kerätään palautetta Kansalaisaloi-te.fi-palvelusta ja kansalaisaloitteesta.

Kyselyn tuloksia käytetään Kansalaisaloite.fi-palvelun kehittämisessä ja kansalaisaloitekäy-täntöä koskevassa tutkimuksessa.

Lapin korkeakoulu-konsernille uusi neuvottelukunta

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus aloittaa

Valtori käynnistää toimintansa

Tunnustuspalkinto Aalto-yliopistolle

Anna palautetta Kansalaisaloite.fi-palvelusta

Ideasta IlmiöksiOsaamisen yhdistämisestä tulee uusia in-novaatiota. Vuodesta 2009 lähtien Jyväsky-län yliopiston tutkimus- ja innovaatiopalve-lut ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun tut-kimus-, kehitys- ja innovaatiopalvelut ovat tarttuneet työhön korkeakoululähtöisen osaamisen siirtämiseksi uusiksi innovaa-tioksi yrityksiin tai uusiin Start-uppeihin.

Ideasta Ilmiöksi kannustaa henkilökuntaa havaitsemaan oman osaamisensa ja yhdis-telemään niitä yli osaamisrajojen. Toiminta-mallia on lisensoitu vientituotteeksi.

U N I V E R S I T A S 1 / 2 0 1 4 5

Lakiasiaa

Yliopistot ja korkeakoulut ovat olleet muutaman

vuoden yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain

piirissä. Kokemusten jo kerryttyä yhteistoiminta-

neuvotteluista on tarpeen tarkastella lain keskeisiä

piirteitä ja rajoituksia. Ehkä ne näkee paremmin,

kun nimitän tässä kirjoituksessa yliopistoa yrityk-

seksi, jollaiseksi nykyinen yhteistoimintalaki sen

tulkitsee.

Yritystoiminnan muutokset

Neuvotteluvelvoite ei koske itse yritystoiminnan muutosta eikä rajoita työnantajan oikeutta liiketoimintaa koskeviin päätöksiin. Tämä on merkittävä henkilöstön osallistumista ja vaikuttamista koskeva rajoite. Neuvotteluvelvoite koskee vain yritystoimin-nan muutosten olennaisia henkilöstövaikutuksia.

Vanhan lain tapaan nykyinen laki edellyttää yhteistoiminta-menettelyn käymistä ennen kuin työnantaja tekee päätöksen-sä muutoksesta, jolla on olennaisia henkilöstövaikutuksia. Neu-votteluissa on käsiteltävä muutoksen perusteita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja henkilöstöä koskevilta osin.

Yritystoiminnan muutokset tarkoittavat muun muassa jonkin osan lopettamista taikka toiminnan laajentamista tai supista-mista, palvelutuotannon tai tuotevalikoiman muutoksia, työn järjestelyjä ja ulkopuolisen työvoiman käyttöä.

Olennaisia henkilöstövaikutuksia ovat muun muassa työn-tekijöiden tehtävien olennaiset muutokset tai siirrot tehtäväs-tä toiseen. Silloin kun työnantajan tarkoituksena on työvoiman vähentäminen, työnantajan on esitettävä työllistymistä edis-tävä toimintasuunnitelma. Jos ja kun yrityksellä ei ole käytet-tävissä siihen rahoitusta, kyse on pitkälti työvoimapoliittisesta informaatiosta. Uudelleensijoitusmahdollisuuksien selvitysvel-vollisuus seuraa työsopimuslaista.

Laajennuksia ja supistuksia suunnitteluvelvoitteissa

Yritystoiminnalle ominaiseen tapaan yliopistojenkaan henki-löstöllä ei ole vaikutusmahdollisuuksia koko yrityksen toimin-

Jyrkänteellä oleminen tuntuu pelottavalta. Irtisanomisiin tähtäävät yt-neu-vottelut kylvävät epävarmuutta ja syövät henkilöstön motivaatiota. YT-lain myönteiset välineet ovat kuitenkin käden ulottuvilla.

Yritysten yhteistoimintalaki yliopistoissa

6 U N I V E R S I T A S 1 / 2 0 1 4

Lakiasiaa

nan suunnitteluun. Siten yhteistoimintame-nettelyn piiriin yliopistoissa eivät enää kuulu toiminta- ja taloussuunnitelma eikä budjetti.

Muutoin yritysten yhteistoimintalaki ei muu-ta yliopistotyönantajan yhteistoimintavelvoit-teita moninaisten suunnitelmien, ohjeiden ja käytäntöjen käsittelyssä. Niiltä osin vanha ja uusi laki ovat yhtä lailla kunnianhimoisia. Kuinka kaukana todellisuus on kaukana lain-säätäjän tavoitteista ja todellisista vaikutus-mahdollisuuksista moninaisissa asioissa, on ennen muuta henkilöstöjärjestöjen arvioitava.

Kuitenkin esimerkiksi hyvin suunnitellut pe-riaatteet työhönotosta ja perehdyttämisestä sekä onnistuneet henkilöstö- ja koulutustavoit-teet tulisivat kuulua paitsi yhteistoimintame-nettelyyn myös olla osa toiminnan arkipäiväis-

tä johtamista ja vuorovaikutusta työpaikalla.Samoin onnistunut sisäinen tiedotustoimin-

ta, jonka periaatteet ja tavat on käsitelty yhteis-toimintamenettelyssä, tukee yliopiston tavoit-teellista toimintaa. Oikea-aikainen ja yliopis-ton olennaisia asioita koskeva tiedotus edis-tää työntekijöiden luottamusta ja sitoutumis-ta työnantajaan ja sen tavoitteisiin.

Kehittyneeseen toimintakulttuuriin kuulu-vat tehokas sähköpostin ja turvallinen tieto-verkon käyttö. Niiden käytön periaatteet tu-lee edelleenkin käsitellä yhteistoimintame-nettelyssä.

Työsäännöt ja paikallinen sopiminen

Yritysten yhteistoimintalaki luo yliopistois-sa uuden mahdollisuuden paikalliseen sopi-miseen. Yhteistoimintaneuvottelussa sovitut työsäännöt tulevat työntekijöiden työsopi-muksen osaksi siltä osin kuin työehtosopimuk-sissa ja työsopimuksissa ei ole sovittu toisin tai pakottavat lainsäännökset sitä estä.

Työsäännöissä voidaan siten sopia yliopistoa ja työntekijöitä sitovasti esimerkiksi sähköpos-tin ja tietoverkon käytöstä taikka koulutukses-ta, työaikajärjestelyistä tai muistakin työsuh-teen ehdoista. Voitaisiin ehkä myös yhtenäis-tää eri henkilöstöryhmille syntyneitä erilaisia käytäntöjä ja ehtoja.

Yritysten uusi yhteistoimintalaki on siten pe-riaatteessa luonut kokonaan uuden kollektii-visen ja paikallisen työsuhteen ehtojen sopi-misen välineen myös yliopistoille.

On ollut yllättävää, että tästä merkittäväs-tä uudistuksesta yhteistoimintalaissa on julki-sessa keskustelussa vaiettu. Mikäli paikallinen sopiminen ulotettaisiin lain muutoksin koske-maan itse yliopistojen perustoimintaa ja esi-

Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa uudistui vuoden alusta lukien. Laki vähentää yhteistoimintaa koskevien eritasoisten sopimusten määrää ja sisältää merkittävimmät keskustason sopimusmääräykset, jotka koskevat koko val-tionhallinnon tai useamman kuin yhden ministeriön hallinnonalan muutoshankkei-ta koskevaa yhteistoimintaa.

Asiasta enemmän PardiaNyt 1/2014 -lehdessä.

merkiksi palkka- ja työaikajärjestelyjä, yhteis-toiminta saisi uutta ja vahvaa sisältöä.

Yhteistoimintalain mahdollisuuksia käytettävä

Yritysten yhteistoimintalain tavoite on kaunis yhtä lailla kuin vanhan lain. Yhteistoimintame-nettelyjen tarkoitus on, että osapuolet yhteis-ymmärryksessä kehittävät yritysten toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa niissä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat hei-dän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityk-sessä.

Niinpä lain toivotaan tukevan osaltaan so-peutumista jatkuvasti muuttuviin olosuhteisiin ja parantavan yritysten kilpailukykyä. Onnistu-nut vuorovaikutus johtaa kaikkien osapuolten oppimiseen ja päätöksiin, joita henkilöstö on valmis paremmin toteuttamaan. Kari Kannala asianajaja Asianajotoimisto Juridia Bützow Oywww.juridiabutzow.com

Uusi yhteis-toimintalaki valtiolle

U N I V E R S I T A S 1 / 2 0 1 4 7

Yhteistoiminnasta

Yhteistoimintalain – niin valtion kuin yri-tysten yhteistoimintalakien - tavoite on lisä-tä keskustelua työpaikan asioista. Työnanta-ja on velvoitettu lailla kuulemaan työnteki-jöitä. Ruotsalaista kulttuuria kuvataan usein keskustelevaksi. Siellä ”diskuteerataan” asiasta kuin asiasta niin kauan, että saavutetaan yh-teisymmärrys. Suomessa keskustelukulttuuri on jäykempää ja on katsottu, että lainsäädän-nöllä on syytä velvoittaa yhteistoimintaan eli keskusteluun.

Yhteistoiminta ei ole neuvottelu samassa mielessä kuin sopimusneuvottelut, mutta yh-teistoiminta muistuttaa neuvottelua. Keskus-tellaan asiasta, jossa eri osapuolilla saattaa olla hyvinkin vastakkaiset tavoitteet. Pitää arvioida eri vaihtoehtoja ja keskustella niistä. Viime kä-dessä päätösvalta on aina työnantajalla. Yhteis-toimintalaki mahdollistaa myös sopimisen jos-takin asiasta, kuten Kari Kannala on tämän leh-den toisessa artikkelissa kuvannut. Paikallinen sopiminen on säännelty yliopistojen yleisessä työehtosopimuksessa, mikä vastaa Kari Kan-nalan kuvaamaa tilannetta toisin sopimisesta.

Yhteistoiminta jätetään usein kesken. Työn-tekijät eivät saa tietoa, milloin yhteistoiminta-menettely on päättynyt. Tämä korostuu muu-tostilanteissa, joilla on henkilöstövaikutuksia. Vaikka ei tulisikaan irtisanomisia tai lomautuk-sia, on henkilöstön saatava tietää mitä työnan-taja on päättänyt. Tätä on havainnollistettu Itä-Suomen yliopiston vuodenvaihteessa päätty-neen yhteistoimintamenettelyn kuvauksessa.

Välillä puhutaan myös ”normaalista” yhteis-toiminnasta. Mitä se? Se on arkista keskustelua työtehtävistä. Tätäkin toimintaa työntekijöiden ja työnantajien välillä tulisi tiivistää. Vieläkin voi olla työyhteisöjä, jossa ei käsitellä yhdessä asi-oita. Ei ole viikko- tai kuukausipalaveria.

Henkilöstön ottaminen mukaan korostuu muutostilanteissa

Henkilöstön osallistuminen tulisi huomioida työorganisaation eri tasoilla. Henkilöstölle tu-lisi varata mahdollisuus osallistua muutosten valmisteluun. Henkilöstön on arvioitava onko

Hyvän yhteistoiminnan pitäisi olla jokaisen työpaikan itsestään selvä tavoite, toteaa YHL:n puheenjohtaja Satu Henttonen.

Yt-lailla paremmaksi!Yhteistoiminta kehittämisen välineenä

sen tarve osallistua eri valmisteluryhmiin ja kuka olisi paras edustaja kuhunkin ryhmään. Muutostilanteessa koko henkilöstö pitäisi saa-da osallistumaan, koska muutokset usein vai-kuttavat kaikkien tehtäviin.

Erityinen huomio henkilöstön asemaan

Henkilöstön edustajien on kiinnitettävä aina erityistä huomiota henkilöstövaikutuksiin. Jos työnantaja kutsuu yhteistoimintakokoukseen, on henkilöstön edustajien esitettävät kysymyk-siä. Vähennetäänkö henkilöstöä? Siirretäänkö henkilöstöä? Muuttuvatko palvelussuhteen ehdot? Muutokseen liittyvät sopimukset? Tu-leeko kyseeseen liikkeenluovutussopimus tai palvelusopimus? Tehdäänkö uudet työsopi-mukset? Entä edunvalvontaan liittyvät sopi-mukset: uusi luottamusmies-sopimus, yhteis-toimintasopimus, tasa-arvosuunnitelma jne.

Tiedottaminen henkilöstölle

Muutostilanteessa on erittäin tärkeää, että henkilöstöä valmennetaan muutokseen. Tämä voi tapahtua henkilöstökoulutuksen toimesta, tai voidaan valita erityinen työryhmä suunnit-telemaan hallittua muutosta. Jos sellaista nyt koskaan voi olla! Muutokset tuovat aina yllä-tyksiä tullessaan. Puhutaan myös muutosjoh-tamisesta. Johtaminen, ja varsinkin henkilös-töjohtaminen, on vaativaa työtä. Muutosjoh-tamiseen liittyvät asiat tulisi miettiä aina muu-tostilanteissa erikseen.

Tiedottaminen on erittäin tärkeää. Tärke-ää on tiedottaa kaikissa vaiheissa ja silloinkin, kun ei pitempään aikaan ole mitään erityistä tiedotettavaa. Viesti, että asia on kesken, on yhtä tärkeä, kuin viesti asioista, jotka mene-vät eteenpäin.

Muutokseen, jolla on henkilöstövaikutuk-

Kuva: Nina Kellokoski

8 U N I V E R S I T A S 1 / 2 0 1 4

Itä-Suomen yliopistoyhteisön henkilöyhdistyk-sen pääluottamusmies Juha Riepponen ker-too yhteistoimintamenettelystä, joka käytiin vuoden vaihteessa Itä-Suomen yliopistossa.

Ennen joulua käynnistyi yliopistosi eräässä yksikössä yhteistoimintamenettely, joka koski koko yksikön henkilöstöä. Mihin toimiin ryhdyit saatuasi kutsun yhteistoimintamenettelyyn?

Työnantaja piti yksikön henkilökunnalle tie-dotustilaisuuden, johon osallistuin. Samalla tutustuin yksikön tiloihin ja toimintaan. Sain ihan käytännössä todeta, mitä yksikössä teh-dään ja mitkä ovat ongelmapisteet. Erityisesti selvitin edustettavien jäsenten teh-tävät. Varsinaiset neuvottelut alkoivat vasta tämän jälkeen.

Prosessissa tuli eteen (jokin) ongelma, joka koski neuvotteluaikaa. Kertoisitko siitä?

Kuuden viikon neuvotteluaikaan sisältyvät joulu ja vuodenvaihde. Työnantaja ei suostunut neuvotteluajan pidentämiseen, mutta kompromissina saimme ylimää-räisen neuvottelun heti pyhien jälkeen.

Miten henkilöstö koki yhteistoimintamenettelyn ja työpaikkoihinsa kohdistuvan uhan?

Henkilöstö reaktiot olivat tässä tapauksessa maltillisia. Usein asia konkretisoituu vastaa työnantajan päätösten jälkeen.

Miten neuvottelut sujuivat? Kuinka monta kertaa tapasitte? Teitkö työnantajalle ehdotuksia vaihtoehtoisista ratkaisuista? Mitä ehdotuksia työnantajalla oli asiaan?

Neuvottelut sujuivat rutinoidusti. Tapasimme yhteensä neljä kertaa. Tein esityksiä vaihtoehtoisiksi ratkaisuksi, mutta työnantaja kanta pysyi lähes muuttumattoma-na koko neuvottelujen ajan.

Miten neuvottelut päättyivät pardialaisten jäsenten osalta? Mikä oli neuvottelujen lopputulos?

Pardialaiset jäsenet eivät olleet irtisanottavien joukossa, mutta heidät voidaan tar-vittaessa lomauttaa tuotannollis-taloudellisin syin. Työnantaja tiedotti yhteistoi-mintaneuvottelujen jälkeisestä päätöksestään. Päätöksen mukaan henkilöstöä vä-hennetään, koska toimintoja ulkoistetaan. Henkilöstö voidaan myös lomauttaa vuoden aikana.

Haluaisitko kertoa vielä jotakin muuta tästä yhteistoimintamenettelystä?

Jokainen neuvottelu on omanlaisensa, mutta yleensä aina saa yksittäisiä työpaik-koja pelastettua neuvottelujen aikana.

Satu HenttonenPuheenjohtaja

Yhteistoiminnasta

sia, liittyy paljon selvitettäviä kysymyksiä ja yhteis-toiminnassa näiden selvittäminen on hedelmällis-tä. Henkilöstö saa työnantajan virallisen tiedotuksen lisäksi viestejä henkilöstön edustajilta. Kysytään tu-kipaketeista, eläke-eduista, luontaiseduista ja mo-nista muista asioista, joihin voidaan valmistella vas-tauksia yhdessä.

YHL:n tavoitteet yhteistoiminnassa

Liitto on aina pitänyt tärkeänä, että jäsenistömme työpaikoilla on paikalliset yhteistoimintasopimukset ja työsuojelun yhteistoimintasopimukset. Nämä on solmittu yliopistolain voimaantulon jälkeen kaikkiin yliopistoihin yhtä lukuun ottamatta. Edustukselliset yhteistoimintaelimet ovat yliopistoissa vähentyneet, mutta toimivat organisaatiot ja rakenteet ovat jäl-leen kunnossa.

Valtion uusi yhteistoimintalaki astui voimaan 1.1.2014. Liitossa on tarkastelussa, onko virastojen yhteistoimintasopimuksissa päivittämisen tarvetta.

Hyvä yhteistoiminta

Hyvän yhteistoiminnan pitäisi olla jokaisen työpai-kan itsestään selvä tavoite. Kysehän on arkisesta yh-dessä tekemisestä. Yhteistoiminta on osa hyvää hen-kilöstöpolitiikkaa. Hyvä tiedonkulku työnantajan ja työntekijöiden välillä ja henkilöstön mahdollisuus osallistua omaa työtään ja sen organisointia koske-vien päätösten valmisteluun ovat lainsäätäjän tar-koittamaa yhteistoimintaa. Yhteistoiminta tuo hyö-tyjä. Se lisää työntekijöiden sitoutumista ja osallistu-mista työn kehittämiseen. Yhteistoiminta parantaa työhyvinvointia ja lisää työssä viihtymistä. Se lisää työntekijöiden ja työnantajan välistä luottamusta. Muutokset menevät paremmin läpi työyhteisöissä, joissa on toimivat keskusteluyhteydet ja yhteistoi-minnan menettelytavat.

Idealistin näkökulma

Lopuksi kerron vielä millainen idealisti olin 1980-lu-vun puolivälissä, kun ensimmäinen valtion yhteis-toimintalaki teki tuloaan. Ajattelin, että hienoa! Vih-doinkin saadaan osallistua työn suunnitteluun siltä tasolta, missä työ tehdään. Haluan olla mukana tässä.

En ole edelleenkään kyynistynyt, vaikka pettymyk-siä on tullut työelämän varrella. Sanoisin loppuun runoilija Pessoaa mukaillen, että panen jatkossakin kaiken peliin, pienimpäänkin mitä teen. En liioitte-le mitään itsessäni, enkä sulje mitään pois. – ”Kuu mahtuu lampeen, koska se paistaa niin korkealta.”

Teksti: Satu Henttonen YHL:n puheenjohtaja

Yt-esimerkki Itä-Suomesta

U N I V E R S I T A S 1 / 2 0 1 4 9

Rakenteita muutetaan

Oulun yliopiston kuulumisiaVuoden vaihteessa Oulun yliopiston tie-dekuntien määrä kasvoi kuudesta yhdeksään, uusina tiedekuntina aloittivat Tieto- ja sähkö-tekniikan tiedekunta, Arkkitehtuurin tiede-kunta sekä Biokemian ja molekyylilääketie-teen tiedekunta. Tämän lisäksi uusi tiedekun-ta Oulu Mining School aloittaa toimintansa elokuun alusta.

Tukipalveluja organisoidaan uudelleen

Tukipalvelujen uudelleen organisointi jatkuu Oulun yliopistossa. Vuoden vaihteessa labora-torio- ja teknisen työn sekä laitehuollon- että maastotöiden tuki käynnistyi uudelleen orga-nisoituna Teknisen palvelukeskuksen yksikkö-jen alaisuudessa. Uudella järjestelyllä tavoitel-laan lisää kustannustehokkuutta henkilöstön ja tilojen osalta. Lisäksi halutaan turvata toiminto-ja ja yhteisiä palveluja. Pyritään toimivaan ko-konaisuuteen ja käyttöön perustuvaan rahoi-tusmalliin, joka tuo esille myös tieteenalakoh-taisen rahoituksen läpinäkyvyyden.

Teknillisen tiedekunnan konepajassa teh-dään perinteisen tekniikan töitä, suunnitte-lun ja valmistuksen osalta. Laitehuollosta saa huolto- ja korjauspalveluja. Lopullinen siirtyvi-en henkilöiden määrä on vielä auki. Yksiköissä tulee työskentelemään hiukan alle 20 eri tek-

Aalto University Executive Education Oy:n (Aalto EE), Aalto University Professional Deve-lopmentin (Aalto PRO) ja Aalto-yliopiston Pien-yrityskeskuksen (PYK) liiketoimintana toteutet-tava täydennyskoulutus yhdistetään 1.3.2014 alkaen. Uuden yrityskokonaisuuden nimi on Aalto University Executive Education Oy, ja sen toimitusjohtajana toimii professori Pek-ka Mattila.

Aalto EE tarjoaa liikkeenjohdon kehittämis-

Työehtosopimusneuvottelut käynnistyivät

niikanalan ammattilaista. Varsinaiset laboratoriotyöt, kemikaalihuolto

ja laboratorioiden laitehuolto toimivat luon-nontieteellisen tiedekunnan kemian laitoksen yhteydessä. Yksikössä tulee toimimaan noin 10 laboratorioalan ammattilaista.

Maastotöiden tuki keskitetään yhteen paik-kaan entisen eläintarhan ja kasvitieteellisen puutarhan yhteyteen. Maastotöiden tuen osal-ta haetaan lähinnä tehokasta tilan käyttöä, sil-lä siirtyvien henkilöiden toimenkuvat ovat hy-vin erilaisia.

Vaikka palveluja on keskitetty Tekniseen pal-velukeskukseen, niin laboratorioihin ja tutki-

musryhmiin jää edelleen osa tukihenkilöstös-tä. Järjestely koskee tietyin rajoituksin vain Lin-nanmaan kampusta.

Yliopiston yksiköt ovat velvoitettu käyttä-mään keskitettyjä Teknisen palvelukeskuksen-palveluja. Tämä onkin elinehto palveluiden säi-lymisellä. Tukipalveluyksiköt ovat tulosvastuul-lisia tiedekunnan alaisia yksiköitä, jotka tekevät myös yliopiston ulkopuolisia tehtäviä rahoit-taakseen toimintaansa.

Teksti: Raimo Tervolapääluottamusmies

palveluja hyödyntäen Aalto-yliopiston ja kan-sainvälisen verkoston osaamista. Yhtiö toimii globaalisti Suomen ja Singaporen lisäksi Puo-lassa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa, Taiwanilla, Kii-nassa, Indonesiassa ja Venäjällä. Aalto EE:lla on kolme arvostettua kansainvälistä laatulei-maa eli akkreditointia: AACSB, AMBA ja EQUIS.

Henkilöstön asema

Siirtyviä työntekijöitä Aalto PRO:sta on tällä

10 U N I V E R S I T A S 1 / 2 0 1 4

Rakenteita muutetaan

Lakia Suomen Akatemiasta ollaan uudistamas-sa. Lainmuutos tuli ajankohtaiseksi valtioneuvos-ton syyskuussa antaman periaatepäätöksen joh-dosta. Periaatepäätöksessä linjataan valtion tut-kimuslaitosten uudistaminen ja uuden strategi-sen tutkimuksen neuvoston perustaminen Suo-men Akatemian yhteyteen. Lakiluonnos sisältää strategisen tutkimuksen neuvoston ja tutkimu-sinfrastruktuurikomitean perustamiset sekä Suo-men Akatemian hallituksen kokoonpanoon liitty-vät muutokset.

Henkilöstön edustajien ja ylijohtajan tapaaminen

Suomen Akatemian henkilökuntayhdistyksen pu-heenjohtaja Ritva Helle, luottamusmies Marjo Aal-tomaa työsuojeluvaltuutettu Maija Ryhänen tapa-sivat YHL:n puheenjohtaja Satu Henttosen ja Par-dian asiamies Aki Niemisen tammikuisessa pala-verissaan. Tilaisuuteen osallistui myös Akatemian ylijohtaja Ossi Malmberg. Keskustelua käytiin ajan-kohtaisista asioista, muun muassa uudesta stra-

tegisen tutkimuksen neuvostosta, josta johtuen myös lakia Suomen Akatemiasta pitää uudistaa.

Tuleva muutos tietysti puhututtaa ja mietityt-tää myös henkilöstöä, mutta ylijohtaja Malmberg vakuutti, että henkilöstölle tiedotetaan mahdolli-simman paljon käynnissä olevasta muutoksesta.

Luonnos lausunnolle

Lakiehdotusluonnos annettiin lausunnolle 17.1.2014. Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyy-tänyt lausunnot hallituksen esityksestä Akatemi-alain muutoksiin muun muassa Akatemialta, mi-nisteriöiltä, tutkimuslaitoksilta, elinkeinoelämältä ja ammattijärjestöiltä 17.2.2014 mennessä. Hallitus antaa lakiesityksen eduskunnalle maaliskuussa ja uusi laki astuisi voimaan 1.8.2014 alkaen.

Teksti: Marjo AaltomaaSuomen Akatemian henkilökuntayhdistys

hetkellä 56 henkilöä ja PYKistä neljä. Ennestään Aalto EEssä on n. 60 työte-kijää. Siirtyvien työntekijöiden työn-kuvat ja raportointisuhteet säilyvät ennallaan 1.3.2014 saakka.

Yliopistojen työehtosopimuksen säännöksiä noudatetaan siirtyvien osalta sopimuksen päättymiseen 31.3.2014 saakka. Tämän jälkeen as-tuvat voimaan Aalto EE:n oman työ-paikkaoppaan mukaiset työehdot. Aalto EE on siirtänyt integraatiopro-jektia varten työntekijän kuudeksi kuukaudeksi selvittämään henkilös-tön integraatioasioita. Hän keskus-telee jokaisen siirtyvän työntekijän kanssa.

Integraatioasioiden lisäksi Aalto EE:n tämän hetkiset suurimmat haas-teet liittyvät tietoteknisiin asioihin.

Tavoitteena solmia työehtosopimus

Aalto-yliopistossa toimivat henkilös-töjärjestöt edellyttivät heti yhtiöit-tämissuunnitelmien tultua julkisuu-teen viime vuoden joulukuussa, et-tä Aalto EE:lle neuvotellaan työehto-sopimus. Aikaisemmin Aalto EE:llä ei ole työehtosopimusta ollut.

Aalto EE ja sen työnantajajärjes-tö Palvelualojen työnantajat PALTA ry päättivät käynnistää keskustelut työehtosopimuksesta. Pääsopijajär-jestöjen (Pardia, JHL ja JUKO) ja PAL-TAn edustajat tapasivat helmikuus-sa. Mukana oli myös Aalto EE:n edus-taja. PALTA on jättänyt esityksensä työehtosopimukseksi. Tavoitteena on käynnistää nopealla aikataululla varsinaiset työehtosopimusneuvot-telut, ja päästä kaikkia tyydyttävään neuvottelutulokseen.

Teksti: Petri PeltonenAalto-yliopiston henkilöstöyhdistyksen puheenjohtaja

Tapaamistilaisuus Akatemian ylijoh-taja Ossi Malm-bergin kanssa su-jui mukavissa merkeissä. Kuvassa vasem-malta lukien ovat Marjo Aaltomaa, Aki Nieminen, Ossi Malmberg ja Maija Ryhänen. Kuvasta puuttu-vat Ritva Helle ja Satu Henttonen.

Suomen Akatemia muutosten edessä

Keskeisimpiä lain muutoksia ovat:

- Nykyisen hallituksen kokoonpanon muutos (5-7 jäsentä puheenjohtajan lisäksi, tieteellisten toimikuntien puheenjohtajilla vain läsnä- ja puheoikeus).- Nykyisen hallituksen tehtävien muuttuminen, jotta vältetään päällekkäisyydet eri toimielin- ten toiminnassa (tieteelliset toimikunnat, strategisen tutkimuksen neuvosto ja tutkimus- infrastruktuurikomitea). - Tutkimusinfrastruktuurikomitean perustaminen.- Strategisen tutkimuksen neuvoston perustaminen.- Hallintoviraston tehtäviin tulevat lisänä palvelut uusille perustettaville elimille.- Akateemikon arvonimien lisääminen kahdestatoista kuuteentoista- Esteellisyyden uusi säännös: palvelussuhdejääviys poistuu eli yliopiston tai tutkimusorgani- saation palveluksessa oleva henkilö ei olisi esteellinen asian käsittelyyn Akatemian hallituk- sessa, toimikunnassa, jaostossa tai muussa toimielimessä.

Luonnos on luettavissa ministeriön nettisivuilla linkistä: http://www.minedu.fi/OPM/Tiede/vireilla_tiede/akatemia/ index.html?lang=fi

Kuva: Anita Westerback

U N I V E R S I T A S 1 / 2 0 1 4 11

Puheenaihe

Yliopistot ovat olleet vuodesta 2010 lähtien vuokralla itse omistamissaan

tiloissa. Se ei ole aivan ongelmatonta, mutta Senaatti-kiinteistöjen aikaa

kukaan ei kaipaa.

Kuva: Shutterstock

12 U N I V E R S I T A S 1 / 2 0 1 4

Puheenaihe

Vuokralainen ja vuokranantajaKun vuosi 2009 vaihtui 2010:een, Suomen valtiolta hävisi yhdessä yössä kahden miljar-din euron edestä omaisuutta.

Uusi yliopistolaki astui tuolloin voimaan, ja yliopistot irrotettiin valtiosta. Voidakseen toi-mia itsenäisesti niillä oli oltava pääomaa. Niin-pä valtio luovutti yliopistoille niiden omat ra-kennukset, joita aikaisemmin oli hallinnoinut Senaatti-kiinteistöt. Tarkemmin ilmaistuna val-tio luovutti kiinteistöt kolmelle osakeyhtiölle, joista yliopistot omistivat kaksi kolmannesta ja valtio yhden kolmanneksen. Kukin yliopis-to maksaa tiloistaan vuokraa omalle kiinteis-töyhtiölleen.

Kiinteistöpotti takaa yliopistoille vakava-raisuuden, mutta ei ole suuruudestaan huo-limatta mikään lottovoitto. Yliopistojemme rakennuskanta on hyvin kirjavaa, ja omaisuu-den mukana tuli myös vastuu pitää rakennuk-sista huolta.

Neljän vuoden totuttelun jälkeen ainakin pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa yliopistois-sa ollaan uuteen vuokraisäntään kohtuullisen tyytyväisiä. Universitaksen tekemän haastatte-lukierroksen perusteella Senaatti-kiinteistöjä ei kaipaa kukaan. Omassa kiinteistöyhtiössä asiat

etenevät nopeammin ja suoraviivaisemmin - ja ylipäänsä etenevät.

Jaetut riskit

Suurin kolmesta yliopistokiinteistöyhtiöstä on Suomen Yliopistokiinteistöt Oy eli SYK. Se omistaa kymmenen yliopiston tiloja yli miljoo-nan neliömetrin edestä 377 rakennuksessa. Kaksi muuta yhtiötä ovat Aalto-yliopistokiin-teistöt ja Helsingin Yliopistokiinteistöt.

Kolme yhtiötä ovat taustoiltaan hyvin eri-laiset: Aalto-yliopistoa valtio lupasi yliopisto-uudistuksen yhteydessä pääomittaa 500 mil-joonalla eurolla, ja Helsingin yliopistolla oli jo valmiiksi paljon omia kiinteistöjä sekä muuta omaisuutta.

- Meillä kehä kolmosen ulkopuolella sen si-jaan oli hyvin vähän varallisuutta. Tuolloin poh-dittiin, että kannattaa rakentaa riittävän suuri

yhtiö, jossa riskit ja arvot jaettaisiin. Jos omistus olisi pilkottu pienempiin yhtiöihin, riski kasvaisi muun muassa sisäilmaongelmien vuoksi, SYK:n hallituksen puheenjohtaja, Tampereen yliopis-ton hallintojohtaja Petri Lintunen kertoo.

Sisäilmaongelmat yliopistojen riesana

Lapin yliopistossa Rovaniemellä sisäilmariski kävi toteen pian vuokraisännän vaihdoksen jälkeen. Syksyllä 2010 valmistuivat ensimmäi-set tutkimukset, jotka vahvistivat epäilyt sisäil-mahaitoista. Seuraavana vuonna taiteiden tie-dekunnan F-siivessä alkoi yhä jatkuva remontti, jonka edeltä työntekijät siirtyivät väistötiloihin.

Kurjasta tilanteesta huolimatta Rovaniemel-lä ollaan vuokraisäntään tyytyväisiä, kertoo kiinteistöasioista vastaava vararehtori Jukka Mäkelä.

HS 50 vuotta sitten perjantaina 7.2.1964

Helsingin Sanomien mu-kaan työt keskeytettiin Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteel-lisen tiedekunnan liha-teknologisella laitoksella, kun osa välikatosta ro-mahti. Henkilövahingoil-ta onneksi säästyttiin.

”Kun vuosi 2009 vaihtui 2010:een, Suomen valtiolta hävisi yhdessä yössä kahden miljardin euron edestä omaisuutta.”

U N I V E R S I T A S 1 / 2 0 1 4 13

Puheenaihe

- SYK on lähtenyt erittäin hyvin liikkeelle. Se ottaa sisäilmaongelmat tosissaan ja pyrkii saa-maan ne ratkaistua.

Eniten sisäilmaongelmista on Lapin yliopis-ton lisäksi kärsitty Jyväskylässä, mutta pienem-mässä mitassa ongelmia on melkein kaikkialla muuallakin. Sen takia SYK on Lintusen mukaan teettänyt kaikista omistamistaan rakennuksis-ta kuntoarvion ja palkannut sisäilmatutkijan.

Talouden ehdoilla

Ongelmatonta kymmenen omistajayliopiston yhteistyö ei aina silti ole. Petri Lintunen tote-aa diplomaattisesti, ettei lähde arvostelemaan omistajia. Turun yliopiston rehtori Kalervo Vää-nänen toteaa, että ”erityistapauksissa” omista-jien näkemykset saattavat olla ristiriitaisiakin. Hänkin istuu SYK:n hallituksessa.

Tässä ei tietenkään ole mitään ihmeellistä. Jokainen yliopisto haluaa luonnollisesti val-voa omia etujaan, jotka eivät aina mene yh-teen. Yhdessä yliopistossa kaivataan perus-korjausta, toisessa uudisrakennusta. Yksi elää lähes yksinomaan SYK:n kiinteistöissä, toinen toimii etupäässä muualta vuokratuissa tiloissa.

Kaikkia on kuitenkin kohdeltava tasaver-

taisesti, jo osakeyhtiölainkin takia, Lintunen huomauttaa.

Yliopistoissa on purnattu esimerkiksi siitä, et-tä SYK jakaa omistajilleen osinkoja, vaikka niistä osa menee valtio-omistajalle suoraan, osa ve-roina. Miksei mieluummin laskettaisi vuokria?

- Se kohtelisi osakkaita eri tavalla, koska joil-lakin osakkailla on SYK:ltä enemmän tilaa vuok-ralla kuin toisilla. Lisäksi se voitaisiin tulkita pei-

tellyksi osingonjaoksi, johon verottaja varmasti puuttuisi, Lintunen sanoo.

- Ja miltä se kuulostaisi, jos lähtisimme kirk-kain otsin ilmoittamaan, että haluamme kier-tää veroja? Verosuunnittelua yhtiö toki tekee kuten muutkin. Verovaroilla yliopistotkin elä-vät ja tämänkin vuoksi näissä asioissa tulee ol-la erityisen tarkka.

Talouden realiteetteihin vetoaa myös Vää-nänen.

- Kaikki isot investoinnit rahoitetaan lainal-la, ja silloin yhtiön tuloskunnolla on oleellinen merkitys lainarahan hintaan. Jos keskustellaan sadan miljoonan euron lainarahoituksesta, puolenkin prosenttiyksikön erolla korossa on erittäin suuri merkitys.

Vuokraisännän vaihtuminen ei siis tarkoitta-nut yliopistoille vuokra-alea. Itse asiassa useim-pien yliopistojen vuokrat eivät muuttuneet millään tavalla, sillä Senaatin kanssa tehdyt vuokrasopimukset siirtyivät Suomen Yliopis-tokiinteistöille sellaisinaan.

Vuoden 2009 jälkeen tehtyjen vuokrasopi-musten hinta-tasosta on säädetty omistajien kesken solmitulle osakassopimuksella. Vuok-rat eivät ole markkinahintojen ylähaitarista,

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Tampereen yliopiston hallinto-johtaja Petri Lintunen toteaa, että kymmenen omistajayliopiston yhteistyö ei aina ole ongel-matonta.

Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänäsen mu-kaan omistajien näkemykset saattavat olla vä-lillä ristiriitaisiakin. Hän on SYK:n hallituksen jäsen.

Lapin yliopiston vararehtori Jukka Mäkelän mukaan Rovaniemellä ollaan vuokraisäntään tyytyväisiä.

”- Kaikki isot investoinnit rahoitetaan lainalla, ja silloin yhtiön tuloskunnolla on oleellinen merkitys lainarahan hintaan.”

Kuva: Teemu Launis/Tampereen yliopisto Kuva: Hanna Oksanen/Turun yliopisto Kuva: Arto Liiti

14 U N I V E R S I T A S 1 / 2 0 1 4

Puheenaihe

- Ei tänä päivänä voi tehdä tiloja ja kuvitel-la, että ne ovat 40 vuotta samassa käytössä. Jos katsotaan tiloja suunniteltaessa vain tä-hän päivään, niin rakennushan on vanhanai-kainen ennen kuin se on edes valmis. Ei kan-nata tehdä ainakaan suuria koppikonttorei-ta, joiden muunneltavuus on heikkoa, Petri Lintunen toteaa.

Muunneltavuuden puolesta ja koppitoi-mistoja vastaan puhuu myös raha: omat huo-neet vievät enemmän tilaa kuin avo- ja mo-nitoimitoimistot, ja se taas tarkoittaa isompia tilakustannuksia. Valtiolla esimerkiksi on ta-voitteena puolittaa uudisrakennuksissa yhtä työntekijää kohden tarkoitettu tila 15 neliö-

metriin. Näin tarkkoja suunnitelmia yliopis-toissa ei sentään ole.

- Uudisrakentamisessa ja peruskorjaami-sessa pyritään koko ajan löytämään tilate-hokkaita ratkaisuja. Mutta yliopistoissa on niin paljon erikoistiloja, että yksioikoista ne-liötä per henkilö -tavoitetta on vaikea laskea, Kalervo Väänänen sanoo.

Samanlaisia pohdintoja käydään myös Rovaniemellä, missä on juuri aloitettu uu-den tilastrategian valmistelu. Monikäyttöi-syys on sielläkin tähtäimessä, mutta ennen kaikkea opiskelijan näkökulmasta, Jukka Mä-kelä kertoo.

- Yliopistoilla on isoja luento- ja seminaa-

risaleja, mutta väitän, että pitäisi olla enem-män pienille ryhmille soveltuvia tiloja.

Siitäkin on puhuttu, käyttävätkö yliopis-tot rahaa seiniinsä opetuksen ja tutkimuk-sen kustannuksella. Mäkelän mielestä yli-opistot eivät voi toimia missä tahansa va-rastohalleissa.

- Yliopistot ovat kulttuurilaitoksia. Laatu-kin täytyy pitää kohtuullisen korkealla ta-solla. Sosiologina olen myös sitä mieltä, että sisällöillä ja rakenteilla on vahva yhteys. Jos rakenteita vedetään alaspäin, se heijastuu myös sisältöihin.

Tuomo Tamminen

Tulevaisuuden yliopisto

”Yksikään yliopisto ei ole Lintusen mukaan joutunut irtisanomaan työntekijöitä tilakustannusten takia.”

Perinteisessä yliopistorakennuksessa on suuria luentosaleja ja kapeita käytäviä, joiden varrella opettajat, tutkijat ja

muu henkilökunta istuvat pienissä kopeissaan. Tulevaisuuden yliopisto on todennäköisesti jotain ihan muuta.

mutta vähintään keskinkertaiset kuitenkin. Ja mitä uudemmat ja hienommat tilat, sitä kal-liimmat ne ovat.

- Vuokrausperiaatteiden tulee olla yhtäläi-set, jolloin kukin yliopisto itse päättää halu-amistaan muutoksista kiinteistöissään, Lintu-nen selittää.

Tilakustannuksista tingitään

Yksikään yliopisto ei ole Lintusen mukaan jou-tunut irtisanomaan työntekijöitä tilakustan-nusten takia. Uusien, kalliiden tilojen takia on sen sijaan pitänyt luopua osasta vanhoja ti-loja – muun muassa Tampereen yliopistossa.

- Luovuimme 14 000 neliöstä Hämeenlin-nassa ja 5 000 neliöstä Tullintorin alueella, et-tä voisimme investoida uudisrakennukseen Kauppiin. Lääketieteen rakennukset siellä ovat todella huonossa kunnossa ja elinkaarensa lo-pussa, Lintunen sanoo.

Uudet tilat ovat aina kalliimpia, mutta Lintu-sen mukaan pelkkien neliövuokrien tuijotta-minen ei vie eteenpäin. Yliopistojen pitäisi hä-nen mukaansa keskittyä kokonaiskustannuk-siin, ja yrittää saada uusien ja vanhojen tilojen välinen hintaero mahdollisimman pieneksi ti-lankäyttöä tehostamalla.

Myös Turussa on viime vuosina pyritty vä-hentämään tilakustannuksia. Turun yliopisto on luopunut muutamista rakennuksista pää-kampuksella ja osasta tiloista Rauman kam-puksella. Yliopiston perusbudjetista menee Väänäsen mukaan reilu viidennes vuokriin, mikä on rehtorin mukaan ”pikkaisen yläkan-tissa”. Tilatehokkuutta halutaan saada etenkin ”logistiikkaa parantamalla”. Tämä tarkoittaa si-tä, että opetustilat pitäisi saada entistä tehok-kaampaan käyttöön. Yli 50 prosentin käyttö-aste esimerkiksi luentosaleissa on useimmissa yliopistoissa hyvin vaikea saavuttaa.

Senaattia ei kaivata

Yliopistojen entinen vuokraisäntä Senaatti-kiinteistöt ei tunnetusti ole ollut vuokralais-tensa jakamattomassa suosiossa. Suomen Ku-valehti kertoi tammikuussa, että eduskunnan tarkastusvaliokunta tekee liikelaitokseen tänä vuonna jo toisen kontrollikäynnin parin vuo-den sisään.

Valtiovarainministeriön ohjauksessa olevan Senaatin on katsottu vuokrankorotuksillaan ai-heuttavan valtion virastoille ja muille vuokralai-silleen ylimääräisiä leikkauspaineita. Tässä pu-ristuksessa on monia YHL:nkin jäseniä.

Universitaksen haastattelemista yliopisto-johtajista kukaan ei ryhdy kritisoimaan valtion kiinteistöjättiä. Jukka Mäkelä Rovaniemeltä tai-taa silti rivien välissä kertoa sen, millaiset suh-teet aikoinaan olivat.

- Me olimme aikoinaan ihan tyytyväisiä myös Senaattiin. Olimme siinä mielessä poikkeuksel-linen yliopisto.

Teksti: Tuomo Tamminen

U N I V E R S I T A S 1 / 2 0 1 4 15

Puheenaihe

Suomen julkisessa taloudessa on kestä-vyysvaje. Julkisen sektorin pienentämistä ja ta-louden sopeuttamista vaaditaan usealla suul-la. Keskusteluissa yksinkertaistetaan isoja asioi-ta. Vähemmälle huomiolle jää se, mitä äänessä olevat oikeasti tavoittelevat.

- Keskusteluissa liian isoksi paisuneesta jul-kisesta sektorista syyllistetään julkisen sekto-rin työntekijöitä, sanoo puheenjohtaja Niko Simola vakavana. Työntekijät tekevät kuiten-kin sitä työtä, joka valtiolle ja kunnille on mää-ritelty tehtäviksi.

Työt perustuvat lainsäädäntöömme, joka on syntynyt harjoitetun politiikan tuloksena.

Puheenjohtaja täsmentää, että kun yleisel-lä tasolla puhutaan julkisesta sektorista ja jul-kisesta taloudesta, puhutaan laajoista koko-naisuuksista. Julkinen sektori sisältää valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen toimintoja ja niiden tuottamia palveluja elinkeinoelämäl-le ja kansalaisille. Julkisesta taloudesta rahoi-tetaan esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalvelu-ja, mutta myös yliopistoja. Lisäksi maksetaan perheille lapsilisiä ja kansalaisille asumistukia, työttömyysturvaa ja eläkkeitä. Myös elinkeino-elämälle ja maataloudelle maksetaan tukia.

Mistä pitäisi säästää?

Pardian puheenjohtajaa keskustelujen epä-määräisyys kismittää. Hän provosoi asiaa tuo-dakseen esille, mitä hän tarkoittaa vaatimuk-sellaan täsmällisemmistä esiintuloista koskien julkiseen sektoriin kohdistuvista leikkausvaa-timuksista.

- Olisi välillä rehellisempää, jos säästöjen esittäjät kertoisivat, mistä he leikkaisivat jul-kista sektoria.

- Olisivatko tällöin leikkausten kohteina koulut, päiväkodit, yliopisto-opetus tai ilmai-nen koulutus? Vai leikattaisiinko mahdollises-ti erilaisilta turvallisuusviranomaisilta, poliisil-ta, puolustusvoimilta tai vaikkapa terveys- ja valvontaviranomaisilta? Vai olisivatko kohtee-na erilaiset sosiaaliturvan muodot, sairaus- ja työttömyyspäivärahat tai vaikkapa lapsilisät?,

Mikä koko on oikea?

Simola heittää.- On helppoa kritisoida laajaa julkista sekto-

ria täsmentämättä, mistä konkreettisesti lei-kattaisiin.

Simolan mielestä on aina hyvä välillä pysäh-tyä asian ääreen.

- Suomalaista yhteiskuntaa ja sen toimintoja ja palvelurakennetta on rakennettu yhteisel-le arvopohjalle, sanoo Pardian puheenjohta-ja. Tämä on myös taannut vakaat ja turvalliset olosuhteet meille kaikille.

- Hallinnossa, palveluprosesseissa ja ohjaus- järjestelmissä löytyy toki asioita, joita voidaan tehdä paremmin, Simola sanoo. Tämä ei kui-tenkaan tarkoita sitä, että kaikkia olemassa ole-via rakenteita ja palvelujärjestelmiä olisi syytä purkaa. Eikä ostopalvelujen lisääminen välttä-mättä tuo toivottuja säästöjä.

- Muutokset on tehtävä hallitusti, ja jokais-ta toimenpidettä on myös tarkoin arvioitava vaikutusten ja seurausten osalta, Simola vaatii.

Mikä on julkisen sektorin oikea koko?

Suomen julkisen sektorin koosta ollaan mon-taa mieltä. Onko maamme julkinen sektori lii-an iso? Mikä on sen oikea koko? Eri intressiryh-millä on erilaiset käsitykset asiasta. Laskutavat-kin eroavat toisistaan.

Simolan mukaan on täysin selvä asia, että julkiseen rahoitukseen perustuvat järjestel-mät tarvitsevat tuekseen verotuloja ja rahoi-tuslähteitä. Yhteiskuntaamme on rakennettu kasvavan talouskehityksen varaan.

- Nyt hidastunut talouskasvu nakertaa yh-teiskuntamme rakenteita, koska kansantalou-temme kassavirta on hyytynyt, puheenjohtaja sanoo. Vienti ei vedä toivotulla tavalla, joskin orastavia merkkejä kasvun käynnistymisestä on kuulemma näkyvissä.

Simola muistuttaa, että valtionhallinnossa on jo toteutettu kovia sopeutustoimia. Hen-kilöstöä on vähennetty kovalla kädellä. Töi-den määrää ei ole kuitenkaan karsittu samas-sa tahdissa, koska lainsäädäntöä ja normistoa

ei ole purettu. - Olemme monitahoisten asioiden äärellä,

Simola sanoo. On täysin kohtuutonta syyllis-tää työntekijöitä talousongelmista.

Uudenlaista potkua osaamiseen

Pardian puheenjohtaja kehottaa julkisen sekto-rin kalleuden surkuttelun sijaan keskittämään tarmon uusien tuotteiden ja innovaatioiden keksimiseen. Tarvitaan tuotekehitystä ja uu-denlaista osaamista pysyäksemme mukana kansainvälisillä markkinoilla. Talouskin elpyisi.

Uuden keksimiseen tarvitaan myös panos-tuksia. Simola pitääkin välttämättömänä, että yliopistojen rahoitus turvataan, vaikka julkises-sa taloudessa esiintyy ongelmia.

- Yliopistoissa tehtävästä perustutkimukses-ta kumpuavat jatkotutkimukset ja ideat sovel-taviin tutkimuksiin, hän muistuttaa. Poliittisilla päättäjillä tulee nyt olla malttia ja kykyä näh-dä pidemmälle tulevaisuuteen. Lyhytnäköiset leikkaukset rahoituksessa kostautuvat, jos nyt lupaavasti orastavia tutkimusideoita joudutaan pistämään hyllylle rahoituksen puutteen takia.

- Pitää myös varmistaa, että yliopistojen hen-kilöstömitoitukset ovat kohdallaan, Simola sa-noo. Tehokas tutkimustyö edellyttää riittävä määrä tutkimusta tukevaa henkilöstöä.

Hän huomauttaa, että tuloksia syntyy, kun jokainen asiantuntija huolehtii omasta työ-sarkastaan. Silloin ihmiset voivat keskittyä oi-keisiin asioihin. Hän tähdentää, ettei yliopis-tojen roolia opetuksen antajina myöskään pi-dä hukata.

- Pieni maa ei voi hukata osaamispotenti-aaliaan, sanoo Pardian puheenjohtaja Niko Si-mola. Työelämässä tapahtuva murros edellyt-tää ihmisten osaamisen jatkuvaa päivittämistä.

- Yliopistojen ja yliopistokeskusten valjas-taminen aikuis- ja täydennyskoulutukseen on pitkälle kantava resurssi. Pienen maan on osat-tava hyödyntää kaikki mahdollisuudet pitää kansalaistensa osaamistasoa korkealla.

Teksti: Anne Nordström

- Mitä oikeastaan tavoitellaan, kun julkisuudessa vaaditaan julkisen sektorin pienentämistä ja ”byrokraattien”

vähentämistä?” Pardian puheenjohtaja Niko Simola kysyy.

16 U N I V E R S I T A S 1 / 2 0 1 4

Puheenaihe

Pardian puheenjohtaja Niko Simola perään-kuuluttaa analyytti-sempaa keskustelua julkisesta sektorista.

Kuva: Pardia

Vyönkiristyksiä odotettavissaHallitus sopeuttaa julkista taloutta kolmen miljardin euron verran. Menoleikkauksia ja veronkorotuksia on siis odotettavis-sa. Niin maamme finanssialan asiantuntijoilta kuin talousjärjes-tö OECDlta heltiää tukea sille, että valtiontaloutta on syytä ta-sapainottaa useammalle vuodelle. Sen sijaan hallituspuolueilla on erilaiset näkemykset kiristysten toteuttamisaikataulusta. Toi-menpiteitä vaaditaan tehtäväksi vielä tämän hallituskauden ai-kana. Eduskuntavaaleja käydään ensi vuonna. Hallitus päättää kiristystoimista kehysriihessään maaliskuussa. Silloin on odotet-tavissa vastauksia siihen, miten sopeutusta toteutetaan ja mistä säästetään. Tuolloin ratkaistaneen, miten luodaan kasvua samal-la kun toteutetaan säästöjä.

AN

Menokarsinta ministeriöiden vastuullaMinisteriöitä on patisteltu hallituksen rakennepoliittisen oh-jelman toimeenpanoon. Jos ministeriöt eivät pysty esittämään konkreettisia toimia, jotka vähentävät kuntien menoja hallituk-sen edellyttämällä tavalla, tulee ministeriöiden esittää vaihto-ehtoisia säästötoimia. Rakennepoliittisen ohjelman johtoryh-mä arvioi lisätoimenpiteiden tarve. Lopulliset päätökset lisätoi-mista tehdään hallituksen kehysneuvotteluissa maaliskuussa.

Valtiovarainministeriön viime vuonna tekemän selvityksen mukaan kunnilla on 535 tehtävää ja runsaat 970 velvoitetta, joi-ta on kirjattu lakeihin ja asetuksiin. Menokarsinta tulee olemaan haastava, sillä tehtävien siirto kunnilta valtion hoidettavaksi ei ratkaise julkisen talouden ongelmaa.

AN

Palkansaajien ansiokehitys hidastuu Suomen taloustilanne jatkuu heikkona ja ansioiden nousu hi-dastuu. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan ansiot nou-sevat kuluvana vuonna 1,3 prosenttia, ja vuonna 2015 1,2 pro-senttia, eli huomattavasti 2000-luvun keskiarvoa hitaammin. Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta julkaisi raport-tinsa helmikuussa.

Palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima supistui viime vuon-na 1,1 prosenttia. Tähän vaikutti ennen kaikkea työllisyyden heik-keneminen. Kuluvana vuonna työllisyys heikkenee enää hieman, mutta palkansaajien yhteenlaskettujen ostovoima odotetaan su-pistuvan 0,8 prosenttia ansiokehityksen hidastuessa. Ensi vuon-na laskun oletetaan jäävän 0,1 prosenttiin, sillä työllisyyskehityk-sen arvioidaan kääntyvän parempaan suuntaan.

Kuluttajahinnat kohoavat alkaneena vuonna keskimäärin puo-litoista prosenttia. Välillisen verotuksen kiristymisen uskotaan vaikuttavan tänä vuonna noin puolen prosenttiyksikön verran hintojen nousuun.

U N I V E R S I T A S 1 / 2 0 1 4 17

Puheenaihe

Suomen talouden ongelmista syytetään muun muassa heikentynyttä kilpailuky-kyä. Taloustieteen professori Matti Pohjo-la ei näe Suomea lähestulkoonkaan krii-simaana.

Suomen päättäjät haikailevat menetetyn kilpailukyvyn perään. Kilpailukyvyn nostami-seksi työnantajat vaativat muun muassa palk-kojen jäädyttämistä. Eräs kansanedustaja esitti jopa viiden prosentin palkanalennusta.

Palkka-ale toimii jo nykyisessä taloustilan-teessa, katsoo Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Pohjola.

– Korkeasti koulutetut, hyväpalkkaiset työn-tekijät työllistyvät mahdollisten irtisanomisten jälkeen uudelleen, mutta alemmalla palkkata-solla, Pohjola sanoo.

– Tällä tavoin palkat alenevat. Se on erään-laista sisäistä devalvaatiota, hän täsmentää.

Korkeita palkkoja ei voida Pohjolan mukaan enää maksaa, sillä Suomi on menettänyt teol-lisuutensa tuottavuutta.

– Tuotteet, joita nyt tehdään, eivät ole suu-ressa maailmassa yhtä arvokkaita kuin ennen.

Pohjolan mukaan palkkamaltti antaa yrityk-sille aikaa sopeutua tilanteeseen ja löytää uusi pohja kannattavuudelle.

Kannattamaton toiminta karsitaan

Viime vuonna yt-neuvottelut ja laajat irtisa-nomiset olivat lähes viikoittaisia. Jopa hyvää tulosta tekevät yritykset vähensivät henkilö-kuntaansa.

– Eivät yritykset hyviä tuloksentekijöitä pois potki. Kysymys on kannattamattomista toimin-noista, Pohjola uskoo.

Esimerkkinä hän mainitsee varaston auto-matisoinnin, minkä takia varastohenkilökuntaa ei tarvita yhtä paljon kuin aiemmin.

Lisäksi yritysten nopein keino sopeuttaa toi-mintaansa vähentyneisiin tilaisuuksiin on vä-hentää muuttuvia kuluja eli henkilöstömenoja.

Vaihtotase vielä siedettävä

Viimeisten neljän vuoden aikana vaihtotase on kääntynyt Suomen kannalta negatiiviseksi, ja valtio velkaantuu jatkuvasti.

Professori Matti Pohjolan mukaan palkkoja oleellisempi tekijä Suomen kilpailukyvylle on osaaminen. – Kun työlle saadaan korkeampaa arvoa, on varaa maksaa korkeita palkkoja.

Kadonnutta kilpailukykyä etsimässä

Palkka-ale toimii jo Pohjola ei näe tilannetta katastrofaalisena. – Vaihtotaseemme vajaus on noin prosentti

bruttokansantuotteeseen verrattuna, joten se ei ole keskeinen ongelma.

Kriisimaiden alijäämä on kymmenen pro-sentin luokkaa. Suomen vaihtotaseen vaje oli 1990-luvun lamassa kuusi prosenttia brutto-kansantuotteesta.

Suhde on pysynyt Suomelle hyvänä, koska vientiteollisuutemme tarvitsee tuontia.

– Kun vienti supistuu, niin tuontikin supis-tuu. Yksi kolmasosa Suomen viennistä on tuon-tia, esimerkiksi raaka-aineita jatkojalostukseen, Pohjola toteaa.

Arvoa työlle, palkkaa lisää

Jotta vienti vetäisi ja yritysten kannattavuus nousisi, suomalaista osaamista on Pohjolan mukaan vaalittava.

– Koulutusjärjestelmä tuottaa sitä osaamis-ta, joka tällä hetkellä on tärkeää hyvinvoinnin tuottamiseksi. Koulu- ja yliopistojärjestelmä ovat tässä keskeisiä.

Pohjola muistuttaa, että Nokian ansiosta meillä on paljon osaamista. Hänen mielestään uusi teollisuuden suuntaus on digitaalisuus.

Innovaatioita on kehittymässä palvelujen digitalisoinnissa ja muutoinkin ICT-aloilla. Uut-ta luodaan sekä yrityksissä että julkisella sek-torilla.

– Nyt vain pitäisi saada työn tulokset tuot-tamaan arvoa, Pohjola kannustaa.

– Kun työlle saadaan korkeampaa arvoa, on varaa maksaa korkeita palkkoja. Ei se sen kum-mempaa ole, teoriassa. Käytännössä tilanne on hankalampi.

Teksti UP/Tiina Tenkanen

Kuva: Anni Hanén, Aalto-yliopisto

18 U N I V E R S I T A S 1 / 2 0 1 4

Työssäkäyvien köyhyys lisääntynytEU:n komission julkaiseman vuotuisen selvityksen mukaan työikäisen väestön köyhyy-den merkittävä lisääntyminen on yksi talouskriisin konkreettisimmista sosiaalisista seura-uksista. Komission mukaan työttömyystasojen asteittainen lasku ei ehkä riitä tilanteen kor-jaamiseksi, jos palkkaerojen lisääntyminen jatkuu. Raportin mukaan köyhyyteen vaikuttaa muun muassa työsuhteen tyyppi, kotitalouden kokoonpano ja kumppanin työmarkkina-tilanne. Raportista ilmenee, että työttömyysetuuksia saavilla ihmisillä on paremmat mah-dollisuudet löytää töitä kuin ihmisillä, jotka eivät saa etuuksiaan. Raportista selviää myös, että naisten työtuntien kokonaismäärä on edelleen pienempi kuin miesten ja se johtaa hei-kompiin uramahdollisuuksiin, alempaan palkkaan ja eläkkeeseen.http://www.finunions.org/

No niin, se oli sitten siinä. Työura, maltillises-ti pidennetty.

Kansalaisvelvollisuus on suoritettu ja eläk-keelle jäämisiän keskiarvoa on nostettu. Va-jaan kahden viikon vanhuuseläkejakson pe-rusteella on vaikea arvioida, miltä eläkkeellä olo tuntuu. Etäisyyttä työssäoloonkaan ei ole niin paljon, että varsinaista arvioita viime vuo-sikymmenistä kykenisi tekemään. Jotakin olen kuitenkin luvannut kirjoittaa. Tästä tulee vähän paatoksellista, mutta olkoon.

Olen kohdannut mielenkiintoisia ihmisiä

Työni on aina jollakin tavalla ollut kosketuksis-sa tutkimukseen ja opetukseen, ja niiden pa-rissa työskenteleviin ihmisiin. Olen pitänyt si-tä suurena lahjana. Yliopistojen eri tehtävissä työskentelevät ovat aivan oma ihmisrotunsa. Määritelmän voi laajentaa siihen joukkoon, joka huolehtii omalta osaltaan opetuksen ja tutkimuksen toimintaedellytyksistä yliopisto-jen ulkopuolella. Heillä on työssään päämää-rä, ovat he sitten perustehtävää tekeviä tutki-joita ja opettajia tai toiminnan edellyttämästä infrastruktuurista vastaavissa tehtävissä kirjas-toissa, kiinteistöissä, hallinnossa ja tietoteknii-kan parissa toimivia, unohtamatta moninaisis-sa tutkimuksen tukitehtävissä työtään tekeviä. Heidän työyhteisönsä ovat omanlaisiaan, aina mielenkiintoisia - ja ulkopuolisen mielestä jos-kus uskomattoman vaikeita ymmärtää. Henki-löstön edustajan tehtävä eri portailla on ollut loistava näköalapaikka. Siitä kiitos!

Hokemat luovat vääriä mielikuvia

Muutos on pysyvää yhteiskunnassa ja työelä-mässä, näin on aina ollut ja niin pitääkin olla. Muutos on pysyvää myös ammattijärjestöjen edunvalvonnan menetelmissä, vaikka arvos-telijat syyttävätkin edunvalvontajärjestöjä pai-kalleen jämähtämisestä. Minun mielestäni krii-tikot ovat väärässä, vaikka korjattavaa toki ai-na onkin. Ammattijärjestöjen arvostelijat vain yrittävät toiston voimalla saada uudet työnte-kijäsukupolvet uskomaan aatteen vanhanai-kaisuuteen ja tulosten vähäisyyteen. Onneksi nuoret ovat fiksuja ja ajattelevat itse!

Ay-liike pitää jäsentensä puolta

Kehitystä tapahtuu toimintaympäristön muut-tuessa ja jos onni on myötä, oikealla tavalla en-

Presidentti Sauli Niinistö myönsi itsenäi-syyspäivänä Kerttu Pelliselle Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan Ritari-merkin. YHL luovutti kunniamerkin Ker-tulle hallituksen seminaarin yhteydessä 30.1.2014.

Kerttu Pellinen teki pitkän työuran Hel-singin yliopistossa. HY:n konsistorin ja matemaattis-luonnontieteellisen tiede-kunnan tiedekuntaneuvoston jäsenenä hän osallistui aktiivisesti yliopiston ke-hittämiseen. Ay-uransa hän aloitti työ-suojeluvaltuutettuna, josta askel oli ly-hyt HYHY:n päätoimiseksi pääluotta-musmieheksi ja neuvottelijaksi. YHL:n puheenjohtajatehtäviä hän hoiti kym-menen vuotta. Hän oli myös Pardian va-rapuheenjohtajana. Yliopistojen palk-kausjärjestelmän kehittäminen ja yli-opistolain uudistus vaativat suuren työ-panoksen. Lisäksi hän teki urauurtavaa työtä neuvottelijana yliopistojen uutta työehtosopimusta valmisteltaessa. Pu-heenjohtajana hän rakensi luottamuk-selliset ja avoimet suhteet niin jäsenyh-distyksiin ja sen toimijoihin kuin työnan-tajaedustajiin. Hän nauttii YHLssä suurta arvonantoa ja luottamusta.

hoidettu niin paljon tehokkaammin. Voi olla niin tai sitten ei. Tällä hetkellä kuitenkin olen sitä mieltä, että YHL ja sen yhdistykset, Pardia ja sen edeltäjät toimijoineen ovat kaikkina ai-koina tehneet parhaansa ja hyvän tuloksen sii-nä toimintaympäristössä, jossa kulloinkin on eletty. Näin uskon edelleen tapahtuvan uusi-en muutosten keskellä.

Yhteistyössä on voimaa

Ammattijärjestöt vaikuttavat joukkovoimalla ja yhteistyöllä. Keskinäinen kinastelu ei hyö-dytä ketään. Vahvojen ja päämäärätietois-ten järjestöjen osaavalla yhteistyöllä ja yhteis-työssä työnantajatahojen kanssa erilaiset nä-kemykset hioutuvat parhaaksi mahdolliseksi lopputulokseksi.

Tuloksellista ja onnistumisen täyteistä tulevai-suutta ja hyvää ystävänpäivää jokaiselle jäsenel-le ja yhteistyökumppanille toivottaen

Kerttu

Ay-uran muistoja peilaten

Palkittu

nakoiden. Eheää ei kuitenkaan kannata korjata. Ammattijärjestöjen toiminnan perustarkoitus ei tietääkseni ole muuttunut: edunvalvonnal-la on tarkoitus varmistaa työntekijöiden koh-tuullinen toimeentulo ja muut kohtuulliset ja yhdenvertaiset palvelussuhteen ehdot, antaa työntekijöille mahdollisuus olla tyytyväisiä si-toutua vaikuttamalla omaan työhönsä ja työ-yhteisönsä tavoitteisiin. Ammattijärjestöjen tehtäviin kuuluu omalta osaltaan huolehtia yhteiskunnallisesti vaikuttamalla myös niistä tulevista ja olemassa olevista jäsenistään, joil-la ei ole työtä ja niistä, jotka eivät ole työky-kyisiä. Ja lisäksi niistä, jotka ovat oman työnsä yhteiskunnan hyväksi tehneet ja jotka ansait-sevat arvokkaan elämän illan. Näin päästään yleisempään päämäärään: luotettavaan, oi-keudenmukaiseen ja jäsenistään huolta pitä-vään, elinkeinoelämänkin kannalta kilpailuky-kyiseen vakaaseen yhteiskuntaan.

Omien HYHYn järjestöaktiivin alkuaikoina sain välistä kuulla, miten entisaikaan asiat oli

U N I V E R S I T A S 1 / 2 0 1 4 19

Kysely lähetettiin 3911 jäsenelle, joista vastasi 807. Vastausprosentiksi muodostui 21 %.Vastaajista oli naisia 74,5 % ja miehiä 25,5 %. Tämä vastaa hyvin muun muassa jäsentutki-muksen vastaajien sukupuolijakaumaa.

Vastanneiden ikäjakautumat:50-59 -vuotiaita oli 41 %40-49 -vuotiaita 25 %60-65 -vuotiaita 16 % 30-39 -vuotiaita 11 %

Vastaajien ammattiryhmät:• hallinto-jatoimistotehtävissä työskentelevät (53 %)• laboratorio-jatekninenhenkilöstö(17%)• kirjastohenkilöstö(13%)• atk-henkilöstö(10%)• tilapalvelu-jakiinteistöhenkilöstö(7%)

Vastauksia saatiin kaikista jäsenyhdistyksistä, eniten kuitenkin HYHY:stä (30 %), ISYHY:stä (12 %) ja OYHY:stä (11 %).

Vastaajista 80 %:lla ei ollut luottamustehtäviä, joten kysely kuvastaa hyvin jäsenten näkemyksiä Universitas-lehdestä.

Lukijakysely

Jäsenet ovat ilmaisseet mielipiteensä leh-destämme. Liiton oma lehti pidetään tärkeä-nä ja se luetaan melko tarkkaan. Lisää juttuja toivotaan niin yliopistoissa tapahtuvista muu-toksia kuin palvelussuhteisiin liittyvistä asiois-ta. Juttuideat on kirjattu muistiin, ja aiheisiin tartutaan. Jäsenten esittämiä muita kehittä-misesityksiä otetaan jatkokäsittelyyn. Niihin palaamme siis vielä.

Jäsenlehtemme lukijakysely toteutettiin jou-lu-tammikuussa. Tarkoituksena oli kartoittaa mielipiteitä lehdestä yleensä, mutta myös sen sisällöstä ja ulkoasusta. Kysely toteutettiin säh-köisenä verkkokyselynä.

Liiton oman lehden julkaiseminen nähtiin eriasteisesti tärkeänä (94 %). Lehti luetaan ko-konaan tai lähes kokonaan (44 %) ja mielen-kiintoisimpiin artikkeleihin pysähtyy reilu kol-mannes (34 %). Vastauksista on havaittavissa, että vastanneiden iällä on vaikutusta lukutark-kuuteen. Alle 40-vuotiaista kokonaan tai lähes kokonaan lehden lukee 25 % vastanneista ja yli 49-vuotiaista kokonaan tai lähes kokonaan lehden lukee 50 %. Lehden jättää lukemat-ta 1,9 % vastaajista ja siinäkin painottuvat al-le 40-vuotiaat.

Nuoremmat ikäluokat painottavat verkkojulkaisua

Vastaajista lähes neljännes haluaisi lehden il-mestyvän sekä painettuna että verkkojulkaisu-na, neljännekselle riittäisi verkkojulkaisu ja pa-periversion haluaisi hiukan yli puolet vastaa-jista. Alle 40-vuotiaista 39 % haluaisi lehden ilmestyvän vain verkkojulkaisuna, kun vastaa-va luku 60 -vuotta täyttäneillä on 17 %. Suu-rimmalle osalle lukijoista (90 %) sopii lehden nykyinen ilmestymistiheys.

Yleisarvosanaksi vastaajat antavat Univer-sitas-lehdelle kouluarvosanan 8, vastausten keskiarvon ollessa 8,2. Vastaajista 16 % antaa yleisarvosanaksi 7 tai alle 7.

Lehteä luetaan

Vastanneiden mielestä lehteä luetaan, koska se on luotettava tietolähde ja jakaa tärkeää tietoa jäsenille, lehdessä on asiantuntevia kir-joituksia ja se seuraa työelämän ajankohtaisia aiheita. Lisäksi lehteä luetaan, koska se antaa tietoa jäsenyyden kannalta tärkeistä asioista ja seuraa jäsenten asemaan ja työpaikkaan vai-

Oma jäsenlehti on tärkeä viestijä

3•2013

4·20

133•2013

4·20

133•2013

4·20

13

Toteutamme lukijakyselyn sähköisenä ja linkki kyselyyn on lähetetty YHL:n jäsenille. Toivomme, että sinulla on aikaa vastata kyselyyn. Jokaisen vastaus ja mielipide auttaa tekemään parempaa jäsenlehteä. Vastanneiden kesken arVotaan palkintoja!

Hyvä leHden lukija.Tervetuloa mukaan kehittämään

- jäsenlehteämme!

UNIVERSITAS-lehden lukijakysely 2013 toteutettiin 16.12.2013-8.1.2014

Lukijakyselyn vastanneiden kesken arvottiin palkintoja

Arpaonni suosi seuraavia jäseniä:

Matti Leppänen, KuopioPirkko Airola, TampereLahja Eurajoki, HelsinkiPia Sarpolahti, LepsämäReija Rantanen, Piispanristi

Kiitos mielipiteestäsi!

20 U N I V E R S I T A S 1 / 2 0 1 4

k o l u m n i

Kaverina kollegaOnnellisimmillani olen ollut niissä työpaikoissa, joissa työka-vereista on tullut kavereita vapaa-ajallakin, jopa läheisiä ystäviä. Kun tekee työtä, josta pitää ja josta on kiinnostunut, on työpaikal-la todennäköisesti tyyppejä, joiden kanssa löytyy muitakin yhtei-siä mielenkiinnonkohteita kuin työ. Toisaalta, vaikka työ itsessään ei olisikaan aina innostavaa, niin ihanat työkaverit voivat tehdä työpäivistä sitäkin hauskempia.

Kaikilla työpaikoilla on niitä kollegoja, jotka muistavat aamul-la tervehtiä iloisesti ja kutsua kahvitauolle, kyselevät kuulumisia ja antavat jotain itsessään lounaspöytäkeskusteluissa. Itse en ai-na jaksa ja muista ilostuttaa yhtä paljon muiden elämää, mutta mitä enemmän tällaisia lämpöisiä kollegoita työpaikalta löytyy, sitä helpommin huomaan tempoutuvani itsekin mukaan hyvän kierteeseen. Ja mikä parasta, eloisat ja empaattiset ihmiset aut-tavat myös vähän jähmeämpiäkin tyyppejä tutustumaan toisiin-sa, ja heidän luomansa ilmapiirin avulla ne vähän myrtsimmätkin työkaverit tuntuvat mukiinmenevimmiltä.

Kaveruussuhteet työpaikoilla edistävät kokemukseni mukaan myös töiden hoitamista. Tutulta on helpompi kysyä, ystävien pa-rissa on turvallista ideoida villistikin, kaverin kanssa urakka sujuu joutuisasti ja ruuhkahuippuinakin paahtaa tyytyväisempänä, kun sitä saa tehdä hyvässä seurassa.

Olen iloinen, että olen päässyt niin usein tekemään töitä niin mukavien ihmisten kanssa. Empiirinen havaintoni on, että kolle-gasta voi tulla kaveri jo parissa viikossa, mutta todellinen ystävä vuodessa. Tarvitaan yhteisiä kokemuksia, jotta ystävyys voi syn-tyä. Ja työpaikallahan niitä kertyy. Onkin tärkeää, että työnanta-jakin tukee tutustumista työpaikalla. Virkistymispäivät, yhteiset liikuntavuorot, pikkujoulut ja kollegojen merkkipäivien muista-miset ovat hyviä tilaisuuksia tutustua työyhteisöön – ja ehkäpä löytää se yhteinen jutunjuuri, jota jatkaa vapaa-ajallakin.

Tiina KottiAalto-yliopisto

kuttavista asioista. Lehdestä myös seurataan mitä YHL:ssä ja yhdistyksissä tapahtuu.

Vastaajat katsovat, että lehti on erityisen onnistunut työ-markkinoihin ja edunvalvontaan sekä palkkaukseen liittyvien asioiden käsittelyssä, unohtamatta jäsenasioita ja jäsenetuja. Virastoissa ja yrityksissä työskentelevien jäsenten asioita leh-ti voisi tuoda hiukan paremmin esille. Samoin toivottiin myös jäsenten ja heidän ammattien esittelyjä enemmän esille. Sään-nöllisistä osioita ehdottoman ykkössijan vei ajankohtaisasiaa -osuus, mutta myös muut säännölliset osiot (Pääkirjoitus, La-kiasiaa, Työttömyysasiaa, Kolumni ja Pardian puheenjohtajan palsta) nähtiin kiinnostavina.

Kehittämisesitykset otetaan jatkokäsittelyyn

Avovastauksissa tuli toiveita sekä ulkoasuun että sisältöön liittyen. Nämä ehdotukset viedään YHL:n viestintätyöryhmän käsiteltäviksi. Sisällöllisesti lehdestä haluttaisiin lukea yliopis-tojen muutoksista, nimikeuudistuksista, koulutusmahdolli-suuksista ja niiden palkkavaikutuksista. Jäsenistöä kiinnos-taa vastausten mukaan myös eläkkeelle siirtyminen ja sii-hen liittyvät asiat, ansiosidonnainen työttömyysturva sekä työsuhteisiin liittyvät asiat palkkauksesta lomiin. Lehdessä toivottiin tuotavaksi esille erilaisia työpaikoilla olevia ongel-mia ja niiden ratkaisumalleja. Vastauksissa toivottiin enem-män ruotsinkielistä sisältöä sekä jäsenten ja heidän työpaik-kojensa esittelyjä.

Yhdessä olemme YHL, ja yhdessä kehitämme lehteämme!

Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!

Teksti: Tomi RostiYHL:n varapuheenjohtaja

Kolumni

Yliopistojen koulutusvastuut uudistuivatYliopistojen koulutusvastuut uudistettiin 1.1.2014 luki-en. Osana yliopistojen koulutusvastuiden uudistamista tar-kistettiin koulutusalajaottelut ja täsmennettiin eräitä tutkin-tonimikkeitä.

Uudistuksen tavoitteena on turvata riittävä koulutustarjon-ta kaikilla aloilla yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti sekä an-taa yliopistoille autonomiansa puitteissa nykyistä paremmat mahdollisuudet toteuttaa eri tieteen- ja koulutusaloja yhdis-täviä kokonaisuuksia, vahvistaa yliopistojen mahdollisuuksia vastata yhteiskunnan osaamistarpeisiin ja tieteen muutoksiin sekä profiloitua vahvuusalueilleen.

U N I V E R S I T A S 1 / 2 0 1 4 21

Työttömyysturvasta

TY

ÖT

TÖ

MY

YS

KA

SS

A T

IE

DO

TT

AA

Puhelin

09 1551Ympärivuorokautinen

puhelinautomaatti p. 0600-91552 (0,37 e/min + pvm)

Työttömyyskassa Statiaasiakas puhelujen päivystyspäivät:

maanantai ja keskiviikkoklo 12-15

Työttömyyskassan nettisivut löytyvät osoitteesta:

www.statia.fi

Vuoden vaihteessa muuttuivat työttömyys-turvaan liittyvät säännökset. Ansiopäivärahan työssäoloehto lyheni 26 kalenteriviikkoon. Jat-kossa kassan jäsenelle voi maksaa ansiopäivä-rahaa aikaisintaan 26 viikon työssäolon ja jä-senyyden jälkeen.

Omavastuuaika lyheni

Omavastuuaika lyheni viiteen arkipäivään. Työttömyyden alkaessa asetetaan omavas-tuuaika, jonka ajalta ei makseta etuutta.

Omavastuuaika asetetaan myös silloin, kun 26 viikon työssäoloehto täyttyy uudelleen esi-merkiksi osa-aikatyön, lomautusjaksojen vä-lisen työn tai määräaikaisen työsuhteen pe-rusteella.

Omavastuuaika asetetaan pääsääntöisesti enintään kerran vuodessa.

Päivärahan suuruus lasketaan kerran vuodessa

Ansiopäiväraha lasketaan työttömyyden alus-sa. Päivärahan suuruus lasketaan työttömyyttä edeltäneiden ansioiden perusteella.

Päivärahan suuruus lasketaan uudestaan, jos 26 viikon työssäoloehto täyttyy esimer-

Työttömyysturvan muutokset käytännössä

kiksi osa-aikatyön, lomautusjaksojen välisen työn tai määräaikaisen työsuhteen johdosta.

Päivärahan suuruus lasketaan pääsääntöi-sesti enintään kerran vuodessa.

Työhistoria ja kieltäytyminen työllistymistä edistävästä palvelusta vaikuttavat ansio-osan enimmäismaksuaikaan

Ansiopäiväraha koostuu peruspäivärahan suu-ruisesta perusosasta ja ansioihin perustuvastaansio-osasta. Päivärahan kesto riippuu työhis-torian pituudesta.

Ansiopäivärahaa maksetaan 500 päivää, jos henkilön työhistoria on vähintään kolme vuotta.

Ansio-osan 500 päivän enimmäismaksu-ajasta vähennetään jatkossa 100 päivää, jos henkilöllä on alle kolmen vuoden työhistoria.

Enimmäismaksuajasta vähennetään 100 päivää myös silloin, jos henkilö kieltäytyy en-simmäisen 250 työttömyyspäivärahapäivän aikana työllistymistä edistävistä palveluista tai keskeyttää palvelun.

Vähennystä ei tehdä palvelusta kieltäytymi-sen ja palvelun keskeyttämisen perusteella, jos henkilö osallistuu palveluun 250 ensimmäisen työttömyyspäivärahapäivän aikana vähintään

40 päivän ajan ja saa tältä ajalta korotettua ansio-osaa.

Silloin kun ansio-osan enimmäis-maksuaikaa on lyhennetty, työt-

tömyyskassa maksaa ansiopäi-värahan peruspäivärahan suu-ruisena viimeisen 100 tai 200 päivän ajalta.

Edellä mainitut muutok-set koskee niitä henkilöitä, joiden työttömyys on alka-

nut vuoden vaihteen jälkeen.

Lisäpäiväoikeuden ikäraja nousee

Ikääntyville pitkäaikatyöttömille voidaan maksaa ansiopäiväraha 500

päivän enimmäisajan jälkeen lisäpäivinä sen kalenterikuukauden loppuun, jona henki-lö täyttää 65 vuotta.

Muita muutoksia

Työmarkkinatuen ns. 180 päivän sään-tö poistuu. Aikaisemmin työmarkkinatu-kea sai 180 päivältä ilman tarveharkintaa,

kun perus- tai ansiopäivärahan 500 päivän enimmäismaksuaika oli täyttynyt.

Nyt työmarkkinatuki on alusta alkaen tarveharkintainen.

Apurahan saajan vakuutusehdon täyttä-neet ovat voineet saada työmarkkinatukea

130 päivältä ilman tarveharkintaa. Myös tämä ehto poistuu.

Lisäpäiväoikeuden ikäraja on jatkossa 61 vuotta niiden henkilöiden kohdalla, jotka ovat syntyneet vuonna 1957 tai sen jälkeen. Vuo-sina 1950–1954 syntyneillä ikäraja on edel-leen 59 vuotta ja vuosina 1955–1956 synty-neillä 60 vuotta.

Ansiopäivärahan maksaminen lisäpäiviltä edellyttää, että henkilö on työskennellyt vähin-tään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.

www.tyj.fi

22 U N I V E R S I T A S 1 / 2 0 1 4

Pikku-uutisia

Työkyvyttömyyseläke lepäämäänTyökyvyttömyyseläkkeen voi jättää työnteon vuoksi lepäämään vä-hintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Lepäämään jättäminen tarkoittaa sitä, että työkyvyttömyyseläkkeen maksu keskeyte-tään työssäolon ajaksi. Jos työssäkäynti loppuu, työkykyä ei arvioida uu-delleen vaan työkyvyttömyyseläkkeen maksu jatkuu.

Lisäksi työhön paluuta edistetään siten, että työkyvyttömyyseläkkeen voi jättää uudelleen lepäämään, kun se on ollut maksussa yhden kuu-kauden.

Laki on voimassa vuoden 2016 loppuun.

Joustava hoitoraha käyttöönAlle kolmevuotiaiden lasten vanhemmille maksettava osittainen hoitoraha korvataan uudella joustavalla hoitorahalla. Alle 3-vuotiai-den lasten vanhemmat voivat 1.1.2014 alkaen tehdä alle 30 tunnin työviikkoa ja saada Kelasta joustavaa hoitorahaa. Joustavaa hoitora-haa maksetaan työ- tai virkasuhteessa oleville, yrittäjille, maatalous-yrittäjille ja apurahan saajille. Molemmilla vanhemmilla tai huolta-jilla on oikeus joustavaan hoitorahaan saman kalenterikuukauden ajalta, jos he eivät ole yhtä aikaa poissa työstä lapsen hoidon vuok-si. Osittainen hoitoraha säilyy kuitenkin vanhemmilla, joiden lapset ovat 1. ja 2. luokalla.

Osasairauspäivärahan enimmäisaika piteneeOsasairauspäivärahan enimmäisaika pitenee 72 arkipäivästä 120 arki-päivään. Työaikaa voi vähentää 40–60 % työehtosopimuksen tai työaika-lain mukaisesta kokoaikatyöstä. Myös useaa osa-aikatyötä samanaikaises-ti tekevä voi jatkossa sopia työajan vähentämisestä, jos hänen normaali viikoittainen työaikansa on yhteensä vähintään 35 tuntia.

Muutoksia palkkatuen ja työkokeilun käyttöönIrtisanomisten, lomautusten ja osa-aikaisten työsuhteiden vaiku-tusta palkkatukeen ja työkokeiluun täsmennetään. Jatkossa palkka-tukea myönnettäessä tai työkokeilua järjestettäessä otetaan entistä paremmin huomioon työnantajan työsopimuslain mukainen velvol-lisuus tarjota työtä irtisanomilleen, lomauttamilleen tai palvelukses-saan oleville osa-aikatyöntekijöille. Palkkatuella voi palkata tai työ-kokeiluun ottaa henkilöitä, jos työnantaja on ensin tarjonnut nykyi-sille työntekijöilleen töitä.

Työtuloille 300 euron suojaosaAnsiopäiväraha maksetaan soviteltuna, jos henkilö on työllistynyt osittain. Vuodenvaihteen jälkeen enintään 300 euron työtulot eivät vaikuta ansiopäivärahan määrään. Silloin kun työtulo on suurempi kuin 300 euroa kuukaudessa, ansio-päiväraha sovitellaan siten, että täydestä päivärahasta vähen-netään puolet 300 euron suojaosan ylittävästä työtulosta.

Ansiopäiväraha voi pienentyä myös tilanteessa, jossa työ-tulo on suurempi kuin 300 euroa kuukaudessa. Tällöin so-viteltu päiväraha ja työtulo kokonaisuudessaan voivat olla yhteensä enintään päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen. Soviteltua päivärahaa pienennetään, jos päivä-raha ja työtulo yhteensä on suurempi kuin päivärahan pe-rusteena oleva palkka. Jos työtulo on enintään 300 euroa, soviteltu päiväraha ja työtulon 300 euroa ylittävä osa voi-vat olla yhteensä enintään päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen.

Tällä säädöksellä on käytännön merkitystä vain kaikkein pienituloisemmille osa-aikatyötä tehneille henkilöille.

Teksti: Antero PietiläTyöttömyyskassa Statian kassan johtaja

U N I V E R S I T A S 1 / 2 0 1 4 23

Elämän nautintoja

Luontoa ja eläimiä voidaan monin tavoin tuoda mukaan julkisen sektorin palveluihin, kuten kuntou-tukseen, terapiaan ja hoivaan. Luontoon perustuvat hyvinvointipalvelut on nähtävä tulevaisuuden kas-vualana. Luontolähtöiset menetelmät toimivat myös yksityisellä puolella ennaltaehkäisevässä toiminnas-sa, kuten ympäristökasvatuksessa ja vanhustyössä.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on yhteistyökumppaneineen kehittänyt suomalaista Green Care -konseptia. Se auttaa esimerkiksi yrittäjiä tunnistamaan, millaisia palveluja he voisivat tuottaa ja kenelle. Green Care -toimintaa MTT:n kanssa ovat olleet kehittämässä THL, Sitra, Turun yliopisto, Hel-singin yliopiston Ruralia-instituutti ja Keski-Pohjan-maan koulutuskuntayhtymä.

Puutarha eheyttääEnglantilaiset ovat tienneet sen aina. Mikään ei ole niin tärkeätä kuin puutarhanhoito. Siitä saa hy-vän mielen ja voimaa. Nyt Ruot-sin Alnarpin terapiapuutarhassa on kehitetty toimintamalli stressin ja uupumuksen hoitamisessa. Osa tiloista tarjoaa aististimulaatiota, osa rauhoittumista, ja osa puoles-taan toimintaa. Terapiapuutarhassa tehdyn tutkimuksen mukaan kun-toutuneet ihmiset käyttävät ter-veydenhuoltopalveluita vähemmän kuin ennen kuntoutustaan. Sairaalapäivien määrässä vähennys on vielä selvempi. Puutarhate-rapian potilailla hoitopäivät oli 35% entisestä, kontrolliryhmällä 76%.

AN

Hiljaisuus luo hyvinvointiaMelua syntyy useista eri lähteistä. Meluhaitat nostavat verenpainetta ja heikentävät unen laatua. Keskitty-miskyky ja oppiminen häiriintyvät. Melu vähentää ja heikentää viihtyi-syyttä. Melu vaikuttaa myös eläimiin ja muuhun luontoon.

AN

Hyötyliikunta on usein arkista puuhaa. Sii-voaminen, lumen luonti, halon hakkuu, lap-sen kanssa leikkiminen ja portaiden nouse-minen. Monesti pyöräilemme tai kävelem-me työhön ja kauppaan. Askelia kertyy päi-vän mittaan huomaamatta.

Miten sinä hyödynnät arkiliikuntaa? Kerro meille lyhyesti kuvan kera.

Luonto ja eläimet hoivaavat

Minun ja sinun ReinotReinoista on tullut koko kansan jalkineita. Reinot ovat mukavia jalassa ja pitävät var-paat lämpiminä. Niitä saa nykyisin myös eri väreissä. Reinot ovat kaikin puolin ”siisti jut-tu”, ja lisäksi kotimaista työtä.

Miten sinä vietät aikasi Reinosi kanssa? Kerro meille lyhyesti kuvan kera.

Hyöty irti lumen luonnista ja muista askareista

24 U N I V E R S I T A S 1 / 2 0 1 4

Kentällä tapahtuu

Aatteelliset ja ammatilliset kirjastoalan jär-jestöt jatkavat Minerva-yhteistyötä tänäkin vuonna.

Työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran Lainan -päivän aattona. Osallistuimme samalla Suomen kirjastoseuran järjestämään avoimeen kansalaisinfoon Pikkuparlamentissa. Tilaisuu-dessa käsiteltiin IFLA:n trendiraporttia.

The International Federation of Library As-sociations and Institutions (IFLA) on kirjasto- ja tietopalveluiden ja niiden käyttäjien intressejä edustava johtava kansainvälinen elin. IFLA:an kuuluu yli 1400 jäsentä lähes 150 maassa. IFLA pyrkii parantamaan maailmanlaajuisesti kansalaisten pääsyä tietoon ja kulttuuriperin-töön nopeasti muuttuvassa digitaalisessa ja painetussa ympä-ristössä.

Trendiraport-ti ottaa kantaa ajankohtaisiin uusien teknolo-gioiden vaiku-tuksiin, verkko-opetuksen, yksi-tyisyyden suojan ja tietosuojan asi-oihin.

Miniseminaa-

Mitalisateessa kokoontuenOpetusalan henkilöstöyhdistyksen OHYn syyskokousta vietettiin mitalisateessa. Yhdistys oli pitkän tauon jälkeen hakenut YHLn ansio-merkkejä aktiiveilleen. Hopeisen ansiomerkin saivat peräti kahdeksan henkilöä. Ansioituneet ovat toimineet monissa tehtävissä yhdistykses-sä, ja useat ovat toimineet myös edustajinam-me YHLssä. Onneksi he jatkavat toiminnassa mukana edelleen.

Viime vuoden marraskuussa pidetyssä ko-kouksessa valittiin toimijat seuraavalle vuo-delle. Hallitukseemme valittiin lähes samat henkilöt jatkamaan tehtävissään. Lisäksi ko-kous hyväksyi vuodelle 2014 toimintasuunni-telman ja talousarvion.

Hallitus järjestäytyi ja valitsi yhdistyksen pu-heenjohtajaksi Tuula Tammi-Sirénin ja varapu-heenjohtajaksi Jari Kiriloffin

Opetushallituksessa yhdistyksen pääluot-tamusmiehenä toimii Pirjo Nylund ja varalla on Petri Keskinen. CIMOssa valittiin 1.2.2014 alkaen uudeksi pääluottamusmieheksi Riitta Uotila. Hän siirtyi hoitamaan varsinaisen luot-tamusmiehen tehtävää Mauri Uusilehdon ti-lalle. Varapääluottamusmieheksi valittiin Kirsi-Marja Oksanen.

Teksti: Tuula Tammi-SirénOHY:n puheenjohtaja

Minerva-yhteistyö jatkuu vuonna 2014rissa kuultiin myös Eduskunnan kirjaston joh-tavan tietoasiantuntija Päivikki Karhulan erit-täin hyvä esitelmä sananvapaudesta, yksityi-syydensuojasta ja tekijänoikeuksista kirjasto-jen avainkysymyksinä.

Minervan toiminnan kärkitavoitteet 2014:• Kirjastojenjakirjastotyöntulevaisuus: Mitä uusi kirjasto vaatii palveluilta, kirjastoalan osaamiselta? Kirjastolaisiin jämäkkyyttä. • Järjestetäänkaksiammattilaistenjaaktii- vien työpajaa, joista ensimmäinen 2.6.2014.• Vaikuttaminenpoliittiseenpäättäjäänja medianäkyvyys• Eduskuntavaalithuhtikuussa2015, kuntavaalit lokakuussa 2016 • Minervannopeareagointikirjastoalaa koskevaan keskusteluun• Minerva-ryhmänyhteinenkestäväesite (ei paperinen)• Työehtosopimus-japalkkausjärjestelmä- työ kuntasektorin ja tieteellisen sektorin ryhmissä

Teksti: Satu Henttonen

IFLAn suomenkielinen raportti löytyy Suomen kirjastoseuran sivuilta http://suomenkirjasto-seura.fi/julkaisut/

Ansiomerkit jaettiin yhdistyksen vuosikokouk-sen yhteydessä ruusujen kera. Ansiomerkin saivat Riitta Uotila, Mauri Uusilehto, Sari Lap-palainen, Jari Kiriloff ja Petri Keskinen, kuvasta puuttuvat Inkeri Gröhn, Pirjo Nylund ja Merja Väänänen.

Yhdistysten uudet toimijat

Sampo SauriPuheenjohtajaSvenska handelshögsko-lans personalförening rf, SHHPF

Ann-Mari HirvonenPääluottamusmiesTurun yliopiston hen-kilökuntayhdistys ry, TYHY

Riitta UotilaPääluottamusmiesCimo

U N I V E R S I T A S 1 / 2 0 1 4 25

Kentällä tapahtuu

Valinta otettiin vastaan hurraa-huudoin!Helsingin yliopiston Vuoden Esimies 2013

julkistettiin joulukuussa yliopiston Kielikes-kuksen tiloissa. Vuoden Esimies valittiin nyt 15. kerran. Helsingin yliopiston henkilökun-tayhdistys HYHY aloitti tämän perinteen, kun yhdistys täytti 80 vuotta. Tänä vuonna vie-tetään yhdistyksen 95-vuotisen toiminnan juhlavuotta.

Vuoden Esimies -kampanjan suojelijana on alusta asti toiminut yliopiston kansleri. Tehtä-vä on siirtynyt kanslerin vaihtuessa seuraajal-le. Ensimmäistä kertaa kanslerina julkistamis-tilaisuuteen osallistui Thomas Wilhelmsson. Myös hän haluaa jatkaa kampanjan suojeli-jan tehtävässä edeltäjiensä tapaan.

Vuoden Esimiestä 2013 haettaessa avainsa-noja olivat uudistuminen, luottamus, yhteis-työ ja verkostot, osaamisen kehittäminen ja monimuotoisuus.

- Erään työelämään liittyvän lehden artik-kelin mukaan nykyaikaisen hyvän johtajan ominaisuuksiin kuuluvat: eturintamassa joh-taminen, totesi HYHY:n puheenjohtaja Elisa Hyytiäinen. Tämä

tarkoittaa esteiden poistamista oman joukkueen tieltä ja auttamista sitä menesty-mään, teknologian ymmärtäminen ja esimer-kin näyttäminen. Herkkyyden arvostaminen on avain innovaatioihin ja luovuuteen. Usko jakamiseen sisältää tiedon saattamisen kaik-kien ulottuville.

Tarvitaan luottamusta

Työturvallisuuskeskuksen mukaan ihmisten johtamisessa keskeistä on osaaminen ja sen kehittäminen. Tärkeitä ovat myös innostami-nen, suunnan luominen, yhteiset tavoitteet, luottamus ja sitoutuminen, muutos ja innovaa-tiot. Johtamisessa tarvitaan kykyä sosiaaliseen vuorovaikutukseen sekä taitoa tehdä vaikeita ja hyvin perusteltuja päätöksiä.

Esimiehen onnistuminen työssään edellyt-tää työntekijöiden tukea esimiehen työlle. Par-haimman tuen esimiehen työlle antavat moti-voituneet ja esimieheen luottavat työntekijät.

Vuoden Esimies 2013 Ulla-Kristii-na Tuomi haluaa olla läsnä henki-löstön arjessa ja keskittyä koko-naisvaltaisesti työyhteisön johta-miseen. Vuoden Esimies 2012 Jari Lavonen luovutti julkistamis-tilaisuudessa seuraajalleen kier-topalkinnon.

Helsingin yliopiston Vuoden Esimies 2013 on Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi”- johtaminen ei ole yksilösuoritus, vaan koko työyhteisön tahtoa, tavoitteita ja onnistumisia”

Kun työntekijällä on motivaatiota omaa työ-tään ja työpaikkaansa kohtaan, syntyy luot-tamuksen kautta sitoutumista työpaikkaan. Luottamuksen syntymiseen vaikuttaa moni asia, muun muassa työpaikan yhteisten tavoit-teiden tunnistaminen ja halu sitoutua niihin. Luottamuksen kautta syntyy yhteinen tahto ja halu ottaa vastuuta päämäärien saavutta-miseksi eli sitoutua työhön.

Hyvän esimiehen ominaisuudet

Kun työntekijöiltä kysytään millainen oikeu-denmukainen johtaja, esimies on, saadaan seuraavanlaisia vastauksia: oikeudenmukainen esimies on puolueeton, reilu ja tasapuolinen eikä suosi ketään persoonan tai koulutustaus-tan perusteella. Hän välittää ja on kiinnostunut työntekijöistään, tekee työtä avoimen ilmapii-rin luomiseksi työyhteisöön, antaa palautetta

ja pystyy vastaanottamaan pa-lautetta loukkaantumatta. Hän osaa organisoida työt, jakaa vas-tuuta ja ihmiset tekemään työt hyvin, on jämäkkä, ottaa johta-juuden ja osaa tarpeen mukaan sanoa myös ei.

Helsingin yliopiston Vuoden Esimies 2013 Ulla-Kristiina Tuo-mi on esimerkillinen esimies. Hän on haasteellisessa tehtävässään onnistunut erinomaisesti yhdis-tämään suuren laitoksen monet eri yksiköt ja sen monia eri tehtä-viä ja kansallisuuksia edustavan henkilöstön yhteisöllisesti ja ak-tiivisesti laitoksen toimintaa ke-hittäväksi työyhteisöksi. Hän ra-

kentaa avoimuutta ja luottamuksen ilmapii-riä, yhdessä tekemisen tapoja ja foorumeja. Hän haluaa olla läsnä henkilöstön arjessa ja keskittyä kokonaisvaltaisesti työyhteisön joh-tamiseen. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon, että hän haluaa tavata kaikki uudet työnteki-jät henkilökohtaisesti. Henkilöstökokoukset päättyvät kaikkien odottamaan johtajan pu-heeseen, jossa hän kiittää ja kannustaa hyvään ja oikeudenmukaiseen työhön ja lähimmäisen huomioimiseen. Monikulttuurisessa työyhtei-sössä Ulla-Kristiina Tuomi hallitsee kulttuurien välisen kommunikaation ja saa myös kansain-välisen henkilöstön tuntemaan itsensä terve-tulleeksi ja arvostetuksi.

Esimies puolustaa tarvittaessa omiaan

Vuoden Esimies 2013 -esityksessä todetaan

26 U N I V E R S I T A S 1 / 2 0 1 4

Kentällä tapahtuu

KUTSU

Helsingin yliopiston henkilökuntayhdistys HYHY ry:n sääntömääräinen kevätkokous järjestetään torstaina 10.4.2014 alkaen klo 16.30Helsingin yliopiston päärakennuksessa, Fabianinkatu 33, Sali 12, 3. krs, Helsinki.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat, muun muassakäsitellään ja hyväksytään Yhdistyksen toimintakertomus vuoden 2013 toimin-nasta, tuloslaskelma 2013 liitteineen ja kuullaan tilintarkastajan lausunto.

Käsitellään tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselleja tilivelvollisille. Päätetään yli-/alijäämän käyttäminen ja kuullaan yhdistyksentoiminnantarkastajan lausunto edellisen vuoden toiminnasta

Kokoukseen osallistuu vierailevana puhujana Helsingin yliopiston kvestori Marjo Berglund.

Aloitteet kevätkokoukselle toimitetaan HYHYn toimistolle viimeistään 10.3.2014.Ennen kokousta on kakkukahvitarjoilu alkaen klo 16.

TERVETULOA

edelleen, että Ulla-Kristiina Tuomi ylläpitää toivoa. Hän antaa rauhallisella tyylillään kii-tosta ja puolustaa tarvittaessa omiaan. Hän on kiinnostunut itsensä kehittämisestä työssä ja vapaa-ajallaan. Hän osaa olla armelias itse-ään kohtaan ja kannustaa myös muita siihen. Hyvä johtajuus näkyy myös yksikön työhyvin-vointikyselyn tuloksissa, jotka ovat yliopiston parhaimmistoa. Esityksen tekijät toteavat, että nykyisen johtajan aikana Kielikeskus on puh-jennut kukkaan. Ei ihme, että julkistamistilai-suuteen osallistuneet Kielikeskuksen työnteki-jät onnittelivat Vuoden Esimieheksi nimitettyä johtajaansa hurraa-huudoin.

Johtamistyössä korostuu ammattimaisuus ja eettinen pohdinta

Ulla-Kristiina Tuomi totesi omassa kiitospu-heenvuorossaan, että johtamisesta on hanka-laa puhua, sillä monesti se kuulostaa kuluneil-ta fraaseilta. Hän haluaa johtamisessaan ja esi-miestyössään korostaa ammattimaisuutta, am-

matillista etiikkaa ja ylipäätään eettistä pohdin-taa. Johtamistyössä on Tuomen mukaan tärke-ää miettiä oman toiminnan arvoperustaa, sen eettistä pohjaa ja siitä syntyviä valintoja sekä työn taustalla itsellä olevaa ihmiskuvaa. Joh-tamisessahan on kyse ihmisiin vaikuttamises-ta ja heidän kanssaan toimimisesta, vallasta ja vastuusta. Tuomi kertoi johtamistyönsä vah-van pohjan rakentuvan muiden työn ja asian-tuntijuuden kunnioituksesta, luottamuksesta ja kokemukseen perustuvasta uskosta kollegi-aaliseen yhdessä tekemisen voimaan. Johta-misessa on tärkeää yksikkörajojen ylittäminen, myös opetus- ja muun henkilöstön yhteistyön korostaminen.

Johtaminen ei ole yksilösuoritus

Ulla-Kristiina Tuomen mukaan vahva yhteisöl-lisyys tukee ja ruokkii yksilöllistä luovuutta. Ne eivät ole ristiriidassa keskenään. Yksikön raken-teiden tulee tukea yhteisöllisiä prosesseja. Tuo-mi totesi, että johtaminen ei ole yksilösuoritus, vaan koko työyhteisön tahtoa, tavoitteita ja on-

nistumisia. Johtajan parhaita kokemuksia on, kun ihmiset, usein kollegojen tuella ja innoitta-mana, ylittävät usein itse itselleen asettaman-sa rajat ja rohkaistuvat löytämään itsestään ai-van uutta osaamista ja ajattelua. Hän lisäsi, että onnistunutta johtamista ei ole ilman yhteisön tukea, yhteistyötä, keskustelua ja kuuntelemis-ta, hyvää tahtoa ja huumoria.

Vuoden Esimiehen 2013, Ulla-Kristiina Tuo-men puhe päättyi kiitoksiin: ”Vuoden esimie-heksi nimeäminen on yksi johtamisurani koho-kohtia, josta haluan lämpimästi kiittää Helsin-gin yliopiston henkilökuntayhdistystä ja Kieli-keskuksen loistavaa henkilökuntaa.”

Teksti: Elisa Hyytiäinen

HYHY:n puheenjohtaja

U N I V E R S I T A S 1 / 2 0 1 4 27

Jäsenasiaa

Vaikka jälkiviisaus on helpoin viisauden laji, tosi viisautta on ongelmien ilmetessä tarttua niihin ajoissa. Niinpä YHL:n jäsenet voivat liiton jäsenetuna kysyä neuvoa yksityiselämänsä oi-keusasioissa Asianajotoimisto Juridia Bützow Oy:n lakimiehiltä.

Koko elämäkaaren kuluessa kunkin on vaa-littava oikeusturvaansa. On tärkeää välttää neuvojen avulla kukkarolle ja sielulle vahin-koa tekeviä riitoja ja ihmisiä. Taitamaton asioi-den hoito tai silkka ajan kuluminen epäselvissä asioissa voi johtaa mukavien ja myös läheisten ihmisten riitaantumiseen. Neuvon kysyminen ei maksa aikaa eikä muuta vaivaa kuin soitta-misen, mutta saattaa säästää monelta harmil-ta, riidalta ja vahingolta.

Kun asuntokaupassa on tarve ilmoittaa myy-jälle virheestä tai joutuu vastaamaan virheil-moitukseen, on syytä hankkia heti neuvoa. Rii-ta sikiää perintöasioissakin turhan usein pie-nestä sukuriidaksi, kun oikeuksista ei olla sel-villä. Pahimmillaan kolme lakimiestä on hoita-massa jakoa kuolinpesässä tai rakastaneiden puolisoiden välillä. Lopulta voi käydä niin kuin kiinalainen sananlasku kertoo: ”Kaksi veljestä

Apua yksityiselämän oikeusasioihinJäsenetuna maksuton puhelinneuvonta

riiteli härästä, mutta tuomari vei härän”.

Jäsenetu sisältää puhelinneuvonnan

YHL:n kanssa sovittu neuvonta kattaa asiat, jot-ka jäsen voi esittää ja lakimies selvittää puhe-limessa. Puhelinneuvonta on ensikäden apua tilanteeseen ja joskus tienviittoja siitä, miten edetä. Useimmiten välitön puhelinkeskustelu riittää. Lakimiehemme antaa neuvoa siitä, mi-tä laki kertoo ja mitä esimerkiksi avioehtoso-pimuksessa voidaan sopia, tai mitä testamen-tissa on otettava huomioon.

Jos asiaa ei voida selvittää puhelinkeskuste-lun avulla, jäsenellä on mahdollisuus sopia Ju-ridia Bützowin lakimiehen kanssa toimeksian-nosta, jonka jäsen kustantaa itse.

Neuvonnan piiriin kuulumattomat asiat

Työsuhteisiin, ansiotoimintaan, työtehtäviin ja luottamustehtävien hoitoon kuuluvat asiat ei-vät kuulu neuvonnan piiriin. On myös joukko muita neuvonnan ulkopuolelle rajattuja asioi-ta, joissa asianajajien antama puhelinneuvon-ta ei ole riittävää tai tarkoituksenmukaista, ku-

Hyvinvoinnin vuosi 2014Käytä viikko lomasta oman hyvinvointisi parantamiseen, liikku-miseen ja virkistymiseen. Tutustu tarjontaamme ja hae mieleiselle-si jaksolle!

Kesän aktiivisille ja liikun-nallisille perhejaksoille on ha-ku meneillään! Hakuaika per-heille päättyy aina 90 päivää ennen jakson alkua; maalis-kuussa päättyvät haut ke-säkuussa alkaville ja huhti-kuussa päättyvät haut hei-näkuussa alkaville jaksoille.

www.pht.fi

Uusi vuosi, uudet hostellikortitSuomen Retkeilymajajärjestö-SRM:n suomenkielinen nimi muuttui vuodenvaihteessa Suomen Hostellijärjestöksi.

Kansainvälinen hostellikortti on uudistunut. Jatkossa kortin voi hankkia kahden vuoden voimassaoloajalle. Hostellikortti on henkilökohtainen, mutta jatkossa myös kortinhaltijan mukana matkustavat alle 18-vuotiaat perheenjäsenet ovat oikeutettuja samoihin etuihin ja alennuksiin.

Hostellikortteja on saatavilla sekä mobiiliversiona että fyysise-nä korttina. Hostellikortilla saa alennuksen majoituksesta kaikis-sa HI-hostelleissa. Kortilla saa myös useita alueellisia matkailuun liittyviä etuja niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Uunituore HI-hostellit Suomessa 2014 -esite sisältää kes-keiset tiedot Suomen HI-hostelleista, tietoa kansainväli-sellä hostellikortilla saatavista eduista vuonna 2014 se-kä Suomen kartan ja Helsingin keskusta-alueen kartan. Hostellivaraukset voi myös tehdä kännykällä. Lataa HI-hostellien sovellukset nettisivuilta.

http://www.hihostels.fi/

ten työttömyys-, eläke- ja muu sosiaaliturva.

Muista jäsenkortti

Jäsenkortti on syytä ottaa etukäteen esille. Neuvova juristi tarvitsee jäsennumeron voi-dakseen antaa neuvoja.

Kari KannalaasianajajaAsianajotoimisto Juridia Bützow Oy

Puhelinneuvonta arkisin klo 10 - 16.

Helsinki (09) 431 531Hämeenlinna (03) 612 1944Jyväskylä 010 232 781Tampere (03) 3138 2800Turku (02) 274 2000www.juridia.com

28 U N I V E R S I T A S 1 / 2 0 1 4

Tämän kaiken saaT jäsenmaksullasi!

AmmAttijärjestön jäsenenä olet mukAnA tukemAssA työtämme pAremmAn työelämän puolestA. jäsenenä olet enemmän, sillä sinullA on suuri joukko

rinnAllAsi AjAmAssA pAlkkA- jA pAlvelussuhdeturvAAn liittyviä AsioitA jA liitto vAlvomAssA, että työelämän pelisääntöjä noudAtetAAn.

Suomen HoStellijärjeStön* edut ja alennukSet HoStellimatkalla* Suomen Retkeilymajajärjestö-SRM:n nimi on muuttunut

:

laaja tarjonta Hotelli-, matkailu- ja riSteilyalennukSia

:

teboilin polttoainealennukSet :

aikakauSileHtialennukSia otavamedian tilaajapalveluSta

:

HyvinvointijakSoja Tarkemmat tiedot Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT:n lomajaksoista ja hakuajoista www.pardia.fi.

:

vaStuu- ja oikeuSturvavakuutuS ammatiSSa aiHeutuvien vaHinkojen varalta

:

vapaa-ajan tapaturma- Sekä matkuStaja- ja matkatavaravakuutukSen (www.if.fi/pardia)

:

turva työttömyyden varalta:

tukea, apua ja neuvontaa työelämän arjeSSa:

yHl:n koulutuStuki :

oSalliStumiSoikeuS yHl:n edunvalvonta- ja järjeStökoulutukSeen yHdiStykSeSi kautta

:

oikeuSapuaIlmainen puhelinneuvonta yksityiselämän oikeudellisissa kysymyksissä Asianajotoimisto Juridia Bűtzow Oy:ltä.

:

ammattialakoHtainen etuYHL:n jäsenyhdistykset voivat liittyä yhteisöjäseninä Suomen Kirjastoseuraan.

:

: Henki- ja tapaturmavakuutukSet alennukSella

jäsenlehti univerSitaS lähetetään kaikille jäsenille. yhdistyksesi kautta saat yHl/pardian kalenterin. jäsenedut saat todistamalla jäsenyytesi voimassa olevalla yHl:n/pardian jäsenkortilla. jäsenedut ja vakuutusturvat ovat sidottuja jäsenyyteesi.

:

Tarkista jäsenetukohteet ja etujen sisällöt lähemmin netistä www.yhl.fi ja www.pardia.fi!

På svenska

Bildningsförbundets huvudförhandlings-grupp har sammanträtt en gång och arbets-gruppen för lokala avtal tre gånger. Medlem-marna i den arbetsgrupp som ser över löne-systemet har mötts två gång. Gruppen beslöt att det ska inrättas underarbetsgrupper för varje lönesystem. Arbetsgrupperna har nyli-gen påbörjat sitt arbete, så det finns inte än-

nu något att rapportera om arbetets innehåll. Vi kan bara konstatera att det är svårt att ut-vidga de lokala avtalen. Förbundsmötet bes-löt att inte förhålla sig positivt till frågan. Den främsta orsaken till detta är att man inte hel-ler tidigare lyckats uppnå inbördes förtroende och kunnat förhandla på jämlik nivå. Arbets-givaren har inte heller visat intresse av att på

lokal nivå förhandla om frågor som är viktiga för oss, som exempelvis arbetstidsbanker. Frå-gorna behandlas ytterligare i ett gemensamt seminarium i mars.

Satu HenttonenYHL:n ordförande

Arbetsgivaren är enligt lagen skyldig att hö-ra arbetstagarna. Samarbete är inte förhand-lingar i samma bemärkelse som avtalsförhan-dlingar är det, men samarbete påminner om förhandlingar. Man diskuterar frågor där de olika parterna kan ha mycket olika mål. Oli-ka alternativ ska utvärderas och diskuteras. I sista hand är det alltid arbetsgivaren som har beslutsrätten.

Samarbetet lämnas ofta oavslutat. Arbets-tagarna informeras inte när ett samarbetsför-farande avslutats. Detta är särskilt vanligt när omställningarna inverkar på personalens situ-ation. Personalen måste informeras också då samarbetsförhandlingarna inte leder till upp-sägningar eller permitteringar.

Personalens medverkan

Det ska ses till att personalen kan medverka

En skyddsdel på 300 euro till den jämkade arbetslöshetsförmånenFrån årets början kan en arbetslös person förtjäna 300 euro brutto i månaden utan att det inverkar på arbetslöshetsförmånens belopp. Alla inkomster måste meddelas till ar-betslöshetskassan som förut, även om inkomsterna är mindre än 300 euro.

Den jämkade arbetslöshetsdagpengen beräknas så att om inkomsterna överstiger 300 euro, dras 50 procent av inkomstens belopp från arbetslöshetsdagpenningen. Om man inte får ett löneintyg av arbetsgivaren genast, är det möjligt att begära om att få den jämkade arbetslöshetsförmånen i förskott. För det här räcker det med en uppskatt-ning på inkomsterna.

Universitetssektorns arbetsgrupper

Samarbete som utvecklingsinstrumentpå olika nivåer av arbetsorganisationen. Per-sonalen ska beredas möjlighet att delta i för-beredelserna inför olika förändringar. I en fö-rändringssituation bör man sträva efter att in-volvera hela personalen, eftersom förändrin-garna ofta berör allas arbetsuppgifter.

Personalrepresentanterna ska alltid fästa särskild uppmärksamhet vid hur förändringar-na inverkar på personalens ställning.

Information

I en förändringssituation är det mycket viktigt att personalen förbereds på förändringarna. Informationen kan ges via personalutbildnin-gen, man kan också utse en arbetsgrupp som får i uppgift att planera hur omställningarna kan genomföras på ett kontrollerat sätt. Fö-rändringar innebär alltid överraskande situ-ationer. Man talar också om förändringsled-

ning. Ledarskap, särskilt personalledning, är ett krävande arbete.

Informationen är en mycket viktig del av fö-rändringsprocessen. Det är viktigt att informe-ra i alla skeden, också då ingenting särskilt har inträffat under en längre tid.

Om en förändring påverkar personalen uppstår många frågor som måste utredas, och samarbetet är ett bra forum för detta. Fö-rutom den officiella informationen från arbet-sgivaren får arbetstagaren då också informati-on av personalens representanter.

Bra samarbete

Det självklara målet på varje arbetsplats bor-de vara att ha ett gott samarbete. Det handlar ju om att samarbeta i vardagen. Samarbete är en del av en god personalpolitik. Samarbetet förbättrar arbetsklimatet och trivseln på ar-betsplatsen. Det förbättrar förtroendet mel-lan anställda och arbetsgivare. Det är lättare att genomföra förändringar på en arbetsplats som har ett fungerande diskussionsklimat och inarbetade förfaranden för samarbete.

YHL:s mål för samarbetet

YHL har alltid ansett att det är viktigt med loka-la samarbetsavtal och avtal om arbetarskydds-samarbete på medlemmarnas arbetsplatser. Avtal har efter att universitetslagen trätt i kraft ingåtts på alla universitet utom ett.

Förkortad version av YHL:s ordförandes, Satu Henttonens artikel

30 U N I V E R S I T A S 1 / 2 0 1 4

In English

E D I T O r I A l

Satu HenttonenChairman of the Association of the Finnish University and Research Establishment Staff (YHL)

Busy Winter

Kuva: Nina Kellokoski

Avoimuutta neuvotte-luihin vapaakaupastaEU:n käydessä merkittäviä vapaakauppa-neuvotteluita Yhdysvaltojen kanssa palkan-saajaliike on nostanut esiin neuvotteluiden läpinäkyvyyden sekä työelämä- ja ympäristö-kysymykset. Euroopan ammatillinen yhteisjär-jestö (EAY) kehottaa Euroopan päättäjiä avoi-muuteen kauppaneuvotteluissa. EAY myös varoittaa heitä äänestäjien käyttäytymisestä tulevissa Euroopan parlamentin vaaleissa, jos kauppaneuvotteluissa tehdään eurooppalai-sia työpaikkoja ja työelämän standardeja uh-kaavia myönnytyksiä.

Tietosuoja on eurooppa-laisten perusoikeusEU:n tietosuojasääntely on muuttumassa uuden tietosuoja-asetuksen myötä. Jos uusi asetus saadaan aikaan, se tulee voimaan lain-tasoisena koko EU:n alueella. Uudella tietosuo-ja-asetuksella vastataan muun muassa haastei-siin, joita teknologian nopea kehitys on tuonut henkilötietojen käsittelyyn. Asetuksella korva-taan vuodelta 1995 peräisin oleva direktiivi.

Komissio ja parlamentti ovat toivoneet uu-den asetuksen hyväksymistä ennen toukokuun europarlamenttivaaleja. Näyttää kuitenkin sil-tä, että tietosuoja-asetusta ei saada hyväksyt-tyä ennen kevään vaaleja. Jäsenmaat ovat asi-assa yhä erimielisiä.

Lähetettyjen työn-tekijöiden työehdotEU-ministerit ovat sopineet lähetettyjen työntekijöiden työehtojen valvonnan tehos-tamisesta. Lähetetyillä työntekijöillä tarkoite-taan työntekijöitä, jotka toisessa valtiossa oleva työnantaja lähettää tilapäisesti työhön toiseen EU-maahan tarjotessaan rajat ylittäviä palve-luita. Direktiivi määrittelee muun muassa, mil-laisissa tilanteissa on kyse työntekijän lähettä-misestä toiseen maahan ja miten työntekijän oikeuksia puolustetaan ja valvotaan. Tilaajan yhteisvastuusta direktiivi linjaa, että jos tilaaja on toiminut huolellisesti, sen ei voitaisi katsoa olevan vastuussa esimerkiksi alihankkijan mak-samattomista palkoista tai muista maksuista. Tämä on linjassa Suomen tavoitteiden kanssa.

A new year is here and work continues after the Christmas break. General labour market peace prevails, but co-operation negotiations continue on several fronts. Last year they affected almost 120,000 employees. The process is always difficult. In this issue, we discuss co-operation legislation and employer-employee co-op-eration from several different viewpoints. The purpose of the legislation is to de-velop workplaces. The aim in co-operation matters is to reach unanimity, but in co-operation negotiations and agreements the meaning is not the same as in col-lective agreement negotiations and agreements.

Two important themes that the central labour market organisations and the main negotiating parties monitor actively are the pension and the negotiation system reforms. The parties involved have agreed on a strict information policy while a working group is preparing the pension reform. In the Finnish Confedera-tion of Professionals (STTK), the most important argument is that raising the pen-sion age will not extend work careers unless means are agreed on to develop such occupational wellbeing and work-related policies that promote employees’ will-ingness to continue their work careers. Today, quite a few highly motivated em-ployees utilise the opportunity to retire when they reach their personal pension age because there are so many conflicts and so much ill-being at workplaces. Bet-ter leadership and the development of cooperation and work community would significantly improve the situation. The labour market is not a friendly place for par-tially disabled employees, either. Many employees who are on a part-time disability pension would like continue working until the age of 68, but this idea has not re-ceived an enthusiastic response from the law makers. Nothing has, however, been decided yet, the negotiations continue “until the fat lady sings” as the saying goes.

The agenda of the negotiation system reform is long, and we will return to this subject later this year. We have reason to be pleased for the fact that Pardia’s Chair-man Niko Simola is one of the thirty members of the main working group.

Once more, I would like to extend our thanks to Kerttu Pellinen, whose last work-ing day as our senior advisor was 31 January 2014. As it often happens, there are still a few matters to tie up, and Kerttu has promised to help us with them, which means that we will see her in the capacity of a consultant.

The work of the sectoral committees, the equality working group and the oc-cupational safety committee of the Association will also start in the course of the spring. I wish you all a successful and goal-oriented work period, whether it is re-lated to interest representation or your own career. My thoughts are with you! The winter will be over soon, and the spring is around the corner.

U N I V E R S I T A S 1 / 2 0 1 4 31