4•2013

Mitä sopimuspaketit sisältävät?

Työmatka on talven

vaarallisinta aikaa

Hyvää Joulua!

God Jul!

|S

IS

ÄL

TÖ

|4

/2

01

3 |

Päätoimittaja/ HuvudredaktörSatu Henttonen

ToimitusAnne Nordström anne.nordstrom@pardia.fi GSM 040 511 8655 Ratamestarinkatu 11, 7 krs. 00520 Helsinki

Painos:6.500 kpl

Painopaikka:Kirjapaino Uusimaa, Porvoo

UlkoasuKirjapaino Uusimaa, Studio

Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa 2014

ISSN 0355-1121

Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry

Universitetens och forskningssektorns personalförbund

Assiociation of Finnish University and Research Establishment Staf

Ratamestarinkatu 11, 7 krs. 00520 Helsinki

Banmästargatan 11, 7 vån. 00520 Helsingfors

www.yhl.fi

Puheenjohtaja/ ordförandeSatu Henttonen GSM 040-524 9199 satu.henttonen@yhl.fi

Sihteeri/ sekreterareKristina Sten 075 3247 431 kristina.sten@yhl.fi

Yliopistot ja OKM:n hallinnonalan virastotAsiamies/OmbudsmanAki NieminenGSM 040-560 9253aki.nieminen@pardia.fi

Käännös, översättning, svenskaKerstin Holmström

Ilmoitusten ja palstatunnusten toteutusKimmo Nordström

Kansikuvan suunnittelu ja toteutus: Kimmo Nordström. Alkuperäinen kuva Shutterstock.

4 MITÄ SOPIMUSPAKETIT SISÄLTÄVÄT?

Yliopistojen yleinen työehtosopimus

5 Paltan LTY-toimialat työehtosopimus

Tay-Palvelut Oy:tä koskeva työehtosopimus

Certian työehtosopimus

6 Irtisanomisajan työntekovelvoite

7 Sopiminen työsuhdetta päätettäessä

Liiketoimintoja yhdistetään

Suomen kieli on yliopiston opetus- ja tutkintokieli

8 Ammattiyhdistysliike on hyvässä hapessa

9 Tarinan kerääjän sampo; Pieniä suuria asioita työelämästä

12 Osaaminen on satsaus tulevaisuuteen

13 Kolumni; Hyvää palvelua

14 Työmatka on talven vaarallisinta aikaa

15 Työuupumus altistaa vakaville tapaturmille

Työtapaturma - mitä tehdä?

16 Älä pelkää vallankäyttöä - mutta käytä valtaa oikein

17 Uusien työpaikkojen syntymistä edistettävä pontevammin

18 Liittokokouksessa tapahtunut

19 YHL:n hallituksen jäsenet

20 Liittovaltuuston puheenjohtajat: YHL on yhtä kuin jäsenensä

21 Ansioituneita aktiivitoimijoita palkittiin

22 Työttömyysturvan ehtoja muutetaan ensi vuoden alussa

23 Vuorotteluvapaaseen suunnitellaan tiukennuksia

Ennakonpidätys ja verokortti vuonna 2013

Vuoden 2014 työeläkevakuutusmaksut vahvistettu

Osasairauspäivärahaan muutoksia 1.1.2014

24 Jäsenyyden edut

26 Jäseniä tapaamassa Rovaniemellä

ISYHY-läiset Tahkolla

27 "Me ollaan nuoriso - me ollaan tulevaisuus"

28 Matkavakuutusasiat kuntoon

29 Pardia lähettää jäsenmaksutietosi verottajalle

YHL:n kalenteri jaossa

1.askel aikuisille

30 Kort om förhandlingsresultatet för universitetens del

Åbo Akademi inleder samarbetsförhand-lingar

31 Together forwards

Äänestys tietosuoja-asetuksen puolesta

Globalisaatiorahasto laajentaa tukeaan

Puheenjohtaja Satu Henttonen

P Ä Ä K I R J O I T U S l e d a r e

Framåt tillsammans!Yhdessä eteenpäin!ett ödmjukt tack för det förtroende som ni, bästa läsare, vi-sat genom att välja mig till ordförande för förbundet. Vi job-bar alla tillsammans med intressebevakningen. Jag har redan märkt att ordföranden får svåra uppgifter att lösa. Till ordföran-den ger man de frågor som förbundet ska driva. Det gäller att komma på råd och metoder för hur ärendena ska skötas. Jag får lära mig mycket nytt, men vet att jag har stöd av förbundets tidigare ordförande Kerttu, som också är min mentor, samt av YHL:s arbetsutskott och Pardias experter.

Förtroendemannanätverket är våra medlemmars närstöd i universiteten, de statliga ämbetsverken och inrättningarna och på andra arbetsplatser där våra medlemmar arbetar. Varje vecka får vi nyheter om nya samarbetsförhandlingar och ar-betsgrupper som planerar omställningar och uppsägningar. Man har meningsskiljaktigheter med arbetsgivaren om både småsaker och stora principiella frågor. Medlemmarnas intresse-bevakning håller förtroendemännen sysselsatta, lika väl som förbundsordföranden.

Jag har i egenskap av ordförande redan besökt Lapplands universitet, och i december står Tammerfors tekniska univer-sitet och Uleåborgs universitet i tur. Jag träffar gärna univer-sitetens ledning och medlemskåren, och kommer att besöka våra föreningar i samband med årsmöten och andra evene-mang som ordnas för föreningarnas medlemmar och funk-tionärer. Jag har också lovat ordna utbildning genom kurser för föreningarnas förtroendevalda. Vid alla dessa möten och evenemang får jag viktig information om olika ärenden och om stämningen på arbetsplatserna.

Det var mycket stimulerande att träffa våra unga medlem-mar. Andelen unga medlemmar i förbundet ökar från år till år, och det är fint att se att de unga vill vara med i föreningarnas och förbundets verksamhet. Välkomna!

Jag lyckönskar också alla som vid förvaltningsvalet blev in-valda som personalrepresentanter i universitetens förvaltning-sråd och kollegier.

Jag ser fram mot att träffa er alla vid mitt besök på era ar-betsplatser. Kom och prata med mej, jag är person som det går lätt att närma sig. Nu tar vi julpaus i verksamheten, men fortsät-ter igen med ny energi och utvecklingsanda år 2014!

Kuva: Nina Kellokoski

Nöyrä kiitos luottamuksesta, jota te, hyvät jäsenet, osoititte va-litsemalla minut liiton puheenjohtajaksi. Teemme yhdessä edunval-vontatyötä. Olen jo huomannut, että puheenjohtaja saa vaikeita teh-täviä. Puheenjohtajalle tuodaan asiat, joita liiton on vietävä eteenpäin. On löydettävä neuvoja ja keinoja, miten asioita hoidetaan. Joudun opettelemaan uutta, mutta tiedän saavani tukea liiton edelliseltä pu-heenjohtajalta ja mentoriltani, Kertulta, kuten myös YHL:n työvalio-kunnalta ja hallitukselta sekä Pardian asiantuntijoilta.

Luottamusmiesverkosto on jäsentemme lähituki yliopistoissa, valtion virastoissa ja laitoksissa sekä muilla työpaikoilla, joilla jäsenem-me työskentelevät. Joka viikko tulee uutisia uusista yhteistoiminta-neuvotteluista ja työryhmistä, joissa suunnitellaan muutoksia ja irti-sanomisia. Erimielisyyksiä työnantajan kanssa on sekä pienissä asiois-sa että suurissa periaatteellisissa asioissa. Jäsenten edunvalvonta pi-tää luottamushenkilöt kiireisinä siinä missä liiton puheenjohtajankin.

Olen puheenjohtajana vieraillut jo Lapin yliopistossa, ja joulukuus-sa ovat vuorossa Tampereen teknillinen yliopisto ja Oulun yliopisto. Tapaan mielelläni yliopistojen johtoa ja jäsenistöä. Tulen vierailemaan yhdistystemme vuosikokouksissa ja tilaisuuksissa, joita yhdistykset järjestävät jäsenilleen ja toimijoilleen. Olen lupautunut myös kou-luttamaan yhdistysten luottamushenkilöitä kursseilla. Kaikissa näis-sä tapaamisissa ja tilaisuuksissa saan tärkeää tietoa asioista ja niistä tunnelmista, jotka vallitsevat työpaikoilla.

Erittäin virkistävää oli tavata nuoria jäseniämme. Nuorten jäsen-ten osuus lisääntyy liitossa vuosi vuodelta ja on hienoa nähdä, että he haluavat tulla mukaan yhdistystemme ja liitomme toimintaan. Tervetuloa!

Onnittelen myös toimijoitamme, jotka ovat tulleet hallintovaaleissa valituiksi yliopistojen hallituksiin ja kollegioihin henkilöstön edustajina.

Tapaamisiin kaikki jäsenet, kun tulen työpaikoil-lenne. Tulkaa juttelemaan, minua on helppo lähestyä. Väliin tulee jou-lutauko, mutta uusin innoin ja kehityksen hengessä jatkuu toimintamme vuonna 2014!

U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 3 3

S O P I m U K S e T

Yliopistojen yleinen työehtosopimusPardian, JUKOn ja JHl:n työllisyys- ja kasvusopimuksen soveltami-sesta syksyn mittaan käymät neuvottelut Sivistystyönantajien kans-sa päättyivät neuvottelutuloksen signeeraamiseen 25.10.2014 ja sa-mana päivänä neuvottelutulos vahvistettiin työehtosopimukseksi, kun työllisyys- ja kasvusopimuksen kattavuus oli todettu riittäväksi.

Sopimus on voimassa 1.4.2014 - 31.1.2017. Ensimmäinen jakso on 1.4.2014 - 31.1.2016 ja sen aikana on kaksi palkankorotusajankohtaa, 1.8.2014 ja 1.8.2015.

Palkankorotukset sopimuskaudella

Ensimmäinen korotus on työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen yleiskorotus 20 euroa, jolla korotetaan yleiskorotusten vakiintuneen käytännön mukaisesti kunkin vaativuustason palkkaa. Kunkin henki-lökohtaisen suoritustason prosentti korottaa siten henkilökohtaista palkkaa käytännössä jonkin verran yli yleiskorotuksen euromäärän. Euromääräisiä palkkoja korotetaan 0,4 prosentin yleiskorotuksella tai vähintään 20 eurolla.

Toisen sopimusvuoden yleiskorotus korottaa opetus- ja tutkimus-henkilöstön taulukoita 0,4 prosentilla ja muun henkilöstön taulukoita 0,3 prosentilla. Euromääräisten palkkojen korotusprosentit ovat hen-kilöstöryhmittäin kuin taulukkopalkkojen korotukset.

Sopimuskauden toisen jakson 1.2.2016 - 31.1.2017 palkankorotuk-sista neuvotellaan keskusjärjestötasolla. Jollei korotuksista päästä ke-säkuun puoleen väliin mennessä sopimukseen, yliopistojen työehto-sopimuksen osapuolet neuvottelevat palkankorotuksista lokakuun loppuun mennessä. Jollei yhteisymmärrystä synny, voidaan sopimus irtisanoa päättymään tammikuun lopussa 2016.

Työehtosopimuksessa määriteltyjä päivystyskorvauksia, mm. tie-tokoneen valvomattoman käytön tarkkailu- ja korjaustoimenpiteis-tä maksettavia korvauksia korotetaan yleiskorotuksia vastaavasti.

Vuosilomalain muutoksen soveltaminen

Henkilöstöryhmien erilaiset korotusprosentit vuonna 2015 johtuvat siitä, että vuosilomalain piirissä olevan muun henkilöstön oikeus siir-tää sairauden vuoksi vuosilomaansa ulotettiin lakisääteisen, enintään 25 päivän vuosiloman lisäksi myös tes-perusteiseen loman osuuteen. Muutokseen käytettiin vuoden 2015 muun henkilöstön korotusva-rallisuudesta 0,1 prosenttia. Kokonaistyöajan piirissä olevalla opetus- ja tutkimushenkilöstöllä ei ole varsinaista vuosilomaa, joten siirto-oi-keuden laajennuksella ei ole sille merkitystä.

Vuosilomaa kokonaisuudessaan koskeva siirto-oikeus tulee voi-maan uuden sopimuskauden alkaessa 1.4.2014. Siihen saakka toimi-taan kuluvan vuoden lokakuun alussa voimaan tulleen vuosilomalain mukaisesti ja siksi siirto-oikeus koskee vain lakisääteistä loman osuutta.

Vuosilomalain muutoksen johdosta neuvoteltiin myös siitä, mi-

MITÄ SOPIMUSPAKETIT SISÄLTÄVÄT?

ten lomapalkan laskentatapaan tullutta muutosta sovelletaan vuo-silomalain perusteella määräytyvää lomaa pidempiin lomiin. Tässä kohdin yliopistoneuvottelussa päästiin kohtuullisen tyydyttävään lopputulokseen.

Muita työehtosopimusmuutoksia

Sovittiin, että paikallisesti sopien voidaan molempien henkilöstöryh-mien sisällä jonkin määritellyn ryhmän osalta poiketa palkkausjärjes-telmän soveltamisesta. Aikaisemmin tämä sopimismahdollisuus on koskenut vain opetus- ja tutkimushenkilöstöä. Paikallisesti neuvo-tellun sopimuksen voimaantulo edellyttää liittotason hyväksyntää.

Palkkausjärjestelmää koskevaan lukuun lisättiin pöytäkirjamerkintä, jonka mukaan rakenteellisissa muutoksissa, esimerkiksi yliopistojen fuusioituessa, tulee neuvotella liittotasolla menettelytavoista, joilla yhdistyvien yksiköiden erilaisista arviointilinjauksista johtuvat, mah-dollisesti erilaiset palkkatasot voidaan yhdenmukaistaa.

Työsuhteen päättymistä koskevaan 1. luvun 5 §:ään lisättiin mah-dollisuus sopia työsopimuksella työehtosopimuksen mukaisista irti-sanomisajoista poikkeavasti. Tarkoituksena on valmistella tätä lisäystä koskeva soveltamisohje, jossa määritellään, minkälaisissa tehtävissä poikkeusmenettelyä on mahdollista käyttää. Tavanomaiseen työsuh-teen solmimistilanteeseen tätä poikkeusmenettelyä ei ole tarkoitettu.

Tes-työryhmät

Allekirjoituspöytäkirjassa sovittiin sopimuskaudella työskentelevistä työryhmistä: paikallista sopimista käsittelevä työryhmä, palkkausjär-jestelmän kehittämistyöryhmä, harjoittelukoulujen työaika- ja palk-kausjärjestelmätyöryhmä, työaikatyöryhmä, yhteistoiminta- ja työ-suojelun yhteistoimintatyöryhmä ja tilastoyhteistyöryhmä käsitte-levät toimeksiannoissa määriteltyjä sopimuksen sisältöasioita sovi-tuissa aikatauluissa.

Teksti: Kerttu PellinenYHL:n asiantuntija

Työryhmien toimeksiannot ja neuvottelutulos kokonaisuu-dessaan vuonna 2014 ja 2015 voimaan tulevine palkkatau-lukoineen löytyvät YHL:n nettisivuilta www.yhl.fi.

http://www.yhl.fi/yhl/edunvalvonta/sopimukset/tes.asphttp://www.yhl.fi/yhl/edunvalvonta/jarjestelmat/upj/in-dex.asp

4 U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 3

S O P I m U K S e T

Valtion virka- ja työehtosopimuksen sisällöstä enemmän PardiaNyt-lehdessä (4/2013).

Paltan LTY-toimialat työehtosopimus

Sopimuskauden pituus on 1.4.2014 - 31.1.2017. Palkkoja korotetaan 1.8.2014 luki-en 20 euron yleiskorotuksella ja 1.8.2015 luki-en 0,4 prosentin yleiskorotuksella.

Sopimuksessa sovittiin henkilöstön edus-tajien palkkioiden korotuksista sekä työaika-pankkisuosituksen liittämisestä työehtoso-pimukseen.

Sopimusten seurauksena paljon työtä jää vielä sopimuskaudella tehtäväksi sopimuk-sissa sovituissa työryhmissä. Sopimuskauden aikana työryhmissä selvitetään muun muassa matkustamiseen ja matka-aikaan liittyviä ky-symyksiä sekä seurataan työkaarimallin kehi-tystyötä ja selvitetään työkaarimallin soveltu-vuutta toimialan yrityksille.

Teksti: Niko SimolaPardian puheenjohtaja

Tay-Palvelut Oy:tä koskeva työehtosopimus

Tay-Palvelut Oy:tä koskeva sopimus on voimassa 1.4.2014 - 31.1.2017. Palkkoja koro-tetaan 1.8.2014 lukien 20 euron vaativuusta-soja korottavalla yleiskorotuksella ja 1.8.2015 lukien 0,4 prosentin yleiskorotuksella.

Lisäksi asetettiin työryhmä, jonka tehtävänä on tarkastella TAY-Palvelut Oy:ssä sovellettavan työehtosopimuksen rakenteiden tarkoituksen-mukaisuutta ja toimivuutta sekä mahdollisuuk-sia yhdenmukaistaa sopimus Paltan/LTY:n ylei-sen työehtosopimuksen kanssa.

Teksti: Ari KomulainenPardian lakimies

Certian työehtosopimusSopimuskauden ensimmäinen jakso on 1.4.2014 - 31.1.2016 ja toinen jakso 1.2.2016 - 31.1.2017. Palkkoja korotetaan 1.8.2014 lukien 20 euron vaativuustasoja korottavalla yleis-korotuksella ja 1.8.2015 lukien 0,4 prosentin yleiskorotuksella.

Toisen sopimusjakson korotuksista työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat 15.6.2015 mennessä. Lopputulos ratkaisee, ovatko Palta/LTY-sopimusalan työehtosopimukset voi-massa toisen sopimusjakson ajan.

Certian työehtosopimukseen liitettiin kuluvan sopimuskauden aikana neuvoteltu palk-kausjärjestelmän täydennys suorituskorotuksen käyttöönottamisesta.

Lisäksi sovittiin, että Certian palkkausjärjestelmää kehittävä työryhmä jatkaa työtään seu-raavalla sopimuskaudella ja että joulukuun puoleen väliin mennessä tarkistetaan yhteistoi-minta- ja työsuojelun yhteistoimintaelimien kokoonpano.

Teksti: Kerttu Pellinen YHL:n asiantuntija

U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 3 5

l a K I a S I a

Irtisanoessaan työntekijän työnantaja voi vapauttaa työntekijän työntekovelvoittees-ta. Lakiin ei sisälly määräyksiä työntekovelvoit-teesta vapauttamisesta. Niinpä usein tulee rii-taa, kun työnantaja peruuttaakin ilmoituksen tai työntekijä menee toisen työnantajan pal-velukseen. Mitä seuraa?

Lähtökohta on selvä. Ellei työnantaja ole sel-västi ilmoittanut vapauttavansa työntekijän työntekovelvoitteesta koko irtisanomisajaksi, työnantajalla on työnjohto-oikeutensa nojal-la oikeus irtisanomisaikana kutsua työntekijä takaisin työhön.

Useimmiten erimielisyys aiheutuu kuitenkin siitä, mitä on ilmoitettu tai sovittu tai kumpi-kin osapuoli tarkoittanut ja ymmärtänyt. Myös työnantajan tarve voi muuttua irtisanomisaika-na ja työntekijää tarvitaankin töihin.

Jos työntekijä kieltäytyy työnantajan kutsus-ta töihin, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus

Irtisanomisajan työntekovelvoite

suus maksaa palkka irtisanomisajalta jatkuu. Kaiken kaikkiaan työntekovelvoitteesta va-

pauttamisesta on syytä ilmoittaa tai sopia kir-jallisesti ja selvästi.

Kari KannalaasianajajaAsianajotoimisto Juridia Bützow Oykari.kannala@juridia.com

irtisanomisajalta päättyy. Työnantaja voi myös purkaa työsopimuksen työntekijästä johtuvas-ta syystä tai jonkin ajan kuluttua katsoa työso-pimuksen rauenneeksi, vaikka työsopimus olisi alkujaan päätetty tuotannollisista ja taloudelli-sista syistä. Tästä työntekijälle on haitallisia seu-raamuksia muun muassa työttömyysturvassa.

Työnantajan kutsuessa työntekijän takaisin töihin työntekijä ei ole velvollinen tekemään mitä tahansa työtä. Hän on velvollinen teke-mään työsopimuksensa mukaista työtä. Vähäi-set muutokset ovat mahdollisia tehtävissä ja työolosuhteissa. Voihan olla, että yksikköä tai jotakin toimintoa ”ajetaan alas”, jolloin päät-tämistyöt ovat tarpeellisia ja asiallisia työsopi-muksesta johtuvia töitä, vaikkeivät kuuluneet-kaan aikaisemmin normaaliin rutiiniin. Sen si-jaan työntekijä ei ole velvollinen tekemään irtisanomisaikanakaan työtä, joka poikkeaa olennaisesti hänen työsopimuksensa mukaisis-ta työtehtävistä, muutoin kuin sopimuksesta.

Työntekijän työllistyminen irtisanomisaika-na voi tuottaa tulkintaongelmia, jos ei ole sel-västi sovittu, voiko työntekijä irtisanomisaika-na mennä toisen työnantajan palvelukseen ja mitä siitä seuraa. Jos työnantaja ei ole kutsu-nut työntekijää töihin eikä palkanmaksuvelvol-lisuuden lakkaamisesta ollut sovittu, velvolli-

6 U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 3

P U h e e n a I h e

Liiketoimintoja yhdistetään

aalto-yliopisto yhtiöittää kaiken maksullisen täydennyskoulutuksensa 1.3.2014 alkaen uudeksi yrityskokonaisuudeksi Aalto University Executive Education Oy:ksi. Aalto University Executive Edu-cationin (Aalto EE), Aalto University Professional Developmentin (Aalto PRO) ja Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen (PYK) liiketoimintana toteu-tettava täydennyskoulutus yhdistetään.

Uuden organisaation alustana toimii nykyinen Aalto EE, johon PROsta ja PYKistä siirtyy yhteen-sä noin 68 henkilöä vanhoina työntekijöinä. Aalto EE:n palveluksessa työskentelee nykyisin 65 hen-kilöä. Loput PROn ja pääosa PYKin nykyisistä työn-tekijöistä jatkavat Aalto-korkeakoulusäätiön pal-veluksessa. Liiketoiminnan siirtäminen ei aiheuta henkilöstövähennyksiä.

Yhtiöittämisen taustalla on Aalto-korkea-koulusäätiön hallituksen päätös sekä ope-tus- ja kulttuuriministeriön linjaus. Näiden mu-kaan täydennyskoulutus on liiketoimintaa, eikä yliopiston perustehtävä. Tämä edellyttää yliopiston liiketoiminnan ja perustoiminnan eriyttämistä sel-keästi toisistaan. Myös säätiölaki on uudistumassa. Yhdistyminen selkeyttää Aalto-korkeakoulusääti-ön asemaa. Yleishyödyllinen toiminta säilyy sääti-össä ja liiketoiminta on jatkossa yhtiömuotoista.

Lähde: Aalto-yliopiston tiedote

Suomen kieli on yliopiston opetus- ja tutkintokieliapulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen mukaan yliopistolaki suo yliopistoille laajan har-kintavallan opetuskielestä. Muiden kielten käyt-tö ei kuitenkaan saa olla niin laajaa, että suomen kielen asema opetus- ja tutkintokielenä syrjäytyy. Apulaisoikeuskanslerin mukaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tulisi esimerkiksi tutkinto-säännössään määritellä se, missä määrin suomen kielen sijasta tai ohella käytetään englannin kieltä. Lisäksi tulisi määritellä missä määrin opiskelija saa käyttää suomen kieltä tenttivastauksissaan, kirjal-lisissa töissään tai luennoilla.

Oikeuskanslerinvirastoon oli tehty kaksi kante-lua, joissa arvosteltiin Aalto-yliopiston kauppakor-keakoulun syksyllä 2013 käyttöön ottamaa menet-telyä, jossa yliopisto tarjoaa uusille opiskelijoille vain englanninkielisiä maisterinkoulutusohjelmia.

Työsuhde päättyy joskus yhteisellä sopimuksella irtisanomisen sijasta tai ir-tisanomisen/irtisanoutumisen täydennyksenä. Sopiminen voi tulla kysymykseen myös silloin, kun muodollisesti määräaikaista työsuhdetta ollaan päättämässä. Näissä tilanteissa on sopimista harkittaessa otettava tapauskohtaisesti huomioon monenlaisia seikkoja.

Sopiminen on usein hyväkin vaihtoehto, koska sillä vältetään puolin ja toisin vai-vaa, mielipahaa ja riitauttamisen aiheuttamia kustannuksia. Lisäksi ratkaisun saa-minen riitautuksen jälkeen saattaa kestää pitkään ja sopimisella vältetään joskus turhauttavaksi koettu, jopa vuosien mittainen odotteluaika.

Työsuhteen päättämissopimuksissa yleensä sovitaan, että työntekijä ei riitauta irtisanomisperustetta ja siitä syystä hänelle sovitaan maksettavaksi rahallinen etu, jonka suuruudesta neuvotellaan. Joskus työnantajan esittämä korvaus vastaa vain irtisanomisajan palkkaa, jolloin on tarkkaan harkittava, onko sopimisesta työnte-kijälle mitään hyötyä.

Mikäli on tarkoitus, että työntekijällä ei ole irtisanomisaikana työntekovelvoitet-ta, siitä on ongelmien välttämiseksi syytä sopia aina kirjallisesti.

Aina on selvitettävä, minkälaisia vaikutuksia juuri käsillä olevassa tilanteessa so-pimisella sinänsä ja mahdollisesti sen yhteydessä maksettavalla vahingonkorva-uksella on työttömyysturvaan ja mahdollisiin muihin työttömyysturvaan liittyviin etuuksiin tai vaikka eläkkeeseen. Siksi on suositeltavaa, että neuvoteltaessa päät-tämissopimuksesta ja sen sisällöstä jäsen pyytää neuvotteluun mukaan oman luottamusmiehensä tai pääluottamusmiehensä, ja viimeistään ennen työsuhteen päättämissopimuksen allekirjoittamista arvioi sen sisältöä ja vaikutuksia yhdessä pääluottamusmiehen kanssa.

Teksti: Kerttu PellinenYHL:n asiantuntija

Sopiminen työsuhdetta päätettäessä

U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 3 7

T U l e v a I S U U S

YHL:n entinen puheenjohtaja Kerttu Pellinen ja uusi puheenjohtaja Satu Henttonen keskustelemassa liiton tulevaisuuden näkymistä.

YHL:n uusi ja entinen puheenjohtaja muistuttavat,

että mitkään edut eivät ole enää itsestään selviä.

Ne on taisteleva aina uudelleen.

8 U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 3

T U l e v a I S U U S

Ammattiyhdistysliike on hyvässä hapessa

Yliopistojen ja tutkimusalan henki-löstöliiton uusi puheenjohtaja Satu Hent-tonen ja hänelle valtikkansa vastikään luo-vuttanut Kerttu Pellinen istuvat edessä-ni huojentuneen oloisina. Useita viikkoja kestänyt neuvottelukierros on juuri päät-tynyt. Liittokohtaisia neuvotteluita edel-si työmarkkinoiden keskusjärjestöjen elo-kuussa saavuttama neuvottelutulos työlli-syys- ja kasvusopimuksesta. Muiden pardia-laisten liittojen tavoin YHL pääsi tulokseen, jota työllisyys- ja kasvusopimuksen solmi-minen edellytti.

- Hyvä sopimus, sanovat Kerttu Pellinen ja Satu Henttonen lähes yhteen ääneen.

- Tai ainakin sellainen sopimus, jonka kanssa voi elää, lisää Kerttu. Punnitussa pu-heessa kuuluu lukuisissa neuvotteluissa is-tuneen konkarin tietämys.

Kerttu Pellinen nostaa sopimuksesta hy-vinä esimerkkeinä kaksi kohtaa: - Meille neuvotteluissa tärkeitä olivat muun muas-sa se, että 20 euron yleiskorotus tulee teh-täväkohtaisiin palkkoihin, siis kaikille, ja se, että lomalla sairastuneen karenssiaika jää pois. Näin sitten sovittiin.

Muutoksella on myös nurja puolensa

- Päivän iskusanat ovat rakenteellinen ja ke-hittäminen. Muutoksiakin tarvitaan, mutta meidän on pystyttävä pitämään muutok-sessa omien ihmistemme puolia. YHL:n jä-senille ulkoistaminen ei ole vielä kovin suu-ri uhka, sitä on seurattava. Päällimmäisenä tällä hetkellä on vaikkapa tutkimuslaitos-uudistus, Kerttu Pellinen toteaa.

Hän muistuttaa, että Suomen yleinen ta-loudellinen tilanne nakertaa myös yliopis-tojen ja tutkimuslaitosten taloutta. - Lähes kaikissa on päällä jonkinlainen rekrytointi-

kielto. Sen seurauksena henkilöstö kuor-mittuu entisestään, työtehtäviä ei pystytä jakamaan tasaisesti.

- Rakenteellinen kehittäminen ei vält-tämättä ole aina johdon aktiivinen valin-ta, Kerttu lisää, -johdollakin on paineen-sa pysyä kelkassa, kun toimintaympäris-tö muuttuu.

Henkilöstön uupuminen on Sadun huo-lenaiheista ensimmäisiä. – Muutos syö ih-mistä. Yliopistojen keskinäinen kilpailu ja ta-voite tuottavuuden lisäämisestä vaikuttavat henkilöstön työtehtäviin. Laitosten yhdis-täminen ja entistä suurempien yksiköiden luominen koskettavat suoraan opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstöä. Aina kun on vähennetty, on vähennetty siitä.

- Saattaa käydä niin, että kun tukipalve-luita oikein kehitetään, huomataankin yht-äkkiä, että jäljellä on vain kovapalkkaisia tu-kihenkilöitä, professorit ja opettajat tekevät kaiken itse, kärjistää Kerttu. - Mutta itsepal-veluyhteiskuntahan tässä on muotoutu-massa muutenkin!

- Yliopistolain hengen mukaista tämä kehitys ei kuitenkaan ole, Kerttu korostaa.

- Yliopistouudistuksen myötä henkilös-tön vaikutusmahdollisuudet vähenivät, Sa-tu sanoo. – Laki muutti toimintakulttuuria. On luovuttu luottamuksen ja yhteen hii-leen puhaltamisen kulttuurista, toivotta-vasti vain toistaiseksi.

Onnistuja ja uuden odottaja

Yhdeksänvuotisen puheenjohtajuuskau-tensa mieleenpainuvimmat asiat Kerttu pystyy kertomaan oitis: YPJ-palkkausjärjes-telmän ja yliopistolain valmistelu.

YPJ - kolme kirjainta, jotka jakoivat aikoi-naan henkilöstön mielipiteet rajusti. YPJ:n pyörteisiin Kerttu Pellinen sukelsi vauh-

U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 3 9

T U l e v a I S U U S

dissa. Tuolloin UPJ:nä tunnettu juna oli kulke-nut jo jonkin aikaa, kun hänestä tuli liiton pu-heenjohtaja.

- On muistettava, että järjestöpuolikin halusi uusia palkkausjärjestelmän, Kerttu sanoo. Hän on tyytyväinen tulokseen. – Tietenkin siinä on edelleen kehittämistä, mutta se on joustavam-pi ja parempi kuin monet muut valtion palk-kausjärjestelmät. Mielestäni siihen ei jäänyt mi-tään sellaisia puutteita, joita ei voitaisi paikata rahalla, ja itse järjestelmäkin on muutettavissa.

Myös yliopistouudistusta hiottaessa henki-löstöjärjestöt saivat Kertun mukaan monissa kohdin tavoitteensa toteutetuiksi.

Satu tuntee hypänneensä suuriin saappai-siin ja kiittelee, että Kerttu on vielä muutaman kuukauden hänelle mentorina. Kenttä on hy-vinkin tuttu, onhan hän sopimusasiantuntijan ominaisuudessa jo siihen perehtynyt.

Mutta nöyränä hän otti tehtävänsä vastaan. – Substanssiosaamista on parannettava. En-simmäinen työ on saada kokonaisuus haltuun.

- Uudistuksiin ryhdyn maltillisesti ja yhteis-työssä hallituksen ja jäsenten kanssa. Toivon, että jäsenet ottavat rohkeasti yhteyttä.

Joitain uudistusajatuksia Satu nyt jo väläyt-tää, ja ne liittyvät liiton viestintään.

- Jäsenviestintään on tulossa uusi välineis-

tö. Lisäämme vuorovaikutteisuutta. Näissä tu-lemme varmasti hyödyntämään nettiä uudel-la tavalla.

Kysymykseeni liiton puheenjohtajan tär-keimmästä tehtävästä kaksikko vastaa taas kuin yhdestä suusta: Pitää huolta liiton yhte-näisyydestä ja 17 jäsenyhdistyksen välisestä yhteistyöstä.

Kerttu Pellinen

• Yliopistojen ja tutkimusalanhenkilöstöliittoYHL:npäätoiminenpuheenjohtaja vuosina 2004–2013.

• Vuoteen2004 saakkaHelsingin yliopistonbio- ja ympäristötieteen laitoksen tutkimus- teknikko.

• Helsingin yliopiston työsuojeluvaltuutettu, Helsingin yliopistonhenkilökuntayhdistys HYHY ry:n päätoiminen pääluottamusmies ja neuvottelija.

• PalkansaajajärjestöPardianhallituksenjäsenenvuodesta2005javarapuheenjohtajavuo- desta 2009.

• PardianjaYHL:nkultaisetansiomerkit.

Satu Henttonen

• Helsinginyliopistonkirjasto(nyk.Kansalliskirjasto)kirjastonhoitaja1979–1995.

• HYHY:njärjestöaktiivi1982-1993,luottamusmies,tiedottaja,työsuojeluvaltuutettu.

• YliopistojenjatutkimusalanhenkilöstöliittoYHL:njärjestösihteeri1995-2004.

• PalkansaajajärjestöPardiansopimusasiantuntijavuoden2005alustalukien.

• YHL:nkultainenansiomerkki.

Missä YHL kulkee kahdenkymmenen vuo-den kuluttua?

- Paljon pitäisi tapahtua, että YHL:a ei oli-si enää 20 vuoden kuluttua, Satu uskoo. – Ja keskiössä on silloin niin kuin nytkin jäsenten edunvalvonta.

Toimintaympäristö muuttunee rajustikin pa-rissakymmenessä vuodessa, mutta sekä uusi että entinen puheenjohtaja luottavat vakaas-ti siihen, että yliopistojen perustehtävät ei-vät muutu.

- Nettiä hyödynnetään tulevaisuudessa en-tistä enemmän tutkimuksessa ja opetuksessa. Se muuttaa tietysti tukityön tekemistä, mutta yliopistojen muu henkilöstö on kuitenkin lo-pulta se, joka tarjoaa työvälineet netin käytöl-le. Niinhän nyt on tapahtunut jo kirjastotyös-sä, Satu pohtii.

Kerttu Pellinen muistuttaa, että viimevuo-det ovat osoittaneet, että ammattiliitot ja -yh-distykset edelleen näyttävät voimansa. Miksi ei siis tulevaisuudessakin. - Ammattiyhdistys-ten työ ja asema on muuttunut paljonkin si-nä aikana, kun minä olen ollut mukana. Välillä uhottiin, että keskitettyjä ratkaisuja ei tarvita eikä tehdä, mutta tuon uhon jälkeen niin on tehty jo kaksi kertaa. Ja nyt sitä sitten kutsut-tiin taas tupoksi!

Muutoksiakin tarvitaan, mutta on pystyttävä pitämään muutoksessa omien ihmistemme puolia.

- Puheenjohtajan on oltava helposti lähes-tyttävä. Ja matkustavainen, sillä jäsenyhdis-tykset ovat eri puolilla Suomea, Satu sanoo. - Puheenjohtaja on työehtosopimusneuvotte-lijana rivijäsenelle tärkeämpi kuin ehkä tiede-täänkään. On hyvä, että hän saa tietoa myös suoraan jäseniltä.

10 U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 3

Pieniä suuria tarinoita työelämästä

Ensimmäinen kerta viraston pikkujouluissa

Juhlasali oli kuorrutettu joulun koristeilla ja pöydät katettu kauniisti. Kookas joulukuusi hil-litysti koristeltuna seisoi nurkassa elävät kynttilät palaen. Juhla alkoi kunnon jouluaterialla.

Jokainen virkamies sai oman joulupussinsa, omenineen ja piparkakkuineen. Lauloim-me yhdessä perinteisiä joululauluja. Juhlaan oli järjestetty pieni näytelmäesityskin, siinä neuvokset kiltisti esittivät annettuja roolejaan. Sitten juotiin kahvia.

Loppuillaksi pidettiin tanssiaiset. Miespuoliset virkamiehet kantoivat pöydät ja tuolit salin seinustoille. Levysoitin käyttöön ja tanssit alkoivat.

Kauhukseni huomasin erään opetusneuvoksen astelevan minua kohti. Herrasmies ku-marsi minulle ja ohjasi tanssilattialle. Musiikki alkoi soida. Opetusneuvos kumarsi minulle, kahmaisi karhumaiseen otteeseensa ja nosti minut vatsansa päälle ja sitten mentiin hy-vää vauhtia pitkin parkettia. Jalkani eivät yltäneet kummankaan tanssin aikana lattiaan. Opetusneuvos oli 180-senttinen, hyvin vatsakas määrätietoinen persoona.

Käsialojen tulkintaa

Ei eletty vielä digikautta, vaan asiakkaiden lainoista pidettiin manuaalisia kortistoja. Lu-kusalilainoista oli sekä henkilönmukainen kortisto (ns. henkkari) että aakkosellinen kor-tisto lainatun teoksen mukaan. Henkkareiden päivittäminen oli yksinkertaista työtä. Aakkoset täytyi osata ja mielellään kyetä tulkitsemaan asiakkaiden käsialoja. Kuitit kun olivat käsinkirjoitettuja monikerroksiselle tilauslomakkeelle, josta revittiin osat kirjan ti-lalle varastoon ja kortistoihin.

Työtä tekivät myös ns. tukityöllistetyt, ja kerran erään työllistetyn jäljiltä löytyi «henk-kari-hame» eli taitettu keltainen pahvikotelo, jonka sisällä oli kuitti. Kotelon päällä luki asiakkaan nimenä Szybolski ja sen sisällä oli kuitti. Teoksen lainaaja oli kirjaston oma vir-kailija, jolla oli hyvin persoonallinen käsiala. Työllistetty oli lukihäiriöinen, joten hänen aakkostuksensa oli hieman pielessä.

Lähettitytön paikka

Isäni oli vahtimestari-autonkuljettaja samassa virastossa, jossa olin lähettinä. Viraston pääjohtaja ja isäni olivat ystäviä myös työn ulkopuolella. Siksi pääjohtaja tiesi kuka olen. Jos satuin samaan aikaan kulkemaan käytävällä pääjohtajan kanssa, hän tietysti kyse-li kuulumisiani ja jutusteli niitä näitä. Kerran sitten ylivahtimestari näki keskustelumme. Työpöytämme äärellä sain kuulla kunniani. Miten minä kehtasin puhutella pääjohtajaa. Olinhan vain lähettinä virastossa. Eihän ylivahtimestari tiennyt sitä, että olimme tutta-via, ja että pääjohtaja aina puhutteli minua ensin.

T y ö e l Ä m Ä

Ammattiyhdistysliikkeen historialliset saa-vutukset aletaan pikkuhiljaa unohtaa, niitä pi-detään niin itsestään selvinä. - Mitkään edut eivät ole enää pitkiin aikoihin olleet itsestään selviä. Ne on aina taisteltava uudelleen. Tämä ei kahdessakymmenessä vuodessa muuttune, Kerttu painottaa.

Tavoitteena: työuupumuksia nolla

Vaikka huoli henkisestä ja fyysisestä kuormi-tuksesta on aiheellinen, suuri osa yliopistojen ja tutkimuslaitosten henkilöstöstä voi hyvin: - Meillä on ammattitaitoista ja motivoitunutta porukkaa, vireää, kunnianhimoista ja poikke-uksellisen sitoutunutta, Satu kehuu ylpeänä.

- Tavoitteena on nolla työuupumusta!Liitolle on tärkeää, että henkilöstöllä on hy-

vä käsitys ammatistaan ja asemastaan työyh-teisössä ja terve itsetunto.

- Muu yhteiskunta tietää yliopistojen ja tut-kimuslaitosten tukihenkilöstöstä varmaan var-sin vähän. Siinä on vielä viestinnällä tehtävää, uskoo Satu.

Omakin elämä muuttuu

- Olen ollut hyvin työorientoitunut, joten tie-dän, että elämäni muuttuu paljonkin, Kerttu tunnustaa. – Jäähdyttelen vielä vuodenvaih-teen yli asiantuntijatehtävissä. Liikaa ei pidä miettiä etukäteen.

Kerttua odottavat ison talon hoitamisen kii-reet Pohjanmaalla. Kasvimaasuunnitelmat ovat jo hyvällä idulla, ja hän lupaa edelleen tuoda toimistolle satoaikaan kesäkurpitsoita.

Satu katsoo tulevaisuutta avoimin silmin. Va-linta on vielä niin tuore, että uudet asiat vasta myllertävät kohti.

- Luotan Kertun oppeihin ja jäsenistön ja varapuheenjohtajien tukeen. Vapaa-aikaa jää entistä vähemmän, sen tiedän jo. Tämä työ on minulle tärkeää, ja se ajaa mukaan entis-tä enemmän.

Kun kerroin Sadulle ja Kertulle, että juu-ri hankitun suunnistuskokemukseni pohjalta Itä-Pasilan ”ammattiyhdistyskortteli” on mo-nimutkainen kolossi, YHL:n toimistoa oli vai-kea löytää, Satu toivoi, että jäsenet ottaisivat haasteen vastaan ja kävisivät siitä huolimatta silloin tällöin tapaamassa heitä.

Teksti ja kuva: Terttu Nurro

U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 3 11

P U h e e n a I h e

edustajakokous valitsi Niko Simolan Par-dian uudeksi puheenjohtajakseen. Simola sai johdettavakseen järjestön, joka on jo usean vuoden ajan tiiviisti puolustanut jäsenistöään heitä kohdanneissa työpaikkojen vähentämi-sissä ja uudelleen organisoinnissa. Järjestö ja sen jäsenet ovat saaneet konkreettisella ta-solla tuntea yhteiskunnan ja sen rakenteiden uudistumisen.

Muutokset eivät kuitenkaan lopu tähän, vaan ne ovat ja tulevat edelleen olemaan läs-nä arjessamme. Uudistumista ja tehostamista vaaditaan kaikkialla.

Valtioneuvosto julkaisi lokakuun lopussa kestävää kasvua ja hyvinvointia käsittelevän Tulevaisuusselonteon 2030. Selonteossa lin-jataan niitä edellytyksiä, joilla kestävää kasvua on mahdollista luoda tulevaisuuden hyvin-vointimme turvaamiseksi. Se linjaa maamme hallituksen yhteisen tahtotilan tulevaisuuden rakentamiseksi ja siinä nostetaan esille asioita, jotka vaativat huomiota nyt ja vastaisuudessa.

Osaamista vahvistettava

Tulevaisuusselonteossa nostetaan esille työ-tehtävien globaali uusjako. Korkeaa osaamis-ta vaativien palvelujen merkitys kasvaa ja näi-tä tehtäviä siirtyy sinne, missä on tarvittavaa osaamista. Vaikka automaation ennustetaan korvaavan tulevaisuudessa myös asiantuntija-tehtäviä, jää niitä myös edelleen jäljelle. Näihin tehtäviin syntyy kysyntää. Selonteon mukaan valtion keskeinen rooli on tukea osaamispoh-jan ja toimintaympäristön parantamista niin, että Suomi on maailman kärkijoukossa uuden tiedon luomisessa ja soveltamisessa.

Niko Simola muistuttaa, että Suomen kilpai-lukykyä on pidetty monella mittarilla hyvänä. Koulutus ja korkea osaamistaso ovat mahdol-listaneet tämän. Suomi on saanut maailmalla tunnustusta panostuksestaan korkealaatui-seen koulutusjärjestelmäänsä.

- Hyvän osaamisen sanotaan olevan tär-keimpiä tekijöitä yritysten, ja koko Suomen kilpailukyvyn kannalta, Pardian puheenjohta-ja huomauttaa.

Osaaminen on satsaus tulevaisuuteen

Kuva: Pardia

12 U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 3

K O l U m n I

Hyvää palvelua

P U h e e n a I h e

Suurin osa meistä YHL:n jäsenistä työskentelee tukipalveluis-sa: toimisto- ja hallintotehtävissä, laboratoriossa, kirjastolla, IT- tai tilapalveluissa. Monessa yliopistossa tukipalvelut ovat nyt valo-keilassa erilaisten palvelujen kehittämisohjelmien kautta. Palve-lu-sanan käyttö saattaa kuitenkin aiheuttaa närästystä. Olemme-ko pelkkää palvelusväkeä?

Yliopistouudistuksen jälkipyykki on tuonut esiin, että henki-lökunta kokee vaikutusmahdollisuuksiensa vähentyneen. Tätä vasten tunne palvelusväkeen sysätyksi tulemisesta on ymmär-rettävä. Kuitenkin laajemminkin puhutaan Suomen muuttumi-sesta palveluyhteiskunnaksi. Ovatko toimintatavat yliopistoissa oikeasti muuttuneet vai onko kyse vain puhetavan muutoksesta? Yliopistojen perustehtävät ovat edelleen samat, samoin YHL:n jä-senten rooli niiden toteutumisen tukemisessa. Tärkeää onkin, että me tukipalveluiden tekijät itse näemme roolimme positiivisessa valossa ja poimimme palveluajattelusta parhaat palat toimintata-voiksemme. Meidän on hyvä muistaa, että toimivia tukipalveluita tarvitaan aina perustehtävien toteutumisen tueksi, ja tarvittaessa muistuttaa, että ne eivät synny ilman tekijöitään tai korvauksetta.

Palveluntuottajan ei tarvitse mykkänä toteuttaa jokaista hänel-le esitettyä toivetta. Hyvää ja vastuullista palvelua on sanoa vas-taan, jos kokee parempiakin ratkaisuja olevan tarjolla. Kaikki pal-velutilanteet ovat keskustelua, jossa yhdessä pyritään saavutta-maan paras lopputulos.

Ravintolassa koemme hyväksi palveluksi, kun toiveitamme kuunnellaan ja meidät huomioidaan henkilökohtaisesti. Yliopis-tomaailma ei kuitenkaan toimi kuin ravintola – hyvästä palvelus-ta ei anneta tippiä eikä aina edes kiitosta. Silti voimme pyrkiä vai-kuttamaan siihen, että palvelumme toimivat kuin kulmakahvilas-sa, jossa myyjä muistaa aina hymyillä ja santsikuppi on ilmainen, eivätkä tuotokset vain tömähtele tiskiin kuin pikaruokapaikassa. Parasta palvelua on sellainen, johon tekijäkin voi olla tyytyväinen. Tekemästään työstä ylpeä tukipalvelun toteuttaja on ansainnut myös muun yliopistoyhteisön arvostuksen.

Tiina Kotti

Hän on huolissaan yliopistojen rahoituksesta. Osassa yliopisto-ja on jouduttu karsimaan toimintoja ja henkilöstöä. Yliopistojen ja tutkimuksen rahoitusta on Simolan mukaan pidettävä ennus-tettavana ja vakaana, jotta hallituksen linjaamat edellytykset kes-tävän kasvun luomiseksi voidaan edes kohtuullisesti toteuttaa.

- Suomalaisen yhteiskunnan menestys edellyttää jatkossakin voimakasta panostamista osaamiseen, Simola painottaa.

- Poliittinen päätöksenteko on tässä asiassa keskeisessä roolissa.

Yhteiskunnan vakaus on tärkeä arvo

Selonteossa todetaan myös, että valtiolla on tärkeä tehtävä vah-vistaa yhteiskunnan edellytyksiä yritysten toiminnan turvaami-seksi. Pardian puheenjohtaja muistuttaa, että valtio takaa vakau-den lisäksi kansalaisilleen myös turvallisuuden. Toimiva hallinto ja yritysten toimintaedellytysten sekä kansalaisten turvallisuuden ylläpito edellyttävät henkilöstöä ja rahaa. Kaikkea ei voi digitali-soida, eikä kaikkia palveluja voi muuttaa sähköisiksi itsepalveluiksi.

Simolan mielestä kyky uudistua on välttämätöntä, jotta pärjää nykyisessä globaalissa ympäristössä. Hän ei kiistä talouden asetta-mia realiteetteja. Talouden on oltava terveellä pohjalla. Puheen-johtaja kuitenkin kaipaa enemmän avointa keskustelua siitä, mi-ten hallintoa ja yliopistosektoria uudistetaan.

- Uudistuksia on syytä tehdä, mutta ei harkitsemattomasti, Si-mola sanoo vakavana

Pardian puheenjohtaja muistuttaa, että kaikkien uudistus-ten kohteena ovat ihmiset, niin työntekijöinä kuin kansalaisina.

- Kaikissa uudistuksissa onkin syytä pitää henkilöstö vahvasti mukana, hän painottaa.

Sopimusneuvottelut onnelliseen päätökseen

Sopimusneuvottelut saatiin onnistuneesti päätökseen, kun työ-markkinakeskusjärjestöt allekirjoittivat työllisyys- ja kasvusopi-muksen lokakuun lopussa. Suomalaisen yhteiskunnan kannalta on erinomaisen tärkeää, että jälleen kerran löydettiin työmark-kinoillakin sopimisen kulttuuri erittäin vaikeassa taloudellises-sa tilanteessa.

- Työntekijäjärjestöt osoittivat suurta malttia palkankorotusten suhteen. Sen lisäksi yritysten toimintaedellytyksiä on vahvistet-tu muun muassa yhteisöveron tuntuvalla alennuksella. Nyt on-kin syytä odottaa, että työnantajat ja yritykset käyttävät tilan-teen hyväkseen ja lähtevät työllistämään ja investoimaan Suo-meen, toteaa Simola.

Simola on tyytyväinen Pardian sopimusalojen neuvottelu-ura-kan lopputuloksiin. Pardian sopimusaloilla annettu määräaika 25.10. piti, vaikka muun muassa valtion ja yliopistojen neuvot-telut venyivät viimeisille minuuteille. Suurimman kiistan neuvot-teluissa aiheutti 20 euron yleiskorotuksen kohdistaminen. Neu-vottelutulosten mukaan yleiskorotus kohdistetaan sekä valtiolla että yliopistoissa tehtäväkohtaisiin palkkoihin.

- Kädenvääntö yleiskorotuksen kohdistumisesta oli kova, mutta lopputulos on tavoitteemme mukainen, sanoo Pardian puheen-johtaja Niko Simola.

Teksti: Anne Nordström

U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 3 13

a J a n m e R K K I

Työterveyslaitoksen mukaan talviliiken-teessä liukastuu ja loukkaantuu jokaisena tal-vikuukautena 11 000 - 19 000 suomalaista.

Lievimpien vammojen lisäksi liukastumiset aiheuttavat runsaasti vakavia ja pitkäkestoisia vammoja. Yleisimpiä ovat käden tai jalan mur-tumat, ruhjeet ja nyrjähdykset.

Liukastumisista seuraa liukastuvalle usein pitkiä sairauspoissaoloja ja pitkäaikaisia sär-kyjä. Lisäksi ne lisäävät yritysten kustannuk-sia merkittävästi.

Työmatka on talven vaarallisinta aikaaTyypillisin työmatkatapaturma talvella on liukastuminen. Maanantaisin liukastutaan useammin kuin muina

päivinä, koska viikonlopun jälkeen monelta on työhönlähtörutiinit hukassa.

Työterveyslaitoksen mukaan yksi liukastu-mistapaturma maksaa yhteiskunnalle noin 6 000 euroa. Kaikkiaan tapaturmista kertyy vuodessa 150 miljoonan euron lasku.

Talviselle työmatkalle varattava aikaa

Tapaturmavakuutuslaitosten liiton työturval-lisuuspäällikkö Janne Sysi-Aho kehottaa käyt-tämään työmatkoihin liukkaalla kelillä julkista liikennettä, jos mahdollista.

- Vertaamalla eri kulkutapoja ja sattuneita työmatkatapaturmia voidaan arvioida, että tal-vella jalan tai polkupyörällä kuljettu minuutti on muita tapoja selvästi riskialttiimpi.

Säätilan vaihtelu ja liukkaus näkyvät Sysi-Ahon mukaan aina tapaturmatilastoissa.

- Talvikuukausina tapaturmien määrissä on suurta vaihtelua. Yksittäisinä päivinä voi sattua moninkertaisesti enemmän työmatkatapatur-mia, kuin keskimäärin. «Piikkipäivän» jälkeen tapaturmia sattuu yleensä vielä muutaman päivän ajan tavanomaista enemmän.

Työmatkatapaturmia sattuu jostakin syystä maanantaisin enemmän kun muina työpäivi-nä. Sysi-Aho arvelee, että maanantaiaamuisin

työhönlähtörutiinit ovat monelta vielä viikon-lopun jälkeen hukassa.

- Voi olla, että silloin on myös todellista suu-rempi kiire ja hoppu töihin. Kiireessä matkaa tekevän huomio herpaantuu, eikä hän eh-di tarkkailla riittävästi ympäristöään ja muu-ta liikennettä.

Sysi-Ahon mielestä työmatkatapaturmien välttämisessä pätevät talviaamuina vanhat tu-tut keinot: säätiedotusten seuraaminen, riit-tävän matka-ajan varaaminen ja kelin mukai-set varusteet.

Turha kiire pois, Sysi-Aho opastaa.

Kunnon kengillä pärjää paremmin

Myös Työterveyslaitoksen tutkija Mikko Hirvo-nen puhuu sopivista varusteista ja kehottaa varautumaan talven liukkauksiin kunnollisil-la kengillä. Hänen mukaansa huomiota tulisi kiinnittää erityisesti jalkineen pohjamateriaa-liin ja kuviointiin.

- Pehmeä ja taipuisia pohjamateriaali tarjoaa kovaa materiaalia paremman pidon. Pohjaku-vioinnin pitäisi olla talvikeleillä 5-6 millimetriä.

Erittäin liukkailla keleillä liukastumisen tor-juntaan tarvitaan Hirvosen mukaan avuksi kun-nolliset liukuesteet.

- Helposti irrotettavat liukuesteet toimivat parhaiten silloin, kun samoilla kengillä liiku-taan sekä ulkona että sisätiloissa. Sileillä ja ko-villa alustoilla, kuten kivilattioilla, liukuesteet voivat lisätä liukastumisriskiä.

Sekä päkiän että kannan alle kiinnitettä-vällä liukuesteellä saa Hirvosen mukaan pa-remman pidon kuin vain jompaankumpaan kiinnitettävällä.

- Toiseksi paras on kantamalli. Pelkän päkiän alueella, vain jalan etuosassa oleva liukueste vaatii kävelytyylin sopeuttamista. Niillä joutuu vähän sipsuttelemaan.

Teksti: Mika Peltonen/UP

Kuva:Shutterstock

Liukastumisia tapahtuu talvella eniten maanantaiaamuisin, jolloin työmatka-rutiinit saattavat viikonlopun jälkeen olla hukassa.

14 U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 3

a J a n m e R K K I

Työnantaja on velvollinen ottamaan la-kisääteisen tapaturmavakuutuksen työnte-kijöilleen valitsemastaan vahinkovakuutus-yhtiöstä, valtion työntekijöille sattuneet ta-paturmat korvaa Valtiokonttori. Vakuutuksen antamaan turvaan oikeutettuja ovat pää-sääntöisesti kaikki työ- ja virkasuhteessa työ-tä tekevät henkilöt.

Tapaturmavakuutuslain mukaan tapatur-malla tarkoitetaan äkillistä, ennalta arvaa-matonta ja ulkoisen tekijän aiheuttamaa ta-pahtumaa, josta on seurauksena vamma tai sairaus.

Ilmoita heti työnantajalle

Jos sinulle sattuu työtapaturma, ilmoita sii-tä heti työnantajallesi tai lähimmälle esi-miehellesi.

Saat työpaikaltasi työnantajasi antaman ohjeistuksen mukaisesti vakuutustodistuk-sen, jolla saat vammaasi tai sairauteesi hoi-toa maksutta esimerkiksi terveyskeskukses-sa tai sairaalassa. Jos vakuutustodistus ei ole mukanasi, joudut itse maksamaan hoidon ja lääkkeet. Tällöin korvataan maksamasi kulut kuitteja vastaan vakuutuslaitoksesta.

Korvauksen haku käynnistyy kun työnan-tajasi lähettää vakuutuslaitokselleen tapatur-mailmoituksen. Pidä huoli, että työnantajasi saa kaikki tarpeelliset tiedot ilmoituksen täyt-tämistä varten. Varmista, että työnantajasi on täyttänyt ja lähettänyt tapaturmailmoituksen. Hoitava lääkäri lähettää tarvittavan lääkä-rintodistuksen suoraan vakuutuslaitokseen.

Mikäli työnantaja ei tee tapaturmailmoi-tusta, voit itse saattaa korvausasian vireille. Tee vakuutuslaitokselle kirjallinen ilmoitus, josta käy ilmi henkilötietosi, työnantajan ni-mi ja osoite sekä missä, milloin ja miten ta-paturma sattui. Tapaturmailmoitus tehdään siihen vakuutuslaitokseen, josta työnantaja on ottanut vakuutuksen.

Vakuutusyhtiön nimen ja osoitteen on ol-tava näkyvissä työpaikalla esimerkiksi ilmoi-tustaululla tai intrassa. Jos et saa selville oi-kean vakuutusyhtiön nimeä, voit tehdä il-moituksen mihin tahansa tapaturmavakuu-tuslaitokseen.

www.tyosuojelu.fi

Työuupumus altistaa vakaville tapaturmilleTyöuupumus lisää kuolemaan johtavan tai sairaalahoitoa vaativan

tapaturman riskiä kaikentyyppisissä tapaturmissa sekä työssä että

vapaa-ajalla.

Työuupumuksen oireista erityisesti väsymys ja kyyninen asenne liittyivät kohon-neeseen onnettomuusalttiuteen.

Tapaturmista johtuvat poissaolot ja toimintarajoitteet aiheuttavat haittaa myös työn-antajille. Sen vuoksi työyhteisön työoloja kannattaa seurata ja kehittää, jotta työkuormi-tus ei muodostu työpaikalla liialliseksi.

Monilla työpaikoilla onkin koottu viime vuosina varomerkkejä ja sovittu toiminta-voista, kun varomerkkejä huomataan. Varomerkkejä voivat olla esimerkiksi työn jatku-va takkuaminen, ärtyisyys, vuorovaikutuksesta vetäytyminen tai jollain muulla tavalla muuttunut käytös.

Työuupumus kehittyy pitkittyneen työstressin seurauksena

Työuupumus on prosessi, jossa työntekijän psyykkiset voimavarat ehtyvät, kun kuor-mittavaan työtilanteeseen ei löydy ratkaisua ja työkuormitus pitkittyy. Suomalaisen Ter-veys 2011 -tutkimuksen mukaan vakavaa työuupumusta esiintyi 2 prosentilla miehis-tä ja 3 prosentilla naisista. Lievää työuupumusta esiintyi 22 prosentilla miehistä ja 23 prosentilla naisista.

Tulokset ilmenevät Työterveyslaitoksen metsäteollisuuden työntekijöitä tarkastelleesta tut-kimuksesta. www.ttl.fi

Työtapaturma - mitä tehdä?

U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 3 15

a J a n m e R K K I

Valta tuntuu olevan Suomessa tabu. Milloin olet viimeksi tavannut henkilön, joka kertoo pyrkivänsä käyttämään valtaa hyvin? Tai olet kuullut jonkun puhuvan siitä, että hänellä on tehtävässään valtaa? Julkisuudessa näkyy kyl-lä niitä, jotka kertovat pitävänsä hyvää johta-mista tärkeänä. Halua vaikuttaa ja kantaa vas-tuuta pidetään arvostettavina ominaisuuksi-na. Jos joku sen sijaan puhuu vallasta, saattaa hän saada kummeksuvia katseita ja hymähte-lyä. Mikä se on olevinaan kun vallasta puhuu?

Valta näkyy arjessa

Mistä vallasta on siis kyse? Samasta ilmiöstä kuin vaikuttamisessa ja johtamisessa. Halusta saada aikaan jotain. Tahdosta toimia ja muut-taa maailmaa, tai vahvistaa olemassa olevaa hyvää. Yleensä kyse on yhteisten tavoitteiden toteuttamista, joskus oman edun ajamisesta. Valta itsessään ei ole hyvää tai pahaa, mutta

Älä pelkää vallankäyttöä- mutta käytä valtaa oikein

”Kun kyse on jokapäiväisestä elämästä sekä yksityiselämässä että työelämässä, päätöksistä ja päätösten seurauksista,

valinnoista ja valintojen seurauksista, niin pitääkö siihen sekoittaa kauheilla arvolatauksilla varustettu termi valta?”

Tärkeä osa vallankäyttäjän taitoja on se, ettei pidä itseään erehtymättömä-nä. Kuten luottamuksessa, onnistu-neessa ja hyvässä vallankäytössä on kyse siitä, että puheet ja teot ovat yhtä, Sari Kuusela painottaa.

sitä voi käyttää molempiin. Perinteinen näkemys vallasta on se, että ase-

ma määrittää, kuka saa käyttää valtaa. Sillä, jon-ka vastuualue on korkeimmalla organisaatios-sa, nähdään olevan eniten valtaa. Valtaa pide-tään silloin osana organisaation rakenteita ja keskeisintä on, kuka saa tehdä päätökset. Tun-tuu varmaan tutulta? Valta ei silloin näy vain hierarkiassa, vaan myös arkisimmissa asioissa kuten siinä, kuka istuu missäkin kohtaa koko-uspöytää ja kenelle annetaan viimeinen sana.

Mutta vallankäyttäjä ei pärjää vain asemansa avulla. Tarvitaan asiantuntemusta ja taitoa toi-mia yhdessä. Tätä kuvaa PAMin puheenjohtaja Ann Selin kirjassa Hyvä paha valta: ”Sillä ei pär-jää, että lyö nyrkkiä pöytään ja sanoo, että jäse-nemme vaativat sitä ja tätä. Sen sijaan on osat-tava asiansa ja kyettävä perustelemaan vaati-muksensa tavalla, joka ymmärretään.”

Hyvän argumentoinnin lisäksi Ann Selin pai-nottaa selkeyttä, aitoutta ja rehellisyyttä. ”Olen oppinut kiteyttämään perusviestini pariin lau-seeseen. Näin saan herätettyä huomion. Jos alkaisin laverrella, kukaan ei kuuntelisi minua. Sanon sen jälkeen kolme pointtia, jotka kos-kevat kyseistä asiaa. Jos en siihen pysty, viesti on epäselvä myös itselleni.”

Miten kohtelet muita?

Asema, asiantuntemus ja päätöksentekoval-ta ovat olennainen osa valtaa. Mutta valta on kuitenkin myös muuta. Negatiivisen vallankäy-tön tunnistaa selvästi, kun tuntee tulleensa sen kohteeksi. Sen sijaan vallankäytön määrittely on vaikeampaa. Mistä vallankäytön kokemuk-sissa sitten on kyse?

Kokemus vallankäytöstä on tunne siitä, miten tulee kohdelluksi ja millaisen mahdollisuuden saa vaikuttaa.

Kokemus vallasta syntyy silloin, kun koh-taamme muita ihmisiä. Se on tunne siitä, mi-ten tulee kohdelluksi. Avainkysymys on, huo-mataanko ja saako vaikutusmahdollisuuden. Jos saa osallistua ja olla mukana, kokee tilan-teen hyväksi yhteistyöksi ja johtamiseksi. Ei vallankäytöksi. Jos sen sijaan ei tule kuuluk-si eikä pääse vaikuttamaan, tuntuu siltä, että kohdeltiin väärin. Ohitettiin, käskettiin, pako-tettiin, ei edes keskusteltu. Siis käytettiin val-taa negatiivisessa mielessä. Estettiin tekemäs-tä jotakin tai ohjattiin johonkin suuntaan, jota ei pitänyt hyvänä.

Valta siis syntyy ja rakentuu sosiaalisissa ti-lanteissa vuorovaikutuksen keinoin. Kokemus vallankäytöstä on tunne siitä, miten tulee koh-delluksi ja millaisen mahdollisuuden saa vai-kuttaa. Siksi yksi tärkeimmistä vaikuttamiskei-noista on se, millainen suhde on muihin ihmi-

16 U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 3

a J a n m e R K K I

Kuvakaappaus: Talentumin verkkosivut.

siin. Kiinnostuuko muista, välittääkö, ottaako heidät aidosti mukaan pohtimaan ja toteut-tamaan. Kirjaan haastateltu Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri toteaakin, että vallankäy-tössä ei ole kyse vahvimman vallasta vaan vastuun kulttuurista ja yhteisestä päätöksen-teosta. ”Se vaatii johtajalta myös empatiaa ja inhimillisyyttä.”

Kärjistäen voisikin väittää, että vallankäyttä-jän onnistumisen ratkaisee se, miten hän suh-tautuu muihin. Ottaako mukaan, vai ohittaako. Millainen vallankäyttäjä sinä olet?

Valtaa on meillä kaikilla

Valta ei ole vain johtajan etuoikeus. Valtaa on meillä kaikilla, tehtävästä ja asemasta riippu-matta. Käytämme asiantuntijavaltaa, autamme ratkaisemaan tilanteita tai olemme hyviä saa-maan muut mukaan tai innostumaan. Vallan-käytössä on kyse siitä, että pyrkii vaikuttaman asioiden etenemiseen. Olemme vuorotellen vallankäytön kohteena, ja toisinaan taas käy-tämme valtaa itse. Vaikutamme suoraan ja ak-tiivisesti tai taustalla. Vaikutamme muiden val-tapyrkimyksiin vastustamalla näkyvästi tai pas-siivisesti. Usein kuitenkin suostumme siihen, mitä auktoriteetiksi koettu tahtoo.

Vallassa on siis kyse inhimillisestä vuorovai-kutuksesta, pyrkimyksestä vaikuttaa ja siitä ta-vasta, jolla kohtelemme muita. Erilaiset ihmiset saavat yhdessä aikaan erilaisia tilanteita, eikä yhdessä olo suju aina kitkatta, sillä kaikissa so-siaalisissa tilanteissa on läsnä valta. Hyvä paha valta -kirjassa piispa Irja Askola puhuukin eri-mielisyyden etiikasta. ”Erimielisyyden etiikka on sitä, että johtaja luo kohtaamisen pintoja erimielisten kesken. Siinä tuodaan yhteen ja kohdataan erilaisia näkemyksiä ja ihmisiä. Eri-laisuuden tietoinen hyödyntäminen laajen-taa näkökulmaa ja osallistaa yhteisön kaikki jäsenet vallankäyttöön.” Käytä siis valtaa hyvin ja mahdollista asioita, yhdessä muiden kanssa.

Käytä valtaa oikeudenmukaisesti

Hyvä paha valta -kirjaan haastatellut yhteiskun-nalliset vaikuttajat korostivat sitä, että todelli-nen valta syntyy yhdessä. Vain tekemällä yh-teistyötä ja antamalla vaikutusmahdollisuuksia voi saada aikaan jotakin, joka kestää. Jos toimii yksin, ohi muiden, menettää yhteisön arvos-tuksen, ja sitä kautta myös vallan.

Miten otat muut mukaan ja samalla huoleh-dit siitä, että sinut koetaan oikeudenmukaisena vallankäyttäjänä? Huolehdi hyvästä ilmapiiris-tä. Keskustele, osallista ja varmista, että myös

erimieliset toimivat yhdessä. Selvitä, mikä on omalle organisaatiollesi ja sen ihmisille merki-tyksellistä, ja ota se huomioon käytännön te-oissa. Nosta esille piilossa olevia mutta tärkeitä näkökulmia ja toimi aktiivisesti niiden eteen. Sillä valta ei ole vain puhetta, vaan näkymis-tä, tekoja ja työtä. Tulevaisuudentutkija Aleksi Neuvosen sanoin: ”Uuden vallankäytön ydin on se, että voi omalla työllään haastaa mui-ta ajattelemaan ja hakemaan vaihtoehtoja.”

Tärkeä osa vallankäyttäjän taitoja on myös se, ettei pidä itseään erehtymättömänä. Ku-ten luottamuksessa, onnistuneessa ja hyväs-sä vallankäytössä on kyse siitä, että puheet ja teot ovat yhtä. Että niissä huomioidaan jokai-nen, ja otetaan mukaan.

Yhtä tärkeää kuin se, että tunnistaa oman vallankäyttönsä ja pyrkii oikeudenmukaisuu-teen, on se, että tietoisesti välttää vallan vää-rinkäyttöä. Oikeushammaslääkäri, professo-ri Helena Rannan sanat tiivistävät olennaisen siitä, millä voi välttää vallan turmelevaa vaiku-tusta asemasta riippumatta. ”Toimi läpinäky-västi. Selkiytä käsityksesi oikeasta ja väärästä. Ymmärrä, ettet ole korvaamaton. Muista, että periksi antaminen voi joskus olla tärkeää lopul-lisen tavoitteen saavuttamiseksi.”

Teksti: Sari Kuusela

Artikkeli perustuu Sari Kuuselan väitöskirjaan Val-ta ja vuorovaikutus johtamisessa (Tampereen yli-opisto 2010) ja Marjatta Jaben ja Sari Kuuselan juuri julkaistuun kirjaan Hyvä paha valta (Ta-lentum 2013).

Todellinen valta syntyy yhdessä.

STTK ymmärtää hallituksen linjaami-en rakenneuudistusten tarpeellisuuden. Nyt päätetyillä uudistuksilla voidaan tur-vata hyvinvointipalveluiden rahoitus pit-källä aikavälillä.

- On tärkeää, että kuntien palveluihin tehtävät säästöt jaksotetaan riittävän pit-källe ajalle. Näin uudistuksiin sopeutumi-seen jää riittävästi aikaa palveluiden tuot-tajille ja käyttäjille.

STTK on tyytyväinen siihen, että vuo-rotteluvapaajärjestelmän kehittämis-työtä jatketaan kolmikantaisessa val-mistelussa. Kaavailtu vuorotteluvapaa-sijaisen työttömyysedellytyksen tiu-kentaminen olisi lopettanut vapaan käyttömahdollisuudet monella alalla. - On tärkeää, että vuorotteluvapaa on ai-to vaihtoehto ja käytettävissä eri aloilla myös tulevaisuudessa. Vuorotteluvapaa tarjoaa monelle palkansaajalle hengäh-dystauon, jonka turvin jaksaa jatkaa työ-uraansa. Työttömälle järjestelmä luo väy-län työllistyä.

STTK:lla huoli osaamisen vahvistamisesta

STTK:n mielestä hallituksen olisi pitänyt kiinnittää enemmän huomiota uusien työpaikkojen synnyn edistämiseen. Eväät uudet kasvun luomiseksi jäivät kevyiksi.

- Työn tarjontaan keskittyminen ja jul-kisen palvelutuotannon tehostaminen ei yksin riitä. Ratkaisevaa Suomen me-nestykselle on se, että meille syntyy uu-sia työpaikkoja katoavien tilalle. Hallituk-sen on ensi kevään kehysriihessä löydet-tävä uusia keinoja työpaikkojen synnyn edistämiseen elinkeinopoliittisen stra-tegian avulla.

Suomen menestys vaatii ehdottomas-ti panostuksia osaamiseen ja innovaatioi-hin. Työvoiman ammattitaidon kehittämi-nen on mahdotonta ilman oppilaitosten ja korkeakoulujen satsauksia aikuiskoulu-tukseen. STTK katsoo, että ammatillisista koulutusta uudistettaessa on varmistet-tava, että koulutuksen järjestäjät jatkos-sakin tarjoavat riittävästi aikuiskoulutusta.

www.sttk.fi

Uusien työpaikkojen syntymistä edistettävä pontevammin

U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 3 17

v Ä l Ä h d y K S I Ä

Liittokokouksessa tapahtunut

YHL:n liitto-kokouksessa ei ole tylsää! Ay-toiminta on hauskaa! Vakavamie-listen asioi-den lomassa naurua riitti.

liittokokous kiinnitti kannanotossaan huomiota neuvottelusuhteisiin ja niiden toi-mivuuteen. YHL haluaa kehittää yhdessä neu-vottelukumppaneittensa kanssa neuvottelu-toimintaa ja sopimusosapuolten keskinäinen vuorovaikutusta esimerkilliseksi, sellaiseksi, jos-ta henkilöstö ja työnantajat voivat olla ylpeitä. Liittokokous totesi, että hyvä työnantajapoli-tiikka ja johtaminen, johon kuuluvat myös hy-vät neuvottelusuhteet henkilöstön edustajiin, luovat kestävän perustan yliopistojen ja mui-den organisaatioiden menestykselle ja hyvin-voivalle henkilöstölle.

YHL:n liittokokousväki vetosi yliopistotyön-antajiin: tilastoyhteistyö ja luottamuksellinen tietojen vaihto on saatava aidosti käyntiin ja toimivaksi. Yliopistotyönantajat voivat tässä asiassa toimia edistyksellisinä edelläkävijöinä ja esimerkillisinä työnantajina, ja siten omalta osaltaan vähentää työmarkkinoiden vastak-kainasettelua.

Työntäytteinen kausi odottamassa

- Suomen taloudellinen tilanne ja tulevaisuu-

den näkymät luovat ristipaineita, joissa jou-dumme valppaina ponnistelemaan niin yli-opistojen pärjäämisen ja työpaikkojen säilyt-tämisen, kuin myös valtion virastojen ja lai-tosten sekä yksityisen sektorin tulevaisuuden puolesta, sanoi liiton vastavalittu puheenjoh-taja Satu Henttonen.

- Elämme aikaa, jossa muutos on jatkuvaa,

hän sanoi. On tärkeätä, että ay-liike ei jumiu-du puolustusasemiin, vaan toimii valppaasti ja ennakoivasti. Tarvitaan yhteistyötä ja yhteisiä näkemyksiä, millaiseksi haluamme tulevaisuu-temme rakentaa.

Teksti: Anne Nordström

Ääntenlaskijat työssään. Yhtään ääntä ei tarvinnut äänestyskier-roksilla hylätä. Ääntenlaskijoina toimivat Merica Ahjolinna (HYHY), Susanna Leinonen (ISY-HY) ja Katja Mielonen (JYHY).

Kaikki kuvat: Antero Aaltonen

18 U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 3

v Ä l Ä h d y K S I Ä

liittokokouksessa valittiin YHl:n hallituksen varsinaiset ja varajäsenet seuraavalle nelivuotiskaudelle. Hallituksessa on puheenjohtaja ja 17 varsinaista jäsentä. Kuvassa hallituksen varsinaiset jäsenet kohottavat maljaa liiton uudelle toimikaudelle.

Hallitus valitsi kokouksessaan liitolle varapuheenjohtajat. Varapuheenjohtajina jatkavat Elisa Hyytiäinen (HYHY), Mats Kommonen (TYHY), Saija Kyllönen (JYHY) ja Tomi Rosti (ISYHY). Varapuheenjohtaja Hyytiäinen toimii puheenjohtajan sijaisena.

Hallituksen kokoonpano:

Puheenjohtaja Satu Henttonen

Varsinaiset jäsenet

Taloussihteeri Heljä Heikkilä HYHYTaloussihteeri Tiina Heikkilä TTYHYJärjestelmäasiantuntija Leena Heino TaYHYHenkilöstökoordinaattori Elisa Hyytiäinen HYHYTietotekniikka-asiantuntija Timo-Jussi Hämäläinen HYHYTietoturvapäällikkö Mats Kommonen TYHYSuunnittelija Saija Kyllönen JYHYTutkimusteknikko Helena Könönen ISYHYOpintoasiainsihteeri Jaana Lehtosaari OYHYErikoislaboratoriomestari Martti Lindh LTYHYKirjastonhoitaja Leena Missonen HYHYSuunnittelija Jukka Oksanen AaltoHYMa. tietoasiantuntija Tomi Rosti ISYHYAssistentti Tuula Tammi-Sirén OHYVirastomestari Risto Vaara LAYHYInformationssäkerhetschef Jan Wennström PfÅAPalveluassistentti Johanna Vironen VYHY

Varajäsenet

Kirjastosihteeri Ann-Mari Hirvonen TYHYOpintoasiainsihteeri Eija Tuomi OYHYSuunnittelija Börje Helenius AaltoHYVahtimestari Helena Frisk HYHYProjektipäällikkö Jorma Viikki TaYHYSuunnittelija Lea Kervinen ISYHYTaloussuunnittelija Tellervo Ahlholm JYHYHallintopäällikkö Petri Ingström VYHYKoulutussuunnittelija Timo Valtonen HYHYKv. asioiden suunnittelija Tarja Virta TYHYKvalitetskoordinator Ole Karlsson PfÅAToimistosihteeri Susanna Anttila TTYHYTietotekniikkasuunnittelija Hilkka Ailio HYHYJärjestelmäasiantuntija Tiina Kotti AaltoHYOsastosihteeri Ennio Zuccaro HYHYOsastosihteeri Sari Kiiskinen ISYHYHallintosihteeri Leila Tauriainen LAYHY

YHL:n hallituksen jäsenet

U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 3 19

v Ä l Ä h d y K S I Ä

Liittovaltuuston puheenjohtajat: YHL on yhtä kuin jäsenensä

Kerttu Pellinen ja YHL:n vastavalittu puheenjohtaja Satu Henttonen onnittelevat liittovaltuuston puheenjohtajia. Juha Riepponen (ISYHY) jatkaa seuraavan nelivuotiskauden liittovaltuuston puheenjohtajana ja varapuheenjohtajaksi valittiin Eini Mäkelä (TaYHY).

YHL:n liittovaltuuston puheenjohtaja Ju-ha Riepponen ja varapuheenjohtaja Eini Mäkelä, mitkä ovat ne asiat, joihin mieles-täsi YHL:n tulee toiminnassaan kiinnittää erityistä huomiota seuraavan nelivuotis-kauden aikana? Mainitse kaksi keskeistä.

Juha Riepponen: - Ensimmäinen asia, jo-hon liittokokouskaudella on erityisesti kiinni-tettävä huomiota on jäsenhuolto ja -hankinta. Asemamme Pardiassa ja neuvottelupöydissä ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaati riittävästi jäseniä taakseen.

- Toinen tärkeä asia on löytää keinot vasta-ta työnantajien koventuneeseen asenteeseen. Meidän on vastattava samalla mitalla.

Eini Mäkelä: - Olen Juhan kanssa samaa mieltä siitä, että tulevalla nelivuotiskaudel-la on tärkeä keskittyä perustehtävään: jäsen-ten edunvalvontaan ja uusien jäsenten han-kintaan.

YHL on yhtä kuin jäsenensä. Liiton jäsenyh-distysten aktiivinen tukeminen jäsenhankin-nassa on edelleen yksi liiton tärkeistä tehtävis-tä. Tämä tukeminen tulee olla jatkossakin mo-

Seuraavan nelivuotiskauden liittoval-tuuston varsinaiset- ja varajäsenet löy-dät YHL:n nettisivuilta www.yhl.fi/esit-tely/hallinto

nimuotoista. Minusta esimerkiksi liiton toimi-joiden käynnit kentällä aktivoivat yhdistyksiä ja edistävät jäsenhankintaa. Varsinkin nyt kun liitolla on uusi puheenjohtaja, voisivat hänen ”maakuntakäyntinsä” herättää kiinnostusta myös jäsenyyttä harkitsevissa yliopistolaisis-sa. Facebookkien, twittereiden ja verkkotiedot-teiden aikana on hyvä kohdata ajoittain myös kasvokkain ja jäsenlähtöisiä ajankohtaisia kes-kusteluteemoja riittää varmasti jatkossakin.

- Toinen meitä kaikkia yliopistolaisia kosket-tava ja meidän työsuhteisiin vaikuttava tekijä on yliopistojen taloudellisen tilanteen kurjis-tuminen ja tulevaisuuden näkymien epävar-muus. Tässä liitolla ja jäsenyhdistyksillä on tär-keä edunvalvonnan ja vaikuttamisen paikka.

Miten ao. asioihin mielestäsi voisi/tulisi parhaiten vaikuttaa?

Juha Riepponen: - Jäsenhankinnassa ja -huollossa on mietittävä uusia tapoja. Tässä työssä ovat kaikki liiton toiminnassa mukana olevat keskeisessä asemassa.

- Meillä tärkeät tulkinta- ja erimielisyysasiat

tulee viedä tarvittaessa ratkaistavaksi loppuun saakka, siis oikeussaleihin saakka.

Eini Mäkelä: - Työsuhteen pysyvyyden var-mistaminen ja määräaikaisten työsuhteiden vähentäminen ovat jatkossakin keskeinen osa yhdistysten ja liiton toimintaa. Tässä myös työ-olosuhteiden ja työhyvinvoinnin kehittämi-nen yhteistyössä työnantajan kanssa on mer-kittävää yhdistysten ydintoimintaa, jota liit-to voi tukea.

- YHL:n aktiivinen rooli Pardiassa on mei-dän kaikkien yhteinen etu. Uusi puheenjoh-tajamme on Pardian hallituksessa, joten sen puoleen voidaan kulkea luottavaisin mielin kohti tulevaa.

Anne Nordström

20 U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 3

v Ä l Ä h d y K S I Ä

Ansioituneita aktiivitoimijoita palkittiin

YHL:n varapuheenjohtajat Elisa Hyytiäinen ja Saija Kyllönen valmis-tautuvat jakamaan kultaiset ansiomerkit ja palkitsemaan liittoko-kouskauden henkilöstön edustajan.

Liittokokouksessa palkittiin ansioituneita aktiivitoimijoita liiton kultaisella ansiomerkillä. Kuvassa on ansiomerkin saaneiden joukossa myös Leena Missonen, joka palkittiin liittokokouskauden 2009-2013 henkilöstön edustajana.

Ansiomerkin saivat seuraavat aktiivitoimijat:

Risto Autti, VYHY, Eija Heikkinen TaYHY, Ann-Mari Hirvonen TYHY, Helena Hirvonen ISYHY, Silja Huikuri ISYHY, Timo-Jussi Hämäläinen HYHY, Lea Ker-vinen ISYHY, Seija Kilma AaltoHY, Raija Kivilahti LAYHY, Mats Kommonen TYHY, Eini Mäkelä TaYHY, Pirjo Niemiaho HYHY, Jukka Oksanen AaltoHY, Petri Peltonen AaltoHY, Taina Piponius TYHY ja Tomi Rosti ISYHY.

Kokoustauolla riitti keskusteltavaa. Kuvassa Merica Ahjolinna (HYHY), Raimo Tervola (OYHY) ja Jouni Penttinen (JYHY).

U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 3 21

T y ö T T ö m y y S T U R v a S T a

Työttömyysturvan ehtoja muutetaan ensi vuoden alussaTyöttömyysturvaan valmistellaan muu-toksia, joiden on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2014 lukien. Tavoitteena on yksinkertais-taa lainsäädäntöä ja lisätä työttömyysturvan kannustavuutta. Esitetyt muutokset ovat tällä

hetkellä eduskunnan käsittelyssä, joten sisäl-löt saattavat siten vielä muuttua.

Muutokset pohjautuvat hallitusohjelmaan ja työmarkkinajärjestöjen keväällä 2012 so-pimaan työurasopimukseen sekä hallituksen

elokuisessa budjettiriihessä sovittuun raken-nepoliittiseen ohjelmaan ja työmarkkinoiden keskusjärjestöjen hyväksymään neuvottelutu-loksen työllisyys- ja kasvusopimuksesta.

Esitetyt keskeiset muutokset ansiopäivärahaan:• Työttömyyspäivärahansaamisentyössäoloehtoalyhennettäisiin34viikosta26viikkoon(6kk).Muutoskoskeeniitäpäivärahan hakijoita, joilla on vähintään yksi työssäoloehtoa kerryttävä viikko 30.12.2013 alkavalla kalenteriviikolla tai sen jälkeen.

• Ansiopäivärahankestoriippuisijatkossatyöhistorianpituudesta.Ansiosidonnaistapäivärahaamaksettaisiin500päivää,joshen- kilön työhistoria on vähintään kolme vuotta. Henkilölle, jolla on alle kolmen vuoden työhistoria, päivärahaa maksettaisiin 400 päivältä. Ansiosidonnainen päivärahakausi lyhenisi 100 päivällä myös silloin, jos henkilö kieltäytyisi ilman pätevää syytä työllistymistä edistävistä palveluista tai keskeyttäisi palvelun 250 ensimmäisen työttömyyspäivän aikana.

• Omavastuuaikalyhenisiseitsemästäviiteenarkipäivään.

• Työttömyydenalussamaksettava20päivänkorotusosapoistuisi.

• Soviteltuatyöttömyyspäivärahaasaavatyötönvoisijatkossaansaita300euroakuukaudessailman,ettäsepienentäisihänentyöt- tömyysetuuttaan. Kun tulot ylittäisivät 300 euroa, tuloista 50 prosenttia vähennettäisiin työttömyyspäivärahasta. Muutos koskisi sekä työmarkkinatukea, peruspäivärahaa että ansiopäivärahaa, mutta ei vuorottelukorvausta.

• Sovitellunansiopäivärahansuuruuslapsikorotuksineenyhdessäpalkankanssavoisiollaenintään95prosenttiapalkasta.

• Jostyöntekijänpalkkaaolisiennentyöttömyydenalkuaalennettumääräaikaisestituotannollisistajataloudellisistasyistä,ansio- sidonnaisen työttömyyspäivärahan perusteena olisi kuitenkin alentamaton palkka.

• Jatkossaeienäämaksettaisimuutosturvalisääjamuutosturvanansio-osaa.Näidensijaanmaksettaisiinhenkilölle,jokaosallistuu työllistämistä edistäviin palveluihin muutostuvan tasoista korotettua päivärahaa.

• Päivärahansuuruudenuudelleenmäärittelymuuttuisi.Päivärahamääritellään400tai500päivänenimmäismaksuajanalkaessa, kuitenkin enintään kerran vuodessa. Määritelty päiväraha olisi voimassa vuoden verran. Päivärahaa ei määriteltäisi uudestaan vaik ka 26 viikon työssäoloehto täyttyisi tänä aikana.

• Laajennetaanvelvollisuuttaottaavastaantyötätyöttömyysetuudensaamisenedellytyksenämyös80kilometrinetäisyydelläasuin- paikasta ulottuvan työssäkäyntialueen ulkopuolelta siten, että päivittäisen työmatkan kesto kokoaikatyössä voi olla joukkoliiken- nevälinettä käyttäen keskimäärin enintään kolme tuntia ja osa-aikatyössä keskimäärin enintään kaksi tuntia.

• Ikääntyneidenlisäpäiväoikeudenalaikärajaanousisi60vuodesta61vuoteenvuonna1957jasenjälkeensyntyneillä.60vuottatäyt- täneiden työssäoloehto kertyisi myös työllistymistä edistävien palveluihin osallistumisen ajalta.

Esitetyt muutokset yrittäjien työttömyysturvaan:• Työttömyyspäivärahan saamisen työssäoloehtoa lyhennettäisiin yrittäjillä 18 kuukaudesta 15 kuukauteen.

• YrittäjäntyössäoloehtoonliittyyYEL-vakuutetuntyötulonvähimmäismäärä,jokatällähetkelläon710euroakuukaudessa.Työssä- oloehdon täyttyminen vaatisi jatkossa, että vakuutettu työtulo on ollut vähintään 1000 euroa kuukaudessa. Summaa korotettaisiin vuosittain palkkakertoimella.

• Lisäksilievennetäänyritystoiminnansivutoimisuudenosoittamistajamuitayrittäjientyöttömyysturvanehtoja.

22 U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 3

T y ö T T ö m y y S T U R v a S T a T

YÖ

TT

ÖM

YY

SK

aS

Sa

TI

ed

OT

Ta

a

Puhelin

09 1551Ympärivuorokautinen

puhelinautomaatti p. 0600-91552 (0,37 e/min + pvm)

Työttömyyskassa Statiaasiakas puhelujen päivystyspäivät:

maanantai ja keskiviikkoklo 12-15

Työttömyyskassan nettisivut löytyvät osoitteesta:

www.statia.fi

Vuorotteluvapaaseen suunnitellaan tiukennuksia

Myös vuorotteluvapaan ehtoihin suunni-tellaan muutoksia. Tiukennukset ovat osa hal-lituksen rakennepoliittista ohjelmaa. Ehtojen tiukentamista on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä, joka vielä jatkaa työtään.

Julkisuudessa esillä olleiden tietojen mu-kaan vuorotteluvapaata voisi hakea 17 vuoden työssäolon jälkeen. Vuorotteluvapaalta ei enää voisi päästä suoraan vanhuuseläkkeelle. Tämä tiukennus koskisi vuoden 1957 jälkeen synty-neitä. Uudelle vuorotteluvapaalle voisi jäädä oltuaan 5 vuotta töissä. Sen sijaan vuorottelu-vapaan korvaustasoihin ei esitetä muutoksia.

Tämän hetkisten tietojen mukaan on mah-dollista, että vuorotteluvapaata koskevat laki-muutokset tulevat voimaan vasta syksyllä 2014.AN

Ennakonpidätys ja verokortti vuonna 2013

Verohallinto postittaa tam-mikuun puoleenväliin mennes-sä vuoden 2014 verokortit. Työt-tömyyskassa saa vuoden 2013 lo-pussa jäseninä olevien verotiedot pääsääntöisesti suorasiirtona Vero-hallinnosta, joten sinun ei tarvitse toimittaa työttömyyskassalle vuo-den 2014 verokorttia.

Mikäli kuitenkin haluat muut-taa ennakonpidätystäsi, sinun on toimitettava muutosverokorttisi työttömyyskassalle. Uudet enna-konpidätysprosentit käytetään siitä lukien, kun muutosverokortti saa-puu työttömyyskassalle.

Lisätietoja: www.statia.fi

Vuoden 2014 työeläkevakuutusmaksut vahvistettuSosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut vuoden 2014 työeläkevakuutusmak-sut. Vuonna 2014 keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu nousee 0,8 prosenttiyk-sikköä vuodesta 2013. Maksun korotus jakaantuu puoliksi työntekijöiden ja työn-antajien kesken.

Alle 53-vuotiaiden työntekijöiden eläkemaksu on ensi vuonna 5,55 ja 53 vuotta täyttäneiden työntekijöiden eläkemaksu 7,05 prosenttia palkasta.

Osasairauspäivärahaan muutoksia 1.1.2014 Ensi vuoden alusta osasairauspäivärahan enimmäisaika pitenee 72 arkipäivästä 120 arkipäivään. Myös useampaa osa-aikatyötä tekevä voi saada osa-sairauspäivä-rahaa. Osasairauspäiväraha on vapaaehtoinen järjestely, johon aloite voi tulla myös työterveyshuollolta. Työterveyshuollon, työntekijän ja työnantajan tavoitteellinen yhteistyö on avainasemassa työkyvyttömän henkilön työhön paluuntukemisessa.

www.kela.fi

U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 3 23

24 U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 3

U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 3 25

y h l J Ä S e n e d U TK e n T Ä l l Ä T a P a h T U U

Jäseniä tapaamassa Rovaniemellä

Pardia järjesti jäsentilaisuuden elokuvailtoineen marraskuun alussa Ro-vaniemellä. Tilaisuuteen osallistui myös Pardian puheenjohtaja Niko Si-mola. Päivän aikana Simola tapasi Lapin yliopiston johdon edustajia ja Lapin yliopiston henkilökuntayhdistyksen jäseniä. Tapaamiseen osallis-tuivat lisäksi YHL:n uusi puheenjohtaja Satu Henttonen, LAYHY:n pu-heenjohtaja Raija Kivilahti ja pääluottamusmies Katariina Soudunsaari. Pardian asiamies Katja Heikkilä ja Pardian viestintäpäällikkö Riitta Niemi-nen. Kuva: Markku Kontio/Lapin yliopisto.

Itä-Suomen yliopiston henkilökun-tayhdistys (ISYHY) ry vietti syyskuus-sa edunvalvontapäiviä Nilsiässä Tahkolla. Oman yhdistyksen edunvalvontapäivät jär-jestettiin nyt toisen kerran. Osallistujia oli 11. Vierailevana luennoitsijana oli Pardian sopimusasiantuntija Satu Henttonen. Hän kertoi muun muassa työmarkkinatilantees-ta, työhyvinvoinnista sekä Sivistystyönan-tajien TES-työryhmien tuloksista. Lisäksi ISYHYn oman väen luennoilla saimme tie-toannin työsuojelun nykytilasta Itä-Suomen yliopistossa sekä tasa-arvosta ja yhdenver-taisuustyöstä. Majoituimme hulppeaan hu-vilaan, jossa nautimme maittavan illallisen.

Teksti: Sari KiiskinenKuvat: Satu Henttonen

Kuvassa Pardian puheenjohtaja Niko Simola ja LAYHY:n puheenjohtaja Raija Kivilahti. Kuva: Markku Kontio/Lapin yliopisto.

ISYHY-läiset Tahkolla

Helena Hirvonen luennoimassa työsuojelusta. Kuuntelemassa ovat Tomi Rosti, Juha Riepponen, Christina Piel, Marja-Leena Patronen, Sari Kiiskinen, Matti Pellikka. Kuvassa selin ovat Markku Tas-kinen, Helena Könönen ja Lea Kervinen.

Huvilassa ISYHY-läiset kokoontui-vat yhteiseen ku-vaan odotelles-saan illallista.

26 U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 3

y h l J Ä S e n e d U TK e n T Ä l l Ä T a P a h T U U

HATO2014YHL:n perinteiset HATO-päivät järjestetään

Helsingin yliopiston päärakennuksessa

21.-22.8.2014. Teemana on ”Työssä kaiken ikää”.

Järjestelyistä vastaa Helsingin yliopiston henkilökuntayhdistys HYHY ry.

Tarkemmat tiedot keväällä Universitas-lehdessä.

-päivät Helsingissä elOkuussA 2014

YHl tarjosi nuorille jäsenilleen koulu-tustilaisuuden ja tutustumisristeilyn viikon-loppuna marraskuun alussa. Vaikka olenkin ollut nykyisessä työssäni vuodesta 2005, lii-tyin työpaikkani henkilökuntayhdistyksen jäseneksi vasta vuoden 2013 alussa. Työka-verini houkuttelemana osallistuin nuoriso-risteilyyn nyt ensimmäistä kertaa 29-vuo-tiaana.

Päivä alkoi YHL:n puheenjohtaja Satu Henttosen tervehdyksellä sekä liittomme esittelyllä. Tämän lisäksi Jouni Penttinen (JYHY) esitteli lyhyesti ammattiyhdistys-liikkeen historiaa. Pauli Borodulin (TAY-HY) toi tervehdyksen palkansaajajärjes-tö Pardian PlusMiinus30-toimintaryhmän vuosikokouksesta sekä kertoi ryhmän toiminnasta. Ohjelmaan kuului lisäk-si varsin mielenkiintoinen tutustumis-leikki tapahtuman osanottajien kesken. Itse jurona suomalaisena en ole oikein moisiin tottunut, mutta se antoi hyvän pohjustuksen illan ohjelmalle ja oli koko-naisuuden kannalta hyödyllinen. Ennen satamaan siirtymistä Pauli piti vielä poru-kalle ay-visan, jonka meidän joukkueem-me onnistui voittamaan.

Iltaohjelmana oli miniristeily Tallinnaan. Illallisbuffetin jälkeen sovimme yhteisen kokoontumisen iltaohjelmaa varten. Tä-mä osoittautui hyväksi ratkaisuksi; poruk-ka pysyikin hyvin kasassa. Iltaa istuttiin lai-van yökerhossa maailmanparannuksen se-kä solidaarisuuden merkeissä.

Kokonaisuudessaan tapahtuma oli mie-lestäni erittäin mielenkiintoinen ja muka-va. Aion osallistua tapahtumaan seuraava-nakin vuonna aikataulun salliessa ja voin ehdottomasti suositella sitä kaikille nuoril-le jäsenille. On mukava huomata ettei ole yksin töidensä tai siihen liittyvien huoli-ensa kanssa. Vielä mukavampaa on tavata samanhenkisiä ihmisiä samoista elämän-tilanteista ja vaihtaa heidän kanssaan aja-tuksia kiireettömässä ilmapiirissä.

Teksti: Tuomas Tauriala TaYHY

Hyttibileet ovat nuorisoristeilyjen klassikko. Hyvin ryhmäytynyt joukko nuoria kurssilaisia ahtau-tui pieneen kahden hengen hyttiin. Valvojana istuu liiton puheenjohtaja. Meillä kaikilla oli todel-la mukavaa!!

”Me ollaan nuoriso – me ollaan tulevaisuus”

U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 3 27

J Ä S e n a S I a a

Pardia/YHl on vakuuttanut jäsenensä va-paa-ajan matka- ja tapaturmavahinkojen va-ralle. Liiton matkavakuutus turvaa myös van-hemman mukana matkustavat alle 20-vuoti-aat lapset.

Mikä matkavakuutuksessa on tärkeintä?

Matkavakuutuksessa olennaista on sairauden ja tapaturman hoitokulut kattava turva. Sen avulla voit saada nopeasti apua missä päin maailmaa tahansa. Matkavakuutuksessa ei ole euromääräistä korvauskattoa toisin kuin useimmissa muissa henkilövakuutuksissa. Jos esimerkiksi sairastut vakavasti ulkomailla ja si-nut joudutaan lennättämään Suomeen hoi-toon, matkavakuutus on välttämätön − vain harvalla on sukanvarressaan kymmeniä tuhan-sia euroja ambulanssilentoja varten.

Mitä muuta matkavakuutus kattaa?

Matkavakuutus tarjoaa turvaa matkalla alka-vien sairauksien ja tapaturmien varalle. Lisäk-si vakuutus sisältää turvan matkan peruuntu-misen ja keskeytymisen varalle, jos matkustaja esimerkiksi sairastuu tai loukkaantuu vakavas-ti ennen matkaa tai matkan aikana. Matkava-

Matkavakuutusasiat kuntoon

If kokosi yleisimpiä kysymyksiä matkavakuutuksista, jotka on hyvä lukaista läpi ennen matkaa.

Kun vakuutusasiat ovat kunnossa ja laukku pakattu, matka voi alkaa!

kuutus kattaa myös matkalta myöhästymisiä, jos matkustaja myöhästyy esimerkiksi matkan alkamispaikasta bussin rikkoutumisen takia.

Tarvitsevatko lapset oman matkavakuutuksen?

Pardian/YHL:n jäsenilleen ottamaan mat-kavakuutukseen sisältyvät jäsenen mukana matkustavat alle 20-vuotiaat lapset. Ilman vanhempiaan matkustavat lapset tarvitsevat oman vakuutuksen.

Sisältyvätkö matkalla olevat tavarat matkavakuutukseen?

Ei. Pardian/YHL:n jäsenenä sinulla on kuiten-kin erillinen matkatavaravakuutus, joka kattaa sinun ja perheesi matkatavarat 911 euroon as-ti 50 euron omavastuulla.

Mitä matkalla useimmin sattuu?

Suomalaiset kärsivät matkoilla useimmiten flunssaan tai vatsan toimintaan liittyvistä oi-reista. Myös allergiat ja ihon palaminen ovat yleisiä matkalaisten kiusaajia. Yleisimpiä tapa-turmia ovat kaatumisten aiheuttamat ruhjeet tai murtumat. Mukaan otettavat peruslääk-keet, yleinen varovaisuus sekä matkavakuu-

tus ovat parhaat keinot varautua vahinkoi-hin etukäteen.

Kattaako matkavakuutus esimerkiksi reissussa tehtävät juoksulenkit? Entä sukelluksen?

Vakuutus kattaa lenkkeilyn, mutta esimerkik-si laitesukellus, riippuliito ja benjihyppy eivät sisälly Pardian/YHL:n jäsenilleen ottamaan va-kuutusturvaan. Jos olet epävarma, kattaako lii-ton ottama matkavakuutus lomasi urheilulajit, ota yhteyttä Ifin asiakaspalveluun tai katso va-kuutusehdoista www.if.fi/pardia.

Millä tavoin matkavakuutus korvaa matkan peruuntumisesta aiheutuvia kuluja?

Matkan peruuntumiskuluja korvataan silloin, kun peruuntuminen johtuu esimerkiksi vakuu-tetun vakavasta tapaturmasta tai sairaudesta ja perustuu lääkärin määräykseen. Tällöin mat-kavakuutus korvaa niitä etukäteen maksettu-ja kuluja, joista esimerkiksi matkatoimisto ei ole vastuussa.

Jos kyseessä on pakettimatka, korvaa mat-kavakuutus matkatoimiston toimistokulut. Jos kyseessä on valmismatkaehdoissa tarkoitet-tu erityisehtojen mukainen matka, korvataan matkan peruuntumisesta aiheutuneita kulu-ja enintään 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta enintään 25 prosenttia. Mikäli kyseessä on omatoimimatka, korvataan kustannuksia enintään 3000 euroon asti yhtä matkaa ja va-kuutettua kohti. Tiedon siitä, onko matkasi pa-kettimatka vai erityisehtojen mukainen matka, saat omasta matkatoimistostasi.

Tarvitsenko matkalle matkavakuutuskorttia?

Kyllä. Kun esität lääkärissä tai sairaalassa mat-kavakuutuskorttisi, joka on jäsenkortin toisella puolella, Ifin yhteistyökumppanit laskuttavat suoraan Ifiä. Matkakohteesi sopimuslääkärit löydät osoitteesta www.if.fi/pardia.

28 U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 3

J Ä S e n a S I a a

Kaikki jäsenet saavat liiton kalenterin vuo-delle 2014. Pardian toimittama peruskalente-ri on täydennetty YHL:n omalla liitevihkosella. Vihkonen sisältää muun muassa tietoa YHL:n nelivuotiskauden hallinnosta ja tietoja yliopis-tojen työehtosopimuksesta. Toivomme, että sinulla on hyötyä liitevihkosessa olevista tie-doista ja siirrät sen aina uuden kalenterin väliin.

Olemme myös hankkineet kalenteriin omat laadukkaammat vaihtokannet. Käytäthän iloi-sia punaisia vaihtokansia myös seuraavina vuo-sina toimitettavaan kalenteriin.

Kiitokset jäsenyydestäsi! Parhaiten onnis-tumme yhdessä.

Pardia lähettää jäsenmaksutietosi verottajalleammattiliittojen ja työttömyyskassojen jäsenmaksut ovat vähennyskelpoisia verotuk-sessa. Vähennys voidaan tehdä myös ansioon suhteutetusta päivärahasta, peruspäivärahasta sekä sairauspäivärahasta.

Jäsenen itse maksavista jäsenmaksuista ovat vähennyskelpoisia ne maksut, jotka vuoden 2013 aikana on maksettu.

Pardia toimittaa tiedot YHL:n jäsenten mak-samista koko vuoden 2013 jäsenmaksuista ve-rottajalle. Verottaja siirtää tiedot esitäytettyihin

veroilmoituksiin, jotka lähetetään verovelvolli-sille kotiin ensi vuoden kevään aikana.

Voit tarkistaa jäsenmaksusi Pardian jäsensivuilta www.pardia.fi > PardiaPlus-jäsensivut > WebLyyti > Sähköinen asioin-ti > Jäsenmaksut. Jäsenmaksusivulla löydät kohdan Jäsenmaksutodistus. Toimi sivulla ole-vien ohjeiden mukaan, niin saat näkyviin oman jäsenmaksuyhteenvetosi.

YHL:n kalenteri jaossa

Jos matkustat Venäjälle, tarvitset viisumia varten matkavakuutustodistuksen, jonka saat Ifin asiakaspalvelusta.

Miten toimin, jos sairastun tai loukkaannun matkalla?

Hakeudu ensin hoitoon. Jos olet Yhdys-valloissa, Kanadassa tai Etelä-Amerikassa ja tarvitset maksusitoumuksen, ota aina yhteys Ifin sopimuskumppani GMMI Glo-baliin. Yhdysvalloissa voit hoidattaa pie-niä matkavaivoja ilman ajanvarausta myös apteekkien yhteydessä sijaitsevilla Take Ca-re -klinikoilla. Esitä lääkärissä matkavakuu-tuskorttisi. Ifin sopimussairaalat ja -lääkärit laskuttavat suoraan Ifiä. Jos lääkäri ei las-kuta suoraan Ifiä, maksa kulut ensin itse tai ota yhteys Ifiin.

Miten saan yhteyden Ifiin ulkomailta?

If palvelee matkavakuutusasioissa seuraa-vasti: • Korvauspalvelujavahinkoilmoitukset +358 10 19 18 18 (arkisin kello 9-18 Suomen aikaa)• Asiakaspalvelu+358101919 (arkisin kello 8–20 Suomen aikaa)• IfHätäpäivystys+35880013800 (illat ja viikonloput)Voit ilmoittaa vahingoista vuorokauden ympäri Internetissä omassa If Kansiossasi osoitteessa if.fi.

Mistä saan lisätietoa matkavakuutukseni sisällöstä?

Saat lisätietoa matkavakuutuksesi sisällös-tä ja muista jäsenetuvakuutuksistasi osoit-teesta www.if.fi/pardia tai soittamalla Ifiin.

1.askel aikuisilleKeveään Oloon! -jaksoilla motivoidutaan terveel-listen ruokailutottumusten ja säännöllisen arki-liikunnan tasapainottamiseen kohti pysyvää ke-vyempää oloa.

Ota aikaa itsellesi ja hae yksin tai yhdessä, ystä-vän, puolison tai työkaverin kanssa! Hakeminen jaksoille tapahtuu sähköisellä hakemuksella. PHT:n nettisivuilta löydät myös tarkempaa lisätietoa koh-teista, hakuajankohdista ja ohjelmien sisällöistä.www.pht.fi

Jäsenkorttisi on vakuutuskortti

Pardian/YHL:n jäsenkortin postitus on käynnistynyt. Jos jäsenkortti ei ole tullut, tarkista jäsentiedoista osoi-tetietojasi Pardian jäsensivuilla ole-van WebLyyti –sähköisen asiointilin-kin kautta. Kaikki palautuneet kortit käännetään rekisterissä olevaan uu-teen osoitteeseen.

U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 3 29

P å S v e n S K a

Universitetens förhandlingsre-sultat följer linjerna i sysselsättnings- och tillväxtavtalet. Avtalsperioden bör-jar 1.4.2014 och dess första period slutar 31.1.2016. Den andra avtalsperioden slu-tar 31.1.2017.

Enligt förhandlingsresultatet ska lön-erna för kravnivåerna höjas med 20 eu-ro den 1 augusti 2014. Förhöjningen in-förs i tabellerna som en allmän förhöjning och multipliceras med procentsatsen för den prestationsbaserade delen. Den all-männa förhöjningen för det andra året är procentbaserad och börjar betalas den 1 augusti 2015. Tabellerna för undervis-nings- och forskningspersonalen och öv-ningsskolorna höjs med 0,4 procent och tabellerna för den övriga personalen med 0,3 procent. Den övriga personalen om-fattas av semesterlagen, och i avtalet för dem kom man överens om att sjukdag-skarensen under hela semestertiden slo-

pas från och med den 1 april 2014. För detta användes 0,1 procent av löneför-höjningspotten.

Man kom också överens om arbetsg-rupper och om att ändra vissa formule-ringar i kollektivavtalet. Ändringarna gäller arbetsförhållandets upphörande, bestäm-melser om semestern, frånvaro från arbe-tet, universitetens lönesystem och avtals-bestämmelser om fackföreningsutbild-ning. Dessutom tillsattes följande arbets-grupper: en arbetsgrupp som ser över lo-kala löneavtal, en arbetsgrupp med uppd-rag att utveckla lönesystemet, en arbetsg-rupp för övningsskolornas arbetstids- och lönesystem, en arbetstidsarbetsgrupp, en samarbetsgrupp för samverkan och arbe-tarskydd och en statistiksamarbetsgrupp.

Satu HenttonenOrdförande för YHL

Kort om förhandlings-resultatet för universitetens del

rektor meddelade 22.10.2013 om att sa-marbetsförhandlingar genast ska inledas. Par-terna ska förhandla om två betydande fö-rändringar. Den ena gäller en ny organisation-sreform som berör såväl den akademiska som den administrativa verksamheten. De akade-miska resultatenheternas antal ska minskas från nuvarande 12 institutioner till 4 fakulteter. Inom kandidatutbildningen ska antalet utbild-ningslinjer bli färre. Ett flertal huvudämnen ska övergå till att erbjuda gemensamma utbild-ningar och införa en mer schemalagd studie-gång. Målsättningen är att förbättra genom-strömningen och lösgöra resurser för forsk-ningen. Administrationsstrukturen ska delvis återgå till den ÅA hade före 2010, från en cent-raliserad modell till en modell med tydligare fakultetskoppling. Organisationsreformen kan även medföra att en del av den administrativa

Åbo Akademi inleder samarbetsförhandlingarpersonalen omplaceras till andra enheter och arbetsuppgifter.

Den andra förhandlingspunkten gäller eko-nomin. Målsättningen är att få budgeten i ba-lans senast 2016. Enligt rektor förutsätter det här att kostymen ska krympas med 4 miljoner euro. Ledningens målsättning med samarbets-förhandlingarna är en nedskärning på 80 per-soner, 55 inom administrationen och 25 inom den akademiska personalen. Nedskärningen planeras ske främst genom att det inte görs nyanställningar i samband med pensionerin-gar men uppsägningar är inte uteslutna. Per-mittering har inte ansetts vara en lösning då problemen är strukturella.

Text: Ole KarlssonPfÅA´s ordförande

Mörkret sänker sig, och blåsten viner i knutarna. Dra på dig yllestrumporna. Kryp ner i soffan och tänd ljuset!

30 U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 3

I n e n g l I S h

e d I T O r I a l

Satu HenttonenChairman of the Association of the Finnish University and Research Establishment Staff (YHL)

Together forwards!I thank you for the confidence you, members of the Association of Finnish University and Research Establishment Staff, have placed in me by electing me Chairperson of the Association. We work together to protect our shared interests. I have already noticed that the tasks that the Chairperson is given are not always easy. They are matters that the As-sociation is expected to promote for its members, and I have to find ways and means to handle them. I will have to learn a lot of new things, but I know that the previous Chair-person of the Association, my mentor Kerttu, the Working Committee and the Board of the Association, as well as Pardia’s advisors will be there to help me.

Our shop steward network provides support to our members locally at universities, government offices and other places where our members work. Every week, we hear news of cooperation negotiations and working groups that plan changes and redun-dancies. There are disagreements between employers and employees on both minor matters and on major issues of principle. Protecting the interest of our members keeps both the Shop Stewards and the Chairperson busy.

In my capacity as Chairperson, I have already visited the University of Lapland. The Tam-pere University of Technology and the University of Oulu will be on my agenda in Decem-ber. It is a pleasant duty to meet university management and staff members. I will visit the annual meetings and events that our member associations organise for their mem-bers. I have also promised to participate in shop steward training. All these meetings and events give me important information on various matters and on feelings at work places.

It has been particularly inspiring to meet our young members. Their share increases year by year, and it is great to see that they want to participate in the activities of our As-sociation. I wish you all welcome!

I also take this opportunity to congratulate the new employee representatives who have been elected to the Boards and Colloquial Bodies of universities.

I look forward to seeing you all when I visit your work places. Please do not hesitate to come and talk to me. I will be there for you. There will be a break during the Christmas period, but we will continue our work with new zeal and energy in 2014!

Äänestys tietosuoja-asetuksen puolestaeuroopan parlamentin kansalaisvapauk-sien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta (LI-BE) hyväksyi lokakuun lopussa mietinnön uu-desta tietosuoja-asetuksesta. Mietintö tulee toimimaan pohjana parlamentin käymissä neu-votteluissa tietosuojalainsäädännön uudista-misesta.

Uudella tietosuoja-asetuksella pyritään vas-taamaan muun muassa haasteisiin, joita tekno-logian nopea kehitys ja globalisaatio ovat tuo-neet henkilötietojen käsittelyyn.

Palkansaajapuolen kannalta tärkein kohta ase-tuksessa on kansallisten työehtosopimusten ja työmarkkinaosapuolten roolin kirjaaminen ar-tiklaan 82 (tietosuoja työsuhteessa). Parlament-ti äänesti muotoilun puolesta, jossa työntekijän tai työnhakijan tietojen käsittely sallitaan kansal-listen käytäntöjen mukaisesti, mutta tietosuoja-asetus määrää vähimmäisperusteista. Hyväksyt-ty muotoilu vaatii lainsäädäntöä käsittelyn pe-rusteista. Työehtosopimuksilla voidaan tarken-taa lainsäädäntöä.

Artiklassa 82 määrätään myös, että työsuh-teessa kerätyn tiedon käsittelyn täytyy liittyä sen keräämisen tarkoitukseen. Työntekijöiden profilointi työnantajan keräämien tietojen pe-rusteella ei ole sallittua. Työntekijälle on kerrot-tava hänen tietojensa käsittelystä. Työntekijöi-den järjestäytymiseen ja poliittiseen toimintaan liittyvät tiedot ovat erityisen herkkiä henkilötie-toja, joita nimenomaisesti kielletään käyttämäs-tä työntekijöiden ”mustalistaamiseen”.

Seuraavaksi odotetaan tietosuoja-asetuksen etenemistä neuvostossa. Komission ja parla-mentin suunnalta neuvostoon kohdistuu pai-netta saada uusi asetus neuvoteltua ja hyväksyt-tyä ennen toukokuun europarlamenttivaaleja.

www.finunions.org

Kuva: Nina Kellokoski

Globalisaatiorahasto laajentaa tukeaan Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokun-nan (EMPL) ja neuvoston alustavan sopimuksen nojalla EU:n apu irtisanotuille työntekijöille jat-kuisi vuosina 2014-2020 ja laajentuisi kattamaan uusia kategorioita, kuten itsenäiset ammatinhar-joittajat ja määräaikaisissa työsuhteissa olevat.

Täysistunnon ja neuvoston pitää hyväksyä eh-dotus vielä virallisesti.

U N I V E R S I T A S 4 / 2 0 1 3 31

3•2013

4·20

133•2013

4·20

13

3•2013

4·20

13Toteutamme lukijakyselyn sähköisenä ja linkki kyselyyn on lähetetty YHL:n jäsenille. Toivomme, että sinulla on aikaa vastata kyselyyn. Jokaisen vastaus ja mielipide auttaa tekemään parempaa jäsenlehteä. Vastanneiden kesken arVotaan palkintoja!

Hyvä leHden lukija.Tervetuloa mukaan kehittämään

- jäsenlehteämme!