UTOPIAT JA DYSTOPIAT

Kirjallisuuden utopioita ja dystopioita: paremman ja huonomman maailman esityksiä maailmankirjallisuudessa antiikista nykypäivään. Historiaa, teoriaa ja selityksiä.

jyrki.korpua@oulu.fi

UUDEN AJAN MURROS JA VALISTUSAIKA: KATSE KORKEALLE JA ETEENPÄIN

Kuumatkat:

• Tähtitiede kehittyi nopeasti 1600-luvulla.

• Utopia siirtyy horisontaalista merimatkoista vertikaalisiin avaruusmatkoihin.

• Alkaen Kepleristä aina 1900-luvulle, huippunaan H. G. Wellsin utopistiset tieteiskertomukset.

Johannes Kepler (1571-1630): Somnium (julk. 1634, kirj. n. 1620-25)

• Tähtitieteilijä Keplerin teoksessa matka tehdään – nimenmukaisesti – unen avulla.

• Isaac Asimov kutsui Somniumia maailman ensimmäiseksi tieteistarinaksi.

• Pohdintaa siitä miltä Maa näyttäisi Kuusta.

Francis Godwin (1562-1633): The Man on the Moone; or, a Discourse of a Voyage Thither (1638)

• Godwinin Kuu-utopia on kuvaus tiukasti hierarkkisesta mutta valistuneesti hallitusta monarkiasta.

• Godwinin teos oli esikuvana kuufantasioille sekä Swiftin Gulliverin retkien Laputalle.

Athanasius Kircher (1602-80): Itenerarium exstaticum (1656)

• Ptolemaiolainen ekstaattinen taivasmatka

• Sekoitus oppineisuutta, fantasiaa, vanhoja käsityksiä ja uusinta tietoa

• Toinen painos nimellä Iter exstaticum: toim. Kaspar Schott. Melchior Cornäusin ”puolustava” esipuhe

Savinien de Cyrano de Bergerac (1619-1655): L’Autre Monde ou les Etats et Empires de la Lune (julk. 1657)

• Godwinin innoittama teos

• Pyrkimys esittää aikalaiskritiikkiä satiirisen fantasian keinoin: engl. Comical History of States and Empires of the Moon.

• Avaruusmatkat Kuuhun ja Aurinkoon tehdään raketin (!) siivittämänä.

Kuumatka-perinteen jatkajat:

• Jules Verne: Maasta kuuhun (1865) ja Kuun ympäri (1870), eivät edusta utopia-kirjallisuutta.

• Camille Flammirion: La planete Mars et ses conditions d’habilité (1892) sekä Lumen (1887)

• H. G. Wells: Ensimmäiset ihmiset kuussa (1901)- Päähenkilöt rakentavat pienen avaruusaluksen ja matkaavat

Kuuhun suosiollisten luonnonilmiöiden avustamana.

- Kuusta löytyy utopistinen seleniittien yhteiskunta:• Seleniitit noudattavat tiukkaa työnjakoa• Seleniittejä johtaa valistunut yksinvaltias, Grand Lunar.• Sota ja ristiriidat ovat seleniiteille tuntemattomia käsitteitä.

El Dorado

• Alun perin kultainen mies, myöhemmin kultainen kaupunki.

• Juan Rodriques Freyle: El Carnero (1638), kroniikat Amerikan valloituksesta

• Carl Barks: Punainen postimerkki (El Dorado, The Gilded Man; 1952)

James Harrington (1611-1677): The Commonwealth of Oceana (1656)

• Valistusajan utopioissa esiintyy republikanistisia teoksia, joissa korostetaan hyvien lakien ja kelvollisten organisaatioiden ”kasvattavaa” merkitystä.

• Tavoitteena hyveelliset kansalaiset.• Harringtonin teos oli näiden 1700-luvun täydellisen valtion

(commonwealth) esitysten esikuva.

• Walter Moylen (1672-1721) ja John Tolandin (1670-1722) teokset ja poliittiset pamfletit. Esikuvana Harrington, Machiavelli ja roomalaisen Titus Liviuksen (59 eaa.-17 jaa.) ajatus kansalaishyveestä (virtù civile).

• Myös David Hume suhtautui Harringtonin ajatuksiin myötämielisesti.

Australia:

• Denis Vairasse d’Allais (1630-1672): Histoire des Séverambes (julk. 1677-79)• Ihannevaltio Severembia, tuntematon Australia• Valistunut itsevaltius, yhteisomistus• Lapset ensin seitsemän vuotta kotona, sitten julkisissa

kouluissa• Severambian kieli, lingua franca

• Gabriel de Foigny (n.1630-1692): La terre Australe connue (1676) ja Les aventures de Jacques Sadeur (1678)• Merenkävijä Sadeur todistaa australialaisten olevan itsekseen

lisääntyviä hermafrodiitteja, jotka elävät yksinkertaista ja turmeltumatonta, mutta järkiperäistä elämää.

Henry Neville: Isle of Pines (1668)

• Eriskummallinen patriarkaalinen arkadia• George Pine ja neljä naista (kolme englantilaisnaista ja yksi

musta orja) haaksirikkoutuvat autiolle saarelle. Neljän naisen lapsista Pinen kanssa muodostuu saaren neljä sukukuntaa.

• Kolmessa sukupolvessa asukkaat menettävät kaikki teknologiset kykynsä ja taitonsa. Saarella ei tarvitse tehdä työtä ja kaikki elävät yltäkylläisyydessä.

• Sisällissota mustan naisen jälkeläisten muodostaman heimon (Phills) ja kolmen muun heimon kesken. Sodan lähtökohtana länsimaisen kulttuurin kunnioittamisen puutos.

• Tarina kerrotaan saarelle saapuvien hollantilaisten tutkimusmatkailijoiden silmin.

Jonathan Swift (1667-1745):Gulliverin retket (Travels into Several Remote Nations of the World, by Lemuel Gulliver, 1726).

Gulliverin retket:

1. Lilliputtien eli peukaloisten maa. Swift esiintyy aikansa poliitikkojen pilkkaajana.

2. Jättiläisten maa, Brobdignag. Gulliver esitteleeedistyneitä sotimistapoja. Swift pilkkaa aikansa

”valistuneen” Englannin moraalia ja käytöstapoja.

3. Laputa, kummallisten tiedemiesten hallitsema pilvisaari. Gulliver löytää inhimillisen ajattelun heikkoudet.

4. Korkeimpien olentojen utopia. Kaikkein jaloimpien ja älykkäimpien kuviteltavissa olevien olentojen

(Houyhnhnms) maa. Kotieläiminään ihmisoliot (Yahoos).

Daniel Defoe (alk. Daniel Foe, 1660-1731):Robinson Crusoen elämä ja kummalliset seikkailut (The Life and Strange Surprizing Adventures of Robinson Crusoe, of York, Mariner, 1719).

Robinson Crusoe:

• Taustalla Alexander Selkirkin kertomukset Chilen edustalla viettämistään neljästä vuodesta autiolla saarella, mutta Selkirkin kalliosaaren sijasta, Defoe pani sankarinsa hedelmälliselle saarelle Orinocovirran suistoon ja antoi viipyä siellä 27 vuotta.

• Minäkertoja luo kuvan ”tosihistoriasta”.• Crusoesta muotoutuu todellinen homo faber, tekojen ihminen.

”Porvarillinen kulttuuri valloittaa koko maailman”.• Alainen, Perjantai (Man Friday) kolme vuotta ennen

pelastumista.• The Farther Adventures, teoksen jatko-osa.• Seuraajia William Goldingin Kärpästen herraan (1954) ja

koloniaalisen aseman nurin kääntävään Michel Tournierin Perjantaihin (1967) saakka.

David Hume (1711-1776): Täydellisen valtion idea (Idea of Perfect Commonwealth, 1752)

• Skotlantilainen historioitsija, taloustietelijä ja filosofi.

• Radikaali skeptikko. Hume esittää, että kaikki olemassaolo on epäilemisen arvoista.

• Täydellisen valtion idea esiintyy ensikerran kokoelmassa Political Discourses (1752).

Täydellisen valtion idea:

• Utopiakirjallisuuden historiaan verrattuna teoksessa on huomattavan vähän puhtaan teoreettisia, ideaalisia tai ”utopistisia” elementtejä.

• Hume hakee vaikutteita vallitsevasta Englannin valtiojärjestelmästä, Cromwellin tasavallasta, renessanssin Italian kaupunkivaltioiden edustuksellisista käytännöistä, Alankomaiden aluehallinnosta, Ruotsin sotilasjärjestyksestä jne.

• Platonin Valtiota ja Moren Utopiaa Hume pitää mielikuvituksellisina ja (lähes) mahdottomina toteuttaa.

• Esikuvaksi (ja myös kritisoiduksi) nousee Harringtonin The Commonwealth of Oceana (1656), joka oli omistettu lordiprotektori Oliver Cromwellille.

Voltaire (oik. François-Marie Arouet, 1697-1778):

• Candide (ou l’Optimisme, 1759)- Candide ja hänen opettajansa Pangloss vierailevat

eksoottisissa paikoissa, myös utopistisessa El Doradossa.- El Doradossa kaikki elävät harmoniassa. Järjestäytynyttä

hallintoa, uskontoa tai rahanvaltaa ei ole: “Emme rukoile mitään Jumalalta. Meillä ei ole mitään pyydettävää Häneltä, sillä olemme jo saaneet Häneltä kaiken mahdollisen.”

- “Se on paikka, jossa kaikki on hyvin, sillä sellainen paikka on ehdottomasti oltava olemassa”.

• Micromégas (1752)• Pieni fantasiakertomus Siriukselta maahan matkaavasta

kahdeksan peninkulman mittaisesta jättiläisestä.

Morelly (Étienne-Gabriel Morelly?, 1717-1778?): Code de la nature (1755)

• Valistusajan eräs vaikutusvaltaisimmista utopistisista teoksista.

• Useat utopistisosialistit omaksuivat teoksen esikuvakseen ja ammensivat osuutensa valistuksen egalitaarisesta perinnöstä.

• Aikalaiset epäilivät, että Thomas Moreen viittaavan salanimen takana olisi ollut itse Denis Diderot (1713-1784).

• Ihmisluonto on paha ainoastaan kelvottomassa, itsekkyyttä ruokkivassa yhteisössä.

• Morellyn tuotannossa Code de la naturea edelsi kritisoitu Basiliao (Basiliade, 1753).

• Runoelma kommunistisesta saaresta, jossa ei ole yhteisomistusta. Morelly kirjoitti Code de la naturen kuin perustelemaan filosofisesti runoelmassa esittelemäänsä yhteiskuntaa.

• Yksityisomistus on Morellyn mukaan kaiken pahan alku. Ihannevaltiossa ei ole rahaa ja lapset kasvatetaan ryhmissä yhdessä.

Louis Sébastian Mercier (1740-1814):

• ”Roussean apina” (Le singe de Jean-Jacques)

• Morellyn tavoin tavoitti laajan yleisön utopiallaan L’Ann 2440 (1771)• Käännettiin mm.

englanniksi 1772 ja ruotsiksi 1773

• Teosta pidetään ensimmäisenä aikautopiana (eukronia).

L’An 2440:

• Teos esittää kaksi vastakkaista kuvausta tulevaisuuden Pariisista:• Utopiassa ihmiset asuttavat rationaalista yhteiskuntaa, jossa

hallitsevat vapaus, veljeys, tasa-arvo ja korkea moraali.• Onnelliset asukkaat saivat nauttia sopuisasta yhteiselämästä

ja tieteen ja järjen saavutuksista.

• Anti-utopiassa yhteiskunta on kaoottinen. Keskeisessä roolissa epätasa-arvo, rikollisuus, kurjuus, prostituutio ja ainainen pelko.

Eukronian synty:

• Daniel Hollisin mukaan teos liittyy 1700-luvulla tapahtuneeseen syklistisen aikakäsityksen väistymiseen universaalin edistyksen ideaa tukeneen lineaarisen aikakäsityksen tieltä.

• Habermas esittää, että L’An 2440 heijastaa 1700-luvun lopulta länsimaisessa kulttuurissa alkaneen uudenlaisen, nykyisyydestä tulevaisuuteen suuntautuneen aikatietoisuuden muodostumista:

”Nykyaika ymmärtää itsensä siirtymäksi uuteen; se elää tietoisena historiallisen tapahtumisen kiihtymisestä ja odottaen toisenlaista tulevaisuutta.”

• (Onkin mielenkiintoista huomioida, että Mercier tunnettiin konservatiivina, jonka mukaan nykytieteellä ei ole mitään annettavaa maailmalle.)

”Nykyajan” utopia ja tieteisutopia:

• Moren ja Baconin utopiat olivat insuloita, saaria (vrt. kirjoittajien kotimaa).

• Moren ja Campanellan luostarimaiset utopiat erosivat Platonin polis-utopiasta, kuten myös 1400-luvun Italian ”urbaaneista” kaupunkiutopioista.

• Näille kaikille oli kuitenkin yhteistä ihannevaltion pieni koko ja asukasmäärän rajoittuminen muutamaan tuhanteen. Vasta 1800-luku toi utopioihin miljoonapäiset valtiot ja suurkaupungit (mm. Bellamyn urbaani Boston, Vernen 1900-luvun Pariisi ja Wellsin Lontoo vuonna 2100).

• 1800-luvulla sana utopismi ja kommunismi alettiin samaistamaan. Esikuvina Platon, Campanella ja More, joilla kaikilla omistaminen johtaa oman edun tavoitteluun.

• Mercier’n aloittamat eukroniat saavat jatkeensa aikamatkoissa, joista muodostuu tieteiskirjallisuuden keskeinen alalaji. Pioneerityönä voidaan pitää H. G. Wellsin (1866-1946) teosta Aikakone (1895).

• Useiden utopististen fantasioiden kohteena on edelleen Kuu, tai jopa Mars, kuten Camille Flammirionin (1842-1925) teoksessa La planete Mars et ses conditions d’habilité (1892)

• Myös maapallon keskipisteeseen suuntautuvat matkat saivat kuvaajansa, ennen kaikkea kuumatkoistakin tunnetun Jules Vernen: Matka maapallon keskipisteeseen (1864) tai Casanovan Icosameron (1788)

Jacques Casanova de Seingalt (1725-1798): Icosameron (1788)

• Maanalainen valtakunta: Megamicres ja sen sukupuolettomat asukkaat: megamicreslaiset

• Harmonia, väkivallattomuus

• Naisten asema