Vahvuutta vanhemmuuteen –perheryhmä

Anne ViinikkaPäällikköMannerheimin LastensuojeluliittoVahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014

Vahvuutta vanhemmuuteen –perheryhmäTuloksia ja koettuja vaikutuksia

Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmä

Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 2

Tausta-ajatus• Mentalisaatiokykyä eli kykyä pohtia omia ja muiden

ajatuksia, tunteita ja kokemuksia voi harjoitella ja kehittää koko elämän ajan. mentalisaatiokykyä voivat harjoitella sekä

vanhemmat että lapsia, vanhempia tai perheitä kohtaavat työntekijätkin

• Keskeiset taustateoriat: mentalisaatioteoria ja kiintymyssuhdeteoria

VV –perheryhmä• On luonteeltaan sekä ennalta vahvistava (promotiivinen)

että ennaltaehkäisevä (preventiivinen)• Vahvistaa vanhempien kykyä pohtia sekä omia että lapsen

ajatuksia, tunnetta tai kokemusta. • Lisää vanhempien uteliaisuutta ja ymmärrystä lapsen

näkökulmaa ja hänen käytöksensä takana olevia tunteita ja tarkoituksia kohtaan. • Auttaa vanhempia ymmärtämään paremmin omia

reaktioitaan.• Tarjoaa vanhemmille mahdollisuuden vertaistukeen sekä

kokemusten jakamiseen.• Edistää tasavertaista vanhemmuutta ja tukee parisuhdetta

perheen muutostilanteessa.



80 kuntakumppania vuosina 2010-2014 1/2

Hämeenlinna; Janakkala; Ylöjärvi; Pirkkala; Hollola; Heinola, Hattula

Keski-Suomi Jyte-liikelaitos: Jyväskylä, Muurame, Uurainen, Hankasalmi; Äänekoski

Etelä-Savo Mikkeli; Savonlinna; Pieksämäki

Häme

Pohjois-Karjala Lieksa; Liperi; Kontiolahti; Kitee

Kainuu Seudut: 1: Kajaani; Paltamo; Ristijärvi; 2: Kuhmo; Sotkamo ; 3: Hyrynsalmi; Puolanka; Suomussalmi

Pohjois-Savo Kuopio; Varkaus; Lapinlahti; Siilinjärvi; Sisä-Savon kuntayhtymä: Rautalampi, Suonenjoki, Ylä-Savon Sote: Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä

Kymi Imatra; Kotka; Lappeenranta


Rovaniemi, Kittilä

Pohjois-Pohjanmaa

Suur-Oulu; Muhos, Selänne: Haapajärvi; Helmi: Haapavesi, Pyhäntä, Siikalatva;

Pohjanmaa Lapua, Vaasa

Lappi

Satakunta Rauma; Eura; Ke-Saku th.-kuntayhtymä: Nakkila; Harjavalta; Kokemäki; PoSa: Kankaanpää; Honkajoki; Jämijärvi; Karvia; Siikainen

Varsinais-Suomi Turku; Laitila; Naantali; Raisio, Koski TL, Loimaan kaupunki

Uusimaa Helsinki; Espoo; Vantaa; Kirkkonummi; Kerava; Järvenpää; Porvoo; Sipoo; Karkkila, Vihti

80 kuntakumppania vuosina 2010-2014 2/2

VV -perheryhmät 2010-2014

430 koulutettua perheryhmien ohjaajaa- terveydenhoitajia- perhetyöntekijöitä- varhaiskasvatuksen ammattilaisia- psykologeja / perheterapeutteja- muita…

Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-20146

Ryhmiä (lkm.)

350

Perheitä

1400

Henkilöitä yhteensä

4000

joista äitejä 1400joista isiä 1200joista lapsia 1400

VV –perheryhmä käytännössä


• sisältää 12 teemallista kokoontumiskertaa

• on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille perheille (koko perhe, myös vauvat ovat mukana ryhmässä)

• alkaa kun vauva on 3-4 kuukauden ikäinen

• kokoontuu joka toinen viikko ja tapaaminen kestää n. 2 h sisältäen välipalatarjoilun.

• sopiva ryhmäkoko on 5-7 perhettä

• ryhmää ohjaa kaksi ohjaajakoulutuksen käynyttä työntekijää

• tapaamisen rakenne on aina sama: välipala, keskustelu kotitehtävästä, alustus päivän teemaan, ryhmäkeskustelu teemasta, kotitehtävän antaminen ja sen idean avaaminen

7


Perheryhmän 12 tapaamista

1. Olen oma vauvasi2. Minä olen minä! 3. Onkohan meillä tänään kiva päivä? 4. Sinun ilosi ja surusi ovat myös minun5. Joskus tunnen, että aivan pakahdun! 6. Arkeni muuttuu kun kasvan7. Minä tarvitsen sinua 8. Minua harmittaa! 9. Ymmärrätkö mitä tarkoitan?10. Hyvässä ja pahassa, sinä olet esikuvani11. Maailmani laajenee 12. Muistele kanssani menneitä tapaamisia


Perheiden palautteet Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmistä

• Palautteet on koottu lokakuussa 2014

• Palautetta on kerätty perheryhmän päätyttyä Webropol -itsearviointikyselyllä

• Linkki kyselyyn lähetetään kummallekin vanhemmalle

• Vastanneita lähes 500, joista 66 % äitejä ja 34 % isiä

Vanhempien ikäjakauma

alle 25 25-30 vuotta 31-35 vuotta 36-40 vuotta 41-45 vuotta yli 45 vuotta

7%

34% 35%

15%9%

1%

15%

49%

25%

8%2% 1%

Isät(N=164)

Äidit(N=313)

Vanhempien koulutustausta

2%

40%

33%

24%

2%2%

33%37%

28%

0%

Isät(N=164)

Äidit(N=313)

Ryhmään hakeutumisen syyt

Saadakseni tukea parisuhteeseen

Saadakseni tukea vanhemmuuteen

Syventääkseni ymmärrystäni vauvan kanssa elämisestä

Saadakseni vinkkejä tai ohjeita vauva-arkeen

Jakaakseni kokemuksiani vauvaperheiden arjesta muiden kanssa

Saadakseni keskustella muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa

10%

39%

55%

53%

53%

72%

9%

50%

54%

64%

70%

85%

Äidit(N=310)

Isät(N=163)

Hyödyllisimmäksi koetut keskusteluaiheet

Parisuhde

Kotitehtävät

Oma jaksaminen

Arjen vaikeat tilanteet

Lapsen kehitys

Perhearki

Lapsen ymmärtämiseen liittyvät keskustelut

Arjen ilot

Vanhemmuus

79%

91%

84%

93%

93%

94%

94%

94%

96%

80%

89%

89%

94%

95%

95%

95%

96%

97%

Äidit (n = 308) Isät (n = 163)

Ryhmän vaikutus koettuun hyvinvointiin


Ryhmällä oli vaikutusta perheeni hyvinvointiin

Ryhmällä oli vaikutusta puolisoni hyvinvointiin

Ryhmällä oli vaikutusta omaan hyvinvointiini

65

77

49

66

37

74

% Äideistä (n=309) % Isistä (n=163)


Sain lisää varmuutta lapsen hoitoon

Suhteeni vauvaan vahvistui

Itseluottamukseni vanhempana lisääntyi

Sain vahvistusta vanhempana toimimiseen

Ymmärrän paremmin vauvani tarpeita ja tunteita

70

74

81

89

87

71

81

80

83

84

% Äideistä (n=309) % Isistä (n=163)

Myönteinen mielikuva itsestä vanhempana vahvistui

Merkkejä vanhemman mentalisaatiokyvyn vahvistumisesta

Ymmärrän paremmin vauvani tarpeita ja tunteita

Pohdin enemmän vauvani tarpeita ja tunteita.

Pohdin enemmän, mitä vauvani käyttäytymisen taustalla voisi olla.

Havainnoin enemmän vauvani käyttäytymistä.

Pohdin enemmän, miten oma toimintani vaikuttaa vauvaani.

Pohdin enemmän omaa käyttäytymistäni.

87%

71%

79%

74%

79%

67%

84%

83%

84%

85%

88%

91%

Äidit ( n= 308) Isät (n = 163)


Parisuhde ja tasavertainen vanhemmuus

Ryhmällä oli vaikutusta parisuhteeseeni

Minun on helpompi puhua puolisoni kanssa vaikeistakin asioista

Ryhmään osallistuminen edisti tasavertaista vanhemmuutta perheessämme

Minun on helpompi jakaa arjen iloja puolisoni kanssa

Ryhmässä heränneistä ajatuksista keskusteltiin kotona

44

43

61

59

79

39

37

48

51

77

% Äideistä (n=309) % Isistä ( n=163)

Työntekijöiden palautteet

• Palautteet on kerätty Webropol-kyselyllä ennen koulutusta sekä koulutuksen ja perheryhmän ohjaamisen jälkeen

• Lokakuuhun 2014 mennessä kyselyyn on vastannut 283 ohjaajaa ennen koulutusta ja 134 koulutuksen jälkeen

• Vastanneilla on keskimäärin 13,7 vuoden työkokemus lasten ja perheiden kanssa työskentelystä

Tulosten analysoinnin apuna myös

Katariina Köykkä: Puheviestinnän pro gradu -tutkielmaKäyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto 2014

Reflektiivisen työotteen omaksuminen vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmien ohjaajakoulutuksessa


Autan perheitä löytämään itse vastauksia kysymyksiinsä

Oman alani asiakastyössä on tärkeää, että työntekijä osaa aina neuvoa asiakasta

92

29

68

46

% Ennen % Jälkeen

”Tyrmäys, torjunta ja minä olen oikeassa -asenne on vähentynyt. Tilalle on tullut lempeys, kannustaminen ja yhdessä pohtiminen”

Työtavan muutos

Lapsen kokemuksen ja tunteiden huomioiminen

Keskustelen vanhempien kanssa lapsen tavasta ilmaista itseään

Näytän lapselle, että haluan ymmärtää hänen tunnekokemustaan

Havainnoin vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta

Havainnoin lapsen tapaa ilmaista itseään

85%

94%

98%

98%

65%

74%

91%

86%

Ennen Jälkeen


Perheiden ja vanhempien kohtaaminen

Perheiden esiin tuomat haastavat tilanteet eivät jännitä minua

Uskallan useimmiten johdatella keskustelua syvemmälle vanhempien kanssa

Pystyn olemaan aidosti läsnä kohdatessani perheen työssäni

85

88

95

75

71

92

% Ennen % Jälkeen

”Aikaisemmin on saattanut ottaa enemmän itseensä hankalassa tilanteessa, eikä ole osannut miettiä mistä toisen reaktio johtui. ”


Minun on helppo keskustella perheiden kanssa heidän vanhemmuuteen liittyvistä tuntemuk-

sistaan

Näytän vanhemmalle, että haluan ymmärtää hänen tunnekokemustaan

Pohdin yhdessä vanhempien kanssa heidän vanhemmuuteen liittyviä tunteitaan

98

95

95

81

79

68

% Ennen % Jälkeen

Vanhempien tunteiden kohtaaminen

Eripituiset työurat ja reflektiivinen työote 1/2

Työntekijöiden itsearviointi ennen koulutusta

Työkokemusta yli 20 v:

• arvio omasta toiminnasta positiivisempi kuin lyhempiä työuria tehneillä

• kokivat työotteensa vähemmän neuvoa antavaksi

• ryhmänohjaajina pystyivät huomioimaan ryhmän eri jäseniä paremmin

• reflektiivisen työotteen hyödyntäminen oli helpompaa

• kokivat omaavansa paremmat ryhmänohjaustaidot


Koulutuksen ja perheryhmänohjaamisen jälkeen• ohjaajien arvioissa tilastollisesti merkitseviä muutoksia

• eripituisia työuria lasten ja perheiden parissa tehneiden välillä ei ilmennyt enää eroja

• ryhmänohjaustaidot koettiin merkittävästi paremmiksi

• ryhmänohjaustilanteet eivät jännittänet samoin kuin aiemmin


Eripituiset työurat ja reflektiivinen työote 2/2

Aiempi tutkimus vahvistaa

Onnistuneiden vuorovaikutuksen kehittämiseen tähtäävät koulutukset

• ovat intensiivisiä • toteutettu pitkällä aikavälillä• mahdollistavat harjoittelemisen ja palautteen

saamisen• tarjoavat roolimalleja • takana on institutionaalinen tuki


Kuntaesimiesten ja päättäjien näkökulma: 1/2Innostus ja epävarmuus

• esimiehillä on myönteinen suhtautuminen VV -toimintaan ja hyvää tahtoa sen jatkolle

• perheryhmämalli on vastannut juuri sellaisten vanhemmuuden tuen mallien kehittämiseen, johon kunnissa on ollut tarvetta

• perheryhmät nähtiin pitkällä tähtäimellä kustannussäästöjä tuottavana ennaltaehkäisevänä toimintamallina

• Erityisen myönteisenä pidettiin reflektiivisen työotteen siirtymistä laajemmin osaksi kaikkea asiakastyötä


Haasteet

• kuntien säästöpaineet ja resurssipula, joka lisää epävarmuutta perheryhmätoiminnan jatkon suhteen

• huoli työntekijöiden työajan riittävyydestä ja työntekijöiden jaksamisesta

• jatkokehittelyssä mallin painopiste tulisi kohdistaa lastensuojelu- tai syrjäytymisvaarassa oleville perheille


Kuntaesimiesten ja päättäjien näkökulma 2/2


MLL:n uutuuskirja julkaistaan 21.10.2014

Mentalisaatio perheiden kohtaamisessa

Kirja avaa mentalisaation teoriaa ja kuvaa reflektiivisen työotteen soveltamista perheryhmän ohjauksessa ja muussa perheiden parissa tehtävässä työssä.

Kirja on ensimmäinen suomenkielinen teos aiheesta ja sen kirjoittajat ovat alansa arvostettuja asiantuntijoita Suomessa.

Hinta 30 €

Tilaukset: www.mll.fi/mentalisaatio

Kiitos!

Documents

Vahvuutta vanhemmuuteen –perheryhmä