12

Johan Groop on työskennellyt mo-nen kotihoitoyksikön kanssa niin kaupungeissa kuin maaseuduilla-

kin ja hänen mukaansa ongelmat ovat samat ympäri maan. Jotta kotihoito pys-tyisi vastaamaan kasvavaan kysyntään, pitäisi palvelujen tuotantoa tasata koko päivän ajaksi, Groop toteaa.

– Meidän pitää tehdä enemmän ny-kytyövoimalla ja hyödyntää työvoima paremmin. Olen ehdottomasti sitä miel-tä, että on mahdollista parantaa tuot-tavuutta, laatua, asiakaskeskeisyyttä ja henkilöstön jaksamista samanaikaisesti.

Aamun ruuhkapiikit tekevät kiireen

Ensimmäiseksi ruuhkahuippuja pitäi-si tasata. Monet asiakkaat autetaan päi-vän alkuun samoihin aikoihin. Ruuh-

kautuminen olisi vältettävissä, jos yh-dellä asiakaskäynnillä ei yritettäisi hoi-taa mahdollisimman monia, myös kii-reettömiä, asioita, Groop toteaa.

– Kotihoito on usein aamupainot-teista. Sellaisiakin esimerkkejä on, jois-sa jopa puolet vuorokauden hoitotyöstä tehdään aamuisin noin kahden ja puo-len tunnin sisällä. Hoitajat on kuitenkin palkattu koko vuoronsa ajaksi.

Aamun ruuhkapiikit tekevät kiireen. Juostaan paikasta toiseen ja valitettavan usein työ menee pelkäksi suorittamisek-si. Se, että yhden hoitajan asiakkaat asu-vat mahdollisimman lähellä toisiaan, ei välttämättä tuo toimintaan tehoa. Kun matka-ajoissa ja -kustannuksissa sääs-tetään, toiminnan uskotaan olevan te-hokasta, Groop huomauttaa.

– Tehokkuuden kannalta tehtävien priorisointi olisi oleellisempaa kuin ki-

lometrien laskeminen. Hoitajien työreit-tien sijaan tulee keskittyä oikeiden pal-veluiden tarjoamiseen oikeille asiakkail-le näiden sijainnista riippumatta.

Esimerkiksi Ruotsissa Malmössä palveluntuotanto on tasattu koko päi-välle. Käyntimäärää asiakkaan luona ei pyritä minimoimaan, vaan tehtävät jae-taan kiireellisyyden mukaan pitkin päi-vää. Järjestely on vähentänyt hoitajien kiirettä.

Hoitajia tarpeen mukaan

Epätasaisen palvelutuotannon lisäk-si kotihoitoa rasittaa asiakastarpeen ja hoitajien vaihtelu viikosta ja päivästä toiseen, Johan Groop kertoo.

– Osaksi tähän voitaisiin vaikuttaa omalla toiminnalla. Mutta kyse on kui-tenkin kotihoidosta, jossa asiakkaita tulee ja menee esimerkiksi raskaimpiin palveluihin tai hoitojaksoille, joista hei-dät saatetaan kotiuttaa usein vain muu-taman tunnin varoitusajalla.

Voimme kuitenkin vaikuttaa omiin toimintatapoihimme, Groop huomaut-taa.

– Kunnat on yleensä jaettu kotihoi-toalueisiin, joille on mitoitettu tietty määrä hoitajavakansseja. Meillä on hy-

Vaivaako kotihoitoaresurssipula vai kehnot rutiinit

Teksti: Herttakaisa Kettunen

Johan Groopin Aalto-yliopistolle vuonna 2012 tekemä väitöstutkimus tutki kotihoidon tuotta-vuutta tuotantotalouden näkökulmasta. Groop seurasi kotihoidon palvelujen järjestämistä ja havaitsi, että kotihoito ruuhkautuu aina aamuisin.

Meidän pitää tehdä enemmän nykytyövoimalla ja hyödyntää työvoima paremmin. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että on mahdollista parantaa tuottavuutta, laatua, asiakaskeskeisyyttä ja henkilöstön jaksamista samanaikaisesti.

KOTIHOITO

Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen: www.sairaanhoitajaliitto.fi/koulutus

Täydennyskoulutusta potilaan parhaaksi

Uutta!

Kerätkää ryhmä

organisaatiostanne!

Koulutusten

ryhmäalennukset:

6-10 henkeä -10 %

11-15 henkeä -15 %

Ilmoittaudu viimeistään maanantaina 3.3.2014 osoitteessa: www.sairaanhoitajaliitto.fi/koulutus

Gerontologinen hoitotyö 2.–3.4.2014 Tampereella

Koulutus on suunnattu gerontologisten potilaiden parissa työskenteleville hoitotyön ammattilaisille.

Päivien aikana osallistujat kuulevat mm. geriatrian professori Raimo Sulkavan esityksen uusimman tutkimustiedon hyö-dyntämisestä muistisairaiden käytännön hoitotyössä sekä geriatrian erikoislääkäri Lauri Seinelän luennon vanhusten kivun-hoidosta.

Peijaksen sairaalan vanhuspsykiatrian

apulaisylihoitaja Tiina Talaslahti valot-taa mitkä oireet ja syyt ovat dementiaan liittyvien käytösoireiden taustalla. Moni-puolinen ohjelma sisältää myös luennot diabeteksesta ja näyttöön perustuvasta hoitotyöstä. Vanhuksia koskeva lainsää-däntö avautuu sosiaalineuvos, johtaja Päivi Voutilaisen esityksen kautta.

13 Vanhustyö 1 • 2014

Vaivaako kotihoitoaresurssipula vai kehnot rutiinit

vin vanhanaikainen käytäntö ja ajatus-malli siitä, että tiimissä kuuluu olla tiet-ty määrä hoitajia töissä, hän jatkaa.

Hoitajia hyödynnetään siitä huo-limatta, tarvitaanko heitä vai ei. Näin hoitajat ”sidotaan” omille alueilleen, ei-vätkä he ole käytettävissä niillä alueille, joilla kenties on resurssipula.

– Hoitajia on kyllä tarpeeksi, mutta usein he ovat väärässä paikassa väärään aikaan. Työt jaetaan aina tasan kaikkien hoitajien kesken hoitajatarpeesta riip-pumatta. Kaikkia hoitajia käytetään omalla alueella ja kukaan ei ole vapaa siirrettäväksi alueille tai tiimeihin jos-sa tarve on suurempi. Jos vuorossa on liikaa hoitajia ja kaikille jaetaan oma käyntilista, niin asiakastyötä per lista on vähän, mutta kukaan ei ole vapaa siirtymään muualle.

Hoitajien työreittien sijaan tulee keskittyä oikeiden palveluiden tarjoamiseen oikeille asiakkaille näiden sijainnista riippumatta.

Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen: www.sairaanhoitajaliitto.fi/koulutus

Täydennyskoulutusta potilaan parhaaksi

Uutta!

Kerätkää ryhmä

organisaatiostanne!

Koulutusten

ryhmäalennukset:

6-10 henkeä -10 %

11-15 henkeä -15 %

Ilmoittaudu viimeistään maanantaina 3.3.2014 osoitteessa: www.sairaanhoitajaliitto.fi/koulutus

Gerontologinen hoitotyö 2.–3.4.2014 Tampereella

Koulutus on suunnattu gerontologisten potilaiden parissa työskenteleville hoitotyön ammattilaisille.

Päivien aikana osallistujat kuulevat mm. geriatrian professori Raimo Sulkavan esityksen uusimman tutkimustiedon hyö-dyntämisestä muistisairaiden käytännön hoitotyössä sekä geriatrian erikoislääkäri Lauri Seinelän luennon vanhusten kivun-hoidosta.

Peijaksen sairaalan vanhuspsykiatrian

apulaisylihoitaja Tiina Talaslahti valot-taa mitkä oireet ja syyt ovat dementiaan liittyvien käytösoireiden taustalla. Moni-puolinen ohjelma sisältää myös luennot diabeteksesta ja näyttöön perustuvasta hoitotyöstä. Vanhuksia koskeva lainsää-däntö avautuu sosiaalineuvos, johtaja Päivi Voutilaisen esityksen kautta.

Kysynnän ja tarjonnan yhteensovittaminen

Yhdeksi ratkaisuksi Johan Groop eh-dottaa ns. resurssipoolia.

– Vapaat hoitajat siirretään yhtei-seen resurssipooliin. Sieltä lainataan päivittäin hoitajia eri alueille asiakkai-den todellisen tarpeen mukaan, kuvai-lee Groop.

Muutamassa kunnassa on jo otettu resurssipooli käyttöön ja tulokset ovat olleet parin kuukauden kokemuksen jälkeen positiivisia.

– Tietysti muutokset ovat usein vai-keita, varsinkin kun kyse on aika isos-ta työkulttuurin muutoksesta, sanoo Groop.

Kotihoidossa työt on usein totuttu tekemään aamuisin ja palvelujen muut-taminen asiakkaiden tarpeiden mukai-siksi vaatii totuttelua. Tarkoitus ei mis-sään nimessä ole karsia hoitohenkilö-kuntaa vaan pystyä tekemään enemmän nykyisillä resursseilla ja helpottaa hoi-tajien työtä, Groop korostaa.

– Kun hoitajilla ei ole jatkuva kii-re ja aikataulut suunnitellaan asiakkai-den tarpeiden eikä ajoreittien mukaan, hoitajat voivat todella keskittyä ikäih-misten elämänlaadun parantamiseen.