Vastaanottaja

Varkauden kaupunki

Asiakirjatyyppi

Muistio

Päivämäärä

27.4.2018

VAK-ARVIO VETOVOIMAKES-

KUKSEN ASEMAKAAVAA

VARTEN

VAK-ARVIO VETOVOIMAKESKUKSEN ASEMAKAAVAA

VARTEN

W:\1389\Kunnat\S-Ö\Varkaus\1510035024_Vetovoimakeskus_ak\Selvitykset\VAK-

kuljetukset\1510035024_VAK-arvio_27-04-2017.docx

Ramboll

Niemenkatu 73

15140 LAHTI

P +358 20 755 611

F +358 20 755 6201

www.ramboll.fi

Päivämäärä 27.4.2018

Laatija Fanny Syrjänen

Tarkastaja Antti Lepola

Kuvaus Muistio

VAK-ARVIO VETOVOIMAKESKUKSEN ASEMAKAAVAA VARTEN

SISÄLTÖ

1. JOHDANTO 1 2. LÄHTOTIEDOT JA MENETELMÄT 1 3. SÄÄDÖKSET JA OHJEET 2 4. ASEMAKAAVALUONNOKSEN KEHITTYMINEN 2 5. VAK-RAUTATIEKULJETUKSET 4 5.1 Suomessa 4 5.2 Varkaudessa 4 6. KEMIKAALIT JA NIIDEN OMINAISUUDET 5 6.1 Bensiini 5 6.2 Diesel 5 7. VAK-ONNETTOMUUSRISKIT 6 7.1 VAK-riskit ja onnettomuusskenaariot 6 7.1.1 Tasoristeysonnettomuudet 6 7.1.2 Junan suistuminen raiteilta 9 7.1.3 Kemikaalivuoto 9 7.2 Riskinhallintakeinot 9 7.2.1 Toiminta ja tekniikka 9 7.2.2 Onnettomuuksiin varautuminen 9 7.2.3 Maankäytön suunnittelu 10 7.2.4 Liikennejärjestelyt 10 8. JOHTOPÄÄTÖKSET 10

1

1. JOHDANTO

Selvityskohteena oleva Vetovoimakeskuksen asemakaavan muutosalue sijaitsee Varkauden Jou-

tenlahdessa, Varkauden kaupungin keskustassa. Alue sijaitsee valtatien 5 varressa, sen itäpuolella,

rajautuen luoteisnurkastaan Jäppiläntien ja VT5 eritasoliittymään. Aluetta rajaavat pohjoisessa

Jäppiläntie, koillisessa Käsityökatu, itäkaakossa Pieksämäki–Joensuu -rata sekä lännessä-lou-

naassa valtatien 5 vieressä kulkeva teollisuusraide. Selvityksen kohteena oleva asemakaavan muu-

tosalue on noin 10 hehtaaria.

Tässä muistiossa tarkastellaan Varkauden ns. VAK-kuljetuksista (vaarallisten aineiden kuljetukset)

aiheutuvia riskejä suunnitellulle maankäytölle. Tarkastelunäkökulma on ympäristöön kohdistuvan

suuronnettomuusriskin mahdollisuuden huomiointi. Samalla arvioidaan suunnittelualueelle sovel-

tuvien toimintojen haavoittuvuutta. Muistio on asiantuntija-arvio ja se pyrkii hahmottamaan riskin

luonnetta ja vaikutusten ulottuvuutta. Samalla arvioidaan suunnittelualueen toimintojen haavoit-

tuvuutta sekä pohditaan mahdollisesti tarvittavia suosituksia kaavoitukseen. Tiedot Varkauden

VAK-kuljetuksista on saatu Liikennevirastolta.

2. LÄHTOTIEDOT JA MENETELMÄT

Suunnittelualue on rajattu punaisella katkoviivalla kuvassa 2-1 (ote ajantasa-asemakaavasta).

Kuva 2-1. Suunnittelualueen rajaus.

Menetelmällisesti edettiin seuraavasti:

• Selvitettiin mitä vaarallisia kemikaaleja ja kuinka paljon Varkauteen tai sen kautta kuljete-

taan, ja mitä arvioita on liikenteen turvallisuuden kehityksestä

• Tarkistettiin, onko kohteesta laadittu turvallisuusselvityksiä ja riskianalyysejä – suuronnetto-

muusriskit ja riskienhallintakeinot

• Tunnistettiin suunnittelualueen haavoittuvat toiminnot asemakaavaluonnoksesta

• Arvioitiin suunnitellun maankäytön haavoittuvuutta

2

• Pohdittiin mahdollisesti tarvittavia kaavoituksen keinoja ja suosituksia riskien hallitsemiseksi

– tavoitteena kaava, joka turvallisesti sovittaa yhteen eri toimintoja.

3. SÄÄDÖKSET JA OHJEET

Seuraavassa on lyhyesti esitetty keskeisiä maankäytön suunnitteluun ja vaarallisten kemikaalien

rautatiekuljetukseen liittyviä tavoitteita ja säädöksiä.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat kaavoitusta (MRL 24 §). Tavoitteissa ”Ehey-

tyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu” on erityistavoitteet:

• Alueiden käytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen

ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen.

• Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille

herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys.

• Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä

palvelevat kemikaaliratapihat on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toiminto-

jen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista.

Maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa mm. seuraavat suunnittelun tavoitteet ja asemakaavan si-

sältövaatimukset:

• Alueiden käytön suunnittelussa tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään

vaikutusten arviointiin perustuen edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toi-

mivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän

elin- ja toimintaympäristön luomista. (MRL 5 §)

• Asemakaavan sisältövaatimusten mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edel-

lytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saa-

tavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. (MRL 54 §)

4. ASEMAKAAVALUONNOKSEN KEHITTYMINEN

Suunnittelualue sijaitsee Pieksämäki–Joensuu -radan länsipuolella Joutsenlahdella. Kaupunkira-

kenne radan läheisyydessä on melko tiivistä ja toiminnoiltaan monipuolista. Lähin junaraiteen lä-

heisyydessä sijaitseva asutus on noin 100 metrin päässä raiteesta. Tämä tarkoittaa, että alue radan

läheisyydessä on ihmisiä kaikkina vuorokaudenaikoina.

Selvitysalueelle on suunniteltu kaavaluonnoksessa lisää rakentamista yhteensä noin 20 000 k-m2.

vetovoimakeskuksen tavoite:

• Vähittäiskaupan suuryksikkö n. 10 000–12 000 k-m2 (hypermarket)

• Toimitilat lapsille ja nuorille n. 5 000 k-m2 (sisäliikunta- tai leikkipuisto tms.)

• Liike- ja palvelutilaa n. 4 000 k-m2

• Polttoaineen myynti- ja kierrätyspiste

Suurimittainen rakentaminen on suunniteltu tehtäväksi moottoritien VT5 ja teollisuusraiteen var-

teen. Suurmittaisella rakentamisella tarkoitetaan hypermarketin, liike- ja palvelutilan sekä siihen

liittyvän paikoitusalueen toteutusta.

3

Kuva 4-1. Ote Vetovoimakeskuksen asemakaavaluonnoksesta.

4

Kuva 4-2. Havainnekuva asemakaavaluonnoksen mahdollisesta rakentamisesta (kuva luoteesta)

5. VAK-RAUTATIEKULJETUKSET

5.1 Suomessa

Suomessa rautateillä liikkuu VAK-kuljetuksia yhteensä runsaat 5 miljoonaa tonnia vuodessa (noin

100 000 säiliövaunua vuodessa). Määrästä noin puolet on palavia nesteitä, kuten polttoaineita ja

alkoholia. Seuraavaksi suurimmat kemikaaliluokat ovat kaasut (<20 %), syövyttävät aineet

(<20 %) ja luokkaan muut vaaralliset aineet ja esineet kuuluvat aineet (13 %).

VAK-kuljetusten kehittymisestä tulevaisuudessa ei Liikennevirastossa ole erikseen laadittu ennus-

tetta. VAK-kuljetusten määrissä liikenneverkolla ei ole ollut suuria vuosittaisia vaihteluja.

Tyypillistä rautateiden VAK-kuljetuksille on toimituskohtaisuus: kuljetettavien kemikaalien laadut

ja määrät vaihtelevat, samoin kuljetusten päämäärä ja se mistä kuljetukset tulevat.

VAK-rautatiekuljetusten riskit voidaan jakaa radan pitäjän kannettavaksi kuuluviin, rataan ja sen

laitteisiin liittyviin riskeihin, operatiiviseen toimintaan liittyviin riskeihin ja inhimillisiin virheisiin

sekä yllättäviin riskeihin. VAK-rautatiekuljetuksissa tapahtuu onnettomuuksia harvoin; riskitaso on

selvästi maantiellä tapahtuvia VAK-kuljetuksia pienempi, mutta vastaavasti yksittäisen onnetto-

muuden vahingot voivat olla huomattavasti maantiellä tapahtunutta onnettomuutta suuremmat.

Trafin julkaisussa Onnettomuudet ja vaaratilanteet vaarallisten aineiden kuljetuksissa rautateillä

(2/2014) tarkasteltiin 22 VAK-onnettomuutta, joista on tehty tutkinta vuosina 1996–2013. Julkai-

sussa todettiin, että yleisin välitön syy onnettomuuteen oli suistuminen. Suistumisen yleisin ai-

heuttaja oli radan huono kunto. Julkaisussa todettiin lisäksi, että VR:n tilastojen perusteella suurin

osa VAK-onnettomuuksista tapahtuu vaihtotyössä.

5.2 Varkaudessa

Varkauden junarata (424+685) on osa Pieksämäki–Joensuu rataa, jossa on niin tavara- kuin hen-

kilöliikennettä. Joutenlahdesta, suunnittelualueen eteläosasta rata haarautuu itään kohti kilometrin

päässä sijaitsevaa Varkauden liikennepaikkaa ja edelleen Joensuuta kohden. Luoteeseen suuntau-

tuva Varkaus–Kommila rataosa (ns. Hurusrata) ylittää Huruslahden ja kääntyy kaakkoon Kommilan

liikennepaikalle, lähelle Stora Enson tehdasta. Lähin Trafin valtakunnallisesti määrittelemä VAK-

ratapiha on Joensuu.

5

Liikenneviraston uusimpien VAK-tilastojen mukaan Varkauteen on kuljetettu VAK-kuljetuksia noin

112 000 tonnia vuonna 2016. Kaikki kuljetukset ovat olleet VAK-luokan 3 kuljetuksia eli palavia

nesteitä. Vuonna 2016 kuljetettiin bensiiniä 46 000 tonnia ja dieselöljyä 66 000 tonnia. Aikaisem-

pien vuosien VAK-kuljetusten määrä on ollut samaa suuruusluokkaa. Junat liikkuvat radalla harvoin

ja poikkeuksellisen hitaasti. VAK-kuljetukset kuljetetaan Varkauden Askonlahden teollisuusalueella

sijaitsevalle North European Oil Trade Oy:n polttonesteiden terminaalille (Öljytie 6, Varkaus). Lii-

kenneviraston tiedonannon mukaan VAK-kuljetukset lähtevät Haminasta tai Porvoosta, jolloin ne

tulevat Varkauteen Pieksämäen suunnalta.

Varkaus–Kommila teollisuusradalla on aiemmin ollut VAK-kuljetuksia Stora Enson Varkauden teh-

taille (mm. klooria ja ammoniakkia), mutta VAK-liikennettä rautateitse tehtaalle ei enää ole (suull.

tiedonanto Stora Enso, Pakarinen, 26.4.2018)

Liikenneviraston mukaan vaarallisten aineiden läpikulkukuljetuksia on ollut joko erittäin vähän tai

ei lainkaan, riippuen vuodesta. Pääsääntöisesti ei lainkaan.

Pieksämäki–Joensuun radan Varkauden osuus ei ole kemikaaliratapiha (ns. VAK-ratapiha), eikä

sille siten ole tehty turvallisuusselvitystä. Suunnittelualueella ei ole mahdollista tehdä vaihtotöitä

tai seisottaa kemikaalijunia.

6. KEMIKAALIT JA NIIDEN OMINAISUUDET

Merkittävimmät Varkauden kautta rautateitse kulkevat vaaralliset aineet ovat VAK-luokan 3 kulje-

tukset eli palavat nesteet (bensiini ja dieselöljy), joita kuljetettiin Varkauteen vuonna 2016 yh-

teensä 112 000 tonnia.

6.1 Bensiini

Bensiini luokitellaan haitalliseksi tai vaaralliseksi kemikaaliksi ja sen terveydelliset vaikutukset voi-

vat ilmaantua lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Bensiinille altistuminen hengittämällä voi vaikuttaa

keskushermostoon ja välittöminä seurauksina voi aiheutua päänsärkyä, uneliaisuutta, huimausta

ja huonovointisuutta.

Suuren bensiinivuodon välitön eristys on 25–50 metriä kaikkiin suuntiin. Bensiini voi aiheuttaa

suuren syttymis- ja räjähdysvaaran.

Bensiini haihtuu helposti maanpinnasta ja pintavedestä. Maaperässä bensiinin eri komponentit voi-

vat kulkeutua pohjaveteen. Osa komponenteista on veteen liukenemattomia, osa niukkaliukoisia

ja liukoisia, kuten MTBE (metyyli-tert-butyylieetteri). Bensiini on myrkyllistä vesieliöille. Haihtuvat

hiilivedyt voivat reagoida muiden ilman epäpuhtauksien kanssa, jolloin voi syntyä olosuhteista riip-

puen muun muassa otsonia. Bensiiniä kertyy syvennyksiin, joka aiheuttaa räjähdysvaaraa.

6.2 Diesel

Diesel on syttyväksi luokiteltu kemikaali, joka luokitellaan myös haitalliseksi tai vaaralliseksi. Die-

selhöyryjen hengittäminen voi aiheuttaa väsymystä, pahoinvointia ja päänsärkyä. Haihtuminen

huoneenlämmössä on kuitenkin vähäistä.

Suuren dieselvuodon välitön eritys on 25–50 metriä kaikkiin suuntiin. Bensiini voi aiheuttaa suuren

syttymis- tai räjähdysvaaran.

Maahan joutunut dieselöljy voi osittain haihtua ilmaan. Toisaalta dieselöljyn pidempiketjuiset hiili-

komponentit sitoutuvat tiukasti maa-ainekseen. Osa dieselöljyn komponenteista voi kulkeutua

pohjaveteen.

6

7. VAK-ONNETTOMUUSRISKIT

VAK-suuronnettomuudella tarkoitetaan vaarallisen aineen kuljetuksen yhteydessä tapahtuvaa huo-

mattavaa päästöä, tulipaloa, räjähdystä tai muuta ilmiötä, jonka osapuolena on VAK-kuljetusväline

sekä jokin vaarallinen aine ja joka aiheuttaa ihmisen terveyteen, ympäristöön tai omaisuuteen

kohdistuvaa vakavaa välitöntä tai myöhemmin ilmenevää vaaraa. VAK-suuronnettomuuden aiheut-

taja liittyy useimmiten joko liikenteeseen, ulkoisiin tekijöihin tai sääntöjen noudattamatta jättämi-

seen. Suomessa sattuneista VAK-onnettomuuksista tai vaaratilanteista suurin osa on aiheutunut

joko kalusto- tai laitevauriosta tai inhimillisestä virheestä.

Suomessa ei ole erikseen määriteltyä virallista näkemystä siitä, mikä on hyväksyttävä turvallisuus-

taso VAK-onnettomuuksien kohdalla. Alueen riskitason kokonaiskuvan hahmottamiseksi valitaan

tarkasteluun mahdolliset riskiskenaariot. Eri skenaariot johtavat tilanteisiin, joiden vaikutukset ym-

päröiville alueille on erilaisia. Skenaarioiden valinnassa on otettu huomioon tyypilliset onnettomuu-

det sekä onnettomuudet, joiden vaikutukset edustavat pahinta realistista tapahtumaa.

7.1 VAK-riskit ja onnettomuusskenaariot

Varkauden radalla mahdollisia tarkasteltavia onnettomuusskenaarioita voisivat olla: tasoristeyson-

nettomuudet, junan suistuminen raiteilta sekä kemikaalivuodot. Näistä onnettomuuksista voi seu-

rata tulipalo.

Riskit arvioitiin subjektiivisena asiantuntija-arviona hyödyntäen tukena KERTTU-hankkeessa esi-

tettyä kolmiportaista riskiluokittelua. VAK-onnettomuusskenaarioiden todennäköisyyksien tarkko-

jen arvojen tuottaminen on lähes mahdotonta, mutta arvioita voitaisiin parantaa käyttämällä asi-

antuntijatyöryhmää olemassa olevien tilastotietojen tukena. Seurausten vakavuus on eri etäisyyk-

sillä onnettomuuskohteesta erilainen, joten vakavuuksien tarkempi arviointi vaatisi mallinnusta ja

vaikutusalueiden laskentoja. Raporttia varten ei ole laadittu erikseen vaikutusalueen laskentoja

vaan arviot ovat suuntaa-antavia asiantuntija-arvioita.

7.1.1 Tasoristeysonnettomuudet

Junaraide risteää Käärmeniementien kanssa (kuva 7-1). Tasoristeysonnettomuus junan ja henki-

löajoneuvon kanssa ei aiheuta VAK-riskiä, vaan henkilöriskin. Tasoristeysonnettomuus raskaan

ajoneuvon, kuten linja-auton tai rekan, kanssa voi aiheuttaa törmäyksen ja kemikaalivuodon, ää-

ritapauksessa veturin suistumisen raiteilta.

Kuva 7-1. Käärmeniementien tasoristeys.

7

Ajoneuvoja on ennustettu huipputunteina ajavan Käärmeniementien tasoristeyksen kautta noin

300 ajoneuvoa tunnissa. Raskas liikenne ohjataan käyttämään muita liikennereittejä. Vetovoima-

keskuksen ja Joutsenlahden välille ollaan suunnittelemassa bussilinjaa, joka ajaisi Käärmeniemen-

tien tasoristeyksen kautta molempiin suuntiin. Vielä ei ole tiedossa millä linjavälillä uusi bussilinja

tulisi ajamaan. Tasoristeyksessä on puolipuomilaitos.

Tasoristeysonnettomuuksia Suomessa on vuonna 2016 ollut yhteensä 30 kappaletta (kuva 7-2),

joista 26 on tapahtunut valtion rataverkolla ja neljä yksityisraiteilla. Pääsääntöisesti tasoristeyson-

nettomuuksissa ei ole ollut henkilövahinkoja (22 onnettomuutta). Onnettomuuksista seitsemän on

aiheuttanut kuolonuhreja ja viisi loukkaantuneita. Vuonna 2016 ei tapahtunut tasoristeysonnetto-

muuksia Varkaudessa.1

1 https://www.liikennevirasto.fi/tilastot/ratatilastot/tasoristeysonnettomuudet#.Wt7mHG6FNaQ

8

Kuva 7-2. Tasoristeysonnettomuudet Suomessa vuonna 2016.

9

7.1.2 Junan suistuminen raiteilta

Junan suistuminen raiteilta voi aiheuttaa palavan nesteen vuodon ja edelleen tulipalovaaran. Radan

nopeusrajoitus on 40 km/h. Suomen rataverkossa oleva kulunvalvontajärjestelmä hidastaa junan

sallittuun nopeuteen, jos kuljettaja ei itse hidasta junan nopeutta. Näin ollen junat eivät voi kulkea

määriteltyä vauhtia nopeammin. Junan suistuminen suunnittelualueella on erittäin epätodennä-

köistä.

7.1.3 Kemikaalivuoto

Kemikaalivuoto voi aiheutua muun muassa vaunujen vikaantumisesta tai rikkoutumisesta tai junan

suistumisesta raiteilta.

VR:n kalustokuvauksen mukaan bensiini ja dieseliä kuljettavien vaunujen suurin tilavuus on

161 m3. Jotta merkittävä kemikaalivuoto voisi syntyä, tulisi vaunussa olla iso reikä, jotta kemikaa-

lia pääsisi suuria määriä ympäristöön. Kuljetuskaluston sellainen vikaantuminen, joka aiheuttaisi

merkittävän vuodon on hyvin epätodennäköistä.

Palavan nesteen vuodon välitön eritys on 25–30 metriä. Nestevuodon kulkeutuminen laajalle alu-

eelle ei ole todennäköistä. Palavien nesteiden vuotoon liittyvä tulipalo voi aiheuttaa vaaraa huo-

mattavasti laajemmalle alueelle. Nestemäiset kemikaalit voivat vuotaessaan aiheuttaa maaperän

ja vesistön pilaantumista.

7.2 Riskinhallintakeinot

7.2.1 Toiminta ja tekniikka

Kaikilla VAK-kuljetuksiin liittyvillä toimijoilla on velvollisuus arvioida ja hallita riskejään jatkuvana

prosessina. Riskien arviointia vaaditaan kaikkien VAK-kuljetusten turvallisuuteen liittyvien merkit-

tävien muutosten suunnittelussa.

Rataan ja sen laitteisiin liittyvien riskien osalta oleellista on oikea-aikainen ja -tasoinen ylläpito.

Kuljetuskalustossa ei saa olla puutteita. VAK-kuljetuksia koskevia teknisiä määräyksiä antaa Lii-

kenteen turvallisuusvirasto Trafi, säiliöiden ja kuljetuspakkausten vaatimustenmukaisuutta valvoo

TUKES. Liikenne infrastruktuurin vastuutaho on Liikennevirasto. Onnettomuusriskejä on mahdol-

lista pienentää kaluston kunnon seurannan ja säännöllisen huollon lisäksi rajoittamalla VAK-junien

nopeutta. Selvitysalue sijaitsee junaraiteen kaarteen läheisyydessä, jolloin ohi ajavien junien

vauhti ei ole suuri (nopeusrajoitus 40 km/h).

7.2.2 Onnettomuuksiin varautuminen

Palo- ja pelastusviranomaisilla tulee olla riittävät tiedot ja taidot toimia oikein onnettomuustapauk-

sissa ja huolehtia riittävästä tiedottamisesta. Riittävä valmius onnettomuustapausten varalta on

oleellinen osa riskienhallintaa. Tulipalojen ehkäiseminen ja tehokas sammuttaminen pienentävät

palaviin nesteisiin liittyviä riskejä.

Vuototilanteissa tuulen suunnalla voi olla vaikutus onnettomuuden vaikutusalueeseen. Dieselin

höyrystyminen (höyrynpaine alle 1 kPa 38 ˚C:ssa) on kuitenkin vähäistä, jolloin vuototilanteissa ei

pitäisi muodostuja terveydelle haitallisia dieselhöyryjä. Moottoribensiini on puolestaan helposti

haihtuvaa (höyrynpaine 30–50 kPa 20 ˚C:ssa), jolloin suurissa vuototilanteissa voi muodostua

terveydelle haitallisia bensiinihöyryjä. Tuulipussin sijoittaminen radan varrelle auttaa tilannekuvan

muodostamisessa onnettomuustilanteissa ja helpottaa pelastustoimia.

Varkaudessa on varauduttu onnettomuustilanteisiin Pohjois-Savon pelastuslaitoksen Varkauden

paloasemalla (Taipaleentie 4) sekä Stora Enso Oyj:n tehtaiden tehdaspalokunnalla. Varkauden pa-

loaseman etäisyys tasoristeyksestä on teitä pitkin 2,6 kilometriä.

10

7.2.3 Maankäytön suunnittelu

Riskin vaikutusten vakavuutta voidaan rajoittaa maankäytön suunnittelulla sekä tarvittaessa huo-

mioimalla riskit lähialueen rakennuksissa. VAK-kuljetusten ei arvioida selvitysalueella aiheuttavan

erityisiä riskejä, jotka tulisi ottaa huomioon kaavoituksessa. Ratalain (110/2007) 37 §:n mukainen

rautatien suoja-alue ulottuu 30 metrin etäisyydelle radan keskilinjasta. Koska palavien nesteiden

suojaetäisyys on 25–30 metriä, on ratalain mukainen suoja-alue riittävä eikä erillisiä suojaetäi-

syyksiä nähdä tarpeen kaavaan määrittää.

7.2.4 Liikennejärjestelyt

Tasoristeysonnettomuuksien todennäköisyyttä voidaan Liikenneviraston lausunnon (16.2.2018)

mukaisesti pienentää seuraavilla toimenpiteillä:

• nopeusrajoitusten laskeminen alueella

• painorajoitukset

• töyssyt, hidasteet, ajoradan kavennukset

Liikenneviraston lausunnon mukaan, jos näillä toiminnoilla ei saavuteta riittäviä tuloksia, tulee

harkita seuraavia toimenpiteitä:

• Käärmeniementien yksisuuntaistaminen tasoristeyksen kohdalla

• tasoristeyksen ylittämisen salliminen ainoastaan joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä

• liikenteen katkaisu kokonaan tasoristeyksen kohdalta

Liikennevirasto on myös esittänyt tutkittavaksi mahdollisuuden alikulkutunnelin rakentamisesta

radan alitse. Konsultti on tehnyt kyseisestä mahdollisuudesta tarkastelun, jonka perusteella ali-

kulkutunnelin rakentaminen todettiin mahdottomaksi toteuttaa johtuen muun muassa Lemmen-

sillantien läheisyydestä.

Vetovoimakeskuksen alueen opastusta ei järjestetä Käärmeniementien kautta. Lisäksi tasoris-

teyksessä olevaa puolipuomilaitosta ei poisteta.

8. JOHTOPÄÄTÖKSET

VAK-raidekuljetusten määrät Varkaudessa ovat vähäiset eikä kuljetusten arvioida aiheuttavan eri-

tyistä suuronnettomuuden riskiä, joka olisi erityisesti tarpeen huomioida Varkauden Vetovoima-

keskuksen kaavoituksessa. Ratalain (110/2007) 37 §:n mukainen rautatien suoja-alue ulottuu 30

metrin etäisyydelle radan keskilinjasta. Koska palavien nesteiden suojaetäisyys on 25–30 metriä,

on ratalain mukainen suoja-alue riittävä eikä erillisiä suojaetäisyyksiä nähdä tarpeen kaavassa

määrittää.

Käärmeniementien ja radan tasoristeys on riskikohde, jossa VAK-vaunuja kuljettava juna ja raskas

ajoneuvo voivat törmätä. Törmäys voi aiheuttaa kemikaalivuodon. Tällainen skenaario on kuitenkin

hyvin epätodennäköinen. Tasoristeysonnettomuuden todennäköisyyttä voidaan pienentää katuver-

kon liikennejärjestelyillä, muun muassa laskemalla nopeusrajoituksia, painorajoituksilla sekä töys-

syillä, hidasteilla ja ajoradan kavennuksilla.

RAMBOLL FINLAND OY

Antti Lepola Fanny Syrjänen

Johtava asiantuntija Suunnittelija