valmis nayttoon kannet · - muu kielellinen erityisvaikeus - matematiikan erityisvaikeus - tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeus - motorinen erityisvaikeus - hahmotusvaikeus

Näin löydät Keskuspuistonammattiopistoon:

Keskuspuiston ammattiopisto sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Helsingin keskustasta.

• Bussi 23 Rautatientorilta Pasilan aseman kautta Ruskeasuolle. Pääte-pysäkki ORTON Invalidisäätiön, Kes-kuspuiston ammattiopiston edessä.

• Raitiovaunu 10 keskustasta. Korppaanmäentien pysäkiltä kävelymatka noin 400 metriä.

• Lähimmät rautatieasemat Pasilassa ja Helsingin keskustassa.

• Helsinki-Vantaan lentoasemalta taksilla Keskuspuiston ammattiopis-toon tai lentokenttäbussilla Helsingin keskustaan noin 30–40 minuttuuttia.

Va

lmis

nä

yttö

ön

!

Valmis näyttöön!Opas erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaamiseksi ammattiosaamisen näytöissä

Tenholantie 10, 00280 HELSINKI, puh. (09) 47 481, faksi (09) 4748 2746, [email protected]

www.keskuspuisto.net


Julkaisija Keskuspuiston ammattiopisto ORTON Invalidisäätiö Tenholantie 10 00280 HELSINKI puh. (09) 47481 faksi (09) 4748 2746

[email protected] [email protected] www.keskuspuisto.net

Tekijät Olli Daavittila Miika Keijonen Maria Laine Liisa Metsola Tuula Mikkola Valmis näyttöön! –projektitiimi Harri Miika, Kone- ja metallialan perustutkinto Pentti Viima, Kone- ja metallialan perustutkinto Tuula Mikkola, Pintakäsittelyalan perustutkinto Henrik Piirto, Pintakäsittelyalan perustutkinto Olli Karttunen, Sähköalan perustutkinto Janne Kukkonen, Sähköalan perustutkinto

Kuvat Audiovisuaalisen viestinnän opiskelijat: Kyösti Haapanen Leila Karvonen Marja Kosonen

Ulkoasu ja taitto Heli Rojo

Paino Priimus Paino Oy, Loimaa 2006

ISBN 952-9657-34-X

3

Sisältö

5Miika Keijonen, projektipäällikkö Ammattiosaamisen näyttöjen vaikutus ammatilliseen koulutukseen 6Olli Daavittila, rehtoriAmmatillinen perustutkinto ja ammattiosaamisen näytöt 9 Ammatillinen perustutkinto 9 Keskuspuiston ammattiopisto 10 Ammattiosaamisen näytöt 11 Näyttöaineistot 12 Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen 13 Toimikunta 14ProjektitiimiOpetussuunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen tukena 16Liisa Metsola, kehittämispäällikköErityisopiskelija ammattiosaamisen näytöissä 19 Oppimisvaikeuksia ja niiden ilmenemismuotoja 19 Erityisopiskelija oman osaamisensa näyttäjänä 22 Näytön järjestäminen erityisopiskelija huomioiden 23Maria Laine, laaja-alainen erityisopettajaYksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma 26ProjektitiimiErityisopiskelijan valmentaminen ja valmentautuminen ammattiosaamisen näyttöihin 31ProjektitiimiErityisopiskelijan ammattiosaamisen näytön aikainen ohjaus 35ProjektitiimiErityisopiskelijan arviointi ammattiosaamisen näytöissä 39ProjektitiimiKuvaus ammattiosaamisen näytön tekemisestä (Pintakäsittelyn yleisosaaminen, 20 ov) 45Yhteenveto ja pohdintaa 53ProjektitiimiSanakirja 63Lähteet 71Liitteet 74 Liite 1 Opettajan muistilista 74 Liite 2 Työpaikkaohjaajan muistilista 75 Liite 3 Opiskelijan muistilista 76 Liite 4 a) Työpäiväkirjan täyttöohjeet 77

4 b) Työpäiväkirjan selkoversio 78 Liite 5 OPS:n malli (pintakäsittelyalan yleisosaaminen 20 ov) 79 Liite 6 Arvioinnin toteuttamissuunnitelma

(pintakäsittelyalan yleisosaaminen 20 ov) Liite 7 Lomakkeet

7 a) Ammattiosaamisen näytön arviointilomake7 b) Yksilöllinen ammattiosaamisen näytön

suunnitelmalomake7 c) Aikataulusuunnitelmalomake

Liite 8 Selkokieliohjeita

818383

848586

Lukijalle

4

5

Lukijalle

Ammattiosaamisen näyttöjä on kehitetty lukuisissa projekteissa eri puolilla Suomea jo useiden vuosien ajan. Projektit ovat tuottaneet niin kansallisia näyttöaineistoja kuin arviointikäytäntöjä sekä muuta tarpeellista materiaalia ammattiosaamisen näyttöjen kehittämiseen. Myös erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden osalta on ammat-tiosaamisen näyttöjen kehitystyötä tehty aikaisemmin. Osittain myös tämä opas on syntynyt niiden keskustelujen ja ajatusten vaihdon pohjalta, joita olemme asiaan jo perehtyneiden kanssa käyneet. Kiitos heille arvokkaasta yhteistyöstä.

Tämän oppaan tavoitteena on kertoa niistä näkemyksistä ja koke-muksista, joita olemme saaneet Keskuspuiston ammattiopiston Val-mis näyttöön! -hankkeessa. Kaksivuotinen Euroopan sosiaalirahaston ja opetushallituksen rahoittama ammattiosaamisen näyttöjen kehittä-miseen tähtäävä projekti käynnistyi huhtikuussa 2005 ja päättyy maa-liskuussa 2007. Projektin tavoitteena oli kehittää ammattiosaamisen näyttöjä erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille soveltuviksi ja luoda sellaisia toimintatapoja, että ammattiosaamisen näyttöjen suoritta-misesta ei tulisi kynnyskysymystä hyvinkin erilaisista lähtökohdista tuleville opiskelijoille.

Oppaan on tarkoitus olla myös ”käsikirja” ammattiosaamisen näyttö-jen toteuttamiseen niin opettajille, työnantajille ja työpaikkaohjaajille kuin opiskelijoillekin. Oppaaseen olemmekin pyrkineet kokoamaan mielestämme keskeisimmät asiat ammattiosaamisen näyttöihin val-mistautuessa ja valmentautuessa, ohjauksesta ammattiosaamisen näyttöjen aikana sekä niiden arvioinnista. Opas sisältää myös projek-tin aikana kehitetyn sanakirjan, johon on kerätty opiskelijoita, opettajia ja työelämäedustajia varten ammattiosaamisen näyttöihin liittyvää sanastoa lyhyine selityksineen

Opas perustuu Keskuspuiston ammattiopiston pintakäsittelyalan, kone- ja metallialan sekä sähköalan kokemuksiin ammattiosaamisen näyttökokeiluista. Kokeiluja alat ovat toteuttaneet niin työpaikoilla työssä oppimisen yhteydessä, oppilaitoksen määräämissä työkoh-teissa kuin oppilaitoksessakin. Suuri kiitos koko projektitiimille, jonka sitoutuminen ammattiosaamisen näyttöjen kehitystyöhön on ollut esimerkillistä.

6

Ammattiosaamisen näyttöjen vaikutus ammatilliseen koulutukseen

Suomen ammatillinen koulutus on korkeatasoista, hyvin organisoitua ja hyvin resursoitua. Suomalainen perinne on kuitenkin koulumai-suus, joka toteutuksena tarkoittaa erillisyyttä niistä työympäristöistä, joissa taidot todentuvat. Moniin Euroopan maihin verrattuna esimer-kiksi työelämään kiinteästi yhteydessä oleva oppisopimuskoulutus on vähäisempää ja koulumainen ammatillinen koulutus puolestaan yleisempää. Meillä tavoitteeksi on asetettu elinikäiselle oppimiselle ja työelämässä kehittymiselle perustaa antava ammatillinen peruskoulu-tus, joka joustaa myös ammattitaitovaatimusten muuttuessa. Monissa Keski- ja Etelä-Euroopan valtioissa traditio on toisenlainen: työelämän välittömät tarpeet ja suoraan sovellettava ammattitaito ovat olleet keskeisiä ammatillisen koulutuksen päämääriä. Molemmissa on puo-lensa, ja onkin havaittavissa näkemysten yhdentymistä, koulutusmai-suuden ja työelämälähtöisyyden lähentymistä.

Suomalaista ammatillista koulutusta on kehitetty 2000-luvulla siten, että työelämän tarpeet tulisivat entistä paremmin huomioonotetuiksi jo koulutuksen kuluessa. On kehitetty työssäoppimista, ja viimeisim-pänä uudistuksena on ammattiosaamisen näyttöjen tulo toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Ammattiosaamisen näytöillä tarkoitetaan koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteut-tamia ja arvioimia työtilanteita tai työprosesseja. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa käytännön työtilanteissa, miten hyvin hän on omaksunut opetussuunnitelmissa määritellyn ja työelämässä vaadittavan ammattitaidon. Kyseessä on ensisijaisesti opiskelijan arviointiin liittyvä uudistus. Tarkoitus on monipuolistaa arviointia ja arviointimenetelmiä.

Mitä uutta ammattiosaamisen näytöt tuovat koulutukseen, mihin ne vaikuttavat? Asiaa voidaan tarkastella ainakin kolmesta lähtökoh-dasta; opiskelijoiden, koulutuksen järjestäjän/opettajien ja työelämän näkökulmista.

Mitä etua näytöistä on opiskelijalle? Yleisesti voidaan varmaan sa-noa, että opiskelijat saavat tietoa todellisista työelämän osaamisvaati-muksista ja heillä on näyttöjen yhteydessä mahdollisuus verrata omia taitojaan näihin vaatimuksiin. Näytöt työpaikoilla antavat todenmukai-suuden kokemusta ja realismia opiskeluun. Lisäksi voidaan olettaa, että työpaikoilla tapahtuvan osaamisen näyttäminen todellisissa työti-lanteissa luo motivaatiota oppimiseen. Tietoja ja taitoja ei päntätä eikä harjoitella turhan takia, vaan osaamisen tarve on välittömästi nähtä-

7

vissä. Tätä voidaan pitää myös oikeudenmukaisena arviointitilantee-na: näyttöarvosanan tasoon vaikuttaa olennaisesti se, miten hyvin opiskelija suoriutuu todellisissa työtilanteissa. Myös sellaisilla opiske-lijoilla, jotka eivät koe tietopuolista opiskelua omakseen, on mahdolli-suus näyttää osaamisensa käytännön tilanteissa. Ammattiosaamisen näyttöjen kokeilussa on todettu, että näytöt auttavat niitä opiskelijoita, joilla on lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuksia tai jotka ovat toiminnallisesti suuntautuneita ja oppivat parhaiten tekemällä. Työpai-koilla tapahtuvat näytöt antavat opiskelijalle mahdollisuuden osoittaa osaamistaan käytännössä ja saada työantaja kiinnostumaan hänestä mahdollisena työntekijänä koulutuksen jälkeen.

Työelämän edustajille näyttöjen myönteiset puolet liittyvät koulu-tuksen muuttumiseen työelämälähtöisemmäksi. Usein työelämässä toimivat ovat arvostelleet ammatillista koulutusta erilliseksi ja liian teo-reettiseksi. Nyt on mahdollisuus myös vaikuttaa siihen, mitä halutaan arvioida ja mitä opiskelijoiden toivotaan osaavan. Työnantajat ovat kokeneet positiivisena sen, että myös heiltä kysytään, mitä amma-tillisessa koulutuksessa pitäisi opettaa ja arvioida ja miten kehittää opetussuunnitelmia. Työnantajat toivovat luonnollisesti myös näyttö-jen perusteella saavansa toivomaansa työvoimaa.

Koulutuksen järjestäjille ja opettajille ammattiosaamisen näyttöjen käynnistyminen tarkoittaa opetuksen entistä suurempaa avautumista koulun ulkopuolelle. Kontaktit työelämän kanssa laajenevat ja sy-venevät tarjoten molemminpuolisen kehittymisen mahdollisuuksia. Oppilaitoksen ja opetuksen kannalta näytöt tuovat tavoitteellisuutta ja konkretiaa sekä antavat palautetta siitä, mihin asioihin koulutuksen sisällöissä ja menetelmissä tulee kiinnittää huomiota. Myös ammatilli-sen koulutuksen arvostuksen ennakoidaan paranevan, kun osaamista arvioimassa on työssä olevia ammattilaisia. Heidän arviointiperusta-naan on se, mitä työssä todella pitää osata, ja siihenhän oppilaitos-tenkin tulisi opetuksessaan pyrkiä.

8

Ammatillisen erityisopetuksen näkökulmasta näytöt sisältävät mah-dollisuuden uudistaa opetusta. Ehkä erityisopetuksessa on juuri sel-laisia opiskelijoita, joille käytännön työ on luontevinta ja motivoivinta. Nuorelle, jolle tunneilla istuminen on ollut vaikeaa, saattaa työnteko olla sujuvaa ja innostavaa. Onnistuminen käytännön työtehtävissä tukee myös minäkäsitystä: en olekaan niin huono oppija kuin olen luullut. Näytöissä jokaisella on mahdollisuus osoittaa käytännön vahvuuksiaan. Työelämän arviointitilanteet ovat luonnollisesti myös vaativia ja jännittäviä. Moni tarvitsee tukea vapautuakseen osoit-tamaan parasta osaamistaan. Koulun tehtävänä on valmentaa ja tukea opiskelijoita näyttötilanteisiin. Hyväksyvä, rohkaiseva ja tukeva asenne antaa opiskelijalle luottamusta omiin taitoihinsa ja parantaa mahdollisuuksia onnistua myös näyttötilanteissa. Myös opettajien ja työpaikkaohjaajien yhteistyö korostuu silloin, kun opiskelijalla on jotain rajoitetta toiminnassaan tai oppimisessaan. Ammattiosaamisen näyttöjen tarkoituksena ei ole lannistaa opiskelijaa vaan auttaa häntä suoriutumaan näyttötilanteissa ja lisätä näin hänen itseluottamustaan tulevissa näyttötilanteissa ja myöhemmin ammattityöntekijänä.

9

Ammatillinen perustutkinto ja ammattiosaamisen näytöt

Ammatillinen perustutkinto

Ammatillinen perustutkinto on kolmevuotinen 120 opintoviikkoa sisäl-tävä kokonaisuus, johon sisältyy ammattitaidon hankkimisen ohella tietoja ja taitoja myös itsenäiseen ammatin harjoittamiseen.

Perustutkinnon 120 opintoviikkoa jakaantuvat seuraavasti:

• ammatillisia opintoja 90 ov • yhteisiä opintoja 20 ov • vapaasti valittavia opintoja 10 ov.

Ammatillisen perustutkinnon tarkoituksena on tuottaa laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin. Ammatilliset opinnot muodostavat suurimman osan tutkinnosta, ja niistä toteutetaan vähin-tään 20 opintoviikkoa työpaikoilla työssäoppimalla.

Yhteisiä opintoja (20 ov) ovat: • äidinkieli • toinen kotimainen kieli • vieras kieli • matematiikka • fysiikka ja kemia • yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto • liikunta, terveystieto • taide ja kulttuuri.

Vapaasti valittavat opinnot voivat olla ammatillisesti täydentäviä, harrastukseen liittyviä tai yhteisiä opintoja. Opetus ammatillisessa koulutuksessa on maksutonta. Osan opiskelun aiheuttamista kustan-nuksista opiskelija joutuu maksamaan itse (esim. oppikirjat). Ruokailu on maksutonta. Ammatillisesta koulutuksesta voi valmistua seitsemäl-tä koulutusalalta yli sataan ammattiin. Koulutusaloja ovat:

• luonnonvara- ja ympäristöala • tekniikan ja liikenteen ala • liiketalous ja hallinto sekä tietojenkäsittely • matkailu-, ravitsemis- ja talousala • sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala • kulttuuriala • humanistinen ja kasvatusala.

10

Ammatillinen koulutus on tehokas ja nopea väylä päästä käytännönlä-heiseen työhön. Koulutusta annetaan Suomessa noin 350 oppilaitok-sessa. Tutkinto antaa myös yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammat-tikorkeakouluihin tai yliopistoihin.

Ammatillinen erityisopetus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitse-vat erityisiä opetusjärjestelyjä tai opiskelijahuoltopalveluja vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai muun syyn vuoksi. Tutkin-totavoitteisessa koulutuksessa tavoitteita voidaan myös mukauttaa, jolloin arviointi tapahtuu mukautetuin arviointikriteerein ja arvosanaan tulee *-merkintä.

Mukautetut tavoitteet merkitsevät aina sitä, että opiskelija ei ole saa-vuttanut alimpia hyväksyttyjä perustutkinnon tavoitteita. Silti hänellä on runsaasti osaamista ja hän voi menestyä monissa työtehtävissä erinomaisesti. Jos jokin opintokokonaisuuksista jää kokonaan suorit-tamatta, saa opiskelija todistuksen suoritetuista opinnoista. Todistuk-seen tulee liittää myös kuvaus opiskelijan vahvoista osaamisalueista − tieto niistä on työllistymisen kannalta tärkeämpää kuin tieto siitä, mitä hän ei osaa.

Keskuspuiston ammattiopisto

Keskuspuiston ammattiopisto on ammatillinen erityisoppilaitos, joka on osa ORTON Invalidisäätiötä. Oppilaitoksessa kaikki opiskelijat ovat erityisopiskelijoita ja kaikille laaditaan henkilökohtaiset opiskelu-jen järjestämistä koskevat suunnitelmat (HOJKS). Opiskelijoita pe-rustutkintokoulutuksessa ja valmentavassa koulutuksessa on molem-missa noin 300. Keskuspuiston ammattiopisto tarjoaa ammatillista perustutkintokoulutusta seuraavilla ammattialoilla:

• tekniikan ja liikenteen ala - autoalan perustutkinto - kone- ja metallialan perustutkinto - pintakäsittelyalan perustutkinto - suunnitteluassistentin perustutkinto - sähköalan perustutkinto - talotekniikan perustutkinto - verhoilualan perustutkinto • matkailu-, ravitsemis- ja talousala - catering-alan perustutkinto - kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkinto - puhdistuspalvelujen perustutkinto • kulttuuriala - audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto - tanssialan perustutkinto.

11

Opiskelijoiden erityistuen tarpeet ovat hyvin moninaiset. Mukaan mahtuu erityisopiskelijoiden koko kirjo, ja usein opiskelijalla on tarvet-ta erityistukeen useammalla osa-alueella.

Opiskelijajoukossamme on • opiskelijoita, joilla on oppimisvaikeuksia - lukivaikeus - muu kielellinen erityisvaikeus - matematiikan erityisvaikeus - tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeus - motorinen erityisvaikeus - hahmotusvaikeus • opiskelijoita, joilla on sosiaalis-emotionaalisia vaikeuksia • opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet peruskoulun mukaute-

tuin arvosanoin • fyysisesti vammaisia opiskelijoita • vammautuneita opiskelijoita

(esim. liikenneonnettomuudessa) • mielenterveyskuntoutujia • maahanmuuttajia • kuuroja opiskelijoita.

Ammattiosaamisen näytöt

Nuorten ammatillisiin perustutkintoihin liitetään ammattiosaamisen näytöt 1.8.2006 alkaen, ja ammatillinen koulutus uudistuu uuden lain myötä. Opetussuunnitelmiin lisätään ammatillisen osaamisen näytöt, joiden myötä oppilaitosten ja työelämän yhteistyö tiivistyy. Tavoitteena on myös opiskelijoiden entistä parempi ammattitaito koulun lopetta-misvaiheessa.

Ammattiosaamisen näytöt ovat opiskelun aikana järjestettäviä opin-näytteitä, joissa opiskelija näyttää käytännön työtehtävissä, miten hyvin hän on saavuttanut opintojen edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näytöt ovat osa ammatillisia aineita eivätkä koske yhteisiä ja vapaasti valittavia opintoja. Ammattiosaamisen näytöt voivat olla erillisiä näyttötilaisuuksia työ-paikoilla tai oppilaitoksissa, opinnäytteitä työssäoppimisen jaksoilla, portfolioita tai opinnäytetöitä. Osaamisen arviointi tehdään yhteistyö-nä opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan kanssa. Uusituissa opetussuunnitelmissa painotetaan erityisesti ammattiosaamisen näyttämistä työpaikoilla työssäoppimisjaksojen yhteydessä.

12

Ammattiosaamisen näyttöjen tarkoituksena on parantaa ammatillisen peruskoulutuksen laatua, yhtenäistää opiskelija-arviointi samanlaisek-si koko Suomessa ja edistää opiskelijan siirtymistä työelämään. Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle ammattiosaamisen näyttämi-nen työtä tekemällä on usein mielekkäämpi vaihtoehto kuin perintei-nen malli, jossa painotetaan koeosaamista.

Ammattiosaamisen näytöissä opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet. Ammattiosaamisen näytöt sijoittuvat koko koulutuksen ajalle, ja ne järjestetään yhteis-työssä työpaikkojen ja työpaikkaohjaajien kanssa. Näin pyritään parantamaan ja varmistamaan ammatillisen koulutuksen laatua. Työelämän osapuolet tulevat mukaan arviointiin ja varmistamaan sitä, että opiskelijan saavuttama ammattitaito on sellaista, jota työelämä edellyttää. Välillisesti kehitetään myös opetusjärjestelyjä sekä opiske-lijoiden ohjaus- ja tukipalveluita. Ammattiosaamisen näyttöjä ei pidä sekoittaa näyttötutkintoihin. Näyttötutkinnossa opiskelija suorittaa koko tutkinnon näytöillä.

Erityisen tärkeää on pohtia, kuinka saadaan ammatillisen osaamisen näytöt istumaan luontevasti varsinkin työelämään. Haasteena saat-taa työelämän taholla olla esimerkiksi se, että työpanosta tarvitaan entistä enemmän ohjaus- ja arviointitehtäviin ja ”omat työt” jäävät taka-alalle. Näin on varsinkin pienten työnantajien kohdalla. Useiden ammattialojen kohdalla on ongelmana myös se, kuinka saadaan am-mattiosaamisen näytöt tasavertaisiksi keskenään.

Näyttöaineistot

Opetushallitus on johtanut kansallisten näyttöaineistojen laatimis-prosessia. Prosessi on ollut käynnissä jo vuosia, ja sen tuloksena on syntynyt kaikille ammatillisen perustutkintokoulutuksen aloille omat näyttöaineistot. Kansallisten näyttöaineistojen tarkoituksena on helpottaa koulutuksen järjestäjän työtä ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Kansallisten näyttöai-neistojen on mahdollistettava ammattiosaamisen näyttöjen toteuttami-nen eri paikkakunnilla ja erilaisilla työpaikoilla. Kansallisilla näyttöai-neistoilla pyritään myös yhdenmukaistamaan opiskelijan arviointia.

13

Kansalliset näyttöaineistot sisältävät:

• kaikille tutkinnoille yhteiset ohjeet näyttöaineiston käyttöönsekä tarvittaessa yhteistä ohjetta täydentäviä tutkintokohtai-sia ohjeita

• ammattiosaamisen näytön kuvauksen opintokokonaisuuksit-tain

• näyttöympäristön määrittelyn opintokokonaisuuksittain • arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit opintokokonaisuuksit-

tain.

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen

Ammattiosaamisen näytöt toteutetaan koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhteistyönä. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamista varten koulutuksen järjestäjä asettaa kolmikantaisen toimielimen. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa, toteuttamisessa ja ar-vioinnissa ovat mukana työelämän edustajat, opettajat ja opiskelijat. Ammattiosaamisen näyttöjen tuottamaa tietoa hyödynnetään koulu-tuksen järjestäjän itsearvioinnissa ja koulutuksen kehittämisessä.

13

14

Toimikunta

Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten koulutuksen järjestäjä asettaa toimikunnan tai useampia toimikun-tia. Toimikunnat voivat olla yksittäisen koulutuksen järjestäjän omia tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteisiä. Ne voivat olla alojen yhteisiä, alakohtaisia tai koulutusohjelmakohtaisia. Koulutuksen jär-jestäjä päättää, mikä on tiivistyvän työelämäyhteistyön ja ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan kannalta toimivin ja tarkoituksenmukai-sin vaihtoehto.

Toimikunnan nimeämiseen ja esteellisyyteen liittyen on otettava huo-mioon seuraavaa: • Edustettuina tulee olla koulutuksen järjestäjä, opettajat,

opiskelijat sekä asianomaisen alan tai asianomaisten alojen työ- ja elinkeinoelämä.

• Nimetään (puheenjohtaja ja muut jäsenet) enintään kolmek-si vuodeksi kerrallaan.

• Puheenjohtajana ei voi olla opiskelija, ja opiskelijajäsenenon oltava 15 vuotta täyttänyt.

• Opiskelijajäsenellä on oikeus olla läsnä ja käyttää puheval-taa opiskelijan arviointia koskevia oikaisuvaatimuksia käsi-teltäessä.

• Esteellisyyteen sovelletaan hallintolakia 434/2003, 27–29 §. • Kuntien ja kuntayhtyminen toimikunnan asettamiseen ja

toimintaan sovelletaan myös kuntalakia.

Toimikunnan tehtävät on määritelty laissa 601/2005 § 25a. Lain mu-kaan toimikunta • hyväksyy koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osa-

na olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteut-tamisesta ja arvioinnista

• valvoo näyttötoimintaa (ja ammattiosaamisen näyttöjen peri-aatteiden toteutumista)

• päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista • käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimuk-

set.

Koulutuksen järjestäjä päättää tarkemmin toimikunnan muista tehtä-vistä, toimintatavoista ja päätöksenteosta sekä toimikunnan jäsenille maksettavista palkkioista.

15

Ammattiosaamisen näytöt ja ammatillinen perustutkinto

Ammattiosaamisen näytöt on lisätty ammatillisiin perustutkintoihin, jotta • työelämäyhteistyö lisääntyisi - painopiste keskeisessä työelämän

edellyttämässä ammattitaidossa - osaamisen näyttäminen aidoissa

työtilanteissa - valmistuvien opiskelijoiden

työllistyminen • erilaiset tavat oppia otettaisiin huomioon - tekemällä oppiminen - monipuoliset opintojen suorittamistavat • arviointi olisi monipuolista ja yhdenmukaista • opetusta ja ohjausta kehitettäisiin.

16

Opetussuunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen tukena

Ammattiosaamisen näytöt otetaan käyttöön 1.8.2006 alkavissa koulutuksissa. Näyttöjen myötä on tullut tarve uudistaa koulukohtaiset opetussuunnitelmat noudattamaan ammattiosaamisen näyttöjä kos-kevia uusia lakeja ja asetuksia.

Opetushallitus päättää lakien ja asetusten pohjalta ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet. Ne ovat määräykset, joita koulutuksen järjestäjän tulee kaikilta osin noudattaa. Lisäksi Opetushallitus hyväksyy ammatillisiin perustutkin-toihin kansalliset ammattiosaamisen näyttöaineistot, jotka on laadittu opetussuunnitelman perusteiden pohjalta yhteistyössä työelämän ja oppilaitosten edustajien kanssa. Koulutuksen järjestäjä laatii valta-kunnallisen tutkintokohtaisen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden pohjalta oman opetussuunnitelmansa. (Hätönen, 2006.)

Opetussuunnitelman yhteisessä osassa koulutuksen järjestäjä määrit-telee toimintatavat opetuksen suunnittelulle ja toteutukselle. Koulutuk-sen järjestäjän asettama toimielin hyväksyy ne opetussuunnitelman yhteisen osan kohdat, joissa käsitellään ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamista ja arviointia. Opetussuunnitelman yhteisestä osasta käy ilmi, miten oppilaitoksessa käytetään kansallisia ammattiosaamisen näyttöaineistoja. Yhteiseen osaan on myös kirjattu näyttöihin liittyen opiskelijan arvioinnin ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisen periaatteet.

Valtakunnallinen opetussuunnitelma antaa opetustyölle raamit, joita oppilaitoksen tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat tarkentavat ja täydentävät sen mukaan, millaista toiminta oppilaitoksessa todellisuu-dessa on. Opetussuunnitelma on opetuksen tärkein työväline. Sen avulla opettaja suunnittelee omaa toimintaansa ja opiskelijat saavat selkeän kuvan siitä, mitä on tulossa ja milloin. Opetussuunnitelma antaa struktuurin opetukselle ja oppimiselle. On erittäin tärkeää, että opetussuunnitelma on mahdollisimman selkeä ja yksiselitteinen. Myös opiskelijan on helposti ymmärrettävä opetussuunnitelman sisäl-tö. Opetussuunnitelma on toimintaa ohjaava asiakirja, joka muuttuu ja elää toiminnan kehittymisen myötä.

Ammattiosaamisen näytöt sisältyvät jokaiseen ammatillisten opintojen opintokokonaisuuteen sekä niihin valinnaisiin opintoihin, jotka ovat ammatillisia. Koulutuksen järjestäjän päätöksellä ammattiosaamisen näyttö voidaan antaa myös vapaasti valittavista opinnoista, mikäli ne

17

ovat ammatillisia. Tutkintokohtaiseen opetussuunnitelmaan kirjataan, mitkä osat opintokokonaisuudesta suoritetaan näytöllä ja mitkä arvi-oidaan muulla tavalla. Erityisopiskelijan kohdalla tavoitteita, opiske-luaikaa ja koulutuksen pituutta voidaan muokata kunkin opiskelijan yksilöllisten edellytysten mukaisesti.

Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat sisältävät suunnitelman opiske-lijan arvioinnin toteuttamisesta siten, että ne sisältävät toimikunnan hyväksymän suunnitelman ammattiosaamisen näyttöjen toteuttami-sesta ja arvioinnista.

Keskuspuiston ammattiopiston tutkintokohtaisten opetussuunnitelmi-en sisältö jakaantuu seuraaviin alueisiin (ks. liitteenä oleva pintakäsit-telyn yleisosaamisen opintokokonaisuuden malli):

• opintokokonaisuus ja sen laajuus • keskeinen sisältö • tavoitteet • opetuksen toteuttaminen - oppimismenetelmät - erityisopetuksen keinot - oppimateriaalit • arvioinnin toteuttaminen (näytöt + muu arviointi) • arviointikriteerit (sisältäen mukautetut arviointikriteerit) • kaavio opintojen etenemisestä.

Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tarpeet ja edellytykset tulee huomioida opetussuunnitelman sisällöissä. Etenkin opetuksen toteut-tamisen kirjaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Opetussuun-nitelman opetuksen toteuttamiskohtaan kirjataan toiminta sellaisena kuin se on, se ei sisällä toiveita tai visioita siitä, millaista opetuksen tulisi olla. Se ei myöskään ole staattinen asiakirja vaan muuttuu toi-minnan kehittyessä.

Opetussuunnitelmamallissa on otettu huomioon erityisopiskelijan tarpeet, ja siitä on pyritty tekemään mahdollisimman helposti hahmo-tettava ja luettava. Lauseet ovat yksinkertaisia ja lyhyitä. Tarvittaessa voidaan käyttää myös kuvitusta. Opetussuunnitelman yhteisestä osasta laaditaan selkokielinen versio.

Opetussuunnitelman tulee olla työelämälähtöinen ja yhteistyössä työelämän kanssa laadittu. Käytännössä tämän toteuttaminen voi olla vaikeaa, mutta työssäoppimisen ja näyttöjen kehittämisen kaut-ta myös opetussuunnitelmien kehittäminen työelämän ja opiskelijan tarpeiden mukaiseksi on mahdollista.

18

19

Erityisopiskelija ammattiosaamisen näytöissä

Erityisopiskelija on kuka tahansa henkilö, joka erilaisista syistä tarvitsee opinnoissaan erityistä tukea ja ohjausta. Syyt erityistuen tarpeeseen vaihtelevat: jollakin erilaiset oppimisvaikeudet hidastavat oppimista, kun taas jollakin toisella mielenterveyden ongelmat vaikut-tavat opiskeluun. Myös opintojen ulkopuolisen elämän tapahtumat ja muutokset vaikuttavat joskus niin, että ne pitää opintojen järjestelyis-sä ottaa huomioon.

Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata oppimisvaikeuksia konk-reettisella tavalla, jotta jokainen erityisopiskelijaa näyttöön ohjaava ihminen – oli sitten opettaja, työpaikkaohjaaja tai kuka muu tahansa – voi huomioida opiskelijan mahdolliset erityistarpeet ammattiosaa-misen näytön organisoinnissa. Ammattiosaamisen näytön käsitteen rinnalla artikkelissa käytetään usein termiä oman osaamisen näyttä-minen. Tämä johtuu siitä, että jo pelkillä sanoilla ja käsitteillä on usein merkitystä siihen, kuinka asiaan suhtaudutaan. Sanana näyttö tuo helposti mieleen virallisen ja vakavan koemaisen tilanteen, kun taas oman osaamisen näyttäminen helpottaa ja rentouttaa ehkä siihen valmistautuvaa erityisopiskelijaa – tilanteessahan riittää, että näyttää, mitä osaa!

Aluksi oppimisvaikeuksien kirjosta esiin nostetaan kielelliset vaikeu-det ja erityisesti lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet, koska arvioiden mukaan jopa 80 % erityisopiskelijoista kärsii tavalla tai toisella kieleen liittyvistä oppimisvaikeuksista. Hahmottamisvaikeudet ja tarkkaavai-suuden häiriöt näyttäytyvät nekin usein selvästi erilaisissa oppimis- ja työskentelytilanteissa. Kappaleen Erityisopiskelija oman osaamisensa näyttäjänä tarkoituksena on valottaa tilannetta erityisopiskelijan näkö-kulmasta, kun taas kappaleessa Näytön järjestäminen erityisopiskelija huomioiden tavoitteena on tuoda esiin asioita, joihin näyttötilanteen järjestäjien kannattaa kiinnittää huomiota.

Oppimisvaikeuksia ja niiden ilmenemismuotoja

Kielelliset sekä lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet

Yksi suurimmista ja keskeisimmistä oppimisen hankaluuteen liittyvistä asioista on lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet). Lu-kivaikeudet näkyvät tietenkin lukemisen ja kirjoittamisen tasolla, mut-ta ne ovat osa kieltä ja siten myös kielellistä vaikeutta. Mitä lukivai-keudet sitten käytännön tasolla merkitsevät? Monet lukivaikeuksisista ymmärtävät lukemansa erinomaisesti, mutta lukevat huomattavan

20

hitaasti. Erityisesti lukemista vaativissa tehtävissä monien kohdalla riittääkin pelkästään se, että heillä on niin paljon aikaa lukemiseen kuin he siihen tarvitsevat. Aikarajan asettaminen saa lukivaikeuksisen opiskelijan ahdistumaan eikä hän pysty keskittymään itse lukemiseen ja sen ymmärtämiseen, vaan hän pikemminkin seuraa ajan kulkua. Lukivaikeuksiselle on tyypillistä myös lyhytkestoisen muistin pieni kapasiteetti. Tavallisesti ihminen kykenee lyhytaikaisesti pitämään muistissaan 5–8 yksikköä; lukivaikeuksisella muistissa pysyy usein vain 2–4 yksikköä. Muistin kapasiteetti saattaa kuitenkin jonkin verran vaihdella sen mukaan, onko kyse auditiivisesta eli kuulonvaraises-ta vai visuaalisesta eli näönvaraisesta muistamisesta. Tästä syystä onkin erittäin tärkeää, että erilaiset ohjeet ovat lyhyesti näkyvissä kirjallisesti ja mahdollisesti tutuilla, opetelluilla kuvasymboleilla. Silti ohjeiden antamisessa ei saa unohtaa niiden yhteistä suullista läpikäy-mistä.

Kielellisten ja lukivaikeuksien tyypillinen piirre on myös sanavaraston kapeus. Se tarkoittaa sitä, että opiskelijan on vaikeaa kuvata laajasti ja monipuolisesti asioita ja ajatuksia. Hänellä ei välttämättä ole sano-ja, joilla kertoa. Toisaalta sanavaraston kapeus tulee esiin myös niin, että opiskelija ei ymmärrä kaikkea hänelle kerrottua, koska joskus hyvin arkipäiväiseltäkin kuulostavat sanat ja käsitteet voivat olla hänelle merkityksettömiä. Toinen samankaltainen kielellisten vaikeuk-sien piirre on nimeämisen vaikeus. Opiskelija ei silloin saa palautettua mieleensä tarvitsemaansa sanaa tai käsitettä, ja niinpä asian kertomi-nen ja ohjeen tai neuvon kysyminen tulee mahdottomaksi. Tällaisessa tilanteessa kiirehtiminen ei ainakaan auta, vaan pikemminkin opetta-jan ja työpaikkaohjaajan kannattaa rauhoittaa opiskelijaa ja osoittaa, että hänellä on aikaa odottaa sanan mieleenpalautumista. Tilanteen pitkittyessä opiskelijaa voi rohkaista pitämään taukoa ja kysymään sitten, kun asia muistuu mieleen.

Erilaisista kielellisistä vaikeuksista kärsivät opiskelijat oppivat omassa aikataulussaan ymmärtämään opiskeluja työympäristöjen toimintaa. Heillä menee myös runsaasti aikaa siihen, että he tottuvat muiden ihmisten tapaan puhua ja viestiä eleillä, ilmeillä ja äänenpainoilla. Ajan myötä ja luottamuksen syntymisen kautta kielellisistä vaikeuk-sista kärsivän opiskelijan tilanne helpottuu ja hän voi alkaa keskittyä opetettavan asian tai työn opiskeluun. Kun tällainen opiskelija me-nee uuteen työskentely-ympäristöön ja/tai uusien ihmisten seuraan, hän joutuu opettelemaan vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin asiat kyseisessä tilanteessa uudelleen. Vasta sen jälkeen hänen on mah-dollista keskittyä työtehtävään.

21

Hahmottamisvaikeudet

Hahmottamisvaikeudet voivat olla visuaalisia (näköön perustuvia), auditiivisia (kuuloon perustuvia), taktiilisia (tuntoaistimukseen pe-rustuvia) tai kinesteettisia (kehoon perustuvia) tai näiden erilaisia yhdistelmiä. Visuaaliset hahmottamisvaikeudet ilmenevät esimerkiksi numeroiden ja kirjainten paikkojen vaihtumisina. Tällöin lukeminen vaikeutuu ja numerotiedon käyttämisessä (esimerkiksi mittaaminen, koodien lukeminen ja näppäileminen) tapahtuu virheitä. Kuvien ja kuvioiden hahmottaminen ja vertaaminen konkreettiseen kappalee-seen vaativat ohjausta. Samoin taulukoiden ja kuvioiden lukeminen ja täyttäminen sekä kartan lukeminen ovat vaikeita asioita. Visuaalisista hahmottamisvaikeuksista kärsivällä kestää pitkään, että hän löytää tavaroille oikeat paikat tai oppii kulkemaan rakennuksessa tai uudes-sa elinympäristössään.

Erilaiset kuulemisen ymmärtämisen vaikeudet liittyvät auditiivisiin hahmottamisvaikeuksiin. Ympäristön äänet saattavat kuulostaa samanarvoisilta ja erilaiset viestit sekoittua keskenään, koska opiske-lijalla on vaikeuksia erottaa viestien tulosuuntaa ja eri ihmisten ääniä toisistaan. Samankaltaiset sanat sekoittuvat keskenään, mikä omalta osaltaan vaikeuttaa kuultujen viestien ymmärtämistä.

Taktiiliset hahmottamisvaikeudet liittyvät tuntoaistimuksiin. Tällöin esimerkiksi pelkän kosketuksen kautta on vaikeuksia erottaa erilaisia materiaaleja toisistaan ja samoin voiman tarpeen arviointi on han-kalaa. Asentojen hahmottaminen ja oman kehon tilan tarve liittyvät kinesteettisiin hahmottamisvaikeuksiin.

Tarkkaavaisuuden häiriöt

Opiskelija, jolla on todettu tarkkaavaisuushäiriöitä, ylivilkkautta ja/tai impulsiivisuutta, kärsii usein myös ns. liitännäisoireista, jotka vaihtele-vat yksilöstä ja vaikeusasteesta toiseen. Tärkeää on kuitenkin tietää, että tarkkaavuuden ongelmaan liittyy muitakin oireita, jotka voivat olla erilaisten oppimisvaikeuksien lisäksi kielen, hahmottamisen ja motorii-kan häiriöitä, muistiongelmia, sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmia sekä psyykkisiä ja toiminnanohjauksen häiriöitä. Motoriikaltaan opis-kelija saattaa olla huomattavan hidas ja kömpelö tai hänellä voi olla vaikeuksia voimankäytössä erilaisissa tilanteissa. Tapaamiset, tavarat ja erilaiset ohjeet unohtuvat helposti. Sosiaaliset tilanteet saattavat olla vaikeita, koska tarkkaavuuden ongelmista kärsivä opiskelija ei välttämättä ymmärrä eri tilanteisiin liittyviä sosiaalisia sääntöjä, käyt-täytyy sen takia impulsiivisesti ja joutuu vaikeuksiin.

22

Toiminnan ohjaus tarkoittaa kykyä käyttää hyväksi aiemmin opittua tietoa ja taitoa tehtävien ja tilanteiden suunnittelussa sekä oman toiminnan ohjauksessa ja tavoitteiden toteuttamisessa. Tämä taito on monella tarkkaavuuden häiriöistä kärsivällä puutteellinen ja vaatii runsaasti aikaa, tukea ja kärsivällisyyttä kehittää toiminnan ohjauksen taitoja. Käytännössä tarkkaavaisuushäiriöinen hyötyy tutuista rutii-neista ja käytännön toimintaan liittyvistä säännöistä, joiden noudatta-misesta pidetään tiukasti kiinni. On tärkeää, että tällainen opiskelija saa selkeitä ja lyhyitä ohjeita. Ohjeiden on oltava näkyvillä, jotta opis-kelija saa muistilleen tuen. Samoin kirjallista ohjetta seuraamalla hän voi saada myönteistä palautetta siitä, että toiminta etenee järjestel-mällisesti ja että tavoite saavutetaan askel askeleelta, tehtävä tehtä-vältä. Opettajan ja ohjaajan on huolehdittava siitä, että yhdessä opis-kelijan kanssa sovituista säännöistä ja sopimuksista pidetään kiinni. Tähän liittyy myös se, että tarkkaavuushäiriöinen opiskelija jättää tehtäviä mielellään kesken ja siirtää niitä tulevaisuuteen. Käytännössä kyseinen taktiikka johtaa siihen, että mikään tehtävä ei tule suorite-tuksi ja rästiin jääneiden tehtävien määrä kasvaa. Erityisen tärkeää on huolehtia vuorovaikutustilanteissa siitä, että on itse opettajana tai työpaikkaohjaajana aidosti läsnä tilanteessa ja että saa opiskelijan huomion. Usein tähän riittää silmiin katsominen ja kiireetön tilanne, jossa ulkoiset häiriötekijät ovat mahdollisimman pienet. Myönteisen palautteen antaminen välittömästi pienenkin onnistumisen jälkeen on tarpeen, koska useimmat tarkkaavuushäiriöiset ovat tottuneet lähes pelkästään kielteiseen palautteeseen ja koska ajan päästä heidän on vaikeaa enää muistaa tapahtumia ja tekemisiään.

Erityisopiskelija oman osaamisensa näyttäjänä

Oman osaamisen näyttäminen tekemällä on parhaimmillaan useille erityisopiskelijoille erinomainen tilaisuus. He saavat erilaisten kokei-den ja testien sijasta tehdä käsillään niitä asioita, joita ovat oppineet ja joita tulevassa työssään tarvitsevat.

Monet erityisopiskelijat ovat syystä tai toisesta hitaita oppijoita. He tarvitsevat runsaasti aikaa käsitteiden, asioiden, paikkojen ja työvai-heiden oppimiseen, ja tämä aika heille on annettava. Oman osaami-sen näyttämistä varten erityisopiskelijalle on löydettävä opittavasta kokonaisuudesta keskeisin asia, joka hänen henkilökohtaisessa opetussuunnitelmassaan määritellään. On parempi, että opiskelija kokee osaavansa jonkin asian hyvin ja vaikka unissaan – huolimatta siitä, että kyseinen työtehtävä olisi jonkun toisen mielestä äärimmäi-sen helppo ja yksinkertainen. Se, että erityisopiskelijaa kuormitetaan

23

hänelle liian vaativilla tehtävillä ja erityisesti liian nopeasti, ei palvele hänen itseluottamustaan eikä motivaatiotaan opintoja ja työelämää kohtaan.

Erityisopiskelija on syytä ottaa mukaan henkilökohtaisen näytön suunnitteluun, sillä silloin hänellä on mahdollisuus vaikuttaa näytön sisältöön. Opiskelijalähtöisyys näytön suunnittelussa tulee huomioi-duksi ja samalla opiskelija itse pääsee kehittämään arviointitaitojaan: Mitkä ovat hänen omat taitonsa suhteessa työelämän vaatimuksiin? Entä mitkä ovat hänen taitonsa osaamisen näyttämisen hetkellä suh-teessa muihin vastaavaa työtä tekeviin? Näiden näkemysten kautta arvioinnissa voidaan käsitellä konkreettisella tavalla niitä asioita, joihin opiskelija jo työssään pystyy, joissa hänellä on vielä parannet-tavaa ja joita hän ei vielä mahdollisesti kykene suorittamaan lainkaan. Näin konkreettisen arvioinnin kautta opiskelijan käsitys itsestään kyseisessä ammatissa tarkentuu ja hänen motivaationsa opiskeluun paranee.

Arviointi oman osaamisen näyttämisestä on erityisopiskelijan kohdalla syytä tehdä välittömästi tehtävän jälkeen. Koska useilla erityisopis-kelijoilla on kielellisiä vaikeuksia, on syytä pohtia, kuinka arviointi-tilanteisiin saadaan kirjallisen ja suullisen materiaalin tueksi jotakin konkreettista ja näkyvää. Arvioinnin konkreettisena tukena voivat olla paitsi opiskelijan tekemät tuotokset niin myös esimerkiksi opettajan, työpaikkaohjaajan tai jonkun muun ottamat digikuvat tai video proses-sin vaiheista. Jo näiden apujen kanssa voi kielellisistä vaikeuksistakin kärsivä opiskelija palauttaa mieleensä kokonaisprosessin eri vaiheita. Samalla tuotoksia tarkastelemalla voidaan konkreettisesti osoittaa onnistumisia ja parantamisen ja kehittymisen alueita. Samoin erilais-ten toiminnallisten menetelmien käyttäminen arvioinnissa voi auttaa erityisopiskelijaa tuomaan omia arvioitaan esille.

Näytön järjestäminen erityisopiskelija huomioiden

Oman osaamisen näyttäminen tapahtuu parhaiten luontevassa tilan-teessa osana työn tekemistä työssäoppimispaikassa. Se, että näy-töstä tehdään erillinen suoritus, lisää usein merkittävästi opiskelijan jännittämistä ja saattaa pahimmassa tapauksessa lamauttaa hänen toimintakykynsä kokonaan. Liiallisen jännittämisen ehkäisyyn ja lie-ventämiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Jo ennen oman osaami-sen näyttämistä jännitystä voidaan lieventää keskustelemalla asiaan liittyvistä käytännön asioista ja tuntemuksista monipuolisesti ja ennen kaikkea riittävästi kunkin opiskelijan henkilökohtaisesta näkökulmas-

24

ta. On erittäin tärkeää jännityksen lieventämisen ja onnistumisen kannalta, että opiskelija itse oikeasti tietää, mistä oman osaamisen näyttämisessä on kyse ja mikä sen merkitys on, missä se tapahtuu ja millaisesta työtehtävästä on kyse. Opiskelijalla on oikeus harjoitella työtehtäväänsä niin paljon, että hän osaa sen ja että hän itse myös tietää osaavansa sen.

Oman osaamisen näyttämisen alkaessa jännitystä voi lieventää yhteinen kahvihetki tai jutustelu ajankohtaisista asioista. On myös tar-koituksenmukaista esitellä paikalla olevat muut henkilöt ja se, missä roolissa he näyttötilannetta mahdollisesti seuraavat. Parasta on, jos näyttötilanteeseen osallistuviin henkilöihin on voinut tutustua jo ennal-ta. Samoin jännitystä lieventää se, että työskentelypaikka ja -välineet ovat kunnossa ja paikoillaan sekä se, että toiminta alkaa ajallaan eikä opiskelijan tarvitse odottaa opettajan tai työpaikan edustajan paikalle tulemista tai muuta työtehtävän tekemiseen liittyvää asiaa.

Ilmapiirillä on merkittävä vaikutus kaikkeen tekemiseen. Rento ja luonteva ilmapiiri syntyy hyvästä vuorovaikutuksesta, johon keskei-sesti sisältyy luotettavuuden tunne. Opiskelijan hyvään suoriutumi-seen ja jännityksen lieventämiseen liittyy keskeisesti se, että hän tuntee opettajansa ja työpaikkaohjaajansa hyvin ja luottaa heihin. Tilannetta auttaa myös se, että osaamisen näyttämisen aikana opet-taja ja/tai työpaikkaohjaaja ovat aidosti läsnä tilanteessa, kannustavat ja tukevat opiskelijaa tämän työssä. Jos heillä on runsaasti muita samanaikaisia tehtäviä ja selvästi havaittavissa oleva kiire, harva (erityis)opiskelija uskaltaa keskeyttää ja kysyä apua tai varmistus-ta ongelmatilanteessa, mikä taas lisää jännitystä ja epävarmuutta. Onkin suotavaa, että opettaja ja työpaikkaohjaaja varaavat tarvitta-essa vaikka koko näyttöön kuluvan ajan siihen, että ovat opiskelijan käytettävissä. Koska näytön arvioinnin tulisi olla jatkuvaa ja liittyä kokonaisprosessiin, opettaja ja työpaikkaohjaaja voivat havainnoida ja dokumentoida opiskelijan työskentelyä sekä haastatella häntä eri tilanteissa tehdyistä ratkaisuista. Opettajan ja/tai ohjaajan läsnäolo merkitsee myös sitä, että nähdessään opiskelijan väsyvän tai me-nevän lukkoon he voivat rohkaista opiskelijaa pitämään taukoa tai ohjata ajatteluprosessia eteenpäin tai jossakin tapauksessa vaikka ryhtyä hetkeksi työskentelemään opiskelijan rinnalla ja näin saattaa hänet vaikean hetken yli. Ennen kaikkea hyvän alun varmistaminen on tärkeää. Jos opiskelija ei pääse työtehtävässään liikkeelle itselleen normaalissa tahdissa, on opettajan tai ohjaajan syytä osallistua opis-kelijan aloitukseen sopivasti tukemalla ja kannustamalla, jotta itseluot-tamus palautuu mahdollisimman nopeasti ja työtehtävä vie opiskelijan mennessään – onnistuneeseen oman osaamisen näyttämiseen!

25

26

Yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma

Opiskelijan yksilöllisen ammattiosaamisen näyttösuunnitelman tavoit-teena on

• mahdollistaa yksilöllisen näytön suunnittelu ja toteutus • mahdollistaa vahvuuksien ja tuen tarpeiden huomioiminen

ammattiosaamisen näytössä • varmistaa tiedonkulku ja suunnitelmallisuus.

Yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma perustuu

• henkilökohtaiseen opiskelun järjestämistä koskevaan suun-nitelmaan (HOJKS)

• osaamiskartoitukseen ja opiskelijan itsearviointiin ennen ammattiosaamisen näyttöä

• koulutuksen järjestäjän ammattiosaamisen näyttösuunnitel-maan

• ammattialakohtaisen opetussuunnitelman (ops) keskeisiinsisältöihin

• (valtakunnallisiin näyttöaineistoihin) • työssäoppimispaikan tarpeisiin.

Yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma tehdään

• yhteistyössä opiskelijan ja opettajan ja/tai työpaikkaohjaajan kanssa

• tarvittaessa yhteistyössä opiskelijahuollon kanssa • ennen kutakin ammattiosaamisen näyttöä.

Yksilölliseen ammattiosaamisen näyttösuunnitelmaan sisältyy

• ammattiosaamisen näyttöön liittyvän tuen ja ohjauksen suunnittelu

• ammattiosaamisen näytön sisällön kuvaus - keskeisen osaamisen selkeä kuvaus - vaihtoehtoiset tai täydentävät tavat osoittaa osaamis-

taan, myös kirjallisissa tehtävissä - yksilölliset ratkaisut - eri oppimistyylien ja oppimisvaikeuksien huomioimi-

nen - ammatillisen kasvun huomioiminen

27

• ammattiosaamisen näytön toteutuksen suunnittelu • näyttöympäristön kuvaus - mahdollisuus suorittaa ammattiosaamisen näyttö

myös yksilöllisesti valitussa / muokatussa näyttöym-päristössä

- mahdollisuus käyttää apuvälineitä

• ammattiosaamisen näytön ajankohta • arvioinnin suunnittelu.

Yksilöllisen ammattiosaamisen näyttösuunnitelman periaatteita:

• opiskelija on aktiivinen osapuoli jo suunnitteluvaiheessa • kiinteää yhteistyötä työelämän kanssa • avoimuus antaa mahdollisuuksia • työväline kaikille osapuolille.

Yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma ja arviointi

• Arvioinnin kohteet ja kriteerit pysyvät samoina vaikka am-mattiosaamisen näytön toteutusta on yksilöllistetty (esim. lukivaikeus ei vaikuta arvosanaan).

• Tuen ja ohjauksen määrä voi vaikuttaa arviointiin, mutta se on määriteltävä jo ennen näyttöä.

• Mukauttamismahdollisuus - Kun opiskelija suorittaa mukautetuin tavoittein opinto-

kokonaisuutta, hänellä on oikeus suorittaa myös am-mattiosaamisen näyttö mukautetuin kriteerein.

• Arvioinnin mukauttamispäätös tehdään ennen ammattiosaa-misen näyttöä.

28

Ammattiosaamisen näyttökokeilujen kokemuksia

Yksilöllisen ammattiosaamisen näyttösuunnitelman teko on tärkeä motivaatiotekijä opiskelijalle; käsitellään hänen asiaansa ja pidetään sitä tärkeänä. Opiskelija saa myös tähdellistä tietoa siitä, mitä hänen pitää ammattiosaamisen näytössä näyttää eli mitä hänen pitää oppia ennen sitä.

Opettajalle yksilöllisen ammattiosaamisen näyttösuunnitelman teke-minen on tärkeää, jotta hän osaa ottaa huomioon ammattiosaamisen näytön suunnittelussa kaiken olennaisen, mukaan luettuna juuri tälle opiskelijalle tarpeelliset erityisjärjestelyt. Opetussuunnitelman liittä-mistä yksilölliseen näyttösuunnitelmaan pidetään tarpeellisena, sillä siinä ovat mainittuina näytettävän opintokokonaisuuden keskeiset sisällöt ja arviointikriteerit.

Yksilöllisen ammattiosaamisen näyttösuunnitelman liitämistä HOJKS:aan pidetään kaksipiippuisena asiana. Toisaalta yksilöllinen ammat-tiosaamisen näyttösuunnitelma tehdään työpaikoilla kynällä ja paperil-la, ja se elää koko ajan (arvioinnit, kommentit). Toisaalta HOJKS:aan kuuluu olennaisesti myös yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuun-nitelma, joten sen olisi hyvä olla kokonaissuunnitelmassa. Ratkaisuk-si ehdotettiin paperille tehtävästä yksilöllisestä ammattiosaamisen näyttösuunnitelmasta vain olennaisten tietojen siirtämistä HOJKS:aan (suunnitelma ja arvosana). HOJKS:ssa sijaitseva yksilöllinen ammat-

Tuki- ja ohjaustoimet koulutuksen aikana

HOJKS

Ammattiosaamisennäyttö

Yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma

Tiedottaminen

Tunnistaminen Tuki ja ohjaus

HarjoitteluTulevat näytöt

29

tiosaamisen näyttösuunnitelma voisi olla esitäytetty, jotta opettajan aikaa ei kuluisi sellaisiin asioihin, jotka on mahdollista täyttää etukä-teen.

Yksilöllisen ammattiosaamisen näyttösuunnitelman teko motivoi opis-kelijaa: ammattiosaamisen näyttö ikään kuin tulee konkreettisemmak-si ja vähemmän pelottavaksi, mitä se kuitenkin valitettavasti ainakin vielä näin alkuvaiheessa tuntuu olevan. Opiskelija saa tietoa siitä, mi-tä hänen pitää ammattiosaamisen näytössä näyttää, ja huomaa, että näytettävät osa-alueet ovat joko jo tuttuja tai sitten opittavissa hyvissä ajoin ennen ammattiosaamisen näyttöä. On myös hyvin selkeyttävää kirjata tulevia tapahtumia, ne ikään kuin käsitellään kouriintuntuviksi.

Yksilöllisen ammattiosaamisen näyttösuunnitelman tekeminen, työ-päiväkirjan ja arviointilomakkeiden täyttö sekä arviointikeskustelut ovat erinomainen keino itsearvioinnin harjoittelemiseen (itsearviointi tuntuu olevan ylivoimaisesti hankalin osa-alue opiskelijan oppimispro-sessissa), joka on olennainen osa ammatillista kasvua. Opiskelijat oli-vat sitä mieltä, että HOJKS:n yhteydessä tehtävä yksilöllinen ammat-tiosaamisen näyttösuunnitelma olisi toimivin siksi, että ei olisi montaa erilaista tilannetta, jossa pitäisi paneutua kirjalliseen suunnitteluun.

30

31

Erityisopiskelijan valmentaminen ja valmentau-tuminen ammattiosaamisen näyttöihin

Opintojen aloitusvaiheessa on tärkeää, että opiskelijan kanssa kes-kustellaan opintojen tarkoituksesta ja siitä, mitä ammatillinen perus-tutkinto tarkoittaa. Kannattaa myös käydä läpi opintojen rakenne ja keskeiset sisällöt ammattialakohtaisesta opetussuunnitelmasta. Opin-tojen toteuttamissuunnitelmasta selviää, milloin opiskellaan lähijaksol-la koulussa ja mihin ajankohtiin ja kuinka laajoina työssäoppimisjak-sot ja niihin sisältyvät ammattiosaamisen näytöt sijoittuvat.

Kannattaa käydä läpi peruskysymyksiä:

• Mikä on ammatti, johon opiskellaan ja valmistutaan? • Missä ja minkälaisissa työympäristöissä tullaan työskentele-

mään työssäoppimisjaksoilla ja valmistuttua? • Miksi ammatilliset ja yhteiset oppiaineet ovat tärkeitä? • Miksi ammatillista osaamista arvioidaan ammattiosaamisen

näytöin? • Miten arviointi toteutetaan?

Erityisopiskelijan valmentautumisessa ammattiosaamisen näyttöihin on muutamia ydinasioita, joita ei saa unohtaa:

• Opiskelija perehdytetään ammattiosaamisen näyttöihin ylei-sellä tasolla, sillä kyseessä on uusi asia kaikille osapuolille (ks. liite).

• Kirjalliset ohjeet ovat selkeitä ja helppolukuisia. • Ammattiosaamisen näyttöä harjoitellaan eri tavoin. • Opiskelijalle annetaan henkilökohtaista ohjausta. • Vertaistukeen kannustetaan. • Opiskelija opettelee oman osaamisensa arviointia. • Opiskelija vertaa omaa osaamistaan opetussuunnitelman

tavoitteisiin. • Opetussuunnitelman tavoitteet ovat yksinkertaista ja

selkeää kieltä. - helppo muodostaa käsitys opetussuunnitelman

tavoitteista. • Annetaan tukiopetusta tarvittaessa.

32


Ennen ammattiosaamisen näyttöä tärkein valmentautumistekijä on ammattityön harjoittelu. Myös ammattiosaamisen näytön kaltaisia tilanteita on hyvä harjoitella, jotta prosessi tulee tutuksi eikä enää varsinaisessa näyttötilanteessa ole pelottava.

Ammattiosaamisen näytöistä kannattaa puhua, ja niitä kannattaa käsitellä usein jotta opiskelija tietää mitä on tulossa. Asia kannattaa ottaa esille tavanomaisien työtilanteiden yhteydessä, keskustelevaan ja luonnolliseen sävyyn. Näin ammattiosaamisen näytöt ovat opiske-lijalle luonnollinen osa opiskeluja. Huomioitavaa on, että opiskelijoi-den jännittäminen ammattiosaamisen näyttöjä kohtaan johtuu usein ennen kaikkea opettajista: asia on uusi meillekin, joten siitä tehdään turhan suurta numeroa sen sijaan, että se pyrittäisiin luontevasti sisällyttämään muuhun työskentelyyn. Työpäiväkirjan täyttö ja muut kirjalliset tai kuvalliset harjoitelmat ovat hyviä valmentamaan itsearvi-ointiin ja arviointikeskusteluun.

Vaikka ammattiosaamisen näyttöjen tärkeimpiä mottoja on, että ammattiosaamisen näyttöön mennään onnistumaan eikä epäonnis-tumaan, ei kuitenkaan ole mielekästä valmentaa opiskelijaa tiettyyn eksaktiin ammattiosaamisen näyttöön. Osaamisen tulee olla laaja-alaisempaa. Valmentautumisessa voidaan kuitenkin painottaa osa-alueita, jotka ovat olennaisia ammatillisesti. Näinhän tietysti toimittai-siin, vaikka ei ammattiosaamisen näyttöä olisikaan tiedossa.

1. lukuvuosi 2. lukuvuosi 3. lukuvuosi 4. lukuvuosi

Ohjaus- ja tukitoimet

Opetussuunnitelman keskeiset sisällöt ja arviointikriteerit

Muu arviointi

Ao näyttö

OPINTOJEN ETENEMINEN E

rity

istu

en t

arpe

en t

unni

stam

inen

Ammatillinen perustutkinto ( 120 ov ) ja tutkintotodistus

Ao näyttö

Ao näyttö

Ao näyttö

Ao näyttö

Ao näyttö

TYÖ

EL

ÄM

Ä

33

Tekemiemme ammattiosaamisen näyttökokeilujen perusteella voi-daan todeta, että työelämänäytöt eivät välttämättä ole paras vaih-toehto ensiluokkalaisille. Monet työssäoppimispaikatkaan eivät ole valmiita panostamaan tällaiseen, sillä kokematon ensiluokkalainen vaatii työelämältä suurempaa panosta valmentamis- ja valmentautu-mistyössä, ja esimerkiksi harvalla pienyrittäjällä on tällaiseen varaa. On hyvä saada ensin kokemusta oppilaitosnäytöistä, jolloin prosessi arviointikäytäntöineen olisi opiskelijalle tuttu. Kaiken kaikkiaan tär-keintä on muistaa, että jokainen opiskelija on erilainen: yhdelle sopii yhdentyyppinen tapa näyttää ammattiosaamistaan ja toiselle toisen-lainen.

Opintojen ollessa jo pidemmällä työelämänäytöt koetaan hyödyllisiksi. Opiskelija saa näyttää osaamistaan aidoissa tilanteissa ja motivoituu oppimaan lisää. Ammattiosaamisen näyttöihin valmentaudutaan työs-säoppimisen ohella oman ammatillisen varmuuden kasvaessa.

Työssäoppimispaikat suunnitellaan opiskelijan lähtökohdista, jolloin voidaan ottaa huomioon opiskelijan yksilölliset tarpeet. Kaikille eivät sovi kaikki työt ja työpaikat, vaan henkilökohtaiset vahvuudet pitää ot-taa huomioon. Kun kaikilla osapuolilla on tiedossa opiskelijan erityis-tuen tarpeet ja vahvuusalueet, ammattiosaamisen näyttöihin voidaan valmentautua realistisin tavoittein ja ammatillista kasvua tukevasti.

Opiskelijoita työelämänäytöt tuntuvat pelottavan enemmän kuin oppilaitosnäytöt. Ongelma toivottavasti katoaa, kun opiskelijat saavat enemmän kokemusta työelämänäytöistä ja ymmärtävät, että ne ovat todennäköisesti aivan tavallisia työtehtäviä työssäoppimisjaksolla eivätkä pelottavia koetilanteita.

Oppilaitosnäytöissä tutut luokkatoverit tuntuvat turvallisilta ja tehtävät ovat kaikille samat, eikä muutenkin jännittävää tilannetta pahenna vieras paikka. Oppilaitosnäyttöihin voidaan valmentautua normaalin kouluarjen puitteissa. Vertaistuki on voimakasta ja se koetaan tarpeel-liseksi. Opiskelijat, jotka ovat olleet mukana näyttökokeiluissamme, toivovatkin oppilaitosnäyttöjä enemmän.

34

35

Erityisopiskelijan ammattiosaamisen näytön aikainen ohjaus

Lähtökohtana ammattiosaamisen näyttöjen kehittämisessä on ollut oppimista tukevien opetusjärjestelyjen sekä ohjaus- ja tukipalvelujen luominen yhteistyössä työelämän kanssa. Olennaisena periaatteena on se, että ammattiosaamisen näytöt eivät saa lisätä opiskelijoilla opintojen keskeyttämisiä. Tarkoituksena on motivoida heitä ammatil-liseen kasvuun näyttämällä käytännönläheisellä tavalla ammatillista osaamistaan.

Erityisopiskelijalla on ammattiosaamisen näytöissä aivan samat tarpeet kuin muillakin: Opiskelijalla on oikeus saada riittävästi tietoa ammattiosaamisen näytöistä. Hänellä on oikeus saada yksilöllistä tu-kea ja ohjausta ennen ammattiosaamisen näyttöä, sen aikana ja sen jälkeen sekä ennen kaikkea saada näyttää ammatillista osaamistaan. Jokaiselle opiskelijalle taataan tasavertaiset mahdollisuudet osoittaa osaamistaan.

Käytännössä (erityis)opiskelijaa ohjataan ammattiosaamisen näytöis-sä siten, että

• tehdään yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelmayhdessä opettajan ja/tai työpaikkaohjaajan kanssa

• harjoitellaan ammattiosaamisen näytössä näytettäviä opin-tokokonaisuuden keskeisten sisältöjen työtehtäviä riittäväs-ti, niin että opiskelija hallitsee ne ammattiosaamisen näyt-töön mennessään

• annetaan tarvittaessa tukiopetusta tai lisäohjausta ennen ammattiosaamisen näyttöä

• käydään läpi opintokokonaisuuden keskeiset sisällöt ja arvi-ointikriteerit opetussuunnitelmasta

• harjoitellaan itsearviointia • tutustutaan näyttöympäristöön • luodaan mahdollisimman rento näyttöilmapiiri • annetaan selkeät työohjeet ammattiosaamisen näytön alka-

essa • poistetaan jännitystä esim. keskustelemalla • annetaan ohjausta ja ollaan luonnollisessa vuorovaikutuk-

sessa opiskelijaan ammattiosaamisen näytön aikana • kannustetaan opiskelijaa ammattiosaamisen näytön aikana • arviointikeskustelussa kannustetaan ja tuodaan esiin opis-

kelijan vahvuudet ja kehittämisalueet • laaja-alainen erityisopettaja on mukana ammattiosaamisen

näytöissä jos opiskelijalla on luki-, hahmotus- yms. vaikeuksia.

36

Erilaiselle oppijalle ammattitaitovaatimukset ovat samat kuin muille-kin. Ohjeiden ja tehtävänantojen pitää olla selkeitä ja tekstin lyhyttä ja ymmärrettävää. Opiskelija on mukana ammattiosaamisen näytön suunnitteluvaiheesta arviointiin.

Tavoitteena on, että jokainen ammattiosaamisen näyttöön osallistuva opiskelija onnistuu siinä, eli häntä on siis riittävästi ohjattu sen suorit-tamiseksi hyväksyttävästi.

Ammattiosaamisen näytön aikainen ohjaus

Ammattiosaamisen näytön alkaessa • käydään tarvittaessa läpi vielä ammattiosaamisen näyttö-

suunnitelma - ammattiosaamisen näytön toteutus - tuen ja ohjauksen tarve • selostetaan tilanne - kuvataan näytön eteneminen - muistutetaan pelisäännöistä • käydään läpi tehtävä ja varmistetaan ymmärtäminen.

Ammattiosaamisen näytön aikana • opiskelija saa yksilöllistä ohjausta tarvitessaan työpaikkaoh-

jaajalta ja/tai opettajalta • opiskelija saa vertaistukea työ- tai opiskelukavereiltaan • opiskelija saa kannustavaa palautetta ja tukea kynnyskoh-

dissa.

Ammattiosaamisen näytön loppuessa • arviointikeskustelu - käydään mielellään välittömästi ammattiosaamisen

näytön jälkeen - arviointi on kannustavaa ja monipuolista - opiskelijan itsearviointi, omien tuntemuksien läpikäy-

minen - vahvuuksista ja kehittämisalueista keskustellaan, ja

ne kirjataan myös arviointilomakkeelle - sovitaan mahdollisesta uusintanäytöstä ja tukitoimista

ennen sitä.

37


Erityisopiskelijaa, kuten kaikkia muitakin opiskelijoita, pitää ohjata ammattiosaamisen näytöissä, sillä ammattiosaamisen näytöt eivät ole kisällin- tai mestarinnäyttöjä tai ammattitutkintonäyttöjä.

Ohjausta annetaan tarpeen vaatiessa. Ammattiosaamisen näytön aikaisen ohjauksen määrään vaikuttaa suoraan se, kuinka hyvin ennakkosuunnitelma on tehty ja läpikäyty. Jos ohjauksen määrä am-mattiosaamisen näytön aikana vaikuttaa arvosanaan, on se kirjattava etukäteen ammattiosaamisen näyttösuunnitelmaan. Opettajan oma ammattitaito arvioinnissa on olennaista, kun arvioidaan ohjauksen määrää ammattiosaamisen näytön aikana.

Tärkeää on ammattiosaamisen näytön aikainen välitön ilmapiiri, joka ei ahdista. Kysellä saa ja kommunikointi muiden kanssa on suotavaa. Ammattiosaamisen näytöissä ei ole kysymys vanhanaikaisista koeti-lanteista, joissa suoritus piti tehdä ehdottoman yksin. Ammattiosaami-sen näytöissä saa auttaa kaveria ja keskustella ongelmista yhdessä. Rauhallisen näyttöympäristön järjestäminen tarvittaessa tulee olla mahdollista.

Kriisipisteissä opettajan tai työpaikkaohjaajan tulee puuttua tilantee-seen välittömästi, jotta jokin toisarvoinen kynnys ei pilaa koko suori-tusta.

Opettajalta menee yhteen työelämänäyttöön noin kaksi päivää työai-kaa (suunnittelu, järjestely, ohjaus, arviointi). Tämä on resurssikysy-mys, johon on syytä kiinnittää huomiota.

Ammattiosaamisen näytön aikaisen ohjauksen määrä askarrutti opis-kelijoita: onko ammattiosaamisen näyttötilanne verrattavissa koetilan-teeseen, vai saako siinä kysellä ja keskustella. Opiskelijat toivoivat, että ammattiosaamisen näytössä saisi tehdä tehtävää omaan tahtiin ja tyyliin, mutta jos etenemisessä tulee ongelmia, niin voisi myös kysellä työ- tai koulukavereilta, opettajalta tai työpaikkaohjaajalta. Merkille pantavaa on, etteivät opiskelijat edes halua jatkuvaa ohjausta vaan tahtovat näyttää osaamistaan.

38

Eräs näyttökokeiluihin osallistunut opettaja esitti purjevenevertauksen:

”Kun purjevene on lähdössä rannasta, sitä

pitää ohjata karikoiden ja kapeikkojen ohi,

mutta kun se pääsee avomerelle, ohjauksen

määrää voi vähentää radikaalisti.”

39

Erityisopiskelijan arviointi ammattiosaamisen näytöissä

Ammattiosaamisen näytön arviointi

• Ammattiosaamisen näytön arvioivat opettaja ja työelämänedustaja yhdessä tai erikseen.

• Opiskelija tekee itsearviointia. • Arvioitsijat käyttävät yhteisiä arviointikriteereitä. • Arviointikeskustelu dokumentoidaan arviointilomakkeelle.

Erityisopiskelijan arvioinnin keskeisiä kysymyksiä

• Miten arviointi olisi tasapuolista? - arviointimenetelmät - vaihtoehtoiset tavat dokumentoida • Miten opettajilla ja työpaikkaohjaajilla olisi riittävästi tietoa ja

taitoa erityistarpeiden tunnistamiseen?

Erityisopiskelijan arviointi ammattiosaamisen näytöissä

• Arvioitsijat pystyvät arvioimaan opiskelijan erityistarpeen luonteen ja sen vaikutukset tehtävien suorittamiseen:

- erityisopetuksellinen ammattitaito - työpaikkaohjaajien perehdyttäminen ja koulutus. • Ammattiosaamisen näytön suorittamiseen liittyvät erityisjär-

jestelyt (esim. lisäaika, suullinen täydentäminen, laaja-alai-sen erityisopettajan tuki kirjallisissa tehtävissä) eivät alenna arvosanaa.

• Arvioinnin kohteet ja kriteerit on määritelty selkeästi ja ymmärrettävästi, ja ne käydään läpi opiskelijan kanssa en-nen ammattiosaamisen näyttöä.

• Sallitaan erilaiset tavat osoittaa ammattitaitoa. • Arvioinnin kohteet ja kriteerit pysyvät samoina vaikka am-

mattiosaamisen näytön toteutusta on yksilöllistetty. • Tuen ja ohjauksen määrä voi vaikuttaa arviointiin, mutta se

on määriteltävä ennen ammattiosaamisen näyttöä. • Tarvittaessa ammattiosaamisen näytölle laaditaan mukaute-

tut arvioinnin kriteerit.

40

• Mukauttamismahdollisuus: - Kun opiskelija suorittaa mukautetuin tavoittein opinto-

kokonaisuutta, hänellä on oikeus suorittaa myös am-mattiosaamisen näyttö mukautetuin kriteerein.

- Ammattiosaamisen näytön toteutuksessa huomioi-daan opiskelijan yksilölliset tarpeet ja niiden vaikutus arviointiin.

- Opiskelijalle jää edelleen mahdollisuus suorittaa joko koko ammattiosaamisen näyttö tai sen osia yleisten tavoitteiden mukaisesti.

- Työpaikkaohjaajaa ja opiskelijaa ohjataan mukautet-tujen kriteereiden käytössä.

- Mukautus on kirjattu opiskelijan HOJKS:aan.


Arviointikriteerien tulee olla selkeitä, mutta ei liian yksityiskohtaisia, jotta ne ovat sovellettavissa erityyppisiin näyttötehtäviin. Yleisellä tasolla olevat kriteerit ovat parempia, sillä niitä voidaan käyttää hyvin erityyppisissä ammattiosaamisen näytöissä.

Onko valtakunnallisissa näyttöaineistoissa ammattiosaamisen näyt-töjen arvioinnissa hiukan liikaa painotettu yleisiä kansalaistaitoja (kaikkien alojen yhteinen ydinosaaminen, yhteiset painotukset)? Eikö ammatillisen osaamisen arviointi ole kuitenkin pääasia ammatillisen kasvun ja työllistymisen kannalta? Kysymys ei ole siitä, etteivätkö yleiset kansalaistaidot olisi tärkeitä kun arvioidaan opiskelijan kykyjä sijoittua työelämään vaan siitä, onko niitä tarpeen arvioida jokaisessa työnäytössä. Useimmissa ammateissa löytyy myös sellaisia osa-alu-eita, joissa ei tarvitse hallita laaja-alaisesti koko ammattialaa. Tällöin yleiset kansalaistaidot (sosiaalisuus, ongelmanratkaisutaidot yms.) nousevat tärkeämmiksi tekijöiksi.

Ehdotuksena on, että kansalaistaitoja arvioitaisiin lähinnä jatkuvassa näytössä, joka on olennainen osa arviointia edelleenkin. Jatkuvalla näytöllä havainnoidaan ja arvioidaan opiskelijan kehittymistä koko opiskeluajan. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan lähtötaso ja hänelle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Tavoitteena on nuo-ren kasvun ja kehittymisen tukeminen.

41

Koulun rooli on antaa edellytykset toimia ammatissa, varsinainen ammattityö opitaan työpaikalla. Ammattiosaamisen työkeskeisessä, tarkoin ajallisesti rajatussa näytössä voidaan yleisiä kansalaistaitoja mittaavat arviointikriteerit jättää pois.Arviointikeskustelu on olennaisin osa ammattiosaamisen näytön arviointia. Siinä voidaan opiskelijan kanssa käydä vielä läpi koko ammattiosaamisen näytön prosessi, ja näin saadaan tietoa prosessin-hallinnasta.

Arviointikriteerit tuntuvat olevan vaikea aihe opiskelijoille. Esimerkiksi valtakunnallisten kriteerien kieli on niin kaukana opiskelijan kielestä, että sitä on vaikea ymmärtää. Olisikin tärkeää, että arviointikriteerit saataisiin muokatuksi luettavaan selkokieliseen muotoon (myös työ-paikkaohjaajien ja miksei myös opettajien tehtävän helpottamiseksi).

Myös arviointikriteerien käyttöä olisi hyvä harjoitella ennen näyttöä. Näin poistettaisiin yksi suuri pelon aihe ammattiosaamisen näytöistä, sillä itsearviointi on ylivoimaisesti hankalin osa-alue ammattiosaami-sen näyttöprosessia.

Arviointikriteereistä on laadittava selkokieliset versiot. Tämä helpottaa opiskelijan ja työpaikkaohjaajan arviointitehtävää − hehän eivät ole arvioinnin ammattilaisia. Opetussuunnitelman keskeiset sisällöt voisi-vat olla arviointikriteerien liitteenä.

42

YLEISIÄ ARVIOINTIOHJEITA ARVIOINTIKOHTEITTAIN

1. Työtehtävien hallinta:

Seurataan

• opiskelijan tekemien materiaalivalintojen oikeellisuutta ja sitä, pystyykö hän saattamaan materiaalit käyttökuntoon

• kuinka hyvin hän hallitsee käyttämänsä työmenetelmän ja käyttääkö hän tehokkaasti työssä tarvittavia työvälineitä

• kuinka hyvin hän huolehtii työvälineistään työn päätyttyä ja onko hän osannut määritellä oikein tarvitsemansa materiaa-lin määrän.

2. Työprosessin hallinta:

Seurataan

• kykeneekö opiskelija osallistumaan oman työnsä suunnitte-luun ja miten hyvin hän ymmärtää eri työvaiheiden tarkoi-tuksen

• kuinka itseohjautuvasti hän kykenee siirtymään työvaihees-ta seuraavaan ja saattamaan työnsä valmiiksi

• kuinka hyvin opiskelijan näytössä valmistama tuotos vastaasille asetettuja kokonaisvaatimuksia.

3. Työn perustana olevan tiedon hallinta:

Seurataan

• miten hyvin näytön antaja tuntee työssä tarvittavan tieto-pohjan ja pystyy soveltamaan tietoa työn suorittamisessakiitettävän tuloksen saavuttamiseksi.

43

4. Työturvallisuuden hallinta:

Seurataan

• onko opiskelijalla tehtäväänsä nähden riittävän hyvät tiedottyökyvyn ylläpitämisestä ja työhön liittyvistä vaaratekijöistä

• noudattaako hän työstä annettuja turvallisuusohjeita ja mää-räyksiä

• kykeneekö hän suunnittelemaan itselleen ergonomisesti terveellisen työympäristön.

5. Kaikille aloille yhteinen yleisosaaminen:

Arvioidaan

• oppimistaitoja (tiedonhankintavalmiudet) • ongelmanratkaisutaitoja (joustavuus, innovatiivisuus) • vuorovaikutus- ja viestintätaitoja (suullinen ja kirjallinen vies

tintä, tietotekniikan käyttö) • yhteistyötaitoja (kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kans

sa, toisten ihmisten huomioon ottaminen) • eettisiä ja esteettisiä taitoja (vastuuntuntoisuus, kauneus- ja

kulttuuriarvojen ymmärrys).

6. Yhteiset painotukset:

Opiskelijan valmiudet

• kestävän kehityksen edistämiseen (säästäväisyys, jätteistä huolehtiminen)

• teknologian ja tietotekniikan hyödyntämiseen (Internet ym.) • yrittäjyyteen (oma-aloitteisuus, kekseliäisyys, oman työn

arvostus yms.) • laadukkaaseen ja asiakaslähtöiseen toimintaan (laadunhal

linta, asiakasajattelu ym.) • kuluttajaosaamiseen (oikeudet, vastuut, velvollisuudet ym.).

44

45

Kuvaus ammattiosaamisen näytön tekemisestä

PINTAKÄSITTELYALAN YLEISOSAAMINEN, 20 ov

Ammattiosaamisen näyttötehtävä:

Aiemmin pintakäsitellyn työkalupakin pintakäsittely

Pintakäsittelyalan yleisosaaminen, keskeiset sisällöt:

• kone- ja laitetuntemus ja käsityövälineiden käyttö sekä pinta-käsittelylaitteiden huolto

• materiaalien tuntemus, pintakäsittelyn ja esikäsittelytöiden perusteet ja piirtäminen

• työ- ja toimintakyvystä huolehtiminen, työturvallisuus ja henkilö-kohtaisten suojainten käyttö

• ympäristönsuojelun perusteet ja jätehuolto

• suunnitelmallisuus, joustavuus ja ongelmanratkaisuvalmiudet työsuorituksessa, itsearviointi ja itsensä kehittäminen.

Toteutus:

Opiskelija tekee omaan työkalupakkiinsa työselityksen ja sen perus-teella pintakäsittelyn. Aikaa varataan viisi työpäivää, joiden aikana opiskelija suorittaa ammattiosaamisen näytön.

Opintokokonaisuuden keskeiset sisällöt toteutuvat hyvin, kun pintakäsittely-yhdistelmä sisältää seuraavat työtehtävät: - vanhan pintakäsittelyn poisto - pohjamaalaus käsityökaluin tai ruiskuttamalla - tarvittavat kittaukset ja silotukset - välimaalin sävytys - välimaalaus/-kset ruiskuttamalla - valmismaalin sävytys - valmiiksi maalaus käsityökaluin - sabloonan valmistus ja käyttö.

46

47

Opiskelija täyttää ns. prosessipäiväkirjaa koko suorituksensa ajan, jotta hän voi arvioitsijan kanssa palata eri työvaiheisiin ja niihin pe-rusteisiin, joiden pohjalta hän on kussakin tilanteessa tehnyt kunkin valinnan. Päiväkirjan ei ole tarkoitus olla äidinkielellisesti arvioitavissa vaan ainoastaan tukena opiskelijalle itselleen ja arvioitsijoille.

Ammattiosaamisen näytön vaiheet:

ennen - yksilöllisen ammattiosaamisen näyttösuunnitelman laatimi-

nen yhdessä opettajan kanssa - opintokokonaisuuden keskeisten sisältöjen ja arviointikriteeri-

en läpi käyminen - riittävä opastus ammattiosaamisen näytössä oleviin tehtä-

viin, myös prosessipäiväkirjan pitoon.aikana - pintakäsittelytöiden tekeminen - sähkö- ym. laitteiden käyttö - käsityökalujen käyttö - työvälineiden huolto - ympäristön suojelu, jätehuolto - työturvallisuuden huomioonottaminen.jälkeen - arviointikeskustelu.

Arvioitsijat:

Oma opettaja ja työelämän edustaja. Opiskelija tekee itsearviointia.

Ammattiosaamisen näytön käytännön toteutus:

Ammattiosaamisen näyttö tapahtuu ryhmänäyttönä oppilaitoksessa. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijalle tämä on luonteva ratkaisu, kun ei vielä ole kokemusta työelämästä.Opiskelija perehdytetään ammattiosaamisen näytössä näytettäviin töihin ensimmäisen lukuvuoden aikana.

Opiskelija tekee ammattiosaamisen näytössä kokonaisvaltaisen pintakäsittelysuunnitelman ja -toteutuksen aiemmin pintakäsiteltyyn työkalupakkiin.

48

49

Ammattiosaamisen näyttö tehdään itsenäisesti, mutta siinä toimitaan osana työyhteisöä (muut ryhmän opiskelijat), jolloin joustavuus, vuo-rovaikutustaidot ja ongelmatilanteiden hallinta ovat tärkeässä roolis-sa.

Ammattiosaamisen näytön aikana seurataan työturvallisuus- ja ympä-ristönsuojelutoimintaa ja jätehuoltoa.

Ammattiosaamisen näytössä seurataan sitä, valitseeko opiskelija oikeat työvälineet, materiaalit ja työtavat sekä tietenkin kädentaitoja. Prosessipäiväkirja on olennainen osa näyttöä. Myös töiden organi-sointi niin, että kuivumisajat otetaan huomioon, on tärkeää.

50

PINTAKÄSITTELYALAN YLEISOSAAMISEN (20 ov) ammattiosaamisen näyttö

Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Ympäristö Pintakäsittelyalan yleisosaamisen (20 ov) ammattiosaamisen näyttötoteutettiin Keskuspuiston ammattiopiston maalaamon tiloissa. Näyttöympäristö oli rauhallinen, sillä paikalla olivat vain ammattiosaa-misen näyttöön osallistuvat opiskelijat. Muut opiskelijat olivat työssä-oppimassa.

Tehtävä Näyttötehtävänä oli aiemmin pintakäsitellyn työkalupakin maalinpoisto ja uudelleen pintakäsittely etukäteen annettujen ohjeiden mukaisesti.Ammattiosaamisen näytössä seurattiin opiskelijan valmiuksia pinta-käsittelyalan yleisosaamiseen: onko opiskelija oppinut ensimmäisen lukuvuoden aikana sen, mitä opetussuunnitelman mukaan on pitänyt-kin.

PerehdyttäminenOpiskelijoille pidettiin ammattiosaamisen näyttöihin perehdyttävä tilaisuus jo kuukausia ennen näyttöä. Tarkoitus oli hälventää mahdol-lisia ammattiosaamisen näyttöihin kohdistuvia pelkoja. Opiskelijoiden kanssa oli käyty etukäteen läpi opetussuunnitelma ja keskeiset sisäl-löt henkilökohtaisissa keskusteluissa, joissa sovittiin myös kehitettävi-en osa-alueiden harjoittelemisesta ennen näyttöä. Opiskelijat laativat yhdessä opettajan kanssa yksilölliset ammattiosaamisen näyttösuun-nitelmat ja ammattiosaamisen näytön aikataulusuunnitelmat edellisel-lä viikolla ennen ammattiosaamisen näyttöä.

OhjausOpiskelijoita ohjattiin ennen ammattiosaamisen näyttöä, sen aikana ja jälkeen tarvittaessa. Ohjaajina toimivat niin ammattiosaamisen näy-tön arvioijat kuin myös luokkatoverit. Keskinäinen kanssakäyminen oli vilkasta ja todettiinkin, että sellaista se on oikeallakin työmaalla. Lomakkeiden ym. kirjoitustehtävien tekemisessä auttoi tarvittaessa laaja-alainen erityisopettaja. Yhden opiskelijan kohdalla todettiin, että ohjauksen tarve oli niin suuri, että ammattiosaamisen näyttö arvioitiin mukautetuin arviointikriteerein.

51

ArviointiArviointikeskustelussa täytettiin ammattiosaamisen näytön arviointilo-make/näyttöpöytäkirja keskustelun pohjalta. Keskustelussa käytettiin hyväksi opiskelijan näytön aikana pitämää työpäiväkirjaa. Keskuste-lussa otettiin esiin niin opiskelijan vahvuudet kuin myös kehittämisalu-eet.

OsallistujatAmmattiosaamisen näyttöön osallistui maalariopiskelijoiden ensim-mäinen vuosikurssi. Poissa oli kaksi opiskelijaa yhdeksästä. Ammat-tiosaamisen näytön suorittivat hyväksytysti kaikki osallistuneet, ja yksi opiskelija arvioitiin mukautetuin arviointikriteerein.

Opiskelijat ovat kaikki erityisopiskelijoita. Heidän taustaltaan löytyy monenlaista erityistuen tarvetta. Olennaista on, että näin heterogeeni-nen ryhmä toimi hienosti yhdessä ja vertaistuki oli voimakasta.

PalautePerehdyttämisestä huolimatta opiskelijat pitivät etukäteen ammat-tiosaamisen näyttöä laajana ja hiukan pelottavana. Ammattiosaami-sen näytön aikana suurin osa opiskelijoista sai onnistumisen elä-myksiä siitä, että he ehtivät tehdä kaikki työvaiheet ja saivat uskoa itseensä ja ammattiosaamiseensa. Yleisen mielipiteen mukaan ammattiosaamisen näyttö oli sopivan vaativa.

Arvioitsijoiden mielestä ammattiosaamisen näyttö sisälsi opintokoko-naisuuden tärkeimmät keskeiset sisällöt ja antoi hyvin kuvaa opiskeli-jan senhetkisestä ammattiosaamisesta.

Huomioon otettavaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kohdallaEnnen ammattiosaamisen näyttöä jokaisen opiskelijan kanssa käytiin henkilökohtaisesti läpi ammattiosaamisen näytön sisältö ja mahdolli-set tukitoimenpiteet. Opiskelijoille oli järjestetty rauhallinen näyttöym-päristö ja jokaisella oli tiedossa, että tukea saa pyydettäessä. Lukivai-keuksisien opiskelijoiden apuna oli ammattiosaamisen näytön aikana laaja-alainen erityisopettaja, joka tarvittaessa auttoi mm. lomakkeiden täytössä. Työpäiväkirjasta on laadittu myös selkokielinen versio. Ammattiosaamisen näyttö voitiin tarvittaessa arvioida mukautetuin arviointikriteerein. Arviointikeskusteluissa kartoitettiin vahvuuksia ja kehittämiskohteita.

52

KehittämisalueetEnnen ammattiosaamisen näyttöä annettavaan ohjaukseen ja tukeen voisi satsata vielä enemmän. Pelkoa ammattiosaamisen näyttöä kohtaan ilmeni, vaikka opiskelijat pyrittiinkin perehdyttämään hyvis-sä ajoin ennen näyttöä. Ryhmänäytön mielekkyydestä voidaan olla montaa mieltä: onko se stressaavaa joillekin opiskelijoille, kun koko ajan arvioitsijoiden on mahdollista verrata opiskelijoiden töitä keske-nään. Uskomme kuitenkin, että tässä näyttökokeilussa ei ongelmia tämän suhteen syntynyt. Oppilaitoksessa suoritettava ryhmänäyttö on kokemuksiemme mukaan sopiva tapa mitata ammattiosaamista ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoilta. Ryhmänäyttöä suunniteltaes-sa on hyvä muistaa, että arviointikeskusteluihin menee aikaa noin 45 minuuttia opiskelijaa kohti.

53

Yhteenveto ja pohdintaa

Kokemuksia tähän näyttöoppaaseen on saatu Keskuspuiston ammat-tiopistolla toteutettavan ammattiosaamisen näyttöjä kehittävän Valmis näyttöön! -projektin ammattiosaamisen näyttökokeiluista ja niissä esille nousseista haasteista. Projektiin osallistui ja ammattiosaamisen näyttöjä pilotointivaiheessa toteutti Keskuspuiston ammattiopistolta kone- ja metalliala, sähköala sekä pintakäsittelyala. Jokaisesta näi-den tutkintoalojen kokeilunäytöstä on tehty kehittämämme ns. ”case”-rungon pohjalta ammattiosaamisen näytön kuvaus. Kuvaukset ovat sisältäneet ammattiosaamisen näyttöön valmistautumisen, näytön toteutuksen, arvioinnin ja kehittämishaasteiden kuvauksen. Tutkinto-alojen opettajia, työelämäedustajia ja näyttöihin osallistuneita opiske-lijoita on haastateltu ennen ammattiosaamisen näyttöjä, niiden aikana ja niiden jälkeen.

Näyttökokeilut

Valmis näyttöön! -projektissa on toteutettu ammattiosaamisen näyt-tökokeiluja kolmella ammattialalla Keskuspuiston ammattiopistossa. Huomiota kiinnitettiin erityisesti seuraaviin osa-alueisiin:

• näytön toteutus - milloin, missä ja miten näyttö suoritettiin - näytön sisältö

- ohjeiden ja tehtävän annon kuvaus – valmistautuminen näyttöön

- ohjausresurssit - arvioinnin toteutustavat.

• osallistujat - opiskelijat - taustatietoja - poissaolijat - hyväksytysti suorittaneet ja hylätyt - arvioitsijat - opettajat - työelämäedustajat

• palaute - opiskelijat - opettajat - työelämäedustajat.

54

• huomioon otettavaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoi-den näytöissä

- minkälaisia erityisiä toimenpiteitä erityisopiskelijat tarvitsevat näytön suorittamisessa

- minkälaista ohjausta ja tukea erityisopiskelijat tarvit-sevat ennen näyttöä ja sen jälkeen.

• kehittämisalueet - missä olisi kehittämisen varaa - ehdotuksia kehittämiskohteiksi.

Ammattiosaamisen näyttökokeiluista on saatu arvokasta tietoa näyt-töaineistojen soveltamisesta erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamiseen. Kokeilujen aikana on selkeästi noussut esille ammattiosaamisen näyttöihin valmentautumi-sen tärkeys ja tavoitteiden läpikäyminen perusteellisesti ennen varsi-naista toteutusvaihetta. Ammattiosaamisen näytön suunnitteluun täy-tyy varata riittävästi aikaa ja kaikkien siihen osallistuvien osapuolten on tiedettävä, mitä siinä tullaan tekemään, mitkä ovat ammattiosaa-misen näytön tavoitteet ja miten se arvioidaan eli mitkä ovat ammat-tiosaamisen näytön arviointikriteerit. Opiskelijan tulee myös saada riittävästi harjoitusta itsearvioinnissa. Ohjaukseen ammattiosaamisen näytön aikana on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Työpaikalla toteutettujen ammattiosaamisen näyttöjen kokemukset osoittavat että ammattiosaamisen näytöissä on valmistauduttava myös ennalta arvaamattomiin elementteihin. Näyttötilanteessa työpai-kalla saattaa tilanne muuttua niin, että ammattiosaamisen näyttöä ei voidakaan viedä läpi ennalta suunnitellulla tavalla. Tämän kaltaisen tilanteen jälkeen pidettävä arviointikeskustelu on silloin erittäin tär-keä. Arviointikeskustelussa tulee käydä tarkkaan näyttötilanne läpi ja analysoida ammattiosaamisen näytön muuttumiseen johtaneet syyt ja arvioida se myös muuttuneesta näkökulmasta. Toisaalta yllätykset työpaikalla voivat olla myös toisensuuntaisia, mikä mahdollistaakin opintokokonaisuuden näyttämisen kokonaisuudessaan. Myös näihin tilanteisiin on syytä varautua jo etukäteen.

Opiskelijoiden kommentit ammattiosaamisen näyttökokeiluista ovat olleet pääsääntöisesti hyvin positiivisia. Ammattiosaamisen näytöt on koettu mielekkäänä tapana toteuttaa arviointia, ja ne ovat opiskelijoi-den mielestä mitanneet hyvin heidän senhetkistä osaamistaan. Kokei-lut ovat olleet heidän näkökulmastaan myös erinomaisia itsearvioinnin kannalta.

55

Opettajien näkökulma ammattiosaamisen näyttöihin on myös ollut erittäin positiivinen ja innostunut. Ammattiosaamisen näytöt koetaan opetusta ja arviointia piristäväksi muutokseksi. Myös opiskelijoiden positiiviset palautteet ovat antaneet uskoa opettajille siitä, että am-mattiosaamisen näyttöjä kannattaa kehittää. Kehittämistyö tulee vaatimaan aikaa ja monta asiaa on vielä selvittämättä, mutta mahdol-lisuudet uuden erittäin toimivan työskentelytavan löytämiseksi ovat olemassa.

Palaute/opiskelijat

• Työnäyttö on mielekäs tapa mitata ammattiosaamista: - ”tässä oppi enempi kun koko syksyn aikana yhteen-

sä” - ”oli hyvä kokeilla tehdä itse koko homma” - ”kyllähän tää teoriakokeet hakkaa pätevyydellään” - ”hyvä, sai arvioida itseään” - ”kerrankin voi oikeasti osoittaa mitä osaa”. • Monet kertoivat oppineensa vielä ammattiosaamisen näytön

aikana näytettävästä opintokokonaisuudesta. • Aikaa näytön suorittamiseen on tarpeeksi. • Itsearviointi on vaikein osa-alue. • Opiskelijat arvioivat suoriutuneensa näytöstä ”kohtuullisen

hyvin”. • Ammattiosaamisen näytössä oli hyvää se, että se oli ”aika

laaja-alainen kokonaisuus”. • Vaikeusasteeksi määriteltiin ”sopivan helppo”. • Ammattiosaamisen näyttö on motivoivampi osaamisen näyt-

tämistapa kuin kirjallinen koe. • Ongelmakohdat syntyivät käytettävän tilan rauhattomuudes-

ta.

Palaute/opettajat

• Ammattiosaamisen näyttö mittaa ammattiosaamista hyvin. • Kun käytettävissä on sopiva tila, riittävästi aikaa ja sopivasti

ohjausta on ammattiosaamisen näyttö toimiva. • Ammattiosaamisen näyttöä ei kannata yrittää tehdä nor-

maalien oppituntien puitteissa. • Opiskelijat ottivat tilanteen vakavasti ja olivat motivoituneita. • Arvioitsijakoulutus olisi ensiarvoisen tärkeää.

56

Palaute / työelämän edustajat

• Työpaikkaohjaajakoulutusta tarvitaan. • Mistä aika ammattiosaamisen näyttöjen suunnitteluun? • Ohjaus työmaalla ei ole ongelma. • Mukavaa, kun itse saa vaikuttaa opintojen sisältöihin.

Huomioon otettavaa erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan kohdalla

• Ohjausta tarvitaan melko paljon. • Vain muutama opiskelija tekee näytön käytännöllisesti kat-

soen itsenäisesti. • Ohjauksen paljouteen voi vaikuttaa se, että tutut opettajat-

ovat läsnä tutussa ympäristössä, joten neuvoa tulee kysyt-tyä, vaikkei sitä välttämättä niin olisi tarvittukaan.

• Opiskelijoiden palautteessa tuli esiin, että näyttöä tehdessäkin vielä oppii, mikä luultavasti johtuu siitä, että näyttö muistuttaa normaalia oppimistilannetta.

• Erityisen tuen tarve ilmenee lähinnä kappaleen hahmottamiseksi työpiirustuksesta.

• Yksilölliset lievät fyysiset rakenneoireet, esim. selkä- ja jal-kavammat tai -sairaudet, vaativat apuvälineiksi ergonomiset tauko- tai työtuolit ja jaloittelutaukoja.

• Toiminnan tulee tapahtua sopivan pienissä ryhmissä. • Hyvin merkittäväksi asiaksi nousee ryhmän koko ja rauhalli-

nen työympäristö: - Ammattiosaamisen näyttöä suorittava ryhmä ei saisi

olla kahta henkilöä suurempi, jos ohjaajana on vain yksi henkilö.

- Suurissa ryhmissä yleinen häly nousee ongelmaksi. - Erityistä tukea tarvitsevilla oppilailla tämä voi äärim-

mäisyydessään korostua jopa niin, että jokaista oppi-lasta kohden tarvittaisiin yksi ohjaaja.

• Erityisen tuen tarve vaihtelee suuresti. • Pienet ryhmät edesauttavat välittömän, rauhallisen työilma-

piirin saavuttamisessa. • Erityistä tukea vaativien oppilaiden ammattiosaamisen näy-

töissä ei kärsivällisen ja kannustavan opettajan tai ohjaajan merkitystä voi koskaan liiaksi korostaa.

• Opiskelijan kanssa on yksityis- ja henkilökohtaisesti käytä-vä läpi, mitä ammattiosaamisen näyttö sisältää, miksi se tehdään ja mihin se vaikuttaa.

57

• Ammattiosaamisen näytössä näytettävät taidot opetellaan ja niiden tarpeellisuus perustellaan.

• Oppimisvaikeuksista kärsivälle opiskelijalle luodaan sel-laiset olosuhteet, joissa hän voi vaikeudestaan huolimatta näyttää ammattiosaamisensa (esim. laaja-alaisen erityis-opettajan tuki kirjoitustehtävissä, häiriöttömän näyttöympä-ristön luominen ja tukiopetus).

• Työpäiväkirjasta on tehty selkokielinen versio, jota laa-ja-alainen erityisopettaja täyttää yhdessä sellaisten opiske-lijoiden kanssa, joilla on lukivaikeus (työpäiväkirjan täyttä-miseen on laadittu ohjeisto, joka käydään läpi jokaisen opis-kelijan kanssa henkilökohtaisesti).

• Jokainen opiskelija saa yksilöllistä ohjausta ennen näyttöäja sen aikana.

Kehittämisalueita

• Opiskelijoille pitää ennen ammattiosaamisen näyttöä seik-kaperäisesti kertoa sen tarkoitus opiskelussa.

• Opiskelijoille on tehtävä selväksi se, että ammattiosaamisen näyttö on osa opintoja.

• Ammattiosaamisen näytön käytännön järjestelyihin kan-nattaa panostaa, ettei esim. opiskelijoiden tarvitsemia ma-teriaaleja jouduta kiireessä etsimään juuri ennen ammat-tiosaamisen näytön alkamista.

• Ammattiosaamisen näytöt ensimmäisenä opiskeluvuonna on syytä järjestää mahdollisimman myöhään keväällä.

• Lomakkeiden on oltava yksinkertaisia. • Arvioinnin kriteerit on suunniteltava opintokokonaisuuksit

tain. • Työsuunnitelma voitaisiin laatia tietokoneella, jolloin symbo

lien käyttäminen voisi helpottaa lukivaikeuksista opiskelijaa jännittävässä tilanteessa.

• Ammattiosaamisen näyttöjä pitää harjoitella, niin opiskelijan kuin opettajankin.

• Opastuksen ja ohjauksen merkitystä ei voi liiaksi korostaa. • Pitää huomioida, että osa opiskelijoista tarvitsee jatkuvaa

ohjausta. • Voi käydä niin, että opiskelija päästyään yhdestä vaiheesta

eteenpäin jää jumiin seuraavaan eikä etene ilman ohjausta. • Henkilökohtaiseen ohjaukseen täytyy panostaa. • Näyttöympäristön tulee olla rauhallinen.

58

Tuki ja ohjaus on monipuolista

Vahvuudet ja tuen tarpeet tunnistetaan

Kannustava ja kehittäväarviointi

Ohjeet ovat selkeitä

Toteutetaanjoustavastiaidoissa tilanteissa

Yksilöllinen ammatti-osaamisen näyttö-suunnitelma

Ammatti-osaamisennäyttöerityis-opiskelijalle

Ammattiosaamisen näyttö erityisopiskelijalle

• Ajallisesti pitkässä ammattiosaamisen näytössä - opiskelija voi kiireettömästi omaksua näytettävän

aihealueen ja soveltaa oppimansa heti käytäntöön, eivätkä satunnaiset poissaolot johda heti ammattiosaamisen näytön hylkäämiseen, vaan opiskelijalla on mahdollisuus ”ottaa muut kiinni”

- ongelmana voi olla ammattiosaamisen näytön hajanaisuus ja se, että monet ulkopuoliset seikat häiritse-vät sen suorittamista; myös arviointi voi olla hankalaa pitkän ajanjakson aikana

- ratkaisuna voisi olla ammattiosaamisen näytön pilk-kominen pienemmiksi osiksi.

• Onko kaikki kuusi arviointikohdetta tarpeellista arvioida jokaisessa ammattiosaamisen näytössä?

- Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen ja yhteiset painotukset, jotka mittaavat yleisiä kansalaistaitoja, voisi jättää pois työnäytöistä ja nämä taidot voisi arvi-oida jatkuvasta näytöstä.

• Ammattiosaamisen näytön työskentelymetodit ja tavoitteet on määriteltävä selkeästi.

• Ammattiosaamisen näytöissä tulisi tehdä samanlaista työtä kuin opiskelija on tehnyt aiemminkin.

59

Ammattiosaamisen näyttöjen ydinasioita

Ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteena on

• koulutuksen laadunvarmistus • oppimis- ja opetuskulttuurin kehittäminen • opetussuunnitelmien ja arvioinnin kehittäminen • erilaisten oppijoiden huomioon ottaminen • toimiva työelämäyhteistyö.

Parhaimmillaan ammattiosaamisen näytöt toteutetaan mahdollisim-man aidoissa työelämän tilanteissa.

Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti yhteistyössä työelämän kanssa.

Erityisopiskelija ammattiosaamisen näytössä

Haasteita

• Miten tunnistaa erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat? • Miten tukea ja ohjata riittävästi ja ajoissa? • Miten suunnitella näytöt siten, että ne mahdollistavat jous-

tavien ja yksilöllisiä tarpeita huomioivien ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen?

Ammattiosaamisen näyttö voidaan toteuttaa oppilaitosnäyttönä tai työelämänäyttönä.

Oppilaitosnäyttö

+ mahdollistaa opettajan jatkuvan tuen ja oppilaitoksen mui-den tukimuotojen käytön

+ voidaan suunnitella tasapuoliseksi ja samanlaiseksi + helppo seurata ja antaa ohjausta, jos koko ryhmä näyttää

samanaikaisesti • turvallisuus ja tuttuus ? voi olla koemainen tai epäaito • jännitys ? vaikea seurata ja antaa ohjausta, jos koko ryhmä näyttää

samanaikaisesti.

60

Työelämänäyttö

+ työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen ohjauspro-sessit voidaan yhdistää

+ osaaminen mitataan aidoissa työtilanteissa + kirjallisten tehtävien määrää voidaan vähentää, sillä osaami-

nen näytetään ammattityönä • motivoi opiskelijaa ? työpaikkaohjaajan arviointiosaaminen ? sopivan työssäoppimispaikan löytäminen.

Jos ammattiosaamisen näytössä on kirjallisia tehtäviä, on tärkeää että

• ohjeet ja tehtävät ovat selkeitä ja teksti lyhyttä ja ymmärret-tävää

- tehtäviin on mahdollista tutustua etukäteen • ohjeistukseen ja tehtävänantoon varataan riittävästi aikaa • käytetään sekä suullista että kirjallista ohjeistusta • varmistetaan, että ohjeet ja tehtävät on ymmärretty • järjestetään laaja-alaisen erityisopettajan tuki • tehtävä on mahdollista suorittaa vaihtoehtoisilla tai täyden-

tävillä tavoilla • mietitään tarkasti, onko kirjallinen tehtävä välttämätön am

mattiosaamisen kannalta ja mitä sen avulla arvioidaan.

Yksilöllinen ammattiosaamisen näyttö

• voidaan näyttää, kun opiskelija on valmis - osissa näyttäminen, eri aikoina näyttäminen • näyttöympäristön valinta - työssäoppimispaikka, oppilaitos • yksilöllinen tuki ja ohjaus • henkilökohtaiset tavoitteet (mahdolliset mukautetut kriteerit).

Ryhmänäyttö

• useampi opiskelija näyttää yhtä aikaa - tehtävät samanlaisia kaikilla • näyttöympäristö on sama kaikille • vertaistuki.

61

Dokumentointi

• Näyttösuorituksen dokumentointi - liitetään yksilölliseen ammattiosaamisen näyttösuun-

nitelmaan - tiedonkulku seuraavaan ammattiosaamisen näyttöön,

jatkuvuus • Ammattiosaamisen näytön arvioinnin dokumentointi - arviointilomake selkeä ja helppokäyttöinen - edellyttää myös sanallista arviointia (vahvuudet ja

kehittämisalueet) • Näyttötodistus - sanallinen kuvaus arvosanojen ohella (vahvuudet ja

osaaminen) - työllistymisen edistäminen

Toteutus

• Ammattiosaamisen näytöt toteutetaan joustavasti: - yksilöllisyys huomioitu - joustavat ratkaisut.

Arviointi

• Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi on tasapuolista, kun - arvioinnin kohteet ja kriteerit ovat selkeitä ja kaikille

osapuolille samat - on mahdollista arvioida ja dokumentoida vaihtoehtoi-

sin tavoin - itsearviointia kehitetään - kaikilla osapuolilla on tietoa ja taitoa erilaisesta oppi-

misesta - työpaikkaohjaajien koulutukseen panostetaan.

62

Kaikki am

matillinen osaam

inen näytetään

Am

matillinen perustutkinto 120 ov

Am

matilliset opinnot 90 ov

Yhteiset 20 ov V

alinn. 10

Työssäoppim

ista vähintään 20 ov

Työeläm

änäytöt O

ppilaitosnäytöt

Työssäoppim

isjaksoillaL

ähijaksoilla

AM

MA

TT

I-T

AIT

O JA

TYÖ

LL

ISTY-

MIN

EN

AM

MA

TT

IOSA

AM

ISEN

NÄ

YTÖ

T JA

TYÖ

SSÄO

PP

IMIN

EN

Työssäoppim

ispaikka valitaan o p i s k e l i j a n t arpeiden mukaan. T

yöelämänäytöissä opiskelija näyttää

amm

atillista osaamistaan a i d o i s sa ym

päri s t ö i s sä tehden normaaleja työssäoppim

isjakson työtehtäviä. A

mm

attiosaamisen näyttö ei saa m

uodostua opiskelijalle ahdistavaksi koemaiseksi tilanteeksi, vaan

sen tarkoituksena on motivo i d a o p i skelijaa a m

ma t i lliseen k a s v u u n ja m

ahdollistaa työllist y mi n e n

opintojen päätyttyä. Työssäoppim

isjakson arviointi on lähelläam

mattiosaam

isen näyttöjen arviointia. T

yössäoppiminen on käytännö n l ä h e i sintä oppim

ista ja siksi tehokasta ja motivoivaa.

63

Sanakirja

Tässä osuudessa selvitetään lyhyesti mitä keskeisimmät ohjekirjassa käytetyt käsitteet tarkoittavat.

Aammattiosaamisen näyttöAmmattiosaamisen näyttö tarkoittaa opiskelijan suorittamaa työtehtä-vää, jonka perusteella arvioidaan hänen ammatillinen osaamisensa. Se voidaan suorittaa oppilaitoksessa tai työssäoppimispaikassa. Ammattiosaamisen näytön arvioivat opettaja ja työelämän edustaja yhdessä tai erikseen. Opiskelija tekee itsearviointia.

ammattiosaamisen tunnustaminenAmmattiosaamisen tunnustaminen tarkoittaa sitä, että opiskelija voi osoittaa dokumentein tai näyttämällä hallitsevansa jo tietyn osa-alu-een perustutkinnosta.

arviointiArvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijan laajoihin valmiuksiin ja työprosessin hallintaan sekä oman toiminnan arviointitaitoihin (itsear-viointi). Opiskelijan edistymistä verrataan ensisijaisesti hänen omaan kehittymiseensä. Arvioinnin painopistettä siirretään mahdollisimman paljon aitoihin työtilanteisiin, joissa tiedon soveltamista käytännön tilanteisiin, opiskelijan kokemuksiin nojautuvaa uuden tiedon tuotta-mista ja eettistä sitoutumista voidaan arvioida.

arviointikeskusteluArviointikeskustelu on arviointimenetelmä, joka perustuu vuoropuhe-luun opettajan ja opiskelijan välillä sekä ammattiosaamisen näytöissä ja työssäoppimisen arvioinnissa työpaikkaohjaajan kanssa.

arviointikriteeriArviointikriteereissä kuvataan ne osaamisalueet, joita vaaditaan kun-kin arvosanan saavuttamiseen. Ammattiosaamisen näytöissä arvioin-tikriteerit jaetaan kuuteen osaan: 1. työtehtävien hallinta 2. työprosessin hallinta 3. työn perustana olevan tiedon hallinta 4. työturvallisuuden hallinta 5. kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen 6. yhteiset painotukset

64

arvioitsija/arvioijaArvioitsija on henkilö, joka arvioi ammattiosaamisen näyttöjä. Hän voi olla opettaja tai työelämän edustaja (työpaikkaohjaaja).

Eelinikäinen oppiminenElinikäisen oppimisen käsite Suomessa kattaa ihmisen elinkaaren varhaislapsuudesta aina vanhuuteen asti. Elinikäistä oppimista tapah-tuu sekä virallisten koulutusympäristöjen, kuten koulujen, puitteissa että epävirallisemmalla tavoilla esimerkiksi työssäoppimisen ja Inter-netin menetelmin.

erityisopettajaAmmatillisella erityisopettajalla on oman ammattialansa osaamisen lisäksi erityispedagogista osaamista.

erityisopetusAmmatillinen erityisopetus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityisjärjestelyitä tai opiskelijahuoltopalveluita. Opetuksessa huomioi-daan opiskelijan yksilölliset tarpeet.

erityisopiskelija Erityisopiskelija on opiskelija, jolla on tarve erityiseen tukeen opis-kelunsa aikana. Erityisen tuen tarve voi olla oppimisvaikeus (esim. lukemisen ja kirjoittamisen tai hahmottamisen vaikeus), vamma tai sairaus, kehityksen viivästymä tai tunne-elämän häiriö. Olennaista on, että eritysopetuksellisin toimenpitein pyritään löytämään opiskelijalle väylä onnistua opinnoissaan ja työllistyä.

HHOJKSHOJKS on henkilökohtainen opiskelujen järjestämistä koskeva suun-nitelma. HOJKS:aan kirjataan opiskelijan opintoihin, kuntoutukseen, työllistymiseen ja tukitoimiin liittyviä asioita. HOJKS muuttuu ja elää opiskelijan opintojen edetessä ja elämäntilanteiden muuttuessa.

IitsearviointiItsearvioinnilla tarkoitetaan opiskelijan omaa käsitystä kehittymises-tään ja siitä, onko sovittuihin tavoitteisiin päästy. Opiskelijan on tärkeä itse oivaltaa vahvuutensa ja heikkoutensa.

65

itseohjautuvuusItseohjautuva opiskelija ottaa vastuun oppimisestaan. Hän on aktii-vinen ja tietoisesti sitoutunut toimimaan asettamiensa oppimistavoit-teiden saavuttamiseksi. Itseohjautuvasti toimiva opiskelija kykenee itsenäiseen työskentelyyn, mutta myös toimimaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Jjatkuva näyttöJatkuvalla näytöllä havainnoidaan ja arvioidaan opiskelijan kehitty-mistä koko opiskeluajan. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan lähtötaso ja hänelle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Tavoittee-na on nuoren kasvun ja kehittymisen tukeminen.

K kestävä kehitys”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken väestön tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.” Our Common Future (Yhteinen Tulevaisuutemme) -raportti.

kokonaisarvosanaKokonaisarvosana tarkoittaa esim. ammattiosaamisen osanäytöistä ja arviointikeskusteluista sekä eri arvioitsijoiden arvosanoista muodostu-vaa arvosanaa.

koulutuksen järjestäjäKoulutuksen järjestäjä on oppilaitos.

Llaaja-alainen erityisopettajaErityisopettaja, jolla on erityisalana laaja-alaiset kielelliset vaikeudet.

laaja-alainen kielellinen vaikeusLaaja-alainen kielellinen vaikeus viittaa puheen, lukemisen ja kirjoit-tamisen vaikeuksiin. Näistä moninaisista kielen ongelmista käytetään joskus myös termiä puluki-vaikeus.

lukivaikeusOppilaalla, jolla on lukemisen tai kirjoittamisen alueella oleva häiriö tai ongelma, on lukivaikeus.

66

MmukauttaminenOpetuksen mukauttaminen tarkoittaa, että opetus ja oppimäärät so-peutetaan erityisopiskelijan oppimisedellytyksiä vastaavaksi.

NnäyttöaineistoNäyttöaineistojen tarkoituksena on helpottaa koulutuksen järjestäjän työtä ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Kansallisten näyttöaineistojen on mahdollistettava am-mattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen eri paikkakunnilla ja erilaisilla työpaikoilla.

Kansallisilla näyttöaineistoilla pyritään myös yhdenmukaistamaan opiskelijan arviointia. Kansalliset näyttöaineistot sisältävät • kaikille tutkinnoille yhteiset ohjeet näyttöaineiston käyttöön

sekä tarvittaessa yhteistä ohjetta täydentäviä tutkintokohtai-sia ohjeita

• ammattiosaamisen näytön kuvauksen opintokokonaisuuksit-tain

• näyttöympäristön määrittelyn opintokokonaisuuksittain • arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit opintokokonaisuuksit-

tain.

näyttöarvosanaNäyttöarvosana on arvosana, joka annetaan suoritetusta ammat-tiosaamisen näytöstä opintokokonaisuuksittain. Se kirjataan näyttöto-distukseen, joka on osa tutkintotodistusta.

näyttötodistusAmmatillisen peruskoulutuksen päättötodistuksen lisäksi opiskelija saa näyttötodistuksen, jossa on hänen opiskeluaikana suorittamiensa näyttöjen arvosanat. Nämä muodostavat yhdessä tutkintotodistuksen.

näyttöympäristöNäyttöympäristöllä tarkoitetaan paikkaa, välineistöä ja sosiaalista ympäristöä, jossa ammattiosaamisen näytön voi suorittaa. Luonteva näyttöympäristö on työssäoppimispaikka, mutta se voi olla myös oppi-laitos, oppilaitoksen työmaa tai asiakaspalvelutilanne.

näytön osaAmmattiosaamisen näyttö voidaan suorittaa osissa, varsinkin opinto-kokonaisuuden ollessa hyvin laaja. Tällöin myös näytön osat arvioi-daan, ja arvioinnit otetaan huomioon opintokokonaisuuden kokonais-näytön arvioinnissa.

67

Oopetussuunnitelma (ops)Opetussuunnitelma sisältää ammatillisen perustutkinnon kaikki 120 opintoviikkoa ja niiden sisällöt ja arviointikriteerit. Opetussuunnitel-massa pyritään esittelemään mahdollisimman selkeästi ne asiat, joita opiskelijalta vaaditaan kullakin opintojaksolla, ja se sisältää myös ammattiosaamisen näyttöjen perusteet ja arviointikriteerit.

opintokokonaisuusAmmatillisen perustutkinnon opinnot on jaettu opintokokonaisuuksiin, jotka on määritelty opetussuunnitelmassa.

opintopiste (op)Opintopiste tulee korvaamaan opintoviikon. Opintopiste lasketaan niin, että yksi opintoviikko vastaa 1½ opintopistettä. Näin lukuvuodes-sa suoritettava 40 opintoviikkoa on 60 opintopistettä.

opintoviikko (ov)Opintokokonaisuuksien laajuus ilmoitetaan opintoviikkoina. Opinto-viikko tarkoittaa opiskelijan viikoittaista työaikaa, johon sisältyvät sekä lähiopetus että opiskelijan omaehtoinen opiskelu. Kolmen vuoden perustutkintoon kuuluu 120 opintoviikkoa, joista ammatillisten opinto-jen osuus on 90 opintoviikkoa.

oppimaan oppiminenOppimaan oppimisen taidolla tarkoitetaan ihmisen kykyä ajatella ja seurata eli reflektoida omaa oppimistaan. Oppimaan oppimista on, kun opiskelija miettii, millä tavoin hän pyrkii uutta asiaa ymmärtä-mään. Se, miten ihminen jäsentää ja hahmottaa omaa oppimistaan, auttaa häntä seuraamaan edistymistään oppijana.

oppimistaitoOppimistaidolla tarkoitetaan sitä, että opiskelijalla on taitoja ongelmi-en hahmottamiseen ja ratkaisemiseen. Hänellä on myös kyky sovel-taa oppimistaan ja osaamistaan luonnollisissa elämäntilanteissa sekä halu asettaa tavoitteita ja ohjata omaa toimintaansa. Tärkeää on halu muuttua ja kehittyä.

oppimistyyliOppimistyyli on suhteellisen pysyvä, vaikkei muuttumaton tapa oppia uusia asioita. Jokaisella on oma oppimistyylinsä, joka pitäisi ottaa huomioon opiskelussa. Toiset oppivat tekemällä, toiset näkemällä jne.

68

oppimisvaikeusOppimisvaikeus on usein synnynnäinen ominaisuus. Se ei estä op-pimista, mutta opiskelija, jolla on jokin oppimisvaikeus, kaipaa usein erityisiä tukitoimenpiteitä. Oppiminen voi tapahtua yksilöllisin keinoin ja omaan tahtiin.

oppimisympäristöOppimisympäristö on tilanne, jossa opiskelu tapahtuu. Esimerkiksi koulun tilat ja opetusvälineet sekä työssäoppimisjaksolla työpaikka luovat oppimisympäristön. Myös teknologia (esim. Internet) voi luoda uusia oppimisympäristöjä. Oppimisympäristön tärkeä osatekijä on ihmisten välinen vuorovaikutus.

PpalautekeskusteluPalautekeskustelussa arvioija ja opiskelija keskustelevat siitä, kuinka näyttö tai muu työtehtävä on onnistunut. Arvostelun sijasta palautteen tulisi olla opiskelua tukevaa ja ohjaavaa. Oppimisen ja kehityksen kannalta on olennaista, että palaute on muotoiltu siten, että se hyö-dyttää vastaanottajaa.

perustutkinto (ammatillinen)Ammatillisen perustutkinnon opiskelija saa kolmivuotisen ammatti-koulutuksen jälkeen, kun hän on hyväksytysti suorittanut sekä 120 opintoviikon opinnot että niihin liittyvät ammattiosaamisen näytöt. Ammatillinen perustutkintokoulutus toteutetaan koulutusalakohtaisten opetussuunnitelmien mukaisesti siten, että opetus on pääsääntöisesti lähiopetusta oppilaitoksessa tai työssäoppimista työpaikoilla. portfolioPortfolio on oppilaan omaa oppimista ja kehitystä kuvaava kansio, johon oppilas kerää tekemiään töitä ja suorituksia. Portfolio voi olla dokumentoitu ammattiosaamisen näyttö tai sitä voidaan käyttää osa-na ammattiosaamisen näyttöä. Portfolio on ammatillisen osaamisen kokonaisuus, joka osoittaa opiskelijan kykyjä ja taitoja ammattialan töissä. Se voi sisältää kuvia, raportteja ja muuta tietoa, joka kuvaa opiskelijan ammattiosaamista.

pulukivaikeusPuluki viittaa puheen, lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksiin. Näistä moninaisista kielen ongelmista käytetään usein termiä (laaja-alaiset) kielelliset vaikeudet.

69

päättötodistusPäättötodistuksen saa ammatillisen perustutkinnon hyväksytystä suorituksesta. Päättötodistus ja näyttötodistus muodostavat yhdessä tutkintotodistuksen.

TtoimikuntaAmmattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten koulutuksen järjestäjän asettama toimikunta. Siihen valitaan edustajat koulutuksen järjestäjältä, opettajista, työelämästä ja opiskelijoista. Opiskelijalla on toimikunnassa vain puheoikeus. Toimikunta voi olla koulutuksen järjestäjäkohtainen tai useamman koulutuksen järjestä-jän yhteinen. Se voi olla alojen yhteinen, alakohtainen tai koulutus-ohjelmakohtainen. Koulutuksen järjestäjä päättää, mikä on toimivin ja tarkoituksenmukaisin vaihtoehto.

Lain mukaan toimikunta • hyväksyy koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osa-

na olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteut-tamisesta ja arvioinnista

• valvoo näyttötoimintaa (ja ammattiosaamisen näyttöjen peri-aatteiden toteutumista)

• päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista • käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimuk-

set.

tukiopetusTukiopetus on opetusta ja ohjausta, jota annetaan useimmiten op-pituntien ulkopuolella. Koulu järjestää sitä tarvittaessa opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville oppilaille.

tutkintotodistusTutkintotodistus sisältää päättötodistuksen ja näyttötodistuksen. Sen saamisen edellytyksenä on, että ammattiosaamisen näytöt on suori-tettu hyväksytysti.

työpaikkaohjaajaTyöpaikkaohjaaja perehdyttää, opastaa ja ohjaa yrityksen edustajana työssäoppijaa. Hän seuraa, valvoo ja arvioi työssäoppijan toimintaa yrityksessä työssäoppimisjakson aikana ja antaa palautetta suoraan työssäoppijalle itselleen sekä hänen oppimisestaan oppilaitoksen edustajalle. Hän on työssäoppijan tukihenkilö. Työpaikkaohjaaja toimii linkkinä oppilaitoksen ja yrityksen välillä. Hän on myös usein ammat-tiosaamisen näytöissä näyttöä arvioiva henkilö.

70

työssäoppiminenJokaiseen kolmevuotiseen ammatilliseen perustutkintoon sisältyy vähintään 20 opintoviikkoa työssäoppimista eli opiskelua työpaikoil-la. Opiskelijat oppivat työpaikoilla osan tutkintoon kuuluvasta am-mattitaidosta. Työpaikoilla järjestetään työssäoppimista käytännön työtehtävissä. Sen tarkoituksena on lisätä yhteistyötä elinkeino- ja muun työelämän kanssa sekä helpottaa opiskelijoiden työllistymistä ja ammattitaitoisen työvoiman saantia yrityksissä ja muilla työpaikoilla. Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua.

UuusintanäyttöMikäli ammattiosaamisen näyttö joudutaan keskeyttämään tai arvi-ointikeskustelussa todetaan, ettei näyttöä ole suoritettu hyväksytysti, suunnitellaan uusintanäyttö ja mietitään ohjaus- ja tukitoimet, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa vähintään tyydyttävän osaamisen tason.

Yyksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelmaHenkilökohtainen näyttösuunnitelma, johon kirjataan opiskelijan am-mattiosaamisen näytöt sisältöineen. Yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma on osa HOJKS:aa.

71

Lähteet

Ahonen, T. & Aro, T. (toim.) 1999. Oppimisvaikeudet. Kuntoutus ja opetus yksilöllisen kehityksen tukena. Jyväskylä: Atena Kustannus.

Ahonen, T., Siiskonen, T. & Aro, T. (toim.) 2000. Sanat sekaisin? Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus kouluiässä. Juva: PS-Kustannus.

Ahvenainen, O. & Holopainen, E. 1999. Lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet. Teoreettista taustaa ja opetuksen perusteita. Jyväskylä: Special Data.

Ammattiosaamisen näyttöjen toimeenpano v. 2006. [Viitattu 26.10.2005.] Http//:www.oph.fi.

Ammattiosaamisen näytöt käyttöön. 2006. Opetushallitus. Saarijärvi.Saarijärven Offset oy.

Asetus 811/1998

Eerola Tuomas – Majuri Martti. 2006. Työelämäyhteistyön haasteet ja mah-dollisuudet – selvitys ammatillisen peruskoulutuksen työelämäyhteistyön muodoista ja niiden toimivuudesta. Opetushallitus.

Elinikäinen oppiminen. Hämäläinen Kimmo. Opetushallitus/Eurydice -yksik-kö. [Viitattu30.5.2006.] Http//:pre20031103.stm.fi.

Erilainen oppija. Oppimisvaikeuksien kokeminen, syyt, esiintyvyys ja kuntou-tus. 1997. Helsinki: HERO.

Erityisopetuksen suunnitelma ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa. AMES-projektin loppuraportti. Edita Prima Oy. Opetushallitus. Moniste 2/2005.

Haasteista mahdollisuuksiin. Erityisopiskelija työssäoppimassa. 2004. Kiipulasäätiö.

Hätönen Heljä. 2006. Eläköön opetussuunnitelma II. Opas ammatillisen kou-lutuksen järjestäjille ja oppilaitoksille. Opetushallitus. Saarijärvi, Saarijärven Offset Oy.

Jahnukainen, M. (toim.) 2001. Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa.

Kiviranta Kari. Näyttöjen kehittäminen. Kiipulan ammattiopisto. [Viitattu 30.5.2006.] Http//:www.lukihero.fi.

72

Koskinen Sanna – Pajukoski Seija – Arja Tuomi. 2004. Näyttö – mahdolli-suus erilaiselle oppijalle. Opas ammatilliseen peruskoulutukseen opettajalle, työpaikkaohjaajalle, opiskelijalle. Helsingin erilaiset oppijat ry (HERO).

Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma. 2005. Yhteinen osa. Sisälähe-tysseuran oppilaitos.

Laki 630/1998

Michelsson, K., Miettinen, K., Saresma, U. & Virtanen, P. 2003. AD/HD nuo-rilla ja aikuisilla. Juva: PS-Kustannus.

Miettinen Kaija. 2003. Näyttö - mahdollisuus erilaiselle oppijalle. Helsinki. Opetushallitus.

Näyttö erilaisen oppijan näkökulmasta. HERO – Helsingin seudun erilaiset oppijat. [Viitattu 30.5.2006.] Http//:www.lukihero.fi.

Opetussuunnitelmien yhteinen osa. 2005. Keskuspuiston ammattiopisto.

Pajukoski Seija. Henkilökohtainen näyttösuunnitelma HENSU. Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus. [Viitattu 30.5.2006.] Http//:www.lukihero.fi.

Prshnig, B. 1996. Eläköön erilaisuus. Oppimisen vallankumous käytännössä. Jyväskylä: Atena Kustannus.

Prshnig, B. 2000. Erilaisuuden voima. Jyväskylä: Atena Kustannus.

Suositus työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja ammattiosaamisen näytöis-tä. [Viitattu 8.11.2005.] Http//:www.oph.fi.

Räkköläinen Mari. 2005. Kansallisen näyttöperusteisen oppimistulosten arviointijärjestelmän kehittäminen ammatillisiin perustutkintoihin. Arviointiko-keilusta kohti käytäntöä. Opetushallitus.

Vehviläinen Jukka. 2004. Ammattiosaamisen näyttöjen vaikutukset ammatilli-sen koulutuksen laatuun. Opetushallitus.

Virtuaalinen erilaisen oppijan palvelu. [Viitattu 25.2.2006.] Http//:www.vep.palvelu.fi.

73

Linkkivinkkejä

cs.stadia.fispektri.oph.fitievie.fiwww.ammatillinenkoulutus.comwww.edu.fiwww.keskuspuisto.netwww.kuntoutussaatio.fiwww.lukihero.fiwww.nayttotutkinnot.fiwww.ncp.fiwww.oph.fiwww.oph.fi/ammatillinenesrwww.stul.fiwww.suomenvanhempainliitto.fiwww.4-h-liitto.fiwww.ammatillinenkoulutus.com

74

Liitteet

• opiskelijan perehdyttäminen ammattiosaamisen näyttöihin ja arviointikriteereihin, henkilökohtaiset keskustelut

• yksilöllisen ammattiosaamisen näyttösuunnitelman laatiminen yhdessä opiskelijan kanssa

- erityisen tuen tarpeen kartoittaminen - ohjaus ennen ammattiosaamisen näyttöä - ammattiosaamisen näytön aikainen ohjaus - ammattiosaamisen näytön jälkeinen ohjaus - ammattiosaamisen näytön räätälöinti• ammattiosaamisen näytön suunnittelu - yhteistyötä opiskelijan ja työelämän edustajan

kanssa• ammattiosaamisen näytön aikataulun ja käytännön järjeste-

lyjen suunnittelu - ammattiosaamisen näytön laajuuden määrittäminen - näyttötehtävien laatiminen - näyttöympäristön määrittäminen• opiskelijan perehdyttäminen näyttötehtävään - ammattiosaamisen näyttöön mennään onnistumaan,

ei epäonnistumaan!• arvioijien perehdyttäminen tehtäväänsä• arviointi - arviointilomakkeiden täyttö - arviointikeskustelu - arviointien koonti• mahdollisten uusintanäyttöjen suunnittelu• arvioinnit toimielimelle ja arkistoon

Opettajan muistilistaAmmattiosaamisen näytöt

Liite 1 Muistilista opettajalle

75

Liite 2 Muistilista työpaikkaohjaajalle

• Ammattiosaamisen näytöt ovat osa opiskelijan työssäoppimisjaksoa.

• Ammattiosaamisen näytöissä osoitetaan ammattitaito aidoissa työtehtävissä.

• Työelämäedustajan tehtäviä ammattiosaamisen näytöissä ovat mm.

- perehtyminen ammattiosaamisen näyttöihin ja arviointikriteereihin

- perehtyminen näyttöaineistoon - ammattiosaamisen näytön suunnittelu - yhteistyötä opiskelijan ja opettajan kanssa - ammattiosaamisen näytön aikataulun ja käytännön

järjestelyjen suunnittelu yhdessä opettajan kanssa - näyttöympäristön määrittäminen - ammattiosaamisen näytön aikainen ohjaus - ammattiosaamisen näytön aikainen palaute - arviointi - opiskelijan tavoitetason varmistus.• Arviointilomakkeiden täyttö - arviointikeskustelu, luonteeltaan kannustava - arviointien koonti - ammattiosaamisen näytön arviointi ei ole työssä-

oppimisen arviointia. - palaute

Työpaikkaohjaajan muistilistaAmmattiosaamisen näytöt

76

Liite 3 Muistilista opiskelijalle, selkoversio

• Ammattiosaamisen näytöissä osoitat osaamisesi tekemällä työtä, ja niiden toteutuksessa otetaan huomioon juuri sinun tapasi oppia ja osoittaa oppimaasi.

• Ammattiosaamisen näytöt ovat osa opiskeluasi, ja niiden tarkoituksena on

- auttaa sinua oppimaan - auttaa sinua työelämään.• Ennen ammattiosaamisen näyttöä - osallistu yksilöllisen ammattiosaamisen näyttö-

suunnitelmasi suunnitteluun - perehdy näyttötehtävään - perehdy arviointiohjeisiin (kriteereihin), tarvitset niitä

itsearvioinnissa! - tutustu arviointilomakkeeseen - kysy, kun on jotain epäselvää.• Ammattiosaamisen näytön aikana - tee annettu työ - arvioi oma osaaminen - täytä arviointilomake - osallistu arviointikeskusteluun - sovi mahdollisesta uusintanäytöstä.• Kokoa portfolio (kansio), jonne keräät - työpäiväkirjat - lomakkeet - työtehtävät - muut materiaalit

Opiskelijan muistilistaAmmattiosaamisen näytöt

77

Liite 4 a) Työpäiväkirjan täyttöohjeet

TYÖPÄIVÄKIRJA

Työpäiväkirjaa täytetään koko työtehtävän tai ammattiosaamisen näytön ajan.

Työpäiväkirjan täyttö

• Kirjataan lyhyesti työtapahtumat.• Käydään viikoittain läpi opettajan kanssa.• Työpäiväkirjaan kirjataan työn eteneminen ja työvaiheet

materiaaleineen.• Jokaisen merkinnän yhteyteen laitetaan päivämäärä ja kellonaika

sekä kohde. • Päiväkirjaan voidaan myös kirjata omakohtaisia tunnelmia.• Kirjoituksen rinnalla voidaan käyttää myös esim. piirroksia tai

valokuvia.

Työpäiväkirjan tehtävä on

• valmentaa työelämään (esim. ateria- ja matkakustannukset)• valmentaa päättötyön tekemiseen• toimia käsikirjana (opitut asiat jäsentyvät paremmin ja niihin voi

myös palata myöhemmin).

Tärkeää

• Työpäiväkirja on ennen kaikkea opiskelijan omaa oppimista varten.• Olennaista ei ole tekstin määrä tai muoto vaan se, että jokainen

oppii omalla tyylillään pitämään kirjaa oppimastaan ja näin jäsen-tämään tietojaan paremmin.

• Arviointikeskusteluissa opettajan tai muun arvioitsijan kanssa kirjattuun tekstiin voidaan palata myöhemmin etsimään esim. perusteluja kulloisellekin valinnalle.

• Opiskelijalle jää dokumenttia siitä, mitä hän on jo oppinut ja tehnyt.

78

TYÖPÄ

IVÄKIRJA

Aika,jolloin tein työtä

Paikka,jossa tein työtä

Työ, jotatein

Työvälineet ja materiaalit,joita käytin

työssä

Mikä

työssäoli helppoa

Mikä

työssäoli vaikeaa

Mitä

uutta opin työssä

Liite 4 b) Työpäiväkirjan selkoversio

79

Liite 5 OPS:n malli (pintakäsittelyn yleisosaaminen 20 ov)

Opintojakso Maalaus- ja esikäsittelyn perusteet 18 ov (Opintokokonaisuus Pintakäsittelyalan yleisosaaminen 20 ov)

Keskeiset sisällöt Tavoitteet Opetuksen toteuttaminen Arvioinnin toteuttaminen

Kone- ja laitetuntemus jakäsityökalujenkäyttö sekä pinta- käsittelylaitteiden huolto

Oppia- käyttämään ja huoltamaan tavallisimpia maalaustöissä käytettäviä käsityökaluja, koneita ja laitteita

Materiaalientuntemus,pintakäsittelyynliittyvä fysiikka jakemia, pintakäsittelytöidenperusteet,piirtäminen japiirustusten lukeminen

Oppia- tunnistamaan eri alustojen pintakäsittelytarpeet- pintakäsittelyyn liittyvät fysiikan ja kemian perusteet - käyttämään pintakäsittelyaineita niiden käyttöohjeiden ja työturvallisuusmääräysten mukaisesti - pintakäsittelymateriaalien oikea ja turvallinen käyttö ja varastointi - tekemään yksinkertaisia pintakäsittely- ja esikäsittelytöitä - tunnistamaan ja lukemaan pintakäsittelymerkintöjä- laskemaan maalattavien pintojen pinta-aloja

Oppimismenetelmät

- työsalityöskentely - teoriatunnit - työssäoppiminen

Erityisopetuksen keinot

- pienryhmä- ja yksilöllinen opetus- selkokieliset materiaalit - yksilöllinen ohjaus

Oppimateriaalit

- opettajan oma oppimateriaali- alan ajankohtainenkirjallisuus- harjoitustyöt

Toteutus

Arvioinnin toteuttaminen:ammattiosaamisen näytöt, ammattityötehtävät

Ammattiosaamisen näytöt

- näyttötehtäväksi soveltuu ammattityötehtävä, joka on riittävän monipuolinen jotta sen perusteella voidaan arvioida ammattiosaamista - opiskelija perehdytetään ammattiosaamisen näytössä näytettäviin töihin ensimmäisen lukuvuoden aikana - opiskelija tekee ammattiosaamisen näytössä kokonaisvaltaisen pintakäsittelysuunnitelman ja – toteutuksen - ammattiosaamisen näyttö tehdään itsenäisesti, mutta osana työyhteisöä, jolloin joustavuus ja ongelmatilanteiden hallinta on tärkeää- ammattiosaamisen näytön aikana seurataan työturvallisuus- ja ympäristönsuojelutoimintaa sekä jätehuoltoa, töiden organisointia ja kädentaitoja

Pintakäsittelytöiden tekeminen jatyöelämäntoimintatavoillatoimiminen,laadunvarmistus ja kustannustietous

Oppia- tekemään pienehköjä pintakäsittelytöitä työselitysten, piirustusten ja laatuvaatimusten mukaan- tekemään silmämääräisiä laadunarviointeja- suorittamaan tavallisimpia pintakäsittelyyn liittyviä mittauksia - toimimaan laatujärjestelmien mukaisesti ja tekemään niihin liittyviä dokumentointeja- toimimaan työelämän toimintatavoilla ja olemaan täsmällinen - toimimaan joustavasti, asiakaslähtöisesti ja yritteliäästi - kustannuslaskennan perusteet

Työ- ja toiminta-kyvystä huolehtiminen,työturvallisuus ja henkilökohtaisten suojainten käyttö ja tulitöiden perusteet

Oppia- pitämään työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä- huolehtimaan omasta ja muiden terveydestä ja toimintakyvystä työssä - käyttämään terveellisiä työtapoja ja –asentoja ja henkilökohtaisia suojaimia - työsuojelun perusteet ja työturvallisuusmääräykset

Ympäristön-suojelunperusteet ja jätehuolto

Oppia- ymmärtämään ympäristömyönteisen toiminnan merkitys - huolehtimaan pintakäsittelyaineiden tarkoituksenmukaisesta varastoinnista ja jätehuollosta - ymmärtämään elinkaariajattelun ja kierrätyksen periaatteet

Opiskelija tekee harjoitustöitä, joissa hän:

- käyttää ja huoltaa maalaustyökalujamonipuolisesti - laskee pinta-aloja ja menekkejä - tekee pintakäsittelysuunnitelmia ja laatii työjärjestyksiä - siirtää käytäntöön työ- ja teoriatunneilla opittuja maalarin ammattiin liittyviä keskeisiä asioita

Opiskelija ottaa huomioon ympäristön- ja työsuojelun sekä käyttää henkilökohtaisia suojaimia.

Opiskelija tekee työssäoppimisjaksoillaammattitöitä aidoissa työelämäolosuhteissa.

Opiskelijalla on mahdollisuus aina turvautua opettajan ohjaukseen.

Valmistautuminen ammattiosaamisen näyttöön

- ks. opetussuunnitelman yhteinen osa- opiskelija saa opastusta työpäiväkirjan pitoon

Käytännön toteutus

- opettaja ja / tai työpaikkaohjaaja tekee yksilöllisen ammattiosaamisen näyttösuunnitelman opiskelijan kanssa - opiskelija tekee työ- ja pintakäsittelysuunnitelman ja näiden perusteella pintakäsittelyn - pintakäsittely-yhdistelmän tulee sisältää vähintään:vanhan pintakäsittelyn poisto, pohjamaalaus,

tarvittavat kittaukset ja silotukset, väli- ja valmismaalau/s –kset käsityökaluin tai ruiskuttamalla - opiskelija suorittaa näytön näyttöön varattuna aikana- opiskelija täyttää työpäiväkirjaa koko suorituksensa ajan, jotta hän voi arvioitsijan kanssa palata eri työvaiheisiin ja perustella valintansa

Arvioitsijat ja arviointi- ja dokumentointilomakkeet - ks. opetussuunnitelman yhteinen osa

Arviointikeskustelu

- ks. opetussuunnitelman yhteinen osa- työpäiväkirjalla on tärkeä rooli

80

Suunnitelmallisuus, joustavuus ja ongelmanratkaisu-valmiudettyösuorituksessa,itsearviointi ja itsensä kehittäminen sekä tiedonhankinta- ja viestintävalmiudet ja tietokoneenkäyttötaito

Oppia- itsenäiseen ja suunnitelmalliseen työskentelyyn- joustavaan ja ongelmatilanteita ratkaisevaan toimintaan - hankkimaan ja soveltamaan tietoa muuttuvissa tilanteissa - oikea asenne työntekoon, itseensä ja itsensä kehittämiseen - arvioimaan omaa työtään ja osaamistaan - tietokoneen käyttöä työsuunnitelmien tekemiseen

Ammattityötehtävät

- ammattityön hallinta, asenne, yhteistyökyky, työturvallisuuden huomioon ottaminen ja mahdolliset suulliset ja kirjalliset kokeet

Arviointikriteerit Mukautetut arviointikriteerit *

OpiskelijaT11. käyttää maalaustöihin soveltuvia työmenetelmiä ja –välineitä sekä materiaaleja ja tarvikkeita 2. tekee annetut tehtävät ja arvioi itseään ja työnsä onnistumista 3. saa lisätietoja maalaustöiden loppuun suorittamisessa 4. noudattaa annettuja työturvallisuusohjeita ja määräyksiä ja siivoaa työalueensa 5. työskentelee pääsääntöisesti annettujen ohjeiden mukaan työryhmän jäsenenä 6. tiedostaa teknologian kehityksen vaikutukset maalarin ammattialaan ja kestävän kehityksen periaatteita

- tarvitsee ohjausta - oppii tekemistään virheistä, kun ne osoitetaan hänelle

T2ylittää T1-tason, mutta ei saavuta H3-tasoa

H31. valitsee maalaustöihin sopivimmat laitteet ja työmenetelmät ohjeiden mukaisesti 2. tekee annetut tehtävät omatoimisesti ja arvioi itseään ja työtään monipuolisesti 3. etsii ja käyttää maalaustöissä tarvittavia tietoja hyvän työtuloksen saavuttamiseksi 4. pystyy itsenäisesti noudattamaan työmenetelmistä ja työturvallisuusasioista

Mukautetut arviointikriteerit ammattiala-kohtaisissa opintokokonaisuuksissa arvosanoille T1-H4 määritellään yksilöllisesti. Arviointi voi olla myös sanallinen.

OpiskelijaT1*- saavuttaa heikosti opiskelun perustaitoja - kommunikoi - osallistuu satunnaisesti yhteistyöhön- ei työskentele yksin, vaan tarvitsee työparin tai avustajan - ymmärtää lyhyitä ei-kirjallisia ohjeita

T2*ylittää T1-tason, mutta ei saavuta H3-tasoa

H3*- saavuttaa joitakin opiskelun perustaitoja - asennoituu myönteisesti opiskeluun - osallistuu jossain määrin yhteistyöhön

annettuja ohjeita ja pitää työalueensa siistinä 5. on yhteistyökykyinen ja omaa valmiudet toimia itseään kehittäen 6. ymmärtää teknologian kehittymisen ja kestävän kehityksen tarpeellisuuden

- toimii itsenäisesti, mutta tarvitsee joskus opastusta - huomaa tekemänsä virheet ja toimii vastaisuudessa niitä tietoisesti välttäen

H4ylittää H3-tason, mutta ei saavuta K5-tasoa

K51. valitsee oikeat työtavat, -välineet, -materiaalit ja -tarvikkeet sekä tarvittaessa pystyy muuttamaan toimintojaan tilanteen niin vaatiessa 2. arvioi ja kehittää työskentelytapojaan 3. hallitsee maalaustyön perustana olevan tiedon 4. tekee maalaustöitä omatoimisesti työturvallisuus- ja ympäristöasiat huomioiden ja pitää työalueensa ja –ympäristönsä siistinä 5. työskentelee joustavasti työryhmän jäsenenä ja toimii itseään kehittäen 6. kehittää teknologian käyttöään huomioiden kestävän kehityksen

- toimii itsenäisesti ja soveltaen - on ongelmatilanteissa joustava ja kekseliäs

- osaa hakea apua tarvittaessa - ymmärtää lyhyitä toimintaohjeita - noudattaa työaikoja

H4*ylittää H3-tason, mutta ei saavuta K5-tasoa

K5*1. käyttää joitakin maalarin työvälineitä 2. saavuttaa osan maalarin perustiedoista ja –taidoista3. tarvitsee jatkuvaa ohjausta maalaustöiden suorittamisessa 4. siivoaa työalueensa ja käyttää suojaimia tarvittaessa 5. ottaa vastaan toimintaohjeita ja toimii niiden mukaisesti6. noudattaa työaikoja ja jätehuollon ohjeita

- suoriutuu ohjattuna tehtävistään - välttyy virheiltä ohjatusti

81

Liite 6 Arvioinnin toteuttamissuunnitelma (Pintakäsittelyalan perustutkinto, 120 ov)

7

ARVIOINNIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

Pintakäsittelyalan perustutkinto 120 ov

Maalarin koulutusohjelma, ammatilliset opinnot 90 ov

Opintokokonaisuus OV Opintojakso OV Lukukausi 1-6

Arviointimenetelmät

Pintakäsittelyalan yleisosaaminen

20 Maalaus- ja esi- käsittelyn perusteet

18 2 Ammattiosaamisennäyttö, ammattityö- tehtävät


20 Työturvallisuus 1 1 Kirjallinen koe


20 Tulityöt 1 1 Kirjallinen koe

Maalaustyöt 40 Maalaus- ja esi- käsittelymenetelmät


Maalaustyöt 40 Värioppi 5 3 Näyttö

Saneeraus ja entisöinti

10 Saneeraus ja entisöinti


Koriste- jamukailumaalaus

10 Koriste- jamukailumaalaus

10 6Ammattiosaamisennäyttö, ammattityö- tehtävät

Huonekalujen entisöinti

10 Huonekalujen entisöinti

10 6 Ammattiosaamisen näyttö, ammattityö- tehtävät

Kipsi- jaerikoistyöt

10 Kipsi- jaerikoistyöt


Vedeneristys- jalaatoitustyöt

10 Vedeneristys- jalaatoitustyöt


Valinnaisetammatilliset opinnot

0-10

Useita mahdollisia 0-10

5-6 Ammattityötehtävät (ammattiosaamisennäytöt)

Yhteiset opinnot 20 Useita mahdollisia 1-4 1-6 Yhteisiä opintoja ei yleensä arvioida ammattiosaamisennäytöin

82

8

AR

VIOIN

NIN

TOTEU

TTAM

ISSUU

NN

ITELMA

Pintakäsittelyalan perustutkinto 120 ov, M

aalari, amm

atilliset opinnot 90 ov

Am

mattiosaam

isen näytöt

Vapaasti val t

1. lukukausi 2. lukukausi

3. lukukausi4. lukukausi

5. lukukausi 6. lukukausi

7. lukukausi8. lukukausi

Saneeraus

ja entisöinti 10 ov

1.lu

kuvuosi

2.lu

kuvuosi

3.lu

kuvuosi

4.lu

kuvuosi

Kaikille pakolliset ao näytöt

Valitaan 30ov pakolliset ao näytöt

Valinnaiset, ei pakollista ao näyttöä

Maalaus- ja

esikäsittelyn perusteet 18 ov

Työturvalli-suus 1 ov

Tulityöt 1 ov

Maalaus- ja

esikäsittely-m

enetelmät

35 ov V

ärioppi 5 ov

Koriste ja

mukailu

10 ov

Huonekalu-

jen entisöinti 10 ov

Kipsi- ja

erikoistyöt10 ov

Vedeneris-

tys ja laatoi-tus 10 ov

Valinnaiset

amm

atilliset1-10 ov

Valinnaiset

amm

atilliset1-10 ov

??

83

Liite 7 Lomakkeet

(Huom! Lomakkeet löytyvät osoitteesta: http://www.keskuspuisto.net/kehittamis/projektit_kansalliset/fi_FI/valmis_nayttoon)

Liite 7 a) Ammattiosaamisen näytön arviointilomake

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN ARVIOINTILOMAKE / NÄYTTÖPÖYTÄKIRJA Liitteet: Yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma ja ote opintokokonaisuuden opetussuunnitelmasta

Perustutkinto Koulutusohjelma Opintokokonaisuus, ov Osanäyttö, ov Opiskelija Näyttöajankohta Näyttöpaikka Arviointipäivä Näytön sisältö

Näyttösuunnitelmassa mainitaan arviointikohteet, joihin arviointi tehdään. Arvioinnissa arvioidaan opiskelijan osaamista ja sitä, mitä hän on jo oppinut. Arviointikohteiden keskinäinen painotus lopullista arvosanaa sovittaessa määräytyy tapauskohtaisesti.

Arviointikohde Opiskelija Työelämä- edustaja

Opettaja Yhteinen arvio

1. Työtehtävän hallinta 2. Työprosessin hallinta 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta 4. Työturvallisuuden hallinta 5. Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen 6. Yhteiset painotukset

Ammattiosaamisen näytön lopullinen arviointi Arviointikeskustelun yhteydessä päätetty arvosana T1 – K5

Vahvuudet Kehitettävää

Uusintanäyttö Ajankohta ja tukitoimenpiteet

Allekirjoitus Nimenselvennys Opiskelija

Opettaja

Työelämäedustaja

84

Liite 7 b) Yksilöllinen ammattiosaamisen näytön suunnitelmalomake

YKSILÖLLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖSUUNNITELMA Opiskelijan nimi TutkintoalaRyhmänvastaava AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Opintokokonaisuuden nimi ja laajuus

Ammattiosaamisen näytön tulee liittyä seuraaviin keskeisiin sisältöihin:

Suoritusajankohta Yritys ja yhteystiedot

Arvioiva työpaikkaohjaaja Ammattiosaamisen näytön kuvaus (näyttöympäristö, työvälineet, työtehtävät)

Tavoite

Tukitoimenpiteet tai muuta huomioon otettavaa ammattiosaamisen näytön toteutuksessa

Ammattiosaamisen näytön arvosana (arviointilomakkeesta)Opintokokonaisuuden OPS liitteenä

85

Liite 7 c) AikataulusuunnitelmalomakeA

mm

attio

saam

isen

näy

tön

aika

taul

usuu

nnite

lma

Aja

nkoh

ta

Opi

skel

ija

1. p

äivä

kl

o/h

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

_

2. p

äivä

kl

o/h

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

_

3. p

äivä

kl

o/h

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

_

4. p

äivä

kl

o/h

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

_

5. p

äivä

kl

o/h

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

___

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

____

_

Muistiinpano

ja

Suo

ritet

tava

t työ

t

Työv

aihe

et

Mat

eria

alit

Työv

älin

eet

86

Liite 8 Selkokieliohjeita

SELKOKIELESTÄ

Selkokielen määritelmä

Selkokielen määritelmä on muuttunut vuosien varrella jonkin verran. Uusin määritelmä lähtee liikkeelle yleiskielen määritelmästä ja koros-taa selkokielen merkitystä erityisryhmille suunnattuna kielimuotona.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus määrittelee yleiskielen seuraavalla tavalla:

Yleiskieli on kieliyhteisön eri ikä- ja ammattiryhmille yhteinen kieli-muoto, joka on muotoasultaan kirjakielen normien mukaista, käyttää yleisesti tunnetuksi tiedettyä sanastoa (tai ainakin selittää käyttämän-sä erikoistermit) ja on virkerakenteeltaan yksikertaista.

Yleiskieli jo sellaisenaan siis sisältää vaatimuksen yleisesti tutusta sa-nastosta ja yksinkertaisesta virkerakenteesta. Selkokielen tulisi tähän rinnastettuna olla vielä yksinkertaisempaa. Selkokeskus määrittelee selkokielen näin:

Selkokieli on sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi mukautettua kieltä niitä ih-misiä varten, joilla on vaikeuksia lukemisessa ja ymmärtämisessä (tai molemmissa). Selkokielen tarve

Selkokielen kohderyhmiin kuuluu Suomessa yhteensä noin 200 000–350 000 (4–7 %) suomalaisista. Heistä pieni osa on myös mekaanisesti lukutaidottomia ja pieni osa tarvitsee puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikointia.

selkokielen tarvitsijoilla on usein • vaikeus ymmärtää lukemaansa • syystä tai toisesta heikko lukutaito • vaikeus keskittyä lukemiseen pitkäksi aikaa

87

Selkokielen tuntomerkkejä

VAIKEA KIELI: paljon pitkiä sanoja, harvinaisia sanoja, paljon adjektii-veja ja adverbejä sekä paljon pitkiä lauseita (yli 15 sanaa).

HELPPO KIELI: paljon lyhyitä sanoja, tavallisia sanoja, vähän adjek-tiiveja ja adverbejä sekä lyhyitä lauseita. Ymmärrettävyyteen vaikuttavat kieliasun lisäksi muun muassa tekstin käsitteellisyys, samaistumisen mahdollisuudet lukijalle ja se, miten kiinnostavaksi ja tärkeäksi itselleen lukija viestin kokee.

Selkokielisen tekstin periaatteita

Sanasto • Vältetään pitkiä sanoja. • Käytetään tuttuja ja yleisiä sanoja. • Vältetään erityissanastoa (slangi, ammattisanasto, murre,

symboliset ja abstraktit ilmaukset). • Oudot ja vaikeat sanat selitetään tekstin yhteydessä. • Käytetään runsaasti verbejä ja substantiiveja ja vähän

adjektiiveja ja adverbejä.

Lauseet • Käytetään lyhyitä lauseita. • Vältetään vaikeita lauserakenteita. • Käytetään lauseenvastikkeen sijasta sivulausetta. • Vältetään kielikuvia; käytettäessä ne selitetään tarpeen

mukaan.

Tekstin rakenne • Rakenteen tulee olla selkeä. • Kerronnan tulee edetä loogisesti. • Ajan ja paikan vaihtelua tulee välttää.

88

Sisältö • Tekstin tulee olla sisällöltään konkreettista. • Sisällön on oltava yhteydessä vastaanottajan todellisuu-

teen. • Mitä oudompaa ympäristöä, tapahtumaa tai ilmiötä kuva-

taan, sitä enemmän tulee kiinnittää huomiota sen ja mah-dollisten taustatekijöiden selvittämiseen.

• Tekstissä ei saa olla liikaa henkilöitä. • Henkilöt tulee esitellä selkeästi ja heidät on voitava tunnis-

taa tekstistä helposti. • Monet maantieteelliset nimet, isot luvut ja mittayksiköt voi-

vat olla vaikeita ymmärtää. • Kaikkia ohjeita ei voi noudattaa yhtä aikaa tekstin kärsimät-

tä. Selkokielisenkin ilmaisun tulee olla rikasta, elävää ja sisältää myös tunneviestejä. Olennaista on kuitenkin se, että vastaanottaja ymmärtää viestin.

89

90


Julkaisija Keskuspuiston ammattiopisto ORTON Invalidisäätiö Tenholantie 10 00280 HELSINKI puh. (09) 47481 faksi (09) 4748 2746

[email protected] [email protected] www.keskuspuisto.net

Tekijät Olli Daavittila Miika Keijonen Maria Laine Liisa Metsola Tuula Mikkola Valmis näyttöön! –projektitiimi Harri Miika, Kone- ja metallialan perustutkinto Pentti Viima, Kone- ja metallialan perustutkinto Tuula Mikkola, Pintakäsittelyalan perustutkinto Henrik Piirto, Pintakäsittelyalan perustutkinto Olli Karttunen, Sähköalan perustutkinto Janne Kukkonen, Sähköalan perustutkinto

Kuvat Audiovisuaalisen viestinnän opiskelijat: Kyösti Haapanen Leila Karvonen Marja Kosonen

Ulkoasu ja taitto Heli Rojo

Paino Priimus Paino Oy, Loimaa 2006

ISBN 952-9657-34-X

Näin löydät Keskuspuistonammattiopistoon:

Keskuspuiston ammattiopisto sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Helsingin keskustasta.

• Bussi 23 Rautatientorilta Pasilan aseman kautta Ruskeasuolle. Pääte-pysäkki ORTON Invalidisäätiön, Kes-kuspuiston ammattiopiston edessä.

• Raitiovaunu 10 keskustasta. Korppaanmäentien pysäkiltä kävelymatka noin 400 metriä.

• Lähimmät rautatieasemat Pasilassa ja Helsingin keskustassa.

• Helsinki-Vantaan lentoasemalta taksilla Keskuspuiston ammattiopis-toon tai lentokenttäbussilla Helsingin keskustaan noin 30–40 minuttuuttia.

Va

lmis

nä

yttö

ön

!


Tenholantie 10, 00280 HELSINKI, puh. (09) 47 481, faksi (09) 4748 2746, [email protected]

www.keskuspuisto.net

Documents

valmis nayttoon kannet · - muu kielellinen erityisvaikeus - matematiikan erityisvaikeus - tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeus - motorinen erityisvaikeus - hahmotusvaikeus