Valtioneuvoston strategia cleantech-liiketoiminnan

edistämisestä

Toukokuu 2014

2 3

1. Valtioneuvoston cleantech-strategian tavoite

VALTIONEUVOSTON CLEANTECH-STRATEGIAN tavoitteena on vauhdittaa suomalaisen cleantech-liiketoiminnan kas-vua ja perinteisen teollisuuden uusiutumista puhtaan teknologian innovaatioiden avulla. Visiona on, että Suomi on vuonna 2020 clean-tech-liiketoiminnan globaali supervalta. Visi-on saavuttaminen vaatii eri hallinnonalojen pitkäjänteistä yhteistyötä.

Energia- ja ympäristöteknologiaan perustu-va cleantech-liiketoiminta on yksi Suomen elinkeinopolitiikan painopistealueita. Clean-techillä tarkoitetaan tuotteita, palveluja ja prosesseja, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät päästöjä ym-päristöön. Samalla kun cleantech tuo ratkaisuja globaaleihin ympäristöhaasteisiin kuten ympäristön pilaantumiseen, ilmastonmuutokseen ja resurssien riittävyyteen, se paran-taa teollisuuden ja palveluiden kilpailukykyä materiaalien ja energian tehokkaan käytön myötä. Globaalin cleantech-markkinan suuruus oli vuonna 2012 noin 1600 miljardia eu-roa ja markkina kasvaa vuosittain keskimäärin noin 7–8 %.

Suomi on jo nykyisellään yksi maailman johtavia cleantech-maita. Suomen cleantech-yri-tysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2012 noin 25 miljardia euroa ja kasvua edel-lisestä vuodesta oli n. 15 % (Finpro). Suomen vahvuuksia cleantech-liiketoiminnassa ovat erityisesti teollisten prosessien resurssitehokkuus eli energian, materiaalien ja veden käytön tehokkuus sekä bioenergia ja biopohjaiset tuotteet.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen cleantechin strateginen ohjelma käynnistettiin vuonna 2012. Ohjelman strateginen päämäärä on, että Suomi tunnetaan cleantechin glo-baalina supervaltana vuonna 2020. Tämän myötä Suomen cleantech-maakuva houkutte-lee ulkomaisia investointeja maahamme, Suomen painoarvo kansainvälisessä päätöksen-teossa kasvaa ja Suomi vahvistaa asemiaan johtavana maana cleantechin t&k&i-toimin-nassa.

Cleantechin strategisen ohjelman numeerisia tavoitteita vuoteen 2020 mennessä ovat:

▪ kasvattaa cleantech-yritysten liikevaihto 50 miljardiin euroon, josta viennin osuus on yli 75 %,

▪ kaksinkertaistaa cleantechin kotimarkkina noin 20 miljardiin euroon.▪ nostaa cleantech-yritysten määrä 2000:sta noin 3000:een ja ▪ luoda vähintään 40 000 uutta puhtaan teknologian työpaikkaa Suomeen.

2. Valtioneuvoston cleantech-strategian tavoitteen toteutuminen

CLEANTECH-LIIKETOIMINNAN KUNNIANHIMOISTEN tavoitteiden saavutta-miseksi valtioneuvosto edellyttää eri hallinnon alojen pitkäjänteistä yhteistyötä 1. nk. pri-oriteettitoimenpiteissä sekä 2. cleantech-liiketoiminnan toimintaympäristön kehittämi-sessä. Prioriteettitoimenpiteet edistävät yritysten cleantech-innovaatioiden kehittämistä, kaupallistamista ja käyttöönottoa. Cleantech-liiketoiminnan toimintaympäristön kehittä-minen kannustaa yrityksiä innovatiiviseen ja kestävään liiketoimintaan ja tukee uusien cleantech-ratkaisujen markkinoillepääsyä. Valtioneuvoston edellyttämät ”prioriteettitoimenpiteet” on esitetty cleantech-strategian kappaleessa 3 ja ne ovat:

▪ cleantechin nostaminen maabrändin kärkiteemaksi▪ cleantech-investointien edistäminen ▪ cleantech-demonstraatioympäristöjen luominen ja ▪ eri hallinnonalat ylittävän Cleantech Finland Boardin perustaminen.

Valtioneuvoston edellyttämiä toimintaympäristön kehittämistoimenpiteitä on esitetty cleantech-strategian kappaleessa 4 ja ne ovat:

▪ cleantech-liiketoiminnan edistämisen huomioiminen kansainvälisessä vaikuttamisessa▪ hitaiden ja monimutkaisten luvitusprosessien selkeyttäminen ja nopeuttaminen ▪ sääntelyn kehittäminen tukemaan cleantech-innovaatioita ja niiden käyttöönottoa ▪ tulevaisuuden osaamispohjan varmistaminen tutkimuksella ja koulutuksella.

4 5

3. Valtioneuvoston tavoitteiden saavuttamista edellyttävät prioriteettitoimenpiteet

3.1 Cleantech maabrändin kärkiteemaksiKANSAINVÄLISILLÄ FOORUMEILLA ja vienninedistämismatkoilla tulee vahvis-taa yhtenäistä viestiä Suomesta cleantechin edelläkävijämaana. Osana Team Finland -verkostoa cleantech nostetaan kansainvälisen markkinoinnin kärkeen ja keskeiseksi osaksi Suomen maabrändiä. Markkinointia tehdään yhteistyössä ministeriöiden, suur-lähetystöjen ja sidosryhmien kanssa. Tämä vaatii yhdenmukaista markkinointiaineis-toa, keskeisten toimijoiden kouluttamista sekä monipuolista kansainvälistä näkyvyyttä mm. alan tapahtumissa ja medioissa. Cleantechin nostaminen maabrändin kärkiteemaksi edistää kaikkien Suomen cleantech-yritysten kansainvälistymisponnisteluja ja lisää Suo-men houkuttavuutta investointikohteena.

Laaditaan Suomen cleantech-markkinoinnin viestintäsuunnitel-ma, Team Finland -yhteistyönä (Finland Promotion Board). Clean-tech sisällytetään käsiteltäväksi aiheeksi kaikkiin kansainvälisiin korkean tason tapaamisiin ja materiaaleihin. Lisäksi laaditaan cleantech-maabrändiä tukevat ydinviestit ja markkinointimateri-aali. Rahoituksesta tehdään varaus valtion budjettiin.

Vuoden 2014 aikana koulutetaan kaikki kotimaiset kansainvälisty-misen parissa toimivat organisaatiot ymmärtämään ja viestimään eteenpäin sidosryhmilleen perusviestit Suomen cleantech-osaami-sesta ja kansainvälisistä tavoitteista. Koulutus toteutetaan osana Team Finland -verkoston toimintaa, ja sen toteutuksesta vastaavat ensisijaisesti TEM ja UM. Kotimaassa toimivien Team Finland -orga-nisaatioiden (ml. ELY-keskukset) cleantech-osaamista vahvistetaan. Tätä kautta parannetaan cleantech-alaan liittyvää asiakaspalvelua ja varmistetaan, että paikallisilla Team Finland -asiakkuustiimeil-lä on kyky viestiä cleantech-asioista yhteisen viestintäsuunnitel-man mukaisesti. Kotimaan toimijoiden koulutuksesta vastaa TEM. Lisäksi nimetään jokaiseen ulkomaan Team Finland -tiimiin clean-tech-koordinaattori ja varmistetaan, että tiimeistä löytyy riittävä cleantech-asioiden asiantuntemus. Ulkomaanverkoston koulutus rahoitetaan TEM:n ja UM:n toimintamenoista ja toteutetaan pääosin virkamiestyönä.

TEM:n koordinoimana, osana Team Finland -verkoston työtä, jär-jestetään Suomessa ensimmäinen cleantech-huippukokous: Global Cleantech Summit 2015. Kutsuvierastilaisuutena järjestettävään ko-koukseen kutsutaan eri maiden päämiehiä, cleantech-asioista vas-taavia ministereitä, yritysjohtajia ja merkittävien tutkimuslaitosten johtajia sekä muita vaikuttajia. Tavoitteena on profiloida Suomi glo-baalien cleantech-ratkaisujen kehittämisen aloitteentekijänä. Ra-hoituksesta tehdään varaus valtion budjettiin.

UM nimeää Team Finland -verkoston yhteiset cleantech-lähettiläät yli sataan maahan vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteena on löytää esi-merkiksi yritysjohtajia tai muita asiantuntijoita, jotka voivat toimia koko Suomen cleantech-osaamisen kasvoina kyseisissä maissa mm. median välityksellä ja osallistua puhujana merkittäviin cleantech-alan tapahtumiin. Rahoituksesta tehdään varaus valtion budjettiin.

TEM lanseeraa World Cleantech palkinnon arvoltaan 1 miljoona eu-roa kansainvälisen liiketoimintasuunnitelmakilpailun voittajalle. Palkinto pyritään toteuttamaan esimerkiksi painottamalla Millen-nium-palkinnossa cleantech-teemaa.

6 7

3.2 Cleantech-investointien vauhdittaminen

UUSIEN CLEANTECH-RATKAISUJEN markkinoille pääsy on haastavaa. Suo-men kotimarkkinat ovat suhteellisen pienet ja useat cleantech-yritykset toimivat inves-tointivaltaisilla aloilla. Cleantech-yritysten t&k- ja pilotointihankkeita voidaan nykyisel-lään rahoittaa mm. Tekesin rahoitusinstrumenteilla. Tutkimus- ja kehitys- sekä pilotoin-tihankkeiden jälkeinen markkinoille pääsy on kuitenkin erityisen haastavaa nykyisessä rahoitustilanteessa. Julkinen sektori voi tässä tilanteessa toimia keskeisenä moottori-na kaupallistamisen edellytysten parantamisessa turvaamalla rahoituksen saatavuus. Ra-hoitusinstrumenttien tulee luoda aukoton jatkumo t&k&i:sta kansainvälistymiseen. Toi-menpiteillä tavoitellaan kaikkiaan 150 miljoonan euron arvosta referenssi-investointeja Suomeen vuosittain. Kehitettävää rahoitusinstrumenttia tulee soveltaa laajalti cleantech-alan demonstraatio- ja referenssihankkeisiin mm. materiaalitehokkuus-, jätehuolto- ja ve-den käsittelyyn liittyviin hankkeisiin ja erityisesti maatalouden jätteiden käsittelytekno-logioiden käyttöönottoon Itämeren kuormituksen pienentämiseksi ja vientipotentiaalia omaavien teknologioiden referoimiseksi.

VM, TEM ja YM arvioivat ja toteuttavat säilyttävien yritystukien sekä ympäristölle haitallisten tukien suuntaamisen uudelleen koh-distaen ne uudistavien cleantech-ratkaisujen käyttöönottoon ku-ten demonstraatioympäristöjen luomiseen. Lisäksi kaikkien mi-nisteriöiden myöntämissä investointeihin liittyvissä tuissa on huo-mioitava cleantech-ratkaisujen edistäminen.

TEM ja VM toteuttavat 30 miljoonan vuosittaisen cleantechin de-monstraatio- ja referenssihankkeisiin soveltuvan investointituen, joka katalysoi 150 miljoonan euron edestä investointeja Suomeen. Tätä voidaan soveltaa laajalti cleantech-alan demonstraatio- ja refe-renssihankkeisiin. Rahoitus kootaan edellä mainittujen säilyttävien yritystukien uudelleen suuntaamisesta, TEM-konsernin organisaa-tioiden nykyisen rahoituksen suuntaamisesta ja alueellisista EAKR-ohjelmista. Myös VER-rahastojen käyttömahdollisuuksia selvitetään.

3.3 Cleantech demonstraatioympäristöt

SUOMALAISTEN CLEANTECH-ALAN yritysten näkökulmasta kiinnostavimmat kohdemarkkinat sijaitsevat Pohjois-Amerikassa, Venäjällä, Intiassa, Brasiliassa ja Kiinassa. Kohdemarkkinan kiinnostavuus vaihtelee toimialan mukaan, mutta yksinään Kiina käyt-tää seuraavien viiden vuoden aikana yli 200 miljardia dollaria päästöjen vähentämiseen. Yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi on perustettava mittava cleantech-demons-traatio- ja pilotointiympäristö, joka toimii kansainvälisenä näyteikkunana. Demonstraa-tioympäristö tarjoaa yrityksille referenssikohteita ja tuotekehitysympäristön sekä mah-dollisuuden tehokkaampaan yhteistyöhön muiden yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa ja tämän synnyttämiin uusiin innovaatioihin. Tavoitteellisesti referenssiympäristöjen ra-kentamiseen osallistuu vähintään 50 kotimaista cleantech-alan yritystä. Useiden pienten demonstraatioympäristöjen sijaan on keskitettävä ensivaiheessa voimavarat yhden kun-nianhimoisen kansainvälisen näyteikkunan luomiseen pääkaupunkiseudulle. Lisäksi sel-vitetään mahdollisuus rakentaa Kiinaan tai muuhun kohdemaahan oma demonstraatio-ympäristönsä, jossa suomalaiset yritykset voivat tuoda esille tuotteitaan ja osaamistaan ja mikä toimii Suomen cleantech-ratkaisujen toisena kotimarkkinana.

TEM ja YM keskittävät voimavarat mittavan ja kansainvälisesti kiinnostavan demonstraatioympäristön luomiseen pääkaupunki-seudulle tai muualle Suomeen yksityisen ja julkisen sektorin yh-teistyönä. Rahoituksessa hyödynnetään TEM:n, Tekesin ja mahdol-lisesti muiden ministeriöiden rahoitusinstrumentteja.

UM:n ja TEM:n johdolla vauhditetaan cleantech-alan yritysten kan-sainvälistymistä ja kaupantekoa uudella Team Finland -toiminta-mallilla, joka pilotoidaan Kiinassa. Lisäksi toteutetaan uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden kysyntälähtöisiä demonstraatio-hankkeita Kiinassa. Rahoituksessa hyödynnetään TEM:n ja UM:n rahoitusinstrumentteja.

UM ja TEM luovat pienempiä temaattisia kestävää kehitystä edis-täviä kehitysliiketoiminnan pilotointiympäristöjä kansainvälisiin kohdemaihin hyödyntäen muun muassa kehityspoliittisia instru-mentteja. Rahoituksessa hyödynnetään TEM:n ja UM:n rahoitus-instrumentteja.

TEM ja YM luovat pienempiä temaattisia pilotointiympäristöjä Suo-meen hyödyntäen esimerkiksi innovatiiviset kaupungit-ohjelmaa (INKA) ja hiilineutraalit kunnat-ohjelmaa (HINKU) ja vihreän talou-den toimintamallia. Rahoituksessa hyödynnetään TEM:n, Tekesin ja YM:n rahoitusinstrumentteja.

8 9

3.4 Cleantech Finland Boardin käynnistäminenVALTIOVALTA VOI parhaiten vauhdittaa cleantech-liiketoimintaa yhdistämällä clean-techin kasvua edistävä elinkeinopolitiikka nykyistä enemmän muiden politiikkasektorei-den toimintaan. Keskeisiä politiikkasektoreita ovat mm. innovaatio-, energia- , ilmasto-, ympäristö-, ulko-, liikenne-, rakentamis- ja asuntopolitiikka. Kehittämistoimenpiteissä on huomioitava vahvasti elinkeinoelämän tarpeet sekä elinkeinorakenteen uudistamisen, luonnonvarojen kestävän käytön ja päästöjen vähentämisen tavoitteet.

Cleantechin linkittäminen eri politiikkasektoreiden toimintaan on tehtävä hallituksen aloitteesta, pääministerin johtamassa yhteistyöelimessä, jossa valmisteluvastuu on työ- ja elinkeinoministeriöllä. Siinä tulee olla mukana keskeisistä politiikkasektoreista vas-taavat ministerit, yritysjohtajia ja tärkeimpien valtionorganisaatioiden johtajia. Yhteistyö-elin toimii cleantech-liiketoimintaa edistävän elinkeinopolitiikan kokonaisjohtamista ke-hittävänä toimielimenä. Sitä ohjaavat valtioneuvoston vuosittain hyväksymät tavoitteet. Uskottava, laajalti eri julkisen ja yksityisen sektoreita kattava toimielin vahvistaa myös kansainvälistä mielikuvaa Suomesta cleantechin edelläkävijänä ja on tuloksekasta mark-kinointia cleantech-yrityksille kansainvälisesti.

VNK käynnistää vuoden 2014 aikana pääministerin johtaman ”Cleantech Finland Boardin”, jonka tehtävä on ohjata valtioneuvos-ton cleantech-strategian toteuttamista ja asettaa cleantech-alan kehittämiselle vuosittaiset tavoitteet ja toimenpideohjelma. Val-mistelutyö tehdään valtioneuvoston virkamiestyönä.

4. Cleantech-liiketoiminnan toimintaympäristön kehittämisen toimenpiteetCLEANTECH-LIIKETOIMINNAN KASVUTAVOITTEIDEN toteutuminen edellyt-tää edunvalvontaa kansainvälisillä foorumeilla, kannustavaa kotimaista toimintaympäris-töä ja toimivaa kotimarkkinaa Suomessa.

Suomen on pidettävä cleantech-liiketoimintaan liittyvä edunvalvonta prioriteettialuee-na kaikessa kansainvälisessä vaikuttamisessa, erityisesti EU-komission ja kansainvälis-ten rahoittajaorganisaatioiden suuntaan. Lisäksi olemassa olevia toimenpideohjelmia ja rahoitusinstrumentteja, kuten kehityspoliittista rahoitusta, on hyödynnettävä cleantech-liiketoiminnan edistämiseksi, sillä cleantech-ratkaisuilla voidaan yhdistää kaupallinen lii-ketoiminta, yhteiskunnalliset kehitysvaikutukset ja ympäristön tilan paraneminen.

Uusien innovatiivisten ratkaisujen markkinoille pääsyn hidasteet tulee poistaa, mikä koskee erityisesti luvitusprosessien sujuvoittamista. Cleantechiin liittyvän sääntelyn on kannustettava yrityksiä kehittämään edistyneitä, ympäristön kannalta parempia rat-kaisuja sekä julkisen ja yksityisen sektorin asiakkaita ottamaan näitä ratkaisuja laa-jamittaisesti käyttöön. Suomi on jo nykyisellään yksi maailman johtavia cleantechin t&k&i-maita, mutta osaamispohjaa ja cleantech-alan houkuttelevuutta tulee vahvistaa entisestään tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisen avulla yritysten ja yliopistojen välisenä yhteistyönä.

VNK:n koordinoimana huomioidaan cleantechin edistäminen kai-kessa kansainvälisessä vaikuttamisessa. Suomen tulee pitää esillä cleantech-liiketoiminnan mahdollisuuksia ja cleantechin vauhdit-tamiseen liittyviä toimenpiteitä kaikissa kansainvälisen vaikutta-misen linjauksissaan. Erityisen tärkeää on vaikuttaa EU-komission linjauksiin ja EU:n rahoitusohjelmiin, joissa Suomi pyrkii profiloi-tumaan cleantechin avulla uudistuvan teollisuuspolitiikan käyn-nistäjänä, cleantech-liiketoiminnan edelläkävijänä ja kehittämis-hankkeiden koordinoijana TEM:n ja VNK:n tekemän toimenpide-ohjelman mukaisesti. Muille tärkeille cleantech-liiketoimintaan vaikuttaville kansainvälisille foorumeille, kuten OECD, UNEP, WB, EBRD, EIB ja NMC, NEFCO sekä cleantechin kannalta keskeiset kansainväliset ympäristösopimukset, laaditaan omat vaikuttamis-tavoitteet vastuuministeriön ja cleantechin strategisen ohjelman yhteistyönä. Valmistelu tehdään valtioneuvoston virkamiestyönä.

10 11

Cleantech-hankkeiden lupamenettelyjä sujuvoitetaan osana me-nettelyjen yleistä sujuvoittamista. Tavoitteena on, että hankkeiden investointipäätökseen tarvittavia lupamenettelyjä voidaan nopeut-taa merkittävästi ja määrää vähentää. YM ja TEM toimivat tässä yhteistyössä.

Eri ministeriöt edistävät cleantech-innovaatioita kehittämällä lainsäädäntöä, joka tukee kestävien, vientipotentiaalia omaavien cleantech-innovaatioiden syntyä ja nopeaa markkinoille pääsyä. Erityisen tärkeitä kehittämisalueita ovat energia- ja ilmastopoli-tiikkaan, ympäristöpolitiikkaan, liikennepolitiikkaan, asumispoli-tiikkaan ja maatalouspolitiikkaan liittyvä sääntely sekä EU/OECD yhteistyö esim. vientitukiin liittyen. Valmistelu tehdään valtioneu-voston virkamiestyönä.

OKM:n johdolla vahvistetaan tulevaisuuden osaamispohjaa kehit-tämällä cleantech-alan koulutusta ja tutkimusta sekä kannustamal-la luomaan Suomeen globaalisti johtava cleantech-korkeakoulujen verkosto. Verkostossa toimivat korkeakoulut fokusoivat koulutus-taan ja tutkimustaan omille vahvuusaloilleen ja hyödyntävät syner-gioita muiden korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa.

5. Valtioneuvoston cleantech-strategian toteutumisen seuranta

KUKIN HALLINNONALA ottaa huomioon cleantech-strategian tavoitteet ja toimen-piteet toimialavastuun mukaisesti läpäisyperiaatteella.

Cleantech-strategian toimenpiteet toteutetaan valtioneuvoston hyväksymien määräraha-kehysten ja eduskunnan myöntämien määrärahojen puitteissa.

Pääministerin johtama Cleantech Finland Board arvioi cleantech-strategian toteutumista säännöllisesti. Arviointien yhteydessä valtioneuvoston kanslia antaa tarvittaessa suosi-tuksia päätöksen toimeenpanon parantamiseksi.

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖCleantechin strateginen ohjelmaJuho JokinenPL 32, 00023 ValtioneuvostoPuh. 050 396 0244www.tem.fi/cleantech

Valtioneuvoston strategia cleantech-liiketoiminnan edistämisestä

Valtioneuvoston cleantech-strategian tavoitteena on vauhdittaa suoma-laisen cleantech-liiketoiminnan kasvua ja perinteisen teollisuuden uusiutu-mista puhtaan teknologian innovaatioiden avulla. Visiona on, että Suomi on vuonna 2020 cleantech-liiketoiminnan globaali supervalta. Vision saa-vuttaminen vaatii eri hallinnonalojen pitkäjänteistä yhteistyötä.

Paino: Edita Prima 5/2014