1

Valtiotieteellinen tiedekunta

Sosiaalipsykologian valintakoe

Arvosteluperusteet

Kesä 2014

Sekä kirjallisuuskokeesta että aineistokokeesta tulee saada vähintään 9 pistettä. Mikäli

kirjallisuuskokeen pistemäärä on vähemmän kuin 9 pistettä, aineistokoetta ei arvioida.

Aineistokokeista arvostellaan vain 54 parhaiten kirjallisuuskokeessa menestyneen vastaukset.

Vastaukset arvioidaan kokonaisuuksina sen perusteella, kuinka hyvin ne vastaavat asetettuun

kysymykseen. Kysymyksen kannalta epäoleellisten seikkojen, perustelemattomien näkökulmien tai

virheellisten tietojen esittämisestä ei saa pisteitä.

Kirjallisuuskoe

Helkama, K., Myllyniemi, R. & Liebkind, K. (1999). Johdatus sosiaalipsykologiaan. 3. painos

tai uudempi. (ISBN 951-37-2407-7)

eller på svenska

Helkama, K., Myllyniemi, R. & Liebkind, K. (2000). Socialpsykologi - en introduktion. (ISBN

91-47-04465-9)

1. a) Kerro esimerkin avulla, miten kognitiivinen dissonanssi syntyy. Pohdi myös, millaiseen

ihmiskuvaan kognitiivisen dissonanssin teoria pohjautuu. Vastauksen enimmäispituus on 1

sivu. (3 p.)

Pisteitä on saanut seuraavista näkökohdista:

– Kognitiivisen dissonanssin syntymistä havainnollistava esimerkki. (0,25 p.)

– Kognitiivisen dissonanssin määritelmä: Kognitiivinen dissonanssi tarkoittaa tilaa, jossa ihmisen

kognitiiviset elementit ovat keskenään ristiriidassa. (0,25 p.)

– Leon Festingerin kognitiivisen dissonanssin teorian mukaan tiedollinen epäjohdonmukaisuus

koetaan epämiellyttävänä ja sitä pyritään välttämään. (0,25 p.)

– Kognitiivista dissonanssia pyritään välttämään tai vähentämää muuttamalla joko kognitioita,

asenteita tai käyttäytymistä. (0,25 p.)

– Ihmisen oma toiminta nähdään keskeisenä kognitiivisena elementtinä. (0,25 p.)

– Päätöksenteon jälkeinen dissonanssi on voimakas erityisesti silloin, kun ihminen on joutunut

valitsemaan kahden tasaväkisen vaihtoehdon väliltä. (0,25 p.)

– Mitä tärkeämpi päätös on, sitä enemmän dissonanssia se tuottaa. (0,25 p.)

2

– Päätöksenteon jälkeistä dissonanssia lievennetään korostamalla eroa valitun ja valitsemattoman

vaihtoehdon välillä siten, että painotetaan valitun vaihtoehdon hyviä ja valitsemattoman

vaihtoehdon huonoja puolia. (0,25 p.)

– Kognitiivisen dissonanssin teorian pohjalta asenteenmuutoksia tutkittaessa on havaittu, että

etenkin silloin, kun ihmisen toiminnalle ei ole muita riittäviä perusteluita, muuttaa hän asenteitaan

toimintansa mukaisiksi. (0,25 p.)

– Jos ihmiselle on mahdollista perustella toimintaansa ulkoisilla tekijöillä, kuten saamallaan

palkkiolla, on asenteen ja toiminnan välinen kognitiivinen dissonanssi vähäisempi. (0,25 p.)

– Kognitiivisen dissonanssin teorian sidos Festingerin aikaisemmin kehittämään sosiaalisen

vertailun teoriaan. (0,25 p.)

– Sekä sosiaalisen vertailun että kognitiivisen dissonanssin teorian pohjalta sosiaalisiin kontakteihin

hakeutumista ja suhteiden säilymistä voidaan nähdä ohjaavan ihmisen pyrkimys rakentaa

tiedollisesti johdonmukaista kuvaa maailmasta. (0,25 p.)

– Kognitiivisen dissonanssin teorian kehittely liittyi kognitiiviseen vallankumoukseen 1950- ja 60-

luvulla. (0,25 p.)

– Kognitiivisessa vallankumouksessa behavioristisen kuvan ihmisestä oppimiskoneena korvasi

ihmiskuva, jossa korostuu ihmisen aktiivisuus tiedon käsittelijänä. (0,25 p.)

– Kognitiivisen dissonanssin teorian ihmiskuva: ihminen nähdään perustelijana, jolla on tarve löytää

kognitiivinen perustelu toiminnalleen. (0,25 p.)

– Kognitiivisen dissonanssin teorian ihmiskuva: ihminen nähdään järkeistävänä, eli hänen nähdään

etsivän perusteluita siitä riippumatta, onko hänen toimintansa järkiperäisesti perusteltavissa vai ei.

(0,25 p.)

– Kognitiivisen dissonanssin teorian ihmiskuva on yksilökeskeinen. (0,25 p.)

1. b) Kirjoita behavioristista sosiaalipsykologiaa kritisoiva kannanotto. Vastauksen

enimmäispituus on 1 sivu. (3 p.)

Tehtävänannossa kehotettiin kirjoittamaan kriittinen kannanotto. Jos vastaus ei ole kannanotto -

muotoinen, siitä on voinut saada enintään 2,50 pistettä.

– Aihepiirin historiallinen taustoitus. (0,25 p.)

– Behaviorismin tiedekäsitys: tieteellistä on vain havaittava ja psykologian tulisi tästä syystä

rajoittua käyttäytymisen tutkimiseen (0,25 p.), käyttäytymisellä tarkoitetaan reaktiota havaittaviin

tapahtumiin tai ärsykkeisiin ja sitä tulee tutkia kokeellisesti syy-yhteyksiä etsien (0,25 p.).

– Behaviorismin ihmiskäsitys: ihmiset noudattavat samoja oppimisen lakeja kuin eläimet, hakevat

palkkioita ja välttävät rangaistuksia (0,25 p.), mekanistinen kuva ihmisestä oppimiskoneena, jolla ei

ole aikomuksia tai tahtoa (0,25 p.).

3

Behaviorismi jättää huomiotta ihmisen:

– sisäisen maailman (esim. minuuden, henkisyyden, emootiot ja motivaation) (0,25 p.)

– aktiivisen tiedonkäsittelyn (esim. kognitiiviset teoriat, Festinger; ihminen perustelijana, Heider;

ihminen maallikkopsykologina) (0,25 p.)

– kyvyn luoda uutta (esim. mallioppimisen kritiikki, Chomsky; lapsen kyky tuottaa ja ymmärtää

uusia lauseita) (0,25 p.)

– kyvyn toimia palkintojen ja rangaistusten – logiikan vastaisesti (esim. yliperusteluefekti,

reaktanssi, kognitiivinen dissonanssi; ihminen muuttaa asenteitaan sitä vähemmän mitä enemmän

niiden ilmaisusta palkitaan, prososiaalinen, pyyteetön tai altruistinen käytös) (0,25 p.)

– tilanteelle antamat merkitykset (esim. Harré & Secord; keskeistä ei ole, miten tilanteet vaikuttavat

yksilön käyttäytymiseen, vaan miten yksilöt antavat merkityksiä tilanteille) (0,25 p.)

– sosiaalisuuden (esim. sosiaalisen vuorovaikutuksen, roolien, normien ja sosiaalisen identiteetin

merkityksen) (0,25 p.)

– kulttuurisidonnaisuuden (esim. Wundt; kokeellisesti voi tutkia vain alkeistoimintoja, eikä

yksilöiden sosiaalista maailmaa ja vuorovaikutusta voi ymmärtää ottamatta huomioon sitä

kulttuuria, jonka jäseniä he ovat) (0,25 p.)

– historiallisuuden (esim. Gergen; sosiaalipsykologian lainalaisuudet muuttuvat ja ovat alttiita

valistumisvaikutukselle) (0,25 p.)

– Behavioristit käänsivät Freudin teoriat ärsykkeiden ja reaktioiden kielelle piittaamatta siitä,

etteivät saisi käyttää ihmisen sisäisiin tiloihin viittaavia käsitteitä. (0,25 p.)

– Behaviorismin tarkastelu Doisen tasojen valossa. (0,25 p.)

– Esimerkki behavioristisesta teoriasta (esim. sosiaalisen vaihdon teoria tai itsensä havaitsemisen

teoria). (0,25 p.)

– Sen pohdinta, mitä behaviorismilla on saavutettu. (0,25 p.)

2. Tarkastele roolinottoa sekä minuuden että kognitiivisen kehityksen näkökulmasta.

Vastauksen enimmäispituus on 3 sivua. (6 p.)

Tehtävänannossa pyydetään käsittelemään roolinottoa (määriteltynä valintakoekirjan

mukaisesti toisen asemaan asettumisena) toisaalta minuuden ja toisaalta kognitiivisen

kehityksen näkökulmasta. Pisteitä on saanut seuraavista näkökohdista:

– Tehtävänannossa pitäytyminen. (0,25 p.)

– Vastauksen johdonmukaisuus/eheys. (0,25 p.)

4

– Roolinoton määritelmä: roolinotto tarkoittaa toisen asemaan asettumista, ja se on keskeinen

vuorovaikutuksellinen taito. (0,25 p.)

– Minuuden määritelmä: minuus viittaa ymmärrykseen omasta subjektiivisesta olemassaolostaan ja

se käsittää itseen kohdistetut ajatukset ja tunteet (minätietoisuus ja minäkäsitys). (0,25 p.)

– William James sekä George Herbert Mead ovat esittäneet minuuden jakautuvan kahteen osaan,

subjektiminään ja objektiminään. (0,25 p.)

–Subjektiminä (”I”) viittaa välittömiin aistimuksiin ja tuntemuksiin pohjautuvaan yksityiseen

minuuden elämykseen. (0,25 p.)

– Objektiminä (”me”) on sosiaalinen ja syntyy roolinoton kautta eli tarkastellessa itseä toisten

silmin. (0,25 p.)

– Minäkäsityksen muodostuminen edellyttää muiden itseä koskevien arvioiden omaksumista

omikseen (Mead: objektiminä/Cooley: peiliminä/Sullivan: hyvä minä). (0,25 p.)

– Kyvyttömyys roolinottoon on liitetty autismiin. (0,25 p.)

– Roolinotto ja minuus ovat keskeisiä käsitteitä Meadin ajatteluun pohjautuvassa symbolisen

interaktionismin suuntauksessa. (0,25 p.)

– Symbolisen interaktionismin näkökulmasta roolinotto ja tietoisuus omasta minästä syntyvät

symbolisessa viestinnässä. (0,25 p.)

– Symbolisen interaktionismin näkökulmasta kyky roolinottoon on sidoksissa kykyyn käyttää

symboleja vuorovaikutuksen osapuolten yhteisen ymmärryksen saavuttamiseksi. (0,25 p.)

– Objektiminän eli sosiaalisen minän kehitykseen kuuluu leikkivaihe ja pelivaihe. (0,25 p.)

– Leikkivaiheessa lapsi kykenee katsomaan itseään vain yhden merkityksellisen toisen eli

emotionaalisesti tärkeän henkilön näkökulmasta kerrallaan. (0,25 p.)

– Pelivaiheessa lapsi pystyy katsomaan itseään yhtä aikaa useasta näkökulmasta ja osallistumaan

sääntöihin perustuvaan yhteistoimintaan. (0,25 p.)

– Vaikka ihmisen minä muuttuu kehityksen myötä kiinteämmäksi, säilyy ihmisen minäkäsitys

hänen omaksumiensa roolien mukaisesti muuntuvana. (0,25 p.)

– Käsite yleistetty toinen viittaa siihen ulkopuoliseen, useiden toisten näkökulmista muodostuvaan

perspektiiviin, jonka lapsi oppii huomioimaan. (0,25 p.)

– Kognitiivisen kehityksen näkökulman luonnehdinta: kehitys nähdään laadullisena ajattelun

rakenteiden muuttumisena. (0,25 p.)

– Kognitiivisen kehityksen näkökulmaan kuuluu käsite desentraatio, joka viittaa siihen, että lapsi

oppii kehittyessään suhteuttamaan omaa perspektiiviään muiden perspektiiviin. (0,25 p.)

5

– Roolinoton kehittymistä on kuvannut kognitiivisen kehittymisen näkökulmasta Selman, joka on

eritellyt roolinoton rakenteelliset kehitysvaiheet. (0,25 p.)

– Selmanin roolinoton viisi kehitysvaihetta poikkeavat toisistaan sen suhteen, kuinka hyvin lapsi

kykenee yhdistämään eri perspektiivejä yhtä aikaa. (0,25 p.)

– Roolinoton tasolla 0 lapsi olettaa, että kaikilla on sama näkökulma kuin hänellä itsellään. (0,25 p.)

– Taso 1 on subjektiivisen roolinoton vaihe, jossa lapsi ymmärtää, että toisilla voi olla eri

näkökulma mutta ei ymmärrä, että hän voi itse olla subjekti toisille. (0,25 p.)

– Taso 2 on vastavuoroinen/itsereflektiivinen, jossa itseä kyetään katsomaan toisen perspektiivistä.

(0,25 p.)

– Taso 3 on molemminpuolisen roolinoton vaihe, jossa ihmisten välistä suhdetta ymmärretään

pystyttävän tarkastelemaan ulkopuolisen perspektiivistä. (0,25 p.)

– Taso 4 on sosiaalisen järjestelmän vaihe, jossa ymmärretään roolinoton rajallisuus ja sosiaalisten

konventioiden välttämättömyys vuorovaikutuksen kannalta. (0,25 p.)

– Selmanin tasot 3 ja 4 vastaavat Meadin yleistetyn toisen perspektiiviä. (0,25 p.)

Myös seuraavien näkökohtien käsittelystä on saanut pisteitä, jos käsittely on perustellusti linkitetty

kysymyksenasettelun kohteena oleviin käsitteisiin eli roolinottoon (määriteltynä valintakoekirjan

mukaisesti toisen asemaan asettumisena) suhteessa joko minuuteen tai kognitiiviseen kehitykseen.

– moraaliarviointien kehitys. (0,25 p.)

– moraali- /roolinottoemootiot. (0,25 p.)

– minätietoisuus. (0,25 p.)

– suhtautuminen itseen/itsetunto. (0,25 p.)

– minä suhteessa muihin/esittäytyminen. (0,25 p.)

3. Valintakoekirjassa esitellään erilaisia lähestymistapoja arvoihin. Vertaile, millaisena

seuraava teksti näyttäytyy eri lähestymistapojen valossa. Vastauksen enimmäispituus on 3

sivua. (6 p.)

Tehtävänannossa kehotettiin vertailemaan, millaisena annettu teksti näyttäytyy erilaisten arvoja

koskevien lähestymistapojen valossa. Tehtävänannossa pitäytymisestä ja vastauksen

johdonmukaisuudesta/eheydestä on voinut saada 0,25 tai 0,50 pistettä.

– Arvon määritelmä (toivottavaa lopputulosta tai toimintatapaa koskeva yleisluontoinen käsitys tai

uskomus). (0,25 p.)

6

Retorinen näkökulma arvoihin

– Arvot retoriikan välineinä, yhteiskunnan ideologian osana. (0,25 p.)

– Ihminen maallikkofilosofina. (0,25 p.)

– Arvoihin liittyvät merkitykset voivat vaihdella ja samoja arvoja voidaan käyttää erilaisiin

retorisiin tarkoitusperiin (esim. tasa-arvo voidaan esittää jo saavutettuna tosiasiana ja käyttää sitä

naisten alistamiseen). (0,25 p.)

– Eletty (elämäntapa, arkijärki) ja älyllinen (ajatus- ja aatejärjestelmät) ideologia. (0,25 p.)

– Eletty ja älyllinen ideologia ovat usein ristiriidassa. (0,25 p.)

– Kaikkien ideologioiden dilemmaattisuus; jokaiselle väittämälle, arvolle tai periaatteelle on

löydettävissä vastakkainen mutta yhtä uskottava väittämä, arvo tai periaate. (0,25 p.)

– Asiantuntemuksen ja tasa-arvon dilemma. (0,25 p.)

– Vapaus johonkin ja vapaus jostakin; vastoin vapautta valitseminen rikkoo vapauden arvoa

ihmisoikeutena, vapauteen pakottaminen taas vie yksilöltä mahdollisuuden valita ei vapaus. (0,25

p.)

– Pisteitä (0-1,00 p.) on saanut myös yllä olevia kohtia havainnollistavista, perustelluista tekstiä

tarkastelevista esimerkeistä.

Arvot valintoja ohjaavina tekijöinä

– Arvot suhteellisen pysyvinä ominaisuuksina; samoihin arvoihin liitetään suunnilleen samat asiat

ja niitä voidaan mitata. (0,25 p.)

– Yksilö asettaa arvot tärkeysjärjestykseen ja käyttää niitä tehdessään valintoja. (0,25 p.)

– Ihminen päätöksentekijänä. (0,25 p.)

– Rokeach; poliittisten ideologioiden kaksiarvomalli (0,25 p.), mallin ja sen toimintaehtojen laaja

kuvaus (0,25 p.).

– Arvot ohjaavat valintoja silloin, kun arvoilla ajatellaan olevan merkitystä kyseisen toiminnan

kannalta. (0,25 p.)

– Pisteitä (0-0,75 p.) on saanut myös yllä olevia kohtia havainnollistavista, perustelluista tekstiä

tarkastelevista esimerkeistä.

Schwartzin arvoteoria

– Arvojen yleismaailmallinen rakenne ja sisältö. (0,25 p.)

– Monilla arvoja kuvaavilla sanoilla on suunnilleen sama merkitys eri kielissä ja kulttuureissa =>

sama arvo sijoittuu kaikissa tai useimmissa kulttuureissa samaan luokkaan. (0,25 p.)

– Lähtökohtana kysymys siitä, minkälaisia tarpeita tai päämääriä arvot palvelevat; oletus, että

inhimilliset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tarpeet ovat kaikissa kulttuureissa samat. (0,25 p.)

– Mallin kuvaus. (0-0,50 p.)

– Mallista puuttuvat ne arvot, joilla on eri merkitys eri kulttuureissa (esim. henkiset ja hengelliset

arvot, työ ja siihen liittyvät arvot, terveys, kunnia, sankarillisuus). (0,25 p.)

– Pisteitä (0-1,00 p.) on saanut myös yllä olevia kohtia havainnollistavista, perustelluista tekstiä

tarkastelevista esimerkeistä.

Muut lähestymistavat

– Arvojen alkuperä (esim. sosialisaatio, kulttuuri, normit, neuvottelu arvoista). (0,25 p.)

– Balanssiteoria. (0,25 p.)

– Hofstede; individualismi-kollektivismi. (0,25 p.)

7

– Hofstede; valtaetäisyys-arvoulottuvuus. (0,25 p.)

– Sosiaaliset representaatiot. (0,25 p.)

– Arvojen ja sosiaalisen identiteetin suhde. (0,25 p.)

– Oikeudenmukaisuuden tyypit. (0,25 p.)

– Pisteitä (0-1,75 p.) on saanut myös yllä olevia kohtia havainnollistavista, perustelluista tekstiä

tarkastelevista esimerkeistä.

8

Aineistokoe

1. Millaisia sosiaalipsykologisia ilmiöitä aineisto kuvaa? Perustele vastauksesi. Vastauksen

enimmäispituus on 3 sivua. (6 p.)

Tehtävänannossa pyydetään käsittelemään niitä sosiaalipsykologisia ilmiöitä, joita aineistona olleen

tekstin (ote Sofi Oksasen teoksesta Stalinin lehmät ) voi nähdä kuvaavan. Pisteitä on saanut

seuraavien näkökohtien käsittelystä, jos niiden ilmeneminen aineistossa on perusteltu vastauksessa.

Vastauksessa tulee siis osoittaa selkeästi, että aineisto sisältää sellaisia kuvauksia, jotka ilmentävät

käsiteltyjä sosiaalipsykologisia ilmiöitä. Jotta sosiaalipsykologisten ilmiöiden käsittelystä saa

pisteitä, on edellytyksenä myös, että vastauksessa selvitetään, mistä ilmiöissä on kyse, käsitteiden

pelkkä mainitseminen ei siis itsessään riitä.

– Tehtävänannossa pitäytyminen. (0,25 p.)

– Vastauksen johdonmukaisuus/eheys. (0,25 p.)

Sosiaalipsykologian kenttä

– Doisen analyysitasot. (0,25 p.)

Kieli ja sosiaalisuus

– Kieli ja henkisyys. (0,25 p.)

– Kieli yhteistoiminnan ja vuorovaikutuksen mahdollistajana. (0,25 p.)

– Kieli sekä yhdistää että erottaa yhteisöjä. (0,25 p.)

– Kieli on sidottu kulttuuriin. (0,25 p.)

– Sosiaalinen konstruktionismi: todellisuus muodostetaan kielen kautta. (0,25 p.)

– Sosiaalinen konstruktionismi: diskurssianalyysi. (0,25 p.)

– Sosiaalinen konstruktionismi: tulkintarepertuaari. (0,25 p.)

– Sosiaalinen konstruktionismi: subjektipositio. (0,25 p.)

– Symbolisen interaktionismin näkökulma kielenkäyttöön yhteisen ymmärryksen

muodostamisessa. (0,25 p.)

– Goffman: sosiaalinen maailma teatterina. (0,25 p.)

– Goffman: kasvojen säilyttäminen. (0,25 p.)

– Goffman: näyttämön takahuone. (0,25 p.

– Goffman: stigmatisoidun minuuden esittäminen/piilottaminen. (0,25 p.)

– Goffman: moraalinen ura. (0,25 p.)

– Goffman: kehykset. (0,25 p.)

– Etogenia. (0,25 p.)

– Etogenia: episodi. (0,25 p.)

– Etogenia: ilmaisullinen järjestelmä. (0,25 p.)

– Etnometodologinen lähestymistapa. (0,25 p.)

– Festinger: sosiaalisen vertailun teoria. (0,25 p.)

– Konformisuus. (0,25 p.)

– Aschin janakoe. (0,25 p.)

– Enemmistön vaikutus: informaatio- /normatiivinen vaikutus. (0,25 p.)

– Sosiaalinen paine. (0,25 p.)

– Sosiaalinen normi. (0,25 p.)

9

Sosiaalinen kehitys

– Sosialisaatio: määritelmä. (0,25 p.)

– Sosialisaatioympäristöt. (0,25 p.)

– Sosialisaatio: vertaisryhmät. (0,25 p.)

– Sosiaalinen kehitys: kiintymyssuhde. (0,25 p.)

– Behavioristinen oppimisteoria. (0,25 p.)

– Kielen oppiminen vuorovaikutuksessa. (0,25 p.)

– Sosiaalisen oppimisen teoria. (0,25 p.)

– Kognitiivisen kehityksen näkökulma oppimiseen. (0,25 p.)

– Kulttuurihistoriallinen näkökulma: sosiogenesis. (0,25 p.)

Sosiaalinen kognitio

– Stereotypiat: määritelmä: joukko ominaisuuksia, jotka tietyn ryhmän jäsenten oletetaan jakavan,

jolloin ei huomioida ryhmän jäsenten yksilöllisyyttä. (0,25 p.)

– Autostereotypia. (0,25 p.)

– Stereotypiat: kognitiivisen yksinkertaistamisen tarve. (0,25 p.)

– Stereotypiat: kärjistymisvaikutus. (0,25 p.)

– Stereotypiat: odotusperäinen illusorinen korrelaatio. (0,25 p.)

– Stereotypiat: aineistoperäinen illusorinen korrelaatio. (0,25 p.)

– Skeema. (0,25 p.)

– Skripti. (0,25 p.)

– Prototyyppi. (0,25 p.)

– Kognitiivinen dissonanssi. (0,25 p.)

– Attribuutiot. (0,25 p.)

– Attribuutiovääristymät. (0,25 p.)

– Joukkoharha. (0,25 p.)

– Yksimielisyysharha. (0,25 p.)

– Vaikutelmat persoonallisuudesta: Asch: keskeiset piirteet. (0,25 p.)

– Implisiittinen persoonallisuusteoria. (0,25 p.)

Toiminta

– Toiminnan lähtökohdat: voiminen ja haluaminen. (0,25 p.)

– Reaktanssi. (0,25 p.)

– Opittu avuttomuus. (0,25 p.)

– Arviointiarkuus. (0,25 p.)

Emootiot

– Emootiot: määritelmä. (0,25 p.)

– Emootiot: Lazaruksen kognitiivinen emootiotulkinta: emootiot syntyvät kognitiivisesta

arvioinnista. (0,25 p.)

– Emootiot: Lazaruksen kognitiivinen emootiotulkinta: ensisijaisarviointi. (0,25 p.)

10

– Perusemootiot/emootioiden universaalius. (0,25 p.)

– Emootiot: ilmaisu- /tunnesäännöt. (0,25 p.)

– Moraaliemootiot. (0,25 p.)

– Konstruktionistinen emootiotulkinta. (0,25 p.)

Arvot, sosiaaliset representaatiot ja asenteet

– Asenteet: määritelmä: sosiaalisesti merkitykselliseen kohteeseen liittyvä myönteinen tai kielteinen

suhtautuminen, käsittää ajatukset, tunteet ja toiminnan. (0,25 p.)

– Asenteet: pelkkä tuttuus -ilmiö. (0,25 p.)

– Asenteet: balanssiteoria: hyvät/pahat asiat liitetään yhteen. (0,25 p.)

– Asenteet: balanssiteoria: ympäristön asenteisiin mukautuminen. (0,25 p.)

– Asenteet: balanssiteoria: samankaltaiset asenteet omaaviin ihmisiin mieltyminen. (0,25 p.)

– Arvot. (0,25 p.)

– Retorinen näkökulma arvoihin: älylliset ideologiat. (0,25 p.)

– Sosiaaliset representaatiot: määritelmä. (0,25 p.)

– Sosiaalisten representaatioiden funktiot. (0,25 p.)

Aggressiivisuus

– Aggressiivisuus: määritelmä. (0,25 p.)

– Aggressiivisuus: instrumentaalinen/ekspressiivinen.(0,25 p.)

– Aggressiivisuuden oppiminen (Bandura, mallioppiminen).(0,25 p.)

– Kiusaaminen. (0,25 p.)

– Rooli. (0,25 p.)

– Roolikonflikti. (0,25 p.)

Ryhmäprosessit

– Milgram: auktoriteetin totteleminen. (0,25 p.)

Ryhmien väliset suhteet ja sosiaalinen identiteetti

– Tajfel: yksilöiden- ja ryhmienvälinen käyttäytyminen. (0, 25 p.)

– Tajfel & Turner: sosiaalisen identiteetin teoria: identiteetti määräytyy osin niiden ryhmien kautta,

joihin samastutaan. (0,25 p.)

– Sosiaalisen identiteetin teoria: oman ryhmän arvoa arvioidaan vertaamalla sitä muihin. (0,25 p.)

– Sosiaalisen identiteetin teoria: vertailu vaikuttaa itsetuntoon. (0,25 p.)

– Sosiaalisen identiteetin teoria: tarve erottaa oma ryhmä myönteisellä tavalla toisesta ryhmästä.

(0,25 p.)

– Sosiaalisen identiteetin teoria: sosiaalisen identiteetin teorian sovellus kieliryhmien

käyttäytymiseen. (0,25 p.)

– Sosiaalisen identiteetin teoria: paistattelu heijastuneessa kunniassa. (0,25 p.)

– Reicher: ryhmäkuuluvuuden ilmaiseminen tunnusmerkein. (0,25 p.)

11

– Etnosentrismi. (0,25 p.)

– Vähemmistöryhmään kuulumisen vaikutukset: heikompi asema niin psykologisesti kuin

materiaalisesti. (0,25 p.)

– Vähemmistöryhmään kuulumisen vaikutukset: reaktiot: ryhmän jättäminen. (0,25 p.)

– Vähemmistöryhmään kuulumisen vaikutukset: reaktiot: ryhmän jättäminen ei ole mahdollista jos

ryhmien väliset rajat ovat suhteellisen pysyviä ja läpäisemättömiä, jolloin voidaan turvautua muihin

strategioihin. (0,25 p.)

– Vähemmistöryhmään kuulumisen vaikutukset: reaktiot: oman ryhmän vertailun rajoittaminen

muihin heikon statuksen omaaviin ryhmiin. (0,25 p.)

– Vähemmistöryhmään kuulumisen vaikutukset: reaktiot: vertailu-ulottuvuuksien sivuuttaminen/

uusien keksiminen/uudelleen arviointi. (0,25 p.)

– Vähemmistöryhmään kuulumisen vaikutukset: reaktiot: aseman muutoksen vaatiminen. (0,25 p.)

– Vähemmistöryhmään kuulumisen vaikutukset: strategioiden riippuvuus ryhmien välisten

suhteiden epäoikeudenmukaisuudesta ja vakaudesta. (0,25 p.)

– Psykologisesti varmat/epävarmat vähemmistöt. (0,25 p.)

– Psykologisesti varmat/epävarmat enemmistöt. (0,25 p.)

– Vähemmistö enemmistön mielipiteiden muuttajana. (0,25 p.)

– Ulkoryhmän dehumanisointi. (0,25 p.)

– Ennakkoluulon määritelmä: kielteinen stereotyyppinen näkemys jostain ryhmästä yhdistettynä

kielteisiin tunteisiin tämän ryhmän jäseniä kohtaan. (0,25 p.)

– Ennakkoluuloisuuden sosiaalisuus. (0,25 p.)

– Ennakkoluuloisuuden synty: oppiminen. (0,25 p.)

– Ennakkoluuloisuuden synty: syntipukkiteoria/ frustraatio-aggressio – hypoteesi. (0,25 p.)

– Ennakkoluuloisuuden synty: ennakkoluuloisuus vaistomaisena reaktiona vieraaseen. (0,25 p.)

– Ennakkoluuloisuuden synty: suhteellinen deprivaatio. (0,25 p.)

– Ennakkoluuloisuuden synty: Adorno: autoritäärinen persoonallisuus. (0,25 p.)

– Ennakkoluuloisuuden synty: Sherif: realistisen konfliktin teoria. (0,25 p.)

– Tajfel: minimaalisten ryhmien tutkimus: pelkkä ryhmään kuuluminen voi johtaa syrjintään.

(0,25 p.)

– Doise: sosiaalisiin kategorioihin luokittelu. (0,25 p.)

– Billig: partikularisointi. (0,25 p.)

– Ennakkoluuloisten asenteiden yhteiset teemat. (0,25 p.)

– Ennakkoluulojen vaikutukset uhriin: kielteisen kuvan sisäistäminen/heikko itsetunto. (0,25 p.)

– Ennakkoluulojen vaikutukset uhriin: kielteisen kuvan sisäistäminen on mahdollista erityisesti, kun

ennakkoluuloisuus on äkillistä ja/tai kun etnisyys on näkyvää. (0,25 p.)

– Ennakkoluulot voivat johtaa väkivaltaan/kansanmurhaan. (0,25 p.)

– Kulttuurinen sulautuminen ennakkoluuloisuuden seurauksena. (0,25 p.)

– Ennakkoluuloisuuden vähentäminen/ryhmien välisten suhteiden parantaminen: tiedottaminen ja

koulutus. (0,25 p.)

– Ennakkoluuloisuuden vähentäminen/ryhmien välisten suhteiden parantaminen: yhteiset tavoitteet

ja yhteistyö. (0,25 p.)

– Ennakkoluuloisuuden vähentäminen/ryhmien välisten suhteiden parantaminen: luokittelurajojen

uusiminen. (0,25 p.)

12

– Ennakkoluuloisuuden vähentäminen/ryhmien välisten suhteiden parantaminen: kontaktihypoteesi.

(0,25 p.)

– Ennakkoluuloisuuden vähentäminen/ryhmien välisten suhteiden parantaminen:

kulttuuripluralismi/monikulttuurisuus. (0,25 p.)

– Rasismi: määritelmä: syrjintä rodun/etnisyyden perusteella. (0,25 p.)

– Symbolinen rasismi. (0,25 p.)

– Ennakkoluulojen ilmaiseminen peitellyssä muodossa. (0,25 p.)

– Seksismi: syrjintä sukupuolen perusteella. (0,25 p.)

Joukkokäyttäytyminen

– Joukkokäyttäytyminen: joukkotapahtumat. (0,25 p.)

– Joukkoliikkeet. (0,25 p.)

Persoonallisuus, yhteiskunta ja sosiaaliset suhteet

– Yhteiskunnan/yhteisön/kulttuurin yhteys persoonallisuuden muotoutumiseen. (0,25 p.)

– Interpersoonallinen teoria. (0,25 p.)

– Leary: sosiaalisen tyylin typologia. (0,25 p.)

Ihmisen minuus

– Minuus: minäkäsitys. (0,25 p.)

– Minuus: (yksilöllinen) identiteetti.(0,25 p.)

– Minuus: itsetunto.(0,25 p.)

– Minuus: minätietoisuus.(0,25 p.)

– Minuus: vaikutelman kontrolli. (0,25 p.)

– Minuus: itsensä valvominen. (0,25 p.)

2. Suunnittele tutkimus, jossa tarkastelet yhtä aineistossa keskeisesti esiintyvää

sosiaalipsykologista ilmiötä. Suunnitelman tulee sisältää tutkimuksen tavoitteet,

tutkimusmenetelmä ja perustelut sille, miksi valitsemaasi ilmiötä on tärkeä tutkia.

Vastauksen enimmäispituus on 3 sivua. (6 p.)

Tehtävänannossa kehotettiin suunnittelemaan tutkimus, jossa tarkastellaan yhtä aineistossa

keskeisesti esiintyvää sosiaalipsykologista ilmiötä. Tehtävänannossa pitäytymisestä ja vastauksen

johdonmukaisuudesta/eheydestä on voinut saada 0,25 tai 0,50 pistettä.

Tutkimuksen tavoitteet. (max. 2,00 p.)

– Tutkimustavoitteiden selkeys. (0,25 p.)

13

– Keskeisten tutkimuskäsitteiden määrittely (esim. ennakkoluulo, stereotypia, rasismi, asenne,

itsetunto, sosiaalinen/henkilökohtainen identiteetti, kieli-identiteetti, minäkuva, sosiaalinen

representaatio, sosialisaatio, integraatio). (0-0,50 p.)

Tutkimustavoitteiden teoreettinen perustelu:

– Sosiaalisen identiteetin teoria. (0,25 p.)

– Minimaalisten ryhmien tutkimusohjelma. (0,25 p.)

– Sosiaalisen vertailun teoria. (0,25 p.)

– Paistattelu heijastuneessa kunniassa. (0,25 p.)

– Ennakkoluuloisuuden selitysmallit. (0,25 p.)

– Varma/epävarma vähemmistö. (0,25 p.)

– Kärjistymisvaikutus. (0,25 p.)

– Ryhmästereotypia, diagnostinen osamäärä. (0,25 p.)

– Hurrelmannin malli sosialisaatioympäristöistä ja niiden välisistä suhteista. (0,25 p.)

– Van Dijk, rasismi toistuu jokapäiväisessä puheessa. (0,25 p.)

– Symbolinen rasismi. (0,25 p.)

– Mallioppiminen. (0,25 p.)

– Illusorinen korrelaatio. (0,25 p.)

– Implisiittinen persoonallisuusteoria. (0,25 p.)

– Minäkäsityksen kehitys. (0,25 p.)

– Minää koskeva skeema. (0,25 p.)

– Rosenberg, minäkuvien kolme eri puolta. (0,25 p.)

– Muu viittaus aiempiin tutkimustuloksiin. (0,25 p.)

Tutkimusmenetelmä (max. 3,00 p.)

– Menetelmällisten valintojen perustelu. (0,25 p.)

– Tutkimusaineiston perusteltu rajaus. (0,25 p.)

– Tutkimusasetelman kuvaus. (0,25 p.)

– Eri menetelmien yhdistelyn edut ja haasteet. (0,25 p.)

– Perusteltu jatkotutkimusidea. (0,25 p.)

– Perusteltu hypoteesi. (0,25 p.)

– Tutkimuksen edellyttämiä resursseja koskeva pohdinta. (0,25 p.)

– Teoreettinen, perusjoukkoa koskeva tai kulttuurinen yleistys. (0,25 p.)

– Kausaaliyhteyksien etsintä/korrelatiivinen tutkimus. (0,25 p.)

– Empiirinen tutkimus. (0,25 p.)

– Survey tutkimus. (0,25 p.)

– Otosyksikkö. (0,25 p.)

– Edustava otos, riittävän suuri ja pätevällä tavalla poimittu. (0,25 p.)

– Satunnaisotos. (0,25 p.)

– Ositettu otanta. (0,25 p.)

– Kato. (0,25 p.)

– Kato on harvoin satunnaista. (0,25 p.)

14

– Muutoksen tutkimus. (0,25 p.)

– Pitkittäistutkimus. (0,25 p.)

– Pitkin aikavälein tehtyjen mittausten vertailukelpoisuus. (0,25 p.)

– Poikkileikkaus. (0,25 p.)

– Kukin ikäkohortti edustaa tietyissä historiallisissa oloissa tämän iän saavuttaneita. (0,25 p.)

– Likert –asteikko. (0,25 p.)

– Semanttinen erottelu. (0,25 p.)

– Hienotunteiset mitat. (0,25 p.)

– Osioanalyysi. (0,25 p.)

– Kokeellisen tutkimuksen ideaali on luonnontieteellinen koe ja siihen liittyvä hypoteettis-

deduktiivinen selitystapa. (0,25 p.)

– Harré & Secord; miten yksilöt antavat merkityksiä tilanteille. (0,25 p.)

– Riippumattoman muuttujan manipulointi ja riippuvan muuttujan operationalisointi. (0,25 p.)

– Riippumaton ja riippuva muuttuja. (0,25 p.)

– Koe- ja vertailuryhmä. (0,25 p.)

– Kenttäkoe. (0,25 p.)

– Laboratoriokoe. (0,25 p.)

– Kvasikokeellinen tutkimus. (0,25 p.)

– Osallistuvan havainnoinnin menetelmä. (0,25 p.)

– Kinestiikan tutkimus. (0,25 p.)

– Arviointiarkuus. (0,25 p.)

– Taipumus vastata sosiaalisesti suotavalla tavalla. (0,25 p.)

– Tutkimuksen tarkoituksen salaaminen/harhauttaminen. (0,25 p.)

– Joukkoharha. (0,25 p.)

– Laadullinen/määrällinen tutkimus. (0,25 p.)

– Rakenteen kuvaus. (0,25 p.)

– Dokumenttien ja tekstien tutkimus. (0,25 p.)

– Narratiivinen lähestymistapa. (0,25 p.)

– Sisällön analyysi. (0,25 p.)

– Diskurssianalyysi. (0,25 p.)

– Sosiaalinen konstruktionismi. (0,25 p.)

– Todellisuuden eri versiot. (0,25 p.)

– Diskurssin funktiot, valta. (0,25 p.)

– Tulkintarepertuaari. (0,25 p.)

– Subjektipositio. (0,25 p.)

– Tapaustutkimus. (0,25 p.)

– Tapauksen syvällinen ja monipuolinen tutkimus. (0,25 p.)

– Tapaustutkimus uusien teoreettisten hypoteesien ja kulttuuristen tulkintojen lähteenä. (0,25 p.)

– Toimintatutkimus. (0,25 p.)

– Muutoksen aikaansaanti tutkittavassa yhteisössä. (0,25 p.)

– Tutkittavien osallistuminen tutkimukseen. (0,25 p.)

– Teemahaastattelut. (0,25 p.)

– Puolistrukturoitu haastattelu. (0,25 p.)

– Haastateltavien ohjeistus. (0,25 p.)

15

– Sosiometrinen metodi. (0,25 p.)

– Tutkimusetiikka; anonymiteetti; asiaan perehtyneesti annettu suostumus; tutkimukseen

osallistuminen voi tuottaa psyykkistä stressiä, palautekeskustelu tärkeä. (0,25 p.)

– Tutkimuksen arviointi sen reliaabeliuden (satunnaisvirheiden vaikutus) ja validiuden perusteella.

(0,25 p.)

– Sisäinen-, ulkoinen- , konstruktio- ja ekologinen validius. (0,25 p.)

– Vihjepiirteet. (0,25 p.)

Perustelut sille, miksi on tärkeää tutkia. (max. 3,00 p.)

– Perustelun vakuuttavuus. (0,25 p.)

– Itsetunnon vaikutukset. (0,25 p.)

– Ennakkoluulot ovat sosiaalipsykologinen ilmiö, ne ovat kaksin verroin sosiaalisia. (0,25 p.)

– Ennakkoluulojen vaikutukset. (0,25 p.)

– Ennakkoluuloisuuden selittäminen. (0,25 p.)

– Ulkoryhmän dehumanisointi. Ihmisyyden riistäminen vieraan ryhmän jäseniltä, tekee hirmuteot

verrattain helpoksi. (0,25 p.)

– Luokittelun merkitys tiedonkäsittelyssä. (0,25 p.)

– Oman ryhmän alistetun aseman vaikutukset. (0-0,50 p.)

– Yksilöiden- ja ryhmienvälinen käyttäytyminen on erotettava toisistaan. (0,25 p.)

– Psykologisesti varmat/epävarmat vähemmistöt. (0,25 p.)

– Suhteiden parantaminen, tiedottaminen ja koulutus. (0,25 p.)

– Suhteiden parantaminen, yhteiset tavoitteet. (0,25 p.)

– Suhteiden parantaminen, luokittelurajojen uusiminen. (0,25 p.)

– Suhteiden parantaminen, kontaktihypoteesi. (0,25 p.)

– Sosiaalinen ympäristö ja poliittinen ilmapiiri voivat rohkaista ennakkoluulojen ilmaisua tai

mahdollistaa sen. (0,25 p.)

– Sulatusuunipolitiikan ongelmat. (0,25 p.)

– Kulttuuripluralismi. (0,25 p.)

– Eletty ja älyllinen ideologia ovat usein ristiriidassa. (0,25 p.)

3. Pohdi:

a) millaisia sosiaalipsykologisen tutkimuksen eettisiä kysymyksiä suunnittelemaasi

tutkimukseen liittyy? Selvitä myös, miten aiot huomioida eettiset kysymykset tutkimuksessasi.

Vastauksen enimmäispituus on 1,5 sivua. (3 p.)

Tehtävänannossa kehotettiin pohtimaan sellaisia sosiaalipsykologisen tutkimuksen eettisiä

kysymyksiä, jotka ovat olennaisia edellisessä kysymyksen vastauksessa suunnitellun tutkimuksen

kannalta. Tämän lisäksi vastauksessa pyydettiin selvittämään, millä tavoin tutkimuksessa nämä

kysymykset huomioitaisiin. Täydet pisteet vastauksesta edellyttävät, että vastaus sisältää

kummatkin osiot.

Pisteitä on saanut seuraavista näkökohdista:

16

Sosiaalipsykologisen tutkimuksen eettiset kysymykset

– Fyysisen kivun aiheuttaminen (harvinaista). (0,25 p.)

– Harhauttaminen/tutkimuksen varsinaisen tarkoituksen salaaminen. (0,25 p.)

– Esimerkkinä Aschin janakoe. (0,25 p.)

– Esimerkkinä F-asteikon testaaminen. (0,25 p.)

– Epämieluisat kokemukset/psyykkinen stressi. (0,25 p.)

– Esimerkkinä Milgramin tottelemiskokeet. (0,25 p.)

– Arviointiarkuus tutkimuksen tarkoituksesta kertomisen ongelmana. (0,25 p.)

– Vihjepiirteet tutkimuksen tarkoituksesta kertomisen ongelmana. (0,25 p.)

– Koetilanteen ympäristölle aiheutuneet haitat. (0,25 p.)

– Tutkittavien yksityisyyden loukkaaminen/anonymiteetti. (0,25 p.)

– Itsetunnon kolaus. (0,25 p.)

– Alaikäiset tutkittavina (asiaan perehtyneesti annetun suostumuksen ongelma). (0,25 p.)

– Tulosten esiintulon tuottamat seuraukset. (0,25 p.)

– Tutkimukseen osallistumisen mahdolliset vaikutukset tutkittavien elämänkulkuun. (0,25 p.)

– Kiistanalainen tutkimusaihe. (0,25 p.)

– Tutkijan ennakkoluulot/puolueettomuus. (0,25 p.)

– Tutkimustiedon oikeellisuus. (0,25 p.)

– Tutkimukseen osallistumisen aiheuttamien tuntemusten ennustamisen vaikeus. (0,25 p.)

– Kieliongelmat. (0,25 p.)

Eettisten kysymysten huomioiminen tutkimuksessa

– Palautekeskustelu. (0,25 p.)

– Asiaan perehtyneesti annettu suostumus/tutkittavien informointi. (0,25 p.)

– Tutkittavien informointi etukäteen siitä, että tutkimus voi aiheuttaa psyykkistä stressiä. (0,25 p.)

– Tutkittavien mahdollisuus olla yhteydessä tutkijoihin tutkimustilanteen jälkeen. (0,25 p.)

17

– Sen selvittäminen, kuinka moni tutkimuksen asetelman tietävä olisi valmis osallistumaan, ja

tämän tiedon välittäminen mahdollisille tutkittaville. (0,25 p.)

– Tutkittavien konsultointi tutkimuksessa käytettyjä toimintatapoja suunniteltaessa. (0,25 p.)

– Tutkittavien informointi tutkimuksen jälkeen sen tavoitteista. (0,25 p.)

– Sellaisen asetelman käyttäminen, joka ei edellytä salaamista tai harhauttamista. (0,25 p.)

– Tutkimussopimus: tutkittavien suostumus siihen, että heidän tuottamaansa aineistoa

hyödynnetään tutkimusraporteissa. (0,25 p.)

– Tulosten ja niiden raportoinnin hyväksyttäminen tutkittavilla. (0,25 p.)

– Mahdollisuus keskeyttää tutkimukseen osallistuminen. (0,25 p.)

– Tutkimukseen osallistutaan nimettömänä. (0,25 p.)

– Sopimuksen laatiminen tutkittavien anonymiteetin takaamisesta. (0,25 p.)

– Aineistojen käsittely ja säilyttäminen tietosuojalain mukaisesti. (0,25 p.)

– Vastaajien anonymiteetin turvaaminen tutkimusraportissa/tutkimusmateriaalissa. (0,25 p.)

– Tutkittavana olevien lasten vanhempien konsultointi. (0,25 p.)

– Alaikäisten rajaaminen tutkittavien ulkopuolelle. (0,25 p.)

– Keskustelutilaisuuden järjestäminen tutkimuksen jälkeen. (0,25 p.)

– Psykologin/ammattiauttajan palveluiden saatavuus tutkittaville. (0,25 p.)

– Avustajien/aineistonkeruun toteuttajien valikoiminen ja perehdyttäminen. (0,25 p.)

– Tutkittavien valikoiminen. (0,25 p.)

– Ilmapiirin hallinta koetilanteessa. (0,25 p.)

– Huomion kiinnittäminen kyselylomakkeen/kysymysten sanalliseen muotoiluun. (0,25 p.)

– Tutkimustiedon paikkansapitävyyden varmistaminen. (0,25 p.)

– Ainoastaan tutkimuksen kannalta oleellisen tiedon kerääminen tutkittavilta. (0,25 p.)

– Tulkin palveluihin turvautuminen. (0,25 p.)

– Ennalta tutkittavien kulttuuriin perehtyminen. (0,25 p.)

18

3. Pohdi:

b) millaisia tuloksia oletat tutkimuksesi tuottavan? Perustele vastauksesi sosiaalipsykologisen

tiedon pohjalta. Vastauksen enimmäispituus on 1,5 sivua. (3 p.)

Tehtävänannossa kehotettiin pohtimaan, millaisia tuloksia oletat tutkimuksesi tuottavan.

Tehtävänannossa pitäytymisestä ja vastauksen johdonmukaisuudesta/eheydestä on voinut saada

0,25 tai 0,50 pistettä.

– Tulosten esittelyn selkeys. (0,25 p.)

– Tulosten yleistettävyyden pohdinta. (0,25 p.)

– Reliabiliteetti ja validiteetti. (0,25 p.)

– Aihepiirin nostaminen yhteiskunnalliseen keskusteluun. (0,25 p.)

– Pyrkimys yleistettävään tietoon, yleistysten luonne vaihtelee. (0,25 p.)

– Kulttuurisen yleistyksen teko. (0,25 p.)

– Teoreettisen yleistyksen teko. (0,25 p.)

– Perusteltu jatkotutkimusidea. (0,25 p.)

– Arviointiarkuuden ilmeneminen. (0,25 p.)

– Vihjepiirteiden vaikutus. (0,25 p.)

– Sen vaikutus, miten vastaaja ymmärtää kysymyksen. (0,25 p.)

– Ryhmädynamiikan vaikutus ryhmäkeskustelun etenemiseen. (0,25 p.)

– Tuloksissa heijastuvat yhteiskunnalliset ilmiöt, sosiaalipsykologian historiallisuus. (0,25 p.)

– Kukin ikäkohortti edustaa tietyissä historiallisissa oloissa tämän iän saavuttaneita. (0,25 p.)

– Hypoteettis-deduktiivisen selitystavan soveltaminen. (0,25 p.)

– Popper, mikään koe ei riitä osoittamaan hypoteesia oikeaksi mutta voi kumota sen. (0,25 p.)

– Oman ryhmän alistetun aseman vaikutusten suhteuttaminen tuloksiin. (0,25 p.)

– Monipuolinen ja syvällinen oman ryhmän alistetun aseman vaikutusten suhteuttaminen tuloksiin.

(0,25 p.)

– Sopeutumisstrategiat (assimilaatio, akkulturaatio jne.). (0,25 p.)

– Asenteen/ennakkoluulon/rasisimin/stereotypian/sosialisaation/skeeman/itsetunnon määritelmä

(jos kyseisestä määritelmästä ei ole saanut pisteitä jo tutkimussuunnitelman yhteydessä). (0,25 p.)

19

– Alistetussa asemassa ja ennakkoluulojen ja syrjinnän kohteena olevien ryhmien on vaikea torjua

itsestään vallitsevaa kielteistä kuvaa. Tämä saattaa johtaa kielteisten kuvan sisäistymiseen osaksi

minäkuvaa. (0,25 p.)

– Kielteinen minäkuva ilmenee eri yhteyksissä huonona itsetuntona. (0,25 p.)

– Ennakkoluulojen vaikutus uhriin vaihtelee pienestä epämukavuuden tunteesta valtavaan

kärsimykseen, Allport erotteli yli 15 mahdollista vaikutusta. (0,25 p.)

– Ennakkoluuloja perustellaan ”järkisyillä”. (0,25 p.)

– Tehdyn tiedotuksen vaikutus; ennakkoluulot säilyvät usein emotionaalisella tasolla, vaikka ne

olisi älyllisesti nujerrettu. (0,25 p.)

– Se, kuinka pahasti vaarassa alistettujen ryhmien jäsenten itsetunto on, riippuu siitä, onko heihin

kohdistuva ennakkoluuloisuus äkillistä ja/tai kun heidän etnisyytensä on näkyvää. (0,25 p.)

– Erilaisia tuloksia tutkimuksen kohteena olevasta enemmistöstä ja vähemmistöstä riippuen.

Varmojen/epävarmojen vähemmistöjen ja enemmistöjen suhteutus saatuihin tuloksiin. (0,25 p.)

– Varmojen/epävarmojen vähemmistöjen ja enemmistöjen monipuolinen ja syvällinen suhteutus

saatuihin tuloksiin. (0,25 p.)

– Rasisimia/ennakkoluuloja ei juuri ilmene, sillä ihmisillä on taipumus vastata sosiaalisesti

suotavalla tavalla. Vallitseva suvaitsevaisuusnormi. (0,25 p.)

– Ilmenee symbolista rasismia. (0,25 p.)

– Ennakkoluuloisuus ilmaistaan peitellyssä muodossa. (0,25 p.)

– Suhteellisen deprivaation tunne ennakkoluulojen taustalla. (0,25 p.)

– Tehdään erilaisia ja osin limittäisiä jakoja sisä- ja ulkoryhmiin. (0,25 p.)

– Van Dijk, Rasismia voi huomaamatta tai jopa tahattomasti piillä käyttämissämme sanoissa ja

ilmauksissa. Toistuu jokapäiväisessä puheessa. (0,25 p.)

– Tulokset osoittavat, että niillä, joilla on tietoa vähemmistöstä tai kontakteja heihin on vähemmän

ennakkoluuloja vähemmistöä kohtaan (0,25 p.), pelkkä tuttuus (0,25 p.), kontaktihypoteesi (0,25

p.), ehdot joiden vallitessa kontakti vähentää ryhmien välistä vihamielisyyttä (0,25 p.), tavat joilla

kontakti parantaa ryhmien välisiä suhteita (0,25 p.).

– Tiedolla vähän merkitystä, jos samanaikaisesti vastakkaisia vaikutteita muualta. (0,25 p.)

– Käy ilmi, että yhteiset tavoitteet parantavat ryhmienvälisiä suhteita (0,25 p.), mutta kielteisestä

lopputuloksesta voidaan syyttää ulkoryhmää (0,25 p.).

– Vaikka ryhmillä olisi yhteisiä päämääriä ne voivat haluta säilyttää oman identiteettinsä ja

vastustaa yhteensulauttamista (0,25 p.).

20

– Ilmenneen sisäryhmän suosinnan ja ulkoryhmän syrjinnän selittäminen sosiaalisen identiteetin

teorian valossa. (0,25 p.)

– Ryhmäjäsenyyden tärkeyden merkitys. (0,25 p.)

– Kahteen kieliryhmään kuuluminen sosiaalisen identiteetin teorian valossa, useampi sisäryhmä

tarjoaa liikkumavaraa (0,25 p.) mutta voi johtaa myös kokemukseen siitä, ettei mikään ryhmä tunnu

omalta (0,25 p.).

– Ilmenee paistattelua heijastuneessa kunniassa. (0,25 p.)

– Vaikutelman kontrollin ilmeneminen. (0,25 p.)

– Mitkä tekijät vaikuttavat skeeman viriämiseen (0,25 p.), miten skeeman viriäminen vaikuttaa

(0,25 p.).

– Tulosten selittäminen sosiaalisen vertailun valossa. (0,25 p.)

– Tulosten selittäminen realistisen konfliktin teorian valossa. (0,25 p.)

– Tulosten suhteuttaminen minimaalisten ryhmien tutkimusohjelmassa saatuihin tuloksiin. (0,25 p.)

– Ryhmän kiinteyden vaikutus saatuihin tuloksiin. (0,25 p.)

– Yksilöiden- ja ryhmienvälinen käyttäytyminen. (0,25 p.)

– Tulosten selittäminen sosiaalisen paineen valossa. (0,25 p.)

– Sulatusuunipolitiikka. (0,25 p.)

– Kulttuuripluralismi. (0,25 p.)

– Syrjinnän ja aggression välisen suhteen pohdinta. (0,25 p.)

– Frustraatio–aggressio -hypoteesi. (0,25 p.)

– Taloudelliset suhdanteet vaikuttavat turhautuneisuuteen. (0,25 p.)

– Syntipukkiteoria (0,25 p.), ehdot syntipukin etsinnälle (0,25 p.).

– Berkowitz aggressio voi seurata monenlaisista epämieluisista kokemuksista,

assosiaatioverkkomalli. (0,25 p.)

– Mistä ennakkoluuloisuuden/oman alistetun aseman katsotaan johtuvan, attribuutiot. (0,25 p.)

– Ennakkoluuloisista asenteista löytyy todennäköisesti aiemmista tutkimuksista tuttuja teemoja:

ennakkoluulojen kohteita pidetään esimerkiksi likaisina, tyhminä, tunnottomina, vastenmielisinä tai

psykologisesti epävakaina. (0,25 p.)

– Kärjistymisvaikutus. (0,25 p.)

– Ennakkoluuloiset asenteet ilmentävät autoritääristä persoonallisuutta. (0,25 p.)

21

– Vastauksissa ilmenee ennakkoluuloille oikeutuksen antavaa dehumanisointia. (0,25 p.)

– Vastauksissa ilmenee ennakkoluuloinen puhetapa, diskurssi. (0,25 p.)

– Vähemmistöön kuuluminen stigmana. Leimatun, stigmatisoidun minuuden

esittäminen/piilottaminen tuloksissa. (0,25 p.)

– Moraalisen uran ilmeneminen tuloksissa. (0,25 p.)

– Ennakkoluulojen oppiminen mallioppimisen, välineoppimisen ja vahvistamisen kautta. (0,25 p.)

– Sosiaalisen kehityksen ja ennakkoluulojen välisen suhteen pohdinta. (0,25 p.)

– Sosialisaation ja ennakkoluulojen välisen suhteen pohdinta. (0,25 p.)

– Perhe- ja toveriyhteisö sosialisaatioympäristöinä. (0,25 p.)

– Tulokset Vygotskin toimintateoreettisen näkemyksen valossa. (0,25 p.)

– Ympäristöstä poikkeavat ominaisuudet liitetään usein osaksi minäkäsitystä. (0,25 p.)

– Kieli-identiteetti osana minäkuvaa. (0,25 p.)

– Julkisen minätietoisuuden ja itsensä valvomisen ilmeneminen tuloksissa. (0,25 p.)

– Asenteen ja toiminnan heikko yhteys (0,25 p.), yhteyden heikkouden syyt (0,25 p.).

– Asenteen kohdetta koskeva tietomäärä lisää asenteen saatavuutta, joka puolestaan vahvistaa

asenteen yhteyttä toimintaan. (0,25 p.)

– Empatian ja ennakkoluuloisuuden välisen suhteen pohdinta. (0,25 p.)

– Tilannesidonnaisen auttamisen ja ennakkoluuloisuuden välisen suhteen pohdinta. (0,25 p.)

– Normipohjaisen auttamisen ja ennakkoluuloisuuden välisen suhteen pohdinta. (0,25 p.)

– Altruismin ja ennakkoluuloisuuden välisen suhteen pohdinta. (0,25 p.)

– Joukkoharha tulosten selittäjänä. (0,25 p.)

– Vastuun hajaantuminen tulosten selittäjänä. (0,25 p.)

– Sosiaalisten representaatioiden kulttuurisidonnaisuus tulosten selittäjänä. (0,25 p.)

– Ennakkoluulojen ja minäkäsityksen välisen suhteen pohdinta (0,25 p.), Cooley, peiliminä (0,25

p.), Linville, minän kompleksisuus (0,25 p.).

– Brown, vallan ja solidaarisuuden viestintä. (0,25 p.)

– Doise, neljä sosiaalipsykologian analyysitasoa, tulokset näiden valossa. (0,25 p.)