UUSI PUHEENJOHTAJA ESITTÄYTYY

Hyvät sukuseuralaiset. Käsissänne on Suku-uutiset-lehden Leo Mechelin juhlanumero. Tänävuonna tulee Leo Mechelinin syntymästä kulu-neeksi 175 vuotta, ja hänen kuolemastaan 100vuotta. Sukuneuvosto ja etenkin sen juhlatyö-ryhmä edellisen puheenjohtajan professori Pent-ti Meklinin johdolla teki merkittävän työn ideoi-dessaan tapahtumia ja osallistuessaan niidenvalmisteluihin. Sukuneuvosto järjesti lisäksi on-nistuneen neljännen varsinaisen sukukokouksenTikkurilassa. Erityiskiitoksen ansaitsee sukuseu-ran perustajajäsen Sakari Mecklin, joka järjestiinformatiivisen kiertoajelun Leo Mechelininhaudalle, patsaalle ja tammelle sekä hänen toi-mintaansa liittyviin paikkoihin. Sukuneuvostomme haluaa kiittää myös sidos-ryhmiä ja henkilöitä, jotka ovat antaneet merkit-tävän panoksen juhlavuoden järjestelyihin lähet-tämällä heille tämän juhlanumeron kiitokseksi jamuistoksi tästä sukuseuralle merkittävästä vuo-desta. Erityisesti haluan mainita emeritusprofes-sori Matti Klingen ja Helsingin kaupungin mu-seon johtajan Tiina Merisalon, jotka asiantunte-muksellaan ja suhteillaan edesauttoivat mm.Helsingin kaupungin ja kaupunginvaltuustonjärjestämän ja päättäjille suunnatun Leo Meche-lin seminaarin toteuttamisessa. Helsingin kau-pungin johto osoitti hienoa huomaavaisuutta su-kuseuraamme kohtaan lähettämällä ilmoittautu-neille sukuseuran jäsenille kirjalliset kutsut tilai-suuteen, ja runsas joukko sukuseuralaisia pystyitähän arvokkaaseen tilaisuuteen osallistumaan. Uusi puheenjohtaja ja sukuneuvosto ovat nytsuuren haasteen edessä. Juhlavuoden kaltaistatoimintakautta ei ole odotettavissa. Mutta suku-

seura ja sen jäsenet tulisi pitää aktiivisina, moti-voida uusia suvun jäseniä toimintaan mukaan jasaada nuori sukupolvi kiinnostumaan sukutaus-tastaan. Sukuneuvostolla on muutamia ehdotuk-sia. Sukuseuran kotisivuja ollaan uudistamassaseuran sihteerin Päivi Mecklinin johdolla. Ny-kyinen IT-tekniikka mahdollistaa hyvin laajatlinkit ja erilaisten dokumenttien tarjoamisen jä-senkunnan käyttöön. Leo Mechelinin juhlavuosinosti esiin paljon tämän suurmiehen toiminnastakiinnostuneita henkilöitä ja tahoja. Kotisivum-me voivat toimia linkkinä Leosta kiinnostuneillehenkilöille. Sukuneuvosto teki myös periaate-päätöksen, että sukuseuraan pääsee jäseneksi,vaikka ei olisikaan varsinainen suvun jäsen,mutta haluaa olla mukana edistämässä sukuseu-ran toimintaperiaatteita. Voimme tehostaa kotisi-vujen avulla Mechelinus-suvun tutkimatta jää-neiden sukuhaarojen selvittämistä tehostamallayhteistyötä ja päivittämällä sukutietoja sivuille.Sukuneuvosto ehdottaa, että Leo Mechelinin li-säksi sukuseura toisi kotisivujen kautta yleiseentietoisuuteen myös muita suvun merkkihenkilöi-tä. Kirjailija Juhani Aho voisi olla esimerkki täl-laisesta suvun jäsenestä. Sukuneuvosto toivoopalautetta jäsenkunnalta. Saavatko edellä kaa-vaillut painopistealueet sukuseuran hyväksyn-nän? Lopuksi haluan kiittää väistyvää puheenjoh-tajaa Pentti Mekliniä, edellistä sukuneuvostoa jasen virkailijoita ja tukihenkilöitä erittäin tulok-sekkaasta toimintakaudesta.

Jukka-Pekka MecklinPuheenjohtaja

1

Suku-Uutiset1/2015-2017

SUKUSEURA MECHELINUS RY.

Toiminnan pääkohtia kaudella 2011 – 2014

Sukuseuran vuosikokous pidettiin 16.7. 2011 Kylpy-lähotelli Edenissä Oulussa. Vuosikokous valitsi su-kuseuran puheenjohtajaksi Pentti Meklinin Tampe-reelta (Kurusta) ja sukuneuvostoon valittiin PerttiMäcklin (Simo), Henna Mecklin (Rauma), Jukka-Pekka Mecklin (Jyväskylä), Martti Mecklin (Kuo-pio) ja varajäseniksi Heikki Mecklin (Helsinki) jaHannamari Mecklin (Jyväskylä).Sukuneuvosto piti järjestäytymiskokouksen vuosi-kokouksen jälkeen 1/2011-14: varapuheenjohtajaksivalittiin Pertti Mäcklin, sihteeriksi Jukka-PekkaMecklin, rahastonhoitajaksi Miikka Meklin ja Suku-Uutisista vastaavaksi Henna Mecklin. Sukuneuvos-ton toimintaan ovat myös hyvin aktiivisestiosallistuneet Sakari Mecklin ja Sylvi Tiihonen.Sukuneuvoston toimintaSukuneuvosto on kokoontunut järjestäytymisko-kouksen jälkeen viisi kertaa, Tampereella 24.9.2011,25.8.2012, 19.10.2013, 22.3.2014 ja 11.7.2014 Tik-kurilassa.Toimintakaudella keskeisenä tehtävänä oli senaattoriLeo Mechelinin syntymän 175- ja kuoleman 100-vuotisjuhlavuoden järjestelyt, jota varten sukuneu-vosto asetti toimikunnan. Jäseniksi valittiin PenttiMeklin, Sakari Mecklin ja Jukka-Pekka Mecklin. Juhlatyöryhmän toimintaUlkopuoliseksi asiantuntijaksi juhlatyöryhmään pyy-dettiin emeritusprofessori Matti Klinge. Työryhmäkokoontui lukuisia kertoja Tampereella ja kolmastiHelsingissä. Helsingin kaupungin edustajien lisäksiHelsingin kaupunginmuseon johtaja oli aktiivisestimukana juhlavuoden suunnittelussa. Muita tärkeitäkontaktitahoja olivat Snellman Instituutti Kuopiossaja Löyttymäen kyläseura sekä tiedotusvälineet. Puheenjohtaja teki hakemukset Suomen Kulttuurira-hastolle ja Jane ja Aatos Erkon säätiölle tapahtumienja valmistelujen rahoittamiseksi, mutta ulkopuolistarahoitusta ei saatu.Juhlatyöryhmä joutui valittaen toteamaan, että jul-kisten tiedotusvälineiden kiinnostus Leo Mechelin-aiheisten artikkelien tai uutiskatsausten tekemiseenon pieni.Juhlavuoden 2014 muut tapahtumat– 28.1.2014 Helsingin kaupunki järjesti sukuneu-voston aloitteesta Leo Mechelin-juhlaseminaarin javastaanoton Helsingin kaupungintalon juhlasalissa.Tilaisuudessa oli yli sata kuulijaa. Tilaisuuden avasiHelsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja MariPuoskari ja päätössanat lausui ylipormestari JussiPajunen.

Alustuksia oli neljä: Sakari Mecklin: Mechelinin su-ku Mechelinuksista Mecheliniin, professori LauraKolbe: Leo Mechelin ja Helsinki, lehtori LouisClerc: Leo Mechelin propagandistina ulkomailla jafilosofian tohtori Elisabeth Stubb: Leo Mechelininmerkitys Suomen historiassa. Tilaisuuden päättikaupungin tarjoama vastaanotto.– Snellman-Instituutti järjesti 24.9.2014 Kuopiossatapahtuman, jossa käsiteltiin Snellmanin ja Mecheli-nin näkemyksiä Suomen suuriruhtinaskunnan kehit-tämisestä ja itsenäistämisestä. Panelisteina olivatMatti Klinge ja filosofi Eero Ojanen. Paikalla olirunsaslukuinen ja aktiivinen yleisö.– Löyttymäen kyläseura järjesti 2.8.2014 varsin on-nistuneet Leo Mechelin-markkinat.– Bromarvin Martat ja Kirjallisuuden ystävät järjes-tivät Villa Mechelinissä kaksi tilaisuutta 28.6.2014 ja15.7.2014. – Helsingin yliopiston oikeustieteiden tiedekuntajärjestää Leo Mechelin-seminaarin tammikuussa2015.Sukuneuvoston päätöksiä ja toimintaaSukuneuvosto– päätti rekisteröidä sukuseuran ja laatia yhdistys-lain mukaiset säännöt. Rekisteröinti toteutui 2013.– teetti omakustannepostimerkin graafikko JyrkiMarkkasella ja standaarin Sakari Mecklinillä.– piti yhteyttä ja tuki Jokimaan-Löyttymäen kylä-seuraa Leo Mecheliniin liittyvissä hankkeissa ja lah-joitti 1000€ Leo Mechelinin muistokiven paljastus-tilaisuuden järjestämiseksi. Sakari Mecklin piti su-kuseuran puheenvuoron 2012 pidetyssä Leo Meche-linin muistokiven paljastustilaisuudessa ja luovuttisukuseuran kaksi standaaria (numerot 2. ja 3.) Ja-nakkalan kunnalle ja Löyttymäen kyläseuralle. Pu-heenjohtaja Pentti Meklin puolestaan osallistui Löyt-tymäellä 2013 tilaisuuteen, jossa Leo Mechelinin ra-kennuttaman viljamakasiinin katon harjalle kiinnitet-tiin uudelleen taottu, alkuperäisen mallin mukainentuuliviiri.– päätti Leo Mechelinin Hietaniemen hautausmaanvanhassa osassa olevan haudan kunnostamisesta(kustannus 500€), ja esittää jatkossa, että sukuseurahuolehtisi haudan hoidosta (haudalla on pysyvähiekkahoito, mutta ei kesäkukkahoitoa).– päätti muistaa sukuseuran perustajia sukustandaa-rilla (numerot 4.-6.).Suku-UutisetToimintakauden aikana sukuseuran tiedotuslehti Su-ku-Uutiset ilmestyi neljä kertaa. Lehden taitosta onvastannut Henna Mecklin, postituksesta MarttiMecklin ja sähköpostitse tapahtuvasta postituksestaSylvi Tiihonen. Suku-Uutisia voi lukea myös suku-seuran kotisivuilta: www.mechelinus.fi

2

Toimintasuunnitelma 2015 – 2017

• Suku-Uutisten toimittaminen vähintään kalenterivuosittain

• Jäsenrekisterin ylläpitäminen• Osallistuminen Leo Mechelinin

juhlavuoden tapahtumiin• Alueellisten tapahtumien järjestäminen,

aluevastaavien nimeäminen ja raportointi suku-uutisissa

• Nuorten aktivoiminen• Kotisivun kehittäminen ja ylläpitäminen• Facebook-toiminnan kehittäminen ja

aktivoiminen• Uusien jäsenten hankkiminen• Uusien sukuhaarojen tutkiminen• Yhteydenpito sukututkimusta

harjoittaviinyhteisöihin• Seuraavan sukukokouksen suunnittelu ja

järjestäminen• Muu sääntöjen mukainen toiminta

LOUNAIS-SUOMEN ALUETAPAAMINENTURUSSA KESÄLLÄ 2015!

Olisi mukava tavata sukuun kuuluvia ”epäviral-lisesti” varsinaisten sukukokousten välivuosina.Suunnitelmissa olisi tavata kesällä 2015 Turus-sa. Siellä järjestetään mm. mielenkiintoisia kä-velykierroksia, esim. Shamppanjaa keisarille,Astu Vares-dekkariin, Turun palo-kävelykierros,Salaperäinen Turku, Keskiajan naisen elämääTurussa ym. Tässä linkki sivulle:http://www.visitturku.fi/hakutermit/kavelykierroksetVoit itsekin ehdottaa ideoita ja paikkoja, missävoitaisiin tavata. Keskustelua voidaan käydä su-kuseuran vieraskirjassa: http://www.mechelinus.fi/vieraskirja.html tai Facebook-sivulla:www.facebook.com/pages/Sukuseura-Mechelinus

Jos kiinnostuit, lähetä viestiä Henna Mecklinille: henna.mecklin@nettikirje.fi

Sukuseura MechelinuksenIV varsinainen sukukokous

Sukuseuran IV sukukokous pidettiin lauantaina12.7. 2014 Vantaalla Sokos Hotel Vantaan ti-loissa. Kokoukseen osallistui noin 50 sukuseu-ran jäsentä. Iso joukko sukuseuralaisia oli saa-punut kokouspaikalla jo edellisenä iltana.Aamupäivällä oli ohjelmassa kiertoajelu bussillaHelsinkiin, jossa tutustuttiin Leo Mecheliniinliittyviin kohteisiin. Tutustumismatkan erino-maisena oppaana toimi sukuseuran ”gand oldman” Sakari Mecklin, joka esitteli jokaisen tu-tustumiskohteen mielenkiintoisesti ja seikkape-räisesti. Sakarin esittelyt ovat toisaalla Suku-Uutisissa. Suurkiitokset Sakarille!Kokouspäivä jatkui lounaalla kokouspaikkanatoimivan Sokos Hotel Vantaan ravintolassa. En-nen virallisen kokouksen alkua käsiteltiin kah-dessa esitelmässä juhlavuoden päähenkilöä tee-malla ”Leo Mechelin, suomalainen suurmies”.Sakari Mecklin valotti Leo Mecheliniä yhteis-kunnallisena vaikuttajana ja filosofian tohtoriJorma Saarinen esitelmöi Leo Mechelinin ajastaLöyttymäellä.Varsinaisessa kokouksessa käsiteltiin sääntöjen11 § mainitut asiat. Kokouksen puheenjohtajanatoimi Kai Mecklin ja sihteerinä Päivi Mecklin.Kokouksessa hyväksyttiin edellisen toiminta-kauden toimintakertomus ja tilinpäätös, valittiinuusi sukuneuvosto ja hyväksyttiin toimintasuun-nitelmaa.Kokouksessa ojennettiin numeroidut sukuseuranstandaarit sukuseuran pitkäaikaisille aktiiveilleSakari Mecklinille, Martti Mecklinille ja SylviTiihoselle, jotka ovat olleet vuosikymmenet su-kuseuran kantavia voimia. He ovat tehneet ah-kerasti sukututkimusta, ovat olleet perustamassasukuseuraa ja toimineet aktiivisesti sukuneuvos-ton jäseninä. Edelleenkin heidän panoksensa su-kuseuran toiminnassa on erittäin suuri.Sukuneuvosto kiittää vielä kaikkia kokoukseenosallistuneita sukuseuralaisia.

Pentti Meklin

3

Sakari Mecklinin puhe Leo Mechelinin haudalla:”Leo Mechelin oli todella monessa mukana koko sy-dämestään. Hän nautti kannattajiensa suurta luotta-musta, ja vastapuolellakin oli arvostusta, sillä vakau-muksellisena liberaalina hän ei edustanut äärimmäi-syyslinjoja. Työväenpuolueen taholta hän tosin saimoitteita suurlakon jälkeen yhteisen asian pettämi-sestä. Leo Mechelin oli tunnustettu suomalaisen oi-keustaistelun keulakuvana, joka laajasti samaistet-tiin lakien ja oikeuksien puolustamisen kanssa. Hänosasi myös itse toimia tällaisen symbolin tavoin.Hän oli mukaansatempaava puhuja ja julkisissaesiintymisissään optimistinen, lannistumaton ja luot-tavainen.

J.K. Paasikivi, joka lukeutui Leo Mechelinin vasta-voimiin, on muistelmissaan sortovuosilta todennut,että idealisteihin ja optimisteihin kuului ennen muitaLeo Mechelin. Hän sanoo aina kadehtineensa näidenMechelinin kaltaisten onnellisten suoraviivaista elä-mänasennetta; kaikki hyvä, laki ja pienen kansan oi-keus tulevat vielä joskus voittamaan.

Hyvät ystävät!On sanottu, että Leo Mechelinin mukana meni hau-taan myös koko hänen aikakautensa ja Suomen his-torian yksi ajanjakso. Sääty-yhteiskuntaa ei enää ol-lut! Hän oli uskonut loppuun asti liberaalin demo-kratian tulevaisuuteen ja Suomen itsenäisyyteen,”vaikka hän ei sitä tulisi näkemään.” Tämän hän to-tesi eräälle hyvälle ystävälleen.Leo Mechelinin kuolinpäivänä 26.1.1914 kirjoittiEino Leino runon ”Kansalaisseppel” edesmenneenmuistoksi. Runossa on neljä säkeistöä, mutta luenniistä vain ensimmäisen ja viimeisen, koska nemielestäni ovat vaikuttavimmat:

Varmaan hän oli myötäsään soutajaks luotu, otsalla onni, sielussa sointi ja rauha; sorjemmin sous hän, vaikk´oli vastasää suotu, koittanut konsana vaikka ei lepo lauha. Myrskyssä seistä hän tahtoi, taistella tohti ja mahtoi, työmies kuin kukaan, johtaja, tempaaja mukaan, mestari muodon ja sanain, kyntäjä vastaisten vanain, hän, Päämies, min haudalla sorrettu kansa voi vieläkin muistella vapauttansa.

Harmaa on taivas, halla mielihin hiipii, raskaina riippuen itkevät puut sekä pilvet; kuoleman tuuli kansamme toivoa riipii, mutta kummuista kaikuvat kalvat ja kilvet. Kuulkaa! Se Suomen on soitto! Tuomiopäivän koitto! Nousevat paatiset parmaat, veisaavat vainajat harmaat voittoa Väinölän rantain, urhoa kilvellä kantain, Päämiestä, min haudalla sorrettu kansa voi vieläkin leimuta vapauttansa.

4

MECHELINUSTEN KIERTOAJELU HELSINGISSÄ 12.7.2014

oppaana Sakari Mecklin

Sakari Mecklin ja Pentti Meklin Leo Mechelinin haudalla

Mechelinukset Hietaniemen hautausmaalla

Sakari Mecklinin selostus RitarihuoneestaRitarihuoneen puistossa:

”Ritarihuone on valtiopäivärakennus, jota pidetääntärkeimpänä uusgotiikkaa edustavana rakennuksena.Toimi Suomen säätyvaltiopäivillä, 1863 – 1906 aa-telissäädyn kokoontumispäikkana.Ritarihuone oli osa lainsäädäntökoneistoa sääty-yh-teiskunnassa. Ritarihuonejärjestys säätelee instituu-tion toimintaa.Porvoon valtiopäivillä 1816 annettiin määräys Rita-rihuoneen rakentamisesta, mutta valmista tuli vasta1861. Aatelissääty oli ostanut tontin jo 1857. Raken-nuksen suunnitteli arkkitehti G.T. Chiewitz. Chiewit-zin arkkitehtuurille ominaisesti talo rakennettiin pu-naisesta tiilestä peittämällä julkisivuja rappauksella.Taloon ostettiin Saksasta muun muassa kymmenenkaakeliuunia, parkettilattia ja vaakunakilvet.

Suomen aateliset kuuluivat Ruotsin Ritarihuonee-seen vuoteen 1808 asti. Suuriruhtinaskauden aikanaaina vuoteen 1869 oli voimassa kuitenkin Ruotsissa1626 säädetty ritarihuonejärjestys, jolloin se korvat-tiin omalla ritarihuonejärjestysellä. Ritarihuone lak-kasi olemasta osa Suomen lainsäädäntökoneistoavuonna 1906.Ritarihuonejärjestys jäi kuitenkin Suomen lainsää-däntöön, sillä se sääteli ritarihuoneen toimintaamyös muuten kuin valtiopäivien osalta. Säädyt hy-väksyivät viimeisillä valtiopäivillä 1906 uuden rita-rihuonejärjestyksen, jonka mukaan aatelisto kokoon-tuisi edelleen joka kolmas vuosi aateliskokoukseen,mutta keisari Nikolai II ei koskaan uutta ritarihuone-järjestystä vahvistanut. Lopulta valtionhoitaja P.E.Svinhufvud vahvisti sen 1918. Ritarihuonejärjestyson edelleen voimassa. Rakennus on edelleen aateliston kokoontumispaik-kana ja aateliskokous pidetään joka kolmas vuosi.Siellä säilytetään arkistoa ja kirjastoa.

Ritarisalin seiniä koristavat kaikkien suomalaistenaatelissukujen kohokuvioina valmistetut vaakuna-kilvet. Seinällä on myös Leo Mechelinin ja hänensetänsä Henrik Adolf Mechelinin vaakunat.Kun Leo Mechelin aateloitiin 1876 hänelle laadittiinvirallinen sukuselvitys kantaisän määrittämiseksi.Samalla suunniteltiin aatelisvaakuna, joka oli aate-loidun henkilökohtainen, mutta sukuvaakuna jälki-polville.

Leo Mechelinin vaakuna: kultareunaisella siniselläkilvellä kultakoristeinen hopeinen avoin kirja, jonkapäällä musta teksti PRO LEGE. Täydelliseen aatelis-vaakunaan kuuluvat lisäksi kalterikypärä, kypärän-peite, aateliskruunu ja kypärän koriste. (Helsinginkaupungin lippu tangossa) Leo Mechelin osallistui kaikille säätypäiville 1872-1906; 1872 hän oli porvarissäädyn edustajana, 1877valtiopäivistä alkaen aatelissäädyn edustajana. Jo1867 valtiopäivillä hän toimi valtio- ja suostuntava-liokunnan sihteerinä.Hänen kirjauksistaan eräässä mietinnössä tuli ”nuus-kaa” esimieheltä, senaattori Thiléniltä. Leo ei kuiten-kaan luvannut muuttaa tapojaan, vaan pyysi eroa jasaikin sen.”

5

Mechelinukset Ritarihuoneen puistossa.

Ritarisali

Säätytalon edustalla

”Säätyvaltiopäiviä alettiin kutsua koolle 1860-luvul-ta säännöllisesti, alkuun joka viides vuosi, vuodesta1882 lähtien joka kolmas vuosi. Leo Mechelin nousi15 vuotta näitä portaita säätyvaltiopäivien eri valio-kuntien kokouksiin ja istuntoihin, joissa hän saattoiolla puheenjohtajana tai esittelijänä, aina vuoteen1906 asti, jolloin valtiopäivät tässä muodossa lop-puivat. Näin ajatellen hänen pronssiin valettu rinta-kuvansa on hyvin valitussa paikassa, tässä Säätyta-lon sisäänkäynnin vierellä. Missä muuallakaan hä-nen patsaansa Helsingissä voisi olla? Tämä talo oliiso osa hänen elämäänsä. Täällä hän tunsi tekevänsätyötä isänmaansa hyväksi. Lukematon on niiden esi-tysten, ponsien ja perustelujen määrä, jotka hän näi-den seinien sisäpuolella esitteli. Hänen ajatuksensakulkivat aikaansa edellä monessa kysymyksessä.Niinpä useat niistä toteutuivat vasta hänen kuole-mansa jälkeen. Leo Mechelinin 70-vuotispäivää 1909 ei vietetty yh-tä vaikuttavasti kuin 60-vuotispäivää. Alkukesästäoli hänen puolisonsa Alexandra kuollut ja siksi juhliavietettiin lähinnä perhepiirin päivällisillä. Lehdet jul-kaisivat silti artikkeleita hänen elämäntyöstään, kuk-kia ja onnittelusähkeitä kertyi kotiin, eikä virallisistalähetystöistäkään voitu kokonaan välttyä.Ainoa tilaisuus kodin ulkopuolella järjestettiin Ate-neumin portaikossa, jossa paljastettiin tämä LeoMechelinin rintakuva, jonka on veistänyt hänen hyväystävänsä Walter Runeberg syntymäpäivälahjaksi.Varat tähän oli saatu kansalaiskeräyksellä. Oletan,että asialla oli ollut myös Helsingin Taideyhdistys,jonka puheenjohtajana Leo Mechelin oli 1880-luvunloppupuolella vastannut Taiteiden Talon eli Ateneu-min rakentamisen rahoituksesta ja valvonnasta.Suomessa 1909 ei voinut paljastaa julkisesti ”pääse-paratistin” patsasta. Helsinki-Seuran toimesta sota-vuonna 1943 patsas kuitenkin siirrettiin tälle paikal-le. Eräs muistelija on sattuvasti sanonut Leo Meche-linin olleen tuolloin ”hyvässä seurassa”. AleksanteriI:n patsaskin jouduttiin paljastamaan Porvoon valtio-päivien 100-vuotisjuhlissa Porvoon tuomiokirkonsisätiloissa!”

Leo Mechelinin Tammi”Tämä tammi on seisonut tälläpaikalla kohta 115 vuotta. Kuinkavanhana se tähän on istutettu, eiole tiedossani. Tämä seura sopiiTammelle kuitenkin hyvin. Onhanlähellä muidenkin merkkimiestenmuistotammia kuten Jean Sibe-liuksen, J.V. Snellmanin ja WalterRunebergin. Tammi liittyy osanaLeo Mechelinin 60-vuotispäivän juhlintaan 24.11.1899. ”Sortokausi oli ensimmäinen ja tapahtui Bob-rikovin ollessa Suomen käskynhaltijana.” Ilma olimarraskuiselle rannikkokaupungille tyypillinen. Yl-tyvä kaakkoistuuli viuhui kadunkulmissa, puistojenpuissa ja toi mukanaan iltapäivällä lumimyrskyn.Lämpötila lienee keikkunut nollan paikkeilla.Syntymäpäivän juhlinta oli alkanut jo keskiyöllävuorokauden vaihtuessa 24. päivän puolelle. 40:nlaulajan Lauluseura MM eli Muntra Musikanter tulilaulutervehdykselle. Bobrikov, joka karsain silminkatseli Mechelinille osoitettua kunnioitusta, vaati tä-män johdosta poliisiviranomaisilta selitystä, ”olikotodella 40-miehinen kuoro tervehtinyt herra Meche-liniä laululla – vieläpä sydänyöllä Helsingin kadulla,ja miksei poliisi niin ollen ollut ryhtynyt toimenpi-teisiin sellaisen yleistä järjestystä ja rauhaa häiritse-vän teon estämiseksi?”

Juhlatilaisuudet jatkuivat klo 3 ip. Töölönlahdenpohjukassa eli tällä paikalla. Kuin vertauskuvanamaamme valtiolliselle ahdingolle raivosi kaakkois-myrsky. Siitä huolimatta Suomen Taideyhdistyksenjohto vei läpi hankkeensa istuttaa nuori tammi muis-tuttamaan meillekin Leo Mechelinin työstä isän-maamme hyväksi.Tammen juurelle laskettiin myös vaskinen lipas, jon-ka sisällä oli yli 600:n henkilön nimet ja pergamen-tille kirjoitettuna: ”Mechelinin kansalais- ja valtiolli-sen toiminnan muistoksi.” Vinhan lumimyrskyn rie-huessa, lämminhenkisen puheen piti kuvanveistäjäWalter Runeberg.Juhlinta jatkui klo 6 ip kansalaisillallisilla Seurahuo-neella. Vieraita oli lähes 600 henkeä. Mutta se onkinjo toinen juttu.

6

Sakari Mecklin ja Sylvi Tiihonen Leo Mechelininrintakuvan vierellä

Kukkakimpun tammen juurellelaski Henna Mecklin

MECHELIN-TAPAHTUMALÖYTTYMÄELLÄ

2.8.2014 Janakkalan Löyttymäellä esitettiin ky-läläisten tekemä historiallinen kuvaelma:ELONKORJUU – paluu senaattori Leo Mec-helinin ja senaattorskan aikaan aidolla tapahtu-mapaikalla vuonna 1905.Kymmenen sukuseuran jäsentä seurasi kuvael-maa yhdessä n. 200 katsojan kanssa. Sukuseu-ran puheenjohtaja Jukka-Pekka Mecklin piti ku-vaelman loputtua kiitospuheen näyttelijöille jatapahtuman järjestäjille.

Jukka Keitele kirjoittaa LÄNSI-UUSIMAASSA:

Unohdettu suurmies

Yhtäkkiä muistimme, että Leo Mechelin kuoli1914. Mutta koska – ennen maailmansodan syt-tymistä, keväälläkö, kesällä, koska muistojuhlaon? Tammikuussa. Muistojuhlaa ei ollut. LeoMechelin (1849-1914) on Suomen tärkeimpiävaltiomiehiä ja talousmiehiä, ehkä pohjimmil-taan tärkein.Mechelin oli valtio-oikeuden kansainvälisestitunnustettu spesialisti. Yliopistossa hän hoitipääalansa lisäksi myös kansantaloustieteen pro-fessuuria. Mechelin oli toinen finanssiministeri1882-88, kauppa- ja teollisuusministeri 1888-90ja pääministeri 1905-08 jolloin hänen johdollaantoteutettiin eduskuntauudistus. Mutta kuka ta-hansa voi tässä maassa olla pääministeri. Mec-helin on ainutlaatuinen heidän joukossaan.Mechelin aloitti poliittisen uransa laulajana krei-vi Robert Mannerheimin, Marskin isän, satiiri-sessa revyyssä jonka takia kreivi potkittiin ylio-

pistosta. Hän oli eturivin poliitikko alle 30-vuo-tiaasta, liberaali joka vaati kansalaisoikeuksiajuutalaisille ja katolisille, äänioikeutta kaikille jakieliriitelyn lopettamista.Hyvä vaimo on tärkeä asia ja Alexandra Meche-lin oli Helsingin rikkaimman porvarin kauppa-neuvos Lindroosin tytär. Appiukon kuolinpesänhoitajana Mechelin oli vuosikymmeniä Suomensuurin ammattisijoittaja. Hän perusti 1862 Yh-dyspankin, joka nyt muodostaa Nordean rungon,ja istui sen hallintoelimissä lopun ikänsä.Kun hänen opiskelukaverinsa Fredrik Idestamperusti Nokian 1865, Mechelin rahoitti senkäyntiin, istui hallituksessa ja puheenjohtajanaja pakotti muut osakkaat siihen että sellufirmaaloitti sähkövoiman tuotannon. Tämä puolestaanoli syy siihen, että Suomen Gummitehdas osti japelasti firman 1922 turvatakseen sähkön itsel-leen ja omistamalleen Kaapelitehtaalle, ja syntyise konglomeraatti josta sitten tuli, ja meni, yhtäja toista.Mechelin oli alle 30 tehdessään noita kauaskan-toisia sankartöitä. Kun keisarimme AleksanteriII aateloi hänet 1876, hän oli ehtinyt organisoidaSuomen ensimmäiset teollisuusmessut, toimiakaupunginvaltuustossa ja valtiopäivillä, saadaprofessuurin ja perustaa Suomen tulevan talous-elämän kaksi tärkeintä firmaa. Ketään muuta eiaateloitu niin nuorena (37) koko keisariaikana.Hänen setänsä, joka nimitettiin senaattoriksi en-nen häntä, aateloitiin vasta 1886. Sedästä eimuisteta senkään vertaa, vaikka hän oli kokokeisarikunnan ulkoministeriössäkin merkittävävirkamies. Leo puolestaan toimi keisarikunnanulkomaankaupan pääneuvottelijana Madridinkonferenssissa 1887, samana vuonna kun hänperusti Ateneumin.Mutta kun Suomen ja keisarikunnan välit hyy-tyivät, hän puolusti perustuslakia ja autonomiaakuin leijona ja tiikeri. Pääministerinä (RKP/SFP) hän nosti hallituskuvioihin Ståhlbergin jaotti demarit ensi kertaa kabinettiin.Helsingissä on Mechelininkatu ja pieni patsasSäätytalon luona, mutta koko Suomessa ei oletoista katua hänelle nimetty. Haminan Mecheli-nintie tarkoittaa hänen isäänsä, kadettikouluntarkastajaa.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja kouluttaja.

7

Senaattorit kohtaavat nykypäivän -Leo Mechelinin ja J.V. Snellmanin ajatuksia

tämän päivän kysymyksistä

Snellman-instituutti järjesti Kuopiossa 24.9. 2014yhteistyössä Mechelinin sukuseuran kanssa avoimenyleisötilaisuuden, jossa päästiin asiantuntijoidenavustuksella tutustumaan suurmiestemme ajatuksiin.

Leo Mechelinin ajatusmaailmaa valotti FT, emeri-tusprofessori Matti Klinge ja J. V. Snellmanin näkö-kulmia avasi YTL, filosofi Eero Ojanen. Tilaisuudenpuheenjohtajana toimi emeritusprofessori PenttiMeklin.

Käsiteltävät aiheet nousivat suomalaista yhteiskun-taa nykyisinkin koskettavista teemoista:

Suomen suhde Eurooppaan ja kokemukset omasta eurooppalaisuudestaan

Kodin ja kasvatuksen merkitys yhteiskunnanjäseneksi tulemisessa

Sananvapaus osana yksilön vapauksia, esim.some-keskustelut

SAVON SANOMAT 25.9.2014 (Kaija Vuorio, Kuopio)

Senaattorit EU-linjoilla

Humanismin ilta: Leo Mechelin jaJ.V. Snellman olisivat halunneet euron.

Mitkä olisivat Mechelinin ja Snellmanin terveisetPutinille? Tämä Ulrich Tacken heittämä yleisöky-symys Snellman-kesäyliopiston syksyn ensimmäi-sessä illassa sai emeritusprofessori Matti Klingen jafilosofi Eero Ojasen löytämään näiden autonomianajan suurmiesten ajattelussa nykypäivään rinnastuvaterot. Sekä Snellman että Mechelin olivat omaksuneetvahvan eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja molem-mat edistivät eurooppalaisuutta suomalaisin ehdoin,mutta suhde Venäjään oli erilainen.– Mechelin kannattaisi Natoa, mutta Snellman vas-tustaisi jyrkästi.Klingen mukaan Snellman halusi Suomen pysyvänlojaalina Venäjälle, muutoin Suomessa olisivat ke-sällä ruotsalaiset ja talvella venäläiset. Suomen koh-talona olisi joutua sotatantereeksi.– Mechelin puolestaan läheni ajattelussaan läntistä,englantilaista kulttuuria ja piti tärkeinä myös talou-dellisia länsisuhteita. Mechelin myös samaistui ve-näläisiin liberaalipiireihin. Eero Ojasen mukaan Snellman korosti maltilli-suutta ja halusi pidättäytyä harkitsemattomista selk-kauksista.

Leo Mechelin oli autonomian ajan keskeisimpiäpoliitikkoja ja valtiomiehiä, oikeus- ja valtiotieteidenprofessori, senaattori ja nykytermein sanottuna Suo-men ensimmäisen poliittisen hallituksen pääministe-ri, jonka aikana toteutettiin eduskuntauudistus. Hänen syntymästään on tänä vuonna 175 vuotta jakuolemastaan 100. Juuri Mechelin kehitti näkemyksen suuriruhtinas-kunnan oikeudellisesta asemasta ja sai Suomen tasa-veroista unioniasemaa puolustaessaan venäläsenyleisen mielipiteen niskaansa.– Hän loi Suomi-brändin, sanoi Klinge ja viittasiMechelinin useilla kielillä julkaisemiin teoksiin.Mechelin oli ensin ruotsinkielisten liberaalien, jasittemmin perustuslaillisten johtaja. Hän oli myös Pohjoismaiden Yhdyspankin johta-ja, Nokian perustajiin kuulunut teollisuusmies, jokasenaattorina pyrki edistämään taloudellista edistystä.– Mechelinin liberalismissa ei ollut kyse vain filoso-fiasta, Klinge muistutti. Vaikka Mechelinin Suomi-käsitys poikkesi Snell-manin hegeliläisestä kieltä ja sivistyksen voimaa uh-kuvasta kansallisuuskäsityksestä, eurooppalaisuusoli suurmiesten yhteinen nimittäjä.– Mechelinin kotikielet olivat saksa, ruotsi ja venäjä,ja hän piti fennomaaneja perin ahtaina. Hän tuomitsikoko kieliriidan, sillä hänen mielestään kansallisuus-aatetta ei pitänyt rakentaa kielen varaan, selvensiKlinge.Niin suurmiehen ajatuksista kuin humanismin illas-sa keskulteltiinkin, koko suurmiesmyytti lensi lopul-ta romukoppaan.– Eivät suurmiehet luo historiaa. Snellman ja Mec-helinkin olivat mahdollisia siksi, että silloin oli joolemassa valmis vanha kulttuuriyhteys Euroopaan,Ojanen sanoi. Klingen mukaan yksilöillä on historian tienhaa-roissa valtava merkitys silloin, kun suuret voimatovat jo muuten liikkeellä. Ei Snellman luonut Suomen markkaa kuin maastapolkaisten unionin rahan rinnalle, sillä rahauudistus-ta oli valmisteltu jo pitkään samoin kuin kielilainsää-däntöä. Taitekohdissa kuitenkin juuri yksilöt tekevätomanlaisiaan ratkaisuja. Sekä Snellman että Mechelin kannattivat yleiseu-rooppalaista, yhteisiin sopimuksiin perustuvaa kans-sakäymistä. Siksi molemmat olisivat äänestäneeteuron puolesta.– Snellman ajoi markan kytkemistä hopea- ja kulta-kantaan eli yleiseurooppalaiseen yhteisvaluuttaan.Se meillä on siis ollut ennenkin, muistutti Klinge.

8

85-VUOTTA01.05. Pauli Merviö, taulu 4910.05. Risto Mäcklin, taulu 499

75-VUOTTA10.01. Lasse Lehtola, 33 huom 120.02. Reijo Meklin, 33527.05. Vesa Puustinen, 21317.06. Leena Berglund, 19 huom 128.07. Aulikki Kortelainen, 10429.08. Seija Merjovaara, 10821.10. Sylvi Tiihonen, 185

70-VUOTTA18.01. Pirjo Mecklin, 61 huom 123.05. Hannu Maristo, 40703.06. Matti Merjama, 25609.10. Martti Leskinen, 55805.12. Hannu Mäklin, 356

60-VUOTTA10.03. Juha Meklin, 10928.03. Mauno Mäcklin, 50130.03. Matti Maristo, 40805.07. Risto Mäklin,44419.09. Jorma Mecklin, 245

50-VUOTTA20.01. Jaana Meklin, 52911.02. Pekka Mäntyselkä, 10309.03. Anita Mäklin, 61520.04. Leena Meklin, 20831.07. Päivi Huovinen, 23916.08. Anne Mäklin, 2812.10. Tuija Vittaniemi, 472

Huom 1= Henkilön tiedot löytyvät Henna Mecklinin tekemästä lisätutkimuksesta:Sukukirjan lisäosa ”Jacob Mecklinin jälkeläisten Karjalan kierros”

VIHITTYJÄ

30.8.2014 vihittiin Rauman Pyhän Ristin kirkossaElias Heino ja Emma Lehtola. (35, huom 1)

KUOLLEITA24.6. Kaino Mäklin 99-vuotiaana, 31613.7. Kari Lehtola 67-vuotiaana, 39 huom 115.8. Pentti Saxholm 66-vuotiaana, 449

Kari-Pappa ♥ Lauantaina 6.8. purjehdittiin yhdessä viimeiselle matkallesi. Saatoimme sinut vapaalle ulkomerelle, nyt kaikki toiveesi on toteutettu. Jätimme hyvästit viimeisen kerran. Päivä oli kaunis, paistoi aurinko ja nähtiin merikotkapariskunta sekä armeijan hävittäjäkone teki upean ylilennon. Sinä pappa olisit tykännyt. Muistamme aina sinut! ♥

9

VUODEN 2014 MERKKIPÄIVIÄ

Jukka-Pekka Mecklin, PuheenjohtajaPuikkarikatu 2 A 4, 40250 Jyväskyläpuh. 050 361 5920jukka-pekka.mecklin@ksshp.fi

Pertti Mäcklin, VarapuheenjohtajaRanuantie 107 A, 95200 Simopuh. 044 994 1085pertti.macklin@pp.inet.fi

Päivi Mecklin, SihteeriKotiportinkuja 3 A, 02330 Espoopuh. 050 452 4820paivi.mecklin@gmail.com

Martti MecklinHeinäkatu 15, 70820 Kuopiopuh. 0400 227 908martti.mecklin@dnainternet.net

Pentti MeklinHevossaarentie 103, 34300 Kurupuh. 050 5642 595pentti.meklin@kotipoint.fi

Henna MecklinTuomolantie 11 B 14, 26820 Raumapuh. 044 324 1713henna.mecklin@nettikirje.fi

Pekka MeklinSantuntie 6, 01900 Nurmijärvipuh. 040 5517 261pekka.meklin@saunalahti.fi

Arvi Meklin, varajäsenRetkeilijäntie 9 K 98, 70200 Kuopiopuh. 040 588 9485arvi@meklin.net

10

SUKUNEUVOSTO TOIVOTTAA HYVÄÄ JOULUAJA ONNEA VUODELLE 2015 !

Pentti, Pekka, Martti, Henna, Päivi, Jukka-Pekka, Pertti, Arvi

Sukuneuvoston jäsenet toimikaudella 2014-2017