Hausjärven, Lopen ja Riihimäen vanhuspalvelulain mukainen

suunnitelma 2014–2018

3.12.2014

1

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO ................................................................................................................... 2

2. SUUNNITELMAN TAUSTA, TAVOITE JA TARKOITUS ............................................... 3

3. VANHUSTYÖN VISIO, ARVOT JA EETTISET PERIAATTEET .................................... 3

3.1. Vanhustyön visio .................................................................................................... 3

3.2.Vanhustyön arvot ja eettiset periaatteet .................................................................. 4

4. VALTAKUNNALLINEN VANHUSPOLITIIKKA ............................................................... 5

4.1.Laatusuositus 2013 ................................................................................................. 5

4.2.Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma 2014 - 2020 ....................................... 8

4.3.Kansallinen muistiohjelma 2012 - 2020 ................................................................... 8

4.4.Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 .......................................... 9

4.5.Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma 2014 -2020................... 10

4.6.Liikunta ja ikääntyminen – liikkeellä voimaa vuosiin .............................................. 10

5. PALVELUTARPEESEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT JA IKÄIHMISTEN MÄÄRÄ ......... 11

6. IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN HYVINVOINTIA TUKEVAT PALVELUT .......................... 14

6.1.Neuvontapalvelut ................................................................................................... 14

6.2.Kotona selviytymistä tukevat palvelut .................................................................... 15

6.3.Ympärivuorokautinen hoito .................................................................................... 20

6.4.Ikääntyvien terveyspalvelut ................................................................................... 22

6.5.Järjestö-, vertaistuki- ja vapaaehtoistoiminta sekä seurakunnat ............................ 23

6.6.Ikäihmisten palvelujen henkilöstö .......................................................................... 24

7. VASTUUTYÖNTEKIJÄ ................................................................................................ 25

8. VANHUSNEUVOSTO ................................................................................................. 28

9. PALVELUIDEN LAADUN ARVIOINTI ......................................................................... 29

10. TOIMEENPANO-OHJELMA ........................................................................................ 30

11. PALVELURAKENTEEN VAIKUTUS KUSTANNUS-KEHITYKSEEN .......................... 31

12. SUUNNITELMAN SEURANTA JA TOTEUTUMISEN ARVIOINTI............................... 32

LÄHTEET ........................................................................................................................... 33

2

1. JOHDANTO

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja

terveyspalveluista (980/2012) edellyttää, että kunnan on laadittava suunnitelma

toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen

suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon

järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja

kuntouttavia toimenpiteitä. Suunnitelman hyväksyy kaupungin-/kunnanvaltuusto valtuusto-

kausittain. Suunnitelma on osa kuntastrategiaa ja se on otettava huomioon talousarviota

valmisteltaessa.

Hausjärven, Lopen perusturvalautakunnat ja Riihimäen sosiaali- ja terveyslautakunta ovat

päättäneet laatia vanhuspalvelulain mukaisen suunnitelman seudullisena. Suunnitelmaa ovat

olleet laatimassa perusturvajohtaja Teija Suorsa-Salonen Hausjärvi, perusturvajohtaja Riitta

Lehtinen Loppi, vanhuspalvelujen johtaja Sisko Haapanen Loppi, ylihoitaja Susanna Hurme

Riihimäen seudun terveyskeskus ky., palvelualuepäällikkö Kristiina Kalliovalkama Riihimäki ja

johtava sosiaalityöntekijä Riitta Uronen Riihimäki.

Suunnitelmaa on tarkasteltu ja jatkokehittämisen aiheita kerätty työpajassa, jossa oli mukana

seudun kuntien vanhusneuvostot, lautakuntien edustus ja vanhuspalveluista vastaavia

työntekijöitä. Koonti työpajasta on tämän suunnitelman liitteenä.

Kuva työpajan learning cafe menetelmän avulla saadusta tuotoksesta. Työpajan vetäjänä toimi

yliopettaja Merja Salminen Hämeen ammattikorkeakoulusta.

3

2. SUUNNITELMAN TAUSTA, TAVOITE JA TARKOITUS

Riihimäen seudun vanhuspalvelulain mukaisen suunnitelman tavoitteena on edistää

ikäihmisten toimintakykyä, itsenäistä elämää ja aktiivista osallistumista yhteiskuntaan.

Suunnitelmassa arvioidaan ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tila, määritellään tavoitteet ja

toimenpiteet, joilla kunta vastaa tavoitteiden toteutumisesta ja arvioidaan voimavarat, jotka

tarvitaan tavoitteiden toteuttamiseksi. Suunnitelmassa määritellään eri toimialojen vastuut ja

se, miten kunta toteuttaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.

Suunnitelmassa käytettävät käsitteet:

− Ikääntynyt väestö tarkoittaa eläkeikäistä väestöä eli 63 vuotta täyttäneitä. − Iäkäs henkilö tarkoittaa sellaista ikääntyneeseen väestöön kuuluvaa henkilöä, jonka

toimintakyky on heikentynyt ikääntymiseen liittyvien syiden vuoksi.

− Toimintayksikkö on toiminnallinen kokonaisuus, jossa tuotetaan sosiaali- ja terveys-palveluja pääasiassa iäkkäille henkilöille.

Tärkeä osa turvallista ja laadukasta ikääntymistä on oma koti. Lakiin (14 §) on kirjattu, että

iäkäs henkilö voidaan sijoittaa pitkäaikaiseen laitoshoitoon vain silloin, kun se on

lääketieteellisesti perusteltua sekä vanhuksen turvallisen hoidon kannalta välttämätöntä.

Ikääntyneen ihmisen oikeus asua omassa kodissaan on aina lähtökohtana palvelusuunnitelmaa

tehtäessä.

Laissa (15 §, 18 §) säädetään myös iäkkään henkilön palvelutarpeiden viivytyksettömästä ja

monipuolisesta selvittämisestä sekä hänen palvelutarpeitaan vastaavan kokonaisuuden

suunnittelusta. Laissa korostetaan ikääntyneen oman mielipiteen ja omien valintojen

huomioon ottamista palveluja järjestettäessä. Iäkkäille puolisoille on annettava mahdollisuus

asua yhdessä. Sosiaalipalvelut on järjestettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa

päätöksestä ja kiireellisissä tapauksissa viipymättä.

Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut (1/2014) toimenpidesuunnitelman iäkkäiden

laitoshoidon vähentämiseksi ja kotiin annettavien palvelujen lisäämiseksi. Toimenpiteet

koostuvat lakimuutoksista, kohdennetusta ohjauksesta ja valvonnasta, seurannasta,

arvioinnista ja viestinnästä. Suunnitelma pyrkii muuttamaan iäkkäiden palvelujen rakennetta ja

hillitsemään siten kustannusten kasvua ikääntyneiden määrän kasvaessa.

3. VANHUSTYÖN VISIO, ARVOT JA EETTISET PERIAATTEET

3.1. Vanhustyön visio

Kaikilla on mahdollisuus asua omassa kodissaan niin pitkään kuin se on fyysisen, psyykkisen,

kognitiivisen tai sosiaalisen toimintakyvyn puolesta mahdollista. He saavat palvelutarpeensa

mukaista yksilöllistä apua ja kuntoutusta toimintakykynsä, terveytensä ja sosiaalisen

hyvinvointinsa tukemiseksi. Mahdollisimman pitkään kotona asuminen edellyttää myös

ikäihmisen omaa aktiivisuutta, osallisuutta ja omaa vastuuta hyvinvoinnistaan.

4

Mikäli runsaskaan kotiin annettava apu ei riitä turvaamaan ikääntyneen palvelutarvetta,

järjestetään palvelu ympärivuorokautisena tehostetussa palveluasumisessa. Vanhuspalvelu-

lakiin on tulossa muutos, jonka mukaan pitkäaikainen laitoshoito tulee toteuttaa laitoshoitona

vain lääketieteellisillä tai asiakas- tai potilasturvallisuuteen liittyvillä perusteilla.

3.2. Vanhustyön arvot ja eettiset periaatteet

Riihimäen seudun vanhuspalveluita ohjaavat arvot ja eettiset periaatteet ovat: ihmisarvo,

itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, oikeus yksityisyyteen ja koskemattomuuteen,

vastuullisuus ja osallisuus.

Vanhustyön toimintaa ohjaavista arvoista ja eettisistä periaatteista ihmisarvon

kunnioittaminen on kaiken lähtökohtana. Ihmisellä on oikeus hyvään elämään riippumatta

sairauksista, elämäntilanteesta, varallisuudesta, rodusta, sukupuolesta tai uskonnosta. Kaikkia

ihmisiä kunnioitetaan yksilönä, jolla on oma tahto, kokemukset, toiveet ja arvot.

Itsemääräämisoikeus on jokaisen ihmisen moraalinen oikeus tehdä vapaasti omaan

elämäänsä liittyviä päätöksiä ja valintoja. Vanhustyössä sillä tarkoitetaan vanhuksen oikeutta

osallistua omaa hoitoa koskevaan päätöksentekoon silloin, kun se on mahdollista.

Itsemääräämisoikeudesta säädetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) ja

sosiaalihuollon asiakaslaissa (812/2000). Potilaslain mukaan potilasta on hoidettava

yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Voidakseen tehdä päätöksiä omaa hoitoaan koskevissa

asioissa potilas tarvitsee tietoa eri vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Itse-

määräämisoikeuden toteutuminen edellyttää myös, että ikääntynyt ihminen on kykenevä

tekemään tietoisia valintoja. Ikäihmisen voimavaroja tunnistamalla ja vahvistamalla edistetään

itsemääräämisoikeuden toteutumista.

Kaikilla ihmisillä on oikeus fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen koskemattomuuteen.

Toimintakyvyltään heikentyneet ihmiset ovat usein puolustuskyvyttömiä. Yksityisyyden

kunnioittamisella tarkoitetaan sitä, että otetaan huomioon vanhukselle tärkeät asiat. Kun

vanhuksella on monenlaisia tarpeita, menettää hän helposti yksityisyytensä ja sen myötä

ihmisarvonsa. Esimerkiksi henkilökohtainen hygienia, arkaluonteiset tiedot ja muut

yksityisyyteen liittyvät tekijät ovat jokaisen yksityisasioita, ja niiden pitäminen

luottamuksellisina on jokaisen vanhuksen kanssa toimivan eettinen velvollisuus.

Vastuullisuudella tarkoitetaan sekä vanhuspalveluissa toimivan ammattilaisen että ikäihmisen

omaa vastuullisuutta. Vanhuspalveluissa toimiva ammattihenkilö vastaa työstään ensisijaisesti

asiakkaalle, potilaalle ja työnantajalle. Ammattihenkilö huolehtii oman ammattitaitonsa

ylläpitämisestä. Ammattihenkilö kantaa eettisen vastuun työstään ja työhönsä liittyvistä

päätöksistä. Luottamuksellisuus ja salassapitovelvollisuus ovat osa ammattihenkilön

vastuullisuutta. Ikääntyneet vastaavat omasta hyvinvoinnistaan ensisijaisesti itse ja oman

lähiverkostonsa tuella.

Osallisuuden tarkastelussa voidaan erottaa yksilön taso, ja toisaalta koko yhteiskunnan taso.

Yksilön tasolla kyse on osallisuuden periaatteen näkyväksi tekemisestä vanhuspalveluissa. Niin

ikään sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja vahvistaminen, ja sosiaalisen yhteen-

kuuluvuuden turvaaminen katsotaan osallisuuden tukemiseksi. Osallisuutta tukemalla

5

vahvistetaan sitä, että ihminen on iäkkäänäkin yhteisönsä täysivaltainen jäsen. Laajemmassa,

koko yhteiskunnan tason tarkastelussa osallisuus tarkoittaa ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa

yhteiskunnan ja elinympäristön kehittämiseen.

4. VALTAKUNNALLINEN VANHUSPOLITIIKKA

4.1. Laatusuositus 2013

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi vuonna 2013 laatusuosituksen hyvän ikääntymisen

turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM 2013:11). Uudistuneen laatusuosituksen

tarkoituksena on tukea kuntia niiden kehittämistyössä parantamalla palvelujen

asiakaslähtöisyyttä ja laatua ja edistämällä laadun järjestelmällistä arviointia.

Laatusuosituksella halutaan edistää yhteistyötä eri toimijoiden kesken, tukea vanhuspalvelu-

lain ja Kaste-ohjelman toimeenpanoa, tukea asennemuutosta, ikäystävällisten asenteiden

vahvistumista ja toiminnan eettistä perustaa. Lisäksi halutaan kannustaa iäkkäitä kuntalaisia

osallistumaan ja vaikuttamaan sekä kehittämään palveluja.

Ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi suositus nostaa esille seitsemän teema-aluetta:

1. osallisuus ja toimijuus 2. asuminen ja elinympäristö 3. mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen 4. oikea palvelu oikeaan aikaan 5. palvelujen rakenne 6. hoidon ja huolenpidon turvaajat sekä 7. johtaminen

Ikääntyneen väestön osallisuudella tarkoitetaan mahdollisuutta olla vaikuttamassa yhteisön

jäsenenä ja kansalaisena yhteisön toimintaan ja palvelujen kehittämiseen. Iäkkään henkilön

näkökulmasta osallisuus merkitsee osallistumista omien palvelujensa suunnitteluun, oman

asiansa käsittelyyn asiakkaana ja palvelujen laadun arviointiin myös silloin, kun toimintakyky

on heikentynyt. Koko ikääntyneen väestön tasolla osallisuutta voidaan turvata

vanhusneuvostojen kautta, jotka tulivat lakisääteiseksi vuoden 2014 alusta alkaen.

Vanhusneuvostojen keskeisin tehtävä on yhtäältä tuoda ikääntyneen väestön ääni (tarpeet,

odotukset, kokemukset) suunnitteluun, päätöksentekoon ja arviointiin ja toisaalta tiedottaa

ikääntyneelle väestölle vireillä olevista asioista. Vanhusneuvostojen on oltava mukana

laatimassa, seuraamassa ja arvioimassa kunnan/alueen suunnitelmaa ikääntyneen väestön

tukemiseksi ja osallistuttava palvelujen riittävyyden ja laadun arviointiin.

Hyvinvointia tukeva elinympäristö muodostuu erilaisista asumisen vaihtoehdoista,

palvelurakenteista sekä fyysisen, sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristön tekijöistä. Ikääntyneen

väestön elämänlaadun kannalta keskeisin asumisen paikka on oma koti, joka tukee

itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja mielekästä tekemistä. Asuinrakennusten esteettö-

myydellä on suuri merkitys iäkkäiden kotona asumisen mahdollistajana. Esteelliset

rakennukset ja lähiympäristöt heikentävät iäkkäiden arjessa selviytymistä ja lisäävät

tapaturmia. Vanhojen kerrostalojen suurimmat haasteet esteettömyyden kannalta liittyvät

hissien puutteeseen ja olemassa olevien hissien pieneen kokoon. Palvelurakenteen

6

muuttaminen kotona asumista tukevaksi edellyttää samanaikaisia toimia asumisen ja

asumisympäristöjen sekä palvelujen uudistamiseksi tavoitteena ikäystävällisyys.

Mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen on tärkeimpiä

varautumistoimia nopeasti ikääntyvässä Suomessa. Hyvinvointia ja terveyttä edistävillä

palveluilla voidaan lisätä toimintakykyisiä elinvuosia ja siirtää muiden palvelujen tarvetta. Sillä

tavoin parannetaan iäkkään ihmisen elämänlaatua ja samalla hillitään sosiaali- ja

terveyspalvelujen menojen kasvua. Oikea-aikaiset ja vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut

ovat merkittävä itsenäisen suoriutumisen tuki. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota

kuntoutuspalvelujen kokonaisuuteen. Kohdennettaessa toimia ja palveluja on erityishuomio

kiinnitettävä riskiryhmiin, tavoitteena on riskien varhainen tunnistaminen ja tuki.

Oikea palvelu oikeaan aikaan. Tieto kunnan ikääntyneen väestön toimintakyvystä,

sairastavuudesta, kielellisestä jakautumisesta sekä väestörakenteen ja asuin- ja elinolojen

kehityksestä auttaa kuntia kehittämään iäkkäiden kuntalaisten tarpeita vastaavia palveluita.

Palvelujen tarvetta lisäävät erityisesti etenevät muistisairaudet, heikko fyysinen toimintakyky,

puutteelliset lähipalvelut, yksin asuminen, asuin- ja lähiympäristön esteellisyys ja sosiaalisten

verkostojen puute. Asiakkaan palvelutarpeen arviointi on toteutettava monipuolisesti,

luotettavia arviointimenetelmiä käyttäen ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Arviointi on

toteutettava vuorovaikutuksessa iäkkään henkilön kanssa ja hänen näkemyksiään

kunnioittaen. Palvelusuunnitelma on oltava ajantasainen ja sen on katettava iäkkään henkilön

tarvitsemien palvelujen kokonaisuus. Iäkkään henkilön näkemykset, tarpeet ja toiveet on

kirjattava suunnitelmaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kuntoutukseen ja turvalliseen

lääkehoitoon. Palvelujen laatua on seurattava järjestelmällisesti, luotettavia arviointi-

menetelmiä käyttäen, osana omavalvontaa.

Palvelurakenteen uudistaminen on tärkeä strateginen valinta, jolla on vaikutuksensa sekä

iäkkäiden ihmisten elämän- ja palveluiden laatuun että kustannuksiin. Pitkäaikaisen hoidon

toteuttaminen periaatteet linjaavat kehittämistä niin, että palvelu toteutetaan:

− ensisijaisesti kotona tai kodinomaisessa asuinpaikassa − laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai se on muuten perusteltua

iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisuuden kannalta

− turvaten hoitojärjestelyn pysyvyys

7

Valtakunnalliset tavoitteet, joita kuntien tavoitteita asetettaessa on tarkasteltava suhteessa

asiakkaiden tarpeisiin, ovat seuraavat:

TAULUKKO 1. Palvelurakenneindikaattorit v. 2013. ( Lähde: Sotkanet)

Indikaattori

tavoite

2017

2013

koko maa

2013

Hausjärvi

2013

Loppi

2013

Riihimäki

Kotona asuvat, %, 31.12. 91 - 92 90,3 91,5 92,2 91,3

Säännöllisen kotihoidon

piirissä 30.11., % 13 - 14 11,9 16,9 12,9 10,8

Omaishoidontuella, % vuoden

aikana 6 - 7 4,6 3,1 3,6 4,2

Tehostetussa

palveluasumisessa, %, 31.12. 6 - 7 6,5 6,9 6,6 5,0

Vanhainkodissa tai

pitkäaikaisessa hoidossa

terveyskeskuksessa, %, 31.12. 2 - 3 3,1 1,5 1,1 3,6

Pitkäaikaishoidossa

terveyskeskuksessa, %, 31.12. 0 0,9 1,5 1,1 0,3

Hoidon ja huolenpidon turvaamisen edellytyksenä on riittävä määrä osaavaa henkilöstöä.

Väestön ikääntyminen ja muuttuvat palvelutarpeet vaikuttavat merkittävästi työvoimatarpeen

kasvuun sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan

sosiaalipalveluihin avautuu seuraavien 20 vuoden aikana 60 000 uutta työpaikkaa, työvoiman

lisätarve kohdistuu lähes täysin iäkkäiden palveluihin.

Kotihoidon välitöntä asiakasaikaa on seurattava ja on asetettava paikalliset tavoitteet

asiakasajalle ja seurattava niiden toteutumista. Useissa kunnissa, joissa on toimivat seuranta-

ja toiminnanohjausjärjestelmät käytössä, lähihoitajien välitön asiakasaika on 60-70 prosenttia.

Henkilöstön ehdoton vähimmäismäärä tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa on

0,50 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Valtakunnallinen suositus ympärivuorokautisen

hoidon henkilöstön vähimmäismääräksi on 0,5–0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohden

vuorokaudessa. Laatusuosituksen mukaan korkeampi vaihtoehto vähimmäismitoitukseksi (0,6)

on suositeltava silloin, kun asiakkailla on vaikeita somaattisia tai käytösoireita tai kun

hoitoympäristön koko ja/tai rakenteelliset puitteet aiheuttavat henkilökunnan lisätarpeita.

Hyvä henkilöstön mitoitus ympärivuorokautisessa hoidossa on 0,7–0,8.

Johtamisen keskeinen tehtävä on luoda edellytykset vaikuttaville palveluille. Sosiaali- ja

terveystoimen strateginen johto vastaa siitä, että kunnassa on vanhuspalvelulain edellyttämä

suunnitelma ikääntyneen väestön tukemisesta ja siinä tavoitteet kunnan iäkkäiden asukkaiden

tarpeita vastaavalle palvelurakenteelle ja – valikoimalle ja että palvelut ovat laadukkaita. Johto

varmistaa, että kunnassa on käytettävissä erityisosaamista hyvinvoinnin ja terveyden

edistämisestä, geriatriasta, gerontologisesta hoitotyöstä ja sosiaalityöstä, monialaisesta

kuntoutuksesta, ravitsemuksesta, suun terveydenhuollosta ja lääkehoidosta. Johto huolehtii

8

myös siitä, että kunnassa ja sen palveluja järjestävissä toimintayksiköissä otetaan käyttöön

asianmukaiset arviointi-, seuranta- ja palautejärjestelmät sekä toiminnanohjausjärjestelmät ja

varmistavat, että niistä tuotetaan säännöllisesti vertailutietoa johtamisen ja omavalvonnan

tueksi.

4.2. Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma 2014 - 2020

Kansallisessa omaishoidon kehittämisohjelmassa (2014) linjataan omaishoidon kehittämisen

strategiset tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet. Ohjelma kattaa toimeksiantosopimukseen

perustuvan sopimusomaishoidon ja muun omaishoidon.

Omaishoito määritellään hoitomuodoksi, joka mahdollistaa kaikenikäisten hoitoa ja

huolenpitoa tarvitsevien toimintakyvyltään heikentyneiden, sairaiden ja vammaisten

henkilöiden kotona asumisen. Ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota omaishoitajien

aseman vahvistamiseen, yhdenvertaisuuteen ja jaksamisen tukemiseen.

Laki sopimusomaishoidosta korvaisi nykyisen omaishoidon tuesta annetun lain. Laissa

säädettäisiin muun muassa sopimusomaishoidon edellytyksistä ja hoitopalkkioiden

saantiperusteista. Kunta järjestäisi sopimusomaishoidon tueksi tarpeenmukaisia palveluita,

kuten terveystarkastuksia ja vastuutyöntekijän tuen. Sopimusomaishoitajilla olisi oikeus

vapaaseen. Hoitopalkkioiden ja palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuun jakautumiseen

valtion ja kuntien kesken esitetään kaksi vaihtoehtoista mallia. Sopimusomaishoitajien lisäksi

kunnat tukisivat muita omaishoitajia uuden sosiaalihuoltolain mukaisilla palveluilla.

4.3. Kansallinen muistiohjelma 2012 - 2020

Kansallisen muistiohjelman tavoitteena on rakentaa yhteisvastuullisesti muistiystävällinen

Suomi neljän kivijalan varaan:

1. Aivoterveyden edistäminen.

Aivoterveyttä on edistettävä elämän kaikissa vaiheissa, jotta voidaan tukea työkykyä ja

selviytymistä arjessa sekä varmistaa se, että muistisairauksiin sairastuttaisiin nykyistä

harvemmin ja iäkkäämpänä. Aivojen terveyttä edistää niiden käyttö, fyysinen ja sosiaalinen

aktiivisuus, terveellinen ruoka ja normaalipaino, kohonneen verenpaineen ja kolesterolin hyvä

hoito sekä päihteiden ja tupakan välttäminen.

2. Oikeat asenteet aivoterveyteen, muistisairauksien hoitoon ja kuntoutukseen.

Muistisairauksiin on liittynyt perinteisesti kielteinen leima ja syrjivät asenteet ovat

heikentäneet muistisairauksia sairastavien hyvinvointia. Muistisairauksia sairastaa 130 000

henkilöä, lisäksi muistisairaudet koskettavat monia meistä läheisinä, naapureina ja

työtovereina. Kaikkien meidän kannustavat ja hyväksyvät asenteet vaikuttavat siihen, että

muistisairaat voivat elää tasavertaisina muiden kanssa. Muistisairaiden ja heidän omaistensa

yhdenvertaisuuden ja itsemääräämisoikeuden turvaaminen on yhteiskunnan erityinen tehtävä.

9

Tiedon lisääminen ja asenteiden muuttaminen on edellytys ennaltaehkäisyn, varhaisen

tunnistamisen sekä hoidon ja palvelujen vaikuttavuuden parantamiselle.

3. Hyvän elämänlaadun varmistaminen muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen oikea-aikaisen tuen, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen turvin

Diagnosoimaton muistisairas on yhteiskunnalle kaikkein kallein potilas. Vaikuttaminen

palvelutarpeiden ja kustannusten kasvuun edellyttää muistioireiden varhaista tunnistamista

sekä oikea-aikaisen hoidon, kuntoutuksen ja muun tuen turvaamista sekä seurantaa. Eheä

toimiva palvelujen kokonaisuus turvataan muistisairaalle palveluohjauksen ja koordinoinnin

avulla.

Kotona selviytyminen edellyttää erityisesti kuntoutuksen lisäämistä ja monimuotoistamista.

Kuntoutus voi olla toimintakykyä parantavaa, ylläpitävää tai heikkenemistä hidastavaa ja sen

tavoitteena on toimintakyvyn ja elämänlaadun parantaminen.

Muistisairaus on suurin ympärivuorokautisen hoidon tarpeeseen vaikuttava tekijä. Oikea-

aikaisesti aloitettu lääkehoito myöhentää ympärivuorokautisen hoidon tarvetta.

Pitkäaikaishoidon tarvetta voidaan siirtää ylläpitämällä sairastuneen toimintakykyä ja

huolehtimalla omaisten hyvinvoinnista. Tavoitteellinen ympärivuorokautinen hoito tarjoaa

muistisairaalle mahdollisuuden hyvään elämään sen loppuun saakka.

4. Kattavan tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen

Korkeatasoinen, riittävän monipuolinen ja valtakunnallisesti edustava tutkimustieto luo

mahdollisuuksia aivoterveyden edistämiseen, muistisairauksien diagnostiikkaan ja palveluiden

vaikuttavuuden parantamiseen. Lisää tutkimusta tarvitaan psykososiaalisen tuen ja

teknologian hyödyntämisen mahdollisuuksista.

4.4. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden tulisi voida asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Tarjolla tulisi olla riittävästi

esteettömiä asuntoja. Esteettömien asuntojen tarve tulee nopean ikääntymiskehityksen vuoksi

lisääntymään tulevaisuudessa. Vanhojen kerrostalojen suurimpia haasteita ovat niiden

hissittömyys tai niissä olevien hissien pieni koko. Asuntojen ohella myös asuinympäristön

huono suunnittelu ja ylläpito ja etenkin liikkumisesteet heikentävät ikääntyneiden ihmisten

itsenäisen selviytymisen mahdollisuuksia. Asuinalueen sosiaalinen turvattomuus vähentää

halua liikkumiseen, kuten myös kohtaamispaikkojen puute. Sosiaalista kanssakäymistä ja

muuta yhteisöllisyyttä tukemalla voidaan vähentää yksinäisyyttä ja samalla edistää

toimintakyvyn ylläpitoa ja vähentää sairauksia. Asumisen vaivattomuus ja palvelujen saatavuus

ovat tärkeitä ikääntyneille.

Iäkkäiden määrän kasvu merkitsee palvelutarpeiden lisääntymistä. Ympärivuorokautisen

hoivan tarpeeseen vaikuttavat toimintakyvyn vajaukset ja monet pitkäaikaissairaudet,

erityisesti muistisairaudet, mutta myös aivohalvaus ja masennus. On arvioitu, että 40 %

keskivaikeaa ja vaikeaa muistisairautta sairastavista tarvitsee palveluasumista tai laitoshoitoa.

10

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ovat:

− parantaa ikääntyneiden asumisoloja siten, että myötävaikutetaan kotona asumisen kansallisen tavoitteen saavuttamiseen (kotona asuu 91 -92 % yli 75-vuotiaista)

− tukea ikääntyneiden omaa varautumista asumisen ja siihen liittyvien palvelujen osalta − luoda edellytyksiä ikääntyneiden asuinolojen parantamiseen valtion pitkäjänteisen

toiminnan kautta

− vahvistaa kuntien toiminnan ja talouden suunnittelussa ikääntyvän väestön asumisen osuutta ja edistää palvelurakenteen muutosta avohuollon suuntaan

− suunnata asunto- ja rakennusalan toimintaa vastaamaan paremmin ikääntyneiden asumisen tarpeita ja asumisolojen parantamista

− parantaa toimijoiden yhteistyötä ja luoda ikääntyneiden asumista tukevia toiminta-malleja.

4.5. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma 2014 -2020

Kansallisen koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelman turvallisuusvisio on se, että

kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua tapaturman seurauksena. Ohjelman tavoitteita

ovat hyvän turvallisuustason toteutuminen kaikissa ympäristöissä, vakavien tapaturmien

väheneminen 25 prosentilla vuoteen 2025 mennessä ja tapaturmien ehkäisyn voimavarojen

vahvistuminen ja pysyvyys.

Toimintakokonaisuuksiksi on määritelty turvallisuuskulttuurin parantaminen ja turvallisuustyön

vahvistaminen, päihteiden ja lääkkeiden käyttöön liittyvien tapaturmien ehkäisy,

yhdenvertaisuuden vahvistaminen ja erityisesti haavoittuvien ryhmien turvallisuuden

parantaminen, ympäristön ja tuotteiden turvallisuuden parantaminen sekä kaatumis- ja

putoamistapaturmien ehkäisy.

4.6. Liikunta ja ikääntyminen – liikkeellä voimaa vuosiin

Ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelman päämääränä on edistää liian vähän

liikkuvien ikäihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia harjoittaa liikuntaa suositusten mukaisesti.

Kohderyhmänä 60+ eläkkeelle siirtyvät, 75+ itsenäisesti asuvat, joilla on alkavia toimintakyvyn

ongelmia sekä kotihoidon, palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon piirissä olevat

ikäihmiset.

Päivittäinen liikunta on ikäihmiselle elinehto. Liikunta ei estä vanhenemista, mutta sen avulla

säilytetään ja parannetaan lihasvoimaa, tasapainoa, liikkuvuutta ja kävelykykyä. Hengitys- ja

verenkiertoelimistö tarvitsevat säännöllistä liikuntaa pysyäkseen kunnossa. Liikkuminen

vahvistaa myös mielen hyvinvointia ja muistia sekä tarjoaa mahdollisuuksia tavata muita

ihmisiä. Riittävä päivittäinen liikunta tukee merkittävästi pitkäaikaissairauksien ehkäisyä,

hoitoa ja kuntoutusta.

11

5. PALVELUTARPEESEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT JA IKÄIHMISTEN MÄÄRÄ

Ikääntyneiden itsenäinen selviäminen ja mahdollisuus määrätä mahdollisimman pitkään

omasta elämästään tulee olla keskeisenä tavoitteena. Ikääntyneiden itsenäistä selviytymistä

edistettäessä on erityisesti kiinnitettävä huomioita siihen, ettei se johda heidän eristymiseensä

toisista ikääntyneistä, toisista ikäryhmistä tai ylipäätään yhteiskunnan toiminnoista.

Ikääntyneet vastaavat omasta hyvinvoinnistaan ensisijaisesti itse ja oman lähiverkostonsa

tuella. Heidän omalla aktiivisuudellaan ja vireydellään on suuri merkitys oman hyvinvoinnin

kannalta. Ikääntyneet käyttävät pääosin samoja palveluja kuin muutkin kuntalaiset.

Palvelujärjestelmän tehtävä on tukea, ohjata ja motivoida ikääntyneitä kantamaan vastuuta

omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Ennaltaehkäisevää työtä, kuntoutusta hoitojaksoilta

kotiin, jaksohoitoa (intervallihoito) ja tukipalveluja kehittämällä sekä ikääntyvien

erityisryhmien tarpeet huomioimalla luodaan asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti kestäviä

palveluja.

Palvelut on kaikkien osapuolten edun mukaista järjestää siten, että ne annetaan oikein, oikea-

aikaisesti ja oikeassa paikassa. Palvelujen tarpeeseen vaikuttavat esimerkiksi vakavat sairaudet,

yksinäisyys, tukiverkostojen puute, puutteelliset asuinolot ja elämäntilanteiden muutokset.

Ulkopuolista avun tarvetta lisäävät muistisairaudet, alentunut fyysinen toimintakyky,

puutteelliset lähipalvelut, sosiaalisten kontaktien puute sekä asuinympäristön esteettömyys-

haitat. Ikääntyneiden määrän kasvaessa myös erityisiä palveluja tarvitsevien henkilöiden

määrä kasvaa.

Ikääntyneet tulee ottaa kuntien suunnitelmissa laajasti huomioon sosiaali- ja terveystoimen

lisäksi yhdyskuntasuunnittelussa ja kulttuuri- ja sivistystoimessa. Näiden lisäksi järjestöt,

yksityiset palveluntuottajat ja muut yhteistyötahot ovat tärkeitä toimijoita ikääntyneiden

palveluissa.

Vanhuspalvelulain mukaan kuntien on järjestettävä ikääntyneen väestön sosiaalipalvelut

sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan yhdenvertaisina sekä sellaisina, kuin ikääntyneen

väestön hyvinvointi, sosiaalinen turvallisuus ja toimintakyky edellyttävät. Sosiaali- ja

terveysministeriön laatusuosituksessa (Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja

palveluiden parantamiseksi, STM 2013:11) on asetettu valtakunnalliset ikääntyneiden

palvelujen tavoitteet vuoteen 2017 asti. Kuntien on tarkasteltava tavoitteita suhteessa 75 –

vuotta täyttäneiden asukkaiden palvelujen tarpeisiin.

12

TAULUKKO 2. Yli 75-vuotiaat vv. 2014-2029.

Vuosi Hausjärvi Riihimäki Loppi Yhteensä

2014 698 2408 767 3873

2015 699 2431 778 3908

2016 727 2517 824 4068

2017 723 2536 840 4099

2018 734 2599 862 4195

2019 759 2698 893 4350

2020 802 2831 937 4570

2021 869 3011 985 4865

2022 920 3201 1046 5167

2023 963 3397 1101 5461

2024 993 3574 1146 5713

2025 1030 3745 1185 5960

2026 1083 3907 1226 6216

2027 1140 4071 1275 6486

2028 1182 4211 1326 6719

2029 1228 4364 1360 6952

Hausjärven, Riihimäen ja Lopen yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä on nousussa, joka jyrkkenee

vuodesta 2020 alkaen. Ennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa 697 henkilöllä

vuosina 2014-2020 ja 2 087 henkilöllä vuosina 2021-2029. Yhteensä yli 75-vuotiaiden määrä

kasvaa 3 079 henkilöllä vuosina 2014-2029.

Laatusuosituksen (STM 2013:11) mukaan 75 vuotta täyttäneistä ikääntyneistä tulisi asua

omassa kodissa 91-92 %, säännöllisen kotihoidon piirissä 13-14 %, omaishoidon tuen piirissä

6-7 %, tehostetussa palveluasumisessa 6-7 % ja laitoshoidossa 2-3 %.

3,2

7,5

13,5

3,6

2

7

14

7

0 5 10 15

Laitoshoito, paikat 2014, %

Tehostettu

palveluasuminen, paikat

2014,%

Kotihoito 2013, %

Omaishoidontuki 2013, %

Suositus STM %

Seudulliset %-luvut

Kuvio 1. Palvelujen seudullinen tilanne ja STM:n palvelujen suositusmäärät prosentteina.

(Lähteet: Omaishoidontuki ja kotihoito: Sotkanet 2013. Tehostetun palveluasumisen ja

laitoshoidon paikat: Riihimäen seudun kuntien rakenneselvitys 2014.)

13

STM:n (2013:11) laatusuosituksen perusteella seudullisesti tulisi lisätä omaishoitoa, hieman

myös kotihoitoa ja vähentää laitoshoitoa. Seudullisesti on v. 2014 hoivapaikkoja yli suosituksen

(yht. 9 %) määrän, mutta tarvetta lisäävät jonkin verran alle 75-vuotiaat palvelujen tarvitsijat.

Lopella ja Hausjärvellä lisättiin ympärivuorokautisen hoidon paikkoja yhteensä 28 vuonna

2014, kun terveyskeskuksien potilasosastojen paikkoja vähennettiin saman verran. Riihimäellä

vähennetään 22 laitospaikkaa vuoden 2015 alussa. Väestön ikääntyessä muistisairaiden määrä

ja heidän palvelujen tarpeensa kasvaa. Suomen Muistiasiantuntijat arvioivat, että 65-74 –

vuotiaista 4 %, 75-84 –vuotiaista 11 % ja yli 85-vuotiaista 35 % sairastaa vähintään keskivaikeaa

muistisairautta.

TAULUKKO 3. Palvelujen/paikkojen seudullinen tilanne 2013 ja STM:n suosituksen mukainen

tarve vv. 2015-2029 75-v. täyttäneille ikäihmisille.

Vuosi Kotihoito 14 % Omaishoidontuki 7 % Teh. palv.as. 7 % Laitoshoito 2 % yli 75-v.

2013 457 (13,5 %) 143 (3,6 %)

2014 543 271 272 (7,5 %) 125 (3,2 %) 3875

2015 547 273 273 78 3908

2017 574 287 287 82 4099

2019 609 304 304 87 4350

2021 681 341 341 97 4865

2023 764 382 382 109 5461

2025 834 417 417 119 5960

2027 908 454 454 130 6486

2029 973 487 487 139 6952

TAULUKKO 4. Seudullinen palvelujen/paikkojen lisäys tai vähennys vv. 2015-2021 ja 2021-

2029.

Vuosi Kotihoito Omaishoidontuki Teh. palv.as. Laitoshoito

2015-2021 lisäys 224 lisäys 198 lisäys 69 vähennys 28

2021-2029 lisäys 292 lisäys 146 lisäys 146 lisäys 42

Säännöllisen kotihoidon asiakasmäärät eivät ole seudullisesti kasvaneet vuosina 2010-2013.

Vuoteen 2021 mennessä kotihoitoa tarvitaan lisää 224 asiakkaalle. Omaishoidontukea

tarvitaan lisää 198 asiakkaalle, tehostettua palveluasumista 69 asiakkaalle ja laitoshoitoa tulisi

puolestaan vähentää 28 paikkaa. Vuodesta 2021 vuoteen 2029 mennessä kotihoitoa tulisi

lisätä 292 asiakkaalle, omaishoidontukea 146 asiakkaalle, tehostettua palveluasumista 146

asiakkaalle ja laitoshoitoa 42 asiakkaalle.

Lopella ja Hausjärvellä siirrettiin 1.1.2014 yhteensä 28 paikkaa terveystoimen potilasosastoilta

sosiaalitoimen piiriin. Laitostamisaste ei muuttunut vuoden 2013 lopun tilanteesta vuoden

2014 alkuun, koska pääasiassa samat asiakkaat, jotka olivat olleet laitoshoidossa

potilasosastoilla, siirtyivät uusiin sosiaalitoimen yksiköihin. Seudullista palvelujen tarvetta

arvioitaessa on myös huomioitava kaikki olemassa olevat resurssit ja niiden jakautuminen

(henkilöstö, tilat, välineet) ennen kuin resursseja lisätään.

14

Seudullisesti on todettu tarvetta psykogeriatristen hoitopaikkojen järjestämiseen. Kotona

selviytymiseen liittyviä teknologisia ratkaisuja voidaan käyttää hyväksi palveluja

järjestettäessä. Ympärivuorokautisen hoivan tarve ei poistu, mutta sen piiriin voidaan tulla

muiden palvelujen tehostuessa entistä iäkkäämpinä. Jaksohoidon (intervallihoito) paikkojen

lisääminen on nähty tärkeänä osana kotona selviytymisen tukemista ei-lakisääteisten

palvelujen (esim. päivätoiminta) ohella.

6. IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN HYVINVOINTIA TUKEVAT PALVELUT

6.1. Neuvontapalvelut

Palveluneuvonta- ja ohjaus

Neuvontapalvelut on tarkoitettu ikäihmisille ja heidän läheisilleen iän tuomiin muutoksiin,

terveyteen ja sosiaalisiin ongelmiin liittyvissä asioissa. STM:n Ikäneuvo-työryhmä suosittaa,

että neuvonta olisi lähipalvelua, joka on helppo saavuttaa. Se voidaan toteuttaa puhelimitse,

verkkopalveluna, muun teknologian avulla toimivina palveluina matalan kynnyksen

toimipaikoissa tai liikkuvina palveluina. Henkilökohtaiseen palveluun on kuitenkin aina

turvattava mahdollisuus.

Asiakkaat, omaiset ja ikäihmisten kanssa työskentelevät voivat ottaa yhteyttä vanhus- ja

vammaispalveluihin palvelutarpeen arviointiin, asumiseen, toimeentuloon ja kotona

selviytymiseen liittyvissä asioissa. Ikäihmisten palveluista tiedotetaan myös Riihimäen,

Hausjärven ja Lopen omilla verkkosivuilla. Asiantuntevan palveluohjauksen avulla voidaan

kohdentaa oikeat palvelut oikeaan aikaan sekä asiakkaan että kunnan eduksi.

Terveyttä ja hyvinvointia edistävät kotikäynnit

Hyvinvointia tukevien kotikäyntien tarkoituksena on kartoittaa itsenäistä selviytymistä

uhkaavia riskitekijöitä, antaa tietoa palveluista ja aktivoida ja tukea kotona selviytymistä.

Samalla ennakoidaan kuntien palvelujen tarvetta. Kotikäynnit voidaan kohdentaa erilaisille

riskiryhmille. Seudullinen kyselylomake on käytössä. Kotisairaanhoitajat tekevät kotikäynnit.

Riihimäellä toimii kattava palveluohjaus, jonka vuoksi hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä ei ole

pidetty tarpeellisina.

Vanhusneuvola/Ikäpiste

Vanhusneuvoloiden/Ikäpisteiden tarkoituksena on tukea yli 65 –vuotiaiden ja heidän

läheistensä kotona selviytymistä ja parhaimmillaan myöhentää ympärivuorokautisen hoidon

tarvetta. Vanhusneuvolassa selvitetään asiakkaan omia voimavaroja ja selviytymiskeinoja.

Siellä saa ohjausta ja apua palvelujen hakemiseen. Ohjausta saa myös esim. ravitsemus-,

liikunta-, tapaturmien ehkäisy ym. terveyteen liittyvissä asioissa. Hausjärvellä ja Lopella on

vanhusneuvolat/Ikäpisteet.

15

Muistineuvonta ja muistisairaiden hoito

Muistineuvonnan tarkoituksena on tukea muistisairaita asiakkaita ja heidän omaisiaan, jotta he

selviytyisivät mahdollisimman pitkään omassa kodissaan. Geriatrian poliklinikan ja geriatrin

palvelut ovat käytettävissä. Riihimäen terveyskeskuksessa on muistisairaiden hoitoon ja

tutkimukseen keskittyvä osasto. Tavoitteena on selvittää muistisairauksien syyt varhaisessa

vaiheessa ja aloittaa hoito niin, että sairaudesta johtuvaa toimintakyvyn laskua voidaan

hidastaa. Sen tueksi järjestetään erilaisia tuki- ja avopalveluja sekä jaksohoitoa

(intervallihoitoa). Kaikissa seudun kunnissa on muistiasioihin perehtyneet palveluneuvojat,

jotka tekevät myös kotikäyntejä. Muistisairaiden määrän ennustetaan kasvavan ikääntyneiden

määrän suurentuessa ja ihmisten eliniän pidentyessä.

6.2. Kotona selviytymistä tukevat palvelut

Kotihoito

Kotihoidon tavoitteena on turvata ikääntyneiden kotona asuminen ennaltaehkäisevien ja

kuntouttavien palvelujen sekä kotiin annettavan hoidon avulla. Seudullisesti säännöllisen

kotihoidon piirissä oli v. 2013 11-17 % (keskiarvo 13,5 %) 75 v. täyttäneistä asukkaista, joten

kotihoidon kattavuus on kohtuullisen hyvä. Kotihoidon yöhoito toimii kaikissa seudun

kunnissa. Säännöllisen kotihoidon asiakasmäärät eivät ole seudullisesti kasvaneet vuosina

2010-2013. Kotihoidon piirissä on myös tilapäistä kotihoitoa tarvitsevia asiakkaita. Riihimäki-

Hausjärvi-Loppi -alueella on kotihoidon ja tukipalvelujen myöntämisen kriteerit.

Kuvio 2. Säännöllisessä kotihoidossa olevat asiakkaat prosentteina 75 v. täyttäneistä v. 2013 ja

STM:n suositus. (Lähde: Sotkanet 2013.)

Valtakunnallisesti edellytetään tasapuolisia palveluja kuntalaisille. Kotihoitoa annetaan

henkilöille tai perheille, jotka tarvitsevat apua selviytyäkseen oman toimintakykynsä

heikentyessä pysyvästi tai tilapäisesti. Tulevaisuudessa kotihoidon palvelut kohdennetaan yhä

enemmän hoitoa ja tukea tarvitseville kuntalaisille.

Kotihoidon perusteena on asiakaskohtaisen palvelutarpeen arviointi. Säännöllisen kotihoidon

piirissä oleville asiakkaille tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma. Henkilökunta toteuttaa

hoitotyötä asiakkaan voimavaroja tukevalla ja kuntouttavalla työotteella. Teknologian

16

kehittyessä erilaiset turvallisuusjärjestelmät ja hoivateknologia voivat turvata kotona asumista

entistä pidempään. Kotihoidossa tulee kehittää kuntoutuspalveluja asiakkaiden toimintakyvyn

kohottamiseksi ja tukemiseksi. Kuntoutussuunnitelmaa tulisi toteuttaa sekä hoitojaksolla että

kotona. Kotihoidon tueksi voitaisiin suunnitella avokuntoutusjaksoja siinä vaiheessa, kun

asiakkaan toimintakyky alkaa heikentyä.

Tehostettu kotihoito

Kotihoidossa on suunnitteilla tehostetun kotihoidon järjestäminen, jolloin on mahdollista

kotiuttaa henkilö sairaalasta aiempaa varhaisemmin tai hoitaa henkilö kotona sairaalajakson

asemesta, jos sinne saadaan lääkäriresurssit. Tehostettu kotihoito on sairaalatasoisen hoidon

antamista henkilön kotiin. Tehostetulla kotihoidolla korvataan sairaalahoitoa ja tuetaan

sairaalasta kotiutumista. Esimerkiksi suonensisäinen antibioottihoito tai saattohoito on

mahdollista järjestää tehostetun kotihoidon avulla asiakkaan kotona. Toiminta olisi

asiakaslähtöistä ja kustannustehokasta.

Tukipalvelut

Tukipalvelut kuuluvat kunnan harkinnan perusteella järjestettäviin palveluihin ja täydentävät

kotona asumisen muita palveluja. Ne ovat usein ensimmäisiä palveluja, joita tarvitaan kotona

asumisen tueksi. Tukipalveluja pyritään järjestämään siten, että niitä tuottaisi ulkopuolinen

palveluntarjoaja.

Apuvälineillä tuetaan kotona ja ympäristössä selviytymistä toimintakyvyn haitasta huolimatta.

Apuvälineitä saa kuntien apuvälinelainaamoista tilapäiseen tai pitempiaikaiseen käyttöön.

Apuvälinepalvelu sisältää apuvälineen tarpeen määrittelyn, sovituksen, luovutuksen, käytön

opetuksen, seurannan sekä huollon. Apuvälineen hankintavastuu määräytyy sairauden ja

hoitovastuun perusteella.

Asiointipalvelua myönnetään, jos asiakas ei pysty läheistenkään tuella järjestämään asioiden

hoitoa. Asiointipalvelu voi sisältää kauppapalvelua ja/tai muuta asiointipalvelua.

Ateriapalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka ei itse pysty valmistamaan ruokaa kotona.

Ateriapalvelu toteutetaan kotiin tuotuina aterioina (Riihimäki, Hausjärvi) tai Menumat -

kotiateriapalveluna (Loppi). Kauppapalvelu täydentää kunnissa ateriapalvelua. Ateriapalvelu

voidaan myös toteuttaa siten, että asiakas käy syömässä tietyssä paikassa.

Kuljetuspalvelu on tarkoitettu henkilöille, jotka muutoin eivät pääse esim. päiväkeskus- tai

saunapalveluihin. Kunnissa myönnetään harkinnanvaraisesti sosiaali- ja vammaispalvelulain

mukaista kuljetustukea, jolloin asiakas voi käyttää matkoihinsa taksia. Kunnissa on lisäksi

palvelulinjoja, joilla asukkaat pääsevät palvelujen ääreen.

Kylvetyspalvelu voidaan myöntää kunnan osoittamaan paikkaan, jos kodin pesutilat ovat

puutteelliset, vaaralliset, niitä ei ole, pesu ei onnistu avustajankaan turvin tai palvelua tarvitaan

omaisen jaksamisen tueksi. Kylvetyspalvelu voidaan myöntää myös kotiin pääasiallisesti silloin,

kun asiakas on säännöllisen kotihoidon piirissä.

17

Turvapuhelinpalvelu myönnetään, kun asiakas tarvitsee sitä hälyttääkseen apua

terveydentilansa vuoksi. Hälytyksen tullessa kotihoidon työntekijä kysyy asiakkaan vointia ja

tekee tarvittaessa kotikäynnin.

Vaatehuoltopalvelu myönnetään, jos asiakas ei selviydy vaatehuollosta läheistenkään turvin.

Vaatehuolto voidaan toteuttaa joko kunnan toimesta pyykinpesuna tai lähettämällä pyykit

pesulaan.

Kunnissa on yksityisiä erilaisten hoiva- tukipalvelujen tarjoajia, joilta asiakkaat voivat ostaa

palveluja. Asiakkaan mahdollisuus verotuksen kotitalousvähennykseen kannattaa selvittää.

Omaishoito

Omaishoidontukea myönnetään ikäihmisen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona

hoitamiseen. Seudun kunnilla on hieman toisistaan poikkeavat kriteerit palvelun myöntämistä

varten. Omaishoidon tuen saaminen edellyttää, että kunta ja hoitaja tekevät hoidosta

sopimuksen. Omaishoidon tuki muodostuu 3-luokkaisesta hoitajan hoitopalkkiosta sekä muista

mahdollisista tukipalveluista sekä omaishoitajan lakisääteisistä vapaapäivistä. Tuki on

määrärahasidonnainen.

4,2

3,1

3,6

7

0 2 4 6 8

Omaishoito % Riihimäki 2013

Omaishoito % Hausjärvi 2013

Omaishoito % Loppi 2013

Suositus % STM

Kuvio 3. Omaishoidon tukea saavat asukkaat prosentteina 75 v. täyttäneistä v. 2013 ja STM:n

suositus. (Lähde: Sotkanet 2013.)

Seudullisesti omaishoidontukea on myönnetty 3,1-4,2 %:lle (keskiarvo 3,6 %) 75 v. täyttäneistä

kuntalaisista v. 2013. STM on nostanut omaishoidossa olevien henkilöiden suositusmäärää 5

%:sta 6-7 %:iin, joten kunnissa tulisi lisätä määrärahaa omaishoitoon. Kotona hoitaminen on

asiakaslähtöistä ja taloudellista hoitoa. Omaishoitajien jaksamista on tuettava jatkossakin

siten, että omaishoidon palveluneuvojan käynnit ovat säännöllisiä, jaksohoitopaikkoja on

riittävästi vapaapäivien toteuttamiseksi ja omaishoidettaville on päivätoimintapaikkoja. Lopella

on mahdollista palkata sijaisomaishoitaja varsinaisen omaishoitajan vapaapäivien ajaksi. Tämä

vähentää jaksohoitopaikkojen tarvetta.

18

Taulukko 5. Omaishoidettavien määrä vuonna 2013

ikä Hausjärvi Loppi Riihimäki Yhteensä

0-75 v. 16 88 104

yli 75 v. 20 98 118

Taulukko 6. Vanhuspalvelulain mukaisten tavoitteiden mukainen omaishoidettavien määrä, yli

75-vuotiaat omaishoidettavat

vuosi Hausjärvi Loppi Riihimäki Yhteensä

2015 48 54 170 272

2016 51 58 176 285

2017 51 59 178 288

Päihde- ja mielenterveystyö

Ikäihmisten päihdetyötä hoitavat kunnissa aikuissosiaalityöntekijät. Riihimäellä on A-klinikka.

Tulevaisuudessa päihdeongelmista kärsivien ikäihmisten määrän ennustetaan kasvavan, jolloin

palvelutarve tulee kasvamaan. Mielenterveysongelmaiset ikäihmiset ovat terveystoimen

asiakkaina ja kotihoidon piirissä ollessaan myös kotihoidon henkilöstön asiakkaina. Päihde- ja

mielenterveystyön yhdistämisen suunnittelu on käynnissä v. 2014. Tavoitteena on, että

päihde- ja mielenterveystyö on yhdistynyt seudullisesti vuoteen 2016 mennessä.

Kuntoutus

Kuntoutuksen tavoitteena on ylläpitää ja tukea ikäihmisen toimintakykyä. Kuntoutus voi

sisältää suunnitelmallista fysio- ja toimintaterapiaa, kuntosaliharjoittelua, apuvälinearviointia,

liikuntaryhmiä ja virikkeellistä toimintaa. Kuntoutuksen ja toimintakyvyn ylläpidon tulee jatkua

sairaala- ja hoivajaksoilta kotiin. Kotihoidossa on saatavissa fysioterapeutti- ja

apuvälinepalveluja, mutta toimintaa tulee jatkossa tehostaa, jotta ikäihmiset selviytyisivät

kotona pitempään.

Kotihoidossa tulee olla osana perustyötä kuntoutusta tukeva työote. Kuntoutussuunnitelmaa

tulee toteuttaa tarvittaessa sekä hoitojaksolla että kotona. Kotihoidon tueksi voitaisiin

suunnitella avokuntoutusjaksoja siinä vaiheessa, kun asiakkaan toimintakyky alkaa heikentyä.

Ympärivuorokautisessa hoivassa on kunnissa fysioterapeutteja ja kuntohoitaja-henkilökuntaa.

Kuntoutuksen resursseihin, kuntoutussuunnitelmien laatimiseen ja kuntoutuksen

toteuttamiseen esim. jaksohoidosta kotiin on panostettava jatkossa enemmän.

Päivätoiminta

Päivätoiminnan tarkoituksena on tukea ikääntyneiden kotona selviytymistä ja omaishoitajien

jaksamista. Päivätoiminta on virikkeellistä ja kuntouttavaa, sisältäen pienryhmäkohtaisia

aktivoivia ohjelmia, kuntosali- ja muuta kuntouttavaa harjoittelua. Päivätoiminnan avulla

voidaan ylläpitää ja lisätä toimintakykyä ja myöhentää ympärivuorokautiseen hoitoon

joutumista. Päivätoiminta ei ole lakisääteistä toimintaa, mutta se tukee hyvin asukkaiden

19

kotona selviytymistä ja kotona läheistä hoitavan jaksamista. Kaikissa seudun kunnissa on

ikäihmisten päivätoimintaa.

Sosiaalityö

Sosiaalityön tehtävänä on turvata ikäihmisille kuuluvat sosiaaliset oikeudet ja etuudet.

Sosiaalityöntekijä antaa palveluohjausta hoito- ja hoivapalveluissa tiedottaen tuki-, hoito-,

palvelu- ja kuntoutuksen mahdollisuuksista. Seudullisesti ikäihmisten sosiaalityötä tehdään

joko pelkästään vanhuspalveluihin osoitettuna tai muiden tehtävien ohella.

Riihimäellä vanhustenhuollon sosiaalityöntekijä tekee lyhytaikaishoitoon ja ympärivuoro-

kautiseen hoitoon hakeutuvien asiakkaiden kokonaisvaltaisen palvelutarpeen selvittämisen

yhteistyössä asiakkaan, omaisten ja asiakasta hoitavien tahojen kanssa. Sosiaalityöntekijä

valmistelee asiat SAS-työryhmään, tekee sijoituspäätökset ja yksityisen hoidon asiakkaiden

maksupäätökset sekä hoitaa palveluasumisen asiakkaiden toimeentulotukipäätökset.

Senioriasuminen

Riihimäellä, Hausjärvellä ja Lopella on ikäihmisille suunnattuja kerrostalo- ja rivitaloasuntoja.

Niissä pyritään luomaan yhteisöllisen asumisen kulttuuria. Yksinasuminen lisääntyy

ikääntymisen myötä. 70 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä korostuu naisleskien määrä. Yksin

eläminen on yhä useammalle myös tietoinen valinta. Tutkimusten mukaan 80–84-vuotiaat

naiset kokevat eniten turvattomuutta yksin asuessaan. Elämänmuutostilanteissa yksin

asuminen saattaa lisätä myös yksinäisyyden kokemusta. Erityisesti kaupungeissa on paljon

yksin asuvia ikääntyneitä ja heidän määränsä ennustetaan kasvavan huomattavasti seuraavien

vuosikymmenten aikana. Yksinasuminen on tutkimusten perusteella palveluiden tarvetta

ennustava tekijä. Kotona asumisen tukemisella voidaan vähentää raskaampien palvelujen

tarvetta.

Kuvio 4. Yksinasuvien 75 vuotta täyttäneiden määrä vastaavanikäisestä asuntoväestöstä

Hausjärvellä, Lopella ja Riihimäellä vuonna 2013. (Lähde: Sotkanet)

20

Teknologia

Hoivateknologiaan ja sähköisiin palveluihin tulee panostaa. Esimerkkinä voivat olla hyvinvointi-

television tyyppiset palvelut koteihin ja kuntien sähköisten verkkopalvelujen kehittäminen

tiedottamiseen, palvelujen hakemiseen ja omahoitoon.

Korjausavustukset

ARA (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) myöntää korjausavustuksia vanhusväestön ja

vammaisten sekä rintamaveteraanien ja rintamaveteraanien leskille asuntojen korjauksiin

sosiaalisin perustein (varallisuus- ja tulorajat) uusien hissien rakentamiseen sekä liikkumis-

esteen poistamiseen. Riihimäen kaupungin sosiaali- ja terveystoimella on pieni määräraha

vanhusten asunnonmuutostöihin.

6.3. Ympärivuorokautinen hoito

Laitoshoito

Iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito tulee ensisijaisesti järjestää hänen yksityiskotiinsa tai

muuhun kodinomaiseen asuinpaikkaan. Pitkäaikainen laitoshoito toteutetaan laitoshoitona

vain lääketieteellisillä tai asiakas- tai potilasturvallisuuteen liittyvillä perusteilla. Asiakas

maksaa asiakasmaksulain ja – asetuksen perusteella määrättävän asiakasmaksun.

Kuvio 5. Laitostamisaste kunnittain prosentteina v. 2013 ja STM:n suositus. (Lähde: Riihimäen

seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä.)

STM:n (2013) laatusuosituksen mukaan laitoshoitoa tulisi olla 2-3 %:lle yli 75-vuotiaista

kuntalaisista. Laitoshoitoa oli v. 2014 alussa Riihimäellä yli STM:n suosituksen ja sitä on

pyrittävä vähentämään. Lopella ja Hausjärvellä terveyskeskuksen pitkäaikaispaikat siirrettiin

sosiaalitoimen alaisuuteen vuoden 2014 alussa. Riihimäellä terveyskeskuksen pitkäaikaispaikat

ovat edelleen terveystoimen hallinnon alaisuudessa, vuoden 2015 alussa terveyskeskuksesta

vähennetään 14 paikkaa ja asiakkaat siirretään vanhuspalveluyksiköihin. Jos terveystoimen

potilasosastot muuttavat Hausjärveltä ja Lopelta Riihimäelle, vapautuu niistä tiloista yhteensä

28 paikkaa muuhun käyttöön. Omaishoidon lisääminen myöhentää asiakkaan

ympärivuorokautisen hoidon piiriin tuloa.

21

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen on suunnattu ikääntyville, jotka eivät fyysisen, psyykkisen tai

sosiaalisen toimintakyvyn alentumisen vuoksi selviydy enää omassa kodissaan palvelujen

turvinkaan. Tavoitteena on yksilöllinen ja kodinomainen asuminen. Asukas maksaa kunnan

määrittämän maksun vuokrasta, ruoasta, siivouksesta ja hoidosta.

Kuvio 6. Tehostetun palveluasumisen paikat kunnittain prosentteina v. 2014 ja STM:n suositus.

(Lähde: Riihimäen seudun kuntien rakenneselvitys 2014.)

STM:n (2013) laatusuosituksen mukaan tehostettua palveluasumista tulisi olla 6-7 %:lle yli 75-

vuotiaista kuntalaisista. Paikkoja tarvitsevat lisäksi jonkin verran myös alle 75-vuotiaat

henkilöt. Riihimäellä tulisi lisätä tehostetun palveluasumisen paikkoja. Omaishoidon lisääminen

myöhentää asiakkaan ympärivuorokautisen hoidon piiriin tuloa.

Kuntouttava jaksohoito (intervallihoito)

Kuntouttava jaksohoito on tarkoitettu ikäihmisten kotona selviytymisen ja läheisten tai

omaishoitajan tueksi. Jaksohoitopaikkojen avulla voidaan myöhentää ympärivuorokautisen

hoivan tarvetta, joten jaksohoidon paikkojen tarvetta ja määrää tulisi arvioida säännöllisesti.

Perhehoito

Perhehoidolla tarkoitetaan ikäihmisen hoivan ja huolenpidon sekä asumisen järjestämistä

hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa, sen perheenjäsenenä. Seudullisesti on koulutettu

ikääntyneiden perhehoitajiksi aikovia henkilöitä ja rakennettu perhehoitoa tukeva

organisaatio. Lopella toimii ikääntyneiden perhehoito pienimuotoisesti. Asukas voi olla

perhehoidossa pysyvästi tai tilapäisesti.

Palveluseteli

Palveluseteli on käytössä Riihimäellä tehostetussa palveluasumisessa ja tilapäisessä

kotihoidossa. Lopella ja Hausjärvellä palveluseteliä ei ole käytössä vanhusten palveluissa.

Hausjärvellä valmistellaan palveluseteliä tilapäiseen kotihoitoon. Palvelusetelin

22

tarkoituksenmukaisuutta tulee arvioida suhteessa omaan toimintaa ja/tai ostopalveluiden

lisäämiseen.

6.4. Ikääntyvien terveyspalvelut

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä vastaa ikääntyvän väestön terveys-

neuvonnasta, avosairaanhoidon, suun terveydenhuollon, fysioterapian ja lääkinnällisen

kuntoutuksen palveluista sekä apuvälineiden ja hoitotarvikkeiden lainauksesta.

Terveyspalveluihin kuuluu myös terveyskeskusosastoilla annettava tutkimus, hoito ja

kuntoutus.

Terveyskeskuksessa toimii yleislääkäritasoinen lääkärinvastaanotto ja sairaanhoitaja-

vastaanotto. Vastaanottotoiminnassa on käytössä lääkäri-sairaanhoitaja – työparimalli, mikä

takaa potilaalle hoidon jatkuvuuden. Vastaanottopisteitä on tällä hetkellä kaikissa

kuntayhtymän kunnissa. Pääterveysaseman yhteydessä Riihimäellä toimii myös INR -

poliklinikka, jossa hoidetaan Marevan -potilaita. Riihimäen seudun päivystys on keskitetty

Riihimäelle. Päivystysyksikössä hoidetaan kiireellistä hoitoa vaativat potilaat.

Kaikilla seudun asukkailla on mahdollisuus saada lakisääteisesti kunnallista suunhoitoa

terveyskeskuksessa. Suun terveydenhuollon toimipisteitä sijaitsee kaikkien kolmen kunnan

alueella. Hoitoon pääsy määräytyy terveysperusteisesti ja hoitojärjestys perustuu hoidon

kiireellisyyteen. Palveluntarpeiden selvittämisestä vastaavan työntekijän (Vanhuspalvelulaki 15

§) on toimittava iäkkään henkilön tarpeita vastaavasti yhteistyössä vanhuspalvelulain 10 §:ssä

tarkoitettujen asiantuntijoiden kanssa ml suun hoidon asiantuntijat. Siksi hoito- ja

palvelusuunnitelmasta vastaava työntekijä (Vanhuspalvelulaki 17 §) on vastuussa suun hoidon

tarpeen selvittämisestä ja hoitoon ohjauksesta. Vanhuspalvelulain 16 §.n mukaan

palvelusuunnitelmassa on myös huomioitava suun terveydenhoito ja sen kirjaaminen.

Ikäihmisillä, joille tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma, tarjotaan Riihimäen seudun

terveyskeskuksen kuntayhtymässä mahdollisuutta suun terveyden arvioon ja kotihoidon

ohjaukseen. Ikäihmisten ennalta ehkäisevää suun hoitoa tuetaan järjestämällä ikäihmisille

kohdennettuja terveysneuvontatilaisuuksia. Edellä mainituilla toimenpiteillä pyritään

vastamaan ns. vanhuspalvelulain 13 §:n mainittuihin palvelulaintarpeisiin ja 12 §:n hyvinvointia

edistäviin palveluihin. Parhaillaan valmisteilla oleva ”Laatusuositus ikääntyvän väestön suun

terveyden turvaamiseksi” tukee myös edellä mainittuja toimenpiteitä (Laatusuositus

ikääntyvän väestön suun terveyden turvaamiseksi).

Fysioterapiassa arvioidaan asiakkaan terveyttä, liikkumista ja toimintakykyä. Fysioterapeutit

toimivat Riihimäen pääterveysasemalla, Hausjärven ja Lopen terveysasemilla. Lisäksi

fysioterapiaa annetaan terveyskeskussairaalan osastoilla.

Terveyskeskuksen tehtävänä on järjestää sairaanhoitoon kuuluva lääkinnällinen kuntoutus

siltä osin, kuin sitä ei ole säädetty Kansaneläkelaitoksen tai erikoissairaanhoidon vastuulle.

Pitkäaikaissairaille ja vammaisille voidaan ostaa avokuntoutuksena fysio-, puhe- ja

toimintaterapiaa yksityisiltä palveluntuottajilta.

23

Apuvälineillä tuetaan ikäihmisen selviytymistä kotona ja kotiympäristössä vamman, sairauden

tai ikääntymisen aiheuttamasta toimintakyvyn haitasta huolimatta. Apuvälinepalvelu sisältää

apuvälineen tarpeen määrittelyn, sovituksen, luovutuksen ja käytön opetuksen ja seurannan.

Apuvälinelainaamot sijaitsevat Hausjärven ja Lopen terveysasemilla sekä Riihimäen

pääterveysasemalla. Lainattavia apuvälineitä ovat liikkumisen apuvälineet (sauvat,

kävelytelineet, pyörätuolit) sekä päivittäisiin toimintoihin (peseytyminen, wc, ruokailu,

pukeutuminen) liittyvät apuvälineet. Lyhytaikaiseen lainaan apuvälineitä saa esimerkiksi

leikkausten tai tapaturmien jälkeen. Pitkäaikaislainan edellytyksenä on pitkäaikainen tai pysyvä

toiminnan haitta. Erikoissairaanhoitoon (Kanta-Hämeen keskussairaala) on keskitetty erityistä

asiantuntemusta vaativat apuvälineet, esimerkiksi sähköpyörätuolit, ympäristönhallinta-

laitteet, tietokoneen käytön oheislaitteet ja ohjelmat.

Terveyskeskuksesta jaetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaisesti kotona toteutettavan

pitkäaikaissairauden hoitoon tarvittavia hoitotarvikkeita. Hoitotarvikkeet ovat osa

hoitopäätöstä ja niiden tarve selvitetään hoitosuunnitelmassa. Hoitotarvikejakelu perustuu

yksilölliseen, pitkäaikaiseen (yli 3 kk) tarpeeseen, jonka määrittelee hoitava lääkäri.

Terveyskeskussairaalan osastoilla hoidetaan potilaita, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista

sairaudenhoitoa. Osastoille tullaan lääkärin lähettämänä, päivystyksestä tai jatkohoitoon tai –

kuntoutukseen erikoissairaanhoidosta lähetteellä. Terveyskeskussairaala muodostuu viidestä

osastosta. Muistisairaiden tutkimus- ja hoito-osasto on 22-paikkainen muistisairauksien

tutkimiseen ja hoitamiseen profiloitunut osasto. Kuntoutusosasto on 20-paikkainen

kuntoutukseen profiloitunut osasto. Akuuttiosastolla on 20 paikkaa. Siellä hoidetaan akuutisti

sairastuneita, päivystyspotilaita ja erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon tulevia potilaita. Sekä

Hausjärven Oitissa että Lopen kirkonkylällä sijaitsevat terveyskeskuksen 14-paikkaiset

yleisosastot, joissa hoidetaan akuutisti sairastuneita, kuntoutusta tarvitsevia ja

erikoissairaanhoidosta ja päivystyksestä jatkohoitoon tulevia potilaita. Tavoitteena on, että

Hausjärven ja Lopen osastot yhdistyvät ja siirtyvät Riihimäen sairaalan tiloihin vuoden 2015

aikana.

Terveyskeskuksen lääkärit, sairaanhoitajat ja fysioterapeutit voivat kirjoittaa asiakkaalle

liikkumisreseptin. Liikunnalla on todettu olevan voimakas myönteinen vaikutus

onnellisuuteen, fyysiseen terveyteen, psyykkiseen terveyteen ja menestykseen ihmissuhteissa.

Liikkumisreseptissä on ohje liikkumismuodosta ja liikuntalajeista sekä liikunnan määristä.

Toteutumista voidaan myös seurata ja arvioida.

6.5. Järjestö-, vertaistuki- ja vapaaehtoistoiminta sekä seurakunnat

Yhdistystoiminnan tavoitteena on jäsenten virkistys, aktivointi ja hyvinvointi sekä myös

toimeentulon ja sosiaalisen huollon etujen valvominen yhteiskunnassa. Vastuu toiminnasta

kuuluu jäsenille itselleen, joiden oma aktiivisuus ja osallistuminen ratkaisevat toiminnan

tuloksellisuuden. Yhdistystoimintaan tarvitaan myös tarkoituksenmukaiset ja kohtuuhintaiset

toimitilat sekä riittävä tiedottaminen toiminnasta.

Vertaistukitoiminta on samanlaisen elämänkokemuksen omaavien ihmisten halua jakaa

kokemuksiaan ja tietoa toista henkilöä kunnioittavassa ilmapiirissä, eli tukitoimintaa kahden

ihmisen välillä tai ryhmässä. Se on vapaaehtoistoimintaa eikä korvaa ammatillista työtä vaan

24

on sen arvokas lisä. Vertaistukihenkilösuhteessa sekä -ryhmässä edellytetään luottamuksellista

suhdetta tukijan ja tuettavan välillä. Vertaistukitoimintaa järjestävät monet yhdistykset ja

liitot.

Vapaaehtoistoiminta tuo ikääntyvien ihmisten elämään sosiaalista tukea ja apua, usein jo

ennen ammatillisten palvelujen tarvetta. Yhteiskunnassa tulee korostaa kaikkien ihmisten

inhimillistä vastuuta toisistaan, myös julkisesti määritellyn toiminnan ulkopuolella. Esimerkiksi

naapuriapu toimii monin paikoin ikääntyvien ihmisten arkiapuna sekä turvana ja huolenpitona.

Eläkeläisjärjestöillä voisi olla kiinteä rooli vapaaehtoistoiminnan järjestäjinä, erityisesti

harrastus- ja virkistystoiminnassa sekä ennaltaehkäisevien, naapuriapu-tyyppisten palvelujen

tuottajina.

Seurakuntien vanhustyön tavoitteena on vastata vanhusten hengellisiin tarpeisiin ja tarjota

osallisuutta yhteisölliseen seurakuntaelämään. Seurakunnan diakonisen vanhustyön tehtävänä

on tavoittaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia vanhuksia henkilökohtaisten kontaktien

kautta kotikäynneillä ja laitoksissa. Diakoniatyö kohtaa ihmisiä kokonaisvaltaisesti, kun

esimerkiksi yksinäisyys, sairaus, suru, mielenterveysongelmat, taloudelliset huolet tai

ihmissuhteet tuottavat vaikeuksia.

6.6. Ikäihmisten palvelujen henkilöstö

Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen (STM 2013:11) mukaan riittävä määrä henkilöstöä on

välttämätön edellytys turvallisen ja laadukkaan palvelun takaamiseksi iäkkäille henkilöille.

Henkilöstön määrän ohella erityisesti osaaminen, osaamisen oikea kohdentaminen ja osaava

lähijohtaminen ovat yhteydessä hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen. Vanhuspalvelulain 20 §:n

mukaan henkilöstön määrän, koulutuksen ja tehtävärakenteen on oltava sellainen, että se

takaa iäkkäälle henkilölle hänen tarvitsemansa palvelut turvallisesti ja laadukkaasti. Kunnalla

on oltava käytettävissä monipuolista asiantuntemusta ja osaamista ikääntyneen väestön

hyvinvoinnin edistämistä ja iäkkäiden henkilöiden palvelujen järjestämistä varten.

Uutena asiana ikäihmisten palveluihin on vanhuspalvelulain 17 §:n mukaan määriteltävä

vastuuhenkilö vuoden 2015 alusta. Kunnan on nimettävä vastuutyöntekijä iäkkäälle henkilölle,

jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa.

Henkilöstömitoituksessa on varmistettava myös mitoituksen dynaamisuus. Sillä tarkoitetaan

henkilöstön lyhyt- ja pidempiaikaisten poissaolojen korvauskäytäntöjä sekä henkilöstön

tilapäistä siirtoa eri toimipisteisiin, kun asiakkaiden palvelutarpeet sitä edellyttävät, esimerkiksi

saattohoitotilanteissa.

On arvioitu, että kotihoidon nykyisillä toimintamalleilla ei pystystä vastaamaan kasvavaan

palvelutarpeeseen. Tällöin asiakkaiden päivittäiset palvelutarpeiden vaihtelut tulisi voida

kytkeä suunniteltuun hoitajamäärään tiimisidonnaista käytäntöä tehokkaammin.

Teknologiaratkaisujen tuonti (esim. toiminnanohjausjärjestelmä, mobiiliteknologia) koti-

hoitoon tehostaa toimintaa osaltaan. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa

seudullisesti suunnitellaan vuonna 2015.

25

Henkilöstön ammattitaidon ylläpidosta ja kehittämisestä huolehditaan säännöllisellä

koulutuksella noudattamalla sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutussäädöksiä ja -

suosituksia. Tavoitteena on, että jokainen työntekijä saa koulutusta keskimäärin kolme päivää

vuodessa. Hyvät työolosuhteet ja joustavat työaikajärjestelyt toimivat työhyvinvoinnin

turvaajina.

Kotihoidon henkilöstömitoitus

Kotihoidon henkilöstön vähimmäistarve määräytyy iäkkäille myönnettyjen palvelujen

(tunteina) ja henkilöstön välittömään asiakastyöhön käytettävissä olevan työajan (tunteina)

mukaan. Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen (STM 2013:11) mukaan välitöntä

asiakasaikaa on järjestelmällisesti seurattava: on asetettava paikalliset tavoitteet välittömälle

asiakasajalle ja seurattava niiden toteutumista. Välittömään työaikaan kuuluvat asiakkaan

toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi, hoito- ja palvelusuunnitelman laadinta ja

päivittäminen, hoitotoimenpiteiden ja lääkehoidon toteuttaminen, asiakkaan tukeminen

kuntoutumista edistävää työotetta käyttämällä, asiakkaan asioiden hoitaminen kodin

ulkopuolella, asiakkaan omaisten tukeminen sekä yhteydenpito asiakkaan kanssa. Välilliseen

työaikaan luetaan mm. matka-ajat, kirjaaminen ja muu asiakastyö toimistolla, työyhteisön

palaverit ja täydennyskoulutus. Lisäksi työvuorosuunnittelun avulla tasataan ruuhkahuippuja ja

varmistetaan asiakkaille päätöksen mukaiset palvelut. Seudullinen kotihoidon lähihoitajien

välittömän työajan tavoite on 60 % koko työajasta ja sairaanhoitajien 45 % työajasta.

Ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitus

Ympärivuorokautisen hoidon valtakunnallisena suosituksena on, että tehostetussa palvelu-

asumisessa ja laitoshoidossa henkilöstön vähimmäismäärä on 0,5 hoitotyöntekijää asiakasta

kohden. Henkilöstömitoituksen lähtökohtana ovat aina asiakkaan tarpeet.

7. VASTUUTYÖNTEKIJÄ

Vanhuspalvelulain 17 §:n mukaan kunnan on nimettävä iäkkäälle henkilölle vastuutyöntekijä,

jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa.

Vastuu-työntekijän tehtävänä on

− seurata yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaistensa, läheistensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa palvelusuunnitelman toteutumista sekä iäkkään

henkilön palvelutarpeen muutoksia

− olla tarvittaessa yhteydessä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaaviin ja muihin tahoihin iäkkään henkilön tarpeisiin vastaamiseksi

− neuvoa ja auttaa iäkästä henkilöä palvelujen ja etuuksien saantiin liittyvissä asioissa.

Vastuutyöntekijällä on oltava iäkkään henkilön palvelukokonaisuuden kannalta tarkoituksen-

mukainen sosiaalihuollon henkilöstön kelpoisuuslain tai terveydenhuollon ammattihenkilöistä

annetun lain 2 §:ssä tarkoitettu kelpoisuus.

STM:n laatusuosituksessa on konkretisoitu vastuutyöntekijän tehtäviä. Suosituksen mukaan

vastuutyöntekijä

26

− tukee asiakasta palvelujen ja etuuksien hakemisessa − seuraa, että asiakkaan palvelut toteutuvat laadukkaasti ja tarpeisiin nähden riittävinä ja

oikea-aikaisina

− seuraa, että palvelusuunnitelma ja siihen liittyvät päätökset ovat ajantasaisia ja että palvelusuunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti

− on yhteydessä ja mahdollisuuksien mukaan koordinoi eri sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden palveluja, jotta asiakas saa tarvitsemansa tuen ja palvelut

− varmistaa, että asiakasta koskeva tieto kulkee eri tahojen välillä ja että asiakas saa palveluja ja tukee silloin, kun hän sitä tarvitsee.

Vastuutyöntekijä on tarkoitettu nimettäväksi kotona asuville, runsaasti tukea tarvitseville

iäkkäille henkilöille, jotka hyötyvät palvelukokonaisuuden koordinoinnista. Ikälain pilotointi –

osahankkeen toimintamallissa esitetään, että vastuutyöntekijän nimeäminen voisi olla

määräaikaista ja ettei vastuutyöntekijää tarvitse välttämättä nimetä, jos asiakkaalla on jo

palveluita koordinoiva muistikoordinaattori tai asiakasvastaava.

Ikälain pilotointi – osahankkeen raportissa on luonnosteltu erilaisia asiakastyyppejä, joille

vastuutyöntekijä olisi tarpeen nimetä. Raportissa vastuutyöntekijän tehtävät tulkitaan

yhteistyöksi asiakkaan ja palvelujärjestelmän välillä, viranomaisten ja palvelujärjestelmän eri

toimijoiden välillä sekä iäkkään henkilön kanssa. Vastuutyöntekijämallia pidetään uutena

keinona vastata nykyisen palvelujärjestelmän ongelmiin (esim. palvelujärjestelmän

pirstaleisuus, palvelusuunnitelman heikko asema, palveluaukot, moniammatillisen työn

kehittymättömyys ja tietojärjestelmiin liittyvät ongelmat).

Vastuutyöntekijän toimenkuva paikallistetaan kiinteästi osaksi palveluohjausta, ns.

intensiiviseksi palveluohjaukseksi (kuvio 7, s. 27). Intensiivinen palveluohjaus on työmuoto,

jossa asiakas saa ohjauspalveluita ja yleistä palveluohjausta monipuolisempaa apua sopivan

palvelu- ja tukiverkostokokonaisuuden muodostamiseen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä,

että työntekijä tarvittaessa varmistaa suunniteltujen asioiden toteutumisen. Intensiivinen

palveluohjaus/ vastuutyöntekijän tarve paikallistuu siis tilanteisiin, joissa iäkäs henkilö ei pysty

itse, omaisten tai peruspalveluiden avulla hoitamaan asioitaan palveluverkostossa

(peruspalvelut, sosiaaliturva sekä sosiaali- ja terveyspalvelut).

Ikälain pilotointi -osahankkeessa jaettiin vastuutyöntekijää tarvitsevat iäkkäät henkilöt neljään

asiakastyyppiin:

- Asiakkaat, jotka eivät kykene huolehtimaan itsestään mm. sairauksista (muistisairaus, mielenterveysongelmat), päihde- ja muista riippuvuusongelmista, lähisuhdevaikeuksista /

kaltoin kohtelusta tai yksinäisyydestä / turvattomuudesta johtuen.

- Haasteellisessa tilanteessa tai muutoksessa elävät asiakkaat. Esim. vakavan sairauden (mm. muistisairauden) paheneminen, elämäntilanne (mm. leskeytyminen), merkittävä muutos

palvelun tai hoidon toteutuksessa (esim. kotiutuminen), omaishoitoon liittyvät ongelmat

- Monipalveluasiakkaat (palvelukokonaisuuden koordinoinnin tarve) - Palveluista kieltäytyjät (ihmisarvoinen elämä vs. itsemääräämisoikeus)

27

Kuvio 7. Kunnan vastuutyöntekijän asema palveluohjauksen sisällöllisessä kokonaisuudessa

(Ikälain pilotointi-osahanke)

VASTUUTYÖNTEKIJÄN ROOLI RIIHIMÄEN SEUDUN KUNNISSA

Avopalveluiden piirissä olevien asiakkaiden palvelusuunnitelmat päivitetään ajan tasalle.

Kotihoidon asiakkaille on nimetty vastuuhoitaja, joka varmistaa että asiakas saa oikea-aikaiset

palvelut. Kotihoidon työntekijät ovat yhteydessä palveluneuvojaan, kotipalvelun ohjaajaan tai

vanhuspalvelujen sosiaaliohjaajaan, jos havaitsevat lisä- tai erityispalveluiden tarvetta.

Kaikille hoivapalveluiden piirissä oleville asiakkaille ei tarvitse nimetä vastuutyöntekijää.

Vastuutyöntekijä nimetään sellaisille henkilöille, jotka paikallistuvat edellä esitettyihin

asiakastyyppeihin ja joilla on sellaista problematiikkaa, jota ei pystytä peruspalveluiden

(kotihoito, yleinen palveluohjaus) tai asiakkaan sosiaalisen tukiverkoston turvin ratkaisemaan.

Vastuutyöntekijä nimetään yleensä määräajaksi. Iäkäs henkilö saa tarvitsemansa ajan

intensiivistä palveluohjausta ja siirtyy tarpeen lakatessa peruspalveluiden piiriin tai poistuu

palveluiden piiristä. Kaikkia asiakkuuksia (esim. palveluista kieltäytyjät) ei voi päättää, vaan osa

saattaa tarvita vastuutyöntekijää pidemmän ajanjakson.

Vastuutyöntekijänä toimii pääsääntöisesti palveluneuvoja / vanhuspalvelujen sosiaaliohjaaja.

Omaishoidon tuen asiakkaiden vastuutyöntekijänä toimii palveluneuvoja/omaishoidontuen

palveluohjaaja / omaishoidon tuesta vastaava kotihoidon ohjaaja. Muistisairaiden asiakkaiden

28

vastuutyöntekijänä toimii asiakkaan palveluntarpeesta riippuen muistisairaiden palveluneuvoja

tai vanhuspalvelujen sosiaaliohjaaja.

Vastuutyöntekijän tarvetta arvioidaan palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Mikäli

palvelutarpeen arvioinnin tekee joku muu kuin tuleva vastuutyöntekijä, voi vastuutyöntekijä

vielä käydä tapaamassa henkilöä erikseen ja tarkentaa vastuutyöntekijän tarvetta.

Vastuutyöntekijän nimeämisestä päätetään moniammatillisesti asiakastiimeissä ja asiasta

tehdään hallinnollinen päätös. Vastuutyöntekijä merkitään potilastietojen yhteistietoihin.

Kirjaukset tehdään Effican palveluohjaus- sivulle ja merkintä vastuuhenkilöstä Effican tiiv-

lehdelle. Vastuutyöntekijän asiakkuuden lopettamisesta sovitaan yhteisesti asiakkaan kanssa.

Erillistä palvelusuunnitelmaa ei tehdä, vaan vastuutyöntekijän rooli integroituu olemassa

oleviin palvelusuunnitelmiin.

8. VANHUSNEUVOSTO

Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista

säädetyn lain 11 § mukaan kunnan on asetettava ikääntyneen väestön osallistumis- ja

vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi vanhusneuvosto ja huolehdittava sen

toimintaedellytyksistä.

Vanhusneuvosto on otettava mukaan vanhuspalvelulain mukaisen suunnitelman valmisteluun

ja arviointiin. Lisäksi vanhusneuvostolle on annettava muutoinkin mahdollisuus vaikuttaa

kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on

merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön,

asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka ikääntyneen väestön

tarvitsemien palvelujen kannalta.

Vanhusneuvoston aiempaa laajemmat tehtävät edellyttävät paitsi enemmän resursseja ja

huomiointia kuntien organisaatioilta myös uusia toimintatapoja vanhusneuvostolta. Ikääntyneen väestön mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua kunnalliseen ja valtakunnalliseen

päätöksentekoon on keskeinen laadun osatekijä. Koko ikääntyneen väestön tasolla osallisuutta

voidaan turvata vanhusneuvostojen kautta – tämän vuoksi niille pitää varata riittävät

toimintaedellytykset. Neuvoston jäsenet tuntevat iäkkäiden ihmisten tarpeet.

Vanhusneuvostojen keskeisin tehtävä on yhtäältä tuoda ikääntyneen väestön ääni (tarpeet,

odotukset, kokemukset) suunnitteluun, päätöksentekoon ja arviointiin ja toisaalta tiedottaa

ikääntyneelle väestölle vireillä olevista asioista. Vanhusneuvostojen on oltava mukana

laatimassa, seuraamassa ja arvioimassa kunnan/alueen suunnitelmaa ikääntyneen väestön

tukemiseksi ja osallistuttava palvelujen riittävyyden ja laadun arviointiin.

Tärkeä rooli vanhusneuvostolla on yhteistyön tekeminen erilaisten toimijoiden, kuten

järjestöjen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Vanhusneuvosto voi myös

aktivoida iäkkäitä käyttämään omia voimavarojaan itsensä ja yhteisön hyväksi.

29

9. PALVELUIDEN LAADUN ARVIOINTI

Valvira ja aluehallintovirastot valvovat sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa.

Aluehallintovirastot valvovat sekä julkista että yksityistä vanhustenhuoltoa omilla alueillaan.

AVIt tekevät tarkastuskäyntejä vanhustenhuollon toimintayksiköihin ja käsittelevät

vanhustenhuoltoa koskevat kantelut. Myös kunnilla on velvollisuus valvoa alueellaan toimivia

ikäihmisten palvelujen tuottajia.

Vanhuspalveluihin kohdentuu erilaisia valvontatoimia, joista keskeiset ovat Terveyden ja

hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuositason seuranta vanhuspalvelulain toteutumisesta sekä

Valviran kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon seurantakyselyt yksiköihin.

Ympärivuorokautisen hoidon mitoituksen toteutuminen kunnissa on osa THL:n

vanhuspalvelulain seurantaa. Tärkein osa valvontaa on kuitenkin jatkuva omavalvonta.

Omavalvonta

Toimiva omavalvonta on palvelujen laadun hallinnan ja palvelutoiminnan kehittämisen tärkein

väline. Omavalvonnalla on tärkeä osa palvelutoiminnan ennakkovalvontaa, joka ehkäisee

valvontaviranomaisen tarvetta puuttua jälkikäteisen valvonnan tai velvoitteiden keinoin

toimintayksikön toimintaan. Sosiaalihuoltoa järjestävän tai tuottavan julkisen ja yksityisen

organisaation on täytettävä jatkuvasti laissa säädetyt toimintaedellytykset ja palveluntuottajan

on sen vuoksi koko ajan arvioitava omia toimintaedellytyksiään.

Omavalvonnan tarkoituksena on varmistaa oikeus hyvän sosiaalihuollon, asiakkaan

perusoikeuksien sekä sosiaalihuollon toimintaperiaatteiden toteutumiseen. Omavalvonta on

jatkuva prosessi organisaation laadunhallintajärjestelmässä sekä havaittujen epäkohtien

korjaamisessa. Omavalvonnalla on yhteys myös asiakaslaissa säänneltyyn muistutus-

menettelyyn.

Palveluista vastaavan johtajan on huolehdittava, että toimintayksikössä järjestetään

omavalvonta palvelujen laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi.

Palvelujen tuottajan on pidettävä omavalvontasuunnitelma julkisesti nähtävänä ja seurattava

sen toteutumista.

Jonotiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista

(980/2012) velvoittaa kuntia julkaisemaan vähintään puolivuosittain tiedot siitä, missä ajassa

iäkäs henkilö voi saada hakemansa sosiaalipalvelut. Tiedot on julkaistava siten, että iäkkäillä

henkilöillä on tosiasiallinen mahdollisuus tietojen saamiseen. Riihimäen seudulla tiedot

julkaistaan kuntien nettisivuilla ja paikallisissa sanomalehdissä.

Kunnan on tehtävä päätös iäkkään henkilön kiireellisesti tarvitsemien sosiaalipalvelujen

myöntämisestä kirjallisen tai suullisen hakemuksen johdosta ja järjestettävä palvelut siten,

ettei iäkkään henkilön oikeus välttämättömään huolenpitoon vaarannu. Päätös muiden kuin

kiireellisten sosiaalipalvelujen myöntämisestä on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä sen

jälkeen, kun kirjallinen tai suullinen hakemus on tullut vireille. Iäkkäällä henkilöllä on oikeus

30

saada hänelle myönnetyt muut kuin kiireelliset sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivytystä ja

viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksen teosta (Laki ikääntyneen väestön

toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista § 18).

Palautekyselyt

Palveluja on kehitettävä palautteen pohjalta, jota kerätään säännöllisesti asiakkailta, heidän

omaisiltaan ja läheisiltään sekä toimintayksikön henkilöstöltä. Palautekyselyt tehdään joka

toinen vuosi. Palautekysely tehdään kotihoitoon ja ympärivuorokautiseen hoitoon.

Palautelomakkeet suunnitellaan seudullisesti ja ensimmäinen kysely tehdään syksyllä 2015.

10. TOIMEENPANO-OHJELMA

Tavoite Keinot Mittarit Aikataulu

Avopalvelujen

kehittäminen

Ehkäisevien työmuotojen kehittäminen Hyvinvointia tukevat kotikäynnit sovituille

kohderyhmille

vuosittain

Matalan kynnyksen neuvontapalvelut Sähköisten palvelujen suunnitelma ja toteutus 2015-2018

Liikkuvat palvelut (Hausjärvi ja Loppi) Liikkuvien palveluiden suunnitelma valmis 2017 mennessä

Kuntouttavien palveluiden tehostaminen Kotona asumista tukevien kuntouttavien käytäntöjen

suunnitelma valmis

2015-2016

Tehostetun kotihoidon kehittäminen Tehostettu kotihoito suunniteltu ja toiminnassa 2016

Kotihoito kohdentuu oikeaan aikaan oikeille

asiakkaille

Asiakasmäärät, käyntimäärät, peittävyys yli 75-v.

Asiakkaiden hoitoisuus

2015-2018

Omaishoidon

kehittäminen

Omaishoidon kriteerien tarkastelu Omaishoidon tuki 7 %:lle 75 v. täyttäneistä 2017 mennessä

Sijaisomaishoidon kehittäminen Talousarvioon määrärahat, toiminnan aloitus 2016-2018

Ympärivuoro-

kautisen hoivan

kehittäminen

Laitoshoitopaikkojen vähentäminen Paikkoja 2 %:lle 75 v. täyttäneistä 2016-2018

Tehostetun palveluasumisen lisääminen Paikkoja 7 %:lle 75 v. täyttäneistä 2016-2018

Kotona asumisen pidentyminen Ympärivuorokautiseen hoivaan siirtymisen

myöhentyminen

2016-2018

Psykogeriatrisen hoidon kehittäminen Hoitovaihtoehdot selvitetty maakunnallisesti 2016-2018

Teknologian

käyttö

Toiminnanohjauksen käyttöönotto Toiminnanohjausjärjestelmän ja mobiiliteknologian

suunnittelu, valmistelu ja käyttöönotto.

2015 - 2016

Henkilöstön

kehittäminen

Henkilöstömitoitus suosituksen mukainen Kotihoidon henkilöstömitoituksen kartoitus 2016-2018

Kuntoutusta tukeva henkilöstörakenne Kuntoutushenkilöstön tarpeen kartoitus 2016-2018

Kotihoidossa työajan seuranta Lähi-/kodinhoitajien välitön työaika 60 % 2016-2018

Laadun

kehittäminen

Hoidon saatavuus suositusten mukainen Odotusaikojen seuranta ja ilmoittaminen puolivuosittain

Omavalvontasuunnitelma Omavalvontasuunnitelmat laadittu yksiköihin 2015

Palautejärjestelmä Yhteneväinen palautejärjestelmä laadittu 2015

Asiakas- ja omaiskyselyt Kyselyt joka toinen vuosi 2015

31

11. PALVELURAKENTEEN VAIKUTUS KUSTANNUSKEHITYKSEEN

Suomalaisten elinikä on pidentynyt vuodesta 1970 lähtien noin kahdeksalla vuodella eli

kahdella vuodella vuosikymmentä kohti. Väestöennusteiden mukaan kehitys on samanlaista

myös lähivuosikymmeninä. Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa oli

vuoden 2013 lopussa 65 vuotta täyttäneitä ja sitä vanhempia 19,4 prosenttia väestöstä. 75

vuotta täyttäneiden määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan vuodesta 2013 vuoteen 2040

mennessä. Vuodesta 2030 lähtien yli 85-vuotiaiden määrä alkaa kasvaa nopeasti eikä ikäluokka

ole saavuttanut huippuaan vielä tultaessa vuoteen 2040. (Hyvinvointia kestävästi 2010;

Tilastokeskus; Väestön ikääntymiseen varautuminen 2009.)

Väestön ikääntyminen vaikuttaa hoivamenoihin. Hoivamenojen nopein kasvun vaihe ajoittuu

2020-luvulle. Menojen voimakkaaseen kasvuun vaikuttavat suurten ikäluokkien ikääntyminen

ja väestön eliniän nopea kohoaminen. Palvelutarpeen huippu ajoittuu vuoden 2030 tienoille,

jolloin 80-84 -vuotiaiden maksimi saavutetaan. (Hyvinvointia kestävästi 2010; Väestön

ikääntymiseen varautuminen 2009.)

Vanhusten terveys on parantunut, mikä pidentää aktiivista ja omatoimista ikää sekä pienentää

tai myöhentää palvelutarvetta. Parantuneeseen terveydentilaan vaikuttavat yleinen elintason

nousu sekä kehittyneet hoitomenetelmät. Esimerkiksi suurin osa alle 80-vuotiaista on

toimintakykyisiä ja pystyy asumaan kotonaan, mikäli he saavat tarvitsemansa avun

päivittäisissä toimissa. Yli 80-vuotiaiden palvelutarve alkaa painottua ympärivuorokautisiin

palveluihin. Ympärivuorokautisten palvelujen kustannukset ovat kunnille kalleimpia.

Kustannusten kasvun hillitsemiseen voidaan vaikuttaa kehittämällä ja lisäämällä kotona

asumista tukevia palveluja ja vähentämällä ympärivuorokautisen hoivan palveluja. (Väestön

ikääntymiseen varautuminen 2009; STM 2014.)

Iäkkäiden osalta ei kui