1VANTAAN ASUKASBAROMETRI 2018

2

1. Alkusanat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

2. Tutkimusmenetelmät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

3. Vastaajien taustatiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3.1 Vastaajien sosioekonominen tausta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

4. Asuminen ja asuinalueviihtyvyys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4.1 Tyytyväisyys asuntoon, asuinalueeseen ja elämänlaatuun . . . . . . . 4.2 Tyytyväisyys asunnon ja asuinrakennuksen ominaisuuksiin . . . . . . . 4.3 Asuinalueiden viihtyvyystekijät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

5. Palvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5.1 Tyytyväisyys palvelujen saavutettavuuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5.2 Palvelujen tarve . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

6. Liikkuminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6.1 Joukkoliikennepalvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

7. Virkistys ja ulkoilu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7.1 Virkistys- ja ulkoilualueiden tärkeys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7.2 Toiveet virkistys- ja ulkoilualueiden parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . .

8. Asumistoiveet ja muuttopäätökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8.1 Asumisen arvostukset ja vetovoimatekijät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

9. Osallistuminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

10. Johtopäätökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Lähteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

LIITE: Vantaan asukasbarometri 2018 -kysymykset . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Sisällysluettelo3

4

55

881011

141415

1616

181819

2020

22

24

27

28

Asukasbarometrikyselyn 2018 laadinta ja tutkimusraportin koonti Elina Virtanen

TaittoKari Tervo

3

Vantaa on kasvanut viime vuosina ennätysvauhtia – asuntotuotanto ylitti vuonna 2018 kaikki aikaisempien vuosikymmenten ennätykset. Kaupunkiin muutti yli 5 100 uutta vantaalaista, mikä on enemmän kuin yhteenkään muu-hun Suomen kaupunkiin. Kaupungin kasvaessa ja kehittyessä on tärkeää, että asukkaat ovat mukana kaupungin palvelujen, toiminnan ja kaupunkiym-päristön suunnittelussa.

Vantaan tavoitteena on olla kaupunki, jossa on hyvä elää, asua ja tehdä työtä. Valtuustokauden strategia 2017-2021 on määritellyt, että vantaalais-ten tyytyväisyyttä asumiseen ja elämiseen seurataan säännöllisin väliajoin. Lisäksi strategia määrittää, että Vantaan kaupunkiympäristöjen ja asuntojen tulee olla kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Nyt toteutettu ensimmäinen Van-taan asukasbarometri -kyselytutkimus selvittää vantaalaisten tyytyväisyyttä asumiseen, asuinalueeseen, palveluihin, liikkumiseen ja osallistumis- ja vai-kuttamismahdollisuuksiin. Tutkimus toistetaan vuonna 2021 ja tavoitteena on, että asukastyytyväisyys kohoaa vuoden 2018 mittauksesta vuoteen 2021 mennessä.

Vantaan asukasbarometri 2018 tulosten perusteella vantaalaiset ovat tyy-tyväisiä asumiseen ja elämiseen Vantaalla. Tutkimuksen perusteella viihty-vyyttä asuinalueilla luovat etenkin hyvä sijainti, liikenneyhteydet, turvallisuus ja rauhallisuus sekä luonnonympäristö. Alueelliset erot tyytyväisyydessä ja viihtyvyystekijöiden kokemuksissa ovat hyvin pieniä. Kaiken kaikkiaan vastaa-jat kokevat, että heidän asuinalueensa on mainettaan parempi paikka asua ja elää. Tutkimuksen tulokset sivuavat kaupungin toimintaa ja tavoitteita monesta eri näkökulmasta. Vastaajista valtaosa haluaa tehdä ympäristöystä-vällisiä valintoja asumisessaan, joten tulos tukee hiilineutraalin Vantaan 2030 tavoitetta. Maa- ja asuntopoliittisissa linjauksissa on määritelty päämääriä

kaupungin tiivistämisestä lähiluontoa vaalien, palvelujen kehittämisestä ja radanvarteen rakentamisesta. Asukasbarometrin tulosten perusteella asuk-kaat kannattavat tämänkaltaisia kaupungin kehitystä ohjaavia päämääriä. Tuloksista nousee esiin myös tekijöitä, joihin vaikuttamalla tyytyväisyyttä voi-daan kohentaa. Selvityksen johtopäätöksissä on esitelty tutkimusten tulosten perusteella kehitettyjä toimenpide-ehdotuksia, joilla tyytyväisyyttä ja viihty-vyyttä voidaan parantaa entisestään.

Tutkimuksesta saatu tieto on viety eteenpäin ja tiedoksi asiantuntijoille kau-pungin sisäisessä työskentelyssä. Asukasbarometrin tulokset toimivat työväli-neenä kaupungin eri toimialoilla ja yksiköissä, kuten kaupunkisuunnittelussa, asuntopolitiikassa, liikennesuunnittelussa sekä osallisuus- ja yhteisöpalve-luissa. Olemme kaupungin puolesta iloisia tuloksista, joiden mukaan asuk-kaat viihtyvät Vantaalla.

Vantaalla 1.8.2019

Hannu Penttilä

ApulaiskaupunginjohtajaMaankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala

1. Alkusanat

4

Vantaan asukasbarometri 2018

- kyselytutkimus:

Vantaan asukasbarometri 2018 -selvityksen aineistona on asukaskysely. Vastaajien tilastollinen satunnai-sotanta sisälsi 2 000 täysi-ikäistä vantaalaista. Valituissa asukkaissa oli mukana suomenkielisiä, ruotsin-kielisiä sekä vieraskielisiä vastaajia. Vastaajat asuvat ympäri Vantaata erilaisissa asunnoissa: mukana on eri talotyypeissä sekä hallintamuodoissa asuvia vastaajia. Asukaskysely rakentui seitsemästä osasta, jotka ovat ”Kotitalouden taustatiedot”, ”Asuminen ja asuinalue”, ”Palvelut ja palvelujen tarve”, ”Liikkumi-nen ja liikenne”, ”Virkistys ja ulkoilu”, ”Asumisen arvot, toiveet ja muuttopäätökset” sekä ”Osallistuminen”.

Kyselymenetelmänä käytettiin postikyselyä ja kyselyyn oli mahdollista vastata myös internetissä. Kai-kille vastaajille lähetettiin postitse kyselylomake sekä henkilökohtainen tunnus ja linkki internet-kyselyyn. Kysely laadittiin postikyselynä kaksikielisenä (suomi ja ruotsi), lisäksi internet-versiossa oli mahdollista vastata englannin kielellä. Kyselyyn oli mahdollista vastata 10.12.2018-18.1.2019. Kyselyn toteutti ja vas-taukset keräsi Mailco Oy. Aineiston käsittelystä, analysoinnista ja säilyttämisestä vastaa Vantaan kau-punki. Jokaiselle vastaajalle annettiin vastauksesta palkinnoksi yksi elokuvalippu.

Hyväksyttyjä vastauksia saatiin 777 kappaletta. Paperilomakkeella vastasi 465 vastaajaa ja sähköisesti 312 vastaajaa. Muutama vastaaja vastasi sekä postitse että sähköisesti, joten heidän päällekkäiset vas-tauksensa poistettiin. Lopullinen vastausprosentti on 38,8. Vastausprosentti on nykypäivänä kohtuulli-sen hyvä.

Kysely on toteutettu nimettömänä, joten yksittäistä vastaajaa ei voida selvityksestä tunnistaa. Vastaajien osoitetietoja hyödynnettiin aineiston analyysissa rikastamalla aineisto kiinteistö- ja rakennusrekisterin tietoihin. Vastaukset luokiteltiin ja analysoitiin SPSS tilasto-ohjelmalla ja Excel-taulukkolaskentaohjel-malla. Vastaajien kokemuksia tarkasteltiin alueellisesta näkökulmasta QGis paikkatieto-ohjelmalla. Osa vastaajien vapaamuotoisista kommenteista nostettiin selvitykseen. Kommentit ovat vastaajien yksittäisiä huomioita ja mielipiteitä, ja ne on esitetty värikkäillä sitaateilla.

2. Tutkimusmenetelmät

33 kysymystä

7 aihetta

15 min vastausaikaa

5

3.1 Vastaajien sosiodemografinen tausta

Aineisto kuvaa melko hyvin Vantaan väestöä. Keskimääräinen eli me- diaanivastaaja on 52-vuotias henkilö, joka asuu kahden hengen koti-taloudessa.

Valituista vantaalaisista 777 palautti kyselylomakkeen eli vastausprosentiksi muodostui 39. Vastaajista 60 prosenttia palautti lomakkeen postitse ja 40 pro- senttia vastasi netissä. Vastausten määrä suuralueittain noudattaa hyvin Vantaan alueellista väestöjakaumaa (Kuva 1). Aktiivisimmat vastaajat löyty-vät Tikkurilan suuralueelta: Tikkurilan suuralueella asuvia valikoitui otokseen 20 % kaikista suuralueista, mutta vastauksia sieltä saatiin 25 %. Koivukylän ja Hakunilan suuralueilta saatiin vastauksia sen sijaan muutaman prosentin verran vähemmän, kuin mitä suuralueilla asuvia oli valikoitunut otokseen.

Naisia on 59 % vastaajista. Suomenkielisiä vastaajia on 89 %, ruotsinkielisiä 2 % ja vieraskielisiä 9 %. Ikäryhmittäin tarkasteltuna aineistossa ovat ylie-dustettuina 60 vuotiaat ja sitä vanhemmat (Kuva 2), aliedustettuina taas sitä nuoremmat vastaajat. Kaikista ikäluokista saatiin kuitenkin vastauksia. Aineis-tossa on runsaasti yhden ja kahden hengen kotitalouksia: kaikista kotitalouk-sista yksin asuvia on 34 prosenttia ja kaksin asuvia 41 prosenttia. Kolmen tai useamman hengen kotitalouksia on 25 prosenttia. Alle 18-vuotiaita lapsia on 22 prosentilla kotitalouksista.

3. Vastaajien taustatiedot

Kuva 1. Vastaajat suuralueittain (N = 777).

Kuva 2. Vastaajat ikäryhmittäin (N = 767).

Aviapoliksen ja Kivistön suuralueilla vastaajat ovat keskimäärin nuorempia kuin muilla suuralueilla (Kuva 3). Hakunilassa, Koivukylässä, Korsossa, Myy-rmäessä ja Tikkurilassa yli puolet vastaajista ovat 50-vuotiaita tai sitä van-hempia. Alueiden erot ovat nähtävissä vastaajien ikäjakaumissa. Kivistön suu-ralue on kasvanut Vantaan alueista suhteellisesti eniten viimeisen kymmenen vuoden aikana. Aviapoliksen suuralueeseen kuuluva Kartanonkoski on myös uusi asuinalue, jolle on muuttanut runsaasti nuoria (Ala-Mantila 2019). Eni-

6

ten lapsiperheitä onkin vastaajissa Aviapoliksessa (39 prosentilla vastaajista kotitalouteen kuuluu yksi tai useampialle 18-vuotias lapsi), vähiten taas Tik-kurilassa (vain 14 prosentilla vastaajista on kotitaloudessa alaikäinen lapsi). Muilla suuralueilla lapsia on 21-32 prosentilla kotitalouksista.

Kuva 3. Vastaajat suuralueittain ikäluokan mukaan (N = 767).

Vastaajien asunnon keskikoko on 78 m2. Tilastojen mukaan Vantaalla on eniten 50-59 neliömetrin kokoisia asuntoja ja toisiksi eniten 70-79 neliömetrin kokoi-sia asuntoja (Ala-Mantila 2018). Vastaajien asunnon koko on siis keskimäärin hieman suurempi kuin Vantaan asuntokannan keskikoko. Pienten asuntojen kasvu on ollut viime vuosina Vantaalla suhteellisesti varsin voimakasta, mutta koko asuntokannassa kasvu ei vielä näy. Alle 30 neliöisiä asuntoja on vain kaksi prosenttia koko asuntokannasta. (Ala-Mantila 2018.) Aineistossa alle 30 neliöisessä asunnossa asuu vain hieman reilu yksi prosentti vastaajista.

Suuralueittain Aviapoliksessa asuvissa vastaajissa on eniten kerrostaloasun-nossa asuvia (81 %) ja Korsossa eniten pientalossa (51 %) asuvia vastaajia (Kuva 4). Aviapoliksen, Tikkurilan ja Myyrmäen suuralueilla on taas eniten vuokralla asuvia vastaajia. Vuokralla asuvista valtaosa on iältään nuoria, alle 30-vuotiaita. Yksinasuvissa on enemmän vuokralla asuvia kuin muissa kotitaloustyypeissä. Yksinasuvista 44 % asuu vuokra-asunnossa, kun kaksin asuvista vuokra-asunnossa asuu 25 % ja kolmen tai useamman henkilön koti-talouksista 18 %.

3.2 Vastaajien asunnot ja asuinolot

Vastaajista 58 prosenttia asuu kerrostalossa, 27 prosenttia pientalossa ja 15 prosenttia rivitalossa. Hallintamuodoittain tarkasteltuna enemmistö vastaa-jista, 64 prosenttia, asuu omistusasunnossa. Vuokra-asunnossa asuu 30 pro-senttia, asumisoikeusasunnossa 5 prosenttia ja jossain muussa hallintamuo-dossa prosentti vastaajista. Vuonna 2017 vantaalaisista asuntokunnista 56 % asui omistusasunnossa, 39 % vuokra-asunnossa, asumisoikeusasunnossa 5 % ja jossain muussa hallintamuodossa 1 % (Tilastokeskus 2017). Aineistossa ovat siis hieman yliedustettuina omistusasunnossa asuvat ja aliedustettuina vuokralla asuvat.

Kuva 4. Vastaajat suuralueittain talotyypin mukaan (N = 767).

7

Aineistossa korostuvat Vantaalla melko pitkään asuneet: tyypillinen vastaaja on asunut nykyisessä asunnossaan seitsemän vuotta ja nykyisellä asuina-lueellaan yksitoista vuotta. Pisimpään nykyisessä asunnossa ja nykyisellä asuinalueella ovat asuneet yli 60-vuotiaat. Suomen ympäristökeskuksen valtakunnallisen asukasbarometri 2016 tutkimuksen mukaan asukkaat ovat asuneet nykyisessä asunnossaan keskimäärin 11 vuotta ja nykyisellä asuina-lueellaan keskimäärin 14 vuotta (Strandell 2017). Tämän aineiston perusteella keskimääräinen asumisaika Vantaalla on siis hieman pienempi kuin keski-määräinen asumisaika valtakunnallisesti.

Vantaalla asumisaika vaihtelee suuralueittain. Esimerkiksi Kivistössä uudella kerrostaloalueella asukkaat ovat ehtineet asua alueella vasta hetken ja siksi asumisaika Kivistön suuralueella on hieman lyhyempi kuin muilla alueilla (kes-kiarvo asumisaika asuinalueella 12 vuotta) (Kuva 5). Toisaalta Kivistön oma-kotialueella on myös runsaasti pitkäaikaisia asujia: kuusi prosenttia Kivistön suuralueen vastaajista on asunut asuinalueellaan kauemmin kuin 50 vuotta. Hakunilan, Koivukylän, Korson, Myyrmäen ja Tikkurilan suuralueilla yli puolet vastaajista ovat asuneet nykyisellä asuinalueellaan yli 10 vuotta.

”Muutimme Havukoskelle vuonna 1972. Olemme alkuasukkaita. Halusimme oman

kodin ja tämä alue oli meille taloudellisesti mahdollinen. Ei osata poiskaan lähteä, kun

olemme tänne juurtuneet.”Vastaaja, 71

”Olen verrattain tuore vantaalainen, puolitoista vuotta, joten ihan kaikesta ei

vielä vankkaa kokemusta. Mutta Korso/Matari on ollut mukava paikka asua.”

Vastaaja, 36

8

4.1 Tyytyväisyys asuntoon, asuinalueeseen ja elä-mänlaatuunVastaajat ovat keskimäärin tyytyväisiä niin asuntoonsa, asuinaluee-seensa kuin elämänlaatuunsa. Yli 80 prosenttia vastaajista on kaikkiin näihin tekijöihin melko tyytyväinen tai tyytyväinen (Kuva 5). Suura-lueittain erot ovat pieniä.

Ikäluokittain tarkasteltuna nuorin ikäluokka (18-22-vuotiaat) on tyytyväisin näihin kaikkiin kolmeen tekijään ja hallintamuodoittain tarkasteltuna omis-tusasujat ovat tyytyväisempiä kuin muissa hallintamuodoissa asuvat. Myös pientaloissa asuvat ovat hieman tyytyväisempiä kuin kerrostalossa asuvat. Valtakunnallisen Asukasbarometri 2016 -kyselytutkimuksen (Suomen ympä-ristökeskus 2017) mukaan suuria eroja aluetyyppien ja väestöryhmien välillä

4. Asuminen ja asuinalueviihtyvyys

Kuva 5. Tyytyväisyys nykyiseen asuntoon (N = 768), asuinalueeseen (N = 762) sekä elämänlaatuun (N = 760). Kuva 6. Tyytyväisyys nykyiseen asuntoon suuralueittain (%).

ei ole. Asukasbarometri 2016 mukaan omistusasunnoissa asuvat sekä pienta-lovaltaisilla alueilla asuvat ovat hieman tyytyväisempiä kuin vuokralla asuvat tai kerrostalossa asuvat. Vantaan tulokset ovat siis hyvin yhtenevät valtakun-nallisten tulosten kanssa.

Erot tyytyväisyydessä asuntoon suuralueittain ovat pieniä (Kuva 6). Kivistön suuralueella yli puolet (55 %) ovat tyytyväisiä asuntoonsa. Melko tyytymät-tömiä tai tyytymättömiä asuntoonsa on joka suuralueella viisi prosenttia tai vähemmän. Asukkaat ympäri Vantaata ovat keskimäärin siis hyvinkin tyyty-väisiä asuntoihinsa. Asunnon koko ei vaikuta tilastollisesti merkitsevästi tyyty-väisyyteen eli kaiken kokoisiin asuntoihin ollaan tyytyväisiä.

9

Tyytyväisyydessä asuinalueeseen on hieman enemmän vaihtelua suura-lueittain kuin tyytyväisyydessä asuntoon, mutta erot ovat kuitenkin edelleen pieniä. Hakunilan ja Koivukylän suuralueilla on vähemmän tyytyväisiä kuin muilla suuralueilla (Kuva 7), tyytymättömiä on kuitenkin kummallakin suura-lueella melko vähän. Eniten asuinalueeseen tyytyväisiä on Aviapoliksen suu-ralueella. Suomenkieliset vastaajat ovat tyytyväisempiä asuinalueeseensa kuin vieraskieliset, samoin pientalossa tai rivitalossa asuvat ovat keskimäärin hieman tyytyväisempiä kuin kerrostalossa asuvat.

Kuva 7. Tyytyväisyys nykyiseen asuinalueeseen suuralueittain (%).

Tyytyväisyydessä elämänlaatuun ei ole suuralueittain tilastollisesti merkit-seviä eroja, vaikka pientä vaihtelua on havaittavissa (Kuva 8). Kotitalouden koko vaikuttaa tyytyväisyyteen elämänlaadun kokemuksesta siten, että yksinasuvissa on elämänlaatuun tyytymättömämpiä enemmän kuin muissa kotitalouksissa. Ne kotitaloudet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia, ovat myös tyytyväisempiä elämänlaatuunsa kuin kotitaloudet, joihin ei kuulu yhtä tai useampaa lasta.

Kuva 8. Tyytyväisyys nykyiseen elämänlaatuun suuralueittain (%).

”Olen viihtynyt Korsossa. Kiitos Ankkapuiston + muut ulkoilualueet!” Vastaaja, 74

” Kivistö on upea paikka asua ja kasvattaa lasta.”Vastaaja, 51

”Kivistössä on rohkeaa arkkitehtuuria, talojen ulkoseinissä käytetty rohkeasti värejä ja

muotoja (esim. Aurinkokiven ja Kanniston koulut), palveluita puuttuu tosin. Hakunilassa talojen ulkoseiniä on elävöitetty.

Kartanonkoski on uudenaikainen. Koivukylässä palvelut lähellä ovat lähellä ja kulkuyhteydet ovat hyvät.

Olen tyytyväinen vantaalainen.”Vastaaja, 66

10

4.2 Tyytyväisyys asunnon ja asuinrakennuksen ominaisuuksiinAsunnon ja asuinrakennuksen ominaisuuksista vastaajat ovat kaikista tyytyväisimpiä asuntonsa kokoon, valoisuuteen sekä pohjaratkai-suun. 89 prosenttia vastaajista ovat näihin ominaisuuksiin melko tyy-tyväisiä tai tyytyväisiä (Kuva 9).

Asunnon äänieristykseen ja asumiskustannuksiin ei olla yhtä tyytyväisiä, toisaalta tyytymättömien määrä ei ole kovinkaan suuri. Vastaajista 18 % on melko tyytymätön tai tyytymätön asumiskustannuksiin ja 17 % on melko tyy-tymätön tai tyytymätön asuntonsa äänieristykseen.

Kuva 9. Kuinka tyytyväinen olette seuraaviin asioihin asunnossanne ja asuinrakennuksessanne? (%) (N pienimmillään = 696.)

Suuralueittain erot tyytyväisyydessä asunnon ja asuinrakennuksen eri omi-naisuuksiin ovat pieniä. Asunnon kokoon ja pohjaratkaisuihin ollaan keskimää-rin yhtä tyytyväisiä kaikilla suuralueilla, samoin kuin asunnon valoisuuteen ja ikkunanäkymiin. Asunnon äänieristykseen ollaan tyytymättömämpiä Hakuni-lan suuralueella. Asunnon ja asuinrakennuksen laatuun ollaan Korsossa hie-man tyytyväisimpiä (84 % vastaajista melko tyytyväinen tai tyytyväinen), myös Tikkurilassa ollaan keskimäärin tyytyväisempiä (81 %) kuin muilla suu-ralueilla. Koivukylässä on vähiten asunnon ja asuinrakennuksen laatuun tyy-tyväisiä (72 %). Tyytyväisyys asuinrakennuksen ulkotilojen ja piha-alueiden viihtyvyyteen eroaa suuralueittain niin, että Hakunilassa on vähiten tyytyväi-siä ja Aviapoliksessa eniten tyytyväisiä. Tyytyväisyydessä asumiskustannuk-siin ei ole suuralueittain tilastollisesti merkitsevää eroa.

Vertaillessa eri väestöryhmien tyytyväisyyttä asunnon ominaisuuksiin, ovat naiset keskimäärin tyytymättömämpiä säilytystiloihin kuin miehet. Nuorem-mat vastaajat ovat tyytymättömämpiä näkymiin ikkunoista kuin iäkkääm-mät: 18-29-vuotiaista melko tyytyväisiä tai tyytyväisiä ikkunanäkymiin on 67 %, kun 50-vuotiaista ja sitä iäkkäämmistä melko tyytyväisiä tai tyytyväisiä on yli 80 %. Samoin iäkkäämmät ovat tyytyväisempiä asunnon äänieristykseen kuin nuoremmat ikäryhmät.

Vastaajan asumismuoto vaikuttaa tyytyväisyyteen. Omistusasujista suu-rempi osa on tyytyväinen lähes kaikkiin asuntonsa ominaisuuksiin kuin vuok-ralla tai asumisoikeusasunnossa asuvista. Pientaloissa asuvissa on enem-män ikkunanäkymiin sekä asunnon laatuun, äänieristykseen, säilytystiloihin, ulkotilojen ja piha-alueiden viihtyvyyteen sekä asumiskustannuksiin tyytyväi-siä kuin muissa talotyypeissä asuvissa. Uusissa, alle kymmenen vuotta van-hoissa asunnoissa, ollaan tyytyväisempiä asunnon valoisuuteen, laatuun, äänieristykseen sekä säilytystiloihin kuin vanhemmissa asunnoissa.

11

4.3 Asuinalueiden viihtyvyystekijät

Tärkeimmät vantaalaisten asuinalueiden viihtyvyystekijät ovat sijainti ja liikenneyhteydet, rauhallisuus sekä luonnonympäristö (Kuva 10). Palvelujen puute sekä pysäköintipaikkojen puute sen sijaan koetaan merkittävimmiksi epäviihtyvyystekijöiksi (Kuva 11).

Vantaalaisten asuinalueiden viihtyvyystekijät ovat hyvin samankaltaiset kuin asuinalueiden viihtyvyystekijät ovat valtakunnallisesti. Suomen ympäristö-keskuksen vuonna 2016 tehdyn asukasbarometrin mukaan täsmälleen samat asuinalueiden viihtyvyystekijät ovat tärkeimpiä myös valtakunnallisesti.

Kuva 10. Tärkeimmät viihtyvyystekijät vantaalaisilla asuinalueilla. Tekijän maininneiden prosenttiosuus.

Merkittävimmät epäviihtyvyystekijät asuinalueilla ovat valtakunnallisesti lii-kenteen aiheuttamat häiriöt, kuten melu ja turvattomuus. Vantaalla palvelu-jen puute ja pysäköintipaikkojen puute nousevat kuitenkin liikenteen aiheutta-mia häiriöitä merkittävimmiksi epäviihtyvyystekijöiksi (Kuva 11).

Kuva 11. Tärkeimmät epäviihtyvyystekijät vantaalaisilla asuinalueilla. Tekijän maininneiden prosenttiosuus.

Suuralueittain tarkasteltuna sekä viihtyvyys- että epäviihtyvyystekijät koe-taan myös melko samalla lailla alueesta riippumatta. Sijainti ja liikenneyh-teydet ovat merkittävin viihtyvyystekijä kaikilla suuralueilla lukuun ottamatta Kivistön suuraluetta. Kivistössä sijainti ja liikenneyhteydet ovat kolmanneksi merkittävin viihtyvyystekijä. Rauhallisuus ja turvallisuus on myös joka suu-ralueella kolmen merkittävimmän viihtyvyystekijän listalla lukuun ottamatta Koivukylän suuraluetta.

12

Epäviihtyvyystekijöistä pysäköintipaikkojen puute toistuu yhtenä useimmi-ten mainittuna tekijänä suuralueittain kaikkialla paitsi Korson suuralueella. Korsossa sen sijaan alueen huono imago ja maine koetaan toiseksi merkit-tävimpänä epäviihtyvyystekijänä. Etenkin Kivistössä palvelujen puute koe-taan ongelmana: vastaajista peräti 73 prosenttia kokee palvelujen puutteen aiheuttavan epäviihtyvyyttä. Aviapoliksen suuralueella epäviihtyvyyttä ei koeta yhtä paljon kuin muilla alueilla: vajaa viidennes ei osaa valita asuina-lueellaan vaikuttavaa epäviihtyvyystekijää.

Viihtyvyys sekä epäviihtyvyystekijät kartalle sijoitettuna ovat sirpaloituneet melko tasaisesti ympäri kaupunkia: viihtyvyys- tai epäviihtyvyystekijät eivät ole kasaantuneet mihinkään tiettyyn kaupunginosaan. Keskusta-alueilla koe-taan palvelujen saatavuus hieman useammin viihtyvyystekijänä kuin muilla alueilla ja junaradan varrella sijainti ja liikenneyhteydet koetaan useammin viihtyvyystekijänä kuin muilla alueilla.

”Myyrmäen alueen luonnosta ja viheralueista on pidettävä hyvää huolta. On hienoa, että alueella on puistoja sekä erilaisia

ulkoilureittejä. Metsäiset ja pellon laidassa olevat ulkoilureitit ovat omassa suosiossa. Yhteisöllisyyttä voisi lisätä jonkinlaisella

’yhteisötalolla’. Erilaiset tapahtumat ovat tärkeitä.” Vastaaja, 43

”Toivon, että Hiekkaharju säilytettäisiin viihtyisänä pientaloalueena, eikä sitä rakennettaisi liian tiiviisti.”

Vastaaja, 62

”Kartanonkoski on todella kaunis alue ja täällä sielu lepää. Rivitalo tuntuu vähän mökkimäiseltä, joten kotona latautuu hyvin. Täydellinen paikka asua.”

Vastaaja, 45

Asukasryhmien väliset erot viihtyvyyskokemuksissa

Viihtyvyystekijöiden kokemuksissa on eroja väestöryhmittäin sekä talotyy-peittäin. Kerrostaloissa asuvat kokevat sijainnin ja liikenneyhteydet sekä palvelujen saatavuuden merkitsevämmäksi asuinalueen viihtyvyystekijäksi kuin pientaloissa asuvat. Myös luonnonympäristö koetaan tärkeänä tekijänä kerrostaloalueilla. Pientaloissa asuvat kokevat kuitenkin luonnonympäristön hieman merkittävämpänä viihtyvyystekijänä kuin kerrostalossa asuvat. He kokevat lisäksi rauhallisuuden ja rakentamisen väljyyden useimmin viihty-vyystekijöinä kuin kerrostaloissa asuvat. Sekä kerrostaloissa että pientaloissa asuvat kokevat ulkoilumahdollisuudet neljänneksi merkittävämmäksi viihty-vyystekijäksi. Tulokset täsmäävät Suomen ympäristökeskuksen valtakunnal-lisen Asukasbarometri 2016 -tutkimuksen tulosten kanssa.

Myös asuinaluetyyppien välillä koetut epäviihtyvyyskokemukset ovat Van-taalla hyvin samankaltaisia kuin valtakunnallisesti. Suomen ympäristökes-kuksen Asukasbarometri 2016 mukaan kerrostaloalueilla suurimmat epäviihty-vyystekijät ovat pysäköintipaikkojen puute, liikenteen häiriöt sekä sosiaaliset häiriöt. Vantaalaisilla kerrostaloalueilla epäviihtyvyyttä luovat merkittävim-min pysäköintipaikkojen puute (34 %), palvelujen puute (23 %) ja sosiaaliset häiriöt (23 %). Vantaalaisilla kerrostaloalueilla palvelujen puute koetaan siis merkittävämmin epäviihtyvyystekijänä, kun valtakunnallisesti liikenteen häi-riöt koetaan toiseksi merkittävimpänä epäviihtyvyystekijänä.

Vantaalaisilla pientaloalueilla asuvien kokemat merkittävimmät epäviihty-vyystekijät ovat täsmälleen samat, kuin valtakunnallisesti pientaloalueilla. Vantaalla pientaloissa asuvilla palvelujen puute on vielä merkittävämpi epä-viihtyvyystekijä kuin kerrostaloissa asuvilla: 39 % pientaloasujista kokee pal-velujen puutteen aiheuttavan epäviihtyvyyttä. Huonojen joukkoliikenneyhte-yksien aiheuttamaa epäviihtyvyyttä kokee 31 % pientaloasukkaista, samoin liikenteen aiheuttamia häiriöitä kokee 31 %.

Asuinalueen viihtyvyystekijät koetaan melko samalla lailla iästä riippumatta, mutta muutamia eroavaisuuksia on ikäryhmittäin havaittavissa. Alle 30-vuoti-

13

aat vastaajat kokevat palvelujen saatavuuden merkittävämpänä viihtyvyyste-kijänä kuin vanhemmat vastaajat: heidän mielestään se on kolmanneksi mer-kittävin tekijä ja siten hieman merkittävämpi asuinalueen viihtyvyystekijä kuin luonnonympäristö. Epäviihtyvyystekijöistä liikenteen aiheuttamia häiriöitä ei koeta alle 30-vuotiaiden mielestä yhtä merkityksellisiksi kuin muiden mielestä. Sen sijaan nuoremmista vastaajista joka viides kokee huonojen liikenneyhte-yksien aiheuttavan epäviihtyvyyttä. Eläkeikäiset kokevat taas rakentamisen väljyyden merkittävämpänä viihtyvyystekijänä kuin muut ikäluokat.

Naiset kokevat luonnonympäristön hieman suurempana viihtyvyystekijänä asuinalueellaan kuin miehet. Silti miehistä suurempi osa kokee rakentamisen väljyyden yhtenä merkittävimmistä viihtyvyystekijöistä: miehistä 28 % on valinnut rakentamisen väljyyden olevan yksi asuinalueensa merkittävimmistä viihtyvyystekijöistä, kun naisista 17 % on valinnut sen yhdeksi merkittävim-miksi viihtyvyystekijäksi. Epäviihtyvyystekijöiden osalta naiset kokevat palve-lujen puutteen merkittävämpänä epäviihtyvyystekijänä kuin miehet. Miehet taas kokevat pysäköintipaikkojen merkittävämpänä epäviihtyvyystekijänä kuin naiset.

”Vantaalla on hienoja vanhoja (60-luvulta) olevia asuinalueita, joiden henkeä ei tule muuttaa.

Uudisrakentaminen tulee tehdä niin, että alue ei muutu liikaa. Vanhoille taloille tulee antaa tukea, jotta ulkopinnat

pysyvät hyvässä kunnossa sekä energiatehokkuutta parannettava. Asumismukavuutta ulkotiloja

parantamalla lisättävä.”Vastaaja, 35

”Vantaalla oli teema Roskaton kaupunki, jatketaan sitä. Roskikset kuntoon ja niitä tarpeeksi

koiranjätökselle ja informaatiota myös. Kaupungin omistamien alueiden hoitoon ja kunnostukseen kiinnitettävä myös huomiota. Jos tehdään esim. katutyö niin korjataan ja siivotaan alue sekä tarkastetaan työ. Näistä täällä alueella on kuullut keskustelua.

Ihminen on onnellinen ja myötämielinen viihtyisällä ja palvelut saatavalla asuinalueella.”

Vastaaja, 71

”Toivon, että Hiekkaharju säilytettäisiin viihtyisänä pientaloalueena, eikä sitä rakennettaisi

liian tiiviisti. Pelkona, että ihmiset muuttavat muualle. On hyvä, että Tikkurilan keskusta-aluetta uudisrakennetaan

ja tiivistetään sekä palveluita siellä kehitetään. Hiekkaharjusta on lyhyt matka Tikkurilaan julkisilla

kulkuneuvoilla, kävellen tai pyöräillen.”Vastaaja, 62

”Vantaa on hieno paikka asua.”Vastaaja, 65

”I love Vantaa”Vastaaja, 25

14

5.1 Tyytyväisyys palvelujen saavutettavuuteen Palvelujen saatavuus on yksi merkittävimmistä asuinalueiden viihty-vyystekijöistä Vantaalla ja palvelujen saavutettavuuteenkin ollaan keskimäärin melko tyytyväisiä.

Vantaalaiset ovat tyytyväisimpiä peruskoulujen, päivähoitopaikkojen sekä lähikauppojen saavutettavuuteen: Yli 80 % vastaajista ovat näiden palvelujen saavutettavuuteen joko melko tyytyväisiä tai tyytyväisiä (Kuva 12). Erikoisliik-keiden, kulttuuripalvelujen ja yhteisöllisten kohtaamistilojen saavutettavuu-teen ei olla yhtä tyytyväisiä. 40 prosenttia vastaajista on melko tyytymätön tai tyytymätön erikoisliikkeiden saavutettavuuteen. Yhteisölliset tilat ja koh-taamispaikat eivät herätä suurta tyytyväisyyttä eivätkä toisaalta tyytymät-tömyyttäkään: vajaa puolet (43 %) vastaajista on niihin ”en tyytymätön enkä tyytyväinen”.

Palvelujen saavutettavuuden kokemuksissa on eroja alueellisesti. Kivistön suuralueella on enemmän palvelujen saavutettavuuteen tyytymättömiä kuin muilla suuralueilla. Erikoisliikkeiden saavutettavuuteen ollaan tyytyväisimpiä Aviapoliksen (81 % melko tyytyväinen tai tyytyväinen), Myyrmäen (46 % melko tyytyväinen tai tyytyväinen) ja Tikkurilan (42 % melko tyytyväinen tai tyy-tyväinen) suuralueilla. Samoin kulttuuripalvelujen saavutettavuuteen ollaan kyseisellä kolmella suuralueella tyytyväisempiä kuin muilla suuralueilla.

Väestöryhmittäin tyytyväisyydessä palvelujen saavutettavuuteen on muuta-mia eroja. Miehet ovat tyytyväisempiä liikuntapalvelujen saavutettavuuteen kuin naiset. Lapsettomat kotitaloudet ovat taas tyytyväisempiä terveyspalve-lujensaatavuuteen kuin kotitaloudet, joissa on alaikäisiä lapsia. Kerrostalossa asuvat ovat tyytyväisempiä terveyspalvelujen, erikoisliikkeiden, kulttuuripal-velujen ja liikuntapalvelujen saavutettavuuteen kuin pientalossa asuvat.

5. Palvelut

”Simonkylässä on kiva asua. Palvelut kävely-etäisyydellä Tikkurilassa.”

Vastaaja, 48

”Monia palveluita karsittu Länsi-Vantaalta. Viimeisin postin siirto Rajatorppaan. Myös terveys- ja sosiaalipalveluissa parantamista!”

Vastaaja, 55

”Olen nyt 8 v. asunut Vantaalla ja olen ollut tyytyväinen Vantaan palveluihin. Omalla kohdalla kaikki on toiminut.”

Vastaaja, 34

Kuva 12. Miten tyytyväinen olette seuraavien palvelujen saavutettavuuteen asuinalueeltanne? (N pienimmillään = 659.)

15

5.2 Palvelujen tarve Ympäri Vantaata asukkaat toivovat asuinalueelleen lisää kaupallisia palve-luita, kuten erikoisliikkeitä ja lähikauppaa. Monet toivovat myös monipuoli-sempaa ravintola- ja kahvilatarjontaa asuinalueelleen. Terveyspalvelut ja monipuolisemmat liikuntamahdollisuudet ovat osan vastaajien toiveessa. Kivistöön toivotaan erityisesti kauppakeskusta ja muita kaupallisia palveluita sekä terveyskeskusta, kirjastoa ja liikuntamahdollisuuksia. Korsoon toivotaan uimahallia ja nuorisotilaa, Tikkurilaan maauimalaa, Myyrmäkeen kulttuuri-palveluita ja Hakunilaan lähikauppaa. Kaikilla suuralueilla on vastaajia, jotka toivovat lisää asukastilaa ja kohtaamis- /harrastuspaikkoja. Myös tapahtumia toivotaan lisää ja uusien tapahtumien järjestämisestä kiitetään kaupunkia.

”Toivoisin yhteisöllistä tilaa, jossa voisi juoda kahvit edullisesti. Olisi saumuri ja ompelukone käytettävissä,

päivän lehdet luettavissa. Kirjastoon mennään olemaan hiljaa, mutta tässä tilassa olisi puheelle sijaa. Tavaroiden

lainauspalvelu olisi ekologista ja yhteisöllistä.”Vastaaja, 43

”Jumbossa voisi toimia Vantaa-info ja olla saatavilla kunnallisia terveyspalveluja. Lisää vieraspysäköintipaikkoja.”

Vastaaja, 47

”Asun Rajakylässä. Täällä asuu nykyään suhteellisen paljon ikäihmisiä ja

lähialueella ei ole minkäänlaista elintarvikekauppaa.”

Vastaaja, 71

”Kiitos Vantaan päivästä, kiva tapahtuma kaikenikäisille! :)”

Vastaaja, 28

16

6.1 Joukkoliikennepalvelut Joukkoliikenneyhteyksiin ollaan keskimäärin melko tyytyväisiä. Vas-taajista lähes kaikki (92 %) käyttää joukkoliikennettä satunnaisesti tai säännöllisesti, yli puolet heistä kuitenkin vain satunnaisesti.

Suuralueista joukkoliikennettä käytetään eniten Koivukylässä (eniten sään-nöllisesti joukkoliikennepalveluita käyttäviä) sekä Myymäessä, Tikkurilassa ja Aviapoliksessa (eniten säännöllisesti tai satunnaisesti joukkoliikennepalve-luita käyttäviä) (Kuva 13).

6. Liikkuminen

Kuva 13. Käytättekö joukkoliikennepalveluita? (N = 773.)

Asukasryhmistä naiset käyttävät selkeästi joukkoliikennettä keskimäärin enemmän kuin miehet: naisista joukkoliikennettä käyttää säännöllisesti 45 %, miehistä 26 %. Ikäryhmistä 18-29-vuotiaat käyttävät joukkoliikennettä enem-män kuin muut ikäryhmät. Vähiten säännöllisesti joukkoliikennettä käyttävät yli 60-vuotiaat vastaajat. Kerrostaloissa asuvat käyttävät myös joukkoliiken-nettä enemmän kuin pien- tai rivitalossa asuvat.

Vastaajat, jotka käyttävät joukkoliikennettä, ovat keskimäärin melko tyytyväi-siä asuinalueensa joukkoliikenneyhteyksiin (Kuva 14). Tyytyväisimpiä joukko-liikenneyhteyksiin ollaan niillä suuralueilla, joissa joukkoliikennettä käytetään eniten eli Koivukylän, Myyrmäen, Aviapoliksen ja Tikkurilan suuralueilla.

Kuva 14. Kuinka tyytyväinen olette joukkoliikenneyhteyksiin asuin-alueellanne? Vastaajat, jotka käyttävät joukkoliikennepalveluita (N = 773.)

17

Asukasryhmistä nuorin ikäryhmä, eli joukkoliikennepalveluita aktiivisimmin käyttävä ikäryhmä, on niin ikään tyytyväisin. Lapsettomat kotitaloudet ovat tyytyväisempiä kuin kotitaloudet, joissa on alaikäisiä lapsia. Kerrostalossa asuvat ovat selkeästi tyytyväisempiä (82 % melko tyytyväinen tai tyytyväi-nen) kuin pientalossa asuvat (56 % melko tyytyväinen tai tyytyväinen).

Asukkailta kysyttiin, miten joukkoliikenneyhteyksiä voitaisiin kehittää. Eniten toivottiin joukkoliikenteen olevan edullisempaa (Kuva 15). Yli kolmasosan mie-lestä joukkoliikenteen tulisi kulkea useammin tai nopeammin. Neljäsosan mie-lestä joukkoliikenneyhteydet ovat jo riittävän hyvät.

Etenkin Kivistön suuralueella toivottiin joukkoliikenteen kulkemista useammin tai nopeammin, sen sijaan Koivukylän suuralueella joukkoliikenteen kulkuno-peuteen ollaan tyytyväisempiä kuin muilla suuralueilla. Reittien tai pysäk-kien sopivampaa sijaintia toivotaan hieman useammin Aviapoliksen ja Korson suuralueilla kuin muilla alueilla. Myyrmäen ja Tikkurilan suuralueilla on eniten vastaajia, joiden mielestä joukkoliikenneyhteydet ovat jo riittävän hyvät.

”Junaliikenne pitäisi toimia myös yöaikaan” Vastaaja, 28

Kuva 15. Miten joukkoliikenneyhteyksiä alueellasi voitaisiin kehittää? Valitkaa 1-3 tärkeintä. Vastausten prosenttiosuudet. (N = 693.)

6.2 Kävely, pyöräily ja muut liikenteen olosuhteet Vastaajat kokevat, että heidän asuinalueellaan on keskimäärin miel-lyttävä liikkua kävellen ja pyöräillen. 93 % mielestä heidän asuina-lueellaan on miellyttävä liikkua kävellen ja 91 % mielestä miellyttävä liikkua pyöräillen.

”Kaupunki ja kuntapalvelut Vantaalla 2016” -kyselytutkimuksen mukaan lii-kenneoloja kävelijän kannalta hyvin hoidettuna piti vastaajista 81 %. Liiken-neoloja pyöräilijän kannalta hyvin hoidettuna piti taas 64 %, joten asukasba-rometri 2018 mukaan kävely- ja pyöräilyolosuhteiden voi nähdä parantuneen viime vuosina. Eri alueiden tai väestöryhmien välillä ei ole eroa kävely- ja pyö-räilykokemusten välillä muuten kuin niin, että kerrostaloasujista useampi on tyytyväinen asuinalueensa pyöräilyolosuhteisiin kuin pientalossa asuvista.

Kävely- ja pyöräilyolosuhteiden parantamiseen annettiin runsaasti konkreet-tisia aluekohtaisia avokommentteja. Kommentit liittyivät esimerkiksi katuki-veysten aiheuttamaan esteellisyyteen sekä talvisin teiden hiekoittamiseen ja kunnossapitoon. Kommenteissa toivottiin runsaasti teiden valaistuksen kohentamista ja roskakorien lisäämistä. Lisää pyöräilyväyliä sekä jalankulku-väyliä toivottiin monelle asuinalueelle.

Vastaajilta kysyttiin avokysymyksellä, miten muuten asuinalueen liikenteen olosuhteita voitaisiin kehittää. Vastaukset liittyivät etenkin joukkoliikenneyhte-yksien, autolla liikkumisen sekä turvallisuuden kehittämiseen. Kaikki kommen-tit liikenteen olosuhteiden parantamiseksi on toimitettu Vantaan kaupungin liikennesuunnittelijoiden tietoon.

”Alueelle tarvitsisi hidastetöyssyjä, jotta liikkuminen jalan olisi turvallisempaa ja aiheuttaisi vähemmän

meluhaittoja (moottoriliikenne).” Vastaaja, 37

18

7.1 Virkistys- ja ulkoilualueiden tärkeys Vantaalaiset kokevat virkistys- ja ulkoilualueiden saatavuuden asuina-lueeltaan keskimäärin hyvin tärkeäksi. Etenkin puistojen, ulkoilualuei-den ja pihojen saatavuus asuinalueelta koetaan tärkeäksi (Kuva 16). Rakennettujen ulkoliikuntapaikkojen saavutettavuus koetaan keski-määrin melko tärkeäksi.

Vuonna 2017 toteutetun ”Vantaan tulevaisuuskuvat” -kyselytutkimuksen perusteella 88 % vastaajista piti toivottavana, että vihreys lisääntyy kau-punkiympäristössä. Tulevaisuuskuvien sekä Asukasbarometri 2018 mukaan vantaalaiset kokevat vihreyden sekä virkistys- ja ulkoilualueiden merkityksen lähiympäristössään todella tärkeäksi.

7. Virkistys ja ulkoilu

Kuva 16. Miten tärkeänä koette, että seuraavia virkistys- ja ulkoilualueita on saatavilla asuinalueellasi? (N pienimmillään = 712.)

Aviapoliksen suuralueella asuvat kokevat pihojen saatavuuden asuinalueella tärkeämmäksi kuin muilla suuralueilla asuvat: aviapolislaisista jopa 97 % kokee pihojen saatavuuden asuinalueella melko tärkeäksi tai tärkeäksi. Koivu-kylän suuralueella asuvat eivät taas koe pihojen merkitystä yhtä tärkeäksi (85 % kokee pihojen saatavuuden melko tärkeäksi tai tärkeäksi). Puistot ja ulkoi-lualueet koetaan kaikilla suuralueilla yhtä tärkeiksi. Jokaisella suuralueella on vain muutama yksittäinen vastaaja, joka ei koe puistojen ja ulkoilualueiden saatavuutta asuinalueella melko tärkeäksi tai tärkeäksi. Myös lähimetsien saatavuus koetaan keskimäärin tärkeäksi joka suuralueella. Myyrmäen ja Tik-kurilan suuralueilla on hieman enemmän vastaajia, jotka eivät koe lähimet-sien saatavuutta tärkeänä, kuin muilla suuralueilla.

Ikäluokittain tarkasteltuna nuorin ikäluokka, 18-29-vuotiaat, kokee kaikki lue-tellut virkistys- ja ulkoilualueet keskimäärin hieman vähemmän tärkeänä kuin mitä muut ikäluokat kokevat. Heistäkin valtaosa kokee kuitenkin virkistys- ja ulkoilualueet melko tärkeiksi tai tärkeiksi. Kerrostaloissa asuvat kokevat piho-jen, puistojen ja ulkoilualueiden saatavuuden asuinalueellaan hieman vähem-män tärkeäksi kuin pientalossa tai rivitalossa asuvat kokevat. Kieliryhmien tai sukupuolten välillä ei ole eroja virkistys- ja ulkoilualueiden merkityksen koke-muksissa.

”Nykyisiä lähimetsiä ei pitäisi kaataa enempää, jotta luonnonläheisyys ei katoaisi.”

Vastaaja, 37

”Kehitystä on ollut valtavasti ja nuorillekin on saatu skeittipaikkoja tähän lähelle.”

Vastaaja, 53

19

7.2 Toiveet virkistys- ja ulkoilualueiden parantami-seksiToiveet virkistys- ja ulkoilualueiden parantamiseksi ovat kaikilla suuralueilla melko samankaltaisia. Kaikilla suuralueilla useampi vastaaja on toivonut avo-komentissaan, että lähimetsiä säilytettäisiin asuinalueella. Osa asukkaista toivoo merkattuja luontoreittejä, kun taas osa taas toivoo, että metsät säily-tettäisiin hoitamattomina metsäalueina. Valaistuksen ja teiden kunnossapi-don todetaan tuovan turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Näihin tekijöihin toivotaan parannusta.

Muutamat vastaajat antavat kiitosta siitä, että ulkoliikuntapaikkoja on nyt jo lisätty. Ulkokuntosalia, tennis- ja jalkapallokenttiä sekä tekojäätä toivottiin Myyrmäen, Tikkurilan ja Korson suuralueille. Kesäuintipaikkoja toivottiin Tikku-rilaan ja Kivistöön. Myös parempaa infoa virkistys- ja ulkoilualueista ja opas-teita sekä karttoja toivottiin eri alueille.

”Vantaanjoen ympäristöön enemmän siltoja. Erityisesti keväällä sulamisvedet katkoo ylitysmahdollisuuksia lenkillä.”

Vastaaja, 27

”Valaistus kuntoon, lähimetsät ja puistot siistimmiksi. Nyt omakotialueella Rajakylässä lähinnä kaatopaikkoja.”

Vastaaja, 57

”Puistoihin ja poluille olisi mukavaa saada lisää lihaskunnon ylläpitoon tarkoitettuja laitteita.”

Vastaaja, 34

”Alueelle tulisi lisätä valaistuja ja hoidettuja kävelyteitä virkistystarkoituksiin (esim Keravanjoen varsi).”

Vastaaja, 40

20

8.1 Asumisen arvostukset ja vetovoimatekijät Vantaalaiset arvostavat pitkäkestoista asumista samassa asunnossa. Valtaosa vastaajista kokee, että heidän asuinalueensa on mainettaan parempi paikka asua ja elää.

Kyselyssä esiteltiin erilaisia asumisen arvoihin ja vetovoimatekijöihin liittyviä väittämiä. Vahvimmin vastaajat olivat samaa mieltä väittämän ”Asuisin mie-luiten mahdollisimman kauan samassa asunnossa, jos asunto on muunnel-tavissa tarpeisiini ja elämäntilanteisiini sopiviksi” kanssa. Myös valtaosa oli sitä mieltä, että heidän asuinalueensa on mainettaan parempi paikka asua ja elää. Hajontaa mielipiteissä aiheuttivat eniten väittämä ”Arvostan kerros-taloasumista vilkkaassa, kaupunkimaisessa ympäristössä” sekä väittämä ”Arvostan väljää pientaloasumista, vaikka etäisyydet ovat pitkiä”. Vastauk-sien hajonta arvoväittämissä kertoo siitä, että eri asukkailla on erilaisia asu-mispreferenssejä.

Eri asukasryhmien välillä on eroa väittämien kokemisessa. Naisista suurempi osa on samaa mieltä väittämän ”Olen valmis tinkimään neliöiden määrästä, jotta saan asunnon keskeiseltä paikalta” kuin miehistä. Miehistä suurempi osa taas arvostaa väljää pientaloasumista kuin naisista. Naisista suurempi osa kuin miehistä haluaa tehdä ympäristöystävällisiä valintoja asumisessaan sekä osallistua asuinalueensa kehittämiseen. Kieliryhmittäin vertailtuna vie-raskielisissä on enemmän heitä, joiden ei ole ollut helppoa löytää Vantaalta itselleen sopivaa asuntoa (30 % vieraskielisistä eri mieltä tai melko eri mieltä, kun suomenkielisistä eri mieltä tai melko eri mieltä on 16 %). Ruotsinkielisistä vain 7 % on eri mieltä väittämän kanssa.

Ikäluokittain tarkasteltuna 30-39-vuotiaat kokevat useammin, ettei heille ole ollut helppoa löytää Vantaalta itselleen sopivaa asuntoa (25 % heistä eri

8. Asumistoiveet ja muuttopäätöksetmieltä tai melko eri mieltä, kun keskimäärin näin kokee 18 % kaikista vastaa-jista). Kaikenikäisistä valtaosa haluaisi asua mahdollisimman kauan samassa asunnossa. Ikäluokasta 30-49 noin puolet ei ole valmiita tinkimään neliöiden määrästä. Muissaikäluokissa on enemmän heitä, jotka olisivat valmiita tinki-mään neliöiden määrästä, jotta saisivat asunnon keskeiseltä paikalta.

Kaikissa nuorimmassa ja vanhimmassa ikäluokassa on eniten vastaajia, jotka arvostavat kerrostaloasumista vilkkaassa kaupunkimaisessa ympäristössä. Toisaalta vanhimmassa ikäluokassa on myös eniten heitä, joiden mielestä vapaa-ajan asuminen on välttämätön vastapaino kaupunkiasumiselle. Myös mitä vanhempi vastaaja, sitä enemmän arvostaa ja toivoo asumisesta yhtei-söllisyyttä ja naapuruussuhteiden ylläpitoa: vanhimmasta ikäluokasta yhtei-söllisyyttä toivoo 72 prosenttia vastaajista, kun nuorimmasta ikäluokasta sitä toivoo 39 prosenttia.

Asuinalueen ja talotyypin vaikutus asumisen arvostuksiin

Suuralueittain tarkasteltuna vastaajien mielipiteet asumisen arvoista ja vetovoimatekijöistä eroavat mieleisen talotyypin ja asuinympäristön osalta. Etenkin Korson ja Kivistön suuralueilla asuvat vastaajat arvostavat väljää pientaloasumista. Sen sijaan Aviapoliksen ja Tikkurilan suuralueen vastaa-jat arvostavat enemmän kerrostaloasumista vilkkaassa kaupunkimaisessa ympäristössä, kuin muiden suuralueiden vastaajat.

Vastaajan talotyyppi vaikuttaa myös mielipiteeseen asumisen arvoista ja veto-voimatekijöistä. Rivitalossa asuvista 74 prosenttia on melko samaa tai samaa mieltä väittämästä ”Vantaalta on ollut helppoa löytää juuri itselleni sopiva asunto”, kun pientalossa asuvista näin kokee 69 prosenttia ja kerrostalossa asuvista 60 prosenttia. Kerrostalossa asuvista 27 prosenttia arvostaa väljää

21

pientaloasumista, eli vajaa kolmannes kerrostaloasujista halunnee asua toi-senlaisessa asumismuodossa kuin missä he nyt asuvat. Pientalo- ja rivita-loasujista sen sijaan 16 prosenttia arvostaa kerrostaloasumista vilkkaassa kaupunkimaisessa ympäristössä. Kaikissa talotyypeissä asuvat kokevat kes-kimäärin asuinalueensa mainettaan paremmaksi paikaksi asua ja elää.

8.2 Muuttopäätökset Yli puolet (63 %) vastaajista kokee asuvansa nykyisessä asunnossaan vielä viiden vuoden kuluttua melko todennäköisesti tai todennäköi-sesti. Alle kolmannes (30 %) prosenttia taas kokee asuvansa nykyi-sessä asunnossaan melko epätodennäköisesti tai epätodennäköisesti ja 7 prosenttia ei osaa sanoa muuttoaikeistaan. Valtaosa haluaa asua tulevaisuudessa omistusasunnossa.

Miehet kokevat asuvansa nykyisessä asunnossaan vielä viiden vuoden kulut-tua todennäköisemmin kuin naiset. Ikäryhmittäin tarkasteltuna 18-29-vuoti-aista valtaosa (67 %) kokee muuttavansa melko todennäköisesti tai toden-näköisesti, kun kaikista seuraavista ikäluokista valtaosa ei koe muuttavansa. Suuralueiden välillä ei ole eroja muuttoaikeissa. Sen sijaan talotyyppien välillä on ero siten, että omakotitalossa asuvat kokevat muuttavansa epäto-dennäköisemmin kuin rivitalossa tai kerrostalossa asuvat.

Vantaan kaupunki tutki vuonna 2017 uusissa, keskimärin pienissä kerrosta-loissa asuvien muuttoaikeita. Vastanneista alle puolet koki asuvansa nykyi-sessä asunnossaan vielä viiden vuoden kuluttua. Muuttoaikeita lisäsivät etenkin kokemukset siitä, ettei asunto jousta tulevaisuuden tarpeisiin. (Vir-tanen, 2017.) Uusissa kerrostaloissa muuttovilkkaus on siis korkeampaa kuin mitä se on koko Vantaan osalta. Sekä vuonna 2017 tehdyssä selvityksessä että vuoden 2018 asukasbarometrissä vastaajilla on suuri toive asua omis-tusasunnossa.

”I like the area I live in currently (Jokiniemi). I’ll probably have to move to a bigger apartment in the upcoming months but I’ll try to stay in the same area as it is convenient to me in most life aspects.”

Vastaaja, 31

Toiveet tulevaisuuden asunnosta

Selkeä enemmistö vastaajista (74 %) haluaa asua tulevaisuudessa omistus-asunnossa. Vuokra-asunnossa haluaa asua 13 %, asumisoikeusasunnossa viisi prosenttia ja jossain muussa hallintamuodossa kahdeksan prosenttia vastaajista. Niistä vastaajista, jotka valitsivat ”joku muu hallintamuoto”, usea kirjoitti avokommentiksi haluavansa muuttaa jonkinlaiseen yhteisölliseen taloon. Kaikenikäiset toivovat omistusasunnossa asumista, eniten sitä toivoo 30-39-vuotiaiden ikäluokka (Kuva 17). Noin puolet vastaajista haluaisi asua tulevaisuudessa suunnilleen samankokoisessa asunnossa kuin nykyinen asunto. Viidennes haluaisi asua nykyistä pienemmässä asunnossa ja neljän-nes nykyistä suuremmassa asunnossa.

Asukasryhmistä vieraskieliset ja nuoret haluaisivat asua isommassa asun-nossa. Vieraskielisistä tätä toivoo 44 % ja 18-39-vuotiaista yli 54 prosenttia. Myös Aviapoliksen suuralueella asuvissa on enemmän vastaajia, jotka toivo-vat asuvansa suuremmassa asunnossa, kuin muilla suuralueilla.

Kuva 17. Millaisessa asunnossa hallintamuodoltaan haluaisitte tulevaisuudessa asua? Ikäryhmittäin (N yhteensä = 760).

22

Vastaajat, jotka tuntevat tai käyttävät osallistumis- ja vaikuttamis-kanavia, ovat tyytyväisimpiä osallistumis- ja vaikuttamismahdolli-suuksiinsa. Monelle vastaajalle tiedotus-, osallistumis- ja vaikuttamis-kanavat ovat vieraita. Tutuimpia kanavia vastaajille ovat kaupungin nettisivut sekä kaikkiin kotitalouksiin jaettava asukaslehti.

Vastaajista 23 % on melko tyytyväisiä tai tyytyväisiä osallistumis- ja vaikutta-mismahdollisuuksiinsa Vantaalla (Kuva 18). Valtaosa (61 %) on ”ei tyytymätön eikä tyytyväinen”. Toisaalta varsinaisesti tyytymättömiä vastaajia on vain vähän: melko tyytymättömiä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin on 12 % vastaajista ja tyytymättömiä 4 % vastaajista. Vaikuttamismahdolli-suuksiin omassa asuinkunnassa suhtaudutaan yleisestikin melko kriittisesti. Esimerkiksi vuoden 2016 ”Kaupunki ja kuntapalvelut” -tutkimuksen mukaan vantaalaisista 25 % koki, että vaikuttamisen mahdollisuudet ovat hoidettu asuinkunnassa hyvin. Tulos vastaa keskimääräistä tyytyväisyyttä (27 % kai-kista tutkimukseen osallistuneista kuntalaisista koki, että vaikuttamisen mah-dollisuudet ovat hoidettu hyvin asuinkunnassa).

Tikkurilan ja Aviapoliksen suuralueilla on hieman enemmän osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin tyytyväisiä kuin muilla suuralueilla. Naiset ovat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin hieman tyytyväisempiä kuin mie-het, tyytyväisyydessä ikäluokkien välillä sen sijaan ei ole tilastollisesti merkit-sevää eroa.

Eri tiedotus-, osallistumis- ja vaikuttamiskanavista vastaajille tutuimpia ovat Vantaa.fi -verkkosivut sekä asukaslehti. Keskimäärin kanavat ovat tutuimpia naisille ja vastaajille, jotka ovat yli 40-vuotiaita. Tietämys eri tiedotus-, osallis-tumis- ja vaikuttamiskanavista korreloi tyytyväisyyteen osallistumis- ja vaikut-tamismahdollisuuksista. Vastaajat, jotka tuntevat ja käyttävät kanavia, ovat tyytyväisempiä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiinsa kuin vastaajat, jotka eivät kanavia tunne tai käytä.

9. OsallistuminenAsukkailta kysyttiin avokysymyksellä mieluisinta tapaa osallistua ja vaikut-taa Vantaalla. Vastauksia saatiin 346. Vastaajista 41 % mainitsee mieluisam-maksi osallistumis- ja vaikuttamistavaksi jonkun sähköisen tavan, esimer-kiksi sähköiset kyselyt tai sosiaalisen median. Jonkun muun kuin sähköisen tavan (esimerkiksi asukasillat, paperiset kyselyt tai muut kasvokkaisen vai-kuttamisen tavat) mainitsee 26 % vastaajista. Kolmannes vastaajista kokee mieluisammaksi tavaksi sekä sähköiset että muunlaiset vaikuttamisen tavat. Monissa vastauksissa nostetaan esiin äänestäminen keskeisenä vaikuttami-sen tapana. Avokysymykseen saadut vastaukset kertovat siitä, että eri tyyp-pisille osallistumis- ja vaikuttamistavoille on tarvetta. Osa asukkaista kokee internetissä tapahtuvan osallistumisen olevan vaivattominta, mutta osalla ei edes ole internettiä kotona käytettävissä.

Kuva 18. Kuinka tyytyväinen olette kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin Vantaalla? (N = 754.)

23

Avokommenttien perusteella moni vastaaja kokee, ettei heillä ole aikaa hyö-dyntää osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia. Osalla ei ole halua osallistua tai vaikuttaa kaupungin toimintaan. Toisaalta moni toivoi avokommenteissa osallistumis- ja vaikuttamiskanavista lisää tietoa, esimerkiksi Asukaslehden kautta. Myös uusia ideoita osallistumis- ja vaikuttamistapoihin sekä yhteisöl-lisyyden kohentamiseen asuinalueella annettiin avokommenteissa.

“There should be more events and platforms which bring all different people together and

can interact with each other. There could be more intercultural events held by Vantaa and it should make it easy and for all

people from different cultures to take part and have access to such events.”

Vastaaja, 25

”Yleensä vastaan paperisiin kysymyksiin ja puhelimitse myös. Nettiä ei ole.”

Vastaaja, 80

”Nopea netin kautta tapahtuva vaikuttaminen on mieluisinta, kuten tämän kaltaiset kyselyt (ajanpuutteen vuoksi en juuri muuhun ehdi).”

Vastaaja, 46

”Sinänsä Vantaa tarjoaa aika hyvin vaikuttamismahdollisuuksia ja kansalaistoimintaa.

Mutta työssäkäyvä ja paljon harrastava ihminen ei ehdi eikä enää jaksakaan osallistua toimintaan, vaikka

se voisi kiinnostaakin.” Vastaaja, 44

”Olisi mukavaa, jos lähitalojen kanssa olisi jotain yhteistä toimintaa; avoimia ovia jne.

Mukavaa, että Vantaan kaupunki on kiinnostunut asukkaistaan. Kiitos!”

Vastaaja, 70

”Tietoa alueen rakentamisesta ja korjauksista tulisi saada helpommin, esim.

asukaslehdessä, tiedotteissa.”Vastaaja, 63

24

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vantaalaiset ovat keskimäärin tyytyväi-siä niin asuntoonsa, asuinalueeseensa kuin elämänlaatuunsa. Erot tyytyväi-syydessä eri väestöryhmien, asuinalueiden tai talotyyppien välillä ovat hyvin pieniä. Tulos on kaupungin kannalta erinomainen, sillä tyytymättömyys ei ole kasaantunut millekään tietylle alueelle tai tietylle väestöryhmälle. Vantaalai-silla asuinalueilla viihtyvyyttä luovat erityisesti hyvä sijainti, liikenneyhteydet, turvallisuus ja rauhallisuus, luonnonympäristö sekä palveluiden saatavuus. Asuntonsa ominaisuuksista vantaalaiset ovat erityisen tyytyväisiä asuntonsa kokoon, valoisuuteen sekä pohjaratkaisuun.

Keskimääräinen asumisaika nykyisellä asuinalueella on vantaalaisten vas-taajien osalta hieman pienempi kuin valtakunnallisesti. Vantaalle on kuitenkin rakentunut viime vuosina asuntoja ennätysmääriä ja samoin uusia asukkaita on muuttanut Vantaalle ennätyksellisen paljon. Uusien asuntojen ja asukkai-den suuri määrä selittänee keskimääräisen asumisajan kestoa. Kun muuttajia on ollut runsaasti, on moni kerennyt asua asunnossaan ja asuinalueellaan vasta hetken. Toisaalta vastaajissa on runsaasti myös pitkäaikaisia asuk-kaita, jotka ovat asuneet asunnossaan ja asuinalueellaan vuosikymmeniä. On tavoiteltavaa, että asukkaat viihtyvät asunnoissaan ja asuinalueillaan. Näin asuinalueille muodostuu sosiaalista kestävyyttä kuten asukkaiden pysy-vyyttä ja sosiaalisia kontakteja.

Tutkimuksessa nousee esiin vastaajien erilaiset asumispreferenssit. Osa asukkaista haluaa asua pientalossa luonnonläheisellä asuinalueella, osa viihtyy vilkkaammassa kaupunkiympäristössä kerrostaloasunnossa. Kerros-taloalueilla viihtyvyyttä luovat etenkin palvelujen saavutettavuus sekä hyvät joukkoliikenneyhteydet. Pientaloalueilla taas viihtyvyystekijät liittyvät oman asunnon mieleisyyteen sekä piha-alueiden viihtyisyyteen, rauhallisuuteen ja turvallisuuteen sekä luonnonympäristöön. Valtaosassa sekä kerrostalo- että pientaloalueista viihtyvyyttä luo rauhallisuus ja turvallisuus. Vastaajia yhdis-

10. Johtopäätöksettää halu asua omistusasunnossa sekä asua pitkäaikaisesti asunnossaan. Vantaalla on hyvät mahdollisuudet vastata näihin asumistoiveisiin, sillä Van-taalla on monenlaisia, erityyppisiä asuinalueita sekä asumismuotoja kau-punkimaisesta kerrostaloasumisesta omakotiasumiseen. Monipuolisten asui-nympäristöjen vaaliminen ja kehittäminen on myös tulevaisuudessa tärkeää.

Monen asukkaan toiveena on asuminen lähellä vehreyttä ja luontoa. Tulos on tullut ilmi myös aiemmissa tutkimuksissa. Lähiluonnon säilyttäminen kaupun-kirakennetta tiivistämällä on yksi Vantaan maa- ja asuntopoliittisten linjaus-ten päämääristä. Asukkaiden toiveet esimerkiksi lähiluonnon säilyttämisestä tukevat tätä periaatetta. Toisaalta täydennysrakentaminen herättää asuk-kaissa huolta Asukasbarometrin avovastausten perusteella. Monet vastaajat kokevat täydennysrakentamisen asuinalueellaan vievän tilaa vehreydeltä ja lähiluonnolta. Täydennysrakentamisen vaikutuksia viihtyvyyteen on syytä tarkastella vielä tätä selvitystä tarkemmin.

Vantaalaiset ovat keskimäärin hyvin tyytyväisiä moniin asuntonsa ominai-suuksiin, kuten asuntonsa kokoon ja pohjaratkaisuun. Jotta tyytyväisyys pysyy korkealla, tulee näiden ominaisuuksien laadun säilyminen varmistaa jatkossa esimerkiksi monipuolisen asuntotuotannon ja laadukkaan kaavoituk-sen keinoin. Muutamassa avokommentissa kerrottiin, kuinka uuden asunnon pohja ja liian pieni koko koetaan hankalaksi ja epäkäytännölliseksi. Monipuo-lisen huoneistotyyppijakauman sekä asuntotuotannon turvaamiseksi Van-taan kaupunki on vuodesta 2019 lähtien kirjannut maankäyttösopimuksiin ehdoiksi, että uusiin kerrostalokohteisiin saa rakentaa yksiöitä korkeintaan 30 % koko huoneistotyyppijakaumasta. Perheasuntoja tulee olla vähintään 30 % huoneistotyyppijakaumasta. Kokeilun tuloksia seurataan jatkossa.

Vastaajat eivät olleet ulko- ja piha-alueidensa viihtyvyyteen aivan yhtä tyyty-väisiä kuin moniin muihin asuntonsa ja asuinrakennuksensa ominaisuuksiin.

25

Ulko- ja piha-alueiden viihtyvyydestä huolehtiminen on keino, jolla voidaan tuoda vehreyttä osaksi asuinympäristöä ja kohentaa tyytyväisyyttä asu-miseen ja vaikuttaa viihtyvyyskokemuksiin. Luonnonympäristön merkitys on asukkaille kiistaton, vaikka urbaanin asumisen suosio on noussut. Erityisesti Kartanonkosken asuinalue sai avokommenteissa kiitosta viihtyisistä ja veh-reistä piha-alueista.

Asumisen kustannukset herättivät eriäviä mielipiteitä – osa on niihin tyyty-väinen ja osa tyytymätön. Kaupungistumisen myötä väestömäärä Vantaalla kasvaa ja asuntojen kysyntä pitää asuntojen hintoja ja vuokratasoa kor-kealla. Kaupunki on pyrkinyt vastaamaan asuntojen hintojen nousupaineisiin kasvattamalla asuntotuotannon määrää sekä esimerkiksi edellyttänyt ton-tinluovutuskilpailuissa osallistuvilta toimijoilta yleisiä markkinahintoja edulli-sempia omistusasuntoja. Vantaan kaupungin tavoitteena on myös monipuo-listaa asuntojen hallintamuotojakaumaa ja kannustaa erilaisiin asuntojen hallinta- ja omistusmuotoihin perinteisten vuokra- ja omistusasumisen lisäksi. Asumisen erilaiset välimallit, kuten asumisoikeusasuminen ja osuuskunta-asu-minen, voisivat mahdollisesti tuoda helpotusta kokemuksiin liian korkeista asumiskustannuksista. Haastetta asumisen eri mallien yleistymiseen saattaa aiheuttaa se, että Asukasbarometrin tulosten perusteella valtaosa asukkaista toivoo selkeästi asumista omistusasunnossa. Toisaalta tietoisuus eri asumisen vaihtoehdoista voi olla vähäistä. Tietoisuutta kohentamalla sekä välimallien yleistyessä on mahdollista, että asumisen eri mallit alkaisivat kiinnostamaan asukkaita uudella tavalla.

Vaikka asukastyytyväisyys on Vantaalla erittäin korkeaa, on toisaalta huo-mioitava muutamat taustamuuttujat, jotka lisäävät todennäköisyyttä tyyty-mättömyyteen. Yksin asuvat ovat tyytymättömämpiä elämänlaatuunsa ja vuokralla asuvat ovat tyytymättömämpiä asuntoonsa, asuinalueeseensa ja elämänlaatuunsa kuin muut vastaajat. On riskinä, että tulevaisuudessa tyy-tymättömyys kasaantuu voimakkaammin tietyille väestöryhmille. Yksin asu-villa ja vuokralla asuvilla saattaa olla enemmän haasteita edetä esimerkiksi asumisurallaan kuin muilla väestöryhmillä. Keinot, joilla voidaan vaikuttaa näiden asukkaiden tyytymättömyyteen ja elämäntilanteeseen liittyvät asun-topolitiikan lisäksi yleisiin sosiaalipolitiikan keinoihin.

Asukkaiden kertomat merkittävimmät viihtyvyys- ja toisaalta myös epäviihty-vyystekijät ovat pääosin hyvin konkreettisia asioita, jotka vaikuttavat heidän arkeensa. Esimerkiksi sujuvat joukkoliikenneyhteydet ja palvelujen saatavuus helpottavat arkea. Turvallisuus ja rauhallisuus ovat tekijöitä, jotka luovat viih-tyvyyttä, merkityksellisyyttä ja pysyvyyttä asuinalueille yhteiskunnallisella tasolla. Turvallisuutta ja rauhallisuutta luo muun muassa alueen sosiaalinen kestävyys. Asukkaiden sitoutumista asuinalueeseensa voidaan tukea kaupun-kisuunnittelun keinoin esimerkiksi järjestämällä asukastiloja, jotka mahdollis-tavat asukkaiden kohtaamisen ja harrastamisen sekä järjestämällä tapahtu-mia. Yhteisölliset tilat ovat monille asukkaille vielä melko tuntematon käsite Asukasbarometrin tulosten perusteella, mutta muutama vastaaja tunnisti yhteisöllisen oleskelutilan merkityksen ja tarpeen asuinalueelleen avokom-menteissa.

Toive monipuolisista palveluista saattaa kertoa uudenlaisesta urbaanista elä-mäntyylistä, jossa vapaa-aikaa vietetään myös runsaasti kodin ulkopuolella. Palvelujen puutteeseen voidaan vastata täydennysrakentamalla, sillä asu-kaspohja mahdollistaa monipuolisemmat palvelut. Myös kaupungin sisäiseen toimintaan ja yhteistyöhön on syytä kiinnittää huomiota palvelujen tarvetta pohtiessa ja palvelutarjonnan edellytyksiä luodessa. Parkkipaikkojen puute nousee esiin olennaisena asuinalueen epäviihtyvyystekijänä. Tulos on haas-tava, sillä parkkipaikat vievät tilaa muilta kaupungin toiminnoilta, kuten pal-veluilta, asumiselta ja virkistysalueilta. Kaupungilla on ollut käytössä pysä-köintinormikokeilu, jossa useilla asemanseuduilla rakennuttajat ovat voineet rakentaa vähemmän autopaikkoja kaavamääräyksistä poiketen. Kokeilu on edesauttanut asuntorakentamisen kasvua Vantaalla, mutta asukkaiden palautteen perusteella on syytä pohtia pysäköintinormin oikeaa mitoitusta.

Liikenneyhteyksiin ollaan Vantaalla tyytyväisiä. Erityisesti Kehäradan var-rella asuvat ovat tyytyväisiä asuinalueensa liikenneyhteyksiin sekä sijain-tiin. Tulos kertoo siitä, että radan varrella on potentiaalia asuntorakentami-selle. Radanvarsien hyödyntäminen on osa Vantaan yleiskaavan tavoitteita ja siten Asukasbarometrin tulokset tukevat yleiskaavaa. Liikenneyhteyksien kehittämiseen annettiin Asukasbarometrissa runsaasti myös kehitysideoita.

26

Osaan toiveista on vastattu jo kaavoituksen ja liikennesuunnittelun keinoilla. Esimerkiksi Vantaan ratikkaa suunnitellaan vastaamaan tarpeisiin sujuvam-masta poikittaisliikenteestä.

Asukasbarometrissä annetut kommentit liikenteen sujuvoittamiseksi on toi-mitettu kaupungin liikennesuunnittelun ja kuntatekniikan asiantuntijoiden tietoon.

Tyytyväisyys osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin ei ole yhtä korkeaa kuin tyytyväisyys asumiseen ja asuinalueeseen. Ne vastaajat, jotka tunsivat tiedotus-, osallistumis- ja vaikuttamiskanavia olivat merkitsevästi tyytyväi-sempiä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiinsa kaupungissa. Tyytyväi-syyttä voi siis nostaa tiedottamalla asukkaille tiedotus-, osallistumis- ja vai-kuttamiskanavista. Tulosten perusteella on myös selkeää, että kaupungin on järjestettävä monipuolisia osallistumis- ja vaikuttamiskanavia. Osalle on tär-keää saada vaikuttaa nopealla tavalla Internetissä, osa taas haluaa ehdotto-masti vaikuttaa osallistumalla kasvokkaiseen vuorovaikutustilanteeseen.

Asukasbarometri 2018 -tutkimustuloksissa nousee esiin tekijöitä, joihin huo-miota kiinnittämällä vantaalaisten tyytyväisyyttä ja viihtyvyyttä on mahdol-lista nostaa. Asukkaat toivovat asuinalueelleen lisää palveluita, parkkipaikkoja sekä vehreyttä. Osassa asuinalueista koetaan, että huono maine aiheuttaa epäviihtyvyyttä. Osallistumis- ja vaikuttamiskanavista toivotaan enemmän tietoa. Asumismuotojen monipuolisuutta varmistamalla pystytään tarjoa-maan erilaisille asukkaille mieluista asumista ja elämistä Vantaalla. Kaupunki saa kiitosta sijainnistaan, liikenneyhteyksistään, rauhallisuudestaan ja tur-vallisuudestaan sekä luonnonympäristöstään. Asukasbarometrityöskentelyn tavoitteena on, että asukkaiden toiveet otettaisiin huomioon kaupungin palve-lujen, toiminnan ja kaupunkiympäristön suunnittelussa. Tutkimuksen tuloksia on jalkautettu työpajatyöskentelyn kautta organisaation eri tasoille. Tutkimus toteutetaan seuraavan kerran 2021, jolloin tavoitteena on, että tyytyväisyys on kohentunut entisestään.

27

Ala-Mantila, S. (2019.) Muuttoliike Vantaalla 20018-2017 – Ketkä tulevat, ketkä lähtevät? Vantaan kaupungin julkaisu.

Ala-Mantila, S. (2018.) Asunnot ja asuinolot Vantaalla. Vantaan kaupungin tilastokatsaus 6/2018.

Kaupunki- ja kuntapalvelututkimus. (2016.) FCG Konsultointi Oy:n tutkimusraportti.

Strandell, A. (2017.) Asukasbarometri 2016 – Kysely kaupunkimaisista ympäristöistä. Suomen ympäristökeskuksen raportteja.

Tilastokeskus (2017). StatFin -tilastotietokannat. Viitattu 13.5.2019. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/

Vantaan tulevaisuuskuvat – Kaupunkilaisten näkemyksiä strategiatyöhön. (2017.) Vantaan kaupungin julkaisu.

Vantaan valtuustokauden strategia 2018-2021.

Virtanen, E. (2017.) Asumiskokemuksia uusista vantaalaisista kerrostaloasunnoista ja -alueista. Vantaan kaupungin julkaisu.

Lähteet

28

LIITE: Vantaan asukasbarometri 2018 -kysymykset

29

30

31