1

Vantaanjoen varrelta

Pertti Viitanen Vantaan Rotaryklubi

Joen lähtöpaikka

Vantaanjoki lähtee Vantaan

kylästä Lallu- ja Erkylänjärvistä.

Pääuoman kokonaispituus on

99,1 km. Viipymä eli veden matka

Erkylänjärvestä Suomenlahteen

kestää 11 vrk.

Erkylänjärvi

2

Kartta: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vantaanjoki on Vantaan kylässä kapea valtaoja. Kuva: Helsingin Sanomat

Vantaanjoen vesistöalue

Matkallaan mereen Vantaanjoki

virtaa kuudessa kunnassa,

mutta sen valuma-alueeseen

kuuluu lisäksi kahdeksan

muuta kuntaa tai niiden osaa.

Valuma-alueen pinta-ala on

1 686 km² eli ½ % maamme

pinta-alasta, mutta asukkaita

on yli miljoona eli noin 20 %

Suomen väestöstä.

Maa-alasta on metsää puolet,

peltoa 1/4 ja taajamia 1/6.

3

Kartta: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Alueen varhaisasutus

Kivikaudella (5000 – 1000 eaa)

vesistöalueella asuttiin vain

joen suupuolen rannoilla.

Väki oli pyyntikulttuurin

harrastajia. He hankkivat riistaa

sekä maalta että vesiltä,

kohteina hylkeet ja kalat.

Alueen pohjoisosat pysyivät

asumattomina erämaina vielä

satoja vuosia.

Tunnetut esihistorialliset

asuinpaikat.

4

Kartta: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Asumaton erämaa

Vantaanjoen nimi

1300-luvulta alkaen muutti Hämeestä

alueen pohjoisosaan uudisasukkaita.

Hausjärven kappelin eteläisin kylä ja

joki saivat nimen Vantaa, sillä ne

sijaitsivat Hämeestä katsoen Vanajan

takana.

1100-1200-luvuilla tuli Ruotsin

Hälsinglandista asukkaita alueen

eteläosiin, joka sai nimen Ny land.

Joelle annettiin nimi Helsinge å, sen

koskelle Helsinge fors. Vielä 1800-

luvulla he käyttivät joesta vanhaa

nimeä uuden Vanda å –nimen rinnalla.

Ruotsalaisten ja hämäläisten välimaa

säilyi pitkään eränkäyntialueena.

Kartta: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Nimilähde:

Helsingin kadunnimet. Helsingin kaupungin julkaisuja no 24.

Vesistöalueen kylät 1560-

luvulla talolukuineen.

Eränkäyntialue

5

Helsingen pitäjästä on varhaisin

asiakirjamaininta kuningas Maunu

Eerikinpojan päätöksessä 15.5.1351; sitä

pidetään pitäjämme syntymäpäivänä.

Päätös antoi Padisen luostarin munkeille

oikeuden kalastaa Vantaanjoen koskissa.

Vuonna 1550 Kustaa Vaasa perusti

Tallinnan kilpailijaksi jokisuuhun Forsbyn

(Koskelan) kylään kaupungin, joka kosken

mukaan sai nimen Helsingfors.

Helsingen pitäjä

6

Kuvat: http://www.google.fi

Padisen luostari.

7

Vesistön käyttöhistoriaa

Ihminen on vaikuttanut jokeen

vuosisatoja: uomaa on perattu uittoa

varten ja koskia padottu mm. myllyjen

ja sahojen tarpeisiin.

V. 1876 aloitettiin veden pumppaus

Vantaanjoesta Helsingin keskustaan.

1900-luvun alussa joen veden laatu

alkoi jo heiketä ja 1950-luvulla joki oli

lähinnä jätevesien purkutie.

V. 1982 valmistui Päijänne-tunneli ja

vedenotto Vantaanjoesta loppui.

Kuitenkin joki on yhä edelleen tärkeä

varavesilähde, sillä tunnelin

huoltoaikoina (viimeksi v. 2008) joesta

otetaan raakavesi.

Päijänne-tunneli

Päijänne-tunneli takaa Helsingin seudun

väestölle riittävästi hyvää raakavettä.

Joen kuormittajat

Vantaanjoen suurimmat

pistekuormittajat ovat

yhdyskuntien ja teollisuuden

jätevesipuhdistamot.

Normaalioloissa ongelmia ei ole,

mutta toisinaan saattaa

puhdistamoista äkillisesti

purkautua jokeen suuria

jätevesimääriä.

Hajakuormitus kertyy hitaasti.

Sitä aiheuttavat ravinteiden ja

kiintoaineksen karkaaminen

pelloilta sekä haja-asutuksen

viemärivedet.

8 Kuva: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry.

Tilanne 1970-luvulla

Huonoimmillaan jokiveden

laatutaso oli 1950-luvun lopulla.

1970-luvulla joen pääosa oli

käyttökelpoisuudeltaan vain

VÄLTTÄVÄÄ, mutta jäteveden

purkupaikkojen jälkeen tosi

HUONO.

Vain muutama jokiosuus oli

tasoa TYYDYTTÄVÄ tai HYVÄ.

Vain kaksi länsiosan järveä oli

tasoa ERINOMAINEN.

9 Kartta: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry.

Jäteveden ylivuodot

Joen pahimmat saastuttajat

ovat yläjuoksulla Riihimäki,

Nurmijärvi ja Hyvinkää.

Vuosittain pääsee niiden

jätevedenpuhdistamoista

jokeen jopa käsittelemätöntä

jätevettä.

Riihimäellä pääsyynä on

sekaviemäröinti: jätevedet ja

hulevedet eivät aina mahdu

samoihin putkiin. Nurmijärvellä

pumppaamoiden teho ei riitä.

Joessa jäteveden osuus

vaihtelee 0,1 – 9,8 %. Puhtaat

järvet laimentavat saasteita.

Kuvat: Helsingin Sanomat 30.4.2011

10

11

Lähteet: Helsingin Sanomat, Vantaan Sanomat ja Aamuposti.

Tilanne kohentuu -- hitaasti

Jäteveden ylivuodot syntyvät Riihimäellä lumen sulamisesta, kesällä

rankkasateista tai puhdistamon laiterikosta. Ilmastonmuutoksen myötä

sateiden ja sään ääri-ilmiöiden odotetaan yleistyvän ja lisäävän

jätevesipäästöjä.

Ylivuotoja vähentää jätevesiverkon saneeraus, hulevesien ohjaus omaan

putkistoonsa. Se vähentää puhdistamolle johdettavien sadevesien määrää

ja vähentää tulva-aikojen ylivuotoja.

Riihimäellä on käynnissä myös jätevedenpuhdistamon saneerauksen

suunnittelu. Vuosille 2013-14 ajoittuva saneeraus vähentää merkittävästi

ylivuotoja.

Riihimäellä on sekaviemäreitä 70 km,

joista vuosittain saneerataan noin 2 km

erillisviemäreiksi. Työ kestää siis vielä

pitkään.

Lähde: Jarmo Rämö, Riihimäen Vesi. Kuva: YLE / Miki Wallenius 2011

12

13

Suojeluhanke vireillä

Helsingin Seudun ympäristöpalvelut

(HSY) käynnistää yhteistyöhankkeita

jätevesien ylivuotojen estämiseksi.

Mukana ovat alueen vesihuoltolaitokset

ja Vantaanjoen ja Helsingin seudun

vesiensuojeluyhdistys ry.

Kustannusarvio on 1,35 milj. euroa.

Hankkeeseen on saatu tukea

Maakuntien kehittämisrahastosta.

Rahoitusta haetaan myös Euroopan

aluekehitysrahastosta.

Lähde Helsingin Sanomat 20.11.2011, Vartti 15.12.2011

.

Kuva: Powerman Oy

Lähde Jorma Niemi, Vesitalous 5 / 2011.

(N = havaintomäärä)

Suuret kiintoainemäärät ovat ominaisia savikkomaiden läpi virtaavalle

joelle. Vantaanjoen mukana kulkee Suomenlahteen 27 000 tn/v

kiintoainetta.

Uimakelpoisuutta heikentävät ajoittain viemärivesistä peräisin olevat

ulosteperäiset bakteerit (fekaaliset enterokokit).

Parannettavaa riittää

14

Tervehtymistä tapahtunut

Fosforin ja ammoniumtypen

pitoisuudet ovat laskeneet selvästi

1960-luvulta lähtien.

Sen sijaan typen määrä on

vähentynyt hitaammin.

Nykyisin jokeen kohdistuvasta

fosforin kuormituksesta peltojen

osuus on noin 60 % ja typen

kuormituksesta noin 45 %.

Lähde Asko Sarkola 2007

15

Hajakuormitus

Vantaanjoki virtaa vehmaiden

peltomaisemien halki. Jokea

kuormittavat maataloudesta ja haja-

asutuksesta tuleva hajakuormitus.

Eroosiota lisää siirtyminen

karjataloudesta peltoviljelyyn, jolloin

kasvipeitteisyys vähentyy.

Metsien käsittelyssä yleistynyt

kantojen raivaus avohakkuilta

vaikuttanee samoin. Kuva: Pentti Knuutila / Vantaan kaupunki

Puhtaanakin

Vantaanjoen vesi

on runsaan kiinto-

aineksen vuoksi

savisameaa.

Kuva Pertti Viitanen

16

Vantaanjoen käyttökelpoisuus 1970- ja 2000-luvuilla

17 Kartat: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry ja Uudenmaan ympäristökeskus

Tulvat Joen korkeusero mereen on 111 m,

joten noin 100 km pitkä joki viettää

vain metrin kilometriä kohden.

Vantaanjoki on tulvaherkkä, koska

kuivatusten takia virtausta tasaavia

järviä ja soita on vähän.

Riihimäen keskus on Vantaanjoen

pahin tulvariskialue. Tulviminen voi

vaikuttaa 2 800 riihimäkeläisen

turvallisuuteen.

18

Vantaanjoen suurtulva v. 2004 aiheutti Riihimäellä

yli miljoonan euron vahingot. Tulva nosti

pintaveden vedenottamoon ja sai jäteveden-

puhdistamon kapasiteetin ylittymään, jolloin

puhdistamatonta jätevettä pääsi Vantaanjokeen.

Yläkuva Kari Rantakokko, alakuva YLE / Jani Arstio.

Vesistön säännöstely

Helsingin kaupunki sai 1950-luvulla

luvan säännöstellä Vantaanjoen

latvajärviä raakaveden saannin

turvaamiseksi.

Järvien vedenpinta lasketaan

matalalle ennen lumien sulamista

maalis-huhtikuussa, jotta sulamis-

vesille jää tilaa. Vedenpinta

pidetään kesällä ylärajalla, mutta

lasketaan ennen syyssateita taas

alarajalle.

Säännöstelyllä on kohotettu joen

keskialivirtaamaa tasosta 1,3 m³/s

(1931-60) tasolle 2 m³/s (1961-75).

19

Keskivirtaaman vaihtelu säännöstelyn

aikana v. 1959-1999 Myllymäen

(Vantaankosken) mittausasemalla. Lähde: Maa ja Vesi Oy, 2001.

20

Tulvien ennakointi

Vesistöalueen vedenkorkeuden

säännöstely on tähän asti

perustunut lähinnä kalenteriin.

Nyt suunnitellaan tulva-

ennusteesiin perustuvaa

järjestelmää. Ennusteet laaditaan

ELY-keskuksen eri puolilla

vesistöä automaattilaittein

keräämien tietojen pohjalta.

Tietoja saadaan useita kertoja

päivässä, joten tilannetta voidaan

seurata lähes reaaliaikaisesti.

ELY-keskuksen mittauspisteet

Vantaanjoen vesistöalueella.

Vantaankosken (Myllymäen) mittauspisteen sijainti

21

22

Vantaankosken kevään 2013 tulvaennuste per 8.4.2013

Vedenkorkeuden maksimin ajankohta on 26.4. - 29.4.

Vedenpinnan maksimikorkeus on 25.72 m. Maksimivedenkorkeus on (90 % todennäk.) välillä 25,09 – 26,11 m.

Vahinkoraja on 25,65 m.

23

Virtaamat

Säännöstelytoimista huolimatta

joen vedenkorkeuden ja virtaamien

muutokset ovat edelleen nopeita.

Tänä syksynä runsaat syyssateet

nostivat pinnan tulvakorkeuksiin ja

virtaamat kasvoivat suuremmiksi

kuin kevättulvien aikana.

Vantaankosken virtaamahuippu oli

joulukuussa 2011 noin 95 m3/s.

Kosken virtaaman tähänastinen

ennätyslukema 288 m3/s mitattiin

3.5.1966. Silloin oli Kuninkaantien

silta lähellä sortua.

Vantaankoski joulukuussa 2011. Kuva Pertti Viitanen

Joen muita koskia

Vantaanjoen pääuomassa lasketaan olevan 45

eri suuruista koskea. Monet kosket hävisivät

aikanaan perkauksien yhteydessä tai käsiteltiin

muita tarpeita varten.

24

Kunnostetut Nurmijärven

Nukarinkoski ja Myllykoski

Kuvat Pertti Viitanen

htt

p:/

/ww

w.v

an

taa

njo

ki.co

m/k

art

at.

htm

25

Koskien kunnostusta

Viime vuosikymmeninä moni koski on entistetty lähes luonnontilaan:

1987 Keravanjoki Vantaa Kirkonkylänkoski, koskikunnostus

1996 Keravanjoki Vantaa Tikkurilankoski, kalaporras

1997 Vantaanjoki Nurmijärvi Mylly- ja Nukarinkoski, patojen purku, koskikunnostus

1998 Vantaanjoki Hyvinkää Hyvinkään koskialueet, koskikunnostus

1998 Vantaanjoki Vantaa Vantaankoski-Mustakoski, kalaväylä ja koskikunnostus

2003 Vantaanjoki Nurmijärvi Koirasuolenoja, koskikunnostus

2004 Vantaanjoki Vantaa Königstedtin koski, koskikunnostus

2005 Keravanjoki Hyvinkää 8 koskialuetta, koskikunnostus

2006 Keravanjoki Hyvinkää Koskenmaa/Kaukas, kalatiet

Kuvat Pertti Viitanen Vantaankoskea kunnostettiin 1998-1999.

Vantaanjoen kalasto

Vantaanjoen koko vesistöalueella – järvet

mukaan lukien - on havaittu yli 30 kalalajia.

Itse joesta löytyi v. 2006 sähkökalastuksella

30:sta koekohteesta 17 kalalajia.

Kaavio osoittaa, monellako koealalla 30:sta

kutakin kalalajia tavattiin.

Kalanäytteiden keruuta sähkökalastuksella.

Yleisimmät kalalajit ovat pienet pohjakalat törö ja kivisimppu

26

Taimen palaamassa takaisin

Taimenia on kaksi kantaa: paikalliset

purotaimenet (tammukat) ja

merivaelluksen tekevät meritaimenet.

Meritaimen on Itämeren alueella

äärimmäisen uhanalainen, sillä padot ja

kuormitus lähes tuhosivat alkuperäiset

taimenkannat.

Tutkimusten mukaan Suomenlahden

alueen meritaimenkanta voidaan elvyttää

tehokkaimmin juuri Vantaanjoessa.

Jokea on kunnostettu yli 10 vuotta ja työn

tuloksena taimenen lisääntymisalue on

laajennut Vantaankoskelta (17 km

merestä) Riihimäelle (yli 80 km merestä).

Joen rakenteen puolesta taimenilla on

taas kohtuulliset elämisen edellytykset.

Purotaimen

Syksyllä 2011 tuli taimenista runsaasti

kutuhavaintoja. Kutupaikkoja ovat

koskenniskat, joissa on karkeata soraa

ja tasainen virtaus. Kuva Virho / Kari Stenholm.

27

28

Vantaankoski

Vantaankosken ympäristö on ollut

asuttuna jo esihistoriallisella ajalla.

1500-luvulla koskelle perustettiin kylien

yhteismyllyjä ja syntyi Myllymäen kylä.

1830-luvulla käynnistyi ruukkitoiminta ja

malminjalostus.

1890-luvulla Vantaankoskella oli

merkittävä teollisuusalue; siellä oli myllyn

ja ruukin lisäksi saha, huovutuslaitos,

trasselitehdas, hopeasulatto ja viimeksi

Dahlforsin viilatehdas. Se jatkoi tuotantoa

1960-luvulle saakka.

Vanha Kuninkaantie ylittää Vantaanjoen

Vantaankoskella.

Vantaankoski Myllymäen kylässä ennen

Vantaankosken ruukin perustamista.

Karttamainen piirros on vuodelta 1833. Valtionarkisto.

Vantaankosken partaalla Vanhan viilatehtaan restauroiduissa

tiloissa toimii nykyisin tilausravintola Kuninkaan Lohet.

Kuva Pertti Viitanen 2011

29

30

Hirvijärvi, Vantaanjoen läntinen latvajärvi

Loppi

Riihimäki

Hyvinkää

31

Pinta-ala 430 ha (pituus 3,5, leveys 2 km), rantaviivaa noin 17 km.

Valuma-alue on noin 27,2 km2, josta 2/3 on metsän peitossa.

Syvä järvi

Hirvijärvi on kalliorantainen sekä kirkas- ja kylmävetinen.

Se on koko vesistöalueen syvin järvi. Keskisyvyys on 14 m, mutta

suurimmat syvyydet lienevät yli 50 m.

Tärkeimpiä saaliskaloja muikku, siika, kuha ahven ja hauki.

32

Syvyyskartta

Mittaustiedot Helsingin Vesi Oy,

piirros Veli-Matti Viitanen

33

Seudun yhdistetty maaperä- ja topografinen reliefikartta kuvaa alueen

pinnanmuodostuksen vaihtelevuutta.

Hirvijärven eteläpuolta reunustaa 1 880 milj. vuoden ikäinen Kytäjän

gabromassiivi.

Gabro on raskas kivilaji, joka sisältää rautapitoista magnetiittia, mikä

näkyy seudun aeromagneettisesta matalalentokartasta.

Magnetiitin aiheuttaa magnetismi ja siten voimakkaita kompassihäiriöitä.

34

Aeromagneettinen

matalalentokartta

Kytäjän seudusta.

Kuva Geologian tutkimuskeskus

HIRVIJÄRVI

35

Pintaa syvemmältä

Hirvijärven eteläpuolella ilmenee

voimakas positiivinen painovoiman

poikkeama, anomalia. Sen

perusteella päätellään, että Kytäjän

gabromassiivin juuret ulottuvat

Hirvijärven kohdalla noin 12 km:n

syvyyteen.

Raskaan kivilajin johdosta Maan

vetovoiman kiihtyvyys (painovoima)

on poikkeama-alueella suurempi kuin

ympäristössä (ero 30 milligalia).

Hirvijärven seudun painovoimakartta

(Bouguer- anomalia). Kuva Geodeettinen laitos / S. Elo 1996.

Painovoimakartan länsi-itäsuuntaisesta

profiilista tehty tulkinta gabromassiivin

syvyysulottuvuudesta. Kuva Geofysiikan laitos / R. Puranen 1971.

Vesistöalueen helmi

Hirvijärvi on toinen koko vesistöalueen laatutasoltaan erinomaisista

järvistä.

Veden puskurointikyky happamoitumista vastaan on hyvä ja vesi vain

lievästi humuspitoista.

Järven ravinnetilanne on toistaiseksi pysynyt melko tasaisena ja karulle

järvelle ominaisella tasolla.

Kokonaisfosforipitoisuus on kesällä karuille järville tyypillinen 7 µg/l,

mutta veden levämäärää kuvaava a-klorofyllipitoisuus on viime vuosina

noussut lievästi. Järvi on ympäristöhallinnon seurannassa.

36

Latvajärvien laatutasoa verrattaessa

erinomaiselle tasolle yltävät vain

Hirvijärvi ja laskujoeton Sääksjärvi.

Vantaanjoen ja Helsingin Seudun vesiensuojeluyhdistys ry

37

Sinilevien torjuntaa

Viime vuosina Hirvijärvessäkin

ilmenneiden sinileväkukintojen

johdosta Hirvijärven Suojelu-

yhdistys päätti selvityttää ilmiön

syyt ja suunnitella korjaustoimet.

V. 2011 otettiin kuukausittain

järveen laskevista 12 ojasta

näytteet, joista analysoitiin mm.

typen, fosforin ja kiintoaineen

määrä sekä selvitettiin asutuksen

tuottama kuormitus.

Myös alueen maankäyttö kartoitetaan ja määritetään ulkoista kuormitusta

hillitsevät toimet. Yhteenvetona laaditaan järven ravinnetase.

Kesällä 2012 julkistettavaa loppuraporttia käytetään alueen väestön

ympäristötiedon lisäämiseen, tavoitteena järven tilan säilyttäminen edelleen

erinomaisena.

Näytteenottopaikat

38

Hirvijärven luusua,

josta vedet lähtevät kohti Vantaanjokea

LOPPU