VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY · 2013. 7. 26. · Vlioja-Kuonanjoki 53.082 53.083 Haapajrvi, Pyhjrvi Koivulanneva Vapo Oy PSY 26/05/2, 12.5.2005 31.12.10 laskuoja-metsoja-Sarjanoja-Malisjoki

KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012

16WWE0966 25.7.2013

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2012

1

Copyright © Pöyry Finland Oy

Vapo Oy, Kanteleen Voima Oy ja Kokkolan Power Oy Kalajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 Sisältö

1 JOHDANTO ...................................................................................................................... 1

2 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS ............................................................................... 1

2.1 Ekologinen tila ..................................................................................................................... 3

3 TARKKAILUVELVOITTEET......................................................................................... 4

4 SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET ......................................................... 5

5 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU ............................................................................ 8

5.1 Kesäajan tarkkailu................................................................................................................ 8 5.2 Kuntoonpanovaiheen tarkkailu ........................................................................................... 11 5.3 Ympärivuotinen tarkkailu .................................................................................................. 13

VESISTÖTARKKAILU ............................................................................................................... 19

5.5 Tarkkailun toteutus ............................................................................................................ 19 5.6 Tarkkailun tulokset ............................................................................................................ 19

6 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ ...................... 21

7 YHTEENVETO ............................................................................................................... 22

VIITTEET ..................................................................................................................................... 23

Liitteet Liite 1 Turvetuotantoalueiden sijainti Kalajoen vesistöalueella Liite 2 Vapo Oy:n Kalajoen soiden purkureitit ja vesistötarkkailupisteet Liite 3 Turvetuotantoalueiden pinta-alat ja vuosipäästöt Kalajoen vesistöalueella v.

2012

Liite 4 Päästötarkkailun tulokset vuonna 2012 Liite 5 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailun tulokset vuonna 2012 Liite 6 Vesistötarkkailutulokset vuonna 2012 Pohjakartta-aineisto. Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1.0, 1.5.2012 Pöyry Finland Oy Virpi Ervasti, Ins.(AMK) Lotta Lehtinen, MMM Yhteystiedot

2


PL 20, Tutkijantie 2 A 90590 OULU puh. 010 33280 sähköposti [email protected] www.poyry.fi

1


1 JOHDANTO Vapo Oy:n Kalajoen vesistöalueen kaikkien turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailutulokset on raportoitu vuodesta 2010 alkaen samassa tarkkailuraportis-sa. Vuoden 2012 toukokuussa osa Vapo Oy:n turvetuotantoalueista siirtyi Kanteleen Voima Oy:n omistukseen. Tässä raportissa on esitetty Vapo Oy:n ja Kanteleen Voima Oy:n vuoden 2012 tarkkailutulokset. Kalajoen turvetuotantoalueille on laadittu tarkkailuohjelma vuosille 2012–2018 (Pöyry Finland Oy 2012). Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 11.12.2012 (POPELY/405/07.00/2012, 11.12.2012) ja Kainuun ELY-keskus (838/5723-2012, 16.1.2013) ovat kirjeillään hyväksyneet Kalajoen vesistöalueella sijaitsevien Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkai-lun tietyin muutoksin ja tarkennuksin. Viime vaiheessa tarkkailuohjelmaan lisättiin myös Kokkola Power Oy:n Puronnevan tarkkailu. Kanteleen Voima Oy:n Settijoen va-luma-alueella sijaitsevan Lamminnevan tarkkailu toteutetaan erillisen ohjelman (Kante-leen Voima Oy 2010) mukaan ja raportoidaan erikseen (Pöyry Finland Oy 2013a) yh-dessä läheisen Konepalvelu Honkalan Multakaarronnevan kanssa.

Pohjois-Pohjanmaalla on lisäksi toteutettu turvetuotantoalueiden vuosipäästötarkkailua, jossa tarkkailukohteena ovat kuntoonpanosuot sekä erikseen sovittavat tuotantovaiheen ympärivuotiset tarkkailusuot. Siinä Kalajoen vesistöalueella oli yksi ympärivuotinen tarkkailukohde, tuotantovaiheessa oleva Hankilanneva. Lisäksi Kalajoella tehtiin ympä-rivuotista velvoitetarkkailua Vasamannevalla ja Tuppurannevalla. Tässä raportissa on esitetty kootusti Vapo Oy:n ja Kanteleen Voima Oy:n Kalajoen tarkkailusoiden tulok-set. Ympärivuotinen ja kuntoonpanonaikainen tarkkailuaineisto on raportoitu myös Poh-jois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 2013b). Tuotannonaikaista vesistötarkkailua tehtiin Vapo Oy:n Vasamanevan, ja kuntoonpanon aikaista Kanteleen Voima Oy:n Lonkerinnevan lähivesistöissä. Kalajoen vesistöalueen muilla tarkkailuvelvollisilla kuormittajilla (taajamat, teollisuus ja kaksi Turveruukki Oy:n ja Turvejetti Oy:n turvesuota) on erillinen tarkkailuohjelma vuosille 2006–2012 (PSV-Maa ja Vesi Oy 2005) ja lisäksi alueella on yksittäisiä mui-den turvetuottajien tarkkailuja.

2 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS Kalajoki saa alkunsa Reisjärven kunnasta Suomenselän vedenjakaja-alueelta, missä si-jaitsevat Reisjärvi, Vuohtojärvi ja Kiljanjärvi. Valuma-alueen pinta-ala on 4 247 km2 ja järvisyys 1,8 %. Jokiuoman pituus on 130 km ja kokonaisputous 114 m. Kalajoki laskee Perämereen Kalajoen kaupungin edustalla. Kalajoen suurin sivuhaara on Vääräjoki, jo-ka yhtyy pääuomaan noin yhdeksän kilometrin päässä jokisuulta. Vääräjoen alaosalta Perämereen laskeva Siiponjoki muodostaa Kalajoen vesistön toisen purkautumiskohdan Perämereen. Muita huomattavia sivujokia ovat Nivalan kohdalla Pidisjärveen laskeva Malisjoki, Haapajärven alapuolelle laskeva Settijoki sekä Hautaperän tekoaltaaseen las-kevat Kuonanjoki, Hinkuanjoki, Lohijoki ja Kalajanjoki. Kalajoki on yläosaltaan voimakkaasti säännöstely vesistö. Alueella tehdyt huomatta-vimmat vesistöjärjestelyt ovat Kalajoen keskiosan perkaukset, Hautaperän tekoaltaan sekä neljän voimalaitoksen rakentaminen. Kalajoen vesistöalueella sijaitsee kaikkiaan yhdeksän säännösteltyä järveä tai tekojärveä. (Kuva 1, Pohjois-Pohjanmaan ympäristö-

2


keskus 2008). Kooltaan merkittävin tekojärvistä on Haapajärvellä sijaitseva Hautaperän tekojärvi, jonka säännöstelyväli on 11,50 m. Korpisen, Iso-Juurikan, Kiljanjärven ja Reis-Vuohtojärven vedet on käännetty virtaamaan Kalajanjoen täyttökanavaa pitkin Hautaperään. Em. järvien säännöstelyvälit ovat vastaavasti 4,50 m, 2,80 m, 1,95 m ja 1,40 m. Myös Kuonanjärven, jonka säännöstelyväli on 2,05 m, vedet ohjataan Kuonan-joen täyttökanavan kautta Hautaperään. Kuonanjärvi sijaitsee alle 1 km:n päässä Jouttenisennevasta ja myös Vittouvennevan turvetuotantoalueen vedet laskevat Kuonanjärveen. Hautaperästä vedet juoksutetaan Hinkuan voimalaitoksen kautta Haapajärveen, jonka säännöstelyväli on 1,00 m. Kala-janjoen ja Kuonanjoen vedet voidaan tarvittaessa ohjata Jalkakosken ja Haittaperän säännöstelypatojen kautta suoraan Haapajärveen. Haapajärvestä Kalajoki laskee Oksa-van voimalaitoksen ja Jämsänkosken säännöstelypadon kautta Pidisjärveen (säännöste-lyväli 1,50 m), josta edelleen Padingin ja Hamarin voimalaitosten ja säännöstelypatojen kautta Perämereen. Settijoen vedet on käännetty Oksavan voimalaitoksen ja Jämsänkos-ken säännöstelypadon yläpuolelle. Settijoen yläosalla sijaitsevaa Settijärven tekojärveä säännöstellään luusuan padon kautta säännöstelyvälin ollessa 2,50 m. Kuusaanjärven kautta Settijärveen laskee Hankilannevan ja Nurmesnevan turvetuotantoalueiden vesiä.

Kuva 1 Vesistöhankkeet Kalajoella (lähde: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2008).

3


Kalajoen alaosa ja Vääräjoesta erkaneva Siiponjoki on suojeltu koskiensuojelulailla. Kalajoen suisto ja Siiponjoki kuuluvat myös Natura 2000 -suojelualueverkostoon. (Poh-jois-Pohjanmaan ELY-keskus 2011c). Turvetuotannon osuus Kalajoen kuormituksesta on noin 0,5 prosenttia (Kuva 2). Koko-naisuudessaan Kalajoen kokonaisfosforikuormitus oli vuosina 2001–2006 keskimäärin noin 80 tonnia vuodessa ja kokonaistyppikuormitus noin 810 tonnia vuodessa (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2009). Kalajoen vesistöön kohdistuu pistekuormituksen lisäksi huomattavasti hajakuormitusta. Alueen yksittäisistä kuormituslähteistä merkittä-vin on maatalous.

Kuva 2 Luonnonhuuhtouma ja kuormitus Kalajoen vesistöalueella v. 2001-2006 (lähde: Pohjois-

Pohjanmaan ympäristökeskus 2009).

2.1 Ekologinen tila Kalajoen vesistön vesimuodostumien tila on pääosin välttävä–tyydyttävä, keinotekoisis-sa ja voimakkaasti muutetuissa välttävä–tyydyttävä suhteessa parhaaseen saavutettavis-sa olevaan tilaan. Luokitelluista kohteista ainoastaan Pitkäjärven tila on hyvä (Kuva 3). Vesienhoidon mukaisena tavoitteena on saavuttaa kaikissa näissä vesimuodostumissa vähintään hyvä tai hyvä saavutettavissa oleva tila. Jo nyt hyvässä tilassa olevan Pitkä-järven tavoite on vähintään nykytilan turvaaminen. Luokitelluissa vesimuodostumissa, jotka ovat joko kokonaan tai osittain suojelualuerekisteriin kuuluvalla Natura-alueella, voidaan noudattaa tavanomaisia tilatavoitteita.

Keinotekoiseksi tai voimakkaasti muutetuksi nimeämisen vuoksi yksittäin käsiteltävistä vesimuodostumista ovat aineiston puutteen vuoksi luokittelematta jääneet Korpinen, Iso-Juurikka ja Settijärvi. Suurimpana esteenä hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle on liian suuri ravinne- ja kiintoainekuormitus valtaosassa vesimuodostumia sekä liiallisen happamuuden aiheut-tamat haitat Kalajoen alaosalla, Vääräjoessa ja Siiponjoessa. Lisäksi talviaikainen hap-pitilanne on sisäisestä ja/tai ulkoisesta kuormituksesta johtuen heikko Hautaperän teko-järvessä, Vuohtajärvessä, Kiljanjärvessä ja Reisjärvessä. Toimenpideohjelman mukaan Kalajoen vesistöalueen järvissä ja joissa tärkein tavoite on rehevyystason laskeminen, mutta suuressa osassa kohteista tilatavoitteen saavutta-mista voidaan edesauttaa kohentamalla vesimuodostumien hydrologista ja/tai morfolo-gista tilaa. Suurin fosforikuormituksen vähentämistarve koskee maataloutta.

Kok.P Kok.N

YhdyskunnatHaja-asutusTeollisuus ja kaivostoimintaTurvetuotantoKalankasvatusMaatalousMetsätalousHulevedetLaskeuma vesiinLuonnonhuuhtouma

4


Kuva 3 Kalajoen vesistöalueen ekologinen tila (lähde: Pohjois-Pohjanmaan

ympäristökeskus 2009).

3 TARKKAILUVELVOITTEET Tiedot Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n ja Kokkolan Power Oy:n Kalajoen turvetuo-tantoalueiden lupapäätöksistä on esitetty taulukossa 1. Taulukossa on esitetty myös tur-vetuotantoalueiden purkureitit ja sijainti. Turvetuotantoalueet sijaitsevat) Settijoen (53.07), Hautaperän tekojärven (53.08), Vääräjoen (53.09) Malisjoen (53.06), Kalajan-joen (53.05) ja Kalajoen keskiosan (53.03) valuma-alueilla. Soiden sijainti on esitetty kartalla liitteissä 1 ja 2.

5


Taulukko 1 Kalajoen turvetuotantoalueiden lupapäätökset ja sijainti.

Turvetuotantoalue Lupapäätös Luvan tarkis-tus Laskureitti Vesistö-alue Kunta

Hankilanneva (osa) Vapo Oy PSY 17/03/2, 7.3.2003 31.12.12 Tikkapuro-Kuusaanjärvi 53.073 Haapajärvi, Kärsämäki

Jouttenisenneva Vapo Oy PSY 52/06/2, 22.5.2006 VHO, 08/0047/3, 29.1.2008 31.12.15 Mustapuro-Kuonanjärvi Välioja-Kuonanjoki

53.082 53.083

Haapajärvi, Pyhäjärvi

Koivulanneva Vapo Oy PSY 26/05/2, 12.5.2005 31.12.10 laskuoja-metsäoja-Sarjanoja-Malisjoki 53.065 Haapavesi, Nivala

Lonkerinneva (1Kanteleen Voima Oy PSAVI 110/10/1, 30.11.2010 30.11.20

Juurikkaoja-Levonperänkanava- Kalajanjoki-Hautaperän tekojärvi 53.059

Haapajärvi, Reisjärvi

Nurmesneva (osa) Vapo Oy PSY 18/03/2, 7.3.2003 31.12.12 Nevaoja-Kuusaanjärvi-Settijoki 53.073 Pyhäjärvi, Kärsämäki

Osmalamminneva (1Kanteleen Voima Oy PSY 74/08/2, 16.6.2008 31.3.18 Laskuoja-Vääräjoki 53.094 Sievi

Puronneva Kokkola Po-wer Oy PSY 106/09/2, 31.12.2009 PSAVI 126/12/1, 21.11.2012 31.12.19

Haapaoja-Hyväoja-Kangasoja-Syväoja-Väräjoki 53.097 Sievi

Päällysneva (1Kanteleen Voima Oy PSY 114/08/2, 15.10.2008 31.3.18

Laskuoja-Joutsenoja-Pahaoja-Syväoja-Vääräjoki. 53.097 Sievi

Rautamullansuo Vapo Oy PSY 94/07/2, 30.7.2007 31.12.16 Laskuoja-Pirttipuro-Pirttijärvi 53.094 Reisjärvi, Sievi

Tuppuraneva (1Kanteleen Voima Oy PSY 88/07/2, 20.9.2007 31.12.15

Laskuoja-Lähteenoja-Petäjäoja-Petäistö-Vääräjoki 53.098 Sievi

Vasamanneva Vapo Oy PSY 122/08/2, 8.12.2008 VHO 09/0529/3, 1.10.2009 30.6.19 Vasamanoja-Pylväsoja 53.034 Ylivieska

Vittouvenneva(osa) Vapo Oy (2PSAVI 23/11/1, 27.4.2011 30.4.21 Vittouvenoja-Kuonanjärvi 53.083 Pyhäjärvi, Haapajärvi (1 Siirtynyt Kanteleen Voima Oy:n omistukseen vuonna 2012 (2 Päätös ei lainvoimainen (3 Kokkola Power Oy

4 SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET Vuoden 2012 sääoloja on tarkasteltu Ilmatieteen laitoksen Ylivieskan lentokentän ha-vaintoaseman kuukausittaisten lämpötila- ja sadantatietojen perusteella. Ko. havainto-paikka on ollut käytössä vasta vuodesta 2000 lähtien ja seuraavassa vertailuarvoina on käytetty havaintopaikan Ruukki Revonlahti pitkän ajan (1981–2010) keskiarvoja. Vuoden 2012 keskilämpötila oli Ylivieskassa 2,3 ºC, mikä on samaa tasoa kuin Ruukin pitkän ajan vertailuarvo. Talvella kylmintä oli helmikuussa ja joulukuussa. Joulukuun keskilämpötila oli myös vertailuarvoon nähden alhaisin. Kesän keskilämpötilat vaihteli-vat kesäkuun 13,1:stä heinäkuun 15,9 C-asteeseen. Loppukevään, kesän ja alkusyksyn lämpötilat olivat Ruukin vertailuarvojen perusteella jokseenkin tavanomaisia. Keskiar-voihin nähden tavanomaista lämpimämpää oli maaliskuussa ja marraskuussa, jolloin keskilämpötilat olivat 2–3 astetta Ruukin vertailuarvoja lämpimämpiä.

Vuoden 2012 sadesumma Ylivieskassa oli 703 mm, mikä oli selvästi enemmän kuin Ruukin pitkän ajan keskiarvo. Alkuvuoden sademäärät olivat jokseenkin pieniä ja osin alle vertailuarvojen. Sen sijaan huhtikuusta kesäkuuhun sekä elokuussa ja lokakuussa sademäärät olivat 60–120 % suurempia kuin Ruukin pitkän ajan keskiarvot vastaaville kuukausille. Eniten satoi elokuussa, jolloin sademäärä oli yli 130 mm. Loppuvuonna marras-joulukuussa sadanta oli jälleen melko niukkaa (Kuva 4).

6


Kuva 4 Kuukauden keskilämpötila sekä sademäärät Ylivieskassa vuonna 2012. (Lähde:

Ilmatieteen laitos)

Vuonna 2012 Kalajoen virtaamat olivat jonkin verran keskimääräistä suurempia. Ke-vään tulvahuiput ajoittuivat hieman keskimääräistä toukokuun alkuun (Kuva 5). Kesällä elo- ja syyskuussa runsaat sateet aiheuttivat jopa kevään tulvahuippuja suurempia vir-taamia. Syksyllä loka- ja marraskuussa ajoittaiset runsaat sateet aiheuttivat useita pie-nempiä ylivirtaamatilanteita. Kalajoen alaosalla sijaitsevan Niskakosken keski-, yli- ja alivirtaamat (m3/s) vuonna 2012 ja vertailujaksolla 1971–2000 olivat seuraavat:

Niskakoski (F = 3 065 km2) v.2012 v. 1971–2000

MQ (vuosi) 49,6 29,7 MQ (kesä-syys) 46,2 21,0 NQ (kesä-syys) 5,5 12,1 HQ (kesä-syys) 357 37,0

-15

-10

-5

0

5

10

15

20

I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII

Lämpötila °C

2012 Ylivieska1981-2010 Ruukki Revonlahti

0

20

40

60

80

100

120

140

I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII

Sadanta mm

2012 Ylivieska1981-2010 Ruukki Revonlahti

7


Kuva 5 Virtaamat Kuonanjärvessä (lähtevä) sekä Kalajoessa Padingissa ja Niskakoskessa

vuonna 2012 ja vertailujaksolla v. 1971–2000 keskimäärin.

8


Kuonanjärven säännöstelyväli on noin 2 m. Vuonna 2012 järven vedenkorkeus vaihteli noin tasolla +129,11…+135,96 m (N43) (Kuva 6).

Kuva 6 Kuonanjärven vedenkorkeus (m, N43) vuonna 2012 ja jaksolla 1971–2000 keskimäärin

sekä nykyiset säännöstelyrajat.

5 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU

5.1 Kesäajan tarkkailu Kalajoen vesistöalueella oli vuonna 2012 turvetuotannossa kaikkiaan noin 1 535 hehtaa-ria (Pöyry Finland Oy 2012), mistä Vapo Oy:n hallussa oli 626 ha (41 %), Kanteleen Voima Oy:n hallussa 307 ha (20 %). Kokonaispinta-alasta oli 89 ha kuntoonpanossa ja 309 ha poistunut tuotannosta. Vapo Oy:n turvesoiden lisäksi vesistöalueella sijaitsee Turveruukki Oy:n, Turvejetti Oy:n, Reisjärven kunnan, Kokkola Power Oy:n, Kante-leen Voima Oy:n, Vähäsalo & Lahti Oy:n, Konepalvelu Honkalan sekä Maatalousyh-tymä Valtosen turvetuotantoalueita. Turvetuotantoalueiden sijainti vesistöalueella on esitetty liitteessä 1. Soiden sijainti ja purkureitit on esitetty tarkemmin liitteessä 2. Kala-joen vesistöalueen turvetuotantoalueiden pinta-alatiedot käyvät ilmi liitteestä 3. Kalajo-en vesistöalueen turvetuotantoalueet, niiden vesienkäsittely ja pinta-alatiedot vuonna 2012 on esitetty taulukossa 2. Vuonna 2012 Vapo Oy:n Kalajoen turvetuotantoalueista kesäaikaisessa päästötarkkai-lussa olivat Hankilanneva, Vasamanneva ja Tuppuraneva, ko. suot ovat myös ympäri-vuotisessa tarkkailussa. Vapo Oy:n puoliksi Kalajoen ja Pyhäjoen vesistöalueilla sijait-sevan Hankilannevan Kalajoen puolen tarkkailu tehtiin edellisvuosien tapaan Pohjois-Pohjanmaan tuotantosoiden ympärivuotisen päästötarkkailun puitteissa. Ympärivuotiset tulokset on esitetty tarkemmin Pohjois-Pohjanmaan vuosipäästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 2013b), mutta myös tässä raportissa on esitetty lyhyesti kesäaikaiset tulokset. Hankilannevan, Vasamannevan ja Tuppuranevan tulokset ovat mukana myös vertailuarvoina käytetyissä Pohjois-Pohjanmaan alueen tuotantovaiheen tarkkailusoiden keskiarvoissa.

9


Taulukko 2 Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueet, niiden pinta-alat ja vesienkäsittelymenetelmät vuonna 2012.

Virtaamanmittaus toteutettiin jatkuvatoimisena Hankilannevalla, Vasamannevalla ja Tuppuranevalla. Kesäajan virtaama- ja valumatiedot on esitetty taulukossa 3. Kaikkien kolmen Kalajoen alueen virtaamamittaus-suon valumat olivat hieman pienempiä kuin vertailuna esitetyt Pohjois-Pohjanmaan turvetarkkailusoiden keskimääräiset arvot. Suu-rin kesäaikainen valuma (21,2 l/s km2) mitattiin Tuppuranevalla ja pienin Vasamanne-valla (15,0 l/s km2). Vasamannevan valumien vaihtelu oli keskimääräistä selvästi ääre-vämpää. Vasamannevan virtaamamittauksessa esiintyi alkuvuodesta jonkin verran on-gelmia, 31.12.2011–19.1. 2012. virtaama arvioitiin hydrologisen mallin avulla johtuen virtaamamittarin datakatkoksesta aiheutuneista ongelmista.

Taulukko 3 Valumat Vapo Oy:n Kalajoen tarkkailusoilla kesällä 2012. Vertailuna Pohjois-

Pohjanmaan alueen tarkkailusoiden keskiarvot.

Suo Haltija/ vesien Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark-tuottaja käsittely vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu

ha ha ha ha haHankilanneva (osa) Vapo Oy PVK 53.073 26 25 52 KNurmesneva (osa) Vapo Oy PVK 53.074 115 123 238 EVittouvenneva (osa) Vapo Oy PVK 53.083 10 28 38 EKoivulanneva Vapo Oy la 53.065 20 30 32 82 EJouttenisenneva Vapo Oy PVK/la 53.082 7,5 42 50 EJouttenisenneva Vapo Oy PVK/so 53.083 40 6,8 47 EVasamanneva Vapo Oy PVK 53.036 54 54 KRautamullansuo Vapo Oy PVK 58 9,0 67 ETuppuraneva Kanteleen Voima Oy PVK 53.098 60 18,0 78 KOsmalamminneva Kanteleen Voima Oy PVK 53.094 99 99 EPäällysneva Kanteleen Voima Oy PVK 53.097 41 41 EPuronneva Kokkola Power Oy pvk 53.097 87 87 erill.Lonkerinneva Kanteleen Voima Oy PVK 53.059 89 89 Kyhteensä 89 618 39 275 1020

Tarkkailu vesien- Mq Nq Hq Mittapadon Tarkkailu-

Suo käsittely l/s km2 l/s km2 l/s km2 valuma-alue jakso

Vasamanneva pvk1 15,0 0,0 121,7 54 ha 24.5.-14.9.

Tuppuraneva pvk 21,2 2,0 91,2 78 ha 24.5.-16.9.

Hankilanneva pvk2 20,8 0,5 131,2 232 ha 10.5.-18.9.

keskiarvo 19,0 0,8 114,7

Pohjois-Pohjanmaan keskiarvot

kaikki tarkkailusuot (n=60) 20,2 2,0 226,0

pintavalutuskentät (n=46) 18,1 1,8 150,0

10


Vasamanevalta, Tuppuranevalta ja Hankilannevalta vesinäytteitä otettiin kesäaikana (touko-syyskuu) kahden viikon välein tarkkailussa olleilta mittapadoilta (Taulukko 2). Taulukoissa 4 ja 5 on esitetty Kalajoen tarkkailusoiden kesäaikaiset vedenlaatutiedot sekä lasketut ominaispäästöt. Tarkemmat näytekohtaiset päästötarkkailutulokset ovat liitteenä 4.

Turvesoiden veden pH oli happaman puolella (keskimäärin 6,8) ja vedessä oli runsaasti humusta ja ravinteita (Taulukko 4). Veden keskimääräinen laatu Vapon Kalajoen tark-kailusoilla oli humuksen (CODMn), fosforin, typen ja kiintoaineen suhteen parempi, mutta raudan heikompi kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen tuotantovaiheen tarkkailusoil-la. Happaminta vesi oli Vasamannevalla, jossa keskimääräinen pH-taso oli 6,0 ja alin mitattu pH-arvo 5,8. Suurimmat humus-arvot (CODMn), kiintoaine-, ravinne- ja rautapi-toisuudet mitattiin Tuppuranevalla. Myös ammoniumtypen pitoisuus oli korkea. Tuppu-ranevan typpi-, ammoniumtyppi-, rauta- ja kiintoainepitoisuudet olivat suurempia myös verrattuna Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden keskiarvoon. Vasamannevan humuksen määrä oli suurempi kuin keskimäärin Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisillä tarkkailusoilla.

Taulukko 4 Vapo Oy:n Kalajoen tarkkailusoilta lähteneen veden laatu kesällä 2012 keskimäärin. n = näytteiden lukumäärä. Vertailuna Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla mitattu kesäajan keskimääräinen veden laatu.

Vasamannevan, Tuppuranevan ja Hankilannevan ominaiskuormitukset laskettiin veden laadun ja mitatun virtaaman perusteella (Taulukko 5). Tuppuranevalla happea kuluttavan aineen (CODMn), typen, raudan ja kiintoaineen omi-naispäästöt olivat suuremmat kuin Pohjois-Pohjanmaan muilla tarkkailukohteilla kes-kimäärin (Taulukko 5). Tuppuranevan vertailutasoa korkeampiin ominaiskuormitusar-voihin vaikuttivat heikomman veden laadun ohella keskimääräistä suuremmat valumat. Keskimäärin Kalajoen tuotantovaiheen tarkkailukohteilla tarkasteltujen muuttujien omi-naispäästöt olivat Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskimääräistä tasoa pienempiä lukuun ottamatta kiintoainetta, jonka ominaispäästö oli hieman suurempi kaikkien tark-kailusoiden keskiarvoa.

Tarkkailu vesien- n pH CODMn kok.P PO4-P kok.N NO2+3-N NH4-N Fe kiintoaineSuo käsittely kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l

Vasamanneva pvk1 8 6,0 46 33 2,5 1350 190 2700 5,6

Tuppuraneva pvk 8 6,7 41 39 11 1688 29 707 10400 15

Hankilanneva pvk2 10 6,9 25 34 14 745 2,5 20 3200 6,9

keskiarvo 6,8 33 36 12,5 1216 15,6 363 6800 10,7

Pohjois-Suomen keskiarvot:

kaikki tarkkailusuot (n=71) 6,1 39 77 35 1408 56 312 4424 13

pintavalutuskentät (n=53) 6,2 41 74 34 1324 46 246 3414 7,7

11


Taulukko 5 Vapo Oy:n Kalajoen tarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä 2012. Vertailuna Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla mitatut kesäajan keskimääräiset ominaispäästöt.

Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n ja Kokkolan Power Oy:n Kalajoen turvetuotanto-alueiden tuotantokauden (touko-syyskuu) päästöt vuonna 2012 on esitetty taulukossa 6. Turvesoiden tuotantokauden kokonaispäästöt (brutto) olivat yhteensä noin 521 kg/d happea kuluttavaa ainesta (CODMn), 0,9 kg/d fosforia, 23 kg/d typpeä ja 136 kg/d kiin-toainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat tuotantokaudella noin 0,6 kg/d fosforia, 15 kg/d typpeä ja 105 kg/d kiintoainetta. Päästöt olivat kaikkien tarkasteltujen kuormitteiden osalta suurempia kuin vuonna 2011.

Taulukko 6 Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n ja Kokkolan Power Oy:n Kalajoen vesistöalueella

sijaitsevien turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön kesällä (touko-syyskuu) 2012.

5.2 Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Kanteleen Voima Oy:n Lonkerinnevalla toteutettiin vuonna 2012 kuntoonpanovaiheen tarkkailua. Virtaamanmittaus- ja näytteenottoajankohdat olivat seuraavat:

Mittapadon valuma-alue

(ha)

Näytteenotto ajanjakso

Näytteitä (kpl)

Virtaamamittaus ajanjakso

Lonkerinneva pvk1

107

7.3.12-15.10.12

15

7.3-31.10.12

Lonkerinnevalla ei tullut vettä 7.3. Lisäksi virtaamatiedot olivat puutteellisia 13.4.–14.5.2012 välisenä aikana, joten virtaamat on arvioitu vesistömallista.

Tarkkailu Brutto Nettovesien- CODMn kok.P PO4-P kok.N NO2+3-N NH4-N Fe kiintoaine kok.P kok.N kiintoaine

Suo käsittely g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d

Vasamanneva pvk1 569 0,4 0,0 18 5,0 45 67 0,1 11 41

Tuppuraneva pvk 730 0,7 0,2 32 1,2 18 224 290 0,4 23 254

Hankilanneva pvk2 455 0,6 0,3 13 0,1 0,4 68 150 0,3 4,3 114

keskiarvo 585 0,6 0,2 21 0,7 7,9 113 169 0,3 13 136

Pohjois-Suomen keskiarvot:

kaikki tarkkailusuot (n=52) 594 1,0 0,4 24 1,0 10 171 144 0,7 15 113

pintavalutuskentät (n=41) 602 0,9 0,4 21 1,1 6,3 55 106 0,6 13 77

Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitustuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.P kok.N kiintoaine kok.P kok.N kiintoaine

ha ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/dHankilanneva (osa) Vapo Oy 53.073 26 25 52 K 23 0,03 0,7 8 0,01 0,2 5,9Nurmesneva (osa) Vapo Oy 53.074 115 123 238 E 143 0,22 5,0 25 0,15 3,2 18Vittouvenneva (osa) Vapo Oy 53.083 10 28 38 E 23 0,03 0,8 4 0,02 0,5 2,9Koivulanneva Vapo Oy 53.065 20 30 32 82 E 50 0,11 3,1 30 0,08 2,2 27Jouttenisenneva Vapo Oy 53.082 7,5 42 49 E 30 0,05 1,1 7 0,03 0,7 5,4Jouttenisenneva Vapo Oy 53.083 40 6,8 47 E 28 0,04 1,0 5 0,03 0,6 3,6Vasamanneva Vapo Oy 53.036 54 54 K 31 0,02 1,0 4 0,01 0,6 2,2Rautamullansuo Vapo Oy 58 9,0 67 E 40 0,06 1,4 7 0,04 0,9 5,1Tuppuraneva Kanteleen Voima Oy 53.098 60 18 78 K 57 0,06 2,5 23 0,03 1,8 20Osmalamminneva Kanteleen Voima Oy 53.094 99 99 E 60 0,09 2,1 11 0,06 1,3 7,7Päällysneva Kanteleen Voima Oy 53.097 41 41 E 25 0,04 0,9 4 0,03 0,5 3,2Puronneva Kokkola Power Oy 53.097 87 87 erill.Lonkerinneva Kanteleen Voima Oy 53.059 89 89 K 11 0,16 3,6 8 0,12 2,6 4,2Tuotantosuot yhteensä 618 39 275 931 510 0,8 20 127 0,5 13 101Kuntoonpanosuot yhteensä 89 89 11 0,2 4 8 0,1 2,6 4,2Vesistöalue yhteensä 89 618 39 275 1 020 521 0,9 23 136 0,6 15 1052011 1 678 15 233 926 532 0,75 16,6 118 0,52 10,9 95

12


Lonkerinnevan valumat, veden laatu ja ominaispäästöt vuodenajoittain on esitetty taulu-koissa 7–9. Arvoja on verrattu Pohjois-Pohjois-Pohjanmaan alueen kuntoopanovaiheen tarkkailussa olleiden soiden keskimääräisiin valuma-, vedenlaatu- ja ominaispäästöar-voihin (Pöyry Finland Oy 2013b). Tarkemmat näytekohtaiset päästötarkkailutulokset ovat liitteenä 4.

Kevät ja syksy ajan valumat olivat Lonkerinevalla hieman pienempiä kuin Pohjois-Pohjanmaan kuntoopanovaiheen tarkkailusoilla mitatut keskimääräiset valumat. Kesän valuma oli keskimääräistä suurempi (Taulukko 7).

Taulukko 7 Kanteleen Voima Oy:n Kalajoen ympärivuotisilla tarkkailusoilla eri vuodenaikoina 2012. Vertailuna Pohjois-Pohjanmaan alueen kuntoonpanotarkkailusoilla mitatut keskimääräiset valumat.

Lonkerinnevan veden laatu oli pääosin keskimääräistä parempi tai lähellä keskimääräis-tä verrattuna Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisten kuntoopanovaiheen tarkkai-lusoiden vedenlaatuun. Keväällä humusta ja kiintoainetta oli enemmän kuin keskimää-rin (Taulukko 11).

Taulukko 8 Veden laatu Kanteleen Voima Oy:n Lonkerinnevalla eri vuodenaikoina 2012. Vertailuna Pohjois-Pohjanmaan alueen kaikilla ja pintavalutuskentällisillä kuntoopanovaiheen tarkkailusoilla mitattu keskimääräinen vedenlaatu.

Lonkerinnevan vuoden 2012 ominaispäästöt olivat keskimääräistä pienempiä (Taulukko 12) verrattuna Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisten kuntoopainovaiheen tark-kailusoiden ominaispäästöihin.

Kevät Kesä Syksy

Suo Vesien Vesistö- Mittausjakso Mq Mq Mqkäsittely alue l/s km

2 l/s km2 l/s km2

Lonkerinneva pvk Kalajoki 15.5.-31.10. 64,9 27,6 20,6

Pohjois-Pohjanmaan, kuntoonpanovaiheen tarkkailusuot 66,5 19,6 23,3

Suo Vesien- Jakso n pH CODMn Kok.P Kok.N NH4-N Kiintoaine

käsittely mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l

Lonkerinneva (pvk)

Kevät pvk 13.4.-26.5. 4 5,0 46 46 1043 67 7,9

Kesä pvk 27.5.-17.9. 8 5,4 74 176 1613 310 3,6

Syksy pvk 18.9.-31.10. 3 5,4 46 70 1230 240 2,2

Pohjois-Pohjanmaa, kuntoonpanovaiheen tarkkailusuot

2012 kaikki Talvi 11 5,8 39 82 1775 843 5,4

2012 kaikki Kevät 14 5,6 26 68 1202 326 5,8

2012 kaikki Kesä 14 5,6 73 166 2146 351 8,6

2012 kaikki Syksy 11 5,8 47 76 1726 599 4,4

2012 pvk Talvi 9 5,7 42 85 1718 753 4,4

2012 pvk Kevät 12 5,6 26 71 1152 300 5,2

2012 pvk Kesä 12 5,7 74 178 2200 344 8,8

2012 pvk Syksy 11 5,8 47 76 1726 599 4,4

13


Taulukko 9 Kanteleen Voima Oy:n Lonkerinnevan keskimääräiset ominaispäästöt v. 2012. Vertailuna Pohjois-Pohjanmaan alueen kaikilla ja pintavalutuskentällisillä kuntoonpanovaiheen tarkkailusoilla mitatut keskimääräiset ominaispäästöt.

5.3 Ympärivuotinen tarkkailu

Vapo Oy:n Vasamannevalla ja Hankilannevalla toteutettiin vuonna 2012 ympärivuotista tarkkailua. Virtaamanmittaus- ja näytteenottoajankohdat olivat seuraavat:

Mittapadon valuma-alue

(ha)

Näytteenotto ajanjakso

Näytteitä (kpl)

Virtaamamittaus ajanjakso

Vasamanneva pvk1 Hankilanneva pvk2

54 232

16.11.11-15.10.12 14.11.11-18.10.12

19 20

1.11.11-30.10.12 1.11.11-30.10.12

Vasamannevalta ei tullut vettä 6.2.–17.4. ja 12.6. välisenä aikana. Lisäksi datakatkoksen vuoksi virtaamatiedot puutteellisia 31.12.11–19.1.2012 välisenä aikana, virtaamat on arvioitu vesistömallista. Vasamannevan ja Hankilannevan valumat, veden laatu ja ominaispäästöt vuodenajoit-tain on esitetty taulukoissa 10–12. Arvoja on verrattu Pohjois-Pohjois-Pohjanmaan alu-een ympärivuotisessa tarkkailussa olleiden soiden keskimääräisiin valuma-, vedenlaatu- ja ominaispäästöarvoihin (Pöyry Finland Oy 2013b). Tarkemmat näytekohtaiset päästö-tarkkailutulokset ovat liitteenä 4.

Talviajan valumat olivat Vasamannevalla ja Hankilannevalla hieman pienempiä kuin Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoilla mitatut keskimääräiset valumat (Taulukko 10). Ke-vään, kesän ja syksyn valumat olivat keskimääräistä pienempiä Vasamannevalla. Ke-vään, kesän ja syksyn valumat olivat keskimääräistä suurempia Hankilannevalla. Koko-naisuutena vuoden keskivalumat olivat molemmilla Vapon Kalajoen ympärivuotisella tarkkailusuolla suurempia kuin Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin.

Vasamannevalla veden laatu oli keskimääräistä parempi tai lähellä keskimääräistä hu-muksen ja fosforin osalta verrattuna Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten tarkkailusoi-den vedenlaatuun. Talvella typpeä ja kiintoainetta oli keskimääräistä enemmän, talvella myös kiintoainetta oli enemmän. Kesällä ja syksyllä veden laatu pääosin keskimääräistä

Brutto Netto

Suo Vesien Jakso Mq CODMn Kok.P Kok.N NH4-N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine

käsittely l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d

Lonkerinneva (pvk)

Kevät pvk 13.4.-26.5. 64,9 283 2,5 49 4,1 275 1,4 21 163

Kesä pvk 27.5.-17.9. 27,6 127 1,8 41 7,5 95 1,3 29 48

Syksy pvk 18.9.-31.10. 20,6 96 0,9 26 4,4 34 0,6 17 0,0

Pohjois-Pohjanmaa, kuntoonpanovaiheen tarkkailusuot 2012 kaikki Talvi 8,9 303 0,6 13 5,5 41 0,5 8,7 252012 kaikki Kevät 66,5 1357 4,2 67 17 289 3,1 38 186

2012 kaikki Kesä 19,2 933 4,4 37 5,6 183 4,1 29 1502012 kaikki Syksy 23,3 797 1,5 35 13 91 1,1 25 54

2012 pvk Talvi 9,4 297 0,7 12 5,0 37 0,5 8,0 222012 pvk Kevät 66,5 1357 4,2 67 17 289 3,1 38 1862012 pvk Kesä 21,0 1081 4,6 44 5,4 184 4,2 35 147

2012 pvk Syksy 23,3 797 1,5 35 13 91 1,1 25 54

14


parempi (Taulukko 11). Veden laatu oli Hankilannevalla pääosin parempi tai samaa ta-soa kuin Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisilla tarkkailusoilla keskimäärin lukuun otta-matta kesään fosforia ja syksyn kiintoainetta.

Taulukko 10 Valumat Vapo Oy:n Kalajoen ympärivuotisilla tarkkailusoila eri vuodenaikoina 2012.

Vertailuna Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla mitatut keskimääräiset valumat.

Taulukko 11 Veden laatu Vapo Oy:n Kalajoen ympärivuotisilla tarkkailusoilla eri vuodenaikoina 2012.

Vertailuna Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla mitattu keskimääräinen vedenlaatu.

Vasamannevan vuoden 2012 ominaispäästöt olivat keskimääräistä pienempiä, lukuun ottamatta kevään humusaineen määrää (Taulukko 12). Hankilannevalla kiintoainepääs-

Suo Jakso Jakso Mq Nq Hqd l/s km2 l/s km2 l/s km2

Vasamanneva (pvk1)

Talvi 1.11.-21.4. 173 3,2 0,0 49,3 31.12.-19.1. käytetty hydrologista vesistömallia

Kevät 22.4.-23.5. 32 74,6 0,3 156,3

Kesä 24.5.-14.9. 114 15,0 0,0 121,7

Syksy 15.9.-31.10. 47 25,5 1,1 99,0

Vuosi 1.11.-31.10. 366 16,0

Hankilanneva (pvk2)

Talvi 1.11.-18.4. 170 7,2 0,0 92,5 31.12.-19.1., 25.2.-28.2. ja 6.3.-18.4. käytetty vesistömallia

Kevät 19.4.-9.5. 21 120,2 4,3 327,4 19.4.-25.4. käytetty hydrologista vesistömallia

Kesä 10.5.-18.9. 132 20,8 0,5 131,2

Syksy 16.9.-31.10. 43 27,7 1,1 122,7

Vuosi 1.11.-31.10. 366 21,0

Pohjois-Pohjanmaa, ympärisvuotiset tarkkailusuot

Talvi 168 7,3 1,0 46

Kevät 34 96 8,2 286

Kesä 119 17 1,9 147

Syksy 46 29 6,4 109

Vuosi 22

Huom!

Suo Jakso Vesien- n pH CODMn Kok.P Kok.N Kiintoainekäsittely mg/l µg/l µg/l mg/l

Vasamanneva (pvk1)

Talvi 1.11.-21.4. pvk1 5 5,9 21 38 2346 5,5

Kevät 22.4.-23.5. pvk1 3 5,8 26 29 1605 2,4

Kesä 24.5.-14.9. pvk1 8 6,0 46 33 1350 5,6

Syksy 15.9.-31.10. pvk1 3 6,3 25 19 1037 2,4

Hankilanneva, Kalajoki (pvk2)

Talvi 1.11.-18.4. pvk2 5 6,9 11 26 556 3,7

Kevät 19.4.-9.5. pvk2 3 6,6 13 32 893 4,7

Kesä 10.5.-18.9. pvk2 10 6,9 25 34 745 6,9

Syksy 19.9.-31.10. pvk2 2 7,0 21 44 820 7,7

Pohjois-Pohjanmaa, ympärisvuotiset tarkkailusuot

Talvi 2012 5 6,2 24 63 1681 4,3

Kevät 2012 3 6,0 18 31 1279 5,7

Kesä 2012 9 6,5 40 78 1497 8,1

Syksy 2012 2 6,3 34 48 1796 6,7

15


töt olivat suurempia kuin Pohjois-Pohjanmaan keskimääräiset päästöt. Myös kevään humus- ja ravinnepäästöt olivat keskimääräistä suurempia.

Taulukko 12 Vapo Oy:n Kalajoen ympärivuotisten tarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt v. 2012. Vertailuna Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla mitatut keskimääräiset ominaispäästöt.

Vuositasolla Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n ja Kokkola Power Oy:n Kalajoen tur-vesoiden bruttopäästöt olivat yhteensä noin 172 t/a happea kuluttavaa ainesta, 283 kg/a fosforia, 9 440 kg/a typpeä ja 40 445 kg/a kiintoainetta (Taulukko 13). Nettopäästöt oli-vat noin 157 kg/a fosforia, 6 061 kg/a typpeä ja 27 820 kg/a kiintoainetta. Vapo Oy:n Kalajoen turvetuotantoalueiden vuoden 2012 bruttovuosipäästöistä laskettu keskimää-räinen vuorokausikuormitus oli noin 472 kg/d happea kuluttavaa ainesta, 0,8 kg/d fosfo-ria, 26 kg/d typpeä ja 111 kg/d kiintoainetta. Nettovuosipäästöistä lasketut vuorokausi-kuormitukset olivat vastaavasti 0,4 kg/d fosforia, 17 kg/d typpeä ja 76 kg/d kiintoainet-ta. Brutto- ja nettovuosipäästöt olivat suurempia kuin vuonna 2011.

Brutto NettoSuo CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine

g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d

Vasamanneva (pvk1)

Talvi 49 0,1 5,1 10 0,0 3,7 4,7

Kevät 2047 1,2 54 101 0,0 22 0,0

Kesä 569 0,4 18 67 0,1 11 41

Syksy 510 0,4 29 17 0,0 18 0,0

vuosi kg/ha/a 163 0,1 6,0 13 0,0 3,5 5,5

Hankilanneva (pvk2)

Talvi 68 0,2 3,5 30 0,1 0,4 17

Kevät 1609 3,5 111 504 1,4 59 296

Kesä 455 0,6 13 150 0,3 4,3 114

Syksy 519 1,1 21 171 0,6 9,2 124

vuosi kg/ha/a 128 0,2 5,6 43 0,1 2,3 30

Keskiarvot 2012

Talvi 145 0,5 10 24 0,3 7,0 14

Kevät 1518 2,1 93 354 0,7 52 199

Kesä 577 0,9 23 112 0,6 16 84

Syksy 811 1,3 46 146 0,9 33 100

vuosi kg/ha/a 182 0,3 10 36 0,2 6,4 24

16


Taulukko 13 Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n, Kokkolan Power Oy:n Kalajoen vesistöalueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuositasolla vuonna 2012.

Kalajoen vesistöalueella on Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n ja Kokkolan Power Oy:n turvetuotantoalueiden lisäksi turvetuotantopinta-alaa noin 500 ha mm. Turveruuk-ki Oy:n, Turvejetti Ky:n, Reisjärven kunnan ja Vähäsalo & Lahti Oy:n turvetuotanto-alueilla. Koko vesistöalueen turvesoiden vuotuiset bruttopäästöt Kalajokeen olivat vuonna 2012 noin 268 500 kg/a happea kuluttavaa ainesta, 570 kg/a fosforia, 16 055 kg/a typpeä sekä 77 000 kg/a kiintoainetta (liite 3, Pöyry Finland Oy 2013b). Nettopääs-töt olivat noin 374 kg/a fosforia, 11 000 kg/a typpeä ja 57 720 kg/a kiintoainetta. Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy.n ja Kokkolan Power Oy:n turvesoiden osuus Kalajoen alu-een turvetuotantopinta-alasta oli noin 70 % ja vuosipäästöistä (brutto) 50–65 %.

5.4 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Kalajoen alueen soilla vesienkäsittelymenetelmien tehoa tarkkailtiin Vapo Oy:n Vasa-mannevalla ja Hankilannevalla sekä Kanteleen Voima Oy:n Lonkerinnevalla. Tarkkai-lun tulokset vuodenajoittain on esitetty taulukossa 14 ja tarkemmin liitteessä 5.

Tuppuranevan pintavalutuskenttä toimi kesällä kohtalaisesti raudan osalta kesällä. Muu-toin talvella, keväällä, kesällä ja syksyllä ravinteita, kiintoainetta ja humusta huuhtoutui kentältä vesistöön. Epäorgaaniset ravinteet pidättäytyivät kentällä kesällä. Vasamannevan pintavalutuskenttä toimi suhteellisen hyvin raudan osalta reduktioden ollessa keskimäärin noin 25–64 %. Kesällä ja syksyllä pintavalutuskenttä toimi koko-naisravinteiden osalta hyvin, mutta keväällä fosforia ja typpeä huuhtoutui kentältä vesis-töön (Taulukko 14). Kiintoaineesta pidättyi kentälle noin 53–80 %. Talvella, keväällä ja syksyllä humuksesta poistui 14–29 % Vasamannevan pintavalutuskentältä. Kesällä pin-tavalutuskenttä ei poistanut humusta. Vasamannevan pintavalutuskentän puhdistustehol-le on Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä (VHO 09/0529/3, 1.10.2009) asetettu tietyt tavoitearvot (kiintoaine 50 %, kok.P 50 % ja Kok.N sulan maan aikana 20 %), jotka las-ketaan erikseen sulan maan ajan ja sen ulkopuolisen ajan keskiarvoina mahdolliset ohi-juoksutukset mukaan lukien. Touko-lokakuulle laskettuna Vasamannevan pintavalutus-kentän reduktiot olivat fosforin osalta 52 %, typen osalta 40 % ja kiintoaineen osalta 78 %. Tavoitearvot saavutettiin. Hankilannevan pintavalutuskenttä toimi etenkin talvella hyvin pidättäen fosforista ja kiintoaineesta < 65 % ja orgaanisesta aineksesta (CODMn) sekä typestä noin 33–60 %. Myös muulloin kentän puhdistusteho oli kohtalainen poistuman ollessa kokonaisravin-teiden, fosfaattifosforin, raudan ja kiintoaineen osalta noin 30–60 %. Epäorgaanisesta typestä valtaosa pidättyi kentälle kesällä. Talvella, keväällä ja syksyllä humusta kentälle pidättyi 27–36 %, mutta kesällä CODMn-arvoon kenttä ei kesällä juurikaan vaikuttanut.

Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitustuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.P kok.N kiintoaine kok.P kok.N kiintoaine

ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/aHankilanneva (osa) Vapo Oy 53.073 26 25 52 K 6 595 12 288 2 208 5,2 117 1 522Nurmesneva (osa) Vapo Oy 53.074 115 123 238 E 45 129 61 2 163 7 439 31 1 325 4 426Vittouvenneva (osa) Vapo Oy 53.083 10 28 38 E 7 102 10 340 1 171 4,9 209 696Koivulanneva Vapo Oy 53.065 20 30 32 82 E 13 356 40 1 107 6 959 29 809 5 765Jouttenisenneva Vapo Oy 53.082 7,5 42 50 E 9 167 14 476 1 882 7,9 302 1 247Jouttenisenneva Vapo Oy 53.083 40 6,8 47 E 8 142 21 497 2 363 16 347 1 786Vasamanneva Vapo Oy 53.036 54 54 K 8 788 6,1 324 724 1,0 187 295Rautamullansuo Vapo Oy 58 9,0 67 E 12 594 17 604 2 076 8,8 370 1 235Tuppuraneva Kanteleen Voima Oy 53.098 60 18,0 78 K 32496 34 1 659 9 079 14 1 171,6 7 128Osmalamminneva Kanteleen Voima Oy 53.094 99 99 E 18748 26 899 3 090 13 550,6 1 839Päällysneva Kanteleen Voima Oy 53.097 41 41 E 7764 11 372 1 280 5 228,0 761Puronneva Kokkola Power Oy 53.097 87 87 erill.Lonkerinneva Kanteleen Voima Oy 53.059 89 89 K 2776 31 711 2 175 21 445 1 119,4Tuotantosuot yhteensä 618 39 275 932 169 880 252 8 730 38 270 136 5 616 26 700Kuntoonpanosuot yhteensä 89 89 2 776 31 711 2 175 21 445 1 119Vesistöalue yhteensä 89 618 39 275 1021 172 656 283 9 440 40 445 157 6 061 27 8202011 1 678 15 233 927 145 639 228 6 062 27 451 147 3 976 19 401

17


Lonkerinnevan pintavalutuskenttä toimi kiintoaineen osalta hyvin pidättäen kiintoai-neesta 77–88 %. Kentän puhdistustehot olivat kohtalaisia keväällä kokonaisravinteiden osalta ja syksyllä typen osalta. Epäorgaanisesta typestä valtaosa pidättyi kentälle kesällä ja syksyllä. Kesällä ja syksyllä humusta ja fosfori huuhtoutui kentältä vesistöön.

Taulukko 14 Veden laatu Tuppuranevan, Vasamannevan, Hankilannevan ja Lonkerinnevan pintavalutuskentän ylä- ja alapuolella sekä puhdistustehot vuonna 2012.

pH CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine

mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l

TUPPURANEVA (pvk)

Talvi (n=4)

Pintavalutuskentän yläpuoli 6,5 32 92 1943 83

Pintavalutuskentän alapuoli 6,5 32 57 1925 37

Erotus 0 -1 -35 -18 -46

Teho % 0 -2 -61 -1 -124

Kevät (n=1)


Pintavalutuskentän alapuoli 6,4 17 29 1400 11

Erotus 0 -1 -4 0 -4

Teho % 0 -6 -14 0 -36

Kesä (n=5)

Pintavalutuskentän yläpuoli 6,4 52 61 17 2600 59 1267 8200 27

Pintavalutuskentän alapuoli 6,5 43 39 11 1820 42 707 10400 15

Erotus 0 -9 -22 -6 -780 -17 -560 2200 -12

Teho % 2 -21 -58 -55 -43 -41 -79 21 -83

Syksy (n=1)

Pintavalutuskentän yläpuoli 6,7 51 41 2200 7,2

Pintavalutuskentän alapuoli 6,7 45 30 1900 5,5

Erotus 0 -6 -11 -300 -2

Teho % 0 -13 -37 -16 -31

18


pH CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine

mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l

VASAMANNEVA (pvk1)

Talvi (n=3)Pintavalutuskentän yläpuoli 6,2 30 57 20 2623 1300 8267 25

Pintavalutuskentän alapuoli 6,0 23 42 8,3 2563 775 3000 5,8

Erotus -0,2 7,7 15 11 60 525 5267 19

Teho % -3,8 25 26 58 2,3 40 64 76

Kevät (n=2)Pintavalutuskentän yläpuoli 5,4 35 28 2,0 1040 170 1350 5,7


Erotus 0,4 10 -4,0 1,0 -898 -359 335 3,0

Teho % 7,5 29 -15 50 -86 -211 25 53

Kesä (n=8)Pintavalutuskentän yläpuoli 6,0 42 66 7,5 2100 550 4250 28


Erotus 0,0 -3,8 33 5,0 750 361 1550 23

Teho % -0,8 -8,9 50 67 36 66 36 80

Syksy (n=3)

Pintavalutuskentän yläpuoli 6,4 29 47 12 2300 1350 6350 12


Erotus -0,1 4,0 28 9,0 1263 1182 4050 10

Teho % -1,0 14 60 75 55 88 64 80

HANKILANNEVA (pvk2)

Talvi (n=4)Pintavalutuskentän yläpuoli 6,7 17 87 1443 23


Erotus 0,2 5,5 57 858 19

Teho % 2,6 33 65 59 81

Kevät (n=1)Pintavalutuskentän yläpuoli 6,4 15 63 1400 19


Erotus 0,2 4,0 20 480 13

Teho % 3,1 27 32 34 68

Kesä (n=6)Pintavalutuskentän yläpuoli 6,7 28 65 37 1208 58 217 8133 15

Pintavalutuskentän alapuoli 6,9 26 38 14 797 2,5 20 3200 8,5

Erotus 0,2 2,5 27 22 412 56 197 4933 6,4

Teho % 2,7 8,9 42 61 34 96 91 61 43

Syksy (n=1)



Erotus 0,4 13 22 500 23

Teho % 6,2 36 32 33 79

LONKERINNEVA (pvk)

Kevät (n = 1)Pintavalutuskentän yläpuoli 6,1 52 98 2200 410 93

Pintavalutuskentän alapuoli 4,7 52 69 1200 78 11

Erotus -1,4 0,0 29 1000 332 82

Teho % -23 0,0 30 45 81 88

Kesä (n = 5)Pintavalutuskentän yläpuoli 6,4 39 41 1580 505 17

Pintavalutuskentän alapuoli 5,3 70 168 1482 259 3,9

Erotus -1,1 -31 -126 98 246 13

Teho % -18 -80 -305 6,2 49 77

Syksy (n = 1)Pintavalutuskentän yläpuoli 6,7 30 23 1500 840 8,0

Pintavalutuskentän alapuoli 5,5 41 60 1000 240 1,0

Erotus -1,2 -11 -37 500 600 7,0

Teho % -18 -37 -161 33 71 88

19


VESISTÖTARKKAILU

5.5 Tarkkailun toteutus Taulukkoon 15 on koottu vesistötarkkailun havaintopaikat vuonna 2012 tuotantoalueit-tain. Vesistötarkkailupisteet on esitetty kartalla liitteessä 2. Vesistönäytteet otettiin soi-den omien ohjelmien/päätösten mukaisesti maaliskuussa, toukokuussa, heinäkuussa, elokuussa ja syyskuussa samassa yhteydessä kuin turvesoiden päästötarkkailunäytteet. Lonkerinneva sijaitsee Kalajoen Kalajanjoen vesistöalueen Levonperänkanavan valu-ma-alueella. Lonkerinnevan vedet on tarkoitus johtaa laskuojaa pitkin Juurikkaojaan ja edelleen Levonperänkanavan ja Kalajanjoen kautta Hautaperän tekojärveen ja Kalajo-keen. Lonkerinnevan vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Juurikkaojassa suon ylä- ja ala-puolella (liite 2.1).

Vasamanneva sijaitsee Kalajoen vesistöalueen Vasamanojan valuma-alueella. Vasa-manneva kuivatusvedet johdetaan Vasamanojaan, joka yhtyy noin 8 kilometrin päässä Pylväsojaan. Pylväsoja laskee Kalajoen keskiojalle. Vasamannevan vesistötarkkailun havaintopaikat sijaitsevat Vasamanojassa suon ylä- ja alapuolella (liite 2.2). Vasaman-neva oli kuntoonpanossa vuonna 2010 ja siirtyi tuotantovaiheen tarkkailuun vuonna 2011.

Taulukko 15 Vapo Oy:n ja Kanteleen Voima Oy:n Kalajoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailun havaintopisteet vuonna 2012.

Havaintopaikka Koodi Koordinaatit Vesistö-alue Turvetuotantoalue

Juurikkaoja yp Juurik_ap 7073201-3401822 53.059 Lonkerinneva Juurikkaoja ap Juurik_yp 7070640-3403000 53.059 Lonkerinneva Vasamanoja yp VasamanO_yp 7107432-3401269 53.036 Vasamanneva Vasamanoja ap VasamanO_ap 7105430-3397358 53.036 Vasamanneva

5.6 Tarkkailun tulokset Kalajoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailun tulokset vuonna 2012 on esitetty ha-vaintokerroittain liitteessä 6. Taulukossa 16 on esitetty veden laatu Lonkerinnevan ala- ja yläpuolella Juurikkaojassa vuonna 2012 sekä vertailuna vuonna 2011. Vuoden 2011 tarkkailu oli ennakkotarkkai-lua.

Juurikkaojassa Lonkerinnevan alapuolella veden ravinne- ja rautapitoisuudet olivat hei-näkuussa koholla. Myös veden väri- ja CODMn-arvot olivat korkeimmillaan.

Maalis-elokuussa Juurikkaojasta Lonkerinnevan ylä- ja alapuolelta otetuissa näytteissä veden pitoisuustasossa oli havaittavissa kasvua lähinnä heinäkuussa. Kiintoaineen, hu-muksen ja typen pitoisuuskasvu oli pääosin melko vähäistä, mutta fosforin kohdalla merkittävämpää. Pitoisuudet olivat Lonkerinnevan alapuolisessa Juurikkaojassa pääosin hieman korkeampia kuin ylempänä. Juurikkaojan happitilanne oli pääsoin hyvää tai tyydyttävää tasoa.

20


Taulukko 16 Veden laatu Kalajoen vesistöalueella Kanteleen Voima Oy:n Lonkerinnevan tarkkailupisteillä vuonna 2012. Vuoden 2011 vertailuarvot liittyvät ennakkotarkkailuun.

Taulukossa 17 on esitetty veden laatu Vasamanojassa vasamannevan ylä- ja alapuolella vuonna 2012 sekä vertailuna vuonna 2011. Vasamanojan vesi oli hyvin humus- ja rautapitoista ja väriltään tummaa. Ravinnetaso oli rehevä. Veden pH oli kaikilla näytekerroilla hieman alhaisempi Vasamannevan ylä- (4,7–6,3) kuin alapuolella (4,9–6,9). Vasamannevan molemmilla havaintopisteillä oli havaittavissa ajoittaista kiintoainepitoisuuden kasvua, erityisesti heinäkuussa pitoisuu-det olivat koholla. Rautapitoisuudet olivat säännöllisesti korkeammat Vasamannevan yläpuolella. Ravinteista fosforin pitoisuudet kasvoivat säännöllisesti Vasamannevan alapuolella. Typen kohdalla pitoisuuskasvu oli lievempää ja sitä oli vain toukokuun tu-loksissa.

Taulukko 17 Veden laatu Kalajoen vesistöalueella Vapo Oy:n Vasamannevan vesistötarkkailupisteillä vuonna 2012.

pH Kiintoa. Väri Sähkönj. Kok.N NH4-N NO2+3-N Kok.P PO4-P Rauta CODMn mg/l % mg/l mg/l Pt mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l

Juurikkaoja yp7.3.2012 5,1 10,7 74 1,1 275 2,3 700 62 9 16 5 2 000 3821.5.2012 5,0 8,4 79 3,1 175 1,9 600 23 5 16

21


6 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ Taulukossa 18 on vertailtu alueen päästötarkkailusoilta lähteneen veden ja vesistötark-kailupisteiden keskimääräistä veden laatua vuonna 2012. Vasamannevalla ja Lonkerin-nevalla vesistötarkkailunäytteet otettiin samoina päivinä kuin päästötarkkailunäytteet. Vasamannevan pintavalutuskentältä lähtevän veden fosfori-, rauta- ja kiintoainepitoi-suudet olivat alhaisempia kuin vesistössä. Myös humusta oli pintavalutuskentältä lähte-vässä vedessä vähemmän kuin Vasamanojassa. Typpipitoisuudet olivat suon alapuolella hieman suurempia kuin Vasamanojassa. Laskennallisesti Vasamannevan kuormitus nos-ti Vasamanojan (F=49,1 km2) fosforipitoisuutta alle 0,1 µg/l, typpipitoisuutta 9 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,01 mg/l. Vasamanojan havaitusta pitoisuustasosta laskennalliset pitoisuuslisäykset alle prosentin.

Lonkerinnevan pintavalutukentältä lähtevän veden kiintoainepitoisuudet olivat alhai-sempia kuin vesistössä. Typpipitoisuudet olivat suon alapuolella suurempia kuin Juurik-kaojassa. Fosforia, rautaa ja humusta oli Lonkerinnevan näytteissä myös keskimäärin hieman enemmän. Laskennallisesti Lonkerinnevan kuormitus nosti Juurikkaojan (Le-vonperänkanavan kohdalla F = 65 km2) fosforipitoisuutta 0,7 µg/l, typpipitoisuutta 16 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,04 mg/l. Juurikkaojan havaitusta pitoisuustasosta lasken-nalliset pitoisuuslisäykset noin 1–4 %.

Taulukko 18 Veden laatu Vapo Oy:n ja Kanteleen Voima Oy:n Kalajoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailupisteillä sekä turvetuotantoalueilta lähteneen veden laatu vastaavana ajankohtana vuonna 2012.

Ajankohta pH Kiintoa. Väri Sähkönj. Kok.N NH4-N NO2+3-N Kok.P PO4-P Rauta CODMn mg/l % mg/l mg/l Pt mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l

Vasamanoja yp touko-heinä-elo-syyskuu 5,6 6,9 63 9,0 400 3,0 1013 88 5 43 11 3750 51

Vasamanneva pvk1 ap touko-heinä-elo-syyskuu 6,0 4,7 1344 102 30 1 1000 46

Vasamanoja ap touko-heinä-elo-syyskuu 6,1 7,5 69 11,3 325 3,8 1068 96 14 53 20 3550 50

Juurikkaoja yp touko-elo-syyskuu 5,4 8,3 75 4,2 256 2,1 675 48 5 20 3 2175 36

Lonkerinneva pvk ap touko-heinä-elo 5,2 4,7 1637 162 208 3200 73

Juurikkaoja ap touko-elo-syyskuu 5,5 8,7 78 6,5 281 2,9 818 61 6 40 14 2650 42

Happi

22


7 YHTEENVETO Vapo Oy:llä, Kanteleen Voima Oy:llä ja Kokkolan Power Oy:llä oli vuonna 2012 Kala-joen vesistöalueella tuotantokuntoista pinta-alaa yhteensä 657 ha, kuntoonpanoalaa 89 ha ja tuotannosta poistunutta alaa 275 ha. Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n ja Kokko-lan Power Oy:n hallussa oli noin 61 % Kalajoen vesistöalueen koko turvetuotantoalasta.

Vuonna 2012 Kalajoen vesistöalueella päästötarkkailua toteutettiin yhteensä neljällä turvetuotantoalueella. Kolme oli ympärivuotista tarkkailukohdetta ja yksi kuntoonpano-vaiheen tarkkailukohde. Ympärivuotisten tarkkailusoiden tulokset on raportoitu myös Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotantoalueiden päästötarkkailuraportissa. Kesäai-kaisten päästötarkkailujen tulokset on raportoitu tässä raportissa samoin kuin kaikki vaikutustarkkailutulokset. Virtaamamittaus oli vain ympärivuotisilla tarkkailusoilla. Kaikilla kohteilla tarkkailtiin myös vesienkäsittelymenetelmien tehoa. Vesistötarkkailua suoritettiin vuonna 2012 Vasamannevan ja Lonkerinnevan lähivesistöissä.

Valumat olivat Vapon Kalajoen kahdella virtaamamittaussuolla keskimäärin hieman pienemmät kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen tuotantovaiheen tarkkailusoilla keskimää-rin. Turvetuotantoalueilta kesäaikana lähteneen veden pH oli happamahko ja vedessä oli runsaasti humusta ja ravinteita. Veden keskimääräinen laatu oli Vasamannevalla pää-osin fosforin ja kiintoaineen suhteen hieman parempi, mutta keväällä ja kesällä humuk-sen (CODMn) ja typen suhteen hieman heikompi kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen tuo-tantovaiheen tarkkailusoilla keskimäärin. Ominaispäästöt olivat kevään humuksen mää-rää lukuun ottamatta Vapon Vasamannevalla keskimäärin pienempää kuin Pohjois-Pohjanmaan kaikilla tarkkailusoilla keskimäärin

Lonkerinnevan kuntoopanovaiheen valumat olivat keväällä ja kesällä pienempiä ja ke-sällä suurempi kuin Pohjois-Pohjanmaan kuntoopanovaiheen tarkkailusoilla mitatut keskimääräiset valumat. Lonkerinnevan veden laatu oli pääosin keskimääräistä parempi tai lähellä keskimääräistä verrattuna Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisten kun-toopanovaiheen tarkkailusoiden vedenlaatuun. Keväällä humusta ja kiintoainetta oli enemmän kuin keskimäärin. Lonkerinnevan ominaispäästöt olivat keskimääräistä pie-nempiä. Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n ja Kokkolan Power Oy:n Kalajoen turvetuotanto-alueiden päästöt vesistöön (brutto, sisältäen luonnonhuuhtouman) olivat tuotantokaudel-la 2012 yhteensä noin 521 kg/d CODMn, 0,9 kg/d fosforia, 23 kg/d typpeä ja 136 kg/d kiintoainetta. Kaikkien Kalajoen vesistöalueen turvesoiden vuotuiset päästöt Kalajokeen olivat vuonna 2012 noin 268 500 kg/a happea kuluttavaa ainesta, 570 kg/a fosforia, 16 055 kg/a typpeä sekä 77 000 kg/a kiintoainetta. Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy.n ja Kokkolan Power Oy:n turvesoiden osuus Kalajoen alueen turvetuotantopinta-alasta oli n. 70 % ja vuosipäästöistä (brutto) CODMn:n osalta n. 65 % ja ravinteiden ja kiintoai-neen osalta 50–60 %.

Vaikutustarkkailun piiriin kuuluneet Vapon, Kanteleen Voiman ja Kokkolan Powerin turvetuotantoalueet sijaitsevat Kalajanjoen Pylväsojan, Malisjoen, Vääräjoen ja Kalajo-en keskiosan valuma-alueilla. Pääsääntöisesti Kalajoen vesistötarkkailupaikoilla vesi oli hyvin tummaa johtuen korkeista humus- ja rautapitoisuuksista. Ravinnetasoltaan vesis-töt ovat reheviä. Vesien happitilanne oli tyydyttävä tai hyvä. Tarkkailutulosten sekä kuormituksen ja vesistön virtaaman pohjalta laskettujen pitoi-suuslisäysten perusteella turvetuotannon päästöt ovat voineet turvesoiden lähialueilla lasku-uomissa vaikuttaa omalta osaltaan alapuolisen veden tummuuteen ja rehevyyteen. Suuremmissa purku-uomissa turvetuotannon kuormituksen vaikutukset jäivät tehok-

23


kaasta laimenemisesta johtuen vähäisiksi. Yksilöityjä vaikutuksia on käytännössä vai-kea havaita, sillä myös maatalouden ja metsätalouden hajakuormitus ja luonnonhuuh-touma vaikuttavat samansuuntaisesti vesistössä. Koko Kalajoen vesistöalueen pinta-alasta turvetuotanto-alueiden osuus oli vain 0,4 %, joten koko vesistöalueella muodos-tuvasta kuormituksesta turvetuotannon osuus on vähäinen.

VIITTEET Kanteleen Voima Oy. 2010. Lamminnevan ja Multakaarronnevan päästö- ja vesistö-tarkkailuohjelma. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue. 2009. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoito-suunnitelma vuoteen 2015. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäris-tökeskus.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2008. Kalajoen vesistön tulvantorjunnan toimin-tasuunnitelma. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen raportteja 2/2008.

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2011. Kalajoen vesistö-alue. Päivitetty 21.6.2011 PSV-Maa ja Vesi Oy 2005. Kalajoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille 2006–2012. Oulu. Pöyry Finland Oy. 2012. Vapo Oy, Kanteen Voima Oy, Kokkola Power Oy. Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon tarkkailu. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitel-ma 2012-2018.

Pöyry Finland Oy. 2013a. Kanteleen Voima Oy ja Konepalvelu Honkala Oy. Lammin-nevan ja Multakaarronnevan päästö- ja vesistötarkkailu vuonna 2012.

Pöyry Finland Oy. 2013b. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu v. 2012.

1817

19 20 22

21

2310

12

11

9

14

13

5

3

2

1516

1

48

6

7

Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1.0, 1.5.2012

Tarkkailusuot merkitty punaisella

Liite 1

VAPO OYHankilanneva (osa) 1Nurmesneva (osa) 2Vittouvenneva 3Koivulanneva 4Jouttenisenneva 5Vasamanneva 8Rautamullansuo 9

TURVERUUKKI OY6

TURVEJETTI KYAkanrahka 7

Onkilamminneva 14

KANTELEEN VOIMA OYLamminneva 15Tuppuraneva 10Osmalamminneva 11

12Lonkerinneva 13

KONEPALVELU HONKALA OYMultakaarronneva 16

Isoneva 18

Niittylammenneva 19Veneneva 20Isoneva 21

KOKKOLA POWER OYPuronneva 22

Tuppuranneva 23

0 3,5 7 km

Kalajoen vesistöalue53.0

1

4

2

5

3

13yp

ap

Liite 2.1. Kalajoen turvesoiden vesistötarkkailupisteet1:210 000Koivulanneva

Hankilanneva

Nurmesneva

Jouttenisenneva

Vittouvenneva

Lonkerinneva


Kalajoen vesistöalue53.0

9

11

12

10

8

Vasamanoja yp

Vasamanoja ap

Rautamullansuo

Tuppuraneva

Päällysneva

Osmalamminneva

Vasamanneva

Liite 2.2. Kalajoen turvesoiden vesistötarkkailupisteet1:210 000


Kalajoen vesistöalue Liite 3

Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) Kalajoen vesistöalueella 1.11.2011-31.10.2012Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus

tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.P kok.N kiintoaine kok.P kok.N kiintoaineha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a

Hankilanneva (osa) Vapo Oy 53.073 26 25 52 K 6 595 12 288 2 208 5,2 117 1 522Nurmesneva (osa) Vapo Oy 53.074 115 123 238 E 45 129 61 2 163 7 439 31 1 325 4 426Vittouvenneva (osa) Vapo Oy 53.083 10 28 38 E 7 102 10 340 1 171 4,9 209 696Koivulanneva Vapo Oy 53.065 20 30 32 82 E 13 356 40 1 107 6 959 29 809 5 765Jouttenisenneva Vapo Oy 53.082 7,5 42 49 E 9 167 14 476 1 882 7,9 302 1 247Jouttenisenneva Vapo Oy 53.083 40 6,8 47 E 8 142 21 497 2 363 16 347 1 786Vasamanneva Vapo Oy 53.036 54 54 K 8 788 6,1 324 724 1,0 187 295Rautamullansuo Vapo Oy 58 9,0 67 E 12 594 17 604 2 076 8,8 370 1 235Tuppuraneva Kanteleen Voima Oy 53.098 60 18 78 K 32 496 34 1 659 9 079 14 1 172 7 128Osmalamminneva Kanteleen Voima Oy 53.094 99 99 E 18 748 26 899 3 090 13 551 1 839Päällysneva Kanteleen Voima Oy 53.097 41 41 E 7 764 11 372 1 280 5,4 228 761Akanrahka Turvejetti Ky 53.022 87 5,0 92 K 16 134 53 1 381 10 454 39 1 017 9 002Löytynneva Turveruukki Oy 53.025 142 4,9 147 E 23 999 72 1 990 12 505 51 1 454 10 360Isoneva Reisjärven kunta 53.053 20 24 44 E 7 166 22 594 3 734 15 434 3 094Niittylammenneva Vähäsalo & Lahti Oy 53.093 35 35 E 5 701 17 473 2 970 12 345 2 461Veneneva Vähäsalo & Lahti Oy 53.093 10 10 E 1 732 4,5 106 503 3,3 74 380Isoneva Vähäsalo & Lahti Oy 53.093 10 10 E 1 732 4,5 106 503 3,3 74 380Lamminneva Kanteleen Voima Oy 53.076 140 140 34 168 103 1 734 4 770 88 1 380 3 354Multakaarronneva Konepalvelu Honkala Oy 53.077 36 36 K 5 189 7,5 231 1 126 5,0 166 870Puronneva Kokkola Power Oy 53.097 87 87 erill.Lonkerinneva Kanteleen Voima Oy 53.059 89 89 K 2 776 31 711 2 175 21 445 1 119Tuppuraneva Maatalousyhtymä

Valtonen53.098

Tuotantosuot yhteensä 1 098 39 309 1 446 265 701 535 15 345 74 836 354 10 559 56 602Kuntoonpanosuot yhteensä 89 89 2 776 31 711 2 175 21 445 1 119Vesistöalue yhteensä 89 1 098 39 309 1 535 268 477 566 16 055 77 011 374 11 005 57 7212011 145 997 15 252 1 409 188 029 356 8 987 47 651 248 6 163 36 695

Puh. 01033280 Fax. 0103328250

PL20, Tutkijantie 2A90570 Oulu

Kalajoen turvetuotannon tarkkailu 2012 Jakelu: Liite 4.1 1/2Kohde: VasamannevaHaltija/tuottaja: Vapo Vesien käsittely: pvkKunta: Ylivieska Vesistöalue: 53.036Projekti: Purkuvesistö:Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 54 ha

Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedotNäyte Ottopvm pH CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NH4-N Fe Kiinto- Jakso CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NH4-N Fe Kiinto-

suod. aine MP Q q Q q suod. aineN:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm m3/d l/s km2 m3/d l/s km2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d1 pvk1 16.11.11 6,1 25 65 14 3600 3800 8,0 1.-15.11. 12,0 12,4 610 13,1 5,0 0,1 2,3 0,01 0,00 0,3 0,3 0,72 pvk1 30.11.11 5,8 25 42 2440 8,0 16.-29.11. 7,0 6,7 159 3,4 273 5,9 127 0,21 12,4 403 pvk1 15.12.11 5,9 25 35 5 2190 940 2800 6,6 30.11.-14.12. 4,0 4,7 39 0,8 278 6,0 129 0,18 0,03 11,3 4,9 14,5 344 pvk1 2.1.12 6,0 14 21 1600 2,0 15.12.-1.1. 9,5 340 7,3 904 19,4 235 0,35 26,8 345 pvk1 11.1.12 5,9 18 27 6 1900 610 2400 2,9 2.1.-19.1. 4,0 39 0,8 70 1,5 23 0,04 0,01 2,5 0,8 3,1 46 pvk1 6.2.12 20.1.-5.2.12 0 0 0 0 0 07 pvk1 6.3.12 6.2.-5.3.12 0 0 0 0 0 08 pvk1 2.4.12 6.3-1.4.12 0 0 0 0 0 09 pvk1 17.4.12 2.4.-21.4. 0 0 0 0 0 010 pvk1 24.4.12 5,8 16 48 < 2 3100 1000 930 4,0 22.4.-23.4. 4,0 4,9 39 0,8 39 0,8 11,7 0,04 0,00 2,3 0,7 0,7 2,911 pvk1 2.5.12 5,8 28 24 940 2,0 24.4.-1.5.12 26,0 27,8 4217 90,6 5135 110,3 2667 2,29 89,5 19112 pvk1 21.5.12 5,7 34 15 < 2 775 57 1100 1,3 2.5.-23.5.12 21,0 22,4 2472 53,1 3182 68,3 2007 0,89 0,06 45,8 3,4 64,9 7713 pvk1 31.5.12 5,8 43 35 1300 3,6 24.5.-1.6.12 1,5 1,9 3,4 0,07 60 1,3 48 0,04 1,4 414 pvk1 12.6.12 2.6.-13.6.12 0 0 0 0 0 015 pvk1 26.6.12 5,8 48 30 3 1400 29 2500 6,0 12.6.-25.6. 7,0 6,8 159 3,41 218 4,7 194 0,12 0,01 5,7 0,1 10,1 2416 pvk1 11.7.12 6,0 59 43 1600 7,0 26.6.-10.7.12 11,5 11,9 549 11,8 338 7,3 370 0,27 10,0 4417 pvk1 23.7.12 6,1 48 43 1500 9,3 11.7.-22.7. 10,5 10,6 437 9,4 711 15,3 633 0,57 19,8 12318 pvk1 8.8.12 5,8 39 32 2 1800 350 2900 3,9 4.8.-7.8. 29,0 29,6 5541 119,0 1336 28,7 967 0,79 0,05 44,6 8,7 71,9 9719 pvk1 9.8.12 5,9 45 25 900 4,6 8.8.-13.8. 5103 109,6 4261 2,37 85,2 43620 pvk1 21.8.12 6,1 43 25 1100 4,0 14.8.-20.8. 10,5 10,8 437 9,4 2136 45,9 1704 0,99 43,6 15921 pvk1 5.9.12 6,3 42 29 1200 6,7 21.8.-14.9. 8,5 9,3 258 5,5 318 6,8 248 0,17 7,1 4022 pvk1 20.9.12 6,3 29 21 3 870 46 2500 4,5 15.9.-19.9. 10,5 10,8 437 9,4 393 8,4 211 0,15 0,02 6,3 0,3 18,2 3323 pvk1 1.10.12 6,5 22 19 840 2,3 20.9.-30.9. 10,9 13,6 480 10,3 413 8,9 169 0,15 6,4 1824 pvk1 15.10.12 6,2 23 17 3 1400 290 2100 < 1 1.10.-31.10. 12,5 13,4 676 14,5 1594 34,2 680 0,50 0,09 41,4 8,6 62,1 1525

TALVI keskiarvo 5,9 21 38 8,3 2346 3000 5,5 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 2,3 148,0 3,2 48,5 0,1 0,0 5,1 1,8 5,8 10,2keskihajonta 0,1 5,1 17 4,9 768 233 721 2,9 Nettokuormitus g/ha d 0,02 3,7 4,7

KEVÄT keskiarvo 5,8 26 29 1,0 1605 529 1015 2 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d 59,2 3473,7 74,6 2047,5 1,2 0,1 54,0 3,1 59,6 100,6keskihajonta 0,1 9,2 17,1 1297 667 120 1 Nettokuormitus g/ha d 0,00 21,8 0,0

KESÄ keskiarvo 6,0 46 33 2,5 1350 190 2700 5,6 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 21,7 699,9 15,0 568,8 0,4 0,0 17,6 5,0 45,4 66,7keskihajonta 0,2 6,1 7,1 0,7 288 227 283 2,0 Nettokuormitus g/ha d 0,14 11,1 41

SYKSY keskiarvo 6,3 25 19 3,0 1037 168 2300 2,4 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d 13,0 1189,6 25,5 510,5 0,4 0,1 29,5 7,4 56,0 17,4keskihajonta 0,2 3,8 2,0 0,0 315 173 283 2,0 Nettokuormitus g/ha d 0,00 18,4 0,0

VUOSI 6,0 33 31 4,2 1603 415 2337 4,6 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 14,7 744 16 445 0,31 0,03 16 3,6 29 37Nettokuormitus g/ha d 0,05 9,5 14,9

Lisätiedot: Virtaamatiedot: EHP-Tekniikka oy 31.12.11-19.1.12 virtaamatiedot puutteellisia datakatkon vuoksi, virtaamat arvioitu vesistömallista. 9.8.12 Poikkeavan tilanteen näytteenotto/Vapo6.2.2012 Ei virtaamaa, ei näytettä. Vedenkorkeus mittapadolla noin -80 cm. 24.4.12 Suolla kaivinkone töissä6.3.2012 Ei virtaamaa, ei näytettä. 21.5.12 Mp vesipintojen ero >30cm2.4.2012 Ei virtaamaa, ei näytettä. 12.6.12 Ei virtaamaa, ei näytettä. Nollavirtaamajakso 2.6.-13.6.1217.4.2012 Ei virtaamaa, ei näytettä. Nollavirtaamajakso 20.1.-21.4.12 8.8.12 Vesipintojen ero yli 30 cm

Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson

Sivu 1 (2)Vasamanneva 2012.xls; tulostus 27.5.2013/13:34

Liite 4.1 2/2

Vasamanneva

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

l/s km2 Valumakeskiarvo

näyte

vesistömalli 53.036

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000g/ha/dµg/l Kokonaistyppi

kuormitus 2011 pitoisuus 2011 pitoisuuskeskiarvo Vasamanneva 2011

0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

0

10

20

30

40

50

60

70g/ha/dµg/l Kokonaisfosfori


0,0

50,0

100,0

150,0

200,0

250,0

300,0

350,0

400,0

450,0

500,0

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0

7,0

8,0

9,0

10,0

g/ha/dmg/l Kiintoaine


Sivu 2 (2)Vasamanneva 2012.xls; tulostus 27.5.2013/13:34

Puh. 01033280 Fax. 0103328250


Kalajoen turvetuotannon tarkkailu 2012 Jakelu: Liite 4.2, 1/2Kohde: TuppuranevaHaltija/tuottaja: Kanteleen Voima Oy Vesien käsittely: pvkKunta: Sievi Vesistöalue: 53.098

Projekti: Purkuvesistö:Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 78 ha

Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedotNäyte Ottopvm pH CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Jakso CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto-

NO2-N aine MP EHP Q q Q q NO2-N aineN:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m

3/d l/s km2 m3/d l/s km2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d1 pvk ap 16.11.11 6,7 36 122 2200 130 1.11.-15.11. 30,0 6031 89,5 346 5 160 0,5 9,8 5772 pvk ap 30.11.11 6,5 39 64 2410 39 16.11.-29.11. 30,0 6031 89,5 379 6 190 0,3 11,7 1903 pvk ap 15.12.11 6,3 35 29 2000 5,9 30.11.-14.12. 4,5 53 0,8 933 14 419 0,3 23,9 714 pvk ap 2.1.12 6,4 31 36 1700 4,3 15.12.-1.1. 30,0 30,1 6031 89,5 2175 32 865 1,0 47,4 1205 pvk ap 11.1.12 6,4 28 38 1500 2,9 2.1.-10.1. 30,0 17,0 6031 89,5 5541 82 1989 2,7 106,6 2066 pvk ap 6.2.12 11.1.-5.2. 3960 59 1421 1,9 76,2 1477 pvk ap 6.3.12 6,4 27 39 2000 9,0 6.2.-5.3. 22,0 21,4 2777 41,2 1389 21 481 0,7 35,6 1608 pvk ap 2.4.12 6,4 17 29 1400 11,0 6.3.-9.4. 31,0 30,6 6546 97,1 3878 58 845 1,4 69,6 5479 pvk ap 17.4.12 6,3 20 27 1400 8,6 10.4.-16.4. 35,0 33,0 8866 131,6 7283 108 1867 2,5 130,7 80310 pvk ap 24.4.12 6,2 21 25 1300 15,0 17.4.-23.4. 35,0 34,1 8866 131,6 8106 120 2182 2,6 135,1 155911 pvk ap 2.5.12 6,2 33 25 1500 5,6 24.4.-1.5. 32,0 32,5 7087 105,2 7932 118 3356 2,5 152,5 57012 pvk ap 7.5.12 6,5 32 31 1600 6,4 2.5.-6.5. 22,0 22,0 2777 41,2 5449 81 2236 2,2 111,8 44713 pvk ap 21.5.12 6,0 58 30 2200 5,0 7.5.-23.5. 32,0 45,0 7087 105,2 4546 67 3380 1,7 128,2 29114 pvk ap 31.5.12 6,7 43 43 1800 9,3 24.5.-30.5. 15,0 29,5 1066 15,8 1677 25 924 0,9 38,7 20015 pvk ap 14.6.12 6,9 42 41 17 1400 < 5 460 11000 17 31.5.-13.6. 13,0 27,6 745 11 1285 19 692 0,7 0,3 23,1 0,04 7,6 181 28016 pvk ap 26.6.12 6,7 42 41 1600 18 14.6.-25.6. 13,7 1349 20 726 0,7 27,7 31117 pvk ap 11.7.12 6,6 39 39 12 1700 < 5 890 14000 19 26.6.-10.7. 15,0 15,1 1066 16 853 13 427 0,4 0,1 18,6 0,03 9,7 153 20818 pvk ap 23.7.12 6,8 33 30 1400 13 11.7.-7.8. 12,7 844 13 357 0,3 15,1 14119 pvk ap 8.8.12 6,4 43 58 3,0 2200 81 770 6200 25,0 8.8.-15.8. 26,0 27,6 4217 63 5437 81 2997 4,0 0,2 153,4 5,65 54 432 174320 pvk ap 21.8.12 6,5 48 31 1800 8,7 16.8.-20.8. 2035 30 1252 0,8 47,0 22721 pvk ap 5.9.12 6,8 34 26 1600 6,5 21.8.-16.9. 13,0 15,0 745 11 1115 17 486 0,4 22,9 9322 pvk ap 20.9.12 6,6 44 32 2000 14,0 17.9.-19.9. 20,0 21,6 2189 32 1429 21 806 0,6 36,6 25623 pvk ap 1.10.12 6,7 45 30 1900 5,5 20.9.-30.9. 17,5 17,9 1567 23 1934 29 1116 0,7 47,1 13624 pvk ap 15.10.12 6,4 46 39 2150 5,5 1.10.-31.10. 19,2 20,3 1976 29 3730 55 2199 1,9 102,8 26325

TALVI keskiarvo 6,4 30,4 51,0 1887,1 28,9 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 59,7 2437,8 36,2 778,1 1,1 49,3 273,3keskihajonta 0,1 7,3 33,5 369,4 46,3 Nettokuormitus g/ha d 0,5 34 211

KEVÄT keskiarvo 6,2 32,8 27,6 1600,0 8,1 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d 106 6266 93 2815 2,2 132 643keskihajonta 0,2 15,3 2,8 353,6 4,1 Nettokuormitus g/ha d 0,6 92 482

KESÄ keskiarvo 6,7 40,5 38,6 10,7 1687,5 28,7 706,7 10400,0 14,6 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 11,2 1432,0 21,2 729,6 0,7 0,2 32,0 1,2 18,4 224,1 290,5keskihajonta 0 5 10 7 259 45 222 3934 6 Nettokuormitus g/ha d 0,4 23 254

SYKSY keskiarvo 6,6 45,0 33,7 2016,7 8,3 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d 28,1 3137,2 46,6 1841,6 1,5 84,8 231,6keskihajonta 0,2 1,0 4,7 125,8 4,9 Nettokuormitus g/ha d 0,7 65 151

Lisätiedot: 30.11.2011 Voimakas virtaus. Kaivinkone töissä suolla. Telog asennettu 30.11.11, Id 2446 15.5.2012 asennettu EHP:n lähettävä virtaamamittari2.1.2012 Voimakas virtaus. Kaivinkone töissä suolla. 1.12.11-1.1.12. virtaamadata epäluotettava. Kuormitus laskettu 21.5.2012 Voimakas virtaus ja pyörteily, mp vesipintojen ero >30cm6.2.2012 Kaivossa paksu jääkansi, näytettä ei saatu. näytteenottohetken virtaamalla. Telog vaihdettu 2.1.12, Id 2595. 26.6. tehty 145 mm offset-korjaus ehp:n datalleKuormitus laskettu ed. kerran veden laadulla6.3.2012 Voimakas virtaus/pyörteily 1.11.-1.1. ja 8.5.-15.5. virtaamat arvioitu vesistömallista 16.5.-26.6. vedenkorkeudet korjattu vähentämällä 145 mm2.4.2012 Vesipinnan tarkka mittaus ei onnistu, voimakas virtaus/pyörteily 17.5.2012 Mp vesipintojen ero yli 30cm 26.6.12 Ei mittapadon vedenkorkeustulosta17.4.2012 Kova virtaama, suolla kaivuri työssä Tuppuranneva siirtyi toukokuussa 2012 Kanteleen 23.7.12 Ei mittapadon vedenkorkeustulosta24.4.2012 Voimakas virtaus Voima Oy:n omistukseen 8.8.12 Tarkkaa mittapadon lukemaa ei voitu lukea veden voimakkaan pyörteilyn takia.


Sivu 1 (2)Tuppuraneva 2012.xls; tulostus 27.5.2013/13:54

Liite 4.2, 2/2

Tuppuraneva

0,0

20,0

40,0

60,0

80,0

100,0

120,0

140,0

160,0

180,0

0

500

1000

1500

2000

2500


kuormitus pitoisuus

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

0

20

40

60

80

100

120


kuormitus pitoisuus

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

2000

0,0

20,0

40,0

60,0

80,0

100,0

120,0

140,0g/ha/dmg/l Kiintoaine

kuormitus pitoisuus

0

20

40

60

80

100

120

140

l/s km2 Valumakeskiarvo

näyte

vesistömalli

Sivu 2 (2)Tuppuraneva 2012.xls; tulostus 27.5.2013/13:54

Puh. 01033280 Fax. 0103328250


Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 2012 Jakelu:Kohde: Hankilanneva, pvk2 Liite 4.3 1/2Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk2Kunta: Haapavesi-Kärsämäki- Vesistöalue: Kalajoki

Haapajärvi Koordinaatit: 3429745 7089843Projekti: Purkuvesistö:Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 232 ha


NO2-N aine MP EHP Q q Q q NO2-N aineN:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m3/d l/s km2 m3/d l/s km2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d1 pvk2 14.11.11 6,8 13 33 607 3,0 1.11.-13.11. 23,0 22,9 3104 15 3457 17 194 0,5 9,0 452 pvk2 13.12.11 6,8 11 38 582 10 14.11.-12.12. 21,0 21,2 2472 12 2683 13 127 0,4 6,7 1163 pvk2 9.1.12 6,9 10 27 540 2,2 13.12.-8.1. 23,0 3104 15 3258 16 140 0,4 7,6 314 pvk2 9.2.12 6,9 9,3 10 440 1,0 9.1.-8.2. 7,5 7,5 188 0,9 363 1,8 15 0,0 0,7 1,65 pvk2 5.3.12 6,9 11 22 610 2,3 9.2.-18.4. 19,0 18,1 1925 9,6 344 1,7 16 0,0 0,9 3,46 pvk2 19.4.12 6,6 11 43 920 6,0 19.4.-21.4. 53,0 54,9 25019 125 2034 10 96 0,4 8,1 537 pvk2 25.4.12 6,8 10 16 560 2,7 22.4.-24.4. 21,5 2622 13 34660 173 1495 2,4 84 4048 pvk2 3.5.12 6,5 17 38 1 200 5,4 25.4.-9.5. 55,0 54,3 27446 137 26380 132 1934 4,3 137 6149 pvk2 22.5.12 6,7 23 41 1100 6,5 10.5.-23.5. 52,0 53,2 23855 119 2901 14 288 0,5 13,8 81

10 pvk2 30.5.12 6,3 21 24 630 2,7 24.5.-29.5. 24,0 23,6 3452 17,2 3262 16 295 0,3 9 3811 pvk2 11.6.12 7,0 20 21 9,0 600 < 5 < 5 2 100 2,3 30.5.-10.6. 25,0 23,5 3823 19,1 5311 27 458 0,5 0,2 14 0,06 0,06 48 5312 pvk2 25.6.12 7,2 21 24 630 3,0 11.6.-24.6. 23,0 22,0 3104 15 4185 21 379 0,4 11 5413 pvk2 10.7.12 7,2 25 26 13 760 < 5 24 2 900 4,0 25.6.-9.7. 23,0 22,0 3104 15 2654 13 286 0,3 0,1 8,7 0,03 0,27 33 4614 pvk2 24.7.12 7,2 23 25 660 3,3 10.7.-2.8. 21,5 20,0 2622 13 3417 17 339 0,4 10 4915 pvk2 7.8.12 7,0 27 43 21 800 < 5 33 4 600 6,9 3.8.-6.8. 33,0 33,8 7654 38 13039 65 1518 2,4 1,2 45 0,14 1,86 259 38816 pvk2 9.8.12 6,6 34 53 800 23 7.8.-13.8. 15075 75 2210 3,4 52 149517 pvk2 22.8.12 7,0 27 37 750 8,8 14.8.-21.8. 18,5 21,7 1801 9,0 3478 17 405 0,6 11 13218 pvk2 4.9.12 7,0 24 41 720 8,0 22.8.-18.9. 18,5 18,8 1801 9,0 2169 11 225 0,4 6,7 7519 pvk2 20.9.12 7,1 19 42 640 9,2 19.9.-5.10. 27,0 29,1 4634 23 4514 23 370 0,8 12 17920 pvk2 18.10.12 6,8 23 46 1 000 6,2 6.10.-31.10. 51,0 52,0 22725 113,4 6221 31 617 1,2 27 166

TALVI keskiarvo 6,9 11 26 556 3,7 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 9,9 1448 7,2 68 0,2 3,5 30keskihajonta 0,1 1,4 11 71 3,6 Nettokuormitus g/ha d 0,1 0,4 17

KEVÄT keskiarvo 6,6 13 32 893 4,7 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d 118 24085 120 1609 3,5 111 504keskihajonta 0,2 3,8 14 321 1,8 Nettokuormitus g/ha d 1,4 59 296

KESÄ keskiarvo 6,9 25 34 14 745 2,5 20 3200 6,9 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 25 4171 21 455 0,6 0,3 13 0,1 0,4 68 150keskihajonta 0,3 4,1 11 6,1 144 0 16 1277 6,1 Nettokuormitus g/ha d 0,3 4,3 114

SYKSY keskiarvo 7,0 21 44 820 7,7 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d 78 5547 28 519 1,1 21 171keskihajonta 0,2 2,8 2,8 255 2,1 Nettokuormitus g/ha d 0,6 9,2 124

VUOSI 6,9 19 33 727 5,8 VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 29 4210 21 349 0,6 15 117Nettokuormitus g/ha d 0,3 6,2 81

Lisätiedot: Datakatkon vuoksi virtaamat ajalle 1.1.12-19.1.12 arvioitu vesistömallijärjestelmästä 25.4.12 Padottaa 9.8. Omavalvontanäyte9.2.12 Kaivossa jäätä, auki V-aukon kohdalta 3.5.12 Tarkka vedenkorkeus mahdoton mitata: pyörteilee19.4.12 Mp-lukema vaikea lukea tarkasti, padotus 22.5.12 Mp kokonaan veden alla, vedenkorkeus mahdoton mitata tarkastiData epäluotettavaa ja/tai padotusta, jaksojen 25.-28.2.12 ja 6.3.-25.4. virtaamat vesistömallista


Hankilanneva, pvk2 Liite 4.3 2/2

0,0

50,0

100,0

150,0

200,0

250,0

300,0

350,0

l/s km2 Valumakeskiarvonäyte53.073

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

g/ha/dµg/l Kokonaistyppi

kuormitus 2012 pitoisuus 2012

0

1

2

3

4

5

6

7

0

10

20

30

40

50



0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0g/ha/dmg/l Kiintoaine


Puh. 01033280 Fax. 0103328250


Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 2012 Jakelu:Kohde: Lonkerinneva, pvk Liite 4.4 1/2Haltija/tuottaja: Kanteleen Voima Oy Vesien käsittely: pvkKunta: Vesistöalue:Projekti: Purkuvesistö:Tarkkailuluokka:Kuntoonpano Mittapadon valuma-alue: 107 ha


NO2-N aine MP EHP Q q Q q NO2-N aineN:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m3/d l/s km2 m3/d l/s km2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d1 pvk 7.3.12 7.3.2 pvk 19.4.12 4,7 52 69 1 200 78 1 800 11 13.4.-18.4. 14,5 979 10,6 3242 35 142 1,6 36 2,4 54 3323 pvk 25.4.12 4,9 42 54 1 400 15 19.4.-24.4. ? 5037 54 230 2,0 66 7034 pvk 3.5.12 5,1 39 29 760 3,4 25.4.-17.5. 34,0 8247 88,9 5394 58 256 2,0 38 1715 pvk 21.5.12 5,1 50 33 810 55 1400 2,3 18.5.-26.5. 30,0 29,9 6031 65,0 10135 109 481 4,7 76 5,2 132 2176 pvk 30.5.12 5,7 79 71 1200 1,2 27.5.-29.5. 15,0 15,9 1066 11,5 2357 25 125 1,7 26 267 pvk 11.6.12 5,1 67 86 1 200 10 2 000 3,3 30.5.-10.6. 21,5 22,5 2622 28 2497 27 119 1,6 28 0,2 47 778 pvk 25.6.12 5,4 77 150 1800 3,3 11.6.-24.6. 22,0 23,3 2777 30 3462 37 174 2,5 58 1069 pvk 10.7.12 5,3 99 370 2 400 250 4 800 6,7 25.6.-9.7. 20,0 21,4 2189 24 2780 30 137 2,6 62 6,5 124 17310 pvk 24.7.12 5,4 74 230 1 900 3,6 10.7.-2.8. 18,0 17,1 1682 18 2223 24 112 1,5 39 7511 pvk 7.8.12 5,3 70 220 1 700 180 3 400 5,0 3.8.-10.8. 21,5 21,4 2622 28 6979 75 344 4,5 110 12 221 32512 pvk 20.8.12 5,2 67 150 1 400 3,3 11.8.-19.8. 18,5 18,4 1801 19 1804 19 87 1,1 24 5513 pvk 4.9.12 5,5 62 130 1 300 800 2 900 2,4 20.8.-17.9. 15,0 15,2 1066 11 1340 14 69 0,8 16 10 36 3014 pvk 20.9.12 5,4 39 61 990 4,5 18.9.-25.9. 22,5 22,6 2938 32 2353 25 118 0,9 22 9915 pvk 1.10.12 5,5 41 60 1 000 240 1 400 1,0 26.9.-30.9. 17,5 18,7 1567 16,9 1977 21 101 0,8 18 4,4 26 1816 pvk 15.10.12 5,4 59 88 1 700 1,2 1.10.-31.10. 7,5 7,6 188 2,0 1781 19 90 1,0 28 20

TALVI keskiarvo TALVI Bruttokuormitus g/ha dkeskihajonta Nettokuormitus g/ha d

KEVÄT keskiarvo 5,0 46 46 1043 67 1600 7,9 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d 61,2 6022 64,9 283 2,5 49 4,1 101 275keskihajonta 0,2 6,2 19 309 6,1 Nettokuormitus g/ha d 1,4 21 163

KESÄ keskiarvo 5,4 74 176 1613 310 3275 3,6 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 20,3 2557 27,6 127 1,8 41 7,5 82 95keskihajonta 0,2 11 96 419 342 1170 1,6 Nettokuormitus g/ha d 1,3 29 48

SYKSY keskiarvo 5,4 46 70 1230 240 1400 2,2 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d 9,1 1907 21 96 0,9 26 4,4 26 34keskihajonta 0,1 11 16 407 2,0 Nettokuormitus g/ha d 0,6 17 0,0

VUOSI VUOSI Bruttokuormitus g/ha dNettokuormitus g/ha d

Lisätiedot: 7.3.12 Ei virtaamaa, ei näytettä, kaivo jäässä Virtaamat jaksolle 13.4.-14.5. arvioitu vesistömallijärjestelmästä20.3.12 Kohteella ei käyty, pumppausta ei ole vielä aloitettu, kaivo edelleen jäässä 3.5.ja 21.5.12 Tarkka vedenkorkeus mahdoton mitata, vesi pyörteilee19.4.12 Padottaa25.4.12 Mp kokonaan veden alla, veden korkeutta mahdoton mitata tarkasti voimakkaan pyörteilyn vuoksi, padottaa


7071988, 3402862

Liite 4.4 2/2Lonkerinneva, pvk

0

50

100

150

200

250

300

350

l/s km2 Valuma keskiarvonäyte53.059

0

20

40

60

80

100

120

0

500

1000

1500

2000

2500



0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0

0

50

100

150

200

250

300

350



0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

10,0

12,0

14,0

16,0

g/ha/dmg/l Kiintoaine


Liite 5.1, 1./3Puh. 01033280 Fax. 0103328250PL20, Tutkijantie 2A90570 Oulu

Vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailu

Vasamanneva, pintavalutuskenttä 1

Näyte Ottopvm pH CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto-NO2-N aine

N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l1 Yläpuoli 16.11.11 6,3 29 39 22 2290 5300 102 Yläpuoli 15.12.11 6,0 43 87 18 3780 1500 11000 533 Yläpuoli 11.1.12 6,3 19 45 19 1800 1100 8500 114 Yläpuoli 24.4.12 5,3 32 34 3 1200 170 1200 8,35 Yläpuoli 21.5.12 5,4 38 21 < 2 880 170 1500 3,06 Yläpuoli 31.5.12 6,4 31 55 1600 127 Yläpuoli 26.6.12 6,5 33 48 5 2000 790 6600 158 Yläpuoli 11.7.12 6,3 37 68 2400 199 Yläpuoli 23.7.12 6,4 34 61 2500 22

10 Yläpuoli 8.8.12 4,9 53 81 10 1900 310 1900 1411 Yläpuoli 9.8.12 4,8 93 120 2200 12012 Yläpuoli 21.8.12 6,3 31 48 2200 1513 Yläpuoli 5.9.12 6,6 25 48 2000 914 Yläpuoli 20.9.12 6,4 33 56 12 2200 1300 6800 1715 Yläpuoli 1.10.12 6,5 29 48 2500 1116 Yläpuoli 15.10.12 6,3 24 37 12 2200 1400 5900 91 Alapuoli 16.11.11 6,1 25 65 14 3600 3800 8,02 Alapuoli 15.12.11 5,9 25 35 5 2190 940 2800 6,63 Alapuoli 11.1.12 5,9 18 27 6 1900 610 2400 2,94 Alapuoli 24.4.12 5,8 16 48 < 2 3100 1000 930 4,05 Alapuoli 21.5.12 5,7 34 15 < 2 775 57 1100 1,36 Alapuoli 31.5.12 5,8 43 35 1300 3,67 Alapuoli 26.6.12 5,8 48 30 3 1400 29 2500 6,08 Alapuoli 11.7.12 6,0 59 43 1600 7,09 Alapuoli 23.7.12 6,1 48 43 1500 9,3

10 Alapuoli 8.8.12 5,8 39 32 2 1800 350 2900 3,911 Alapuoli 9.8.12 5,9 45 25 900 4,612 Alapuoli 21.8.12 6,1 43 25 1100 4,013 Alapuoli 5.9.12 6,3 42 29 1200 6,714 Alapuoli 20.9.12 6,3 29 21 3 870 46 2500 4,515 Alapuoli 1.10.12 6,5 22 19 840 2,316 Alapuoli 15.10.12 6,2 23 17 3 1400 290 2100 < 1

TALVIPintavalutuskentän yläpuoli 6,2 30 57 20 2623 1300 8267 25Pintavalutuskentän alapuoli 6,0 23 42 8,3 2563 775 3000 5,8Erotus -0,2 7,7 15 11 60 525 5267 19Teho % -3,8 25 26 58 2,3 40 64 76

KEVÄTPintavalutuskentän yläpuoli 5,4 35,0 27,5 2,0 1040 170 1350 5,7Pintavalutuskentän alapuoli 5,8 25 32 1,0 1938 529 1015 2,7Erotus 0,4 10 -4,0 1,0 -898 -359 335 3,0Teho % 7,5 29 -15 50 -86 -211 25 53

KESÄPintavalutuskentän yläpuoli 6,0 42 66 7,5 2100 550 4250 28Pintavalutuskentän alapuoli 6,0 46 33 2,5 1350 190 2700 5,6Erotus 0,0 -3,8 33 5,0 750 361 1550 23Teho % -0,8 -9 50 67 36 66 36 80

SYKSYPintavalutuskentän yläpuoli 6,4 29 47 12 2300 1350 6350 12Pintavalutuskentän alapuoli 6,3 25 19 3 1037 168 2300 2,4Erotus -0,1 4,0 28 9,0 1263 1182 4050 10Teho % -1,0 14 60 75 55 88 64 80

Liite 5.2, 2/3

Puh. 01033280 Fax. 0103328250


Vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailu

Hankilanneva, pintavalutuskenttä 2


N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l1 Yläpuoli 14.11.11 6,8 18 75 1 200 142 Yläpuoli 13.12.11 6,6 15 88 1 170 273 Yläpuoli 9.1.12 6,6 15 74 1 100 174 Yläpuoli 5.3.12 6,7 19 110 2 300 345 Yläpuoli 19.4.12 6,4 15 63 1 400 196 Yläpuoli 22.5.12 6,6 25 44 1600 127 Yläpuoli 11.6.12 6,9 23 65 41 1200 82 230 8 300 168 Yläpuoli 10.7.12 7,1 22 63 30 1 000 50 180 8 500 169 Yläpuoli 7.8.12 6,7 36 85 39 1 300 43 240 7 600 1610 Yläpuoli 9.8.12 6,0 42 55 1200 1311 Yläpuoli 4.9.12 7,1 20 77 950 1612 Yläpuoli 18.10.12 6,4 36 68 1 500 291 Alapuoli 14.11.11 6,8 13 33 607 3,02 Alapuoli 13.12.11 6,8 11 38 582 103 Alapuoli 9.1.12 6,9 10 27 540 2,24 Alapuoli 5.3.12 6,9 11 22 610 2,35 Alapuoli 19.4.12 6,6 11 43 920 6,06 Alapuoli 22.5.12 6,7 23 41 1100 6,57 Alapuoli 11.6.12 7,0 20 21 9,0 600 < 5 < 5 2 100 2,38 Alapuoli 10.7.12 7,2 25 26 13 760 < 5 24 2 900 4,09 Alapuoli 7.8.12 7,0 27 43 21 800 < 5 33 4 600 6,910 Alapuoli 9.8.12 6,6 34 53 800 2311 Alapuoli 4.9.12 7,0 24 41 720 8,012 Alapuoli 18.10.12 6,8 23 46 1 000 6,2

TALVIPintavalutuskentän yläpuoli 6,7 17 87 1443 23Pintavalutuskentän alapuoli 6,9 11 30 585 4,4Erotus 0,2 5,5 57 858 19Teho % 2,6 33 65 59 81

KEVÄTPintavalutuskentän yläpuoli 6,4 15 63 1400 19Pintavalutuskentän alapuoli 6,6 11 43 920 6,0Erotus 0,2 4,0 20 480 13Teho % 3,1 27 32 34 68

KESÄPintavalutuskentän yläpuoli 6,7 28 65 37 1208 58 217 8133 15Pintavalutuskentän alapuoli 6,9 26 38 14 797 2,5 20 3200 8,5Erotus 0,2 2,5 27 22 412 56 197 4933 6,4Teho % 2,7 8,9 42 61 34 96 91 61 43

SYKSYPintavalutuskentän yläpuoli 6,4 36 68 1500 29Pintavalutuskentän alapuoli 6,8 23 46 1000 6,2Erotus 0,4 13 22 500 23Teho % 6,2 36 32 33 79

Puh. 01033280 Fax. 0103328250 Liite 5.3, 3/3PL20, Tutkijantie 2A

90570 Oulu

Vesienkäsittelymenetelmän tehon tarkkailuLonkerinneva, pintavalutuskenttä


N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l1 Yläpuoli 19.4.12 6,1 52 98 2 200 410 5 500 932 Yläpuoli 21.5.12 6,0 38 31 1100 390 4 000 153 Yläpuoli 11.6.12 6,4 32 30 1 400 540 4 400 134 Yläpuoli 10.7.12 6,5 34 39 1 500 740 4 800 125 Yläpuoli 7.8.12 6,4 44 42 1 800 780 5 100 146 Yläpuoli 4.9.12 6,6 45 65 2 100 74 5 200 307 Yläpuoli 1.10.12 6,7 30 23 1 500 840 5 100 8,01 Alapuoli 19.4.12 4,7 52 69 1 200 78 1 800 112 Alapuoli 21.5.12 5,1 50 33 810 55 1 400 2,33 Alapuoli 11.6.12 5,1 67 86 1 200 10 2 000 3,34 Alapuoli 10.7.12 5,3 99 370 2 400 250 4 800 6,75 Alapuoli 7.8.12 5,3 70 220 1 700 180 3 400 5,06 Alapuoli 4.9.12 5,5 62 130 1 300 800 2 900 2,47 Alapuoli 1.10.12 5,5 41 60 1 000 240 1 400 1,0

KEVÄTPintavalutuskentän yläpuoli 6,1 52 98 2200 410 5500 93Pintavalutuskentän alapuoli 4,7 52 69 1200 78 1800 11Erotus -1,4 0,0 29 1000 332 3700 82Teho % -23 0,0 30 45 81 67 88

KESÄPintavalutuskentän yläpuoli 6,4 39 41 1580 505 4700 17Pintavalutuskentän alapuoli 5,3 70 168 1482 259 2900 3,9Erotus -1,1 -31 -126 98 246 1800 13Teho % -18 -80 -305 6,2 49 38 77

SYKSYPintavalutuskentän yläpuoli 6,7 30 23 1500 840 5100 8,0Pintavalutuskentän alapuoli 5,5 41 60 1000 240 1400 1,0Ero

Documents

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY · 2013. 7. 26. · Vlioja-Kuonanjoki 53.082 53.083 Haapajrvi, Pyhjrvi Koivulanneva Vapo Oy PSY 26/05/2, 12.5.2005 31.12.10 laskuoja-metsoja-Sarjanoja-Malisjoki