VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY · 2014. 7. 10. · kalajoen turvetuotantotarkkailu 2013 16x165600 30.4.2014 vapo oy ja kanteleen voima oy kalajoen turvetuotantoalueiden kytt-, pst-

KALAJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2013

16X165600 30.4.2014

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY KALAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU SEKÄ KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

1

Copyright © Pöyry Finland Oy

Sisältö

1 JOHDANTO ...................................................................................................................... 1

2 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS ............................................................................... 1

3 TARKKAILUVELVOITTEET......................................................................................... 4

4 SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET ......................................................... 5

5 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU ............................................................................ 8

5.1 Tarkkailun toteutus .............................................................................................................. 8 5.2 Tarkkailun tulokset .............................................................................................................. 9 5.3 Tehon tarkkailu .................................................................................................................. 11 5.4 Päästöt vuonna 2013 .......................................................................................................... 13

6 VESISTÖTARKKAILU .................................................................................................. 16

6.1 Tarkkailun toteutus ............................................................................................................ 16 6.2 Turvetuotannon päästöjen vaikutukset vesistössä ............................................................... 16

7 KALATALOUSTARKKAILU ........................................................................................ 17

7.1 Kalataloustarkkailualueet ................................................................................................... 17 7.2 Kalataloudelliset tarkkailumenetelmät ................................................................................ 18 7.2.1 Sähkökoekalastusmenetelmät ja -paikat ............................................................................. 18 7.2.2 Koeravustusmenetelmä ja -paikat ....................................................................................... 18 7.2.3 Kalastustiedustelumenetelmät ............................................................................................ 19 7.3 Kalataloustarkkailujen tulokset .......................................................................................... 19 7.3.1 Sähkökoekalastuksien tulokset ........................................................................................... 19 7.3.2 Koeravustukset .................................................................................................................. 21 7.3.3 Kalastustiedustelutulokset .................................................................................................. 22 7.4 Koekalastustuloksien tarkastelu ......................................................................................... 26

8 YHTEENVETO ............................................................................................................... 27

9 VIITTEET ........................................................................................................................ 30

Liitteet Liite 1 Turvetuotantoalueiden sijainti Kalajoen vesistöalueella Liite 2 Purkureitit ja vesistötarkkailupisteet Liite 3 Päästötarkkailun tulokset vuonna 2013 Liite 4 Vesistötarkkailutulokset vuonna 2013 Liite 5 Sähkökoekalastustulokset Liite 6 Koeravustuspöytäkirjat Liite 7 Kalastustiedustelukaavake Liite 8 Kuonanjärven kalastustiedustelun perustulostus Liite 9 Kuusaanjärven kalastustiedustelun perustulostus

2


Pohjakartat Maanmittauslaitoksen aineistoja Pöyry Finland Oy Hanna Kurtti, DI Anni Nopanen, FM Jorma Keränen, FM limnologi Eero Taskila, FM, kalabiologi Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90590 OULU puh. 010 33280 sähköposti [email protected] www.poyry.fi

1


1 JOHDANTO Vapo Oy:n Kalajoen vesistöalueen kaikkien turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailutulokset on raportoitu vuodesta 2010 alkaen samassa tarkkailuraportis-sa. Vuoden 2012 toukokuussa osa Vapo Oy:n turvetuotantoalueista siirtyi Kanteleen Voima Oy:n omistukseen.

Kalajoen turvetuotantoalueille on laadittu tarkkailuohjelma vuosille 2012–2018 (Pöyry Finland Oy 2012). Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 11.12.2012 (POPELY/405/07.00/2012, 11.12.2012) ja Kainuun ELY-keskus (838/5723-2012, 16.1.2013) ovat kirjeillään hyväksyneet Kalajoen vesistöalueella sijaitsevien Vapo Oy:n ja Kanteleen Voima Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun tietyin muutoksin ja tarkennuksin. Viime vaiheessa tarkkailuohjelmaan lisättiin myös Kokkola Power Oy:n Puronnevan tarkkailu. Puronnevaa tarkkailtiin kuitenkin vielä vuonna 2013 erillisen ohjelman mukaan. Kanteleen Voima Oy:n Settijoen valuma-alueella sijaitsevan Lamminnevan tarkkailu toteutetaan erillisen ohjelman (Kanteleen Voima Oy 2010) mukaan ja raportoidaan erikseen yhdessä läheisen Konepalvelu Hon-kalan Multakaarronnevan kanssa.

Pohjois-Pohjanmaalla toteutetaan lisäksi turvetuotantoalueiden vuosipäästötarkkailua, jossa tarkkailukohteena ovat kuntoonpanosuot sekä erikseen sovittavat tuotantovaiheen ympärivuotiset tarkkailusuot. Pohjois-Pohjanmaan turvetarkkailussa oli vuonna 2013 Kalajoen alueelta mukana Vapo Oy:n Vittouvenneva ja Vasamanneva. Lisäksi Kalajoel-la tehtiin tähän raporttiin kuuluvaa ympärivuotista velvoitetarkkailua Tuppuranevalla, tuotantovaiheen kesäaikaista suppeaa tarkkailua Lonkerinnevalla ja jälkihoitovaiheen tarkkailua Hankilannevalla. Vesistötarkkailua tehtiin Vapo Oy:n Vittouvennevan lähi-vesistössä.

Tässä raportissa on esitetty kootusti Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n ja Kokkola Po-wer Oy:n Kalajoen tarkkailusoiden tulokset (pois lukien Lamminneva ja Puronneva). Ympärivuotinen ja kuntoonpanonaikainen tarkkailuaineisto on raportoitu myös Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 2014).

Kalajoen vesistöalueen muilla tarkkailuvelvollisilla kuormittajilla (taajamat, teollisuus ja Turveruukki Oy:n ja Turvejetti Oy:n turvesuot) on erillinen tarkkailuohjelma vuosille 2013–2018 (Pöyry Finland Oy 2013) ja lisäksi alueella on yksittäisiä muiden turvetuot-tajien tarkkailuja.

2 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS Kalajoki saa alkunsa Reisjärven kunnasta Suomenselän vedenjakaja-alueelta, missä si-jaitsevat Reisjärvi, Vuohtojärvi ja Kiljanjärvi. Valuma-alueen pinta-ala on 4 247 km2 ja järvisyys 1,8 %. Jokiuoman pituus on 130 km ja kokonaisputous 114 m. Kalajoki laskee Perämereen Kalajoen kaupungin edustalla. Kalajoen suurin sivuhaara on Vääräjoki, jo-ka yhtyy pääuomaan noin yhdeksän kilometrin päässä jokisuulta. Vääräjoen alaosalta Perämereen laskeva Siiponjoki muodostaa Kalajoen vesistön toisen purkautumiskohdan Perämereen. Muita huomattavia sivujokia ovat Nivalan kohdalla Pidisjärveen laskeva Malisjoki, Haapajärven alapuolelle laskeva Settijoki sekä Hautaperän tekoaltaaseen las-kevat Kuonanjoki, Hinkuanjoki, Lohijoki ja Kalajanjoki.

Kalajoki on yläosaltaan voimakkaasti säännöstely vesistö. Alueella tehdyt huomatta-vimmat vesistöjärjestelyt ovat Kalajoen keskiosan perkaukset, Hautaperän tekoaltaan sekä neljän voimalaitoksen rakentaminen. Kalajoen vesistöalueella sijaitsee kaikkiaan

2


yhdeksän säännösteltyä järveä tai tekojärveä (kuva 1). Kooltaan merkittävin tekojärvistä on Haapajärvellä sijaitseva Hautaperän tekojärvi, jonka säännöstelyväli on 11,50 m. Korpisen, Iso-Juurikan, Kiljanjärven ja Reis-Vuohtojärven vedet on käännetty virtaa-maan Kalajanjoen täyttökanavaa pitkin Hautaperään. Em. järvien säännöstelyvälit ovat vastaavasti 4,50 m, 2,80 m, 1,95 m ja 1,40 m. Myös Kuonanjärven, jonka säännöstely-väli on 2,05 m, vedet ohjataan Kuonanjoen täyttökanavan kautta Hautaperään. Kuonanjärvi sijaitsee alle 1 km:n päässä Jouttenisennevasta ja myös Vittouvennevan turvetuotantoalueen vedet laskevat Kuonanjärveen. Hautaperästä vedet juoksutetaan Hinkuan voimalaitoksen kautta Haapajärveen, jonka säännöstelyväli on 1,00 m. Kala-janjoen ja Kuonanjoen vedet voidaan tarvittaessa ohjata Jalkakosken ja Haittaperän säännöstelypatojen kautta suoraan Haapajärveen. Haapajärvestä Kalajoki laskee Oksa-van voimalaitoksen ja Jämsänkosken säännöstelypadon kautta Pidisjärveen (säännöste-lyväli 1,50 m), josta edelleen Padingin ja Hamarin voimalaitosten ja säännöstelypatojen kautta Perämereen. Settijoen vedet on käännetty Oksavan voimalaitoksen ja Jämsänkos-ken säännöstelypadon yläpuolelle. Settijoen yläosalla sijaitsevaa Settijärven tekojärveä säännöstellään luusuan padon kautta säännöstelyvälin ollessa 2,50 m. Kuusaanjärven kautta Settijärveen laskee Hankilannevan ja Nurmesnevan turvetuotantoalueiden vesiä.

Kuva 1 Vesistöhankkeet Kalajoella (lähde: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2008).

3


Kalajoen alaosa ja Vääräjoesta erkaneva Siiponjoki on suojeltu koskiensuojelulailla. Kalajoen suisto ja Siiponjoki kuuluvat myös Natura 2000 -suojelualueverkostoon. (Poh-jois-Pohjanmaan ELY-keskus 2011). Turvetuotannon osuus Kalajoen kuormituksesta on noin 0,5 prosenttia (Kuva 2). Koko-naisuudessaan Kalajoen kokonaisfosforikuormitus oli vuosina 2001–2006 keskimäärin noin 80 tonnia vuodessa ja kokonaistyppikuormitus noin 810 tonnia vuodessa (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2009). Kalajoen vesistöön kohdistuu pistekuormituksen lisäksi huomattavasti hajakuormitusta. Alueen yksittäisistä kuormituslähteistä merkittä-vin on maatalous.

Kuva 2 Luonnonhuuhtouma ja kuormitus Kalajoen vesistöalueella v. 2001-2006 (lähde: Pohjois-

Pohjanmaan ympäristökeskus 2009).

Ekologinen tila Kalajoen vesistön vesimuodostumien tila on pääosin välttävä–tyydyttävä ja keinotekoi-sissa ja voimakkaasti muutetuissa vesistöissä välttävä–tyydyttävä suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Luokitelluista kohteista ainoastaan Pitkäjärven tila on hyvä (Kuva 3). Vesienhoidon mukaisena tavoitteena on saavuttaa kaikissa näissä vesimuodostumissa vähintään hyvä tai hyvä saavutettavissa oleva tila. Jo nyt hyvässä tilassa olevan Pitkä-järven tavoite on vähintään nykytilan turvaaminen. Luokitelluissa vesimuodostumissa, jotka ovat joko kokonaan tai osittain suojelualuerekisteriin kuuluvalla Natura-alueella, voidaan noudattaa tavanomaisia tilatavoitteita.

Keinotekoiseksi tai voimakkaasti muutetuksi nimeämisen vuoksi yksittäin käsiteltävistä vesimuodostumista ovat aineiston puutteen vuoksi luokittelematta jääneet Korpinen, Iso-Juurikka ja Settijärvi.

Suurimpana esteenä hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle on liian suuri ravinne- ja kiintoainekuormitus valtaosassa vesimuodostumia sekä liiallisen happamuuden aiheut-tamat haitat Kalajoen alaosalla, Vääräjoessa ja Siiponjoessa. Lisäksi talviaikainen hap-pitilanne on sisäisestä ja/tai ulkoisesta kuormituksesta johtuen heikko Hautaperän teko-järvessä, Vuohtajärvessä, Kiljanjärvessä ja Reisjärvessä. Toimenpideohjelman mukaan Kalajoen vesistöalueen järvissä ja joissa tärkein tavoite on rehevyystason laskeminen, mutta suuressa osassa kohteista tilatavoitteen saavutta-

Kok.P Kok.N

YhdyskunnatHaja-asutusTeollisuus ja kaivostoimintaTurvetuotantoKalankasvatusMaatalousMetsätalousHulevedetLaskeuma vesiinLuonnonhuuhtouma

4


mista voidaan edesauttaa kohentamalla vesimuodostumien hydrologista ja/tai morfolo-gista tilaa. Suurin fosforikuormituksen vähentämistarve koskee maataloutta.

Kuva 3 Kalajoen vesistöalueen ekologinen tila (lähde: Pohjois-Pohjanmaan

ympäristökeskus 2009).

3 TARKKAILUVELVOITTEET Tiedot Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n ja Kokkola Power Oy:n Kalajoen turvetuo-tantoalueiden lupapäätöksistä on esitetty taulukossa 1. Taulukossa on esitetty myös tur-vetuotantoalueiden purkureitit ja sijainti. Turvetuotantoalueet sijaitsevat Settijoen (53.07), Hautaperän tekojärven (53.08), Vääräjoen (53.09) Malisjoen (53.06), Kalajan-joen (53.05) ja Kalajoen keskiosan (53.03) valuma-alueilla. Soiden sijainti on esitetty kartalla liitteissä 1 ja 2.

5


Taulukko 1 Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n ja Kokkolan Power Oy:n Kalajoen turvetuotantoalueiden lupapäätökset ja sijainti.

4 SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET Tarkkailukauden 2013 (1.11.2012–31.10.2013) sääoloja on tarkasteltu Ilmatieteen lai-toksen Ylivieskan lentokentän havaintoaseman kuukausittaisten lämpötila- ja sadanta-tietojen perusteella. Ko. havaintopaikka on ollut käytössä vasta vuodesta 2000 lähtien ja seuraavassa vertailuarvoina on käytetty havaintopaikan Ruukki Revonlahti pitkän ajan (1981–2010) keskiarvoja.

Tarkkailukauden keskilämpötila oli Ylivieskassa 3,3 ºC, mikä on 0,7 ºC korkeampi kuin Ruukin pitkän ajan vertailuarvo. Talvella kylmintä oli joulu- ja maaliskuussa, jolloin keskilämpötila oli myös vertailuarvoon nähden alhaisin. Kesän keskilämpötilat vaihteli-vat elokuun 14,4:stä kesäkuun 16,4 C-asteeseen. Keskiarvoihin nähden tavanomaista lämpimämpää oli etenkin marras-, helmi-, touko- ja kesäkuussa, jolloin keskilämpötilat olivat 3-4 astetta Ruukin vertailuarvoja lämpimämpiä.

Tarkkailukauden sadesumma Ylivieskassa oli 500 mm, mikä oli noin 8 % vähemmän kuin Ruukin pitkän ajan keskiarvo. Sademäärät olivat lähes koko tarkkailukauden pie-nempiä kuin Ruukin pitkän ajan keskiarvot, mutta huhti-, kesä- ja lokakuussa satoi enemmän. Kesäkuu oli runsassateinen ja silloin satoi yli viidesosa (111 mm) koko vuo-den sademäärästä.

Turvetuotantoalue Lupapäätös Luvan tarkistus

Laskureitti Vesistö Kunta

Hankilanneva (osa) Jälkihoitotoimien vahvistaminen: PSAVI/68/04.08/2012

Tikkapuro-Kuusaanjärvi 53.073 Haapajärvi, Kärsämäki

PSY 52/06/2, 22.5.2006 Mustapuro-Kuonanjärvi 53.082VHO, 08/0047/3, 29.1.2008 Välioja-Kuonanjoki 53.083

Koivulanneva PSY 26/05/2, 12.5.2005 Tuotanto on päättynyt 2013

laskuoja-metsäoja-Sarjanoja-Malisjoki

53.065 Haapavesi, Nivala

PSY 122/08/2, 8.12.2008VHO 09/0529/3, 1.10.2009

Vittouvenneva(osa) (2PSAVI 23/11/1, 27.4.2011 30.4.21 Vittouvenoja-Kuonanjärvi 53.083 Pyhäjärvi, HaapajärviNurmesneva (osa) PSY 18/03/2, 7.3.2003, uusi

hakemus laitettu vireille 27.12.12

31.12.12 Nevaoja-Kuusaanjärvi-Settijoki 53.073 Pyhäjärvi, Kärsämäki

Rautamullansuo PSY 94/07/2, 30.7.2007 31.12.16 Laskuoja-Pirttipuro-Pirttijärvi 53.094 Reisjärvi, Sievi(1Lonkerinneva PSAVI 110/10/1, 30.11.2010 30.11.20 Juurikkaoja-Levonperänkanava-

Kalajanjoki-Hautaperän tekojärvi

53.059 Haapajärvi, Reisjärvi

(1Osmalamminneva PSY 74/08/2, 16.6.2008 31.3.18 Laskuoja-Vääräjoki 53.094 Sievi(1Päällysneva PSY 114/08/2, 15.10.2008 31.3.18 Laskuoja-Joutsenoja-Pahaoja-

Syväoja-Vääräjoki.53.097 Sievi

(1Tuppuraneva PSY 88/07/2, 20.9.2007 31.12.15 Laskuoja-Lähteenoja-Petäjäoja-Petäistö-Vääräjoki

53.098 Sievi

(3Lamminneva PSAVI/102/04.08/2010 31.12.19 Laskuoja-Kotioja-Settijoki 53.076 HaapajärviPSY 106/09/2, 31.12.2009

PSAVI 126/12/1, 21.11.2012

(1 Siirtynyt Kanteleen Voima Oy:n omistukseen vuonna 2012(2 Lupa käsittelyssä KHO:ssa. Päätös ei lainvoimainen (3 Tarkkaillaan erillisen ohjelman mukaisesti. Raportoidaan Konepalvelu Honkalan Multakaarronnevan kanssa

Kokk

ola

Pow

er O

y

Ylivieska

Jouttenisenneva 31.12.15 Haapajärvi, Pyhäjärvi

Puronneva 31.12.19 Haapaoja-Hyväoja-Kangasoja-Syväoja-Väräjoki

53.097 Sievi

Vasamanneva 30.6.19 Vasamanoja-Pylväsoja 53.034

Vapo

Oy

Kant

elee

n Vo

ima

Oy

6


Kuva 4 Kuukauden keskilämpötila sekä sademäärät Ylivieskassa vuonna 2013 ja pitkänajan

keskiarvona 1981-2010 Ruukissa. (Lähde: Ilmatieteen laitos)

Tarkkailukautena 2013 Kalajoen keskivirtaamat olivat Niskakoskella (F = 3 065 km2) samalla tasolla kuin pitkän ajan (1971–2000) keskiarvo. Kevään tulvahuippu tuli kah-dessa osassa, ja myös marras- ja heinäkuussa oli tulvahuiput. 18.10.–30.10.2013 Niska-kosken virtaaman mittauksessa oli katko. Joulu-huhtikuussa sekä elo-lokakuussa vir-taamat olivat hieman pienempiä kuin vertailukaudella. Kalajoen alaosalla sijaitsevan Niskakosken keski-, yli- ja alivirtaamat (m3/s) vuonna 2013 ja vertailujaksolla 1971–2000 olivat seuraavat:

-15

-10

-5

0

5

10

15

20

XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X

°C Lämpötila

Tarkkailukausi 2013 1981-2010

0

20

40

60

80

100

120

140

XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X

mm Sadanta

Tarkkailukausi 2013 1981-2010

Niskakoski (m3/s)

Tarkkailukausi 2013 v. 1971–2000

MQ (vuosi) 29,1 29,7 MQ (kesä-syys) 22,5 21,0 NQ (kesä-syys) 4,9 12,1 HQ (kesä-syys) 189 37,0

7


Kuva 5 Virtaamat Kuonanjärvessä (lähtevä) sekä Kalajoessa Padingissa ja Niskakoskessa

tarkkailukauella 2013 ja vertailujaksolla v. 1971–2000 keskimäärin.

0

50

100

150

200

250

300

1.11

.

1.12

.

1.1.

1.2.

1.3.

1.4.

1.5.

1.6.

1.7.

1.8.

1.9.

1.10

.m3/s Niskakoski

Tarkkailukausi 20131971-2000

0

20

40

60

80

100

120

140

1.11

.

1.12

.

1.1.

1.2.

1.3.

1.4.

1.5.

1.6.

1.7.

1.8.

1.9.

1.10

.

m3/s PadinkiTarkkailukausi 2013

1971-2000

0,01,02,03,04,05,06,07,08,09,0

1.11

.

1.12

.

1.1.

1.2.

1.3.

1.4.

1.5.

1.6.

1.7.

1.8.

1.9.

1.10

.

m3/s KuonanjärviTarkkailukausi 20131971-2000

8


Kuonanjärven säännöstelyväli on noin 2 m. Tarkkailukaudella 2013 järven vedenkorke-us vaihteli noin tasolla +134,49…+135,78 m (N43) (Kuva 6).

Kuva 6 Kuonanjärven vedenkorkeus (m, N43) tarkkailukaudella 2013 ja jaksolla 1971–2000

keskimäärin sekä nykyiset säännöstelyrajat.

5 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU

5.1 Tarkkailun toteutus Kalajoen vesistöalueella oli vuonna 2013 turvesoita yhteensä noin 1 468 hehtaaria mu-kaan lukien kaikki tuottajat (Pöyry Finland Oy 2014). Kokonaispinta-alasta Vapo Oy:n hallussa oli 631 ha (43 %) ja Kanteleen Voima Oy:n hallussa 451 ha (31 %). Kokonais-pinta-alasta ei ollut kuntoonpanossa ollenkaan alueita ja 354 ha oli poistunut tuotannos-ta. Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n ja Kokkola Power Oy:n turvesoiden lisäksi vesis-töalueella sijaitsee Turveruukki Oy:n, Turvejetti Oy:n, Reisjärven kunnan, Vähäsalo & Lahti Oy:n, Konepalvelu Honkalan sekä Maatalousyhtymä Valtosen turvetuotantoaluei-ta, mutta niitä ei raportoida tässä raportissa. Turvetuotantoalueiden sijainti vesistöalu-eella on esitetty liitteessä 1. Tähän raporttiin kuuluvien turvetuotantoalueiden purkureitit on esitetty liitteessä 2 ja vesienkäsittely ja pinta-alatiedot vuonna 2013 on esitetty taulu-kossa 2.

Vuonna 2013 Vittouvenneva ja Vasamanneva kuuluivat Pohjois-Pohjanmaan ympäri-vuotiseen tarkkailuun. Lisäksi Kalajoella tehtiin tähän raporttiin kuuluvaa ympärivuotis-ta velvoitetarkkailua Tuppuranevalla, tuotantovaiheen kesäaikaista suppeaa tarkkailua Lonkerinnevalla ja jälkihoitovaiheen tarkkailua Hankilannevalla. Tulokset ovat mukana myös vertailuarvoina käytetyissä Pohjois-Pohjanmaan alueen tuotantovaiheen tarkkai-lusoiden keskiarvoissa.

132,5

133,0

133,5

134,0

134,5

135,0

135,5

136,0

136,5

1.11. 1.12. 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10.

WN43 +cm

Kuonanjärvi1971-2000Tarkkailukausi 2013säännöstelyrajat

9


Taulukko 2 Turvetuotantoalueet, pinta-alat ja vesienkäsittelymenetelmät vuonna 2013. (S=suppea tarkkailu, K=kesän ajan tarkkailu, E= ei tarkkailussa, erill.= suon tarkkailu poikkeaa muista)

5.2 Tarkkailun tulokset Virtaamanmittaus toteutettiin jatkuvatoimisena Vittouvennevalla, Vasamannevalla, Lonkerinnevalla, Hankilannevalla ja Tuppuranevalla. Kesäajan virtaama- ja valumatie-dot on esitetty taulukossa 3. Vasamannevan ja Lonkerinnevan keskivalumat olivat hie-man suurempia kuin vertailuna esitetyt Pohjois-Pohjanmaan turvetarkkailusoiden keski-valumat. Vittouvennevan ja Tuppurannevan valumat olivat samalla tasolla kuin Pohjois-Pohjanmaan turvetarkkailusoiden keskivaluma. Vittouvennevan valumien vaihtelu oli keskimääräistä selvästi äärevämpää. Jälkihoitovaiheessa olevalla Hankilannevalla kes-kivaluma oli selvästi pienempi kuin tuotannossa olevilla soilla, ylivaluma oli puolestaan suurempi.

Taulukko 3 Valumat Kalajoen tarkkailusoilla kesällä 2013. Vertailuna Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoiden keskiarvot (Mq = keskivaluma, Nq = alivaluma, Hq =ylivaluma).

Suo Haltija/ Purku- Vesien- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark-tuottaja vesistö käsittely panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu

ha ha ha ha haHankilanneva (osa) Vapo Oy 53.073 PVK 52 52 SNurmesneva (osa) Vapo Oy 53.074 PVK 94 145 238 EVittouvenneva (osa) Vapo Oy 53.083 PVK 27 10 38 KKoivulanneva Vapo Oy 53.065 la 20 30 32 82 EJouttenisenneva Vapo Oy 53.082 PVK/la 7,5 42 49 EJouttenisenneva Vapo Oy 53.083 PVK/so 34 13 47 EVasamanneva Vapo Oy 53.036 PVK 54 54 KRautamullansuo Vapo Oy PVK 58 9,0 67 ETuppuraneva Kanteleen Voima Oy 53.098 PVK 68 10 78 KOsmalamminneva Kanteleen Voima Oy 53.094 PVK 85 14 99 EPäällysneva Kanteleen Voima Oy 53.097 PVK 41 41 ELonkerinneva Kanteleen Voima Oy 53.059 PVK 89 89 SLamminneva Kanteleen Voima Oy 53.076 PVK 144 144 EPuronneva Kokkola Power Oy 53.097 pvk 87 87 erill.Tuotantosuot yhteensä 808 39 317 1 164Kuntoonpanosuot yhteensäVesistöalue yhteensä 808 39 317 1 1642012 89 618 39 275 1 021

Tarkkailu Vesien- Mq Nq Hq Huom!käsittely l/s km2 l/s km2 l/s km2

TUOTANTOSUOTPintavalutuskenttä

Vasamanneva pvk1 10,6 0,4 89,2 Vuosikuormitustarkkailu (PPO)Vittouvenneva pvk1 9,1 0,4 125,4 Vuosikuormitustarkkailu (PPO)**Lonkerinneva pvk1 10,5 3,2 58,4 Suppea tarkkailuTuppuraneva pvk 9,1 0,0 56,5 Ympärivuotinen tarkkailu

KeskiarvotKaikki tuotantosuot (n=4) 9,8 1,0 82,3Kalajoen tuotantosuot 2012 (n=3) 19,0 0,8 114,7Pohjois-Pohjanmaan tuotantosuot 2013 (n=55)* 9,0 1,4 95,3

JÄLKIHOITOVAIHEENSUOT**Hankilanneva pvk2 4,9 0,0 267,5 Jälkivaiheen tarkkailu

* Sisältää yhden kohteen Lapista ja kolme Kainuusta** ei ole mukana PPO:n keskiarvossa

10


Lonkerinnevalta ja Hankilannevalta otettiin vesinäytteitä kesäaikana (touko-syyskuu) kerran kuussa ja Tuppuranevalta, Vasamannevalta ja Vittouvennevalta kahden viikon välein. Epäorgaaniset ravinteet (PO4-P, NO2+3-N ja NH4-N) ja rauta määritettiin näyt-teistä 3-5 kertaa kesässä, joten niiden näytemäärä on mainittua pienempi eivätkä tulok-set näin ollen ole täysin vertailukelpoisia muiden määritysten kanssa. Lonkerinnevalla edellä mainitut määritykset tehtiin kuitenkin kaikilla näytekerroilla. Taulukoissa 4 ja 5 on esitetty Kalajoen tarkkailusoiden kesäaikaiset vedenlaatutiedot sekä lasketut omi-naispäästöt. Tarkemmat näytekohtaiset päästötarkkailutulokset ovat liitteenä 3. Turvesoiden veden pH oli happaman puolella (keskimäärin 6,1) ja vedessä oli runsaasti happea kuluttavaa ainesta (CODMn) ja ravinteita (Taulukko 4). Veden keskimääräinen laatu tarkkailusoilla oli kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn), kokonaistypen, raudan ja kiintoaineen suhteen huonompi, mutta fosforin ja epäorgaanisen typen osalta parempi kuin Pohjois-Pohjanmaan alueen tuotantovaiheen tarkkailusoilla. Happaminta vesi oli Vittouvennevalla ja Lonkerinnevalla, jossa keskimääräinen pH-taso oli 5,7. Samoilla turvetuotantoalueilla mitattiin suurimmat kemiallisen hapenkulutuksen arvot. Selvästi suurin keskimääräinen fosforipitoisuus mitattiin Lonkerinnevalla ja rautapitoisuus Tup-puranevalla. Jälkihoitovaiheessa olevalta Hankilannevalta saatiin kesällä vain kaksi näy-tettä. Vesi oli tulosten perusteella parempilaatuista kuin tuotannossa olevilla soilla.

Taulukko 4 Tarkkailusoilta lähteneen veden laatu kesällä 2013 keskimäärin. n = näytteiden

lukumäärä. Vertailuna Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla mitattu kesäajan keskimääräinen veden laatu

Turvetuotantoalueiden ominaiskuormitukset laskettiin veden laadun ja mitatun virtaa-man perusteella (Taulukko 5).

Taustahuuhtouma laskettiin kunkin tarkkailusuon omien valumatietojen perusteella las-kentajaksoittain. Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. Happea kuluttavalle ainekselle, epäorgaanisille ravin-teille ja raudalle ei ole esitetty taustapitoisuuksia, eikä nettopäästöjä ole näin ollen arvi-oitu. Vuodesta 2004 lähtien turvetuotantoalueiden nettopäästöt on laskettu käyttämällä tark-kailusoilla mitattua valumaa ja sovittuja taustapitoisuuksia. Vuonna 2013 taustahuuh-touman arvioinnissa käytettiin Ympäristöministeriön laatimassa Turvetuotannon ympä-ristönsuojeluohjeessa (2013) määriteltyjä taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, koko-naisfosfori 20 µg/l ja kokonaistyppi 500 µg/l. Kiintoaineen osalta aiempina vuosina on ollut käytössä taustapitoisuus 2 mg/l ja kokonaisfosforin ja -typen osalta samat pitoi-

Tarkkailu Vesien- Näytemäärä pH CODMn kok.P PO4-P kok.N NO2+3-N NH4-N Fe kiintoainekäsittely kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l

TUOTANTOSUOTVasamanneva pvk1 9 6,3 42 35 3,7 1382 217 3467 5,7Vittouvenneva pvk1 10 5,7 60 48 4,4 1330 5,0 27 5100 14,8**Lonkerinneva pvk1 4 5,7 74 137 64 1600 2,5 60 3625 6,5Tuppuraneva pvk 9 6,7 42 30 7,5 1267 6,6 416 8325 10,9

KeskiarvotKaikki tuotantosuot (n=4) 32 6,1 54 62 20 1395 4,7 180 5129 9,5Kalajoen tuotantosuot 2012 (n=3) 26 6,8 33 36 13 1216 15,6 363 6800 10,7Pohjois-Pohjanmaan tuotantosuot 2013 (n=53)* 437 6,0 38 65 34 1310 20 330 5013 8,7

JÄLKIHOITOVAIHEEN SUOT**Hankilanneva pvk2 2 6,8 29 30 1020 12,7

* Sisältää yhden kohteen Lapista ja kolme Kainuusta** ei ole mukana PPO:n keskiarvossa

11


suudet kuin uudessa ohjeessa (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (nyk. ELY-keskus), kirje turvetuottajille 16.2.2004). Kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn) ja fosforin päästöt olivat suurimmat tuotannossa olevalla Lonkerinnevalla. Kiintoainepäästöt olivat suurimmat Vittouvennevalla. Typpi-päästöt olivat suurimmat Vasamannevalla ja Lonkerinnevalla. Kalajoen alueen tuotan-tosoiden päästöt olivat kaikilta osin suurempia kuin Pohjois-Pohjanmaan tuotantosoilla keskimäärin. Päästöt olivat kuitenkin laskeneet vuoden 2012 tasosta. Jälkihoitovaihees-sa olevan Hankilannevan päästöt olivat pieniä verrattuna tuotantovaiheen soihin.

Taulukko 5 Tarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä 2013. Vertailuna Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoilla mitatut kesäajan keskimääräiset ominaispäästöt. (Kiintoaineen nettokuormituksen laskenta on muuttunut vuonna 2013)

5.3 Tehon tarkkailu Vesienkäsittelymenetelmien tehoa tarkkailtiin Lonkerinnevalla, Tuppuranevalla, Vasa-mannevalla ja Vittouvennavalla. Tarkkailun tulokset vuodenajoittain on esitetty taulu-koissa (Taulukko 6 ja Taulukko 7) ja tarkemmin liitteessä 3.

Vesienkäsittelyn tehon tarkkailua suoritettiin kesän aikana neljällä tuotantovaiheessa olevalla tarkkailusuolla ottamalla näytteitä vesienkäsittelyrakenteiden yläpuolelta ve-sienkäsittelyrakenteiden alapuolisten näytteidenottojen yhteydessä. Osalla kohteista te-hon tarkkailua toteutettiin myös muina vuodenaikoina. Vesienkäsittelyn tehokkuutta ar-vioitiin vesienkäsittelyrakenteiden yläpuolisten ja alapuolisten näytteiden pitoisuuksien erotusten avulla lasketuilla reduktioprosenteilla.

Vesienkäsittely laski veden pH:ta Lonkerinnevalla ja Vittouvennevalla. Tuppuranevalla ja Vasamannevalla pH pysyi samana pintavalutuskentän ylä- ja alapuolella. Happea ku-luttavan aineksen (CODMn) määrää vesienkäsittely ei pääasiassa vähentänyt. Kiinto-ainetta, fosforia ja typpeä pintavalutuskentät poistivat pääasiassa kohtalaisesti tai hyvin, mutta Lonkerinnevalla poistui ainoastaan rautaa ja kiintoainetta. Vesienkäsittelyn tehoa reduktioprosenteilla arvioitaessa täytyy huomioida myös käsitte-lyyn tulevan veden laatu. Mikäli jo vesienkäsittelyyn tuleva vesi on laadultaan hyvää, ei käsittelyllä välttämättä saavuteta kovin suurta reduktioprosenttia.

Tarkkailu Brutto Nettovesien- CODMn kok.P PO4-P kok.N NO2+3-N NH4-N Fe kiintoaine kok.P kok.N kiintoainekäsittely g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d

TUOTANTOSUOTVasamanneva pvk1 443 0,4 0,1 16 8,4 105 83 0,2 11 74Vittouvenneva pvk1 459 0,4 0,0 10 0,0 0,1 53 123 0,2 6,4 115**Lonkerinneva pvk1 686 1,2 0,5 16 0,0 0,6 33 65 1,0 11 55Tuppuraneva pvk 342 0,3 0,1 11 0,1 3,9 62 85 0,1 6,6 77

KeskiarvotKaikki tuotantosuot (n=4) 483 0,5 0,2 13 0,0 3,2 63 89 0,4 8,7 80Kalajoen tuotantosuot 2012 (n=3) 585 0,6 0,2 21 0,7 7,9 113 169 0,3 13 136Pohjois-Pohjanmaan tuotantosuot 2013 (n=43)* 316 0,5 0,3 11 0,2 3,1 45 70 0,3 6,9 63

JÄLKIHOITOVAIHEEN SUOT1) Hankilanneva pvk2 132 0,1 4,0 20 0,1 1,9 16

* Sisältää yhden kohteen Lapista ja kolme Kainuusta**Ei ole mukana PPO:n keskiarvossa

12


Taulukko 6 Veden laatu Lonkerinnevan, Tuppuranevan ja Vasamannevan pintavalutuskentän ylä- ja alapuolella sekä puhdistustehot vuonna 2013.

pH CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto-NO2-N aine

mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/lLONKERINNEVA (pvk)Kesä (n=4)Pintavalutuskentän yläpuoli 6,5 49 44 7,3 2 238 < 5 1 040 7 450 22Pintavalutuskentän alapuoli 5,7 74 137 64 1 600 < 5 60 3 625 6,5Erotus -25 -93 -56 638 980 3825 15Teho % -52 -213 -776 28 94 51 70TUPPURANEVA (pvk)Talvi (n=5)Pintavalutuskentän yläpuoli 6,4 34 90 46 2 200 22 1 560 8 920 46Pintavalutuskentän alapuoli 6,4 31 61 29 2 140 28 1 560 7 240 11Erotus 3 28 17 60 -6 0 1680 36Teho % 8 32 37 3 -27 0 19 77Kevät (n=2)Pintavalutuskentän yläpuoli 6,3 34 38 12 1 550 55 705 3 900 10Pintavalutuskentän alapuoli 6,4 33 32 9,0 1 400 78 545 3 450 7,3Erotus 1 6,0 3,0 150 -24 160 450 3,0Teho % 3 16 25 10 -43 23 12 29Kesä (n=4)Pintavalutuskentän yläpuoli 6,7 45 50 21 2 275 4,9 1 248 11 000 16Pintavalutuskentän alapuoli 6,7 46 32 7,5 1 398 6,6 416 8 325 13Erotus -2 18 14 878 -1,8 832 2675 3,5Teho % -3 36 65 39 -36 67 24 22Syksy (n=1)Pintavalutuskentän yläpuoli 6,5 28 70 70 2 050 2,5 1 300 18 000 10Pintavalutuskentän alapuoli 6,7 23 31 16 1 500 53 770 6 300 6Erotus 5,0 39 54 550 -51 530 11700 4Teho % 18 56 77 27 -2020 41 65 40VASAMANNEVA (pvk)Talvi (n=4)Pintavalutuskentän yläpuoli 6,1 25 55 22 2275 1367 10367 10Pintavalutuskentän alapuoli 6,1 43 32 4,3 2250 830 5200 3,8Erotus -18 23 18 25 537 5167 6Teho % -72 42 81 1 39 50 63Kevät (n=1)Pintavalutuskentän yläpuoli 6,2 20 32 5,0 1150 380 2580 5,3Pintavalutuskentän alapuoli 6,2 18 24 3,0 1000 230 1700 3,0Erotus 2 8 2 150 150 880 2Teho % 10 25 40 13 39 34 43Kesä (n=4)Pintavalutuskentän yläpuoli 6,4 36 54 11 2375 1247 7367 14Pintavalutuskentän alapuoli 6,3 43 34 3,7 1450 217 3467 5,4Erotus -7 20 7 925 1030 3900 9Teho % -19 37 66 39 83 53 62Syksy (n=1)Pintavalutuskentän yläpuoli 6,3 25 48 18 2300 1400 10000 14Pintavalutuskentän alapuoli 6,3 18 21 3,0 1100 140 2100 2,3Erotus 7 27 15 1200 1260 7900 12Teho % 28 56 83 52 90 79 84

13


Taulukko 7 Veden laatu Vittouvennevan pintavalutuskentän ylä- ja alapuolella sekä puhdistustehot vuonna 2013.

5.4 Päästöt vuonna 2013 Kalajoen vesistöalueen päästöt niiltä turvetuotantoalueilta, jotka eivät olleet tarkkailus-sa, laskettiin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 2014) esitettyjen vesienkäsittelymenetelmittäin jaettujen ominaiskuormitus-lukujen avulla (Taulukko 8).

pH CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto-NO2-N aine

mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/lVITTOUVENNEVA (pvk)Talvi (n=5)Pintavalutuskentän yläpuoli 6,1 32 91 72 1166 63 316 7120 19Pintavalutuskentän alapuoli 5,6 116 68 17 2820 22 692 17320 13Erotus -84 23 55 -1654 41 -376 -10200 6Teho % -260 25 77 -142 65 -119 -143 30Kevät (n=1)Pintavalutuskentän yläpuoli 5,9 28 50 11 940 120 150 2500 16Pintavalutuskentän alapuoli 5,8 27 35 4,0 730 5,0 37 2430 5,9Erotus 1 15 7 210 115 113 70 10Teho % 4 30 64 22 96 75 3 63Kesä (n=5)Pintavalutuskentän yläpuoli 6,6 48 78 27 1230 12 94 4420 10Pintavalutuskentän alapuoli 5,7 59 46 4,4 1312 5,0 27 5100 14Erotus -11 33 22 -82 7 66 -680 -4Teho % -23 42 84 -7 60 71 -15 -35Syksy (n=1)Pintavalutuskentän yläpuoli 6,7 38 100 56 1200 5,0 330 5100 6,8Pintavalutuskentän alapuoli 6,1 27 21 10 630 5,0 8,0 1600 1,3Erotus 11 79 46 570 0 322 3500 6Teho % 29 79 82 48 0 98 69 81

14


Taulukko 8 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittely-menetelmittäin (Pöyry Finland Oy 2014).

Taulukoiden (Taulukko 9 ja Taulukko 10) sarakkeessa ”tarkkailtu” K tarkoittaa luvan-mukaisessa päästötarkkailussa ollutta suota, E tarkoittaa suota, jonka päästöt on arvioitu pinta-alan ja vesienkäsittelymenetelmän mukaisilla ominaiskuormitusarvoilla. S on sup-pea tai jälkihoitovaiheen tarkkailu. erill.= suon tarkkailu poikkeaa muista, eikä suon ra-portointi kuulu tähän raporttiin. Vapo Oy:n ja Kanteleen Voima Oy:n Kalajoen turvetuotantoalueiden tuotantokauden (touko-syyskuu) päästöt vuonna 2013 on esitetty taulukossa (Taulukko 9). Turvesoiden tuotantokauden kokonaispäästöt (brutto) olivat yhteensä noin 395 kg/d happea kulutta-vaa ainesta (CODMn), 0,6 kg/d fosforia, 12 kg/d typpeä ja 76 kg/d kiintoainetta. Turve-tuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat tuotantokaudella noin 0,4 kg/d fosforia, 8 kg/d typpeä ja 68 kg/d kiintoainetta. Päästöt olivat kaikkien tarkasteltujen kuormitteiden osalta pienempiä kuin vuonna 2012.

Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) on esitetty taulukossa (Taulukko 10). Vuosi-tasolla turvetuotannon bruttopäästöt olivat yhteensä 150 860 kg/a CODMn, 263 kg/a fos-foria, 7 202 kg/a typpeä ja 36 067 kg/d kiintoainetta. Nettopäästöt olivat 161 kg/a fosfo-ria, 4 607 kg/d typpeä sekä 30 849 kg/d kiintoainetta. Päästöt olivat muutoin edellis-vuotta pienemmät, mutta kiintoaineen ja fosforin nettopäästöt olivat suuremmat kuin vuonna 2012. Kiintoainekuormituksen laskennassa käytettävä taustapitoisuus muuttui vuonna 2013, mikä osaltaan vaikuttaa vuoden 2013 nettopäästöihin suurentavasti.

Brutto NettoJakso soita CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine

d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/dLaskeutusaltaalliset suot

talvi 165 5 228 1,6 23 147 1,4 17 137kevät 36 2 1204 3,1 86 1031 1,7 50 959kesä 124 5 217 0,4 11 62 0,2 7,6 56syksy 40 2 242 0,5 22 56 0,2 14 40

365 118 0,4 9,1 71 0,3 6,1 66Pintavalutuskentälliset suot

talvi 165 19 225 0,4 11 38 0,2 7,5 31kevät 36 20 1239 2,1 71 275 0,9 41 214kesä 124 34 351 0,5 11 71 0,4 7,2 63syksy 40 24 289 0,5 13 45 0,2 6,4 32

365 137 0,2 6,3 27 0,1 3,9 22Laskeutusallas talvi/pintavalutus kesä

talvi 165 5 228 1,6 23 147 1,4 17 137kevät 36 2 1204 3,1 86 1031 1,7 50 959kesä 124 34 351 0,5 11 71 0,4 7,2 63syksy 40 24 289 0,5 13 45 0,2 6,4 32

365 136 0,5 8,8 72 0,3 5,8 66Kuntoonpanosuot

talvi 165 3 411 2,6 18 49 2,4 14 40kevät 36 2 1104 1,8 39 326 1,1 23 293kesä 124 3 357 0,6 9,4 46 0,5 6,1 40syksy 40 4 364 0,5 19 56 0,3 14 46

365 166 0,6 6,3 28 0,5 4,4 24

vuosi kg/ha/a

vuosi kg/ha/a

vuosi kg/ha/a

vuosi kg/ha/a

15


Taulukko 9 Vapo Oy:n ja Kanteleen Voima Oy:n Kalajoen vesistöalueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön kesällä (touko-syyskuu) 2013.

Taulukko 10 Vapo Oy:n ja Kanteleen Voima Oy:n Kalajoen vesistöalueella sijaitsevien

turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön tarkkailuvuonna 2013 (1.11.2012-31.10.2013).

Suo Haltija/ Purku- tark-tuottaja vesistö kailtu CODMn kok.P kok.N kiintoaine kok.P kok.N kiintoaine

kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/dHankilanneva (osa) Vapo Oy 53.073 S 6,8 0,01 0,2 1,0 0,00 0,1 0,8Nurmesneva (osa) Vapo Oy 53.074 E 83,7 0,12 2,7 16,8 0,09 1,7 14,9Vittouvenneva (osa) Vapo Oy 53.083 K 17,2 0,02 0,4 4,6 0,01 0,2 4,3Koivulanneva Vapo Oy 53.065 E 17,8 0,03 0,9 5,1 0,02 0,6 4,6Jouttenisenneva Vapo Oy 53.082 E 16,5 0,02 0,5 3,4 0,02 0,4 3,0Jouttenisenneva Vapo Oy 53.083 E 16,5 0,02 0,5 3,3 0,02 0,3 2,9Vasamanneva Vapo Oy 53.036 K 23,9 0,02 0,9 4,5 0,01 0,6 4,0Rautamullansuo Vapo Oy 53.094 E 25,0 0,04 0,8 5,0 0,03 0,5 4,5Tuppuraneva Kanteleen Voima Oy 53.098 K 26,7 0,02 0,9 6,6 0,01 0,5 6,0Osmalamminneva Kanteleen Voima Oy 53.094 E 34,8 0,05 1,1 7,0 0,04 0,7 6,2Päällysneva Kanteleen Voima Oy 53.097 E 14,4 0,02 0,5 2,9 0,02 0,3 2,6Lonkerinneva Kanteleen Voima Oy 53.059 S 61,0 0,11 1,4 5,8 0,09 1,0 4,9Lamminneva Kanteleen Voima Oy 53.076 E 50,6 0,07 1,6 10,2 0,05 1,0 9,0Puronneva Kokkola Pow er Oy 53.097 erill.Tuotantosuot yhteensä 395 0,6 12 76 0,4 8 68Kuntoonpanosuot yhteensäVesistöalue yhteensä 395 0,6 12 76 0,4 8 682012 521 0,9 23 136 0,6 15 105

Bruttokuormitus Nettokuormitus

Suo Haltija/ Purku- tark-tuottaja vesistö kailtu CODMn kok.P kok.N kiintoaine kok.P kok.N kiintoaine

kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/aHankilanneva (osa) Vapo Oy 53.073 S 5 663 9,0 277 1 053 4,5 165 828Nurmesneva (osa) Vapo Oy 53.074 E 32 632 52 1 491 6 358 30 919 5 207Vittouvenneva (osa) Vapo Oy 53.083 K 5 238 4,9 125 1 363 2,6 74 1 257Koivulanneva Vapo Oy 53.065 E 9 643 37 740 5 848 27 507 5 386Jouttenisenneva Vapo Oy 53.082 E 6 627 12 326 1 601 7,6 205 1 358Jouttenisenneva Vapo Oy 53.083 E 6 398 22 410 3 383 16 273 3 112Vasamanneva Vapo Oy 53.036 K 6 359 6,2 309 952 1,7 202 745Rautamullansuo Vapo Oy 53.094 E 9 736 16 445 1 897 9,0 274 1 554Tuppuraneva Kanteleen Voima Oy 53.098 K 13 797 15 691 3 722 8,0 509 3 338Osmalamminneva Kanteleen Voima Oy 53.094 E 13 557 22 620 2 641 13 382 2 163Päällysneva Kanteleen Voima Oy 53.097 E 5 614 9,0 257 1 094 5,2 158 896Lonkerinneva Kanteleen Voima Oy 53.059 S 15 877 27 610 2 312 18 383 1 859Lamminneva Kanteleen Voima Oy 53.076 E 19 719 32 901 3 842 18 555 3 147Puronneva Kokkola Pow er Oy 53.097 erill.Tuotantosuot yhteensä 150 860 263 7 202 36 067 161 4 607 30 849Kuntoonpanosuot yhteensäVesistöalue yhteensä 150 860 263 7 202 36 067 161 4 607 30 8492012 172 656 283 9 440 40 445 157 6 061 27 820

NettokuormitusBruttokuormitus

16


6 VESISTÖTARKKAILU

6.1 Tarkkailun toteutus Taulukkoon (Taulukko 11) on koottu vesistötarkkailun havaintopaikat vuonna 2013. Vesistötarkkailupisteet on esitetty kartalla liitteessä 2. Vesistönäytteet otettiin maalis-, heinä- ja elokuussa.

Vittouvenneva sijaitsee Kalajoen vesistöalueen Kuonanjärven valuma-alueella. Vit-touvennevan vedet johdetaan Vittouvenojaa pitkin Kuonanjärveen. Vittouvennevan ve-sistötarkkailupisteet sijaitsevat turvetuotantoalueen alapuolella Vittouvenojassa ja Kuo-nanjärvessä (Liite 2).

Taulukko 11 Vapo Oy:n Kalajoen vesistötarkkailun havaintopisteet vuonna 2013.

Havaintopaikka Koordinaatit (ETRS) Vesistöalue Turvetuotantoalue Vittouvenoja 7068588 433445 53.083 Vittouvenneva Kuonanjärvi 7068039 431636 53.083 Vittouvenneva

Vesistötarkkailun tulokset vuonna 2013 on esitetty liitteessä 4. Vittouvenojan ja Kuo-nanjärven vesi oli pääpiirteissään hyvin samanlaatuista. Vittouvenojan veden happiti-lanne oli tyydyttävä kun taas Kuonanjärven happitilanne oli pääasiassa hyvä. Sähkön-johtavuus oli molemmilla pisteillä alhainen (≤ 3mS/m). Veden pH oli molemmilla pis-teillä hapan, mutta Vittouvenojassa hieman happamampi. Kokonaistypen ja -fosforin pi-toisuuksien perusteella vesistöt olivat reheviä. Veden väriluvun ja kemiallisen hapenku-lutuksen (CODMn) perusteella vesi oli runsashumuksista ja ruskeavetistä.

6.2 Turvetuotannon päästöjen vaikutukset vesistössä Taulukossa 12 on vertailtu Vittouvennevan ja sen vesistötarkkailupisteiden veden laatua vuonna 2013.

Vittouvennevalta Vittouvenojaan johdetussa vedessä oli kesällä 2013 selvästi suurempi kemiallinen hapenkulutus, fosfori-, typpi- ja kiintoainepitoisuus kuin Vittouvenojan tai Kuonanjärven vedessä (Taulukko 12). Myös rautaa oli turvesuon vedessä keskimäärin enemmän kuin Vittouvenojan vedessä mutta vähemmän kuin Kuonanjärvessä. Tulosten perusteella Vittouvennevan vedet kohottavat omalta osaltaan Vittouvenojassa humus- ja ravinnepitoisuuksia. Kuitenkin Vittouvennevalta tulevista päästöistä suuri osa todennä-köisesti pidättyy vesistötarkkailupaikan yläpuoliselle reitille, sillä oja kulkee rehevän Vittouvenjärven kautta. Vittouvennevan veden pH oli hieman matalampi kuin vesistö-pisteillä.

Taulukko 12 Kalajoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailupisteillä sekä turvetuotantoalueilta lähteneen veden laatu vastaavana ajankohtana vuonna 2013.

n pH CODMn Kok. P PO4-P Kok. N NO2,3-N NH4-N Rauta Kiinto-aine

mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l

touko -syys Vittouvenneva 10 5,7 60 48 4 1330 < 5 27 5100 15

touko-elo Vittouvenoja 3 6,1 35 43 19 790 < 5 30 2500 7,0

touko-elo Kuonanjärvi 3 6,4 27 36 7 863 14 23 5700 8,5

17


7 KALATALOUSTARKKAILU Tässä raportin osassa käsitellään vuoden 2013 kalataloustarkkailut (Taulukko 13), jotka on tehty voimassa olevien lupapäätösten ja tarkkailuohjelmien mukaisina. Tarkkailuoh-jelmaa päivitetään sen piiriin kuuluvien soiden mahdollisten uusien ympäristölupapää-tösten ja niissä annettavien tarkkailumääräysten osalta.

Vuoden 2013 kalataloustarkkailuun kuului koekalastuksia ja -ravustuksia sekä kalastus-tiedusteluja koskien vuoden 2013 tietoja. Lisäksi vuosittain tehdään Reisjärven Rauta-mullansuon tarkkailuun liittyen Pirttijärven kalojen makuvirhehavainnointia ja tarpeen vaatiessa tehdään myös makutestejä.

Taulukko 13 Tuotantoaluekohtaiset kalataloustarkkailut

Tarkkailut Vesistö Tarkkailuvuodet

Sähkökoekalastukset Osmalamminneva Vääräjoki 2017 Päällysneva Syväoja, Pahaoja 2017 Puronneva Syväoja 2017 Tuppuranneva Lähteenoja, Petäjäoja 2013, 2017 Vasamanneva Pylväsoja 2013, 2017 Koeravustukset Osmalamminneva Vääräjoki 2013, 2017 Päällysneva Syväoja, Pahaoja 2017 Puronneva Syväoja 2017 Tuppuranneva Petäjäoja 2013, 2017 Kalastustiedustelut Hankilanneva ja Nurmesneva Kuusaanjärvi 2013, 2017 tiedoista Jouttenisenneva ja Vittouvenneva

Kuonanjärvi, Kuonanjoki, Välioja 2013, 2017 tiedoista Tuppuranneva Petäistö, Petäjäoja ja Vääräjoki 2014 tiedoista Kalojen makuvirhetarkkailu Rautamullansuo Pirttijärvi vuosittain

7.1 Kalataloustarkkailualueet Tuppuranevan (tuotannossa 68 ha v. 2013) sijaitsee Kalajoen vesistöalueen Vääräjoen valuma-alueen Petäjäojan valuma-alueella (53.098). Tuppuranevan ojitus aloitettiin jo vuonna 1980 ja tuotanto 1997. Tuppuranevan lähistöllä ei ole asutusta tai viljelymaita. Hankealueen puhdistetut kuivatusvedet johdetaan laskuojalla Lähteenojaan ja siitä Petä-jäojan kautta Petäistö – järveen (myös nimellä Ryhmäjärvi) ja sieltä Petäjäojan kautta Vääräjokeen. Vääräjoki sijaitsee noin 10 km päässä Tuppuranevalta. Petäjäojan valuma-alue on pääasiassa ojitettua suota ja metsää, joten sen vesistökuormi-tus tulee lähinnä turvetuotannon lisäksi hajakuormituksesta. Valuma-alueella on myös yksi luonnonravintolammikko. Kanteleen Voiman Tuppuranevan vieressä on toiminnas-sa oleva Valtosen Tuppuraneva-Valkianevan 38 ha tuotantoalue, jonka kuivatusvedet menevät samalle reitille kuin Kanteleen Voiman Tuppuranevan.

Ylivieskan Vasamannevan turvetuotantoalueen (tuotannossa 54 ha v. 2013) kuivatusve-det johdetaan Vasamanojan kautta Pylväsojaan ja edelleen Kalajokeen. Vasamannevan kuivatusvesireitti Kalajokeen on noin 13 km pitkä. Pylväsojan ala- ja yläosan valuma-

18


alueilla (53.034 ja 53.035) metsätalouden lisäksi maatalouden hajakuormitus on kohta-laisen suurta, sillä valuma-alueesta viljelymaita on noin 18,5 %. Osmalamminnevan kuivatusvedet (tuotannossa 85 ha v. 2013) johdetaan Vääräjoen ylä-osalle (53.094), joka on pääosin asumatonta metsätalousmaata. Lähin kylä alajuoksulle päin on Kiiskilä, jonne Osmalamminnevalta on Vääräjokea pitkin noin 10 km.

Jouttenisenneva ja Vittouvenneva sijaitsevat pääosin Kuonanjärven valuma-alueella (53.083). Jouttisennevasta (tuotannossa 41,5 ha v. 2013) on osa myös Kuonajoen täyttö-kanavan alueella (53.082) Jouttenisennevan ja Vittouvennevan (tuotannossa 27 ha v. 2013) turvetuotantoalueiden kuivatusvedet laskevat pääosin Kuonanjärveen, mutta osa myös Kuonanjokeen. Kuonanjärvestä vedet johdetaan Kuonanjoen kautta Hautaperän tekoaltaaseen, mutta tarvittaessa ne voidaan johtaa suoraan Haapajärveen.

Hankilannevan (jälkihoitovaiheessa) ja Nurmesnevan (tuotannossa 94 ha v. 2013) turve-tuotantoalueiden kuivatusvedet laskevat Kuusaanjärven kautta Settijärveen. Settijärven tekojärvestä veden laskevat Settijoen kautta Kalajokeen Oksavan voimalaitoksen ylä-puolelle.

7.2 Kalataloudelliset tarkkailumenetelmät

7.2.1 Sähkökoekalastusmenetelmät ja -paikat Tuppuranevan kalataloudellinen velvoitetarkkailu sisälsi vuonna 2013 Lähteenojan, ja Petäjäojan sähkökoekalastuksia ja koeravustuksia. Vastaavat kalataloustarkkailut on teh-ty aiemmin vuonna 2009 (Pöyry Environment Oy 2009).

Ylivieskan Vasamanevan tarkkailuun kuului sähkökoekalastus Pylväsojalla, jossa on tehty vuonna 2009 vastaava koekalastus (Pöyry Finland Oy 2010).

Lähteenojan ja Petäjäojan sähkökoekalastuksissa koekalastettiin viisi koealaa joen eri osista ja alat olivat samat kuin vuoden 2009 koekalastuksissa. Viidestä sähkökoekalas-tuskohteesta neljä oli Tuppuranevan kuivatusvesien alapuolisilla vesialueilla ja yksi nii-den yläpuolella.

Koekalastus suoritettiin akkukäyttöisellä sähkökalastuslaitteella (IG200/2, Hans Grassl) käyttäen impulssitoimintoa, jossa jännite oli 800 V ja virta pulssia kohti 5 kW. Pulssin taajuus oli noin 50 P/s. Koealat kalastettiin kolmeen kertaan ilman sulkuverkkoja. Ta-voitealana oli 200 m2 koko, mutta aina siihen ei päästy, sillä vettä ojissa oli hyvin vä-hän. Kaikki kalat mitattiin ja punnittiin yksitellen. Sähkökoekalastuskohteista määritettiin vesisyvyys, pintavirran nopeus ja pohjan laatu (lieju, hiesu, hiekka, sora, kivi) sekä ve-den lämpötila. Kasvilajien ja makrolevien esiintyminen arvioitiin ja myös pohjalle ker-tyneen sakan määrä. Sähkökoekalastuksien koealakohtaiset tiedot ovat liitteessä 5, jos-sa myös koealojen paikkatiedot.

Koepyynneissä noudatettiin Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) suosit-tamia menetelmiä (Böhling & Rahikainen 1999).

7.2.2 Koeravustusmenetelmä ja -paikat Koeravustuksissa käytettiin Evo -mertoja, joissa syötteinä oli pakastettuja särkiä. Kulle-kin paikalle laskettiin 10 mertaa noin 10 m välein pyyntiin yön ajaksi.

19


Petäjäojalla ravustuspaikkoja oli kolme, jotka kaikki olivat kuivatusvesien vaikutuspii-rissä. Vettä oli pyyntiajankohtana ojassa varsin vähän ja sopivia pyyntipaikkoja joudut-tiin etsimään, joten pyyntipaikat eivät olleet täysin samat kuin vuonna 2009, mutta pyyntipaikkojen muutokset olivat maksimissaankin vain muutamia satoja metrejä. Haa-palankankaan kaivetun lammikkoalueen pyyntipaikka korvattiin sen yläpuolisella Jyr-känkosken kivisellä alalla. Ryhmäjärven yläpuolista pyyntialuetta laajennettiin maantie-sillan luota järveen asti.

Osmalamminnevan Vääräjoen koeravustukset tehtiin kolmella eri paikalla samalla me-netelmällä ja pyyntiponnistuksella kuin Petäjäojalla. Pyyntipaikoista ylin oli kuivatus-vesin yläpuolella ja muut alapuolella. Vääräjoen yläosalla oli koeravustettu vuonna 2009 ennen Osmalamminnevan kuntoonpanon aloittamista pääpiirteittäin samoilla pyyntipaikoilla ja samalla pyyntiponnistuksella.

7.2.3 Kalastustiedustelumenetelmät Jouttenisennevan ja Vittouvennevan tarkkailuun liittyvä Kuonanjärven kalastustieduste-lu vuodelta 2013 tehtiin helmi-maaliskuussa 2014 kolmikierroksisena postitiedusteluna. Tiedustelu tehtiin tarkkailuohjelman mukaisesti Kuonanjärven lähialueella, 3 km etäi-syydellä järvestä, oleville rakennetuille kiinteistöille, joiden yhteystiedot hankittiin Ou-lun maanmittauslaitokselta. Tiedustelussa kysyttiin erikseen Kuonanjärven, Kuonanjoen ja Välijoen kalastustietoja. Hankilannevan ja Nurmesnevan tarkkailuun liittyvä Kuusaanjärven kalastustiedustelu vuodelta 2013 tehtiin helmi-maaliskuussa 2014 kolmikierroksisena postitiedusteluna Kuusaan osakaskunnalta saadun nimilistan mukaisesti.

Kalastustiedustelujen vastausten perusteella laskettiin keskivertokalastajan käyttämä pyydysmäärä ja saama saalis, jotka on sitten kerrottu kaikkien kalastajien luvulla selvi-tysalueen kokonaismääriksi.

7.3 Kalataloustarkkailujen tulokset

7.3.1 Sähkökoekalastuksien tulokset

7.3.1.1 Petäjäoja ja Lähteenoja Sähkökoekalastukset tehtiin Lähteenojalla ja Petäjäojalla 5.8.2013. Kesä oli vähäsatei-nen ja vettä ojissa oli vähän ja virrannopeudet alhaisia. Veden lämpötila oli koekalas-tusaikana 16–18 astetta. Lähteenoja on kaivettu, matala ja savi-liejupohjainen oja. Petäjäojan rantapenkoista pää-tellen Petäjäojaa on aikoinaan perattu. Petäjäojan kaikki koekalastuskohteet olivat ki-vikko-sorapohjaisia. Koealojen vesikasvillisuus koostui lähes täysin Fontinalis antipy-retica -vesisammalista. Rehevyyttä kuvaavia rihmamaisia viherleviä oli erityisen run-saasti Petäjäojalla Kanalan kohdalla. Ruskeaa pohjasakkaa oli kaikilla Petäjäojan aloilla runsaasti ja Lähteenojan pohjalla oli upottava noin 20 cm liejukerros. Kohdekuvaukset ja kalastuksien perustulostukset ovat liitteessä 5.

Lähteenojasta ei tavattu kaloja (Taulukko 14). Petäjäojan koskikalasto koostui ahvenis-ta, hauista, mateista ja särjistä sekä kivisimpusta (Taulukko 15).

20


Taulukko 14 Sähkökoekalastusten tulokset (yks/100 m2) Lähteenojalla ja Petäjäojalla v. 2013.

Taulukko 15 Sähkökoekalastusten tulokset (g/100 m2) Lähteenojalla ja Petäjäojalla v. 2013.

Lähteenoja Lähteenoja on Tuppuranevan kuivatusvesien purkuojan jatke. Ojaa on kaivettu vain joi-tain vuosia sitten. Ojan pohja on pehmeähköä savi-liejua. Noin 2 m leveää noin 0,2 m syvää ojaa kalastettiin 50 m matkan (ala 100 m2), mutta kaloja ei havaittu.

Petäjäoja, Lähteenojan yläpuolella Petäjäojan koealoista ylin, sijaitsee Tuppuranevan kuivatusvesien purkuojan, Läh-teenojan yhtymäkohdan yläpuolella. Petäjäojan yläosan koeala oli tasaista, hidasvirtaista kivi-sorapohjaista, noin 3 m leveää ja 0,2 m syvää uomaa. Kivet koealalla (ala 300 m2) olivat pieniä ja erittäin teräväreunaisia. Uomaa oli ilmeisesti perkauksen yhteydessä rä-jäytetty. Koekalastuksessa saatiin saaliiksi hauki, made ja kolme särkeä.

Petäjäoja, Kanala Koekalastusalue sijaitsi maantiesillan yläpuolella. Ala oli kivikkoista, vähävetistä noin 3 m leveää koskea. Kivillä oli runsaasti vesisammalta ja rihmamaisia viherleviä sekä poh-jasakkaa. Alalta saatiin neljä ahventa, kaksi madetta ja yksi särki.

Petäjäoja, Haapalankangas Koekalastusalue sijaitsee Petäjäojassa Haapalankankaan kohdalla olevan kaivetun lam-men alapuolella. Lammen rannalla on kesäasutusta. Ala oli kivikkoinen ja kivet olivat suuria. Vettä tuli lammen luusuasta, jossa oli kivipato, alalle varsin vähän. Koekalastuk-sessa saatiin kolme ahventa, yksi hauki ja made. Niiden lisäksi saatiin yksi rapu, joka oli väriltään sininen.

Petäjäoja, Ruukinkoski Koekalastusalue sijaitsi Ruukinkoskessa. Ala oli kivi-sorapohjainen koski, jota oli il-meisesti kunnostettu, sillä siinä oli syvempiä kohtia ja kynnyksiä. Pohjasakkaa oli alalla runsaasti. Koekalastuksessa saatiin kuusi ahventa, kivisimppu, made ja hauki.

7.3.1.2 Pylväsoja Ylivieskan Pylväsojan koeala sijaitsi Vasamanneva kuivatusvesien vaikutuspirissä, ojan alaosalla. Ala oli kivipohjainen, jossa oli erittäin runsaasti rihmamaista viherlevää. Oja

Koepyyntiala Ahven Made Hauki Kivisimppu Särki YhteensäLähteenoja 0,0Petäjäoja, Lähteenoja yp. 0,3 0,3 1,0 1,7Petäjäoja, Kanala 1,3 0,7 0,0 0,3 2,3Petäjäoja, Haapalankangas 1,4 0,5 0,5 2,4Petäjäoja, Ruukinkoski 2,0 0,3 0,3 0,3 3,0

Koepyyntiala Ahven Made Hauki Kivisimppu Särki YhteensäLähteenoja 0,0Petäjäoja, Lähteenoja yp. 7,3 33,3 15,0 55,7Petäjäoja, Kanala 38,0 48,0 0,0 3,0 89,0Petäjäoja, Haapalankangas 85,7 24,3 19,0 129,0Petäjäoja, Ruukinkoski 40,0 18,3 32,7 0,3 91,3

21


on perattu, mutta siihen oli tehty kunnostusta poolien muodossa. Vesi oli erittäin sameaa ja näkösyvyyskin oli vain noin 5 cm, josta johtuen kalojen havaitseminen oli vaikeaa. Kehnoista olosuhteista huolimatta kaloja alalla oli runsaasti (Taulukko 16). Runsain ka-lalaji oli kivinilkka (15 kpl), haukia saatiin kaksi kappaletta ja lisäksi yksi särki, ahven ja made.

Taulukko 16 Pylväojan sähkökoekalastusten tulokset v. 2013

7.3.2 Koeravustukset Koeravustuksia tehtiin elokuussa 2013 Sievissä Vääräjoen yläosalla ja Petäjäojalla, jois-sa molemmissa oli kolme eri pyyntipaikkaa. Kullakin paikalla ravustettiin 10 mertayötä eli yhteensä 60 mertayötä. Vuoden 2013 koeravustukset tehtiin 6-8.8.2013. Useissa pyyntipaikoissa oli vähän vettä ja merrat jäivät näkyviin. Rapuja ei saatu yhdestäkään paikasta. Ravustuskenttäpöytäkirjat ovat liitteessä 6.

7.3.2.1 Petäjäoja Petäjäoja, Ryhmä Petäjäojan, Ryhmän pyyntipaikka sijaitsee Ryhmänjärven (Petäistö) yläpuolella. Merto-ja oli myös aivan ojan suussa järven puolella. Kivikkoisilla pyyntipaikoilla oli vähän vettä (noin 0,3 m) ja virtaus hyvin heikko. Rapuja ei merroista saatu, mutta yksi hauki ja seitsemän ahventa.

Petäjäoja, Haapalankangas Haapalankankaan kohdalla Petäjäojassa on kaivettuja lampia, joiden rannoilla muutamia kesäasuntoja. Savipohjaisista lammista ei pyydetty vaan Petäjäojasta lampien yläpuolel-ta. Alue oli kivikkopohjaisia ja siten soveltui sinänsä hyvin ravuille. Rapuja ei merroista saatu, mutta sen sijaan kaksi haukea.

Petäjäoja, Ruukinkosken alapuoli Ruukinkosken koepyyntialue oli Kannus-Sievi- maantien yläpuolisen viljapellon reu-nassa. Ojan rannat olivat tiheän pajukon peitossa. Ojassa oli vähän vettä ja merrat jäivät näkyviin. Pyyntipaikka on kivi-sorapohjainen, jossa oli runsaasti rauta- ja puujätettä. Rapuja ei merroista saatu.

7.3.2.2 Vääräjoki Koppelonkosken yläpuoli Koppelonkosken yläosa on Osmalamminnevan kuivatusvesien purkuojan yläpuolella. Ala oli kivistä muuttuen ylempänä mutapohjaiseksi suvannoksi. Rapuja ei merroista saatu, mutta sen sijaan kaloja. Kymmenessä merrassa oli yksi hauki sekä kuusi ahventa.

Laji Yksilö- Massa Keski- Tiheys Biomassa määrä paino

kpl (g) (g) kpl/100 m² g/100 m²Hauki 2 304 152 0,7 101Made 1 157 157 0,3 52Särki 1 71 71 0,3 24Ahven 1 26 26 0,3 9Kivinilkka 15 74 4,9 5,0 25

22


Ryönänkoski Ryönänkoski sijaitsee Osmalamminnevan kuivatusvesien purkuojasta alajuoksulle päin 1,5 km etäisyydellä. Ryönänkoski on paremmin hidasvirtaista suvantoa kuin koskea. Pohja oli kiveä ja kovaa savea. Rapuja ei merroista saatu, mutta sen sijaan kaksi suurta haukea ja kolme ahventa.

Matinniitynkoski Matinniitynkoski sijaitsee Osmalamminnevan kuivatusvesien purkuojan alapuolella noin 5 km päässä. Pyyntipaikka oli kosken alapuolella hidasvirtaisessa ja matalassa ki-vipohjaisessa uomassa. Rapuja ei merroista saatu. Yhdessä merrassa oli kaksi ahventa.

7.3.3 Kalastustiedustelutulokset

7.3.3.1 Kuonanjärven kalastustiedustelu Jouttenisennevan ja Vittouvennevan tarkkailuun liittyvä Kuonanjärven kalastustieduste-lu vuodelta 2013 tehtiin helmi-maaliskuussa 2014 kolmikierroksisena postitiedusteluna. Kuonanjärven kalastushoitoyhtymän esimiehen mukaan Kuonanjärvellä odotetaan osa-kaskunnan perustamista, joten järjestettyä luvanmyyntiä ei ollut ollenkaan v. 2013. Si-ten tiedustelu tehtiin tarkkailuohjelman mukaisesti Kuonanjärven lähialueella, 3 km etäisyydellä järvestä, oleville rakennetuille kiinteistöille, joiden yhteystiedot hankittiin Oulun maanmittauslaitokselta. Selvitysalueella oli yhteensä 67 tilaa, joille kaikille lähe-tettiin tiedustelu. Kahden uusinnan jälkeen vastaus saatiin 54 talouden osalta (81 %). Tiedustelussa kysyttiin erikseen Kuonanjärven, Kuonanjoen ja Välijoen kalastustietoja.

Tiedusteluvastausten perusteella on laskettu keskivertokalastajan käyttämä pyydysmää-rä ja saama saalis, jotka on sitten kerrottu kaikkien kalastajien luvulla selvitysalueen kokonaismääriksi. Tiedustelukaavake on esitetty liitteessä 7 ja tiedustelun perustulostus liitteessä 8.

Kalastus Kuonanjärvellä ja Kuonanjoella Selvitysalueen talouksista kalasti v. 2013 yhteensä 19 taloutta, joista Kuonanjärvellä ka-lasti 18 ja Kuonanjoella 5 taloutta. Väliojalla ei kalastettu ollenkaan. Kalastukseen osal-listui keskimäärin 2,6 henkilöä taloutta kohden. Siten kalastukseen osallistui jossakin muodossa yhteensä noin 50 henkilöä. Kalastus oli pääasiassa katiska- ja vetouisteluka-lastusta (Taulukko 17). Verkkokalastus oli vähäistä. Katiskapyyntiä ja vetouistelua har-joitti noin 60–70 % kalastajista (liite 8). Katiskoja oli käytössä reilu 20 kpl, vetouistelu-veneitä 13 kpl ja heitto- tai vetouisteluvapoja reilu 50 kpl. Verkkoja oli käytössä vain 4 kpl. Näiden lisäksi oli käytössä haukikoukkuja sekä mato- ja pilkkionkia. Kalastus kes-kittyi touko-elokuulle. Talvikalastus rajoittui koukkupyyntiin ja pilkintään. Verkoilla kalastettiin vain kesällä. Kalastuspäiviä oli keskimäärin 31 kalastajaa kohden. Verkoilla kalastettiin keskimäärin 39 ja katiskoilla 36 päivää. Vetouistelua harjoitettiin 5-10 ker-taa ja heittovapakalastusta 15 kertaa kesän aikana.

Taulukko 17 Käytössä olleet pyydykset (kpl) Kuonanjärvellä ja Kuonanjoella v. 2013.

Verkot Katiskat Heitto- Vetouistelu Mato- Pilkki- Koukut #30-45 mm vavat Soutuveneet Vavat Moottoriveneet Vavat onget onget

4 22 14 8 18 5 22 15 5 29

Kokonaissaalis v. 2013 oli Kuonanjärvellä ja Kuonanjoella noin 1000 kg, josta haukea oli 70 % ja ahventa 13 % (Taulukko 18). Niiden lisäksi saatiin vähän lahnaa ja särkeä

23


sekä Kuonanjoesta vähän harjusta. Kokonaissaaliista lähes puolet oli yhden koukkupyy-täjän saalista; hän sai talvella aktiivisella koukkupyynnillä haukea 460 kg. Talouskoh-tainen kokonaissaalis oli keskimäärin 50 kg. Kalastus Kuonanjoella oli pienimuotoista vapakalastusta. Kokonaissaalis v. 2013 oli huomattavasti pienempi kuin aiemmin (Taulukko 19). Tämä johtui sekä aiempaa pienemmästä kalastajamäärästä että pyyntitapojen muuttumisesta. V. 2013 kalastus oli pääasiassa vapakalastusta, mutta aiemmin vapojen ohella käytettiin varsin runsaasti myös verkkoja ja katiskoja. Tiedustelu tehtiin v. 2007 ja 2010 lupa-myyntitietojen pohjalta, mutta v. 2013 lähialueen rakennetuille kiinteistöille, millä saat-toi olla vaikutusta lähinnä kalastajien määrään ja sitä kautta saaliiseen. Merkittävin saa-lista selittävä tekijä on kuitenkin seisovien pyydysten vähäinen käyttö v. 2013.

Yksi henkilö ravusti v. 2013 Kuonanjoella 5 merralla saaden saaliiksi 58 rapua. Kuo-nanjoelta on raportoitu raputuhosta v. 2009 (Kainuun ELY -keskus, suull. tied.). Lisäksi kahdella kalastajalla oli rapuhavaintoja säännöstelypadon alapuolelta. Kuonanjärven kalastushoitoyhtymän mukaan Kuonanjärveen on istutettu aiemmin 2000-luvulla vuosittain kesänvanhaa planktonsiikaa noin 5000 kpl. Kesänvanhaa kuhaa on istutettu v. 2008 ja 2010 noin 5000 kpl vuodessa. Pyyntikokoista kirjolohta on istu-tettu viimeksi v. 2008 vajaa 200 kg. Muutamana viime vuotena, ilmeisesti v. 2011–2013 ei ole tehty istutuksia ollenkaan. Saalistietojen perusteella istutusten tuloksellisuus on ollut heikko, sillä siikaa ja kuhaa ei saaliissa ole esiintynyt ja kirjolohen takaisinsaanti-kin oli vähäinen.

Taulukko 18 Kokonaissaalis Kuonanjärvellä ja Kuonanjoella v. 2013.

Kuonanjärvi Kuonanjoki Yhteensä kg % kg % kg % Harjus - _ 15 20,5 15 1,6 Hauki 634 72,5 32 43,8 666 70,3 Ahven 113 12,9 13 17,8 126 13,3 Lahna 82 9,4 - _ 82 8,7 Särki 45 5,1 13 17,8 58 6,1 Yhteensä 874 100,0 73 100,0 947 100,0 kg/talous 24 - 15 - 27 -

Taulukko 19 Kalastavien talouksien määrä ja kokonaissaalis Kuonanjärvellä ja Kuonanjoella v. 2007-

2013

2007* 2010 2013 Kalastavat taloudet 41 31 19 Harjus 4 5 15 Kirjolohi 11 4 - Hauki 2192 1798 666 Ahven 1104 555 126 Made 85 100 - Lahna 464 621 82 Särki 538 539 58 Yhteensä 4398 3622 947 kg/talous 107 117 50

*vain Kuonanjärvi

24


Kalastusta haittaavat tekijät Kalastustiedustelun yhteydessä kysyttiin v. 2013 kalastajien mielipidettä kalastusta hait-taavista tekijöistä. Merkittävimpinä kalastusta haittaavina tekijöinä pidettiin Kuonanjär-vellä vesistön säännöstelyä, pyydysten likaantumista ja särkikalojen runsautta, joita kommentoi 62–77 % kalastajista (Taulukko 20). Noin puolet kalastajista kommentoi li-säksi vesikasvien runsautta, vesistön liettymistä ja turvetuotannon kuormitusta. Kuonan-joella kalastusta haittaavia tekijöitä kommentoi vain 4 kalastajaa, joiden mukaan kalas-tusta eniten haittasivat Kuonanjoella lähinnä metsäojitusten ja turvetuotannon kuormitus sekä vesistön liettyminen ja säännöstely Vapaamuotoisissa kommenteissa toivottiin järven pikaista kunnostamista ja mainittiin järvessä olevan talvella hyvin vähän vettä.

Taulukko 20 Kalastajien kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Kuonanjärvellä ja Kuonanjoella v. 2013. (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan, n = kommentin esittäneiden kalastajien määrä).

7.3.3.2 Kuusaanjärven kalastustiedustelu Hankilannevan ja Nurmesnevan tarkkailuun liittyvä Kuusaanjärven kalastustiedustelu vuodelta 2013 tehtiin helmi-maaliskuussa 2014 kolmikierroksisena postitiedusteluna Kuusaan osakaskunnalta saadun nimilistan mukaisesti. Osakaskunnan mukaan kalastus-luvan lunastaneista ko. henkilöt ovat mahdollisia Kuusaanjärvellä kalastavia. Tieduste-lun otanta oli 12 taloutta, ja tiedustelun kahden uusinnan jälkeen palautuksia saatiin 11 eli 92 %. Tiedusteluun vastanneista kaikki harjoittivat kalastusta Kuusaanjärvellä.

Tiedusteluvastausten perusteella on laskettu keskivertokalastajan käyttämä pyydysmää-rä ja saama saalis, jotka on sitten kerrottu kaikkien kalastajien luvulla selvitysalueen kokonaismääriksi. Tiedustelukaavake esimerkkinä Kuonanjärven osalta on esitetty liit-teessä 7 ja tiedustelun perustulostus liitteessä 9.

Kalastus Kuusaanjärvellä Kuusaanjärvellä kalasti v. 2013 yhteensä 12 taloutta. Kalastukseen osallistui taloudesta keskimäärin 1,8 henkilöä, joten kalastajia oli siten yhteensä reilut 20. Kalastus oli pää-asiassa verkko-, katiska ja heittovapa-/vetouistelukalastusta (Taulukko 21). Näiden li-säksi kalastettiin vähän rantarysillä ja mato-ongilla. Verkoilla kalasti reilu puolet ja ka-tiskoilla sekä heitto-/vetouisteluvavoilla vajaa kolme neljännestä kalastajista (liite 9). Kalastus ajoittui täysin avovesikauteen huhtikuun lopulta syyskuulle. Kalastuspäiviä oli

Kalastushaitta Kuonanjärvi Kuonanjoki n= 13 n=4 Veden heikko laatu 31 - Pyydysten likaantuminen 69 - Särkikalojen runsaus 62 25 Kalojen makuvirheet 15 - Vesistön säännöstely 77 50 Turvetuotannon kuormitus 46 50 Vesistön liettyminen 46 75 Vesikasvien runsaus 54 25 Metsäojituksen kuormitus - 100 Pohjakannot/risut/puut 15 -

25


keskimäärin 45 kalastajaa kohden. Harvoilla verkoilla (# pääasiassa 35–45 mm) kalas-tuspäiviä oli keskimäärin 26 taloutta kohden. Katiskoilla kalastettiin keskimäärin 2 kuu-kautta ja heittovavoilla sekä vetouistelemalla 20–21 kertaa kesän aikana.

Kalastajilla oli v. 2013 käytössä 15 harvaa verkkoa, 16 katiskaa ja 18 heitto- tai vetouis-teluvapaa (Taulukko 21). Näiden lisäksi käytettiin vähän rantarysiä ja mato-onkia. Ko-konaissaalis Kuusaanjärvellä oli v. 2013 noin 1000 kg, josta ahventa ja haukea oli mo-lempia vajaa 40 % ja särkeä vajaa neljännes (Taulukko 22). Muita kalalajeja ei saaliiksi saatu. Talouskohtainen keskimääräinen saalis oli kotitarvekalastuksen luonne huomioi-den varsin korkea eli 81 kg.

Osakaskunnan esimiehen mukaan Kuusaanjärvellä on tehty v. 2003–2006 kunnostus-toimia. Veden pintaa on nostettu 40 cm, vesikasveja on niitetty ja rantoja on kunnostet-tu. Järvelle istutettiin v. 2008–2009 kesänvanhaa planktonsiikaa 2000 kpl vuodessa. Kuusaanjärvi on matala ja rehevä järvi, jossa on runsas särki- ja ahvenvaltainen kalasto. Kesällä 2013 tehtyjen Nordic -verkkokoekalastusten mukaan verkkokohtainen yksik-kösaalis oli 110 kpl ja 2,7 kg (Oulun kalatalouskeskus, kirjallinen tied.). Biomassasta ahventa oli 47 %, särkeä 40 %, haukea 7 % ja kiiskeä 5 %. Näiden lisäksi saatiin satun-naisesti siikaa, säynettä ja lahnaa.

Taulukko 21 Käytössä olleet pyydykset (kpl) Kuusaanjärvellä v. 2013.

Verkot Katiskat Rysät Heitto- Vetouistelu Mato- #35-80 mm vavat Veneet Vavat onget

15 16 2 8 2 10 11 Taulukko 22 Kokonaissaalis (kg/%) Kuusaanjärvellä v. 2013.

Kalalaji kg % Hauki 355 36,7 Ahven 384 39,7 Särki 228 23,6 Yhteensä 967 100,0 kg/kalastaja 81 -

Kuusaanjärvellä on tehty kalastustiedustelu aiemmin vuosilta 2005 ja 2009. Kalastavia talouksia on ollut kunakin vuonna reilu 10 (Taulukko 23). Kalastavien talouksien mää-räksi v. 2005 arvioitiin 9 taloutta, mikä lienee jonkin verran aliarvio, sillä se sisältää vain taloudet, joiden osoitetiedot voitiin selvittää lupamyyntikannoista. Käytetyimpiä pyydyksiä ovat olleet kaikkina vuosina verkot, katiskat ja heitto-/vetouisteluvavat.

Kokonaissaalis oli v. 2013 tarkkailujakson paras, vaikka kalastajamäärä oli aiempaa ta-soa. Saalis on ollut kaikkina vuosina pääasiassa ahventa, haukea ja särkeä. Muita kalala-jeja on saatu lähinnä satunnaisesti. Vuoden 2013 saalistietojen perusteella siikaistutuk-set eivät ole tuottaneet merkittävää tulosta.

26


Taulukko 23 Kalastajamäärä ja kokonaissaalis (kg) Kuusaanjärvellä v. 2005-2013. Tiedot vuodelta 2005 raportista Lapin Vesitutkimus Oy 2006.

2005 2009 2013 Kalastavat taloudet 9 13 12 Hauki 94 226 355 Ahven 234 244 384 Made 2 5 - Siika - 0,5 - Säyne - 1 - Särki 86 203 228 Kiiski 7 6 - Yhteensä 423 686 967 kg/kalastaja 47 53 81

Kalastusta haittaavat tekijät Kalastustiedustelun yhteydessä kysyttiin v. 2013 kalastajien mielipidettä kalastusta hait-taavista tekijöistä. Merkittävimpinä kalastusta haittaavina tekijöinä pidettiin vesikasvi-en runsautta ja pyydysten likaantumista, joita kommentoivat lähes kaikki vastaajat (Taulukko 24). Veden heikkoa laatua, särkikalojen runsautta, turvetuotannon kuormitus-ta ja vesistön liettymistä kommentoi 40–50 % kalastajista. Kalojen makuvirheitä kom-mentoi vajaa kolmannes kalastajista. Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin lisäksi järven mataluutta, järven aliveden noston tarvetta ja myös Nurmesjärven kunnos-tustarvetta.

Taulukko 24 Kalastajien (n=10) kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Kuusaanjärvellä v. 2013. (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan).

7.4 Koekalastustuloksien tarkastelu Tuppuranevan vuoden 2013 kalataloudellisen tarkkailun perusteella Lähteenojan kalata-loudellinen merkitys on vähäinen, vaikka siihen voi keväisin vähäisiä määriä kaloja nousta Petäjäojasta. Myös Petäjäojan yläosan kalataloudellinen merkitys on vähäinen, mutta Petäistö- järvellä ja sen alapuolella hieman suurempi, sillä siellä kalastetaan jon-kin verran lähinnä suvantopaikoilla. Petäjäojan kalasto koostuu vuosien 2009 ja 2013 koekalastuksien mukaan tavanomaisista kalalajeista, kuten ahven, hauki ja made. Petä-jäojassa on kalastuskunnan mukaan ollut aiemmin lisääntyvä taimenkanta, mutta nykyi-sin Petäjäojan pohjan liettyminen ja leväkasvuston runsaus on heikentänyt lisääntymis-olosuhteita ja edellytykset luonnonkudun onnistumiselle ovat nykyisin heikot. Vesienhoitosuunnitelmiin kuuluu vesistön ekologinen luokittelu sähkökoekalastuksien tuloksien perusteella. Petäjäojan vuoden 2013 sähkökoekalastuksien perusteella ekolo-gista kalastoluokittelua käyttäen ojan tila oli kaikilla koealoilla tyydyttävä. Lähteenojas-

Kalastushaitta % Veden heikko laatu 40 Pyydysten likaantuminen 90 Särkikalojen runsaus 50 Kalojen makuvirheet 30 Turvetuotannon kuormitus 40 Vesistön liettyminen 40 Vesikasvien runsaus 100 Metsäojituksen kuormitus 20

27


ta ei saatu kaloja, joten luokittelua ei voitu tehdä. Ruukinkoskesta saatiin kivisimppua, joka kuuluu luokittelussa ympäristönmuutoksille herkkiin kalalajeihin, mutta se ei yk-sistään riittänyt nostamaan luokitteluarvoa. Särjet ja ahvenet sen sijaan kuuluvat kestä-viin lajeihin ja ne alentavat luokitusta. Myös kalalajien vähyys (vain 3-4 lajia) laski luo-kitteluarvoa.

Tuppuranevan kuivatusvesillä on voinut olla Lähdeojaa liettävä vaikutus, mutta kalata-loudellista merkitystä kaivetulla ojalla ei ole muutenkaan. Petäjäojassa kuivatusvesivai-kutuksia ei ainakaan voitu todeta koepyyntien perusteella, sillä kalasto oli hyvin saman-kaltainen sekä kuivatusvesien ylä- että alapuolella. Vuoden 2009 vastaavassa Petäjä-ojan koepyynnissä kalasto oli muuten samanlainen kuin vuonna 2013, mutta särkiä ei silloin saatu.

Vuoden 2013 Petäjäojan koeravustuksissa ei saatu rapuja, mutta sähkökoekalastuksessa saatiin yksi rapu Haapalankankaalta, joten Petäjäojan alaosalla on heikko rapukanta. Vuoden 2009 kalastustiedustelussa (Pöyry Environment Oy 2009a) eräs ravustaja oli ilmoittanut saaneensa runsaasti rapuja Petäistö – järvestä, mutta vasta syyskuussa. Voi-kin olla, että Petäjäojassa/Petäistö -järvessä rapujen kuorenvaihto tapahtuu varsin myö-hään, joten ravustuskauden alussa ne eivät liiku, eivätkä siten mene mertoihin. Sähköka-lastuksia tehtiin Petäistö -järven ylä- ja alapuolella, joten jos rapuja olisi ollut runsaasti, olisi havaintoja tehty enemmän kuin yksi. Vääräjoen yläosalta ei saatu rapuja vuoden 2013 koepyynnissä, eikä myöskään vuoden 2009 ennakkotarkkailuissa. Vaikka Vääräjoen yläosalla ei rapuja esiinny, niin Kiiskilän Torvenperän alapuolisella Vääräjoella rapuja esiintyy runsaasti ja vuoden 2013 rapusaa-liit olivat siellä kalastuskunnan mukaan erinomaiset. Vääräjoessa on Torvenperällä jyrkkiä koskiosuuksia ja kalastuskunta on siirtänyt rapuja myös koskien yläpuolelle ja joitain rapuja sieltä oli kalastuskunnan omissa koepyynneissä saatukin. Tässä tarkkai-lussa mukana oleva Matinniitynkoski on Vääräjoen alin pyyntipaikka, mutta siitäkin on matkaa Torvenperälle vesireittiä pitkin noin 4 km, joten ravut eivät ole ehkä vielä levit-täytyneet sinne asti. Vesiympäristön puolesta ei ole esteitä rapujen esiintymiselle Väärä-joen yläosalla, sillä suojapaikkoja on hyvin ja vedenlaatukin on tyydyttävä. Vääräjoen yläosalla ei vuoden 2013 eikä vuoden 2009 koeravustuksien perusteella esiinny rapuja, joten Osmalamminnevan kuivatusvesivaikutuksia rapukantoihin ei ole voitu todeta. Torvenperän alapuolisiin Vääräjoen runsaisiin rapukantoihin ei kuivatusvesillä näytä olevan vaikutuksia kalastuskunnan antamien tietojen perusteella. Pylväsojan vesi oli erittäin sameaa ja runsas rihmaleväkasvusto kuvasti selviä rehevyys-vaikutuksia. Pylväsojaan kohdistuu suurta maatalouden hajakuormitusta ja siten Vasa-mannevan kuivatusvesivaikutuksia on mahdoton eritellä niistä. Pylväsojan vuoden 2013 sähkökalastustuloksista laskettu ekologinen luokittelu oli tyydyttävä. Ympäristö-muutoksille herkkiä lajeja ei esiintynyt, mutta kestäviä lajeja olivat ahven ja särki. Ki-vinilkka oli Pylväsojan runsain kalalaji, mutta sillä ei ole erityistä luokitteluarvoa. Vuo-den 2009 koekalastuksissa alalta saatiin vain 27 kpl kivinilkkoja.

8 YHTEENVETO Kalajoen vesistöalueella oli vuonna 2013 turvesoita yhteensä noin 1 468 hehtaaria mu-kaan lukien kaikki tuottajat. Kokonaispinta-alasta Vapo Oy:n hallussa oli 631 ha (43 %) ja Kanteleen Voima Oy:n hallussa 451 ha (31 %). Vapo Oy:n ja Kanteleen Voima Oy:n ja Kokkola Power Oy:n turvesoiden lisäksi vesistöalueella sijaitsee Turveruukki Oy:n, Turvejetti Oy:n, Reisjärven kunnan, Vähäsalo & Lahti Oy:n, Konepalvelu Honkalan,

28


Maaselän Turvetuotanto Oy:n sekä Maatalousyhtymä Valtosen turvetuotantoalueita, mutta niitä ei raportoida tässä raportissa. Tässä raportissa on esitetty kootusti Vapo Oy:n, Kanteleen Voima Oy:n ja Kokkola Power Oy:n Kalajoen tarkkailusoiden tulokset (pois lukien Lamminneva ja Puronneva). Vuonna 2013 Kalajoen vesistöalueella tarkkailua toteutettiin yhteensä viidellä turvetuo-tantoalueella, joista kaksi kuului Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotiseen tarkkailuun, yksi Kalajoen ympärivuotiseen tarkkailuun ja yksi jälkihoitovaiheen tarkkailuun. Ympäri-vuotisten tarkkailusoiden tulokset on raportoitu myös Pohjois-Pohjanmaan alueen turve-tuotantoalueiden päästötarkkailuraportissa. Kesäaikaisten päästötarkkailujen tulokset on raportoitu tässä raportissa samoin kuin vesistötarkkailutulokset. Kaikilla kohteilla oli automaattinen virtaamamittaus ja neljällä kohteella viidestä tarkkailtiin myös vesienkä-sittelymenetelmien tehoa. Vesistötarkkailua suoritettiin vuonna 2013 Vittouvennevan lähivesistöissä.

Vasamannevan ja Lonkerinnevan keskivalumat olivat hieman suurempia ja Vittouven-nevan ja Tuppurannevan valumat olivat samalla tasolla kuin Pohjois-Pohjanmaan turve-tarkkailusoiden keskivaluma. Jälkihoitovaiheessa olevalla Hankilannevalla keskivaluma oli selvästi pienempi kuin tuotannossa olevilla soilla, ylivaluma oli puolestaan suurem-pi.

Turvesoiden veden pH oli happaman puolella (keskimäärin 6,1) ja vedessä oli runsaasti happea kuluttavaa ainesta (CODMn) ja ravinteita. Veden keskimääräinen laatu tarkkai-lusoilla oli kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn), kokonaistypen, raudan ja kiintoai-neen suhteen huonompi, mutta fosforin ja epäorgaanisen typen osalta parempi kuin Poh-jois-Pohjanmaan alueen tuotantovaiheen tarkkailusoilla. Jälkihoitovaiheessa olevalta Hankilannevalta saatiin kesällä vain kaksi näytettä. Vesi oli tulosten perusteella parem-pilaatuista kuin tuotannossa olevilla soilla Kalajoen alueen tuotantosoiden ominaispäästöt olivat kaikilta osin suurempia kuin Poh-jois-Pohjanmaan tuotantosoilla keskimäärin. Päästöt olivat kuitenkin laskeneet vuoden 2012 tasosta. Jälkihoitovaiheessa olevan Hankilannevan päästöt olivat pieniä verrattuna tuotantovaiheen soihin. Vesienkäsittely laski veden pH:ta Lonkerinnevalla ja Vittouvennevalla. Tuppuranevalla ja Vasamannevalla pH pysyi samana pintavalutuskentän ylä- ja alapuolella. Happea ku-luttavan aineksen (CODMn) määrää vesienkäsittely ei pääasiassa vähentänyt. Kiinto-ainetta, fosforia ja typpeä pintavalutuskentät poistivat pääasiassa kohtalaisesti tai hyvin, mutta Lonkerinnevalla poistui ainoastaan rautaa ja kiintoainetta. Vesienkäsittelyn tehoa reduktioprosenteilla arvioitaessa täytyy huomioida myös käsittelyyn tulevan veden laa-tu. Mikäli jo vesienkäsittelyyn tuleva vesi on laadultaan hyvää, ei käsittelyllä välttämät-tä saavuteta kovin suurta reduktioprosenttia. Vapo Oy:n ja Kanteleen Voima Oy:n Kalajoen turvetuotantoalueiden tuotantokauden (touko-syyskuu) kokonaispäästöt (brutto) olivat vuonna 2013 noin 393 kg/d happea ku-luttavaa ainesta (CODMn), 0,5 kg/d fosforia, 12 kg/d typpeä ja 76 kg/d kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat tuotantokaudella noin 0,4 kg/d fosforia, 8 kg/d typpeä ja 67 kg/d kiintoainetta. Päästöt olivat kaikkien tarkasteltujen kuormittei-den osalta pienempiä kuin vuonna 2012. Vuositasolla turvetuotannon bruttopäästöt oli-vat yhteensä 150 230 kg/a, CODMn , 262 kg/a fosforia, 7 173 kg/a typpeä ja 35 944 kg/d kiintoainetta. Nettopäästöt olivat 161 kg/a fosforia, 4 589 kg/d typpeä sekä 30 749 kg/d kiintoainetta. Päästöt olivat muutoin edellisvuotta pienemmät, mutta kiintoaineen netto-päästöt olivat suuremmat kuin vuonna 2012. Kiintoainekuormituksen laskennassa käy-

29


tettävä taustapitoisuus muuttui vuonna 2013, mikä osaltaan vaikuttaa vuoden 2013 net-topäästöihin suurentavasti. Vittouvennevalta Vittouvenojaan johdetussa vedessä oli kesällä 2013 selvästi suurempi kemiallinen hapenkulutus, fosfori-, typpi- ja kiintoainepitoisuus kuin Vittouvenojan tai Kuonanjärven vedessä. Myös rautaa oli turvesuon vedessä keskimäärin enemmän kuin Vittouvenojan vedessä mutta vähemmän kuin Kuonanjärvessä. Tulosten perusteella Vit-touvennevan vedet kohottavat omalta osaltaan Vittouvenojassa humus- ja ravinnepitoi-suuksia. Kuitenkin Vittouvennevalta tulevista päästöistä suuri osa todennäköisesti pidät-tyy vesistötarkkailupaikan yläpuoliselle reitille, sillä oja kulkee rehevän Vittouvenjär-ven kautta. Vittouvennevan veden pH oli hieman matalampi kuin vesistöpisteillä. Tarkkailutulosten perusteella turvetuotannon päästöt ovat voineet turvesoiden lähialueil-la lasku-uomissa vaikuttaa omalta osaltaan alapuolisen veden tummuuteen ja rehevyy-teen. Yksilöityjä vaikutuksia on käytännössä vaikea havaita, sillä myös maatalouden ja metsätalouden hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma vaikuttavat samansuuntaisesti ve-sistössä. Koko Kalajoen vesistöalueen pinta-alasta turvetuotanto-alueiden osuus oli vain 0,4 %, joten koko vesistöalueella muodostuvasta kuormituksesta turvetuotannon osuus on vähäinen. Petäjäojan vuoden 2013 koepyyntien perusteella rapukanta on hyvin heikko ja ilmeisesti keskittynyt Petäistö -järven ja Haapalankankaan alueelle. Petäjäojan kalasto koostuu sähkökoekalastuksien perusteella ahvenista, hauista ja särjistä ja mateista. Tuppurane-van kuivatusvesien vaikutuksia Petäjäojan kalakantoihin ei voitu todeta vuoden 2013 koepyyntien perusteella, sillä kalasto oli samankaltainen sekä kuivatusvesien vaikutus-piirissä että ulkopuolella. Petäjäojan sähkökoekalastuksien tuloksien perustella ekologi-nen luokitus oli tyydyttävä kaikilla pyyntialueilla.

Pylväsojan runsas kalasto koostui kivinilkoista, hauista ja särjistä, ahvenista ja mateista. Ojan vesi oli erittäin sameaa ja runsas rihmaleväkasvusto kuvasti rehevyysvaikutuksia. Pylväsojaan kohdistuu suurta maatalouden hajakuormitusta ja siten Vasamannevan kui-vatusvesivaikutuksia on mahdoton eritellä niistä. Pylväsojan sähkökoekalastuksien tu-loksien perustella ekologinen luokitus oli tyydyttävä. Vuoden 2013 koeravustuksissa ei saatu rapuja Vääräjoen yläosalta ja siten Vääräjoella Torvenperästä ylöspäin ei ole nykytilassa raputaloudellista merkitystä, eikä Osmalam-minnevan kuivatusvesivaikutuksia voitu todeta.

Kalastustiedustelun mukaan Kuonanjärvellä ja Kuonanjoella kalasti v. 2013 noin 20 ta-loutta pääasiassa katiskoilla ja vapavälineillä. Verkkokalastus oli vähäistä. Kalastus keskittyi touko-elokuulle. Kokonaissaalis oli Kuonanjärvellä ja Kuonanjoella noin 1000 kg, josta haukea oli 70 % ja ahventa 13 %. Niiden lisäksi saatiin vähän lahnaa ja särkeä sekä Kuonanjoesta vähän harjusta. Talouskohtainen kokonaissaalis oli keskimäärin 50 kg. Kokonaissaalis v. 2013 oli huomattavasti pienempi kuin aiemmin. Tämä johtui sekä aiempaa pienemmästä kalastajamäärästä että pyyntitapojen muuttumisesta. V. 2013 ka-lastus oli pääasiassa vapakalastusta, mutta aiemmin vapojen ohella käytettiin varsin run-saasti myös verkkoja ja katiskoja. Kuusaanjärvellä kalasti v. 2013 12 taloutta pääasiassa verkoilla, katiskoilla ja vapaväli-neillä. Kalastus ajoittui avovesikauteen. Kokonaissaalis Kuusaanjärvellä oli v. 2013 noin 1000 kg, josta ahventa ja haukea oli molempia vajaa 40 % ja särkeä vajaa neljän-nes. Muita kalalajeja ei saaliiksi saatu. Talouskohtainen keskimääräinen saalis oli koti-tarvekalastuksen luonne huomioiden varsin korkea eli 81 kg. Kokonaissaalis oli v. 2013 aiempaa suurempi. Kuusaanjärvellä on tehty 2000-luvun alkuvuosina kunnostustoimia. Veden pintaa on nostettu 40 cm, vesikasveja on niitetty ja rantoja on kunnostettu.

30


9 VIITTEET Böhling, P & Rahikainen, M 1999. Kalataloustarkkailu. Periaatteet ja menetelmät. – Riistan – ja kalantutkimus. Helsinki.

Kanteleen Voima Oy. 2010. Lamminnevan ja Multakaarronnevan päästö- ja vesistö-tarkkailuohjelma.

Lapin Vesitutkimus Oy 2006. Hankilannevan ja Nurmesnevan turvetuotantoalueiden vesistö- ja kalataloustarkkailujen tulokset vuodelta 2005.

Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue. 2009. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoito-suunnitelma vuoteen 2015. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäris-tökeskus. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2008. Kalajoen vesistön tulvantorjunnan toimin-tasuunnitelma. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen raportteja 2/2008. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2011. Kalajoen vesistö-alue. Päivitetty 21.6.2011 Pöyry Environment Oy 2008. Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2007.

Pöyry Environment Oy 2009a. Tuppuranevan (Sievi) kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2009.

Pöyry Environment Oy 2009b. Osmalamminnevan (Sievi) kalataloudellinen selvitys vuonna 2009

Pöyry Finland Oy 2010. Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2009.

Pöyry Finland Oy. 2012. Vapo Oy, Kanteen Voima Oy, Kokkola Power Oy. Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon tarkkailu. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitel-ma 2012-2018. Pöyry Finland Oy. 2013. Kalajoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille 2013–2018 (korjaus 21.3.2013). Oulu. Pöyry Finland Oy. 2014. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu v. 2013. Ympäristöministeriö 2013. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2013.

2

6

1

18

19 20 22

21

2310

12

11

9

14

13 5

3

2

1516

1

48

6

7

Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1.0, 1.5.2012

Liite 1

VAPO OYHankilanneva (osa) 1Nurmesneva (osa) 2Vittouvenneva 3Koivulanneva 4Jouttenisenneva 5Vasamanneva 8Rautamullansuo 9

TURVERUUKKI OY6

TURVEJETTI KYAkanrahka 7

Onkilamminneva 14

KANTELEEN VOIMA OYLamminneva 15Tuppuraneva 10Osmalamminneva 11

12Lonkerinneva 13

KONEPALVELU HONKALA OYMultakaarronneva 16

Isoneva 18

Niittylammenneva 19Veneneva 20Isoneva 21

KOKKOLA POWER OYPuronneva 22

Tuppuranneva 23

0 3,5 7 km

Tarkkailuohjelmaan kuuluvat suot

Tarkkailussa v.2013

Kalajoen vesistöalue53.0

1

4

2

5

3

13

VittouvenojaKuonanjärvi

Liite 2.1. Kalajoen turvesoiden vesistötarkkailupisteet1:210 000Koivulanneva

Hankilanneva

Nurmesneva

Jouttenisenneva

Vittouvenneva

Lonkerinneva


22

8

10

12

11

9

53.0

Rautamullansuo

Tuppuraneva

Osmalamminneva

Vasamanneva

1:210 000


Puronneva

Puh. 01033280 Fax. 0103328250

PL20, Tutkijantie 2A90571 Oulu

Kalajoen turvetuotannon tarkkailu 2013 Jakelu:Kohde: Hankilanneva, pvk2Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvkKunta: Vesistöalue: 53.073

Koordinaatit: 7089843 - 3429745Projekti: Purkuvesistö:Tarkkailuluokka: Jälkihoito Mittapadon valuma-alue: 232 ha

Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedotNäyte Ottopvm pH CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Jakso CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto-

NO2-N aine MP Telog Q q Q q NO2-N aineN:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m

3/d l/s km2 m3/d l/s km2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d1 pvk2 15.5.13 6,7 23 34 800 2,8 1.5.-17.5. 35,0 8866 44,2 6261 31,2 621 0,92 21,6 75,62 18.5.-1.6. 383 1,9 51 0,05 1,6 7,33 pvk2 10.6.13 2.6.-12.6. 0,0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,00 0 04 pvk2 10.7.13 6,8 31 32 940 4,4 13.6.-9.7. 11,0 13,7 491 2,4 3513 17,5 469 0,48 14 675 pvk2 5.8.13 10.7.-4.8. 0,5 2,4 0,2 0,0 138 0,7 18 0,02 0,6 2,66 pvk2 2.9.13 6,8 27 27 1 100 21,0 5.8.-1.9. 3,0 2,9 19 0,1 65 0,3 7,6 0,01 0,3 5,9

KESÄ keskiarvo 6,8 29 30 1 020 12,7 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 0,6 991 4,9 132 0,14 4,0 20,0keskihajonta Nettokuormitus g/ha d 0,05 1,9 15,7

Lisätiedot:18.5.-1.6.13 jakson kuormitus laskettu 10.7. vedenlaadulla.10.6.13 Ei virtaamaa, ei näytettä. Nollavirtaamajakso 2.-12.6.5.8.13 Mittapadon yli meni niin vähän vettä, että näytettä ei saanut. Kuormitus laskettu 10.7. vedenlaadulla.2.9.13 Kiintoaineen hehkutushäviö 11 mg/l.Virtaamamittaus 17.5.13 alkaen. 1.5.-16.5. virtaama arvioitu vesistömallista.

Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson

Sivu 1 (2)Hankilanneva 2013.xlsx; tulostus 16.1.2014/12:25

jmo454KirjoituskoneLiite 3.1 (1/2)

Tuppuraneva

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

0

200

400

600

800

1000

1200

g/ha/dµg/l Kokonaistyppi

Kuormitus 2013 Pitoisuus 2013

0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

0,80

0,90

1,00

0

5

10

15

20

25

30

35

40g/ha/dµg/l Kokonaisfosfori

Kuormitus 2013 Pitoisuus 2013

0

10

20

30

40

50

60

70

80

0

5

Documents

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY · 2014. 7. 10. · kalajoen turvetuotantotarkkailu 2013 16x165600 30.4.2014 vapo oy ja kanteleen voima oy kalajoen turvetuotantoalueiden kytt-, pst-