VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA ......Torsan kokonaisvedenlaatu on vuosina 1999-2010 on hieman heikentynyt, vaikkakin muutokset vedenlaatu-muuttujien keskiarvoissa

FINAS-AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO Puhelin 020 7790 470 [email protected] T032 (EN ISO/IEC 17025) Telefax 020 7790 479 www.svsy.fi

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN

TURVETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUO-

DELTA 2010

Lappeenrannassa 17. päivänä toukokuuta 2011

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY

Johanna Ritari

tutkija

2/82

Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

SISÄLTÖ

Turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistötarkkailuyhteenvetoraportit vuodelta 2010

Kesselilän-, Raate- ja Oritsuo / Hiitolanjoen valuma-alue (3)

Kiihansuo / Vuoksen valuma-alue (4)

Suursuo / Vuoksen valuma-alue (4)

Vehkataipaleensuo / Vuoksen valuma-alue (4)

Paljasuo / Vuoksen valuma-alue (4)

Konnunsuo / Juustilanjoen valuma-alue (5)

Lampsan- ja Lampsinsuo / Vilajoen valuma-alue (8)

Urpalanjoen (9) valuma-alue (Huuhan-, Säkki-, Juvainsaaren-, Hernemaan- ja Läntinen Suurisuo)

sekKurannonLehtisaa)

Suurisuo sekä Kurannon-Lehtisaarensuo)

Korpisuo / Vironjoen valuma-alue (11)

Karhunsuo / Summajoen valuma-alue (13)

Haukkasuo / Summajoen valuma-alue (13)

Torvmossen / Kymijoen valuma-alue (14)

Leppisuo / Kymijoen valuma-alue (14)

Nokeissuo / Kymijoen valuma-alue (14)

Lakiasuo / Kymijoen valuma-alue (14)

Vehkaojansuo / Nummenjoen valuma-alue (81)

Valkianjärvensuo / Suomenlahden rannikkoalue (81)

3/82


No 718/11 17.5.2011

VAPO OY:N KESSELILÄN-, RAATE- JA ORITSUON TURVETUOTANTOALUEIDEN (HIITO-

LANJOEN VALUMA-ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUO-

DELTA 2010

1 Yleistä

Hiitolanjoen valuma-alueella (3) sijaitsevat Torsajärven pohjoispuoliset Vapo Oy:n Kesselilänsuon, Raa-

tesuon ja Oritsuon turvetuotantoalueet. Em. tuotantoalueista Kesselilänsuo sijaitsee Torsajoen valuma-

alueella (3.053). Raatesuo ja Oritsuo sijaitsevat Sarajoen valuma-alueella (3.057). Kesselilänsuon valumave-

det laskevat Ruosteojan kautta Torsajokeen ja edelleen Torsajärveen. Raate- ja Oritsuon valumavedet laske-

vat Mustajoen kautta Isoon Tervalampeen, josta Pieneen Tervalampeen, Sarajärveen ja edelleen Sarajoen

kautta Torsajärveen. Suot sijaitsevat Ruokolahden ja Punkaharjun kunnissa.

Torsan alueen turvetuotantoalueiden pinta-alat olivat: Kesselilänsuo 98 ha, Raatesuo 75 ha ja Oritsuo 77 ha.

Soilla on ympärivuotinen tehostettu valumavesien käsittely, jolloin valumavedet käsitellään pintavalutusken-

tällä. Tarkemmat tuotantoaluetiedot ilmenevät liitteestä 1.

Torsa on kirkas ja fosforipitoisuudeltaan karu järvi. Järven pohjoispää on turveperäisestä maastosta tulevista

valumavesistä johtuen muuta järveä hieman tummavetisempi. Torsaan ei turvetuotantoalueilta tulevien vesi-

en lisäksi kohdistu muuta pistemäistä kuormitusta ja myös hajakuormitus on järven kokoon nähden vähäistä.

Torsaa kuormittavat turvetuotantoalueilta tulevien vesien lisäksi pääasiassa muualta suoperäisestä maastosta

tulevat vedet, suo- ja metsäojitukset sekä maatalouden ja haja-asutuksen aiheuttama kuormitus. Käyttökel-

poisuusluokka on erinomainen aivan järven pohjoiskärkeen laskevien ojien suualueita lukuun ottamatta.

Iso Tervalampi on tummavetinen ja ravinteisuudeltaan rehevä. Veden kokonaislaatu on yleisesti melko huo-

no. Isoa Tervalampea kuormittavat turvetuotantoalueilta tulevien vesien lisäksi pääasiassa muut suoperäises-

tä maastosta tulevat vedet.

Sarajärvi on melko tummavetinen ja fosforipitoisuuden perusteella ravinteisuudeltaan lievästi rehevä järvi.

Sarajärveä kuormittavat turvetuotantoalueilta tulevien vesien lisäksi pääasiassa muut suoperäisestä maastosta

tulevat vedet sekä maatalouden ja haja-asutuksen aiheuttama kuormitus.

2 Tarkkailujen perustiedot

2.1 Kuormitustarkkailu

Kesselilän-, Raate- ja Oritsuolla on ympärivuotinen tarkkailu, jolloin näytteenottoväli on touko-lokakuussa

kaksi viikkoa ja marras-huhtikuussa yksi kuukausi. Lisäksi näytteet otetaan kevättulva-aikana kaksi kertaa

viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Kuormitustarkkailunäytepisteet olivat Kesselilänsuon

pintavalutuskentälle tuleva (PUMPPUKE) ja kentältä lähtevä (KE1) vesi, Raatesuon pintavalutuskentälle

tuleva (PUMPPURA) ja kentältä lähtevä (RA1) vesi sekä Oritsuon pintavalutuskentälle tuleva (PUMP-

PUOR) ja kentältä lähtevä (OR1) vesi.

2.2 Vesistötarkkailu

Vesistötarkkailun virtahavaintopaikat ovat seuraavat: Kesselilänsuon yläpuoli (P1), Ruosteoja (P3), Saaren-

joki (P4), Torsajoki (P5), Oritsuon alapuoli (P10), Ison Tervalammen laskuoja (P11), Sarajärven luusua

(P12) ja Sarajoki ennen Torsajärveä (P13).

4/82


Vesistötarkkailun järvihavaintopaikat ovat seuraavat: Iso Tervalampi (P18), Sarajärvi (P19), Torsajärven

havaintopaikat (K20, K8 ja K6).

Virtahavaintopaikoilta otetaan näytteet kolme ja järvihavaintopaikoilta kaksi kertaa vuodessa. Havaintopai-

kalta K7 otetaan näytteet viiden vuoden välein (seuraavaksi vuonna 2013). Tarkemmat tarkkailutiedot ilme-

nevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä 2. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

haki ja analysoi kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet lukuun ottamatta kesän ylivirtaamajakson kuormitus-

näytteitä, jotka ottaa Vapo Oy.

3 Vuoden 2010 tarkkailutulokset


Kesselilän-, Orit- ja Raatesuolla tuotantokauden aikaiset kuormitukset on laskettu näytetietojen ja Suursuon

valuntatietojen perusteella. Arviot tarkkailujakson ulkopuolisesta kuormituksesta on laskettu Kaakkois-

Suomen alueen ympärivuotisessa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuustietojen sekä Suursuon va-

luntatietojen avulla. Oritsuolta ei saatu kuormitustarkkailunäytteitä kuin huhti-toukokuussa, syys- ja loka-

kuussa yhteensä kuusi kertaa vuoden 2010 aikana, koska muulloin lähtevän veden näytepiste oli kuiva tai

jäässä.

Kesselilänsuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) olivat vuonna 2010 kiintoaineen osalta 0,3-kertaiset,

fosforin osalta 0,5-kertaiset ja typen osalta 0,7-kertaiset kaikkien kuormitustarkkailussa olevien tuotantoalu-

eiden vuoden 2010 keskiarvoon verrattuna. Ominaiskuormitusarvot on esitetty liitteessä 3.

Oritsuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) olivat vuonna 2010 kiintoaineen osalta 0,2-kertaiset, fos-

forin osalta 0,8-kertaiset ja typen osalta 0,8-kertaiset kaikkien kuormitustarkkailussa olevien tuotantoaluei-

den vuoden 2010 keskiarvoon verrattuna.

Raatesuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) olivat vuonna 2010 kiintoaineen osalta 0,4-kertaiset,


eiden vuoden 2010 keskiarvoon verrattuna.

Kesselilänsuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely on ympärivuotisessa käytössä. Tarkkailutulosten

pitoisuuksien perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn aikana poistotehot olivat: kiintoaine 38 %, fosfori -153

% ja typpi 12 %. Tulosten perusteella pintavalutuskenttä ei poistanut fosforia vaan fosforin määrä kasvoi

selvästi.

Oritsuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely on ympärivuotisessa käytössä. Tarkkailutulosten pitoi-

suuksien perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn aikana poistotehot olivat: kiintoaine 65 %, fosfori -23 % ja

typpi 16 %. Tulosten perusteella pintavalutuskenttä ei poistanut fosforia vaan fosforin määrä kasvoi.

Raatesuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely on ympärivuotisessa käytössä. Tarkkailutulosten pitoi-

suuksien perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn aikana poistotehot olivat: kiintoaine 25 %, fosfori -248 % ja

typpi 4 %. Tulosten perusteella pintavalutuskenttä ei poistanut fosforia vaan fosforin määrä kasvoi selvästi.


3.2.1 Virtahavaintopaikat

Tarkkailutulosten perusteella tarkkailujaksolla 2010 Kesselilänsuolta lähtevä vesi oli keskimäärin turvetuo-

tantoalueen vedeksi normaalia (liite 3).

Tarkkailutulosten perusteella tarkkailujaksolla 2010 Oritsuolta lähtevän veden keskimääräinen kiintoainepi-

toisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli keskimäärin turvetuotantoalueen vedeksi normaalia.

5/82


Tarkkailutulosten perusteella tarkkailujaksolla 2010 Raatesuolta lähtevä vesi oli keskimäärin turvetuotanto-

alueen vedeksi normaalia.

Kesselilänsuolta lähtevä vesi kohotti selvästi tarkkailujaksolla 2010 Ruosteojan (P3) veden keskimääräistä

rautapitoisuutta sekä jonkin verran typpipitoisuutta ja hieman kiintoainepitoisuutta. Ruosteojaan kohdistuu

myös hajakuormitusta. Ruosteojasta tuleva vesi heikensi Torsajoen (P5) vedenlaatua kohottamalla rautapitoi-

suutta sekä hieman typpi- ja kiintoainepitoisuuksia sekä väriarvoa. Torsajoen vesi oli keskimäärin tummaa,

humuspitoista ja runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää.

Oritsuon alapuolella (P10) vesi oli tarkkailujaksolla 2010 keskimäärin erittäin tummaa, runsaasti orgaanista

ainesta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää sekä ravinteikasta vettä. Oritsuon alapuolella rautapitoisuutta

rautapitoisuus oli selvästi korkeampi kuin suolta lähtevässä vedessä keskimäärin. Ison Tervalammen alapuo-

lella (P11) vesi oli tarkkailujaksolla 2010 parempilaatuista kuin Oritsuon alapuolella alentuneista ainepitoi-

suuksista ja väriarvosta johtuen. Sarajärven luusuassa (P12) vesi oli tarkkailujaksolla 2010 humus- ja rauta-

pitoista sekä fosforipitoisuuden perusteella lievästi rehevää. Sarajoessa (P13) ennen Torsajärveä vedenlaatu

oli keskimäärin melko samanlainen kuin Sarajärven luusuassa.

3.2.2 Järvihavaintopaikat

Oritsuon alapuolisessa Isossa Tervalammessa (P18) loppukesällä 2010 alusveden happitilanne oli erittäin

huono (liite 3). Alusveden huono happitilanne aiheutti rautayhdisteiden vapautumista pohjasedimentistä sekä

alusveden ravinnepitoisuuksien sekä sameus- ja väriarvojen kohoamista. Lopputalvella ei saatu happinäyttei-

tä. Vesipatsaan oli keskimäärin erittäin sameaa, kiintoainepitoista, erittäin tummaa, runsaasti orgaanista ai-

netta sisältävää ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuudet olivat rehevälle vesialueelle omi-

naisia. Loppukesän pintavesinäytteen levämäärää ilmentävä a-klorofyllipitoisuus oli erittäin korkea.

Sarajärvessä Ison Tervalammen alapuolella alusveden happitilanne oli heikentynyt lopputalven 2010 sekä

loppukesän tarkkailukerroilla vuonna 2010. Kesäkerrostuneisuuskauden alusveden huono happitilanne aihe-

utti rautayhdisteiden vapautumista pohjasedimentistä sekä alusveden ravinnepitoisuuksien sekä sameus- ja

väriarvojen kohoamista. Talvikerrostuneisuuskaudella sisäisen kuormituksen vaikutukset alusveden laatuun

olivat vähäisemmät kuin kesäkerrostuneisuuskaudella. Sarajärven vesi oli keskimäärin lievästi sameaa, tum-

maa, humus- ja rautapitoista. Keskimääräiset ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet olivat lievästi reheväl-

le/rehevälle vedelle ominaisia.

Kaikissa Torsajärven havaintopaikoissa vuonna 2010 vesipatsaan keskimääräinen happitilanne oli hyvä.

Vedet olivat keskimäärin humuspitoisia. Vesien keskimääräiset fosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet olivat ka-

rulle vesialueelle ominaisia. Keskimääräinen vedenlaatu oli vuonna 2010 järven pohjoiskärjen havaintopai-

kassa K20 lievästi huonompi kuin muissa pisteissä korkeammasta rauta- ja ammoniumtyppipitoisuuksista

sekä hieman korkeammasta fosforipitoisuudesta ja sameusarvosta johtuen (liite 3).

3.3 Torsan alueen soiden alapuolisen vesistön vesikasvillisuuskartoitus ilmakuvauksella

Torsan alueen soiden alapuoliset Torsanjärvi ja Sarajärvi ilmakuvattiin vesikasvillisuuden seurantaa varten

ensi kertaa kesällä 2011. Kyseessä oli ns. taustakartoitus myöhemmin tehtävää ilmakuvausta varten.

Torsa- ja Sarajokien suistoissa vesikasvillisuus on varsin voimakasta samoin kuin muidenkin Torsajärveen

laskevien isoimpien ojien suulla. Torsajärven erityispiirteisiin kuuluvat erittäin voimakkaasti syvenevät ran-

nat, joten vesikasvillisuusvyöhykkeet rajoittuvat yleensä vain rantaviivan välittömään läheisyyteen. Erityi-

sesti pohjoisrannoilla rantojen syöpymien takia vyöhykkeet ovat vielä hieman irti rantaviivasta.

Sarajärveen laskevan Mustajoen suulla ja lahdessa vesikasvillisuus on varsin voimakasta samoin kuin mata-

lassa Saarisalmessa. Muualla Sarajärvessä vesikasvillisuus rajoittuu suhteellisen kapeille rantavyöhykkeille

ja lahtien pohjukoihin. Tarkkailusta on tehty erillinen raportti.

6/82


4 Vedenlaadun pitkäaikaiskehitys (vuodet 1999-2010) Torsajärvessä, Isossa Tervalammessa ja Sara-

järvessä

Torsajärven keskimääräinen happitilanne on pysynyt vuosina 1999-2010 lähes ennallaan. Tarkastelujakson

aikana näytepisteiden keskimääräiset fosfori- ja typpipitoisuudet ovat hieman kasvaneet. Järven pohjoispääs-

sä (näytepiste K20) myös kiintoainepitoisuus sekä veden sameusarvo ovat kasvaneet viime vuosina. Väriar-

vot ovat selvästi kasvaneet koko järvessä lukuun ottamatta vuosia 2009 ja 2010, jolloin keskimääräiset vä-

riarvot kääntyvät laskuun. A-klorofyllipitoisuudet ovat vaihdelleet 1,6-3,3 µg/l välillä (liite 7).

Torsan kokonaisvedenlaatu on vuosina 1999-2010 on hieman heikentynyt, vaikkakin muutokset vedenlaatu-

muuttujien keskiarvoissa ovat olleet melko vähäisiä sekä näytepisteiden väliset vedenlaatuerot keskimäärin

melko pieniä. Vuoden 2003 jälkeen ravinne-, sameus- ja etenkin väriarvoissa on tapahtunut vaihtelua ja ko-

hoamista, joka näkyy selvemmin väriluvun kasvuna. Järven pohjoisosassa on havaittavissa kokonaisveden-

laadun heikkenemistä ravinteiden, kiintoaineen, sameuden ja väriluvun osalta. Järven eteläosassa vedenlaa-

dun muutokset ovat lievempiä veden väriluvun kasvua lukuun ottamatta (liite 7).

Isossa Tervalammessa keskimääräinen väriluku on vuosina 1999-2010 lievästi kasvanut, vaikka vuonna

2010 väriarvo oli edellisiä vuosia alhaisempi. Lammen happitilanne on pysynyt lähes ennallaan. Kiinto-

ainepitoisuus oli selvässä laskussa vuosina 1999-2001, mutta on viime vuosina pitoisuus pysynyt ennallaan.

Typpipitoisuus ja sameusarvo olivat kasvussa vuosina 1999-2004, mutta viime vuosina kasvu on pysähtynyt.

A-klorofyllipitoisuus on vaihdellut vuosina 1999-2010 190-27 µg/l välillä eikä selvää kehityssuuntaa ole

havaittavissa, vaikka parina viime vuotena pitoisuus on kääntynyt nousuun. Fosforipitoisuus on hieman las-

kenut tarkastelujakson aikana. Ison Tervalammen kokonaisvedenlaatu on vuosina 1999-2010 pysynyt melko

ennallaan (liite 7).

Sarajärvessä keskimääräinen sameusarvo on vuosina 1999-2010 laskenut. Väriarvo oli lievästi laskeva vuo-

sina 1999-2004, mutta vuosina 2005-2010 väriarvot ovat olleet selvästi edeltäviä vuosia korkeammat, vaik-

kakin vuonna 2010 keskimääräinen väriarvo oli paria viime vuotta alhaisempi. Veden typpipitoisuus on hie-

man noussut tarkastelujakson aikana. Happitilanne, kokonaisfosfori- ja kiintoainepitoisuudet ovat pysyneet

melko samanlaisina lukuun ottamatta vuoden 1999 muita korkeampaa keskimääräistä kiintoainepitoisuutta.

A-klorofyllipitoisuus on vaihdellut 4,5-19 µg/l välillä. Vedenlaatumuuttujien arvojen vastakkaisista muutok-

sista ja pienistä pitoisuus vaihteluista johtuen johtuen Sarajärven kokonaisvedenlaadussa ei selvää kehitys-

suuntaa kuitenkaan ole havaittavissa. Vuonna 2010 vedenlaatumuuttujien arvot olivat edellisvuotta hieman

korkeammat lukuun ottamatta veden väriarvoa, joka oli edellisvuotta alhaisempi (liite 7).


Johanna Ritari

tutkija

LIITTEET Kuormitus- ja vesistötarkkailujen keskiarvotaulukot 2010

JAKELU Vapo Oy

Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Imatran seudun ympäristötoimi, ympäristönsuojelu (2 kpl)

7/82


LIITE Kuormitus- ja vesistötarkkailujen keskiarvotaulukot 2010

Torsan alueen Kesselilänsuolle kuormitustarkkailun perusteella lasketut vuoden 2010 bruttokuormitusarvot (g/ha/vrk)

Bruttokuormitus

keskivaluma kiintoaine kok.N kok.P

l/s/km2 g/ha/vrk g/ha/vrk g/ha/vrk

vuosikeskiarvo 1.1.-31.12.2010 16,9 48,4 22,8 0,5

talvikeskiarvo 3.12.2009-27.3.2010 7,8 21,6 13,3 0,2

kevätkeskiarvo 28.3.-11.5. 77,5 141,0 88,8 1,9

kesäkeskiarvo 12.5.-24.9. 9,9 33,5 10,8 0,3

syksykeskiarvo 25.9.-16.11. 11,7 54,3 21,9 0,3

tarkkailujakson aikana 1.1.-31.12. 16,9 48,4 22,8 0,5

Torsan alueen Oritsuon kuormitustarkkailun perusteella lasketut vuoden 2010 bruttokuormitusarvot (g/ha/vrk)

Bruttokuormitus



vuosikeskiarvo 1.1.-31.12.2010 16,9 34,3 24,1 0,71

talvikeskiarvo 3.12.2009-27.3.2010 13,6 20,1 28,6 0,52

kevätkeskiarvo 28.3.-11.5. 77,5 117,5 93,4 3,08

kesäkeskiarvo 12.5.-24.9. 9,9 21,9 9,7 0,49

syksykeskiarvo 25.9.-16.11. 11,7 38,4 25,4 0,50


Torsan alueen Raatesuon kuormitustarkkailun perusteella lasketut vuoden 2010 bruttokuormitusarvot (g/ha/vrk)

Bruttokuormitus



vuosikeskiarvo 1.1.-31.12.2010 16,9 55,4 24,4 0,84

talvikeskiarvo 3.12.2009-27.3.2010 13,6 38,2 25,4 0,63

kevätkeskiarvo . 28.3.-11.5. 77,5 158,7 94,9 2,95

kesäkeskiarvo 12.5.-24.9. 9,9 48,4 12,3 0,81

syksykeskiarvo . 25.9.-16.11. 11,7 45,7 20,1 0,32


Valuma-arvojen laskennassa on käytetty ympärivuotisessa tarkkailussa olevan Taipalsaaren Suursuon tuotantoalueen

virtaamatietoja.

Torsan alueen soiden lähtevän veden keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2010

8/82


KE1 OR1 RA1

Kesselilänsuo, lähtevä Oritsuo, lähtevä Raatesuo, lähtevä

Näytekertoja kpl 15 6 15

*K-aine mg/l 5,2 2,4 5,4

*Sähkönj mS/m 4,4 3,1 4,2

*pH

6,3 5,5 6,3

*Väri mg/l Pt 217 278 355

*CODMn mg /l 29 43 39

*Kok.N µg/l 1560 1650 1660

*Kok-P µg/l 48 49 101

*PO4-P µg/l 17 20 59

*NH4-N µg/l 572 442 407

*NNO3+N02 µg/l 213 360 288

Hehk.jään. mg/l k-a 2,4 2 2,4

Hehk.häv. mg/l k-a 4,1 5,3 3,7

*Fe µg/l 2390 1390 3680

Torsan alueen soiden virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2010

P1 P3 P4 P5 P10 P11 P12 P13

Kesseli-

län-suo, Ruosteoja

Saarenjo-

ki

Torsajo-

ki Oritsuo,

Iso-

Tervalampi,

Sarajär-

vi,

Sarajo-

ki

yläpuoli alapuoli laskuoja luusua

Näytekerto-

ja kpl 3 3 3 3 3 3 3 3

*K-aine mg/l 1,5 5,2 1,2 2,9 6,4 3,7 1,5 2,6

*Sähkönj mS/m 3,2 5 3,3 4,2 5,1 3,8 4,1 4,3

*pH

6,4 6,6 6,3 6,6 6,3 6,4 6,8 6,9

*Väri mg/l Pt 133 137 107 120 293 223 87 83

*CODMn mg /l 19 17 17 15 29 23 14 12

*Kok.N µg/l 487 843 570 600 1270 937 653 573

*Kok-P µg/l 15 18 19 22 40 27 13 17

*Fe µg/l 933 2170 867 1250 4830 2770 740 647

9/82


Torsan alueen soiden järvihavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2010

P18 P19 K20 K8 K6

Iso-Tervalampi Sarajärvi Torsajärvi Torsajärvi Torsajärvi

Näytekertoja kpl 2 2 2 2 2

*O2 mg/l 4,2 6,5 9,7 9,7 10

*O2 % % 48 57 86 79 83

*Sameus FTU 14 2,4 0,77 0,4 0,43

*K-aine mg/l 13 2,6 1 0,63 0,63

*Sähkönj mS/m 3,6 4,5 4,4 4,3 4,1

*pH

6 6,6 7 6,8 6,9

*Väri mg/l Pt 270 103 58 61 52

*CODMn mg /l 23 15 11 11 9,8

*Kok.N µg/l 1080 692 630 627 588

*Kok-P µg/l 51 16 8,2 6,3 7,1

*NH4-N µg/l 111 5 20 6,8 12

*Fe µg/l 4880 1030 270 195 186

a-Chl µg/l 128 17 3 3 2,7 *)

Finas-akkreditoitu menetelmä

No 719/11 17.5.2011

10/82


VAPO OY:N KIIHANSUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VALUMA-ALUE / ALA-

SAIMAAN ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEEVETO VUODELTA 2010

1 Yleistä

Kiihansuon turvetuotantoalue sijaitsee Savitaipaleen kunnassa Vuoksen valuma-alueella (4) ja tarkemmin

Ala-Saimaan alueella (4.112). Ala-Saimaan alueella sijaitsevat myös Vapo Oy:n Suursuon ja Vehkataipa-

leensuon turvetuotantoalueet.

Kiihansuon tuotantoalueen pinta-ala on 69 ha. Kiihansuolla on roudattomaan aikaan tehostettu valumavesien

käsittely, jolloin valumavedet käsitellään pintavalutuskentällä. Kiihansuolta valumavedet laskevat Pien-

Saimaan Lavikanlahteen viisi kilometriä Savitaipaleen kirkonkylältä kaakkoon.

Lavikanlahti on kapean salmen kautta yhteydessä muuhun Läntisen Pien-Saimaan vesialueeseen. Lavikan-

lahden vesi on ravinteikasta, kiintoainepitoista, sameaa, tummaa sekä melko runsaasti orgaanista ainetta si-

sältävää. Loppukesän a-klorofyllipitoisuudet ovat korkeita. Talvella esiintyy tyypillisesti happivajausta sekä

loppukesällä leväkukintoja. Vedenlaatu on välttävä. Lavikanlahteen kohdistuu myös huomattavassa määrin

hajakuormitusta.

2 Tarkkailun perustiedot


Kiihansuon tuotantoalueella on harva kuormitustarkkailu, jolloin kuormitusnäytteet otetaan kuusi kertaa

touko-lokakuussa sekä kaksi kertaa kesässä ylivirtaamajaksoilla. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan pintava-

lutuskentälle pumpattavasta (K1) vedestä ja kentältä lähtevästä (K2) vedestä.


Kiihansuon virtahavaintopaikat ovat seuraavat: Mustaoja laskuojan yläpuoli (P0), Mustaoja laskuojan ala-

puoli (P1). Kiihansuon järvihavaintopaikka (LAVIK2) sijaitsee Lavikanlahdella.

Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä 2. Saimaan

Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n haki ja analysoi kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet lukuun ottamatta

kesän ylivirtaamajakson kuormitusnäytteitä, jotka ottaa Vapo Oy.



Kiihansuon tuotantokauden aikaiset kuormitukset on laskettu näytetietojen ja valumavettä pumppaavan

pumpun käyntitietojen perusteella. Arviot tarkkailujakson ulkopuolisesta kuormituksesta on laskettu Kaak-

kois-Suomen alueen ympärivuotisessa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuustietojen sekä Suursuon

valuntatietojen avulla.

Kiihansuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) olivat vuonna 2010 kiintoaineen osalta 0,4-kertaiset,

fosforin osalta 0,5-kertaiset ja typen osalta 1,1 -kertaiset kaikkien kuormitustarkkailussa olevien tuotantoalu-


11/82


Kiihansuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely oli vuonna 2010 toiminnassa 20.4.-24.11. välisenä

aikana. Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn aikana poistotehot olivat:

kiintoaine 75 %, fosfori 44 % ja typpi 43 %. Koska valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely on toiminnassa

vain osan vuodesta, jäävät käsittelyn tehot vuositasolla edellä esitettyjä käsittelyjakson tehoja alhaisemmiksi.


Tarkkailukauden 2010 aikana Kiihansuolta lähtevän (K2) veden keskimääräiset kiintoaine-, fosfori- ja rauta-

pitoisuudet olivat turvetuotantoalueen vedeksi alhaisia ja vesi siten kokonaisuudessaan turvetuotantoalueen

vedeksi hyvälaatuista (liite 3).

Mustaojassa sekä suolta tulevan laskuojaliittymän ylä- että alapuolella vesi oli vuonna 2010 keskimäärin

tummaa, humuspitoista ja ravinteikasta sekä melko runsaasti rautaa sisältävää. Kiintoainepitoisuudet olivat

ojavesille tyypillisiä. Tulosten perusteella suolta tarkkailujakson aikana lähtevä vesi kohotti hieman Musta-

ojassa laskuojaliittymän alapuolista orgaanisen aineksen, typen ja raudan pitoisuutta sekä veden väriarvoa.

Saimaan Lavikanlahdessa (LAVIK2) vesi oli vuonna 2010 keskimäärin sameaa, tummaa, humus- ja kiinto-

aine- sekä rautapitoista. Keskimääräisten ravinne- ja kesän a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli re-

hevää. Lopputalvesta ja loppukesästä alusveden happitilanne oli huono.

4 Vedenlaadun pitkäaikaiskehitys (vuosina 1999-2010) Kiihansuon Lavikanlahden järvihavaintopis-

teessä

Kiihansuon alapuolisen Saimaan Lavikanlahden (LAVIK2) vedenlaatu on tarkastelujaksolla 1999-2010 py-

synyt melko ennallaan eikä vedenlaatumuuttujien pitoisuuksien vaihtelussa ole selvää kehityssuuntaa lukuun

ottamatta värilukua, jonka kehityssuunta on ollut nouseva (kuvaajat liitteenä 6). Vuonna 2010 väriluku oli

alhaisin useaan vuoteen. A-klorofyllipitoisuus on hieman laskenut viime vuosina 2000-luvun alun pitoisuus-

vaihteluiden jälkeen.


Johanna Ritari

tutkija


JAKELU Vapo Oy


Lappeenrannan seudun ympäristötoimi

12/82



Kiihansuolle kuormitustarkkailun perusteella lasketut vuoden 2010 brutto-ominaiskuormitus-arvot (g/ha/vrk)

Bruttokuormitus

keskivalunta kiintoaine kok.N kok.P


vuosikeskiarvo 1.1.-31.12.2010 14,5 55,8 35,1 0,42

talvikeskiarvo 3.12.2009-27.3.2010 13,6 211,6 37,2 0,57

kevätkeskiarvo 28.3.-11.5. 75,6 308,9 209,0 2,19

kesäkeskiarvo 12.5.-24.9. 5,7 5,7 5,0 0,13

syksykeskiarvo 25.9.-16.11. 9,3 28,8 13,6 0,24

käs.jakson aikana 20.4.-24.11. 9,4 13,2 11,0 0,19

käs.jakson ulkopuolella 1.1.-19.4. ja 25.11.-31.12. 22,3 119,8 71,3 0,76


tarkkailujakson ulkop. 1.1.-19.4. ja 25.11.-31.12. 22,3 119,8 71,3 0,76

Kiihansuon virtahavaintopaikkojen ja järvihavaintopaikan keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2010

K2 P0 P1 LAVIK2

pv-kentältä Mustaoja, Mustaoja Saimaa,

lähtevä taustap. Lavikanlahti

Näytekertoja kpl 6 3 3 5 1)

*K-aine mg/l 1,5 4,5 4,2 6,7

*Sähkönj mS/m 9 11 9,9 8,7

*pH

6,8 6,8 6,7 7,3

*Väri mg/l Pt 303 147 193 117

*CODMn mg /l 46 27 35 20

*Kok.N µg/l 1110 1130 1270 1230

*Kok-P µg/l 29 47 45 55

*Fe µg/l 693 767 980 794

*NH4-N µg/l - - - 40

*O2 mg/l - - - 8,6

*O2 % % - - - 77

*Sameus FTU - - - 6,3

a-Chl µg/l - - - 35 *)


1) Sis. myös kesän avovesikauden yhden a-klorofylli-seurantakerran


13/82

No 720/11 17.5.2011

VAPO OY:N SUURSUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VALUMA-ALUE / ALA-

SAIMAAN ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEEVETO VUODELTA 2010

1 Yleistä

Suursuon turvetuotantoalue sijaitsee Taipalsaarella Vuoksen valuma-alueella (4) ja tarkemmin Ala-Saimaan

alueella (4.112). Ala-Saimaan alueella sijaitsevat myös Vapo Oy:n Kiihansuon ja Vehkataipaleensuon turve-

tuotantoalueet.

Suursuon tuotantoalueen pinta-ala on 400 ha, josta 374 ha:n alalta valumavedet laskevat Halilanojaa pitkin

Pien-Saimaan Maaveteen kuusi kilometriä Taipalsaaren kirkonkylältä pohjoiseen. 26 ha:n alueelta valuma-

vedet laskevat Kaijansuonlampiin Suur-Saimaan suuntaan, jotka on keväästä 2009 lähtien pumpattu kemial-

liseen käsittelyyn. Tuotantoalueesta osa (15 ha) on valmistelussa. Suursuolla on roudattomaan aikaan tehos-

tettu valumavesien käsittely, jolloin Halilanojaan laskevat valumavedet käsitellään kemiallisesti. Tuotanto-

alueelle on kemikalointilaitos valumavesien ympärivuotiseen käsittelyyn, joka otettiin käyttöön keväällä

2010.

Maavesi on keskimäärin melko matala ja laaja vesialue, joka on kahden kapean silta-aukon kautta yhteydessä

muuhun Läntisen Pien-Saimaan vesialueeseen. Maaveden vesi on yleisluonteeltaan kiintoainepitoista, hap-

pamuudeltaan melko neutraalia, lievästi humuksen tummentamaa, sameaa sekä typpi-, fosfori- ja a-

klorofyllipitoisuuksiltaan rehevää. Kesällä esiintyy toisinaan sinileväkukintoja. Lopputalvella alusvedessä

esiintyy happivajausta, mutta kesällä kerrostuminen on heikkoa alueen mataluuden vuoksi. Maaveteen ei

kohdistu turvetuotannon lisäksi muuta pistemäistä kuormitusta, mutta maatalouden ja metsä- ym. ojituksen

aiheuttama hajakuormitus on melko voimakasta.



Suursuon tuotantoalueella on ympärivuotinen kuormitustarkkailu, jolloin näytteenottoväli on touko-

lokakuussa kaksi viikkoa ja marras-huhtikuussa yksi kuukausi. Lisäksi näytteet otetaan kevättulva-aikana

kaksi kertaa viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Kuormitusnäytteet otetaan kemialliseen kä-

sittelyyn pumpattavasta (PUMPPU) vedestä ja kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (SETTI) vedestä. Kemial-

lisen käsittelyjakson ulkopuolella (vuonna 2010 alkuvuosi) näyte otettaan vain lähtevästä (MITTA) vedestä.


Suursuon virtahavaintopaikat ovat seuraavat: taustapiste Suurisuonoja (437), Parjalanoja (437) ja Halilanoja

(075). Suursuon järvihavaintopaikat ovat Maavedellä sijaitsevat Piispalanselkä (431), Kolinlahti (432), Man-

kasaarenselkä (433), Kopinsalmi (434) ja Laitsaarenselkä (435). Halilanojan (075) näytepisteeltä otetaan

normaalin vesistötarkkailukierroksen lisäksi aina kuormitustarkkailun yhteydessä näyte, josta määritetään

veden pH-arvo.





14/82



Suursuon kuormitusarvot on laskettu näytetietojen ja tuotantoalueen mittapatokaivon pinnankorkeusmittari-

tietojen perusteella.

Suursuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) olivat vuonna 2010 kiintoaineen osalta 1,5-kertaiset, ko-

konaisfosforin osalta 0,7-kertiaset ja kokonaistypen osalta 0,7-kertaiset kaikkien kuormitustarkkailussa ole-

vien tuotantoalueiden vuoden 2010 keskiarvoon verrattuna. Ominaiskuormitusarvot on esitetty liitteessä 3.

Vaasan hallinto-oikeus on päätöksessään (annettu 30.6.2008, 08/0215/1) asettanut Suursuon turvetuotanto-

alueen roudattomana aikana kemiallisesta käsittelystä vesistöön lähtevän veden pitoisuudet saavat olla enin-

tään: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 1200 µg/l, COD 15 mg/l ja kiintoaine 10 mg/l. Roudattomana

aikana kemiallisen käsittelyn poistoteholle on asetettu seuraavat vähimmäisvaatimukset: kokonaisfosfori 90

%, kokonaistyppi 30 %, COD 70 % ja kiintoaine 50 %. Päästöraja-arvot lasketaan roudattoman kauden käsit-

telyajan mittausten keskiarvoina.

Suursuon valumavesien kemiallinen käsittely oli Vapolta saadun tiedon mukaan vuonna 2010 toiminnassa

14.5.-31.12. välisenä aikana. Tarkkailutulosten perusteella kemiallisesta käsittelystä lähtevän veden keski-

määräiset pitoisuudet olivat ajalla 14.5.-31.10.: kokonaisfosfori 16 µg/l, kokonaistyppi 616 µg/l, COD 9,6

mg/l ja kiintoaine 6,8 mg/l. Tulosten perusteella keskimääräiset puhdistustehot olivat 14.5.-31.10. seuraavat:

kokonaisfosfori 87 %, kokonaistyppi 41 %, COD 76 % ja kiintoaine 66 %. Lupamääräyksien lähtevän veden

pitoisuusraja-arvot alitettiin. Kokonaisfosforin puhdistusteho vähimmäisvaatimus jäi saavuttamatta, mutta

muilta osin roudattoman ajan puhdistustehovaatimukset saavutettiin.

Lupamääräyksissä talviaikaisen kemiallisen käsittelyn tehon tavoitearvot ovat seuraavat: kokonaisfosfori 80

%, COD 50 % ja kiintoaine 30 %. Jos tavoitearvoja ei saavuteta, luvan saajan on esitettävä Kaakkois-

Suomen ympäristökeskukselle (nyk. ELY-keskukselle) hyväksyttäväksi suunnitelma käsittelyn tehostamises-

ta.

Koska kemiallinen käsittely ei ollut käytössä alkuvuonna 2010, talviaikaisen kemiallisen käsittelyn puhdis-

tustehot laskettiin loppuvuodelle 2010 (1.11.-31.12.). Tulosten (marras- ja joulukuun tarkkailukertojen kes-

kiarvo) perusteella talviaikaisen kemiallisen käsittelyn puhdistustehot olivat: kokonaisfosfori 93 %, COD 34

% ja kiintoaine 48 %. COD:n osalta puhdistustehon tavoitearvo jäi saavuttamatta, mutta muilta osin tavoi-

tearvot saavutettiin.



Kemiallisen käsittelyjakson aikana vuonna 2010 lähtevän veden keskimääräiset orgaanisen aineksen, typen

ja kokonaisfosforin pitoisuudet sekä väriarvo olivat turvetuotantoalueen vedeksi alhaisia. Veden rautapitoi-

suus oli erittäin korkea ja vesi erittäin hapanta. Kemiallisen käsittelyjakson ulkopuolella suolta lähtevä vesi

oli vuonna 2010 laadultaan keskimäärin turvetuotantoalueen vedeksi normaalia (liite 3).

Suurisuonojan taustapisteen (437) ja Halilanojaan laskevan Parjalanojan (436) vedet olivat vuonna 2010

keskimäärin runsaasti orgaanista ainesta sisältäviä, happamia, erittäin tummia sekä ravinteikkaita ja erittäin

rautapitoisia. Suurisuonojan taustapisteellä syksyn tarkkailukerralla näkyi vedenlaadussa kemikaloinnin vai-

kutus, joka vaikuttaa keskimääräisiin tuloksiin. Vedenlaadussa näkyi lokakuun tarkkailukerralla kemikaloin-

nin vaikutus (mm. kok.P 7 µg/l, pH 3,5 ja Fe 10 000 µg/l), vaikka näyte oli otettu noin 200 m lähtevän veden

näytepisteen yläpuolelta (laskuojassa mahdollisesti majavan pato, joka on padottanut vettä?). Maaveteen

laskevan Halilanojan (075) vesi oli kiintoainetta ja orgaanista ainetta sisältävää, tummaa, ravinteikasta, erit-

täin hapanta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää (liite 3).


15/82

Tulosten perusteella tuotantoalueelta tuleva vesi kohotti osaltaan kemiallisen käsittelyjakson aikana vuonna

2010 Halilanojan kiintoainepitoisuutta, mutta alensi osaltaan orgaanisen aineksen ja fosforin pitoisuuksia

sekä värilukua.


Suursuon alapuolisella Maavedellä vesi oli vuonna 2010 keskimäärin lievästi sameaa, melko kiintoainepi-

toista sekä happamuudeltaan lähellä neutraalia. Keskimääräiset happitilanteet olivat erinomaisia. Väriluku oli

pääsääntöisesti humuspitoisille vesialueille ominainen. Humuspitoisuudet olivat melko alhaisia ja rautapitoi-

suudet kohtuullisia, tosin Piispalanselän näytepisteellä rauta- ja humuspitoisuudet olivat korkeampia kuin

muilla Maaveden näytepisteillä. Keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet sekä avovesikauden pintaveden

a-klorofyllipitoisuudet olivat rehevälle vesialueelle ominaisia (liite 3). Piispalanselän ja Mankasaaenselän

näytepisteillä lopputalven happitilanne oli alusvedessä heikentynyt, jonka johdosta pohjasedimentistä vapau-

tui rautayhdisteitä alusveteen.

Maavedellä kokonaisvedenlaatu oli vuonna 2010 keskimäärin huonoin Piispalanselällä (431), jossa orgaani-

sen aineksen, kokonaistypen ja raudan pitoisuudet sekä väriluku olivat korkeammat kuin muilla Maaveden

havaintopisteillä. Keskimääräisesti paras vedenlaatu oli Kopinsalmen (434) ja Laitsaarenselän (435) näyte-

pisteillä.

3.3 Suursuon alapuolisen Maaveden vesikasvillisuuskartoitus ilmakuvauksella

Maaveden erityispiirteisiin kuuluvat erittäin matalat vesialueet sekä vesistön rehevyys, joten vesikasvilli-

suusvyöhykkeet ulottuvat kauas rantaviivasta. Monin paikoin rantaviivan määrittäminen on vaikeaa koska

ranta on muuttunut luhdaksi. Vesikasvillisuus on tutkitulla alueella voimakkainta Halilanlahdella ja Leväsen-

salmessa. Valuma-alueen ojien suulla on myös voimakasta vesikasvillisuutta. Tutkitulta alueelta on olemassa

vanhoja mustavalkoisia ilmakuvia, mutta ne on otettu alkukesästä, joten ne eivät ole tähän tutkimukseen

verrattavia. Tarkkailusta on tehty erillinen raportti.

4 Vedenlaadun pitkäaikaiskehitys (vuosina 1987-2010) Suursuon Maaveden järvihavaintopisteissä

Maaveden vedenlaadun kehitystä vuosina 1987-2010 on tarkasteltu erillisinä lopputalven ja loppukesän ve-

denlaatumuuttujien keskiarvoina vuosikeskiarvojen sijaan, sillä näytteenottoajankohdat ovat 1990-luvulla

osin muuttuneet, jolloin vuosikeskiarvot eivät ole täysin vertailukelpoisia. Lisäksi Maaveden vedenlaatu ja

siinä tapahtuneet muutokset ovat erilaiset kesä- ja talviaikana. Muuttujakeskiarvot on laskettu kaikkien näy-

tepisteiden ja –syvyyksien havaintokertakohtaisina keskiarvoina, jolloin kullekin vuodelle muodostuvat yh-

destä näytekierroksesta koostuvat alueelliset kesä- ja talvikeskiarvot.

1980-luvun lopun - 1990-luvun puolivälin välisenä aikana Maaveden lopputalven ja loppukesän aikaisissa

kokonaisvedenlaaduissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia (liite 6).

1990-luvun puolivälin jälkeen Maaveden loppukesän aikaisten vedenlaatumuuttuja-arvojen kehitys on ollut

osittain vastakkaissuuntaista. Keskimääräiset kiintoainepitoisuudet ovat olleet selvästi aiempaa korkeammat,

kun taas a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet selvästi ja kokonaisfosforipitoisuudet lievästi aiempaa alhaisem-

pia. 1990-luvun puolivälin jälkeen Maaveden kesäaikainen kokonaisvedenlaatu on kuitenkin pysynyt melko

ennallaan.

Maaveden talviaikainen vedenlaatu vakiintui 1990-luvun puolivälin jälkeen edeltäviä vuosia paremmalle

tasolle, ja on siitä lähtien pysynyt melko ennallaan ja aiempaan nähden vakaana lukuun ottamatta vuosien

2009 ja 2010 useamman vedenlaatumuuttujan pitoisuuksien nousua. Talviaikaisen vedenlaadun paraneminen

ilmeni happitilanteen paranemisena, alentuneina rautapitoisuuksina sekä kokonaisfosfori- ja kiintoainepitoi-

suuksina.


16/82

Aineiston perusteella on kuitenkin epävarmaa, onko 1990-luvun loppupuolella tapahtunut Maaveden kiinto-

ainepitoisuuden kasvu todellinen. Suursuon alapuolisen vesistön tarkkailua suorittavana konsulttina toimi

lopputalveen 1997 saakka Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus ja kesästä 1997 alkaen Saimaan

vesiensuojeluyhdistys ry (nykyisin Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy). Em. konsulttien yhdistetyn

aineiston perusteella havaittu kiintoainepitoisuuden kesäaikainen selvä nousu ja talviaikainen lasku saattaa

myös olla seurausta laboratorioiden välisistä eroavaisuuksista analytiikassa, sillä kiintoainepitoisuuden muu-

tos tasolta toiselle tapahtui kerralla kesästä 1997 alkaen. Tyypillisesti muutokset vesistöissä ovat vähittäisiä,

mikäli vesistössä tai valuma-alueella ei tapahdu mitään poikkeavaa, joka voisi aiheuttaa äkillisen muutoksen.

Kiintoainepitoisuuden määrityksessä käytetty standardimenetelmä on kuitenkin ollut molemmissa laborato-

rioissa sama.

Kiintoainepitoisuuden mahdolliset muutokset eivät myöskään selity esimerkiksi vedenpinnan korkeuden

vaihtelulla, sillä vuosina 1995-98 vedenpinta on vaihdellut normaalikorkeuden molemmin puolin, mikä ei

kuitenkaan ole heijastunut vastaavina kiintoainepitoisuuden muutoksina. Kysymys kesäaikaisen kiintoainepi-

toisuuden muutoksen todellisuudesta ja mahdollisen muutoksen syistä jää olemassa olevan tiedon perusteella

avoimeksi.

Talviaikaisen kokonaisvedenlaadun paraneminen 1990-luvun puolivälissä oletettavasti johtuu Maaveteen

kohdistuvan ympärivuotisen kuormituksen alenemisesta mm. Suursuon turvetuotantoalueen sulan maan ai-

kaisten valumavesien kemiallisen puhdistuksen aloittamisesta sekä maa- ja metsätaloudessa tapahtuneista

muutoksista (peltoalan poistuminen viljelystä, pellon kesannointi ja muutokset lannoituksessa sekä lannan

käsittelyssä) johtuen. Vedenlaatumuutokset viittaavat myös suo- ja metsäojitusten vedenlaatuvaikutusten

vähenemiseen tarkastelujaksolla.

Ilmeisesti vesistön kesäaikaisen sisäisen kuormituksen voimakkuus peittää alleen ulkoisessa kuormituksessa

tapahtuneita muutoksia, minkä johdosta kesäaikaisessa vedenlaadussa ei ole tapahtunut samanlaista parane-

mista kuin talviaikana. Kesäaikainen sisäinen kuormitus aiheutunee pääasiassa aallokon vaikutuksesta, joka

matalassa vesistössä nostaa kiintoainesta ja siihen sitoutunutta fosforia pohjalta takaisin vesipatsaaseen.


Johanna Ritari

tutkija


JAKELU Vapo Oy


Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, ympäristönsuojelu

17/82



Suursuolle kuormitustarkkailun perusteella lasketut vuoden 2010 brutto-ominaiskuormitus-arvot (g/ha/vrk).

Bruttokuormitus



vuosikeskiarvo 1.1.-31.12.2010 16,9 216,8 22,5 0,65

talvikeskiarvo 3.12.2009-27.3.2010 13,6 113,3 25,3 0,71

kevätkeskiarvo 12.5.-24.9. 77,5 1179,3 109,8 3,66

kesäkeskiarvo 12.5.-24.9. 9,9 76,6 7,7 0,24

syksykeskiarvo 25.9.-16.11. 11,7 111,0 20,6 0,13


käs.jakson ulkopuolella 1.1.-13.5.

28,4 431,1 41,8 1,47


tarkkailujakson ulkop. - - - - -

Suursuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2010

MITTA = Suursuolta kemiallisen käsittelyjakson ulkopuolella suolta lähtevä vesi

SETTI = kemiallisesta käsittelystä lähtevän vesi (14.5.-31.12.)

MITTA SETTI 437 436 075

suolta kemiall.käsitt. Suurisuonoja, Parjalanoja Halilanoja

lähtevä lähtevä taustap.

Näytekertoja kpl 9 13 2 2 3(22)

*K-aine mg/l 17 7,8 3,5 8,7 9,2

*Sähkönj mS/m 7 32 19 7,1 19

*pH

5,9 3,5 4,4 6,1 5,2

*Väri mg/l Pt 243 104 240 350 177

*CODMn mg /l 32 13 39 51 22

*Kok.N µg/l 1880 860 1740 1190 1740

*Kok-P µg/l 80 16 36 90 34

*Fe µg/l 2540 8310 6100 2950 5900

*PO4-P µg/l 38 5,6

*NH4-N µg/l 963 361

*NNO3+N02 µg/l 280 176

Hehk.jään. mg/l k-a 13 4,3

Hehk.häv. mg/l k-a 4,2 3,6

18/82


Suursuon Maaveden järvihavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2010

431 432 433 434 435

Piispalan- Kolin- Mankasaaren- Kopin- Laitsaaren-

selkä lahti selkä lahti selkä

Näytekertoja1)

kpl 7 7 7 7 7

*O2 mg/l 9,7 11 9,2 9,9 10

*O2 % % 89 97 82 89 94

*Sameus FTU 3,7 4,7 3,2 2,8 2,7

*K-aine mg/l 3,1 6,9 3,9 4 2,8

*Sähkönj mS/m 7,7 6,8 6,9 6,6 6,9

*pH

7,1 7,2 7,1 7,1 7,2

*Väri mg/l Pt 59 40 39 41 46

*CODMn mg /l 12 11 7,2 8,6 8,7

*Kok.N µg/l 749 590 609 536 584

*Kok-P µg/l 31 31 33 24 24

*NH4-N µg/l 20 12 14 9 11

*Fe µg/l 501 383 433 278 246

a-Chl µg/l 14 12 22 11 11

1) Sis. myös kesän kolme ylimääräistä a-klorofylli-seurantakertaa

*) Finas-akkreditoitu menetelmä


19/82

No 721/11 17.5.2011

VAPO OY:N VEHKATAIPALEENSUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VALUMA-

ALUE / ALA-SAIMAAN ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUTULOKSET VUO-

DELTA 2010

1 Yleistä

Vehkataipaleensuon turvetuotantoalue sijaitsee Taipalsaaren kunnassa Vuoksen valuma-alueella (4) ja tar-

kemmin Ala-Saimaan alueella (4.112), jolla sijaitsevat myös Vapo Oy:n Kiihansuon ja Suursuon turvetuo-

tantoalueet.

Vehkataipaleensuon tuotantoalueen pinta-ala on 67 ha. Vehkataipaleensuolla on ollut keväästä 2010 lähtien

ympärivuotinen tehostettu valumavesien käsittely, jolloin valumavedet käsitellään ruokohelpikentällä. Veh-

kataipaleensuon valumavedet laskevat laskuojaa pitkin Suur-Saimaan Jakaranlahteen kuusi kilometriä Sai-

maan kanavan suualueelta pohjoiseen.

Jakaranlahden vesi on tyypillisesti sameahkoa, kiintoainepitoista, ruskehtavaa, fosforipitoisuudeltaan rehevää

ja typpipitoisuudeltaan lievästi rehevää sekä kohtuullisesti orgaanista ainetta sisältävää. Lahden vedenlaatuun

vaikuttaa ojavesien lisäksi UPM-Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtaiden jätevesikuormitus.



Vehkataipaleensuon tuotantoalueella on tiheä kuormitustarkkailu, jolloin näytteenottoväli touko-lokakuussa

on kaksi viikkoa. Lisäksi kesällä näytteet otetaan ylivirtaamajaksojen yhteydessä kahdesti. Talvijaksolla ei

ole näytteenottoa. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan ruokohelpikentälle pumpattavasta (PUMPPU) vedestä

ja kentältä lähtevästä (V1) vedestä.


Vehkataipaleensuon virtahavaintopaikat ovat seuraavat: taustapiste Isoniittu (P0) ja Isoniitun laskuoja (P1).

Vehkataipaleensuon järvihavaintopaikka (P2) sijaitsee Suur-Saimaassa Jakaranlahdella.






Vehkataipaleensuon tuotantokauden aikaiset kuormitukset on laskettu näytetietojen ja mittapadon pinnan-

korkeusmittarin tietojen perusteella. Arviot tarkkailujakson ulkopuolisesta kuormituksesta on laskettu Kaak-

kois-Suomen alueen ympärivuotisessa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuustietojen sekä Suursuon

valuntatietojen avulla.

Vehkataipaleensuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) olivat vuonna 2010 kiintoaineen osalta 1,6-

kertaiset, fosforin osalta 1,7-kertaiset ja typen osalta 1,1-kertaiset muiden kuormitustarkkailussa olevien tuo-

tantoalueiden vuoden 2010 keskiarvoon verrattuna. Ominaiskuormitusarvot on esitetty liitteessä 3.


20/82


Tarkkailukauden 2010 aikana Vehkataipaleensuolta lähtevän (V1) veden keskimääräinen laatu oli turvetuo-

tantoalueen vedeksi normaalia (liite 3).

Vesi oli Isoniitun halki kulkevassa ojassa sekä taustapisteessä (P0) että laskuojaliittymän alapuolella (P1)

keskimäärin erittäin tummaa, runsaasti orgaanista ainesta ja rautaa sisältävää sekä ravinteikasta. Vehkataipa-

leensuolta lähtevä vesi ei heikensi vain hyvin lievästi tarkkailujakson 2010 aikana Isoniitun halki kulkevan

ojan vedenlaatua. Laskuojan liittymän alapuolella (P1) vedessä oli hieman enemmän typpeä ja humusta sekä

väriluku oli hieman korkeampi kuin taustapisteellä. Kuitenkin fosforipitoisuus oli lievästi alhaisempi las-

kuojan liittymän alapuolella kuin taustapisteellä.

Suur-Saimaan Jakaranlahdessa (P2) vesi oli vuonna 2010 keskimäärin lievästi sameaa, kiintoaine- ja humus-

pitoista sekä kokonaisfosfori- ja loppukesän a-klorofyllipitoisuuksien perusteella rehevää. Veden happitilan-

ne oli erinomainen (näyte 1 m syvyydestä).

3.3 Vehkataipaleensuon alapuolisen Saimaan Jakaranlahden kalastotarkkailu

Koekalastuksen perusteella Vehkataipaleensuon alapuolisen Jakaranlahden saalis on rehevämmälle vesialu-

eelle ominainen kuin vertailualueella. Yksikkösaalis ja yksilömäärä olivat suurempia, särkien osuus suurem-

pi ja ahvenien pienempi, petojen osuus pienempi ja indikaattorilajeja ei ollut. Vaikutusalue on kuitenkin

varsin pieni. Tarkkailusta on tehty erillinen raportti.

4 Vedenlaadun pitkäaikaiskehitys (vuosina 1995-2010) Vehkataipaleensuon alapuolisessa Saimaan

Jakaranlahdessa

Vehkataipaleensuon alapuolisen Saimaan Jakaranlahden (P2) vedenlaatu oli tarkkailujakson aikana selvästi

huonoimmillaan vuosina 1996-97, jolloin keskimääräisistä ainepitoisuuksista sekä sameus- ja väriarvoista

mitattiin selvästi muuta tarkkailujaksoa korkeampia arvoja (liite 6).

Jakaranlahden kokonaisvedenlaatu parani 1990-luvun lopulla pääasiassa laskevista kiintoaine-, fosfori- ja

typpipitoisuuksista sekä väriarvosta johtuen. Vuosina 2008-2010 vedenlaatu oli hieman parantunut vuosien

2005-2007 vedenlaatuun verrattuna. Tämä ilmenee keskimäärin lievästi alentuneina typpipitoisuuksina sekä

sameusarvoina. Kiintoaine- ja a-klorofyllipitoisuus oli hieman kasvanut vuosien 2008 ja 2009 tuloksiin ver-

rattuna. Viime vuosina vedenlaadussa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa vaan vedenlaatu on pysynyt

melko samanlaisena 1990-luvun lopun vaihteluiden jälkeen.


Johanna Ritari

tutkija


JAKELU Vapo Oy




21/82


Vehkataipaleensuolle kuormitustarkkailun perusteella lasketut vuoden 2010 brutto-ominaiskuormitus-arvot (g/ha/vrk)

Bruttokuormitus



vuosikeskiarvo 1.1.-31.12.2010 16,1 223,9 33,0 1,58

talvikeskiarvo 3.12.2009-27.3.2010 13,6 50,5 26,2 0,88

kevätkeskiarvo 28.3.-11.5. 85,0 802,7 169,6 6,78

kesäkeskiarvo 12.5.-24.9. 7,6 231,1 8,3 0,70

syksykeskiarvo 25.9.-16.11. 6,8 70,7 17,1 0,84



13,9 134,3 41,5 2,05

tarkkailujakson aikana 8.4.-4.11.

19,0 267,0 26,1 1,12


Vehkataipaleensuon virtahavaintopaikkojen ja järvihavaintopaikan keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta

2010

V1 P0 P1 P2

suolta Isoniitunoja, Isoniitunoja Suur-Saimaa,

lähtevä taustap. Jakaranlahti

Näytekertoja kpl 12 3 3 2

*K-aine mg/l 12 4,6 4,6 4,1

*Sähkönj mS/m 9,1 5,9 7,3 12

*pH

6,9 6,3 6,6 7,5

*Väri mg/l Pt 306 253 260 60

*CODMn mg /l 55 45 49 14

*Kok.N µg/l 1300 1210 1300 475

*Kok-P µg/l 73 60 52 26

*Fe µg/l 2100 1500 1470 200

*PO4-P µg/l 22 - - -

*NH4-N µg/l 40 - - 5

*NNO3+N02 µg/l 158 - - -

Hehk.jään. mg/l k-a 8,4 - - -

Hehk.häv. mg/l k-a 3,7 - - -

*O2 mg/l - - - 9,4

*O2 % % - - - 102

*Sameus FTU - - - 2,4

a-Chl µg/l - - - 18 *)



22/82

No 722/11 17.5.2011

VAPO OY:N PALJASUON TURVETUOTANTOALUEEN (VUOKSEN VALUMA-ALUE / HE-

LISEVÄNJOEN VALUMA-ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEEVETO

VUODELTA 2010

1 Yleistä

Paljasuon turvetuotantoalue sijaitsee Rautjärven kunnassa Vuoksen valuma-alueella (4) ja tarkemmin He-

lisevänjoen valuma-alueella (4.193).

Paljasuon tuotantoalueen pinta-ala on 70 ha. Paljasuolla on tehostettu valumavesien käsittely ja valumavedet

käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuskentällä. Suon valumavedet laskevat laskuojaa pitkin Helisevänjo-

keen ja edelleen Purnujärveen.

Helisevänjoen vesi on humusvaikutteista, kohtalaisesti rautaa sisältävää, fosforipitoisuudeltaan lievästi rehe-

vää/rehevää ja typpipitoisuudeltaan lievästi rehevää. Helisevänjokea kuormittaa lisäksi hajakuormitus. Pur-

nujärvi on hyvin sameavetinen ja selvästi rehevä järvi, jota vaivaavat ajoittaiset sinileväkukinnat. Purnujär-

ven vedenlaatu on tyypillisesti välttävä. Myös Purnujärveen kohdistuu merkittävässä määrin hajakuormitus-

ta.



Paljasuolla on tiheä kuormitustarkkailu, jolloin näytteenottoväli touko-lokakuussa on kaksi viikkoa. Lisäksi

kesällä näytteet otetaan ylivirtaamajaksojen yhteydessä kahdesti. Talvijaksolla ei ole näytteenottoa. Kuormi-

tusnäytteet otetaan pintavalutuskentälle pumpattavasta (PUMPPU) vedestä ja kentältä lähtevästä (K2) vedes-

tä.


Paljasuon virtahavaintopaikat ovat seuraavat: Helisevänjoki laskuojaliittymän yläpuolella (P3b), laskuoja

(P5), Helisevänjoki laskuojaliittymän alapuolella (P6) ja Helisevänjoki alempana Hyypiänvuoren kohdalla

(P7) ennen Purnujärveä.





3.1 Paljasuon kuormitustarkkailu

Paljasuolta lähtevän kuormituksen laskennassa virtaamatiedot on laskettu Suursuon tuotantoalueelta mitattu-

jen valuntatietojen perusteella. Pitoisuustietoina kuormituslaskennassa on tarkkailujakson aikana käytetty

näytetietoja sekä tarkkailujakson ulkopuolella Kaakkois-Suomen alueen ympärivuotisessa tarkkailussa olevi-

en tuotantoalueiden pitoisuustietoja.


23/82

Paljasuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) olivat vuonna 2010 kiintoaineen osalta 2,0-kertaiset, fos-

forin osalta 1,2-kertaiset ja typen osalta 1,4-kertaiset muiden kuormitustarkkailussa olevien tuotantoalueiden

vuoden 2010 keskiarvoon verrattuna. Ominaiskuormitusarvot on esitetty liitteessä 3.

Paljasuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely oli vuonna 2010 toiminnassa ympärivuoden. Tarkkailu-

tulosten (ajalta 29.4.-19.10.2010) pitoisuuksien perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn poistotehot olivat:

kiintoaine 52 %, fosfori 27 % ja typpi 19 %.

3.2 Paljasuon vesistötarkkailu

Tarkkailutulosten perusteella Paljasuolta tarkkailujakson 2010 aikana pintavalutuskentältä lähtevässä (K2)

vedessä oli keskimäärin runsaasti rautaa, mutta muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia

(liite 3).

Laskuojassa (P5) keskimääräiset ainepitoisuudet olivat alhaisemmat kuin suolta lähtevässä vedessä. Tulosten

perusteella laskuojasta tuleva vesi heikensi vain lievästi tarkkailujakson 2010 aikana Helisevänjoen keski-

määräistä vedenlaatua kohottamalla hieman typen ja raudan pitoisuuksia.

Alempana Helisevänjoella Hyypiänvuoren pisteellä (P7) tarkkailujakson 2010 aikainen vedenlaatu oli melko

samanlaista kuin ylemmällä laskuojaliittymän alapuolisella Helisevänjoen pisteellä (P6). Hyypiänvuoren

jokipisteellä vedessä oli hieman enemmän rautaa ja kiintoainetta kuin laskuojaliittymän alapuolisella jokipis-

teellä. Helisevänjoki oli Hyypiänvuoren näytepisteellä kiintoaine-, humus- ja rautapitoista sekä ravinnepitoi-

suuksien perusteella lievästi rehevää.

3.3 Paljasuon alapuolisen vesistön kalastotarkkailu

Poikkeuksellisen helteisenä ja vähäsateisenakin kesänä Helisevänjoen virtaama oli niin suuri, ettei sähköka-

lastusta voitu kunnolla toteuttaa millään koskella tai jokiosuudella. Samana vuonna Saimaan Vesi- ja Ympä-

ristötutkimus Oy:n muut koskikalastukset voitiin viedä läpi ohjelman mukaisesti. Neljän kosken yhteissaalis

oli 24 g särkeä, 15 g ahventa ja 6 g kivisimppua yhteensä 45 g. Tällaisella saaliilla ei voi antaa arviota He-

lisevänjoen kalataloudellisesta tilasta, saati turvetuotannon kuivatusvesien vaikutusta siihen. Esitämme, että

tarkkailuohjelmasta poistetaan sähkökalastus Helisevänjoessa.

Vuoden 2010 Purnujärven koekalastussaaliit olivat selvästi suuremmat ja kuvasivat paremmin järven rehe-

vyyttä kuin vuoden 2007 saalis. Molempina koekalastusvuosina vaikutusalueen saalis jäi paljon vertailualu-

een saalista pienemmäksi. Vuoden 2010 koekalastuksen tuloksissa oli positiivista, että Purnujärven kuhakan-

ta vaikuttaa vahvalta. Kuhaa oli kaikissa vertailualueen verkoissa ja niissä oli eri ikäluokkia. Purnujärven

ahvenissa oli myös melko runsaasti kookkaita petokokoisia ahvenia. Kaikkiaan petoja oli särkikalakantaan

nähden kuitenkin liian vähän, mikä on reheville järville tyypillistä. Särjen lisäksi Purnujärven lahna- ja sa-

lakkakannat vaikuttivat vahvoilta. Tarkkailusta on tehty erillinen raportti.

4 Vedenlaadun pitkäaikaiskehitys (vuosina 1996-2010) Paljasuon Helisevänjoessa

Helisevänjoessa Paljasuon suunnalta tulevan ojan liittymän alapuolella (P6) keskimääräiset fosfori-, typpi- ja

kiintoainepitoisuudet sekä väriarvo ovat vuosina 1996-2010 olleet pääsääntöisesti ojaliittymän yläpuolisia

(P3/P3b) arvoja korkeampia (liite 6). Vuoden 2008 keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli yläpuolisella näy-

tepisteellä selvästi korkeampi kuin alapuolisella. Tarkastelujakson 1996-2010 aikana Helisevänjoen las-

kuojaliittymän ylä- ja alapuolisissa näytepisteissä kokonaisvedenlaatu on hieman heikentynyt johtuen keski-

määrin kohonneista väriarvosta. Laskuojaliittymän yläpuolisessa taustapisteellä keskimääräinen kiintoainepi-

toisuus oli hieman kohonnut tarkastelujakson aikana. Joskin kuivana vuonna 2010 väriluvut kääntyivät ylä-

sekä alapuolisilla näytepisteillä laskuun. Alapuolisella näytepisteellä veden keskimääräinen typpipitoisuus

oli hieman kohonnut tarkastelujakson aikana.


24/82

Vuonna 2006 laskuojaliittymän alapuolisen näytepisteen P6 keskimääräistä fosforipitoisuutta kohotti 23.10.

–näytekierroksen näytteestä mitattu korkea pitoisuus (50 µg/l).

Vuosina 1996-2004 taustapiste on sijainnut yli kilometrin ojaliittymän yläpuolella. Vuodesta 2004 alkaen

taustapiste on siirretty ojaliittymän yläpuolelle sen välittömään läheisyyteen.


Johanna Ritari

tutkija


JAKELU Vapo Oy


Imatran seudun ympäristötoimi, ympäristönsuojelu


25/82


Paljasuolle kuormitustarkkailun perusteella lasketut vuoden 2010 brutto-ominaiskuormitus-arvot (g/ha/vrk)

Bruttokuormitus



vuosikeskiarvo 1.1.-31.12.2010 16,9 274,9 42,4 1,15

talvikeskiarvo 3.12.2009-27.3.2010 7,8 89,6 21,0 0,40

kevätkeskiarvo 28.3.-11.5.

77,5 1139,8 208,6 4,76

kesäkeskiarvo 12.5.-24.9.

9,9 150,7 14,5 0,77

syksykeskiarvo 25.9.-16.11.

11,7 199,8 29,6 0,82


13,6 139,2 16,2 0,81


Paljasuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2010

K2 P5 P3b P6 P7

kentältä laskuoja Helisevänjoki, Helisevänjoki, Helisevänjoki,

lähtevä laskuojan yläp. laskuojan alap. Hyypiänvuori


*K-aine mg/l 11 7,9 2,2 2 5,2

*Sähkönj mS/m 7,9 7,4 3,9 4 4,3

*pH

6,3 6,4 6,8 6,8 6,8

*Väri mg/l Pt 290 183 52 60 60

*CODMn mg /l 32 20 9,1 9,9 9,9

*Kok.N µg/l 1900 1270 417 477 470

*Kok-P µg/l 83 57 16 17 19

*Fe µg/l 4170 2830 317 373 477

*PO4-P µg/l 32 - - - -

*NH4-N µg/l 608 - 9,7 18 -

*NNO3+N02 µg/l 228 - - - -

Hehk.jään. mg/l k-a 5,7 - - - -

Hehk.häv. mg/l k-a 5,2 - - - - *)

Finas-akkreditoitu


26/82

No 723/11 17.5.2011

VAPO OY:N KONNUNSUON TURVETUOTANTOALUEEN (JUUSTILANJOEN VALUMA-

ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEEVETO VUODELTA 2010

1 Yleistä

Konnunsuon turvetuotantoalue sijaitsee Lappeenrannan kaupungissa Joutsenossa Juustilanjoen valuma-

alueella (5) ja tarkemmin Saimaan kanavan alueella (5.003).

Konnunsuon tuotantoalueen pinta-ala on 259 ha. Valumavesien käsittelyn tasona on perustaso. Valumavedet

laskevat kolmea laskuojaa pitkin Soskuanjokeen. Tarkemmat tuotantoaluetiedot ilmenevät liitteestä 1.

Soskuanjoki on tummavetinen ja ravinteisuudeltaan rehevä ojamainen joki, johon kohdistuu myös merkittä-

vässä määrin hajakuormitusta. Soskuanjoki on johdettu putkea pitkin vanhan ja uuden Saimaan kanavan ali.



Konnunsuolla ei ole varsinaista kuormitustarkkailua. Laskeutusaltailta 1 ja 2 lähtevästä vedestä otetaan kui-

tenkin näytteet kolme kertaa vuodessa vesistötarkkailun yhteydessä.


Konnunsuon virtahavaintopaikat ovat seuraavat: Soskuanjoki taustapiste (K0) laskuojaliittymien yläpuolella

ja Soskuanjoki / Metsola (K1) laskuojaliittymien alapuolella.


Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n haki ja analysoi kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet.

3 Vuoden 2010 vesistötarkkailutulokset

Tarkkailutulosten perusteella Konnunsuon altaalta 1 (L1) tarkkailujakson 2010 aikana lähtevän veden kes-

kimääräiset typpi- ja rautapitoisuudet olivat turvetuotantoalueen vedeksi poikkeuksellisen korkeita. Myös

keskimääräinen fosforipitoisuus oli korkea. Altaalta 2 lähtevä (L2) vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi kes-

kimäärin normaalia (liite 3).

Soskuanjoen taustapisteellä (K0) vesi oli tummaa, humuspitoista sekä ravinnepitoisuuksien perusteella rehe-

vää ja etenkin typpeä oli runsaasti. Vedessä oli runsaasti rautaa. Tulosten perusteella laskuojista tuleva vesi

osaltaan heikensi tarkkailujakson aikana Soskuanjoen vedenlaatua, mikä ilmeni suon alapuolella veden sel-

västi kohonneina typpi- ja rautapitoisuuksina. Myös veden väriluku ja fosforipitoisuus olivat korkeampia

suon alapuolella.

4 Vedenlaadun pitkäaikaiskehitys (2002-2010) Konnunsuon Soskuanjoen havaintopisteissä

Tarkkailujakson aikana vuosina 2002-2010 Soskuanjoen keskimääräiset kiintoainepitoisuudet ja väriarvot

ovat pääsääntöisesti olleet korkeampia Konnunsuon turvetuotantoalueen alapuolella (K1) yläpuolisiin (K0)


27/82

arvoihin verrattuna (kuvaajat liitteenä 6). Ravinteiden etenkin kokonaisfosforin pitoisuudet ovat kummassa-

kin pisteessä olleet melko samalla tasolla.

Tarkkailujakson aikana taustapisteen K0 ja laskuojaliittymien alapuolisen Soskuanjoen pisteessä K1 keski-

määräiset kiintoainepitoisuudet ovat vaihdelleet paljon. Keskimääräiset typpipitoisuudet ovat olleet molem-

milla näytepisteillä laskussa. Laskuojaliittymien alapuolisessa Soskuanjoen pisteessä K1 keskimääräiset

väriarvot ovat olleet laskusuunnassa. Muita kehityssuuntia ei keskimääräisten vedenlaatumuuttujien arvoissa

ole vuoksi ole havaittavissa.


Johanna Ritari

tutkija


JAKELU Vapo Oy



28/82



Konnunsuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2010

L1 L2 K0 K1

lähtevä lähtevä Soskuanjoki, Soskuanjoki,

oja 1 oja 2 taustap. suon alap.


*K-aine mg/l 13 13 5,7 8,2

*Sähkönj mS/m 39 24 17 21

*pH

6,9 6,8 7,3 7,2

*Väri mg/l Pt 307 270 93 147

*CODMn mg /l 29 33 12 17

*Kok.N µg/l 8850 1800 1500 2550

*Kok-P µg/l 161 70 55 70

*Fe µg/l 9670 2730 1220 2330 *)



29/82

No 724/11 17.5.2011

VAPO OY:N VALMISTELUVAIHEESSA OLEVAN LAMPSANSUON JA JUHANI ARTELL KY:N

LAMPSINSUO TURVETUOTANTOALUEIDEN (VILAJOEN VALUMA-ALUE) KUORMITUS- JA

VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2010

1 Yleistä

Vapo Oy:n Lampsansuo ja Juhani Artell Ky:n Lampsinsuo turvetuotantoalueet sijaitsevat Lappeenrannan

kaupungin Ylämaan alueella. Purkuvesistön tutkimusalue kuuluu Vilajoen vesistöalueen (8) Korppisen alu-

eeseen (8.003).

Vapo Oy:n Lampsansuon alueen tuotantokelpoinen pinta-ala on 60 ha. Lampsansuon turvetuotantoalue on

valmisteluvaiheessa. Lampsansuolla on tehostettu valumavesien käsittely ja valumavedet käsitellään ympäri-

vuotisesti pintavalutuskentällä. Juhani Artell Ky:n tuotantoalueella tuotannossa on noin 25 ha suota kahdella

tuotantolohkolla. Juhani Artell Ky:n Lampsinsuon tuotantoalue on liitetty mukaan Vapo Oy:n Lampsansuon

tuotantoalueen vesistötarkkailuun. Tuotantoalueilta kuivatusvedet johdetaan Heikinjoen ja Sullampien kautta

Vilajokeen.

Ylä-Sullammen vesi on keskimäärin sameaa, kohtalaisesti kiintoainetta sisältävää, hapanta, tummaa, runsaasti

orgaanista ainesta sisältävää, ravinteisuudeltaan ja a-klorofyllipitoisuudeltaan rehevää sekä rautapitoista. Alusve-

si on selvästi pintavettä huonompilaatuista huonon happitilanteen aiheuttaman sisäisen kuormituksen johdosta.

Ala-Sullammesta ei ole aiempia vedenlaatuhavaintoja, mutta oletettavasti vesi on joko melko samankaltaista tai

lievästi parempaa kuin Ylä-Sullammessa.

Vilajoen vesi on kiintoaine- ja rautapitoista, hapanta, tummaa, runsaasti orgaanista ainesta sisältävää sekä ravin-

teisuudeltaan rehevää. Vilajokeen kohdistuu huomattavassa määrin hajakuormitusta.

Korppisen pohjoispäässä vesi on keskimäärin sameaa, kiintoaine- ja rautapitoista, hapanta, tummaa sekä ravin-

teisuudeltaan ja a-klorofyllipitoisuudeltaan rehevää. Vedessä on ollut havaittavissa selvää happipitoisuuden ale-

nemista, joka on pohjan läheisessä vesikerroksessa talviaikana melko voimakastakin.



Vapo Oy:n Lampsansuon tuotantoalueella on tiheä kuormitustarkkailu, jolloin näytteenottoväli touko-

lokakuussa on kaksi viikkoa. Lisäksi kesällä näytteet otetaan ylivirtaamajaksojen yhteydessä kahdesti. Talvi-

jaksolla ei ole näytteenottoa. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan pintavalutuskentälle pumpattavasta

(PUMPPU) vedestä ja kentältä lähtevästä (L1) vedestä.

2.2 Vesistötarkkailun perustiedot

Lampsan- ja Lampsinsuon virtahavaintopaikat ovat seuraavat: Ala-Sullampi (P7), Saarenojanmäki (P2)

maantiesilta, Vilajoki (P6) laskuojan yläpuoli ja Vilajoki (P4) laskuojan alapuoli. Ylä-Sullammen (P3) ja

Korppisen pohjoispään (P5) näytepisteet ovat tarkkailussa joka kolmas vuosi, seuraavaksi vuonna 2011.





30/82



Lampsansuon kuormitukset on laskettu näytetietojen ja Suursuon valumien perusteella. Arviot tarkkailujak-

son ulkopuolisesta kuormituksesta on laskettu Kaakkois-Suomen alueen ympärivuotisessa tarkkailussa olevi-

en tuotantoalueiden pitoisuustietojen sekä Suursuon valuntatietojen avulla.

Lampsansuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) olivat vuonna 2010 kiintoaineen osalta 1,6-kertaiset,



Lampsansuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely on ympärivuotisessa käytössä. Tarkkailutulosten

(tuloksia oli ajalta 5.5.-19.10.) pitoisuuksien perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn aikana poistotehot oli-

vat: kiintoaine 70 %, fosfori 23 % ja typpi 9 %.


Lampsansuon pintavalutuskenttäkäsittelystä lähtevän (L1) veden tarkkailujakson 2010 keskimääräinen vesi

oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia (liite 3).

Ala-Sullammessa (P7) vesi oli vuonna 2010 keskimäärin lievästi sameaa, hapanta, erittäin tummaa, runsaasti

orgaanista ainesta ja rautaa sisältävää. Vesi oli loppukesän pintaveden a-klorofyllipitoisuuden ja keskimää-

räisten ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Loppukesästä alusveden happipitoisuus oli alentunut.

Ylä-Sullammen laskuojassa Saarenojanmäessä näytepisteellä P2 vesi oli vuonna 2010 keskimäärin hapanta,

tummaa, runsaasti orgaanista ainetta ja rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle tyypillisesti

rehevän veden tasolla.

Vilajoessa sekä Ylä-Sullammen laskuojaliittymän ylä- (P6) että alapuolella (P4) vesi oli vuonna 2010 aikana

keskimäärin kiintoainepitoista, tummaa, orgaanista ainetta sisältävä ja rautapitoista. Ravinnepitoisuudet oli-

vat rehevälle vedelle ominaisia, joskin ojavesille kohtuullisia. Tulosten perusteella Ylä-Sullammen las-

kuojasta tulevalla vedellä ei ollut juurikaan vaikutusta Vilajoen vedenlaatuun. Ainoastaan typpipitoisuus oli

lievästi kohonnut.


Johanna Ritari

tutkija

LIITE Vesistötarkkailujen keskiarvotaulukot 2010

JAKELU Vapo Oy

Juhani Artell Ky




31/82


Lampsansuolle kuormitustarkkailun perusteella lasketut vuoden 2010 brutto-ominaiskuormitus-arvot (g/ha/vrk)

Bruttokuormitus



vuosikeskiarvo 1.1.-31.12.2010 25,3 234,9 41,6 1,15

talvikeskiarvo 3.12.2009-27.3.2010 15,2 44,4 7,5 0,16

kevätkeskiarvo 28.3.-11.5. 116,3 1143,4 209,8 5,17

kesäkeskiarvo 12.5.-24.9. 14,9 58,3 16,3 0,69

syksykeskiarvo 25.9.-16.11. 17,5 180,0 26,7 0,73



Lampsan- ja Lampsinsuon virta- ja järvihavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2010

L1 P2 P4 P6 P7

Lampsansuon

kentältä Saarenojanmäki, Vilajoki, Vilajoki, Ala-Sullampi

lähtevä maantiesilta laskuojan alap. laskuojan yläp.

Näytekertoja kpl 12 4 1)

4 1)

4 1)

2

*K-aine mg/l 4,8 3,1 4,1 4,6 3,1

*Sähkönj mS/m 4,4 3 4,5 4,8 3,5

*pH

6,3 6 6,6 6,6 6

*Väri mg/l Pt 297 198 150 145 225

*CODMn mg /l 42 35 24 22 36

*Kok.N µg/l 1150 793 630 690 1010

*Kok-P µg/l 55 28 30 31 26

*Fe µg/l 2730 1020 833 828 1580

*PO4-P µg/l 19 - - - -

*NH4-N µg/l 181 - - - 196

*NNO3+N02 µg/l 85 - - - -


Hehk.häv. mg/l k-a 2,9 - - - -

*O2 mg/l - - - - 6,3

*O2 % % - - - - 54

*Sameus FTU - - - - 3,4

a-Chl µg/l - - - - 28 1)

sis. elokuun ylimääräisen tarkkailukerran *)



32/82

No 725/11 17.5.2011

URPALANJOEN VALUMA-ALUEELLA (9) SIJAITSEVIEN HUUHAN-, SÄKKI-, JUVAINSAA-

REN- JA LÄNTISEN SUURISUON TURVETUOTANTOALUEIDEN KUORMITUS- JA VESISTÖ-

TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2010

1 Yleistä

Urpalanjoen valuma-alueella (9) sijaitsevat Vapo Oy:n Huuhan-, Säkki-, Läntisen Suurisuon ja Juvainsaaren-

suon turvetuotantoalueet sekä Juha Näpin Juvainsaarensuon turvetuotantoalue ja Mika Härkön Kurannon-

suon-Lehtisaarensuon turvetuotantoalue. Vapo Oy:n Juvainsaarensuo on osittain valmistelussa. Huuhansuota

lukuun ottamatta suot sijaitsevat Luumäen kunnassa. Huuhansuo sijaitsee Lappeenrannan kaupungin alueel-

la.

Huuhan- ja Säkkisuon tuotantoalueet sijaitsevat tarkemmin Suuri-Urpalon valuma-alueella (9.006) Urpalon-

järven yläpuolella. Huuhansuon valumavedet laskevat Pieni-Urpalonjärven ja Kytöjoen kautta Urpalonjär-

veen. Säkkisuon valumavedet laskevat penkereellä Urpalonjärven pohjoispäästä erotettuun laskuojaan, josta

edelleen Urpalanjokeen. Läntisen Suurisuon, Juvainsaarensuon ja Kurannonsuon-Lehtisaarensuon tulevat

turvetuotantoalueet sijaitsevat alempana Urpalanjoen valuma-alueella, tarkemmin Urpalanjoen yläosan alu-

eella (9.003). Läntisen Suurisuon valumavedet laskevat Ruunuojaa pitkin Urpalanjokeen. Juvainsaarensuon

valumavedet laskevat Rasasenojaa pitkin Urpalanjokeen. Kurannonsuon-Lehtisaarensuon valumavedet las-

kevat ojaa pitkin Urpalanjokeen. Säkkisuon valumavedet laskevat Urpalanjoen latva-alueelle, Juvainsaaren-

suon vedet alemmassa Urpalanjokeen ja Kurannonsuon-Lehtisaarensuon vedet laskevat soista etelämpänä

Urpalanjokeen.

Vuonna 2010 tuotannossa tai tuotantokunnossa olevat pinta-alat olivat seuraavat: Huuhansuo 33 ha, Säk-

kisuo 39 ha, Läntinen Suurisuo 40 ha, Vapo Oy:n Juvainsaarensuo 44 ha, Juha Näpin Juvainsaarensuon alue

32 ha ja Härkön Kurannonsuo-Lehtisaarensuon alue 24 ha. Vapo Oy:n Juvainsaarensuolla on valmistelussa 4

ha. Tuotantoalueiden vesiensuojelun tasona on perustaso lukuun ottamatta Läntistä Suurisuota ja Kurannon-

Lehtisaarensuota, joilla perustason lisäksi valumavedet käsitellään roudattomana aikana pintavalutuskentällä.

Tarkemmat tuotantoaluetiedot ilmenevät liitteestä 1. Härkön Kurannon-Lehtisaarensuota tarkkaillaan joka

toinen vuosi ja vuonna 2010 tuotantoalueella ei ollut tarkkailua.

Pieni-Urpalonjärven ja Urpalonjärven vedet ovat yleisluonteeltaan humuksen tummentamia, sameita ja ra-

vinnepitoisuuksiltaan reheviä. Vedenlaatu on tyypillisesti välttävä.

Urpalanjoen vesi on yleisluonteeltaan ravinteikasta, sameaa, kiintoainepitoista ja humuksen tummentamaa.

Vedenlaatu on yläjuoksulla tyypillisesti välttävä tai huono ja alajuoksulla tyydyttävä. Urpalonjärviin ja Urpa-

lanjokeen kohdistuu huomattavassa määrin hajakuormitusta. Kirkkojoen kautta Urpalanjokeen laskevat myös

Taavetin jätevedenpuhdistamon vedet.



Huuhansuolla ja Vapo Oy:n Juvainsaarensuon tuotantoalueilla on ympärivuotinen kuormitustarkkailu, jolloin

näytteenottoväli on touko-lokakuussa kaksi viikkoa ja marras-huhtikuussa yksi kuukausi. Lisäksi näytteet

otetaan kevättulva-aikana kaksi kertaa viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Huuhansuolla

kuormitustarkkailunäyte otetaan altaalta lähtevästä (H1) vedestä. Vapon Juvainsaarensuolla kuormitustark-

kailunäyte otetaan altaalta lähtevästä (M1) vedestä.


33/82

Läntisellä Suurisuon tuotantoalueella on tiheä kuormitustarkkailu, jolloin näytteenottoväli on sama kuin ym-

pärivuotisessa tarkkailussa (ks. ed. Huuhan- ja Juvainsaarensuo), paitsi marras-huhtikuussa ei oteta näytteitä

eikä kevättulvanäytteitä oteta. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan pintavalutuskentälle pumpattavasta (L1) ja

kentältä lähtevästä (LS1) vedestä.

Säkkisuolla ja Härkön Kurannonsuo-Lehtisaarensuon tuotantoalueilla ei ole varsinaista kuormitustarkkailua,

vaan tuotantoalueilta lähtevästä vedestä otetaan vesistötarkkailun yhteydessä pistonäytteet.

Juha Näpin Juvainsaarensuon tuotantoalueella ei ole kuormitustarkkailua.


Huuhansuon virtahavaintopaikat ovat seuraavat: ulkopuolisten vesien oja (P0), laskuoja tuotantoalueen ala-

puolella (P1b), Myllyoja (P2), Kytöjoki (P3).

Säkkisuon virtahavaintopaikat ovat seuraavat: ulkopuolisten vesien laskuoja (P0), laskuoja (P1), Urpalanjär-

ven luusua (P4) ja Urpalanjoki Jokisuo (P5).

Läntisen Suurisuon virtahavaintopaikat ovat seuraavat: taustaojapiste (P0) ja Ruunuoja (P1).

Juvainsaarensuon virtahavaintopaikat ovat seuraavat: Juha Näpin tuotantoalueen yläpuoli (P0), Juha Näpin

tuotantoalueen alapuoli (J1b), Rasasenoja (P1), Urpalanjoki, Rasasenojan liittymän yläpuoli (P2) ja Urpalan-

joki, Rasasenojan liittymän alapuoli (P3).

Mika Härkön Kurannonsuon-Lehtisaarensuon virtahavaintopaikat ovat seuraavat: Urpalanjoki, taustapiste

(P6) ja Urpalanjoki, Joki-Ravinkainen (P7).

Urpalanjoen valuma-alueen turvetuotantoalueiden tarkkailuihin ei kuulu järvihavaintopaikkoja.






Juvainsaarensuolla virtaamat on mittapatokaivon toimimattomuuden johdosta laskettu Vapo Oy:n Taipalsaa-

ren Suursuon valumien perusteella. Myös Huuhansuon ja Läntisen Suurisuon virtaamat ovat osalta vuotta

laskettu Suursuon valumien perusteella. Lisäksi Läntisen Suurisuon arviot tarkkailujakson ulkopuolisesta

kuormituksesta on laskettu Kaakkois-Suomen alueen ympärivuotisessa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden

pitoisuustietojen.

Huuhansuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) olivat vuonna 2010 kiintoaineen osalta 2,5-kertaiset,



Juvainsaarensuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) olivat vuonna 2010 kiintoaineen osalta 0,4-

kertaiset, fosforin osalta 2,2-kertaiset ja typen osalta keskimääräiset kaikkien kuormitustarkkailussa olevien

tuotantoalueiden vuoden 2010 keskiarvoon verrattuna.

Läntisen Suurisuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) olivat vuonna 2010 kiintoaineen osalta 1,2-

kertaiset, fosforin osalta 0,9-kertaiset ja typen osalta 1,2-kertaiset kaikkien kuormitustarkkailussa olevien

tuotantoalueiden vuoden 2010 keskiarvoon verrattuna.


34/82

Läntisen Suurisuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely oli vuonna 2010 toiminnassa 26.4.-24.11. väli-

senä aikana. Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella käsittelyjakson aikana poistotehot olivat: kiintoaine

73 %, fosfori -37 % ja typpi 7 %. Keskimääräinen fosforipitoisuus oli suurempi kentältä lähtevässä vedessä

verrattuna kentälle tulevaan veteen. Koska valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely on toiminnassa vain

osan vuodesta, jäävät käsittelyn tehot vuositasolla edellä esitettyjä käsittelyjakson tehoja alhaisemmiksi.


3.2.1 Huuhansuon virtahavaintopaikat

Huuhansuolta vuonna 2010 lähtevä (H1) vesi oli keskimäärin turvetuotantoalueen vedeksi normaalia (liite 3).

Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi heikensi laskuojan (P1b) vedenlaatua kohottamalla typpi-, fosfori- ja

rautapitoisuuksia sekä veden värilukua.

Myllyojassa (P2) tarkkailujaksolla 2010 vesi oli keskimäärin humuksen ja raudan tummentamaa. Ravinnepi-

toisuudet olivat ojavedelle kohtuullisia.

Kytöjoessa (P3) Pieni-Urpalon alapuolella vesi oli tarkkailujaksolla 2010 aikana keskimäärin tummaa, melko

runsaasti orgaanista ainesta ja rautaa sisältävää sekä ravinteisuudeltaan rehevää. Vedenlaatu oli Pieni-

Urpalon alapuolella Kytöjoessa hieman huonompi kuin Myllyojassa ennen Pieni-Urpaloa hieman korkeam-

mista ravinne- ja rautapitoisuuksista johtuen.

3.2.2 Säkkisuon virtahavaintopaikat

Säkkisuolta tarkkailujaksolla 2010 lähtevän (S1) veden keskimääräinen typpipitoisuus oli korkea ja rautapi-

toisuus oli alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia (liite 3).

Laskuojan (P1) vedenlaatu oli huonompi kuin taustaojan, koska fosforipitoisuus oli selvästi korkeampi las-

kuojassa kuin taustaojassa. Myös veden typpi- ja rautapitoisuudet olivat hieman korkeammat laskuojassa.

Laskuojaan kohdistui huomattavassa määrin hajakuormitusta, joten turvetuotannon vaikutusta vedenlaatuun

on vaikea erottaa. Hajakuormitusta ilmentää se, että laskuojan keskimääräiset fosfori- ja rautapitoisuudet

olivat selvästi korkeammat kuin suolta lähtevässä vedessä.

Urpalanjoen vesi oli tarkkailujaksolla 2010 kummassakin Urpalonjärven alapuolisessa näytepisteessä keski-

määrin humuksen ja raudan tummentamaa sekä rehevää. Alemmalla Husulan näytepisteellä (P5) vedenlaatu

oli hieman huonompi kuin Urpalonjärven luusuan näytepisteellä (P4) korkeammasta typpipitoisuudesta ja

hieman korkeammasta rautapitoisuudesta johtuen.

3.2.3 Läntisen Suurisuon virtahavaintopaikat

Läntisen Suurisuon pintavalutuskentältä lähtevän (LS1) veden väriarvo oli tarkkailujaksolla 2010 keskimää-

rin korkea. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia (liite 3).

Ruunuojan (P1) vesi oli tarkkailujaksolla 2010 keskimäärin erittäin tummaa, runsaasti orgaanista ainesta ja

rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta ja etenkin typpeä oli erittäin runsaasti. Tulosten perusteella Läntiseltä

Suurisuolta lähtevä vesi osaltaan heikensi Ruunuojan vedenlaatua kohottamalla selvästi typpi-, fosfori- ja

rautapitoisuuksia sekä veden värilukua. Ruunuojaan kuitenkin kohdistui myös huomattavassa määrin haja-

kuormitusta.


35/82

3.2.4 Juvainsaarensuon virtahavaintopaikat

Juha Näpin Juvainsaarensuon tuotantoalueelta lähtevä vesi heikensi tarkkailujaksolla 2010 laskuojan veden-

laatua kohottamalla selvästi rauta-, typpi- ja fosforipitoisuuksia sekä veden värilukua (liite 3). Näpin alueen

alapuolella laskuojan vesi oli keskimäärin tummaa, melko runsaasti orgaanista ainetta sisältävää ja ravin-

teikasta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää.

Vapo Oy:n Juvainsaarensuon tuotantoalueelta vuonna 2010 lähtevän (M1) veden keskimääräinen fosforipi-

toisuus oli korkea ja veden pH-arvo oli erittäin alhainen. Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi

normaalia.

Rasasenojan (P1) vesi oli tarkkailujaksolla 2010 keskimäärin hapanta, tummaa, melko runsaasti orgaanista

aineetta sekä erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle kohtuullisia.

Urpalanjoessa sekä Rasasenojan liittymän ylä- (P2) että alapuolella (P3) vesi oli tarkkailujaksolla 2010 kes-

kimäärin kiintoainepitoista, tummaa, melko runsaasti orgaanista ainesta ja runsaasti rautaa sisältävää. Tulos-

ten perusteella Rasasenojasta tuleva vesi ei vaikuttanut Urpalanjoen vedenlaatuun.

3.2.5 Vedenlaatu Urpalonjärven alapuolisella Urpalanjoella

Urpalanjoen vedenlaatu heikkenee selvästi Urpalonjärven alapuolisen Säkkisuon näytepisteen P4 ja Juvain-

saarensuon näytepisteiden P2 ja P3 välisellä jokiosuudella, mikä ilmenee kohonneina ainepitoisuuksina ja

väriarvona (liite 3). Selvemmin nousi typpi- ja rautapitoisuudet. Vedenlaadun muutos johtuu valtaosin haja-

kuormituksesta.

4 Vedenlaadun pitkäaikaiskehitys (vuosina 1997-2010) Kytöjoen sekä Urpalanjoen havaintopisteissä

4.1 Kytöjoki

Tarkastelujaksolla vuosina 1997-2010 Pieni-Urpalonjärven alapuolisen Kytöjoen kokonaisvedenlaatu on

hieman parantunut, joka ilmenee joen veden keskimääräisten kiintoaine- ja kokonaistyppipitoisuuksien lie-

vänä laskuna (liite 6). Veden nousussa ollut väriluku laski vuonna 2010.

4.2 Urpalanjoki

Urpalanjoen vedenlaatu on 2000-luvulla hieman heikentynyt, mikä ilmenee kohonneena fosforipitoisuutena

sekä veden värilukuna (liite 6). Em. kehitys on havaittavissa sekä Urpalanjärven alapuolisella Urpalanjoen

Säkkisuon havaintopaikalla P4 sekä alempana Urpalanjoessa Juvainsaarensuon havaintopaikoilla P2 ja P3,

joiden tuloksissa näkyy myös kiintoainepitoisuuden lievää nousua. Muita selkeitä trendejä ei kuvaajista voi-

da havaita. Urpalanjoen Juvainsaarensuon havaintopaikoilla P2 ja P3 vedenlaatu oli selvästi heikompi kuin

Urpalanjoen Säkkisuon havaintopaikalla P4. Juvainsaarensuon Rasasenojan liittymän ylä- ja alapuolinen

vedenlaatu on ollut koko tarkastelujakson aikana lähes samanlaista.

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Johanna Ritari

tutkija


JAKELU Vapo Oy

Juha Näppi


Luumäen kunta, ympäristönsuojelu

Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, ympäristönsuojelu (2 kpl)


36/82


Huuhansuolle kuormitustarkkailun perusteella lasketut vuoden 2010 brutto-ominaiskuormitus-arvot (g/ha/vrk)

Bruttokuormitus



vuosikeskiarvo 1.1.-31.12.2010 40,9 358,6 78,9 1,32

talvikeskiarvo 3.12.2009-27.3.2010 46,9 333,1 111,0 1,24

kevätkeskiarvo 28.3.-11.5. 158,8 1357,6 304,7 5,37

kesäkeskiarvo 12.5.-24.9. 19,8 191,6 21,6 0,73

syksykeskiarvo 25.9.-16.11. 11,7 143,5 21,6 0,46


Juvainsaarensuolle kuormitustarkkailun perusteella lasketut vuoden 2010 brutto-ominaiskuormitus-arvot (g/ha/vrk)

Bruttokuormitus



vuosikeskiarvo 1.1.-31.12.2010 16,9 60,9 29,4 2,02

talvikeskiarvo 3.12.2009-27.3.2010 7,8 23,2 16,2 1,42

kevätkeskiarvo 28.3.-11.5. 77,5 203,0 124,4 9,90

kesäkeskiarvo 12.5.-24.9. 9,9 35,0 12,1 1,30

syksykeskiarvo 25.9.-16.11. 11,7 84,0 29,9 0,88


Läntiselle Suurisuolle kuormitustarkkailun perusteella lasketut vuoden 2010 brutto-ominaiskuormitus-arvot (g(ha/vrk)

Bruttokuormitus



vuosikeskiarvo 1.1.-31.12.2010 15,6 169,2 36,2 0,87

talvikeskiarvo 3.12.2009-27.3.2010 13,6 142,3 35,8 0,82

kevätkeskiarvo 28.3.-11.5. 74,5 999,1 196,7 4,01

kesäkeskiarvo 12.5.-24.9. 6,2 24,6 8,8 0,49

syksykeskiarvo 25.9.-16.11. 15,4 52,3 24,5 0,64






37/82

Huuhansuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2010

H1 P0 P1b P2 P3

suolta lähtevä taustaoja laskuoja Myllyoja Kytöjoki


*K-aine mg/l 11 2,4 5,7 2,1 3,4

*Sähkönj mS/m 8,8 9,3 8,8 6,1 5,4

*pH

6,6 7,1 7 6,6 6,6

*Väri mg/l Pt 212 107 150 157 177

*CODMn mg /l 27 16 18 23 25

*Kok.N µg/l 1500 317 707 643 897

*Kok-P µg/l 43 11 21 17 26

*Fe µg/l 1870 243 803 623 717

*PO4-P µg/l 13 - - - -

*NH4-N µg/l 695 - - - 14

*NNO3+N02 µg/l 101 - - - -


Hehk.häv. mg/l k-a 7,1 - - - -

Säkkisuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2010

S1 P0 P1 P4 P5

suolta taustaoja laskuoja Urpalanjoki, Urpalanjoki,

lähtevä Urpalanjärven luusua Husula


*K-aine mg/l 13 1,3 4,5 6,1 3,6

*Sähkönj mS/m 7,2 5 9 4,4 8,4

*pH

6,3 6 6,3 6,5 6,6

*Väri mg/l Pt 350 325 283 113 120

*CODMn mg /l 61 52 49 20 19

*Kok.N µg/l 2430 1450 1930 817 1060

*Kok-P µg/l 56 30 127 32 31

*Fe µg/l 720 1270 1440 537 583

*NH4-N µg/l - - - 7,7 8,7


38/82

Läntisen Suurisuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2010

LS1 P0 P1

pv-kentältä taustaoja Ruunuoja

lähtevä


*K-aine mg/l 5,2 8,8 9,3

*Sähkönj mS/m 4,9 4,3 9,6

*pH

6 5,2 6,6

*Väri mg/l Pt 479 255 317

*CODMn mg /l 83 44 44

*Kok.N µg/l 1870 950 2230

*Kok-P µg/l 122 26 98

*Fe µg/l 2300 860 2600

*PO4-P µg/l 60 - -

*NH4-N µg/l 199 - -

*NNO3+N02 µg/l 29 - -

Hehk.jään. mg/l k-a 2,6 - -

Hehk.häv. mg/l k-a 3,2 - -

Juvainsaarensuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2010

P0 J1B M1 P1 P2 P3

Näpin Näpin Vapon Rasasenoja Urpalanjoki, Urapalanjoki,

alueen alueen alueen

ylempi1)

alempi(2

taustap. alapuoli lähtevä

Näytekertoja kpl 3 3 18 3 3 3

*K-aine mg/l 1,5 5,2 4,1 5,5 9,2 9,9

*Sähkönj mS/m 3,3 5 4,1 5 10 10

*pH

5,7 6,3 4,6 6,1 6,7 6,7

*Väri mg/l Pt 133 207 416 187 147 133

*CODMn mg /l 20 24 77 27 20 22

*Kok.N µg/l 357 867 1530 827 1470 1400

*Kok-P µg/l 12 23 157 26 46 47

*Fe µg/l 397 3230 1600 2430 1170 1200

*PO4-P µg/l - - 104 - - -

*NH4-N µg/l - - 202 - 33 37

*NNO3+N02 µg/l - - 55 - - -

Hehk.jään. mg/l k-a - - 2,2 - - -

Hehk.häv. mg/l k-a - - 3,2 - - -

1) Rasasenojan liittymän yläpuoli

2) Rasasenojan liittymän alapuoli

*) Finas-akkreditoitu menetelmä


39/82

No 726/11 17.5.2011

VAPO OY:N KORPISUON TURVETUOTANTOALUEEN (VIRONJOEN VALUMA-ALUE)

KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEEVETO VUODELTA 2010

1 Yleistä

Korpisuon turvetuotantoalue sijaitsee Luumäen kunnassa Vironjoen valuma-alueella (11) ja tarkemmin Vi-

ronjoen yläosan valuma-alueella (11.004).

Korpisuon tuotantoalueen pinta-ala on 66 ha. Suolla on roudattomaan aikaan tehostettu valumavesien käsitte-

ly, jolloin valumavedet käsitellään pintavalutuskentällä (otettu käyttöön syksyllä 2010). Suon valumavedet

laskevat laskuojaa pitkin Polvenjokeen ja Myllyojaan, josta Kaurislampeen ja Sillanpäänjoen kautta edelleen

Kurvinjärveen.

Kaurislammen vesi on sameaa, tummaa, melko hapanta, humus-, kiintoaine- ja rautapitoista sekä ravinnepi-

toisuuksiltaan rehevää. Loppukesän a-klorofyllipitoisuudet ovat korkeita. Veden melko nopea vaihtuminen

pitää happitilanteen kuitenkin kohtuullisena, sillä rehevyydestä huolimatta lammessa ei ole havaittu happika-

toa.



Tuotantoalueella on ympärivuotinen kuormitustarkkailu, jolloin näytteenottoväli on touko-lokakuussa kaksi

viikkoa ja marras-huhtikuussa yksi kuukausi. Lisäksi näytteet otetaan kevättulva-aikana kaksi kertaa viikossa

sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Korpisuon kuormitustarkkailunäytteet otettiin syyskuuhun 2010

asti altaalta lähtevästä (K1) vedestä. Nykyisin näytteet otetaan pintavalutuskentälle pumpattavasta (PUMP-

PU) ja kentältä lähtevästä (K2) vedestä (syksyllä 2010 kuormitustarkkailunäytteitä ei saatu, koska virtaamaa

lähtevän veden näytepisteeltä ei ollut).


Korpisuon virtahavaintopaikat ovat: Moitjärvestä lähtevä puro / taustapiste (P0) ja Polvenjoki maantiesilta

(P1). Järvihavaintopaikkoina ovat: Kaurislampi länsiosa (P2), Moitjärvi taustapiste (P0b) ja Kurvinjärvi (P3).

Moitjärvestä ja Kurvinjärvestä ainoastaan a-klorofyllinäytteet (heinä-, elo- ja syyskuu).






Korpisuon tuotantokauden aikaiset kuormitukset on laskettu näytetietojen ja Suursuon valuntatietojen perus-

teella. Arviot tarkkailujakson ulkopuolisesta kuormituksesta on laskettu Kaakkois-Suomen alueen ympäri-

vuotisessa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuustietojen sekä Suursuon valuntatietojen avulla.


40/82

Korpisuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) olivat vuonna 2010 kiintoaineen osalta keskimääräiset,



Korpisuon syksyllä 2010 käyttöönotetulta valumavesien pintavalutuskentältä lähtevästä vedestä (K2) ei saatu

näytteitä, koska virtaamaa ei ollut.


Suolta lähtevän (K1) veden keskimääräinen typpipitoisuus oli ja veden väriluku olivat alhaisia. Muilta osin

vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi keskimääräisesti normaalia (liite 3).

Polvenjoen (P1) vesi oli keskimäärin tummaa, melko runsaasti orgaanista ainesta sisältävää, runsaasti rautaa

sisältävää sekä rehevää. Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi ei heikentänyt Polvenjoen vedenlaatua.

Kaurislammessa (P2) vesi oli vuonna 2010 keskimäärin lievästi sameaa, kiintoainepitoista, tummaa, melko

runsaasti orgaanista ainesta sisältävää sekä runsaasti rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuudet ja loppukesän a-

klorofyllipitoisuus olivat rehevälle vesialueelle ominaisia. Heinä-, elo- ja syyskuussa pintavedestä tutkittiin

a-klorofyllipitoisuuden lisäksi mikroskoopilla limalevän esiintyminen. Limalevää (Gonyostomum semen)

löytyikin erittäin runsaasti. Gonyostomum semen –limalevä voi sisältää kymmenkertaisen määrän a-

klorofylliä tavanomaisiin leviin nähden, joka selittää korkeita klorofyllipitoisuuksia.

Taustapisteellä Moitjärvessä (P0b) keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus oli korkea, rehevälle vedelle omi-

nainen. Elo- ja syyskuun tarkkailukerroilla pintavesinäytteissä havaittiin limalevää (Gonyostomum semen)

hyvin runsaasti. Myös Kaurislammen alapuolella olevassa Kurvinjärvessä (P3) keskimääräinen a-

klorofyllipitoisuus oli korkea, rehevälle vedelle ominainen, vaikkakin Korpisuon järvipisteiden alhaisin pi-

toisuus. Kurvinjärvessä oli heinä- ja syyskuussa vähän limalevää, mutta elokuussa limalevää oli melko run-

saasti.

4 Vedenlaadun pitkäaikaiskehitys (vuosina 1995-2010) Korpisuon alapuolisessa Kaurislammessa

Korpisuon alapuolisen Kaurislammen (P2) veden vedenlaatumuuttujien vaihtelu on ollut vuosina 1995-2010

melko runsasta ja osin myös vastakkaissuuntaista (liite 6). Tarkastelujakson aikana keskimääräiset sameus-

ja väriarvot ovat lievästi kasvaneet lukuun ottamatta kuivan vuoden 2010 alhaista väriarvoa. Myös veden

keskimääräinen happitilanne on lievästi heikentynyt tarkastelujakson aikana. Veden kiintoaine- ja fosforipi-

toisuudet olivat pienentyneet tarkastelujakson aikana.


Johanna Ritari

tutkija


JAKELU Vapo Oy



41/82



Korpisuolle kuormitustarkkailun perusteella lasketut vuoden 2010 brutto-ominaiskuormitus-arvot (g/ha/vrk)

Bruttokuormitus



vuosikeskiarvo 1.1.-31.12.2010 15,3 145,4 19,1 0,49

talvikeskiarvo 3.12.2009-27.3.2010 13,7 18,1 3,4 0,06

kevätkeskiarvo 28.3.-11.5. 70,5 580,9 95,7 2,03

kesäkeskiarvo 12.5.-24.9. 9,0 95,8 6,4 0,37

syksykeskiarvo 25.9.-16.11. 10,6 133,1 15,9 0,35



24,1 189,0 35,1 0,60



Korpisuon virta- ja järvihavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2010

K1 P0 P1 P0b P2 P3

suolta Moitjärven Polvenjoki Moitjärvi, Kaurislampi Kurvinjärvi

lähtevä 1)

laskuoja,

taustap.

taustap.

Näytekertoja kpl 10 3 3 3 4 2)

3

*K-aine mg/l 10 3 3,6 - 4,7 -

*Sähkönj mS/m 6 4,8 6,8 - 8,8 -

*pH

6,8 5,9 6,4 - 6,6 -

*Väri mg/l Pt 193 237 183 - 150 -

*CODMn mg /l 26 30 26 - 20 -

*Kok.N µg/l 948 710 643 - 980 -

*Kok-P µg/l 42 21 24 - 32 -

*Fe µg/l 1780 1320 743 - 1020 -

*PO4-P µg/l 7,8 - - - - -

*NH4-N µg/l 143 - - - 79 -

*NNO3+N02 µg/l 66 - - - - -

Hehk.jään. mg/l k-a 7,2 - - - - -

Hehk.häv. mg/l k-a 3,1 - - - - -

*O2 mg/l - - - - 8,7 -

*O2 % % - - - - 74 -

*Sameus FTU - - - - 3,6 -

a-Chl µg/l - - - 23 34 16 *)

Finas-akkreditoitu menetelmä 1)

Pintavalutuskentältä (K2) ei saatu näytteitä (otettiin käyttöön 23.9.2010) 2)

Sis. kaksi klorofylliseurannan näytettä


42/82

No 727/11 17.5.2011

VAPO OY:N KARHUNSUON TURVETUOTANTOALUEEN (SUMMAJOEN VALUMA-ALUE)

KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2010

1 Yleistä

Karhunsuon turvetuotantoalue sijaitsee Kouvolan kaupungissa Anjalankoskella Summajoen valuma-alueella

(13) ja tarkemmin Summajoen keskiosan valuma-alueella (13.002). Summajoen valuma-alueella sijaitsee

myös Haukkasuon turvetuotantoalue.

Karhunsuon tuotantoalueen pinta-ala on 241 ha. Karhunsuolla on roudattomaan aikaan tehostettu valuma-

vesien käsittely, jolloin valumavedet käsitellään pintavalutuskentällä. Karhunsuolta vedet laskevat laskuojaa

pitkin Kuoppalanjokeen, josta Enäjärveen ja edelleen Summajokeen. Tarkemmat tuotantoaluetiedot ilmene-

vät liitteestä 1.

Kuoppalanjoki on ravinteisuudeltaan rehevä / erittäin rehevä. Vesi on keskimäärin hapanta, tummaa ja kiin-

toainepitoista. Enäjärven vesi on keskimäärin tummaa, sameaa, kiintoaine-, rauta- ja humuspitoista, hapanta

sekä ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksiltaan rehevää. Enäjärven talviaikainen happitilanne on tyypillisesti

huono. Kuoppalanjokeen ja Enäjärveen kohdistuu myös huomattavassa määrin hajakuormitusta.



Karhunsuon tuotantoalueella on tiheä kuormitustarkkailu, jolloin näytteenottoväli touko-lokakuussa on kaksi

viikkoa. Lisäksi kesällä näytteet otetaan ylivirtaamajaksojen yhteydessä kahdesti. Talvijaksolla ei ole näyt-

teenottoa. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan pintavalutuskentälle pumpattavasta (K1) vedestä ja kentältä

lähtevästä (K2) vedestä.


Karhusuon virtahavaintopaikat ovat seuraavat: Kuoppalanjoki / laskuojaliittymän yläpuolinen taustapiste

(P0b), Kuoppalanjoki / laskuojaliittymän alapuolinen piste (P1b), Kuoppalanjoki / Saunamäki / maantiesilta

(P2) ja Kuoppalanjoki / Jaakkola / maantiesilta (P3). Karhunsuon järvihavaintopaikka sijaitsee Enäjärvessä

(P4).






Vuoden 2010 Karhunsuon tuotantokauden aikaiset kuormitukset on laskettu näytetietojen ja mittapadon pin-

nankorkeusmittarin tietojen perusteella. Arviot tarkkailujakson ulkopuolisesta kuormituksesta on laskettu

Kaakkois-Suomen alueen ympärivuotisessa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuustietojen sekä

Suursuon valuntatietojen avulla.


43/82

Karhunsuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) olivat vuonna 2010 kiintoaineen osalta 0,3-kertaiset,



Karhunsuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely oli vuonna 2010 toiminnassa 6.4.-30.11. välisenä ai-

kana. Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn aikana poistotehot olivat: kiin-

toaine 73 %, fosfori 42 % ja typpi 27 %. Koska valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely on toiminnassa

vain osan vuodesta, jäävät käsittelyn tehot vuositasolla edellä esitettyjä käsittelyjakson tehoja alhaisemmiksi.



Tarkkailujakson 2010 aikana Karhunsuolta lähtevän (K2) veden keskimääräiset kiintoaine- ja fosforipitoi-

suudet olivat alhaisia (liite 3). Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia.

Tulosten perusteella tarkkailujakson aikana suolta lähtevän veden vaikutus Kuoppalanjoen vedenlaatuun oli

melko vähäinen ja ilmeni keskimäärin kohonneena typen pitoisuutena ja väriluvun kasvuna. Kuoppalanjoes-

sa laskuojan liittymän ylä- ja alapuolella keskimääräiset kiintoainepitoisuudet olivat korkeampia kuin suolta

lähtevässä vedessä. Joen korkeat keskimääräiset kiintoainepitoisuudet johtuvat kevään tarkkailukerran kor-

keista pitoisuuksista. Kuoppalanjoen vedessä oli kaikilla näytepisteillä keskimäärin melko runsaasti kiinto-

ainetta, lisäksi vesi oli tummaa ja runsaasti orgaanista ainetta sekä rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoi-

suuksiltaan rehevää. Kuoppalanjoen näytepisteellä P2 vesi oli joen muiden näytepisteiden keskimääräisiin

tuloksiin verrattuna tumminta, hieman enemmän orgaanista ainetta, fosforia ja rautaa sisältävää.

3.2.2 Järvihavaintopaikka

Enäjärven Kotoselällä (P4) vesi oli vuonna 2009 keskimäärin sameaa, kiintoainepitoista, tummaa, melko

runsaasti orgaanista ainetta ja runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudeltaan re-

hevää. Happipitoisuudet pysyivät sekä talvi- että kesäkerrostuneisuuskaudella melko hyvinä.

3.3. Karhunsuon alapuolisen vesistön kalastotarkkailu

Koeverkkokalastus toteutettiin Enäjärven Kotoselällä ja Keskisessä sekä vertailualueella Sanijärvellä. Kaikil-

la alueilla yksikkösaalis oli rehevälle vesialueelle ominainen, suurin se oli Kotoselällä (taulukko 1). Ko-

toselällä myös saaliiksi saatuja lajeja oli eniten 7 kpl, kun vertailualueena toimineelta Sanijärveltä saatiin

vain 5 lajia. Ahvenkalojen osuus kokonaissaaliista oli yli puolet, Enäjärvellä vähän enemmän kuin Sanijär-

vellä. Sanijärvellä ahvenet olivat hyvin pienikokoisia, sillä ahvenbiomassasta petoja oli vain 9,5 %, kun Enä-

järvellä ahvenbiomassasta petokokoisia oli 4 kertaa enemmän. Myös petojen osuus kokonaissaaliista oli Sa-

nijärvellä hyvin pieni. Enäjärvellä petojen osuus kokonaissaaliista oli hyvällä tasolla. Enäjärven Kotoselän ja

Keskisen erot olivat pieniä ja johtuvat lähinnä kahden kookkaan ruutanan joutumisesta Kotoselän koeverk-

koihin.

Taulukko 1. Enäjärven Kotoselän ja Keskisen sekä Sanijärven koekalastustuloksia vuodelta 2010

Kotoselkä Keskinen Sanijärvi

yksikkösaalis g/verkko 1937 1569 1481

lajeja kpl 7 6 5

ahvenkalojen osuus % 59,1 59,4 52,7

ahvenista petokokoisia % 37,3 41,4 9,5

petojen osuus kokonaissaaliista % 30,0 34,3 8,0

Yhteenvetona voidaan todeta, että Enäjärven kalasto oli koekalastusten perusteella paremmassa kunnossa

kuin vertailualueena toimivassa Sanijärvessä. Tarkkailusta on tehty erillinen raportti.

4 Vedenlaadun pitkäaikaiskehitys (vuosina 1998-2010) Karhunsuon Enäjärven havaintopisteissä


44/82

Enäjärven Kotoselällä koko vesipatsaan keskimääräinen happipitoisuus oli laskusuunnassa 1990-luvun lopul-

la ja 2000-luvun alussa, mutta vuodesta 2005 lähtien happipitoisuus on parantunut (liite 6). Keskimääräiset

sameusarvot ja kiintoainepitoisuudet ovat vaihdelleet paljon 2000-luvun alkuun asti, mutta viime vuosina

arvot ovat hieman tasaantuneet. Keskimääräiset väriarvot sekä typpi- ja fosforipitoisuudet ovat parina viime

vuotena hieman laskeneet. Fosforin osalta muutos on selkeimmin nähtävissä. Pintavedestä mitattava levän-

määrää kuvaava a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut jakson aikana 7,4-43 µg/l välillä. Tarkastelujakson kor-

kein a-klorofyllipitoisuus mitattiin loppukesällä 2010. Enäjärven kokonaisvedenlaatu on tarkastelujakson

aikana lievästi parantunut.


Johanna Ritari

tutkija


JAKELU Vapo Oy


Kouvolan kaupunki, Ympäristöpalvelut


45/82


Karhunsuolle kuormitustarkkailun perusteella lasketut vuoden 2010 brutto-ominaiskuormitus-arvot (g/ha/vrk)

Bruttokuormitus



vuosikeskiarvo 1.1.-31.12.2010 36,7 37,5 18,0 0,34

talvikeskiarvo 3.12.2009-27.3.2010 20,0 43,2 16,0 0,27

kevätkeskiarvo 28.3.-11.5. 196,7 184,6 89,9 1,81

kesäkeskiarvo 12.5.-24.9. 10,3 5,3 3,4 0,09

syksykeskiarvo 25.9.-16.11. 25,7 10,4 12,0 0,20


käs.jakson ulkopuolella 1.1.-5.4. ja 1.-31.12. 22,0 58,2 20,2 0,28


tarkkailujakson ulkop. 1.1.-5.4. ja 1.-31.12. 22,0 58,2 20,2 0,28

Karhunsuon virtahavaintopaikkojen ja järvihavaintopaikan keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2010

K2 P0b P1b P2 P3 P4

pv-kentältä Kuoppalanjoki, Kuoppalanjoki, Kuoppalanjoki Kuoppalanjoki Enäjärvi,

lähtevä laskuojaliit. laskuojaliit. 032 030 Kotoselkä

yläp. alap.


*K-aine mg/l 2 13 12 11 11 6,7

*Sähkönj mS/m 8,1 6,4 5,5 5,8 6,8 7,1

*pH

6,3 6,7 6,5 6,6 6,7 6,9

*Väri mg/l Pt 338 173 197 213 167 160

*CODMn mg /l 55 29 32 32 26 24

*Kok.N µg/l 1100 730 927 830 913 1010

*Kok-P µg/l 29 36 38 42 39 43

*Fe µg/l 1180 1200 1220 1330 1350 1330

*PO4-P µg/l 4,9 - - - - -

*NH4-N µg/l 8,9 - - - - 90

*NNO3+N02 µg/l 93 - - - - -

Hehk.jään. mg/l k-a 2 - - - - -

Hehk.häv. mg/l k-a 1,5 - - - - -

*O2 mg/l - - - - - 8,4

*O2 % % - - - - - 78

*Sameus FTU - - - - - 8,4

a-Chl µg/l - - - - - 43 *)



46/82

No 728/11 17.5.2011

VAPO OY:N HAUKKASUON TURVETUOTANTOALUEEN (SUMMAJOEN VALUMA-ALUE)


1 Yleistä

Haukkasuon turvetuotantoalue sijaitsee Kouvolan kaupungissa Anjalankoskella ja Valkealassa Summajoen

valuma-alueella (13) ja tarkemmin Sippolanjoen alueella (13.005). Summajoen valuma-alueella sijaitsee

myös Karhunsuon turvetuotantoalue.

Haukkasuon tuotantoalueen pinta-ala on 456 ha. Valumavesien käsittelyn tasona on perustaso. Haukkasuolta

vedet laskevat Kiikunjokeen, josta Saveronjokeen, Silmunjokeen ja edelleen Summajokeen linnuntietä 14

km Enäjärven alapuolelle. Tarkemmat tuotantoaluetiedot ilmenevät liitteestä 1.

Kiikun-, Saveron- ja Silmujoen vedet ovat yleisluonteeltaan tummia, melko runsaasti orgaanista ainetta sisäl-

täviä, ravinteikkaita ja rautapitoisia. Jokiin kohdistuu myös huomattavassa määrin hajakuormitusta.



Haukkasuon tuotantoalueella on tiheä kuormitustarkkailu, jolloin näytteenottoväli touko-lokakuussa on kaksi


teenottoa. Kuormitustarkkailunäyte otetaan altaalta 1 lähtevästä (1) vedestä.


Haukkasuon virtahavaintopaikat ovat seuraavat: Kiikunjoki / Rämälä (P3), Kiikunjoki / Savero (P4), Save-

ronjoki / Töyrylä (P5), Saveronjoki / Lautala (P6) ja Silmunjoki / Silmunkoski (P7).






Haukkasuon tuotantokauden aikaiset kuormitukset on laskettu näytetietojen perusteella. Arviot tarkkailujak-

son ulkopuolisesta kuormituksesta on laskettu Kaakkois-Suomen alueen ympärivuotisessa tarkkailussa olevi-

en tuotantoalueiden pitoisuustietojen avulla. Virtaamat ovat sekä tuotantojaksolla että sen ulkopuolella las-

kettu olettamalla valumat yhtä suuriksi kuin Taipalsaaren Suursuon tuotantoalueella.

Haukkasuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) olivat vuonna 2010 kiintoaineen osalta 1,9-kertaiset,

typen osalta 1,1-kertaiset sekä fosforin osalta 1,5-kertaiset kaikkien kuormitustarkkailussa olevien tuotanto-

alueiden vuoden 2010 keskiarvoon verrattuna. Ominaiskuormitusarvot on esitetty liitteessä 3.


47/82


Haukkasuon altaalta 1 lähtevän veden tarkkailujakson 2010 keskimääräinen rautapitoisuus oli korkea, mutta

muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia (liite 3).

Kiikunjoessa oli sekä Haukkasuon ylä- että alapuolella vesi oli keskimäärin väriltään tummaa, orgaanista

ainesta ja runsaasti rautaa sisältävää sekä ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää. Tulosten perusteella

Haukkasuolta lähtevä vesi nosti selvästi Kiikunjoen kiintoainepitoisuutta. Myös veden typpi- ja rautapitoi-

suus sekä veden väriarvo olivat suon alapuolella korkeampia kuin suon yläpuolella.

Kiikunjoesta tuleva vesi heikensi hieman vuonna 2010 Saveronjoen vedenlaatua, mikä ilmeni kohonneina

typpi-, rauta- ja kiintoainepitoisuuksina. Saveronjoen alimmalla pisteellä ja Silmunjoessa vedenlaatu oli mel-

ko samanlaista. Näytepisteiden vesi oli keskimäärin kiintoainepitoista, erittäin tummaa, orgaanista ainesta ja

runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksiltaan rehevää.

3.3 Haukkasuon alapuolisen vesistön kalastotarkkailu

Haukkasuon alapuolella Silmunjoki on ojamainen eikä siinä ole arvokaloille soveltuvia koskia. Ensimmäinen

kalastettu koski Likokoski oli n. 7 km Haukkasuosta alavirtaan. Kokonaisuudessaan sähkökalastussaalis

koostui kuudesta lajista: ahven, hauki, kivennuoliainen, kivisimppu, made ja taimen. Vuoteen 2005 verrat-

tuna Likoskelta saatiin nyt vähemmän taimenia, mutta Silmunkoskelta ja Liikkalan Myllykoskelta enemmän.

Etenkin Silmunkosken taimensaalis oli syksyllä 2010 hyvä. Huomioitavaa on, että uusimmassa koekalastuk-

sessa ei saatu lainkaan harjusta, vuonna 2005 niitä oli saaliissa 4 kpl. Tarkkailusta on tehty erillinen raportti.

4 Vedenlaadun pitkäaikaiskehitys (vuosina 1995-2010) Haukkasuon Saveron- ja Silmunjoen havain-

topisteissä

Haukkasuon alapuolisten Saveron- (P6) ja Silmunjoen (P7) näytepisteissä keskimääräinen vedenlaatu on

ollut vuosina 1995-2010 melko samanlainen (liite 6). Silmujoen vedenlaatu on ollut tarkkailujaksolla keski-

määrin lievästi heikompi. Jokien veden väriarvot ovat nousseet 1990-luvun lopusta vuoteen 2008 asti, mutta

etenkin vuonna 2010 väriarvot olivat selvästi viime vuosia alhaisemmat. Fosforipitoisuus on lievästi kohon-

nut viime vuosina paitsi vuonna 2010, jolloin keskimääräiset fosforipitoisuudet kääntyivät laskuun. Typpipi-

toisuudet laskivat viime vuonna. Kiintoainepitoisuus on pysynyt 2000-luvun alun jälkeen melko tasaisena.

Kohonneista väriarvoista ja fosforipitoisuuksista johtuen Saveron- ja Silmunjokien vedenlaatu on tarkastelu-

jaksolla keskimääräisesti lievästi heikentynyt, vaikkakin kuiva vuosi 2010 laski pitoisuuksia.


Johanna Ritari

tutkija


JAKELU Vapo Oy




48/82


Haukkasuolle kuormitustarkkailun perusteella lasketut vuoden 2010 brutto-ominaiskuormitus-arvot (g/ha/vrk)

Bruttokuormitus



vuosikeskiarvo 1.1.-31.12.2010 16,9 271,1 33,6 1,38

talvikeskiarvo 3.12.2009-27.3.2010 7,8 98,4 16,6 0,55

kevätkeskiarvo 28.3.-11.5. 77,5 1125,6 166,0 5,57

kesäkeskiarvo 12.5.-24.9. 9,9 159,1 12,6 1,0

syksykeskiarvo 25.9.-16.11. 11,7 237,2 25,1 1,16



Haukkasuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot tarkkailujaksolta 2010

Allas 1 3 4 5 6 7

suolta Kiikunjoki, Kiikunjoki, Saveronjoki, Saveronjoki, Silmujoki,

lähtevä Rämälä Savero Töyrylä Lautala Silmukoski


*K-aine mg/l 18 7,3 18 7,8 12 14

*Sähkönj mS/m 21 8 9,3 5,8 7,7 7,7

*pH

7 6,9 7 6,5 6,8 6,9

*Väri mg/l Pt 356 177 200 203 203 203

*CODMn mg /l 35 21 23 25 25 22

*Kok.N µg/l 1580 873 983 787 967 840

*Kok-P µg/l 122 58 64 65 62 65

*Fe µg/l 5560 1830 2130 1600 1800 2000

*PO4-P µg/l 44 - - - - -

*NH4-N µg/l 290 - - - - 24

*NNO3+N02 µg/l 86 - - - - -

Hehk.jään. mg/l k-a 11 - - - - -

Hehk.häv. mg/l k-a 7,1 - - - - - *)



49/82

No 729/11 17.5.2011

VAPO OY:N TORVMOSSENIN TURVETUOTANTOALUEEN (KYMIJOEN VALUMA-ALUE)


1 Yleistä

Torvmossenin turvetuotantoalue sijaitsee Kotkan kaupungissa Kymijoen valuma-alueella (14) ja tarkemmin

Kymijoen suuhaarojen alueella (14.111). Alueen turvetuotanto aloitettiin kesällä 2010.

Torvmossenin tuotantokelpoinen ala on 52 ha. Tuotantoalueella on tehostettu valumavesien käsittely ja valuma-

vedet käsitellään ympärivuotisesti kosteikkoalueella, joka toimi osittain haihdutuskasvillisuuskenttänä ja osittain

pintavalutuskenttänä.

Kuivatusvedet johdetaan laskuojan kautta Kymijokeen ja sieltä edelleen Suomenlahteen. Kymijoen alaosa Kuu-

sankosken alapuolelta Suomenlahteen kuuluu vesistön yleiseltä käyttökelpoisuusluokitukselta luokkaan välttävä.

Pelkän vedenlaadun perusteella alue kuuluisi luokkaan tyydyttävä, mutta pohjan haitalliset aineet ja kalojen elo-

hopeapitoisuudet alentavat vesistön käyttökelpoisuutta.



Torvmossenin tuotantoalueella on ympärivuotinen kuormitustarkkailu, jolloin näytteenottoväli on touko-

lokakuussa kaksi viikkoa ja marras-huhtikuussa yksi kuukausi. Lisäksi näytteet otetaan kevättulva-aikana

kaksi kertaa viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan kentälle

pumpattavasta (PUMPPU) vedestä ja kentältä lähtevästä (T1) vedestä.


Torvmossenin virtahavaintopaikat ovat: laskuoja (P0) suon yläpuolinen näytepiste, laskuoja (P1) suon ala-

puoli, maantiesilta ja laskuoja (P2) suon alapuoli, Nikeli.






Torvmossenin syksyn kuormitukset on laskettu näytetietojen ja Suursuon valumien perusteella. Arviot tark-

kailujakson ulkopuolisesta kuormituksesta on laskettu Kaakkois-Suomen alueen ympärivuotisessa tarkkai-

lussa olevien tuotantoalueiden pitoisuustietojen sekä Suursuon valuntatietojen avulla. Tarkkailunäytteitä

saatiin vuoden aikana vain huhti-kesäkuussa sekä marraskuussa, koska lähtevän veden näytepiste oli muul-

loin kuiva tai jäässä.

Torvmossenin brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) olivat vuonna 2010 kiintoaineen osalta 0,6-kertaiset,




50/82

Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella valumavesien kasvillisuus-/pintavalutuskenttäkäsittelyn poistote-

hot olivat: kiintoaine 57 %, fosfori -2 % ja typpi 15 %. Tulosten perusteella kenttä ei poistanut fosforia.



Torvmossenin kentältä lähtevän veden keskimääräinen fosforipitoisuus oli korkea (liite 3). Muilta osin vesi

oli keskimäärin turvetuotantoalueen vedeksi normaalia.

Torvmossenin laskuojassa yläpuolisella näytepisteellä (P0) vesi oli vuonna 2010 keskimäärin erittäin tum-

maa, runsaasti kiintoainetta ja orgaanista ainetta sisältävää sekä ravinteikasta ojavettä. Vedessä oli erittäin

runsaasti rautaa (liite 3). Laskuojan alapuolisissa näytepisteissä (P1 ja P2) veden keskimääräiset väriarvot

sekä kiintoaine-, humus-, typpi-, fosfori- ja rautapitoisuudet olivat selvästi nousseet yläpuolisiin näytepistei-

siin verrattuna. Ainepitoisuudet olivat kuitenkin selvästi korkeampia kuin suolta lähtevässä vedessä, joten

ojavedessä näkyi selvä hajakuormituksen vaikutus. Laskuojan alapuolisissa näytepisteissä vedet olivat voi-

makkaasti kuormitetut; vedet olivat erittäin tummia, erittäin runsaasti kiintoainetta, orgaanista ainetta, typ-

peä, fosforia ja rautaa sisältäviä.


Johanna Ritari

tutkija

LIITE Vesistötarkkailujen keskiarvotaulukot 2010

JAKELU Vapo Oy


Kotkan kaupungin ympäristökeskus


51/82

LIITE Kuormitus- ja vesistötarkkailujen keskiarvotaulukko 2010

Torvmossenin kuormitustarkkailun perusteella lasketut vuoden 2010 brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk)

Bruttokuormitus



vuosikeskiarvo 1.1.-31.12.2010 16,9 86,8 37,4 2,14

talvikeskiarvo 3.12.2009-27.3.2010 7,8 52,9 23,0 1,60

kevätkeskiarvo 28.3.-11.5. 77,5 356,8 172,7 7,30

kesäkeskiarvo 12.5.-24.9. 9,9 51,8 16,6 1,66

syksykeskiarvo 25.9.-16.11. 11,7 70,4 23,3 2,49

tarkkailujakson aikana 9.4.-21.6., 19.10.-16.11. 35,0 172,8 62,0 4,30

tarkkailujakson ulkop. 1.1.-8.4., 17.11.-31.12. 9,7 52,9 27,7 1,29

Torvmossenin virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuonna 2010

T1 P0 P1 P2

kentältä laskuojan laskuojan laskuojan

lähtevä yläp. alap. alap.


*K-aine mg/l 5,6 15 23 20

*Sähkönj mS/m 5,1 13 8,1 10

*pH

5,9 6,9 6,2 6,4

*Väri mg/l Pt 320 263 617 550

*CODMn mg /l 57 27 78 62

*Kok.N µg/l 1950 1050 2400 2330

*Kok-P µg/l 141 72 267 207

*Fe µg/l 2010 4470 9370 8100

*PO4-P µg/l 50 - - -

*NH4-N µg/l 111 - - -

*NNO3+N02 µg/l 178 - - -

Hehk.jään. mg/l k-a 2,5 - - -

Hehk.häv. mg/l k-a 3,4 - - - *)



52/82

No 730/11 17.5.2011

VAPO OY:N LEPPISUON TURVETUOTANTOALUEEN (KYMIJOEN VALUMA-ALUE) KUOR-

MITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2010

1 Yleistä

Leppisuon turvetuotantoalue sijaitsee Luumäen kunnassa Kymijoen valuma-alueella (14) ja tarkemmin

Tuohtiaisen – Ala-Kivijärven valuma-alueella (14.191). Kymijoen valuma-alueella sijaitsevat myös Nokeis-

suon ja Lakiasuon turvetuotantoalueet.

Leppisuon tuotantoalueen pinta-ala on 61 ha. Valumavesien käsittelyn tasona on perustaso sekä roudatto-

maan aikaan valumavesien tehostettu käsittely, jolloin valumavedet käsitellään kemiallisesti (tai vastaavan

tehoisen veisenkäsittelyn kautta). Valumavesien kemiallinen käsittely otettiin käyttöön kesäkuussa 2010.

Leppisuolta vedet laskevat Suokasjoen kautta Suokaslampeen, Kesuslampeen ja edelleen Ala-Kivijärven

Suokaslahteen. Tarkemmat tuotantoaluetiedot ilmenevät liitteestä 1.

Suokas- ja Kesuslammessa vesi on keskimäärin kiintoainepitoista, tummaa, sameaa, ravinteikasta ja rautapi-

toista sekä loppukesän a-klorofyllipitoisuudet korkeita. Kummassakin lammessa esiintyy talvikerrostunei-

suuskauden lopulla voimakasta happivajetta. Lampien kokonaisvedenlaatu on huono. Ala-Kivijärven vesi on

tyypillisesti kirkasta, karua ja kokonaisuudessaan hyvälaatuista. Suokaslahdessa vesi on kuitenkin muun Ala-

Kivijärven vettä huonompilaatuisempaa.



Leppisuon tuotantoalueella on ollut kesästä 2010 lähtien ympärivuotinen kuormitustarkkailu, jolloin näyt-

teenottoväli on touko-lokakuussa kaksi viikkoa ja marras-huhtikuussa yksi kuukausi. Lisäksi näytteet otetaan

kevättulva-aikana kaksi kertaa viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Tosin kesäkuu-lokakuu

välisenä aikana (valumavesien kemiallinen käsittely oli käytössä) kuormitusnäytteet otettiin normaalista poi-

keten viikoittain. Kuormitusnäytteet otetaan käsittelyjakson ulkopuolella altaalta lähtevästä (L1) vedestä ja

käsittelyjakson aikana kemiallisesta käsittelystä lähtevästä (LE1) vedestä sekä käsittelyyn tulevasta (PUMP-

PU) vedestä.


Leppisuon virtahavaintopaikat ovat seuraavat: Suokasjoki / yläpuolinen taustapiste (P0b) ja Suokasjoki /

tuotantoalueen alapuolinen piste (P1d). Leppisuon järvihavaintopaikat ovat seuraavat: Suokaslampi (P2),

Kesuslampi (P3) ja Ala-Kivijärven Suokaslahti (P4).





53/82



Leppisuon tuotantokauden aikaiset kuormitukset on laskettu näytetietojen ja Suursuon valuntatietojen perus-



Leppisuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) olivat vuonna 2010 kiintoaineen osalta 0,7-kertaiset,



Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään (annettu 14.5.2010, Dnro 606 ja 938/1/09) asettanut Leppisuon

turvetuotantoalueen kemiallisen (tai muun vastaavan) käsittelyn puhdistusteholle seuraavat vähimmäisvaati-

mukset: CODMn 75 %, fosfori 80 % ja typpi 30 %. Puhdistustehot lasketaan käsittelyn vuosittaisen käyttöajan

keskiarvoina mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien.

Leppisuon valumavesien kemiallinen käsittely oli vuonna 2010 toiminnassa 4.6.-30.10. välisenä aikana.

Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella kemiallisen käsittelyn aikana puhdistustehot olivat: kiintoaine -63

%, CODMn 70 %, fosfori 63 % ja typpi 30 %. Koska valumavesien käsittely on toiminnassa vain osan vuo-

desta, jäävät käsittelyn tehot vuositasolla edellä esitettyjä käsittelyjakson tehoja alhaisemmiksi. Typen osalta

puhdistustehovaatimukset saavutettiin, mutta CODMn:n ja fosforin tehovaatimukset jäivät saavuttamatta.



Kemiallisen käsittelyjakson aikana lähtevän (LE1) veden keskimääräiset orgaanisen aineen, typen ja fosforin

pitoisuudet sekä veden väriluku olivat alhaisia (liite 3). Veden rautapitoisuus oli korkea ja vesi oli pH-

arvoltaan selvästi hapanta. Kemiallisen käsittelyn ulkopuolella altaalta 1 lähtevän (L1) veden keskimääräinen

fosforipitoisuus oli alhainen ja rautapitoisuus oli korkea. Muilta osin vesi oli keskimäärin turvetuotantoalu-

een vedeksi normaalia.

Tulosten perusteella suolta lähtevä vesi heikensi Suokasjoen vedenlaatua tuotantoalueen alapuolisessa pis-

teessä P1d kohottamalla selvästi rautapitoisuutta sekä hieman typpi- ja kiintoainepitoisuutta sekä alentaen

veden pH-arvoa.


Suokaslammessa (P2) vesi oli vuonna 2010 keskimäärin sameaa, kiintoainepitoista, tummaa, melko runsaasti

orgaanista ainetta sisältävää, rautapitoista sekä ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää ja loppukesän a-

klorofyllipitoisuuden perustella erittäin rehevää. Veden happitilanne oli keskimäärin melko hyvä (liite 3).

Kesuslammen (P3) vesi oli keskimäärin melko samanlaista kuin Suokaslammessa. Kesuslammen veden väri-

luku ja rautapitoisuus olivat hieman korkeammat, mutta kiintoainepitoisuus sekä veden sameusarvo olivat

hieman alhaisemmat kuin Suokaslammessa. Keskuslammen happitilanne oli lopputalvella hieman heikenty-

nyt.

Ala-Kivijärven Suokaslahdessa (P4) vuonna 2010 veden keskimääräinen happitilanne oli hyvä. Vedessä oli

keskimäärin lievä humusleima. Vesi oli keskimäärin lievästi rehevää/karua. Veden laatu oli kokonaisuudes-

saan hyvä.


54/82

4 Leppisuon Suokaslammen, Kesuslammen ja Ala-Kivijärven vedenlaadun pitkäaikaiskehitys (vuosi-

na 1996-2010)

Leppisuon alapuolisen Suokaslammen vedenlaatu on vaihdellut vuosina 1996-2010 melko paljon (kuvaajat

liitteenä 6). Vuonna 2006 sameusarvo ja kiintoainepitoisuus olivat poikkeuksellisen korkeita johtuen korke-

asta loppukesän aikaisesta havaintoarvosta. Vedenlaatu on tarkastelujakson aikana kokonaisuudessaan hie-

man parantunut, koska veden happitilanne on hieman parantunut sekä typpi- ja fosforipitoisuudet ovat hie-

man laskeneet viime vuosina, vaikkakin veden sameus on hieman kasvanut..

Tarkastelujakson 1996-2010 aikana keskimääräiset fosfori-, typpi- ja kiintoainepitoisuudet ovat hieman las-

keneet sekä happitilanne hieman parantunut. Veden sameusarvo oli hieman kasvanut. Lisäksi kiintoainepitoi-

suuden vaihtelu on viime vuosina vähentynyt. Vuosina 1999 ja 2001 a-klorofyllipitoisuudet olivat tilapäisesti

poikkeuksellisen korkeat. Sameusarvo ja väriluku olivat vuonna 2006 poikkeuksellisen korkeita. Vedenlaa-

tumuuttujien arvojen vaihtelu on tarkkailujakson aikana ollut voimakasta, mutta vedenlaatu on pääsääntöi-

sesti hieman parantunut (liite 6).

Ala-Kivijärven Suokaslahdessa keskimääräinen vedenlaatu on tarkastelujakson 1996-2010 aikana myös

vaihdellut melko voimakkaasti. Vedenlaatu oli tarkastelujakson huonoin vuonna 2002. Vuonna 2004 a-

klorofyllipitoisuus oli poikkeuksellisen korkea. Vedenlaatu on kokonaisuudessaan hieman parantunut tarkas-

telujakson aikana, joka näkyi hieman alentuneina sameusarvona, värilukuna sekä kiintoaine- ja fosforipitoi-

suuksina. Veden a-klorofyllipitoisuus on kuitenkin kasvanut tarkastelujakson aikana.


Johanna Ritari

tutkija


JAKELU Vapo Oy




55/82

LIITE No 730/11 17.5.2011



1 Yleistä






















PU) vedestä.









56/82



























veden pH-arvoa.








nyt.



saan hyvä.


57/82


na 1996-2010)


















Johanna Ritari

tutkija


JAKELU Vapo Oy



58/82



Leppisuolle kuormitustarkkailun perusteella lasketut vuoden 2010 brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk)

Bruttokuormitus



vuosikeskiarvo 1.1.-31.12.2010 16,9 93,9 23,7 0,26

talvikeskiarvo 3.12.2009-27.3.2010 13,6 33,2 22,0 0,21

kevätkeskiarvo 28.3.-11.5. 77,5 339,7 127,1 1,30

kesäkeskiarvo 12.5.-24.9. 9,9 87,6 5,9 0,14

syksykeskiarvo 25.9.-16.11. 11,7 69,7 16,8 0,11

käs.jakson aikana 4.6.-30.10.

6,0 65,0 4,7 0,05



tarkkailujakson ulkop. 1.1.-19.4. 27,0 118,6 49,0 0,41

Leppisuon virta- ja järvihavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2010.

L1 = kemiallisen käsittelyn ulkopuolella Leppisuolta lähtevä vesi

LE1 = kemillisesta käsittelystä lähtevä vesi

L1 LE1 P0b P1d P2 P3 P4

altaalta 1 kemiall. Suokasjoki, Suokasjoki Suokaslampi Kesuslampi Kivijärvi,

lähtevä käsitt. lähtevä 1)

taustap. Suokaslahti

Näytekertoja kpl 5 18 3 3 2 2 2

*K-aine mg/l 10 8,8 0,86 5,2 7,5 6 1,1

*Sähkönj mS/m 12 19 5,7 10 7,1 6,4 7,2

*pH

5,7 4,5 6,7 5,2 6,8 6,7 7,1

*Väri mg/l Pt 240 110 117 120 140 185 28

*CODMn mg /l 22 5,6 21 17 20 25 7,4

*Kok.N µg/l 1040 732 680 863 1250 1200 460

*Kok-P µg/l 20 8,4 21 16 55 57 9,5

*Fe µg/l 4600 6150 430 3070 1200 1320 84

*PO4-P µg/l 6,8 3,3 - - - - -

*NH4-N µg/l 292 284 - - 138 128 11

*NNO3+N02 µg/l 266 219 - - - - -

Hehk.jään. mg/l k-a 5,2 5,2 - - - - -

Hehk.häv. mg/l k-a 4,8 3,6 - - - - -

*O2 mg/l - - - - 8,7 6,4 9,6

*O2 % % - - - - 77 60 83

*Sameus FTU - - - - 6,7 4,7 0,81

a-Chl µg/l - - - - 56 60 5,1 *)


Kemiallinen käsittely 4.6.-30.10.


59/82

No 730/11 17.5.2011



1 Yleistä






















PU) vedestä.









60/82



























veden pH-arvoa.








nyt.



saan hyvä.


61/82


na 1996-2010)


















Johanna Ritari

tutkija


JAKELU Vapo Oy



62/82




Bruttokuormitus



vuosikeskiarvo 1.1.-31.12.2010 16,9 93,9 23,7 0,26

talvikeskiarvo 3.12.2009-27.3.2010 13,6 33,2 22,0 0,21

kevätkeskiarvo 28.3.-11.5. 77,5 339,7 127,1 1,30

kesäkeskiarvo 12.5.-24.9. 9,9 87,6 5,9 0,14

syksykeskiarvo 25.9.-16.11. 11,7 69,7 16,8 0,11


6,0 65,0 4,7 0,05












*K-aine mg/l 10 8,8 0,86 5,2 7,5 6 1,1

*Sähkönj mS/m 12 19 5,7 10 7,1 6,4 7,2

*pH

5,7 4,5 6,7 5,2 6,8 6,7 7,1

*Väri mg/l Pt 240 110 117 120 140 185 28

*CODMn mg /l 22 5,6 21 17 20 25 7,4

*Kok.N µg/l 1040 732 680 863 1250 1200 460

*Kok-P µg/l 20 8,4 21 16 55 57 9,5

*Fe µg/l 4600 6150 430 3070 1200 1320 84

*PO4-P µg/l 6,8 3,3 - - - - -

*NH4-N µg/l 292 284 - - 138 128 11

*NNO3+N02 µg/l 266 219 - - - - -

Hehk.jään. mg/l k-a 5,2 5,2 - - - - -

Hehk.häv. mg/l k-a 4,8 3,6 - - - - -

*O2 mg/l - - - - 8,7 6,4 9,6

*O2 % % - - - - 77 60 83

*Sameus FTU - - - - 6,7 4,7 0,81

a-Chl µg/l - - - - 56 60 5,1 *)




63/82

No 730/11 17.5.2011



1 Yleistä






















PU) vedestä.









64/82



























veden pH-arvoa.








nyt.



saan hyvä.


65/82


na 1996-2010)


















Johanna Ritari

tutkija


JAKELU Vapo Oy



66/82




Bruttokuormitus



vuosikeskiarvo 1.1.-31.12.2010 16,9 93,9 23,7 0,26

talvikeskiarvo 3.12.2009-27.3.2010 13,6 33,2 22,0 0,21

kevätkeskiarvo 28.3.-11.5. 77,5 339,7 127,1 1,30

kesäkeskiarvo 12.5.-24.9. 9,9 87,6 5,9 0,14

syksykeskiarvo 25.9.-16.11. 11,7 69,7 16,8 0,11


6,0 65,0 4,7 0,05












*K-aine mg/l 10 8,8 0,86 5,2 7,5 6 1,1

*Sähkönj mS/m 12 19 5,7 10 7,1 6,4 7,2

*pH

5,7 4,5 6,7 5,2 6,8 6,7 7,1

*Väri mg/l Pt 240 110 117 120 140 185 28

*CODMn mg /l 22 5,6 21 17 20 25 7,4

*Kok.N µg/l 1040 732 680 863 1250 1200 460

*Kok-P µg/l 20 8,4 21 16 55 57 9,5

*Fe µg/l 4600 6150 430 3070 1200 1320 84

*PO4-P µg/l 6,8 3,3 - - - - -

*NH4-N µg/l 292 284 - - 138 128 11

*NNO3+N02 µg/l 266 219 - - - - -

Hehk.jään. mg/l k-a 5,2 5,2 - - - - -

Hehk.häv. mg/l k-a 4,8 3,6 - - - - -

*O2 mg/l - - - - 8,7 6,4 9,6

*O2 % % - - - - 77 60 83

*Sameus FTU - - - - 6,7 4,7 0,81

a-Chl µg/l - - - - 56 60 5,1 *)



67/82


Kuormitus- ja vesistötarkkailujen keskiarvotaulukot 2010


Bruttokuormitus



vuosikeskiarvo 1.1.-31.12.2010 16,9 93,9 23,7 0,26

talvikeskiarvo 3.12.2009-27.3.2010 13,6 33,2 22,0 0,21

kevätkeskiarvo 28.3.-11.5. 77,5 339,7 127,1 1,30

kesäkeskiarvo 12.5.-24.9. 9,9 87,6 5,9 0,14

syksykeskiarvo 25.9.-16.11. 11,7 69,7 16,8 0,11


6,0 65,0 4,7 0,05












*K-aine mg/l 10 8,8 0,86 5,2 7,5 6 1,1

*Sähkönj mS/m 12 19 5,7 10 7,1 6,4 7,2

*pH

5,7 4,5 6,7 5,2 6,8 6,7 7,1

*Väri mg/l Pt 240 110 117 120 140 185 28

*CODMn mg /l 22 5,6 21 17 20 25 7,4

*Kok.N µg/l 1040 732 680 863 1250 1200 460

*Kok-P µg/l 20 8,4 21 16 55 57 9,5

*Fe µg/l 4600 6150 430 3070 1200 1320 84

*PO4-P µg/l 6,8 3,3 - - - - -

*NH4-N µg/l 292 284 - - 138 128 11

*NNO3+N02 µg/l 266 219 - - - - -

Hehk.jään. mg/l k-a 5,2 5,2 - - - - -

Hehk.häv. mg/l k-a 4,8 3,6 - - - - -

*O2 mg/l - - - - 8,7 6,4 9,6

*O2 % % - - - - 77 60 83

*Sameus FTU - - - - 6,7 4,7 0,81

a-Chl µg/l - - - - 56 60 5,1 *)



68/82


No 731/11 17.5.2011

VAPO OY:N NOKEISSUON TURVETUOTANTOALUEEN (KYMIJOEN VALUMA-ALUE)


1 Yleistä

Nokeissuon turvetuotantoalue sijaitsee Luumäen kunnassa Kymijoen valuma-alueella (14) ja tarkem-

min Matalajärven valuma-alueella (14.194). Kymijoen valuma-alueella sijaitsevat myös Leppisuon ja

Lakiasuon turvetuotantoalueet.

Nokeissuon tuotantoalueen pinta-ala on 239 ha. Nokeissuolla on roudattomaan aikaan tehostettu va-

lumavesien käsittely, jolloin valumavedet käsitellään kemiallisesti. Nokeissuolta vedet laskevat Kuup-

paanjokeen, josta edelleen Matlahden ja Matalajärven kautta Tuohtiaisen Inkilänlahteen linnuntietä 6

km Ala-Kivijärven alapuolelle. Tarkemmat tuotantoaluetiedot ilmenevät liitteestä 1.

Matlahti ja Matalajärvi ovat matalia, reheviä ja tummavetisiä pienjärviä. Tuohtiainen on lievästi rehe-

vä ja melko kirkasvetinen järvi. Suljetussa Inkilänlahdessa vesi on keskimäärin muun Tuohtiaisen

alueen vettä huonompilaatuista. Inkilänlahden vedenlaatua heikentää Matalajärven suunnasta Suu-

risalmen kautta tuleva vesi.



Nokeissuon tuotantoalueella on ympärivuotinen kuormitustarkkailu, jolloin näytteenottoväli on touko-

lokakuussa kaksi viikkoa ja marras-huhtikuussa yksi kuukausi. Lisäksi näytteet otetaan kevättulva-

aikana kaksi kertaa viikossa sekä kesällä ylivirtaamajaksoilla kahdesti. Kuormitusnäytteet otetaan

kemialliseen käsittelyyn pumpattavasta (PUMPPU) vedestä ja kemiallisesta käsittelystä lähtevästä

(N1) vedestä. Kemiallisen käsittelyjakson ulkopuolella näyte otettaan vain lähtevästä (N1) vedestä.


Nokeissuon virtahavaintopaikat ovat seuraavat: Härkkimenoja / taustapiste (P0), Kuuppaanjoki tuotan-

toalueen alapuolella (P1), Kuuppaanjoki ennen Matalajärveä (P2) ja Suurisalmi (P3). Nokeissuon jär-

vihavaintopaikat ovat seuraavat: Matalajärvi (P4) ja Tuohtiaisen Inkilänlahti (P5).

Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikkojen sijainti ilmenee liitteestä 2. Sai-

maan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n haki ja analysoi kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet lukuun

ottamatta kesän ylivirtaamajakson kuormitusnäytteitä, jotka ottaa Vapo Oy.



Nokeissuon kuormitusarvot on laskettu näytetietojen, tuotantoalueen mittapatokaivon pinnankorkeus-

mittaritietojen sekä alku- ja loppuvuotta koskien myös Suursuon valuntatietojen perusteella.

Nokeissuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) olivat vuonna 2010 kiintoaineen osalta 0,9-

kertaiset, fosforin osalta 0,7-kertaiset ja typen osalta 0,8-kertaiset kaikkien kuormitustarkkailussa ole-

69/82


vien tuotantoalueiden vuoden 2010 keskiarvoon verrattuna. Ominaiskuormitusarvot on esitetty liittees-

sä 3.

Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjaratkaisussaan (annettu 7.7.2006, Dnro 3618/1/05) asettanut No-

keissuon turvetuotantoalueen kemiallisen käsittelyn poistoteholle seuraavat vähimmäisvaatimukset:

CODMn 75 %, fosfori 80 % ja typpi 40 %. Poistotehot lasketaan tuotantokauden keskiarvoina mahdol-

listen toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien.

Nokeissuon valumavesien kemiallinen käsittely oli Vapolta saadun tiedon mukaan vuonna 2010 toi-

minnassa 19.4.-15.11. välisenä aikana. Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella kemiallisen käsitte-

lyjakson aikana poistotehot olivat: CODMn 69 %, fosfori 76 % ja typpi 17 %. (Kemikaloinnin aloitus-

päivän 19.4. tarkkailutulosta ei ole huomioitu kemiallisen käsittelyjakson aikaisten puhdistustehojen

laskennassa, koska näytteenottohetkellä kemikalointi ei ollut vielä päällä.) Nokeissuolla oli vuonna

2010 tuotantoa 10.5.-23.8. välisenä aikana. Tuotantoaikana poistotehot olivat: CODMn 85 %, fosfori 87

% ja typpi 53 %. Koska valumavesien kemiallinen käsittely/tuotanto oli toiminnassa vain osan vuodes-

ta, jäävät käsittelyn tehot vuositasolla edellä esitettyjä käsittelyjakson tehoja alhaisemmiksi. Käsittely-

tehot täyttivät tuotantojakson aikana vähimmäisvaatimukset.

Ko. vuosikirjaratkaisun mukaisesti tuotantokaudella on vuositasolla lisäksi pyrittävä nettokuormituk-

sessa saavuttamaan seuraavat päästötekijäkohtaiset kuormitusrajat (tavoitearvot): kiintoaine 6 000

kg/v, CODMn 8 000 kg/v, fosfori 34 kg/v ja typpi 1 120 kg/v.

Nokeissuon tuotantoalueen nettovuosikuormitusarvot olivat vuonna 2010 yleisiä taustapitoisuuksia

käyttäen: kiintoaine 8 247 kg/v, CODMn 853 kg/v, fosfori 30 kg/v ja typpi 1 512 kg/v. CODMn:n taus-

tapitoisuutena käytettiin Juvainsaarensuon yläpuolisen taustapisteen P0 pitoisuutta kun muiden para-

metrien taustapitoisuudet olivat kirjallisuusarvoja. CODMn:n ja fosforin nettovuosikuormitusarvoja

lukuun ottamatta asetetut tavoitearvot jäivät saavuttamatta. Nokeissuon nettovuosikuormitusarvot oli-

vat vuonna 2010 vuonna 2002 tehdyn taustatarkkailun pitoisuuksia käyttäen: kiintoaine -5 223 kg/v,

CODMn -5 138 kg/v, fosfori 4 kg/v ja typpi 991 kg/v. Nokeissuon taustatarkkailusta saatuja taustapitoi-

suuksia käyttäen kuormitusrajojen tavoitearvot saavutettiin.



Kemiallisen käsittelyjakson aikana vuonna 2010 lähtevän veden keskimääräinen kokonaisfosforipitoi-

suus ja väriarvo sekä veden pH-arvo olivat turvetuotantoalueen vedeksi alhaisia (liite 3). Lisäksi veden

rautapitoisuus oli erittäin korkea. Kemiallisen käsittelyjakson ulkopuolella suolta lähtevän veden am-

moniumtyppipitoisuus oli keskimäärin korkea ja veden väriluku oli alhainen, mutta muilta osin vesi oli

turvetuotantoalueen vedeksi normaalia.

Tulosten perusteella turvetuotantoalueelta vuonna 2010 lähtevä vesi heikensi Kuuppaanjoen vedenlaa-

tua kohottamalla suon alapuolella (P1) keskimääräisiä rauta- ja typpipitoisuuksia sekä kohottamalla

väriarvoa ja alentamalla hieman veden pH-arvoa. Tuotantoalueen alapuolisessa Kuuppaanjoen näyte-

pisteessä P1 kiintoainepitoisuus oli kuitenkin hieman korkeampi kuin taustapisteessä P0 tai suolta

lähtevässä vedessä.

Kuuppaanjoessa ennen Matlahtea (P2) vesi oli vuonna 2010 keskimäärin lievästi hapanta, tummaa,

orgaanista ainesta sisältävää, ravinteikasta sekä rautapitoista. Rauta- ja kiintoainepitoisuudet sekä väri-

luku olivat alhaisempia ja pH-arvo oli korkeampi kuin suon alapuolisessa Kuuppaanjoen pisteessä P1.

Suurisalmessa ennen Tuohtiaista (P3) vedessä oli selvästi vähemmän rautaa, mutta hieman enemmän

orgaanista ainetta kuin Kuuppaanjoessa ennen Matlahtea (P2).

70/82



Matalajärvessä (P4) vesi oli vuonna 2010 keskimäärin lievästi sameaa, kiintoainepitoista, tummaa,

humus- ja rautapitoista (liite 3). Ravinne- ja loppukesän a-klorofyllipitoisuus olivat rehevälle vesialu-

eelle ominaisia. Talvi- ja kesäkerrostuneisuuskausien happipitoisuudet pysyivät myös alusvedessä

tyydyttävinä.

Tuohtiaisen Inkilänlahdessa (P5) vesi oli vuonna 2010 keskimäärin lievästi sameaa ja humuspitoista.

Keskimääräiset fosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet olivat lievästi rehevälle vesialueelle ominaisia. Alus-

veden happitilanne oli heikentynyt loppukesällä (lopputalven 6 ja 11 m näytteiden happipullot rik-

koontuivat). Loppukesän alusveden huono happitilanne aiheutti rautayhdisteiden vapautumista poh-

jasedimentistä sekä alusveden ravinnepitoisuuksien sekä sameus- ja väriarvojen lievää kohoamista.

4 Vedenlaadun pitkäaikaiskehitys (vuosina 2002-2010) Nokeissuon alapuolisissa Matalajärvessä

ja Tuohtiaisessa

Nokeissuon alapuolisen Matalajärven vedenlaadun vaihtelu on ollut vuosina 2002-2010 voimakasta

(liite 6). Tarkkailujakson aikana vuonna 2006 järven vedenlaatu oli keskimääräistä parempi ja vuonna

2007 vedenlaatu oli keskimääräistä heikompi, mutta vuosina 2008, 2009 ja 2010 vedenlaatu oli pa-

rempi kuin vuonna 2007. Tarkkailujakson aikana Matalajärven vedenlaadun selvää kehityssuuntaa ei

ole havaittavissa vedenlaadun vaihteluiden vuoksi. Keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus oli tarkkailu-

jakson aikana kohonnut, mutta keskimääräinen typpipitoisuus ja sameusarvo olivat laskeneet sekä

happitilanne lievästi parantunut viime vuosina.

Tuohtiaisen Inkilänlahden vedenlaadun kehitystä on tarkasteltu sekä vuosien 2002-2004 vesipatsaan

vuosikeskiarvojen että pintaveden (1 m) vuosien 1997-1998 ja 2002-2010 havaintotulosten perusteel-

la. Vuosien 1997-98 osalta tarkastelu on tehty yhden metrin syvyydestä otettujen näytteiden tutkimus-

tulosten perusteella, sillä ko. vuosina otettujen näytteiden näytesyvyydet vaihtelevat muiden syvyyksi-

en osalta, jolloin tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia.

Tuohtiaisen Inkilänlahden vesipatsaan vuoden keskimääräinen happitilanne on tarkkailujakson 2002-

2010 aikana hieman parantunut ja veden sameusarvo oli hieman laskenut (liite 6). Koko vesipatsaan

keskimääräiset kiintoaine- ja a-klorofyllipitoisuudet ovat hieman nousseet tarkkailujakson aikana.

Vuonna 2007 a-klorofyllipitoisuus oli selvästi tarkkailujakson korkein. Kuivan vuoden 2010 keski-

määräiset ainepitoisuudet ovat tarkastelujakson keskimääräisiä ainepitoisuuksia alhaisempia.

Pintaveden (syvyys 1 m) vuosien 1997-2010 tarkkailuaineiston perusteella Inkilänlahden pintaveden

kesäaikainen hapenkyllästysaste on tarkkailujaksolla alentunut. Keskimääräiset kesäajan pintaveden

ainepitoisuudet sekä veden sameus- ja väriarvot ovat nousseet. Pintaveden talviaikaisessa vedenlaa-

dussa vaihtelu on ollut voimakasta. Inkilänlahden pintaveden talviaikainen vedenlaatu on keskimäärin

parantunut tarkastelujakson aikana alentuneiden ainepitoisuuksien perusteella. Inkilänlahden kesäai-

kainen pintaveden (1 m) vedenlaatu on vuosina 1997-2010 heikentynyt alhaisemmasta hapen kylläs-

tysasteesta sekä korkeammista kiintoaine-, fosfori-, typpi- ja a-klorofyllipitoisuuksista sekä sameus-

väriarvoista johtuen.

Inkilänlahden vedenlaatu vaihtelee erityisesti pintavedessä melko voimakkaasti riippuen pitkälti Mata-

lajärvestä Suurisalmen kautta tulevan veden laadusta ja määrästä.

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Johanna Ritari, tutkija


JAKELU Vapo Oy

Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Luumäen kunta, ympäristönsuojelu

71/82



Nokeissuolle kuormitustarkkailun perusteella lasketut vuoden 2010 brutto-ominaiskuormitus-arvot (g/ha/vrk)

Bruttokuormitus



vuosikeskiarvo 1.1.-31.12.2010 19,8 128,9 25,9 0,69

talvikeskiarvo 3.12.2009-27.3.2010 13,5 49,9 28,8 0,82

kevätkeskiarvo 28.3.-11.5.

75,6 441,9 82,5 2,41

kesäkeskiarvo 12.5.-24.9.

14,2 54,2 8,5 0,17

syksykeskiarvo 25.9.-16.11.

22,8 289,9 59,1 1,61


18,7 132,4 23,4 0,55



19,8 128,9 25,9 0,69

tarkkailujakson ulkop. - - - - -

Nokeissuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2010.

N1 ei käsitt. = kemiallisen käsittelyjakson ulkopuolella suolta lähtevä vesi

N1 käsitt. = kemiallisesta käsittelystä lähtevä vesi (19.4.-15.11.)

N1 N1 P0 P1 P2 P3

Ei käsitt. Käsitt. Härkkimenoja, Kuuppaanjoki, Kuuppaanjoki, Suurisalmi,

lähtevä lähtevä taustap. suon alap. ennen Matlahtea ennen Tuohtiaista

Näytekertoja kpl 4,0 14 3 3 3 3

*K-aine mg/l 6,8 6,0 4 10 5,7 4,8

*Sähkönj mS/m 6,9 23 4,8 7,6 6,8 5,9

*pH

6,2 4,0 6,5 5,6 6,4 6,7

*Väri

mg/l

Pt 188 78 120 157 110 107

*CODMn mg /l 25 9,5 16 17 12 21

*Kok.N µg/l 1900 1000 507 730 727 763

*Kok-P µg/l 58 19 28 27 23 27

*Fe µg/l 1785 6660 737 2130 1490 837

*PO4-P µg/l 27 7,1 - - - -

*NH4-N µg/l 1028 421 - - - -

*NNO3+N02 µg/l 177 170 - - - -

Hehk.jään.

mg/l

k-a 4,1 4,1 - - - -

Hehk.häv.

mg/l

k-a 2,7 2,2 - - - -

72/82


Nokeissuon järvihavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2010

P4 P5

Matalajärvi Tuohitiainen,

Inkilänlahti

Näytekertoja kpl 2 2

*O2 mg/l 7,9 6,8

*O2 % % 68 62

*Sameus FTU 3,7 1,3

*K-aine mg/l 3,4 1,4

*Sähkönj mS/m 6,5 6,9

*pH

6,8 6,9

*Väri mg/l Pt 83 47

*CODMn mg /l 13 9,4

*Kok.N µg/l 678 532

*Kok-P µg/l 22 10

*NH4-N µg/l 61 9,3

*Fe µg/l 823 253

a-Chl µg/l 6 2,2

*Fe µg/l 940 502

a-Chl µg/l 13 5,1 *)



73/82

No 732/11 17.5.2011

VAPO OY:N LAKIASUON TURVETUOTANTOALUEEN (KYMIJOEN VALUMA-ALUE)

KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEEVETO VUODELTA 2010

1 Yleistä

Lakiasuon turvetuotantoalue (pinta-ala 62 ha) sijaitsee Kouvolan kaupungissa Valkealassa Kymijoen valu-

ma-alueella (14) ja tarkemmin Harjunjoen-Lappajärven (14.18) / Pasinjoen – Hangasjärven (14.184) valuma-

alueella. Kymijoen valuma-alueella sijaitsevat myös Leppisuon ja Nokeissuon turvetuotantoalueet.

Lakiasuon tuotantoalueen pinta-ala on 67 ha. Suolla on roudattomaan aikaan tehostettu valumavesien käsitte-

ly, jolloin valumavedet pumpataan ruokohelpikentälle (vuoden 2010 keväästä lähtien). Lakiasuolta vedet

laskevat Nahkajoen kautta Haukijokeen, Pieni-Murtoseen, Suuri-Murtoseen sekä edelleen Hangasjärveen ja

Tirvanjärveen Kivijärven - Valkealan reitille linnuntietä 16 km Ala-Kivijärven alapuolelle. Tarkemmat tuo-

tantoaluetiedot ilmenevät liitteestä 1.

Pieni- ja Suuri-Murtonen ovat tummavetisiä, sameita ja ravinteisuudeltaan ja loppukesän a-

klorofyllipitoisuuksiltaan reheviä. Talvisin molemmissa esiintyy voimakasta happivajausta.



Lakiasuon tuotantoalueella on tiheä kuormitustarkkailu, jolloin näytteenottoväli touko-lokakuussa on kaksi


teenottoa. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan ruokohelpikentälle pumpattavasta (PUMPPU) vedestä sekä

kentältä lähtevästä (L1) vedestä.


Lakiasuon virtahavaintopaikat ovat seuraavat: Nahkaoja / laskuoja (P2), Haukijoki / laskuojaliittymän ylä-

puoli (P3), Haukijoki ennen Pieni-Murtosta (P4) ja Penttilänjoki ennen Murtosta (P5). Lakiasuon järviha-

vaintopaikat ovat seuraavat: Pieni-Murtonen (M1) ja Murtonen (M2).






Lakiasuon tuotantokauden aikaiset kuormitukset on laskettu näytetietojen perusteella. Arviot tarkkailujakson

ulkopuolisesta kuormituksesta on laskettu Kaakkois-Suomen alueen ympärivuotisessa tarkkailussa olevien

tuotantoalueiden pitoisuustietojen avulla. Virtaamat ovat sekä tuotantojaksolla että sen ulkopuolella laskettu

olettamalla valumat yhtä suuriksi kuin Taipalsaaren Suursuon tuotantoalueella. Kuormitustarkkailunäytteitä

ei saatu heinä-elokuussa, koska lähtevän veden näytepiste oli tuolloin kuiva.


74/82

Lakiasuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) olivat vuonna 2010 kiintoaineen osalta 1,3-kertaiset,

typen osalta 1,1-kertaiset sekä fosforin osalta 0,8-kertaiset kaikkien kuormitustarkkailussa olevien tuotanto-

alueiden vuoden 2010 keskiarvoon verrattuna. Ominaiskuormitusarvot on esitetty liitteessä 3.

Lakiasuon valumavesien ruokohelpikenttäkäsittely oli vuonna 2010 toiminnassa 5.5.-17.11. välisenä aikana.

Tarkkailutulosten pitoisuuksien perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn aikana poistotehot olivat: kiintoaine

57 %, fosfori 28 % ja typpi 17 %. Koska valumavesien käsittely on toiminnassa vain osan vuodesta, jäävät

käsittelyn tehot vuositasolla edellä esitettyjä käsittelyjakson tehoja alhaisemmiksi.



Lakiasuolta tarkkailujaksolla 2010 lähtevä (P2) vesi oli keskimäärin turvetuotantoalueen vedeksi normaalia

(liite 3).

Suolta laskevan Nahkaojan (P2) vesi oli keskimäärin erittäin tummaa ja runsaasti orgaanista ainetta sekä

rautaa sisältävää. Vesi oli ravinnepitoisuuksien perusteella ojavedelle tyypillisesti rehevää. Haukijoen vesi

oli tarkkailujaksolla 2010 sekä Nahkaojan liittymän ylä- että alapuolella (P3 ja P4) keskimäärin erittäin

tummaa, runsaasti orgaanista ainetta ja rautaa sisältävää. Ravinnepitoisuudet olivat ojavedelle kohtuullisia.

Tulosten perusteella Lakiasuolta lähtevä vesi ei heikentänyt Haukijoen vedenlaatua vaan taustapisteellä oli

selvästi korkeampi kiintoainepitoisuus sekä korkeammat fosfori- ja rautapitoisuudet kuin alapuolisella Hau-

kijoen näytepisteellä (P4).


Pieni-Murtosessa (M1) ja Suur-Murtosessa (M2) vesi oli vuonna 2010 keskimäärin sameaa, kiintoainepitois-

ta, erittäin tummaa, runsaasti orgaanista ainetta ja rautaa sisältävää sekä ravinne- ja a-

klorofyllipitoisuudeltaan rehevää. Veden kokonaislaatu oli Pieni-Murtosessa hieman heikompi kuin Suur-

Murtosessa (liite 3).

Kerrostuneisuuskaudella molempien järvien alusveden happitilanteet olivat heikentyneitä. Happitilanne oli

huono etenkin Pieni-Murtosessa. Alusveden huono happitilanne aiheutti rautayhdisteiden vapautumista poh-

jasedimentistä sekä alusveden typpipitoisuuksien lievää kohoamista.

Penttilänjoessa (P5) ennen Suur-Murtosta vedenlaatu oli tarkkailujaksolla 2010 keskimäärin lähes samanlais-

ta kuin Suur-Murtosessa. Penttilänjoen vesi oli keskimäärin erittäin tummaa, runsaasti orgaanista ainesta ja

rautaa sisältävää sekä ravinnepitoisuudeltaan rehevää.

4 Vedenlaadun pitkäaikaiskehitys (vuosina 1999-2010) Lakiasuon alapuolisissa Pieni-Murtosessa ja

Murtosessa

Pieni-Murtosen vedenlaadun kehitystä on tarkasteltu erillisesti talvi- ja kesäaikaisten havaintojen perusteella,

sillä Pieni-Murtonen on hyvin virtaava lampi ja useina talvina näytteitä ei ole saatu otettua huonon lopputal-

visen jäätilanteen johdosta.

Pieni-Murtosen vuosien 1999-2010 talviaikainen vedenlaatu on lievästi parantunut keskimäärin alentuneesta

kiintoainepitoisuudesta sekä sameus- ja sähkönjohtavuusarvoista johtuen. Myös veden keskimääräinen tal-

viajan happitilanne on hieman parantunut. Kesäaikaisessa tarkastelussa vedenlaadussa ei ole havaittavissa

selviä kehityssuuntia (liite 6).

Murtosen vedenlaatu on vuosina 1999-2010 heikentynyt kohonneista keskimääräisistä fosfori- ja typpipitoi-

suuksista sekä väri- ja sameusarvoista johtuen. Muiden vedenlaatumuuttujien osalta kehityssuuntaa ei ole

havaittavissa. A-klorofyllipitoisuus on vaihdellut tarkkailujaksolla 12-88 µg/l välillä.


75/82


Johanna Ritari

tutkija


JAKELU Vapo Oy



76/82



Lakiasuolle kuormitustarkkailun perusteella lasketut vuoden 2010 brutto-ominaiskuormitus-arvot (g/ha/vrk)

Bruttokuormitus



vuosikeskiarvo 1.1.-31.12.2010 16,9 185,9 35,1 0,77

talvikeskiarvo 3.12.2009-27.3.2010 13,9 33,5 6,9 0,11

kevätkeskiarvo 28.3.-11.5. 77,5 952,1 186,1 3,46

kesäkeskiarvo 12.5.-24.9. 9,9 76,3 11,7 0,51

syksykeskiarvo 25.9.-16.11. 11,7 43,9 17,5 0,36



tarkkailujakson aikana 20.4.-21.6. ja 24.8.-17.11. 17,5 120,7 23,5 0,74


Lakiasuon virta- ja järvihavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2010

L1 P2 P3 P4 M1 P5 M2

kentältä laskuoja Haukijoki, Haukijoki Pieni- Penttilänjoki Suur-

lähtevä Nahkaoja taustap.

Murtonen

Murtonen


*K-aine mg/l 7,8 3,8 34 7,9 5,7 5,4 5

*Sähkönj mS/m 12 6,3 5,4 5,4 5,8 5 5,5

*pH

7 6,3 6,3 6,3 6,5 6,4 6,5

*Väri mg/l Pt 358 277 240 253 295 240 205

*CODMn mg /l 59 43 32 34 36 33 33

*Kok.N µg/l 1540 1130 860 850 1050 1190 1140

*Kok-P µg/l 51 41 74 37 52 31 39

*Fe µg/l 2330 1230 1930 1300 2430 1040 1480

*PO4-P µg/l 15 - - - - - -

*NH4-N µg/l 194 - - - 150 - 35

*NNO3+N02 µg/l 97 - - - - - -

Hehk.jään. mg/l k-a 5,1 - - - - - -

Hehk.häv. mg/l k-a 2,8 - - - - - -

*O2 mg/l - - - - 4,5 - 4,6

*O2 % % - - - - 50 - 48

*Sameus FTU - - - - 8 - 5,5

a-Chl µg/l - - - - 37 - 75 *)



77/82

No 733/11 17.5.2011

VAPO OY:N VALMISTELUVAIHEESSA OLEVAN VEHKAOJANSUON ALUEEN (NUMMEN-

JOEN VALUMA-ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODEL-

TA 2010

1 Yleistä

Vehkaojansuon alue sijaitsee Kouvolan kaupungissa Anjalankosken Mämmälän kylässä Nummenjoen valu-

ma-alueella (81.006). Alue on valmisteluvaiheessa.

Valmistelussa oleva tuotantopinta-ala on 62 ha. Vehkaojansuolla on ympärivuotinen tehostettu valumavesien

käsittely, jolloin valumavedet käsitellään pintavalutuskentällä. Kuivatusvedet johdetaan laskuojasta Vehka-

ojaan, joka laskee Läkäjärveen. Läkäjärvestä vedet virtaavat edelleen Uronjokeen ja edelleen Nummenjoen

kautta Suomenlahteen.

Vehkaoja on virtaamaltaan vähäinen, kasvillisuudeltaan rehevä oja. Läkäjärvi on kapea ja noin 400 metriä

pitkä, matala suolampi. Järven rannat muodostuvat suomättäiköstä eikä kiinteää rantaa juurikaan ole. Uron-

joki on ojamainen uoma. Nummenjoki on yläjuoksultaan ojamainen, mutta alajuoksultaan selkeämmin joki-

mainen. Em. vedet ovat tummia, sameita, kiintoainepitoisia, happamia ja ravinteikkaita. Vesistöön kohdistuu

voimakasta hajakuormitusta, minkä johdosta vedenlaatu heikkenee virtaussuunnassa alaspäin mentäessä.



Vehkaojansuolla on harva kuormitustarkkailu, jolloin kuormitusnäytteet otetaan kuusi kertaa touko-

lokakuussa sekä kaksi kertaa kesässä ylivirtaamajaksolla. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan pintavalutus-

kentälle pumpattavasta (VEO1) vedestä ja kentältä lähtevästä (VEO2) vedestä.


Vehkaojansuon virtahavaintopaikat ovat seuraavat: Vehkaoja (1) ja Uronjoki (3).





3.1 Vehkaojansuon kuormitustarkkailu

Vehkaojansuon tuotantokauden aikaiset kuormitukset on laskettu näytetietojen ja Suursuon valumien perus-



Tarkkailunäytteitä saatiin vuoden 2010 aikana vain huhtikuussa viisi kertaa, koska lähtevän veden näytepiste

oli muulloin kuiva tai jäässä.


78/82

Vehkaojansuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) olivat vuonna 2010 kiintoaineen osalta 0,3-

kertaiset, fosforin osalta 0,6-kertaiset ja typen osalta 0,5-kertaiset kaikkien kuormitustarkkailussa olevien

tuotantoalueiden vuoden 2010 keskiarvoon verrattuna. Ominaiskuormitusarvot on esitetty liitteessä 3.

Vehkaojansuon valumavesien pintavalutuskenttäkäsittely on ympärivuotisessa käytössä. Tarkkailutulosten

(huom. tuloksia oli vain ajalta 12.-28.4.) pitoisuuksien perusteella pintavalutuskenttäkäsittelyn aikana poisto-

tehot olivat: kiintoaine 49 %, fosfori 10 % ja typpi -2 %. Tulosten perusteella pintavalutuskenttä ei poistanut

typpeä.

3.2 Vehkaojansuon vesistötarkkailu

Tarkkailukauden 2010 aikana Vehkaojansuolta lähtevän veden (VEO2) keskimääräiset kiintoaine-, ja rauta-

pitoisuus olivat alhaisia. Lisäksi veden pH-arvo oli alhainen. Muilta osin vedenlaatu oli turvetuotantoalueen

vedeksi normaalia (liite 3).

Vehkaojassa (1) vesi oli tarkkailujaksolla 2010 keskimäärin lievästi hapanta, kiintoainepitoista, erittäin tum-

maa, runsaasti orgaanista ainetta ja erittäin runsaasti rautaa sisältävää. Vesi oli ravinteikasta.

Uronjoessa (3) vesi oli keskimäärin hapanta, erittäin tummaa, runsaasti orgaanista ainesta ja rautaa sisältävää

sekä ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää.


Johanna Ritari

tutkija


JAKELU Vapo Oy




79/82

LIITE Kuormitus- ja vesistötarkkailujen keskiarvotaulukko 2010

Vehkaojansuolle kuormitustarkkailun perusteella lasketut vuoden 2010 brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk)

Bruttokuormitus



vuosikeskiarvo 1.1.-31.12.2010 16,9 38,8 15,5 0,58

talvikeskiarvo 3.12.2009-27.3.2010 7,5 13,9 12,3 0,18

kevätkeskiarvo 28.3.-11.5. 77,5 177,7 75,6 2,86

kesäkeskiarvo 12.5.-24.9. 9,9 18,4 4,4 0,33

syksykeskiarvo 25.9.-16.11. 11,7 31,4 11,6 0,36



Vehkaojansuon virtahavaintopaikkojen keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2010

VEO2 1 3

suolta lähtevä Vehkaoja Uronjoki


*K-aine mg/l 3,2 8,5 5,4

*Sähkönj mS/m 3,8 - -

*pH

4,3 6,3 6,1

*Väri mg/l Pt 280 260 270

*CODMn mg /l 45 26 39

*Kok.N µg/l 1010 660 813

*Kok-P µg/l 43 34 40

*Fe µg/l 348 7470 1730

*PO4-P µg/l 15 - -

*NH4-N µg/l 232 - -

*NNO3+N02 µg/l 56 - -

Hehk.jään. mg/l k-a 2,6 - -

Hehk.häv. mg/l k-a 2 - - *)



80/82

No 734/11 17.5.2011

VAPO OY:N VALKIANJÄRVENSUON TURVETUOTANTOALUEEN (SUOMENLAHDEN RAN-

NIKKOALUEEN VALUMA-ALUE) KUORMITUSTARKKAILUN YHTEEVETO VUODELTA

2010

1 Yleistä

Valkianjärvensuon turvetuotantoalue sijaitsee Pyhtään kunnassa Suomenlahden rannikkoalueella (81) ja

tarkemmin Siltakylänjoen vesistöalueella (81.007).

Valkianjärvensuon tuotantoalueen pinta-ala on 75 ha. Valumavesien käsittelyn tasona on perustaso. Valkian-

järvensuolta vedet laskevat useampaa laskuojaa pitkin Kiviojaan ja edelleen Karjasuonviepään, Myllykylän-

puroon ja Siltakylänjoen kautta Suomenlahteen. Tarkemmat tuotantoaluetiedot ilmenevät liitteestä 1.

Kiviojassa ja Karjasuonviepässä vesi on kiintoaine- ja rautapitoista, hapanta, tummaa ja runsaasti orgaanista

ainesta sisältävää. Fosforipitoisuudet ovat kohtuullisia.

Siltakylänjoen vesi on hyvin tummaa, humus- ja rautapitoista, ravinteikasta sekä ajoittain hyvin hapanta.

Veden laatu on vaihdellut voimakkaasti vesimääristä riippuen. Veden laatu on tyypillisesti ollut huono. Ki-

viojaan, Karjasuonviepään ja Siltakylänjokeen kohdistuu huomattavassa määrin hajakuormitusta.



Valkianjärvensuon tuotantoalueella on harva kuormitustarkkailu, jolloin kuormitusnäytteet otetaan kuusi

kertaa touko-lokakuussa sekä kaksi kertaa kesässä ylivirtaamajaksoilla. Kuormitusnäytteet otetaan altaalta 2

lähtevästä (V1) vedestä.

Tarkemmat tarkkailutiedot ilmenevät liitteestä 1. Havaintopaikan sijainti ilmenee liitteestä 2. Saimaan Vesi-

ja Ympäristötutkimus Oy:n haki ja analysoi kuormitus- ja vesistötarkkailunäytteet lukuun ottamatta kesän

ylivirtaamajakson kuormitusnäytteitä, jotka ottaa Vapo Oy.



Valkianjärvensuon tuotantokauden aikaiset kuormitukset on laskettu näytetietojen ja mittapadon pinnankor-

keusmittarin tietojen perusteella. Arviot tarkkailujakson ulkopuolisesta kuormituksesta on laskettu Kaakkois-

Suomen alueen ympärivuotisessa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuustietojen sekä Suursuon va-

luntatietojen avulla.

Valkianjärvensuon brutto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/vrk) olivat vuonna 2010 kiintoaineen osalta 1,2-

kertaiset, kokonaistypen keskikertaiset ja kokonaisfosforin osalta 1,1-kertaiset kaikkien kuormitustarkkailus-

sa olevien tuotantoalueiden vuoden 2010 keskiarvoon verrattuna. Ominaiskuormitusarvot on esitetty liittees-

sä 3.


81/82


Valkianjärvensuolta altaalta 2 (V1) tarkkailujaksolla 2010 lähtevän veden keskimääräinen typpipitoisuus oli

alhainen, mutta rautapitoisuus oli korkea (liite 3). Muilta osin vesi oli turvetuotantoalueen vedeksi normaalia.


Johanna Ritari

tutkija


JAKELU Vapo Oy


Pyhtään kunta, ympäristönsuojelu

82/82



Valkianjärvensuolle kuormitustarkkailun perusteella lasketut vuoden 2010 brutto-ominaiskuormitus-arvot (g/ha/vrk)

Bruttokuormitus



vuosikeskiarvo 1.1.-31.12.2010 25,5 166,0 30,4 1,01

talvikeskiarvo 3.12.2009-27.3.2010 13,6 60,4 25,6 0,47

kevätkeskiarvo 28.3.-11.5. 97,3 514,0 137,5 3,43

kesäkeskiarvo 12.5.-24.9. 25,0 165,9 20,5 1,04

syksykeskiarvo 25.9.-16.11. 12,2 126,6 16,7 0,61



Valkianjärvensuon suolta lähtevän veden keskimääräiset vedenlaatumuuttujien arvot vuodelta 2010

V1

altaalta 2 lähtevä

Näytekertoja kpl 6

*K-aine mg/l 8,2

*Sähkönj mS/m 8,6

*pH

6,5

*Väri mg/l Pt 305

*CODMn mg /l 28

*Kok.N µg/l 920

*Kok-P µg/l 60

*Fe µg/l 5130 *)


Documents

VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA ......Torsan kokonaisvedenlaatu on vuosina 1999-2010 on hieman heikentynyt, vaikkakin muutokset vedenlaatu-muuttujien keskiarvoissa