Yleisimmin käytetyt päihteet ja hoidon kulmakivet

Markus Sundqvist

Kettutien erityispoliklinikka

Alkoholin ongelmakäyttö - käsitteitä

Alkoholin riskikäyttö (aikaisemmin: suurkulutus): Riskikäytön rajat ylittyvät, mutta merkittäviä alkoholihaittoja tai riippuvuutta ei ole vielä ilmaantunut.

Alkoholin haitallinen käyttö: Henkilöllä on selvästi tunnistettavia alkoholin käytön aiheuttamia fyysisiä tai psyykkisiä haittoja, muttei riippuvuutta.

Alkoholiriippuvuus: Oireyhtymä, jonka tyypillisiä piirteitä ovat mm. juomisen pakonomaisuus, vieroitusoireet, toleranssin kasvu ja juomisen jatkuminen haitoista huolimatta.

Katkaisuhoito

Runsaan ja pitkän jatkuneen alkoholinkäytön lopettaminen hoitotoimien tukemana.

Tavoitteet:

- Lievittää vieroitusoireita.

- Estää ja hoitaa somaattisia komplikaatioita.

- Vaikuttaa ennusteeseen.

- Motivoida potilasta pitkäjänteisempään alkoholiongelman hoitoon.

Vaikeusasteen mukaan:

- ”Avokatko” A-klinikalla, terveyskeskuksessa, työterveyshuollossa

- Päihdehuoltolaitoksessa

- Sairaalassa

Katkaisuvaiheessa tunnistettava muut

mahdolliset sairaudet

Korvikealkoholimyrkytykset

Sekamyrkytykset

Kallovamma

Epilepsia

Aivoverenkierron häiriöt

Diabetes: hypoglykemia tai ketoasidoosi

Infektiot: pneumonia, meningiitti, sepsis

Pankreatiitti

Sydäninsuffisienssi jne.

Komplisoitumaton vieroitusoireyhtymä

Yleinen sairaudentunne, päänsärky ym.

Karkeapiirteinen vapina (kädet, kieli, silmäluomet)

Pahoinvointi ja oksentelu

Autonominen hyperaktiivisuus (takykardia, kohonnut verenpaine, hikoilu)

Ahdistuneisuus, masennus, ärtyisyys

Ohimenevät/epämääräiset harha-aistimukset

Unettomuus

Komplisoitunut vieroitusoireyhtymä

Edellistä vaikeampiasteinen oireyhtymä,

jossa myös somaattisiin komplikaatioihin

viittaavia piirteitä.

Grand mal-kouristukset

Delirium tremens

Wernicken tauti

Alkoholihallusinoosi

Delirium tremens, ”juoppohulluus”

Puhkeaa yleensä 1-3 vrk juomisen

lopettamisen jälkeen.

Desorientaatio, sekavuus

Merkittävä psykomotorinen ja

autonominen hyperaktiivisuus

Psykoottiset harhat, näköharhat

Neste- ja suolatasapainon häiriöt

Kouristukset

Hoito ensisijaisesti somaattisessa

sairaalassa.

Wernicken tauti

B1-vitamiinin (tiamiinin) puutoksesta

johtuva aivo-orgaaninen oireyhtymä.

Puhkeaa, kun alkoholimetabolia loppuu ja

hiilihydraattimetabolia kiihtyy.

Neurologiset silmälöydökset

Amnestinen oireyhtymä

Desorientaatio, sekavuus

Kävelyn ja tasapainon häiriö

Hoito neurologisella osastolla.

Alkoholihallusinoosi

Harvinaisempi kuin alkoholidelirium

Aistiharhat, usein epämiellyttävät

kuuloharhat

Ei ajan ja paikan tajun hämärtymistä

Kestää viikkoja – kuukausia, jää joskus

pysyväksi.

Hoidossa keskeistä alkoholiriippuvuuden

hyvä hoito sekä psykoosilääkkeet.

Alkoholivieroitus:

Farmakologinen hoito

Tiamiinivarastojen täydennys.

Neste-suolatasapainon hoito (per os

lievissä tapauksissa).

Bentsodiatsepiinit: Vaikuttavat

sedatiivisesti ja antikonvulsiivisesti.

Neuroleptit: Sedatoivat, lievittävät

ahdistusta ja harhaisuutta.

Muut: Unilääkkeet, mahalääkkeet,

beetasalpaajat ym.

Alkoholiriippuvuuden hoito

Psykososiaaliset hoidot ovat

alkoholiriippuvuuden hoidon perusta:

Tiedon antaminen, keskustelutuki, yksilö-, perhe-

ja ryhmäterapiat, vertaistoiminta ym.

Kuitenkin noin vuoden kuluttua hoidosta 40-

70% aloittaa uudelleen hallitsemattoman

alkoholinkäytön.

Hoitotuloksia voidaan parantaa lääkityksellä.

Disulfirami, (Antabus), naltreksoni (Revia)

Disulfiraami (Antabus)

Estää alkoholin palaessa muodostuvan asetaldehydin palamista edelleen etikkahapoksi.

"Inhotushoito"

Kontrolloitu antabushoito parantaa merkittävästi pelkillä psykososiaalisilla menetelmillä saatuja hoitotuloksia.

Kontrolloimaton antabushoito on tehoton.

Ihonalainen depotkapseli on tehoton.

Yliannos voi aiheuttaa vakavia oireita.

Kannabis

Kannabistuotteet ovat peräisin

hamppukasvista, Cannabis sativa.

Niitten keskeisin psykoaktiivinen aine on

tetrahydrokannabinoli (THC).

Marihuana = kasvin kuivattuja lehtiä ja

kukkia.

Hasis = emikasvin kuivattuja kukintoja.

Kannabisöljy = väkevöityä THC:ta.

Kannabis huumeena

Suomessa yleisimmin käytetty laiton huume.

Käytetään rauhoittavan ja mielihyvää tuottavan

vaikutuksen takia.

Joka neljännellä 25-34-vuotiaalla on kokemusta

kannabiksen käytöstä.

Heistä 90 %:lla käyttö jää kokeiluasteelle, muille

kehittyy erilaisia haittoja tai kannabisriippuvuus.

Riippuvuus etupäässä psyykkistä.

Vieroitusoireet suht. lievät: ärtyisyys,

levottomuus, masennus, unihäiriöt ym.

Kannabiksesta mahdollisesti aiheutuvat

haittavaikutukset Kokematon käyttäjä:

- Äkillinen paniikki- ja ahdistustila

- Äkillinen sekavuustila, aistiharhat, harhaluulot

Krooninen käyttö:

- Heikentynyt keskittymis- ja oppimiskyky, muistihäiriöt

- Persoonallisuumuutokset

- Amotivaatio-oireyhtymä (väsymys, velttous, haluttomuus, masentuneisuus…)

- Skitsofrenian oirekuva

Somaattiset komplikaatiot: bronkiitti, COPD, syöpäriski, sikiön kasvuhäiriö (?).

Uudemmat synteettiset kannabinoidit

Spice-tuotteet

Tutkimuskemikaalit, esim. JWH-018,

”Jehova”.

Sentraaliset stimulantit:

amfetamiini ja kokaiini Amfetamiini on (buprenorfiinin ohella)

Suomen eniten käytetty pistettävä huume. Käytetään myös nenän kautta nuuskaamalla tai suun kautta (”pommina”).

Aiheuttaa herkästi riippuvuutta. Riippuvuus luonteeltaan enemmän psyykkistä kuin fyysistä.

Vieroitusoireet melko epäspesifisiä: väsymys, masennus, ahdistuneisuus, unihäiriöt ym. Saattavat kestää viikkoja.

Kokaiinin vaikutukset muistuttavat amfetamiinin. Crack = poltettava kokaiini

Amfetamiinin käytön aiheuttamat

psyykkiset komplikaatiot Delirium:

- Suurista annoksista

- Oireet: levottomuus, sekavuus, dysforia, vainoharhaisuus.

Amfetamiinipsykoosi:

- Yleensä pitkäaikaisen käytön seurauksena

- Oireet: paranoidisuus, skitsofrenian kaltainen oirekuva, mutta paranee alle kuukaudessa

Lääkehoito:

- Psykoosilääkkeet, bentsodiatsepiinit lyhytaikaisesti.

Amfetamiinimyrkytys

Yliannoksista, aineiden epäpuhtauksista ja pitoisuuksien vaihteluista

Myrkytysoireita ovat takykardia, verenpaineen nousu, hypertermia, hikoilu, laajat pupillat, motorinen levottomuus, lihasjäykyys, bruksismi, hyperrefleksia, paranoia, psykoosit.

Voi johtaa kuolemaan esim. sydämen rytmihäiröiden, hypertermian tai kallonsisäisen verenvuodon takia.

Hoito oireenmukainen, somaattisessa sairaalassa.

Amfetamiinijohdannaiset

Useat ns. design-huumeet ovat

amfetamiinin johdoksia. ATS-ryhmä =

Amphetamine-type stimulants.

Metamfetamiini vaikuttaa vielä

voimakkaammin kuin amfetamiini.

MDMA = ”ekstaasi”

MDPV = ”aakkoset”

4-MMC = mefedroni

Eivät yleensä näy huumepikatesteissä.

”Gamma”

GHB = gammahydroksibutyratti

”Klubihuume”, aikaansaa euforiaa ja

rentoutumista, voimistaa alkoholin vaikutuksia.

Usein ”kellarilaboratorioista”.

Ei näy tavallisissa huumetesteissä.

Toksinen, aiheuttaa helposti tajuttomuutta

”Tyrmäystipat” sisältävät usein gammaa

GBL = gammabutyrolaktoni, ”lakka”, on gamman

esiaste.

Hallusinogeenit

Aiheuttavat erilaisia aistivääristymiä ja

ajatushäiriöitä. Esimerkiksi:

LSD

PCP = fensyklidiini, ”angel dust”

BDF = bromodragonfly

Psilosybiini (sienimyrkky)

Hallusinogeenimyrkytyksiin ei ole

olemassa spesifistä hoitoa.

Pistohuumeiden käytöstä johtuvia

somaattisia komplikaatioita

Krooninen C-hepatiitti n. 60-80 %:lla

suonensisäisten huumeiden käyttäjillä.

HIV-positiivisuus lisääntynyt 90-luvun

lopulla, sen jälkeen pysynyt alhaisella

tasolla.

Tulehtunut neulanpistojälki voi johtaa

endokardiittiin.

Pistäminen vahingossa valtimoon =>

raajojen kärkiosien nekroosit.

Virtsan huumetesteistä Otetaan valvotusti

Tulkintaongelmia runsaasti

Väärät negatiiviset: 1) Ainetta ei ole tutkittu 2)

Virtsa laimeaa 3) Immunologisilla testeillä ei

voida todeta kaikkia aineita (esim. herkkyys

vaihtelee eri bentsodiatsepiineille)

Väärät positiiviset ristireaktioiden takia

Positiivinen pikatestitulos tai immunologisen

analysaattorin tulos on varmistettava

massaspektrometrisella menetelmällä

ristiriitaisissa tilanteissa.

Opioidit, yleistä

Opioidien huumekäyttö perustuu niitten mielihyvää lisäävään (euforisoivaan) vaikutukseen.

Opioidiriippuvuuden kehityttyä käytön tarkoitus on myös vieroitusoireiden ehkäiseminen

2000-luvun alussa heroiinin tarjonta väheni ja Subutexin väärinkäyttö alkoi levitä.

Myös lääkeopioidien (erityisesti kodeiinin ja tramadolin) väärinkäyttö on yleistynyt.

Vaikea opioidiriippuvuus on usein krooninen, elinikäinen sairaus.

Oikeuskemiallisesti todetuissa myrkytys-kuolemissa opioidilöydökset ovat tavallisia.

Opioidien vaikutuksista

Opioidit vaikuttavat spesifisten reseptorien kautta. Niistä tärkein on µ-reseptori.

µ-reseptoreita on mm. keskushermostossa ja maha-suolikanavassa.

Opioidien kliinisiä vaikutuksia:

- Euforia

- Sedaatio

- Analgesia

- Ummetus

- Hengitysdepressio (suurista annoksista)

- Silmän mustuaisen supistuminen ym.

Opioidien vieroitusoireita

Ripuli

Nenän vuotaminen

Mustuaisen laajeneminen

Kylmä-kuumatuntemukset, palelu

Unettomuus

Ärtyneisyys

Psykomotorinen kiihtyminen

Opioidivieroitushoito

Vieroitusoireiden puhkeamisen ajankohta

ja niiden kesto riippuu käytetystä aineesta.

Heroiinivieroitus kestää 7-10 vrk,

buprenorfiinivieroitus 2-4 viikkoa.

Edellyttää yleensä sekä riittävää

lääkehoitoa että tehokasta

psykososiaalista tukea.

Opioidimyrkytys

Oireet: hengityslama, bradykardia,

hypoksia, kooma, kuolema.

Potenttien opioidien, esim. heroiinin tai

metadonin yliannoksesta.

Esim. buprenorfiinin, bentsodiatsepiinien ja

alkoholin samanaikaisesta käytöstä.

Vasta-aine: naloksoni (lyhytvaikutteinen).

Opioidikorvaushoito metadonilla tai

buprenorfiinilla Tähän asti tuloksellisin hoitomuoto

kroonisesti opioidiriippuvaisille.

Korvaushoidon tavoitteita:

Auttaa potilaita sitoutumaan pitkäjänteiseen hoitosuunnitelmaan.

Vähentää laittomien päihteiden käyttöä.

Vähentää rikollisuutta.

Vähentää sosiaalista syrjäytymistä.

Ehkäistä tartuntatautien leivämistä.

Mahdollistaa psykososiaalista kuntoutusta

Lääkkeiden väärinkäyttö ja sekakäyttö

ilmiönä

Päihteiden käytössä uutena ilmiönä suuntaus

laittomista huumeista lääkkeiden käyttöön.

Ilmiö on kansainvälinen.

Syinä voivat olla esim. lääkkeiden helppo

saatavuus laillisin keinoin, internetkauppa,

lääkkeiden tasalaatuisuus (reseptilääkkeet).

Lääkkeiden sekakäyttöongelma johtaa

kroonistuessaan päihdehakuiseen

käyttäytymismalliin, työelämästä syrjäytymiseen,

vaikeuksiin ihmissuhteissa, terveyspalvelujen

suurkulutukseen.

Väärinkäyttöön soveltuvia,

”katukaupassa” suosittuja lääkkeitä Kaikki opioidit sekä opioideja sisältävät

reseptiyskänlääkkeet

Bentsodiatsepiinit, erityisesti nopeavaikutteiset, esim. alpratsolaami ja midatsolaami

Barbituraatit

ADHD-lääkkeet metyylifenidaatti ja dekstroamfetamiini

Muut (ei-PKV) lääkkeet, esim. pregabaliini (Lyrica), titsanidiini (Sirdalud) ja biperideeni (Akineton, Ipsatol).

Anaboliset steroidit ja muut dopingaineet.

Bentsodiatsepiinit:

lääketieteellinen käyttö

Rentouttavat lihaksia, ehkäisevät kouristuksia,

lievittävät ahdistusta ja edistavät unen tuloa.

Käytetään laajasti psykiatristen ja somaattisten

tilojen hoitoon ja eri sairauksiin liittyviin

ahdistusoireisiin ja unettomuuteen.

Uni- ja ahdistuneisuushäiriöihin lyhytaikaisesti

(käypä hoito).

Päihdelääketieteessä esim. alkoholivieroitus-

oireiden hoitoon lyhytaikaisesti (käypä hoito

Bentsodiatsepiinit: merkittävimmät

haittavaikutukset Sedaatio (johon kehittyy toleranssi)

Psykomotoristen ja kognitiivisten toimintojen

(esim. lähimuistin) heikkeneminen

Yliannostuksesta sekavuutta, puheen

epäselvyyttä, uneliaisuutta, ataksiaa, hengityslama.

Joskus paradoksaalista aggressiivisuutta ja

impulsiivisuutta (disinhibitio)

Lääkeriippuvuuden kehittyminen

Liikenneturvallisuuden vaarantuminen

Alkoholi ja opioidit voimistavat bentsojen

vaikutuksia.

Bentsoriippuvuuden kehittymisen

riskiä lisäävät:

Lääkityksestä riippuvat seikat:

- Lääkityksen kesto

- Suuret annokset

- Valmisteen ominaisuudet (nopea vaikutuksen

alku, lyhyt puoliintumisaika jne.)

Käyttäjästä riippuvat seikat:

- Aktiivinen tai aiempi päihderiippuvuus tai

väärinkäyttötaipumus

- Persoonallisuushäiriö, erityisesti epävakaa

tai antisosiaalinen pers.häiriö.

Bentsodiatsepiinien vieroitusoireita

Huonovointisuus, ärtyneisyys, ahdistuneisuus

Unettomuus, häiriintynyt uni-valverytmi

Agitaatio, motorinen levottomuus

Autonomisen hermoston hyperaktiivisuus: kohonnut

verenpaine ja syke, käsien vapina, hikoilu ym.

”Paniikkihäiriö”

Hyperrefleksia, lihasjännitys, lihasnykäykset

Lihas- ja nivelkivut

Ohimenevät näkö-, kosketus- ja kuuloharhat

Suurten annosten jälkeen: psykoottiset reaktiot,

delirium, vieroituskouristukset.

Lääkevieroituksen periaatteita

Avovieroitus edellyttää potilaalta yhteistyökykyä ja –

halukkuutta.

Hyvä valmennus ennen vieroitushoidon aloitusta

helpottaa prosessin läpiviemistä.

Alkuvaiheessa tavoitteena stabiloida potilaan lääkkeiden

käyttö.

Lyhytvaikutteiset valmisteet vaihdetaan

pitkävaikutteisiksi.

Lääkityksen tulee aina olla riittävän valvottua.

Tehdään kirjallinen vähennyssuunnitelma.

Hoidon kesto on yksilöllinen, riippuen potilaan

riippuvuuden vaikeusasteesta.

Laitoshoidon indikaatiot Kaoottinen monipäihderiippuvuus (jossa

riskeinä esim. yliannostusmyrkytys, itsetuhoinen

tai aggressiivinen käyttäytyminen).

Hallitsematon alkoholin käyttö osana

sekakäyttöä.

Suurannosriippuvuus lääkkeisiin eikä toleranssin

laskeminen toteudu avohoidossa.

Heikentynyt yleinen toimintakyky tai

kognitiivinen toiminta.

Sairaalahoitoa vaativa somaattinen tai

psykiatrinen sairaus, joka priorisoitava ensin.