Vapo vuosikertomus 2013–20142).pdf · Hanke käynnistyi kesällä 2013 ja ilahduttavan suuri ... kaamme, urakoitsijat ja suuri määrä suoma-laisia haluavat meidän onnistuvan

VAPO1.1.2013–30.4.2014

Toimimme vastuullisesti – työllistämme paikallisesti

Vapo on tuotteita, palveluita ja energiaa turpeesta ja puustaVapo on moderni asiantuntijaorganisaatio, joka toimittaa energia-asiakkailleen turvetta ja

puupolttoainetta sekä tuottaa myös itse lämpöä ja sähköä näistä paikallisista raaka-aineista. Vapo-konsernin tuotevalikoimaan kuuluvat lisäksi myös Vapo Timberin sahatavara sekä

muun muassa Kekkilä ja Hasselfors Garden -brändien alla markkinoitavat puutarhatuotteet ja ympäristöliiketoimintaratkaisut.

2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

4 Asiakasaktiivisuutta, kustannus-

tehokkuutta ja hyvää johtamista

6 Mielenkiintoisia faktoja

8 Nykyhetki ja tulevaisuus

10 Hyvä fiilis tehdystä työstä

12 Ajankohtaista tietoa vesistö-

vaikutuksista

14 Luvituksessa sovitetaan yhteen

ympäristön ja asiakkaiden tarpeet

Vapo OyPL 22, 40101 JyväskyläYrjönkatu 4240100 JyväskyläPuhelin: 020 790 4000Faksi: 020 790 5601Sähköposti: [email protected]

013–30.4.2014

18 Suonpohja muuttuu suoksi

kymmenissä vuosissa

19 Turvetuotantoalueiden seuraava

maankäyttö

20 Janakkalan monitoimikosteikko

21 Vapolla on kirkas visio vedestä

23 Turve puhututtaa

26 Luonnonmukainen vai kemiallinen

puhdistus

28 Vapo on merkittävä paikallinen

työllistäjä

58 TILIKAUSI LYHYESTI

60 VAPO KONSERNIN JOHTO

62 VAPO OY:N HALLITUS

63 HALLINTOPERIAATTEET

67 RISKIENHALLINTA

68 TILINPÄÄTÖS

68 TOIMINTAKERTOMUS

79 KONSERNIN TULOSLASKELMA

80 KONSERNITASE

81 KONSERNIN

RAHAVIRTALASKELMA

82 LASKELMA KONSERNIN OMAN

PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

83 TUNNUSLUVUT

84 TUNNUSLUKUJEN

LASKENTAPERIAATTEET

KATSAUKSET LIIKETOIMINTA TILINPÄÄTÖS

Kädessäsi oleva katsaus kertoo Vapo Oy:n jatketusta tilikaudesta ajalta 1.1.2013–30.4.2014. Koska numeroiden vertailu eripituisten tilikausien välillä on nyt hankalaa, olemme numeroiden sijaan keskittyneet kertomaan toiminnastamme, strategiastamme, tuotteistamme ja toimintaperiaatteistamme aikakauslehden tapaan. Juttujen punaisena lankana ovat vastuu ympäristöstä, vastuu asiakkaistamme sekä myös vastuu toimintapaikkakuntiemme työllisyydestä.

Ahti Martikainenpäätoimittaja

32 LIIKETOIMINTA-ALUEET

VAPO TURVETUOTTEET

34 Jatkuva koulutus pitää pyörät

pyörimässä

36 Kaviot tukevasti turpeessa

VAPO LÄMPÖ JA SÄHKÖ

38 Vapo uudistaa kaukolämmön

hinnoittelua

40 Pienistä puroista iso joki

VAPO PUUPOLTTOAINEET

42 Vapo uskoo puuenergiaan

44 Vapo on luotettava

yhteistyökumppani

46 Kivikkoon kohoaa energiapihejä

kerrostaloja

VAPO TIMBER OY

48 Kulmakivinä käyntiaste,

käyttösuhde ja asiakaspalvelu

50 Saha synnyttää työtä

KEKKILÄ-KONSERNI

52 Positiivista värinää kaikilla

markkinoilla

54 Kasvua tuotekehityksellä

56 Hyvä idea kompastui

EU-lainsäädäntöön

Saat

e lu

kija

lle

1Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Tapahtumia vuosilta 2013/2014 TAPAHTUMIA VUODELTA 2013

Turvetuotteet

264,2 miljoonaa euroa

Vapo Timber Oy


Muut


Yhteensä 847,4 miljoonaa euroa

Puupolttoaineet


Lämpö ja sähkö


Kekkilä-konserni


VAPON LIIKEVAIHTO 1.1.2013–30.4.2014

4012

23

50Vapo on erittäin

merkittävä

työnantaja monilla

paikkakunnilla

Investoinnit

energia-

tehokkuuteen

parantavat

kannattavuutta

Jatkuvatoimiset mittarit

takaavat luotettavan

ympäristövaikutusten

seurannan

Puolesta ja vastaan

Turve puhututtaa

2Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Vastuullinen

toiminta on vastuuta

ympäristöstä, asiakkaista

ja paikallisesta

työllistävyydestä

Toimitus-johtajan katsaus

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

3Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Pahoitteluni lukijoille siitä, että

poikkeuksellisen 16 kuukau-

den tilikauden vuoksi monet

yhtiön tunnusluvut eivät

ole täysin vertailukelpoisia

aiempiin tai tuleviin tilikausiin. Vapo muutti

tilikauden perinteisestä kalenterivuodesta

siten, että jatkossa tilikausi alkaa 1.5. ja

päättyy 30.4. Tilikauden muutos tehtiin siksi,

että konsernin tulokseen keskeisimmin vai-

kuttavat tekijät eli turvetuotantokausi ja sitä

seuraava lämmityskausi saadaan sovitettua

samalle tilikaudelle. Yhtiö siirtyy samalla

neljännesvuosiraportoinnista kolmannes-

vuosiraportointiin. Myös tälle muutokselle on

yhtä yksinkertainen peruste. Uudessa rapor-

tointiaikataulussa 1.5.–31.8. pitää sisällään

käytännössä koko turvetuotantokauden.

Vastaavasti seuraavat jaksot eli 1.9.–31.12.

ja 1.1.–30.4. jakavat lämmityskauden

sopivasti kahtia. Uskomme, että uudella

raportointiaikataululla pystymme antamaan

paremman vertailtavan kuvan yhtiön talou-

dellisesta kehityksestä jatkossa.

Tuotantokausi oli hyvä

Kesän 2013 turvetuotantokauteen lähdettiin

ennätyksellisen alhaisilta varastotasoilta.

Tuotantokausi olikin paras vuosiin. Suo-

messa tuotantotavoitteesta saatiin korjattua

runsaat 80 prosenttia eli noin 17 miljoo-

naa kuutiota. Myös Ruotsissa ja Baltiassa

tuotanto onnistui hyvin. Valitettavasti hyvää

tuotantokautta seurasi ennätyksellisen läm-

min talvi. Lämpimän sään, alhaisen sähkön-

hinnan ja ennen kaikkea vuoden 2013 alusta

nousseen turpeen energiaveron johdosta

turvetta jäi varastoon lähes puolet koko sa-

dosta. Vaikka Suomen hallitus päätti kevään

2014 kehysriihessä perua suunnitellun veron

lisäkorotuksen ensi vuoden alusta lukien, ei

tämä korjaa kehitystä. Turpeen kasvanut

verorasitus yhdessä kivihiilen alhaisen

maailmanmarkkinahinnan takia johtaa

väistämättä kivihiilen käytön kasvuun

ja turpeen kilpailutilanne jatkuu erittäin

haastavana.

Turveveron korotuksella oli toinenkin

kielteinen vaikutus. Turpeen vero ja ener-

giapuun korjuutuki ovat sidoksissa toi-

siinsa. Turpeen veronkorotus alensi puun

korjuutukea, mikä laski myös puuenergian

kilpailukykyä. Molemmat muutokset teki-

vät suurta vahinkoa kotimaisille pääpoltto-

aineille ja myös energiapuun varastotasot

ovat erittäin korkealla.

Vapon strategiana on ollut sopeuttaa

pelletin valmistuskapasiteettia vastaamaan

tervettä markkinakysyntää. Tilikauden

aikana Vapon ruotsalainen tytäryhtiö

Neova AB ja Ruotsin markkinoiden toinen

merkittävä pelletintuottaja Lantmännen

Agroenergi AB yhdistivät pellettituotan-

tonsa. Uusi yhtiö on Skandinavian johtava

toimija alalla. Vapon omistus tästä runsaan

100 miljoonan euron liikevaihdon yhtiöstä

on tasan 50 prosenttia, eikä sitä jatkos-

sa yhdistetä enää konsernin lukuihin.

Järjestelyllä haetaan synergiaetuja niin

tuotannossa, markkinoinnissa kuin logis-

tiikassakin.

Myös Suomessa pelletin kysyntä on

elpymässä, kun keskisuuret ja jopa suuret

lämmöntuottajat ovat rakentaneet tai

ilmoittaneet aikaistaa uusien pellettiä käyt-

tävien yksiköiden rakentamista. Vapolla

on tavoitteena jatkossa myydä kaikki Suo-

messa tuotettavat pelletit kotimarkkinoille

ja luopua heikosti kannattavasta vientikau-

pasta. Yhtiöllä on valmiuksia myös nostaa

tuotantoa, mikäli kotimarkkinakysyntä

jatkaa kasvuaan.

Polttoaineliiketoimintojen ohella Vapolla

on strategiana kasvattaa Lämpö ja sähkö

-liiketoiminta-alueesta toinen tukijalka yh-

tiöön. Viime vuosien aikana tämä liiketoi-

minta-alue on myynyt osakkuusyhtiöiden

osuuksia, karsinut rönsyjä ja keskittänyt

liiketoimintaansa vain Suomeen ja Ruotsiin.

Näiden toimenpiteiden johdosta sen liike-

vaihto on laskenut, mutta panostukset ener-

giatehokkuuteen ovat jo tuottaneet tulosta

ja uskomme tämän liiketoiminnan kehittyvän

jatkossa suotuisasti. Kulunut lämmityskausi

oli niin Suomessa kuin Ruotsissa poikkeuk-

sellisen lämmin, joten positiiviset muutokset

eivät näy täysimääräisesti numeroissa.

Sähkön alhainen pörssihinta ei myöskään

tukenut liiketoiminta-alueen tuloksentekoa

päättyneellä tilikaudella.

Kekkilällä ja Timberillä

omat strategiat

Vapon liiketoiminnan keskiössä ovat ener-

gialiitännäiset toimialat ja kahta näihin kuu-

lumatonta liiketoiminta-aluetta, eli Kekkilä

Oy:tä ja Vapo Timber Oy:tä, ohjataan omien

hallitusten kautta tavoitteena omistaja-arvon

kasvattaminen.

Vapo Timber Oy myi tilikauden aikana

Hankasalmen sahansa Versowood Oy:lle ja

nyt se tuottaa sahatavaraa kahdella sahalla,

jotka sijaitsevat Nurmeksessa ja Lieksas-

sa. Tilikauden loppupuolella sahatavaran

vientimarkkinat vetivät hyvin. Sen sijaan

kotimarkkinakysyntä on edelleen varsin

heikkoa. Toimiala on elpymässä, mutta

elpymisen jatkuminen edellyttää kotimaan

raaka-ainemarkkinoiden hyvää toimivuutta

ja varmuutta tuontipuun saatavuudessa.

Ammatti- ja harrastelijapuutarhureille

tuotteitaan valmistava ja markkinoiva Kekki-

lä Group osti sisäisellä kaupalla emoyhtiöltä

tarvitsemansa tuotantoalueet vuonna 2012.

Kekkilä myös laajensi tuotantovalikoimaan-

sa ostamalla samana vuonna Lassila &

Tikanojalta kompostori- ja kuivakäymälä

-liiketoiminnot. Tämä kauppa laajensi Kek-

kilän maantieteellisen fokuksen Venäjälle.

Nyt Kekkilän roolina on kehittää omaa

liiketoimintaansa tavoitteenaan kasvun

ohella kannattavuuden selkeä parantaminen

ja omistaja-arvon lisääminen lähivuosien

aikana.

Vapolla on strategiana kasvattaa Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueesta toinen tukijalka yhtiöön

”

4Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Kuka?

TOIMINTAYMPÄRISTÖTOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Biodieselhanke jäihin

Vapo on vienyt vuosien ajan eteenpäin han-

ketta, joka tähtäsi suuren biodiesel-tehtaan

rakentamiseen Kemin Ajokseen. Hanke

katsottiin niin toteuttamiskelpoiseksi, että

EU myönsi sille 88,5 miljoonaa euroa niin

sanottua NER 300 tukea, mikäli tehtaan ra-

kentaminen käynnistyy vuoden 2014 aikana.

Valitettavasti EU:n tammikuussa julkistamat

alustavat vuoteen 2030 asetetut päästö-

tavoitteet eivät sisällä erillisiä uusiutuvan

polttoaineen tavoitteita liikennepolttoaineille.

Tämä johti siihen, että epävarmuustekijät

lopputuotteen hinnan määrittelemisek-

si kasvoivat niin suuriksi, että hankkeen

kannattavuutta ei voitu perustella riittävän

vakuuttavasti kaavailluille yhteistyökump-

paneille eli jakelijoille, rahoittajille ja teknisille

partnereille, joten hanke laitettiin toistaiseksi

jäihin keväällä 2014.

Cleantechistä uutta liiketoimintaa

Vapolla on kymmenien vuosien kokemus

luonnonvesien käsittelystä ja erilaisten luon-

nonvesien puhdistamiseen liittyvien rakentei-

den suunnittelusta ja rakentamisesta. Yhtiö

on käynnistänyt hankkeen, jolla tästä perin-

teisesti Vapon omaan toimintaan liittyvästä

ammattitaidosta luodaan uutta liiketoimintaa

kasvavalle cleantech -sektorille. Hanke

käynnistyi kesällä 2013 ja ilahduttavan suuri

osuus tilauskannasta on jo nyt konsernin

ulkopuolisilta asiakkailta.

Ympäristövastuu pysyy

toiminnan keskiössä

Vapon suurin investointien kohde on ollut

viime vuosina ympäristövastuun nostaminen

aivan strategian keskiöön. Olemme eden-

neet ohjelmassamme hyvin ja esittelemme

sitä varsin ylpeinä muun muassa verkko-

sivuillamme. Olemme sitoutuneet siihen,

että kaikki tuotantosuomme ovat parhaan

vesienkäsittelytekniikan piirissä vuoden

2014 loppuun mennessä. Emme myös-

kään hae tuotantolupia luontoarvoluokiltaan

merkittäville luokkien 4 ja 5 soille ja tuoreim-

pana sitoumuksena olemme luvanneet, että

kaikkien vuoden 2016 jälkeen avattavien

tuotantosoiden rasitus alapuolisiin vesitöihin

on alhaisempi kuin aikana ennen turvetuo-

tantoa.

Jotta suuri yleisö vakuuttuisi toimenpi-

teidemme tehokkuudesta olemme lisän-

neet tarkkailutietojen avointa julkistusta

ja merkittävin investointi tällä alueella on

jatkuvatoimisten mittareiden tilaus Metso

Automationilta. Kaikkiaan mittareita tulee 30

ja ensimmäisten mittareiden tulokset ovat

kaikkien luettavissa Metso Automationin

verkkosivuilta.

Valitettavasti tehdyt ympäristöinves-

toinnit eivät ole vielä tuoneet helpotusta

suurimpaan ongelmaamme eli tuotantoalu-

eiden hitaaseen ja jatkuvasti hankaloituvaan

luvitukseen. Päinvastoin. Tätä kirjoitettaessa

ei ole vielä lopullista tietoa, minkälaisen

lainsäädännön alla turvetuotantoalueita

jatkossa Suomessa luvitetaan. Alalla on

suuri pelko, että luvitusprosessit hidastuvat

ja vaikeutuvat entisestään.

Tyydyttävä plus

Huolimatta siitä, että jatkettu tilikausi vai-

keuttaa vuosien vertailua, niin sen verran ta-

loutta voidaan avata, että olemme edenneet

monilla rintamilla hyvin. Tältä tilikaudelta

kaikki liiketoimintamme tekevät vertailukaut-

ta paremman liiketuloksen, omavaraisuus-

asteemme on parempi kuin vuosiin ja myös

velkarasitus on alentunut. Myös tärkein

seuraamamme tunnusluku eli käyttökatteen

suhde velkoihin on tervehtynyt selvästi.

Tässä yhteydessä haluan kiittää henki-

lökuntaamme, aliurakoitsijoita ja yhteistyö-

kumppaneita sekä erityisesti asiakkaitamme

siitä hyvästä työstä, jota koko ketju on

tehnyt niin ympäristövastuun alueella kuin

sen tulosten viestinnässä päättäjille.

Tomi Yli-Kyyny

Jyrki Vainionpää

Jyrki Vainionpää aloitti huhtikuun 2014 alussa Vapo Oy:n operatiivisena johtajana, johon hän siirtyi vuonna 2011 aloittamastaan talousjohtajan tehtävästä. Hän siirtyi Vapolle Nokia Oyj:n palveluksesta, jossa hän työskenteli vuodesta 2007, vastaten yhtiön Mobile Solution -yksikön strategia-kehityksestä. Vainionpää on lisäksi työskennellyt Lontoossa investointipankkiirina, strategia-tehtävissä Pohjola Groupissa ja liikkeenjohdon konsulttina McKinsey & Companylla Helsingissä ja New Yorkissa.

Tältä tilikaudelta kaikki liiketoimintamme tekevät vertailu-kautta paremman liiketuloksen

”

5Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Vapon Oy:n myynnistä ja

alueoperaatioista vastaava

johtaja haluaa tunnustaa

brutaalit faktat, mutta uskoo

onnistumiseen. Onnistumi-

nen vaatii kuitenkin selkeästi parempaa

1) asiakasaktiivisuutta, 2) kustannustehok-

kuutta, ja 3) johtamista.

Brutaalit faktat

Moni ajattelee, että Vapolla on määräävä

markkina-asema ja varaa olla ylimielinen,

tehoton ja laiska.

Ensimmäinen brutaali fakta kuitenkin

on, että olemme avoimessa kilpailutilan-

teessa lähes kaikkialla. Menestyminen tässä

kilpailussa vaatii muun muassa asiakasak-

tiivisuutta, kustannustehokkuutta, joka on

olemassaolon edellytys toimialallamme sekä

hyvää johtamista.

Toinen brutaali fakta on se, että meillä

on vielä paljon parannettavaa näillä kolmella

osa-alueilla:

ollut rationaalista toimia tuotantolähtöises-

ti, koska turpeen myynnin pullonkaula oli

tuotanto. Nykyisin pullonkaula on kysyntä

ja siksi asiakaslähtöisyys ja -aktiivisuus

ovat tärkeimmät asiat, mutta toiminnan

”origon” muuttaminen ei ole helppoa.

-

tannusjohtajia verrattuna moniin, usein

pienempiin toimijoihin, ja kerromme

joskus vaarallista tarinaa itsellemme, että

kustannuksemme saavatkin olla korkeam-

mat kuin kilpailijoilla, johtuen ympäristöin-

vestoinneista tai muusta.

-

rantaa esimiestyön laatua ja esimerkiksi

työturvallisuutta.

Meillä on monta hyvää

syytä onnistua

Olemme päättäneet tulla maailman

parhaaksi siinä, miten ketju paikallisista

biopolttoaineista energiaksi hallitaan. Ottaen

huomioon brutaalit faktat, haaste on suuri.

Olen kuitenkin luottavainen kolmesta syystä:

1 olemme onnistuneet ennenkin,

2 meillä on sitoutunut henkilöstö, jolla on

intohimoa kotimaiseen energiaan, sekä

3 urakoitsijaverkosto ja asiakkaat, jotka

haluavat meidän onnistuvan.

Olemme onnistuneet ennenkin: Ym-

päristöasioissa kulttuurinmuutos on ollut

merkittävä – nyt voimme samalla tavalla

viedä kulttuuria eteenpäin asiakasaktiivi-

suudessa, kustannustehokkuudessa ja

hyvässä johtamisessa. Toinen onnistuminen

on taseen tervehdyttäminen. Tilinpäätök-

sen tunnusluvut ovat huikeasti paremmat

kuin vuonna 2011. Tämä vaati investointien

puolittamista, liiketoimintojen myymistä sekä

kustannusten pienentämistä. Onnistuimme

siis merkittävässä tehostamishankkeessa,

kun sitä kipeästi tarvittiin.

Sitoutunut henkilöstö, jolla on intohi-

mo kotimaiseen energiaan: Jim Collinsin

klassikko ”Hyvästä parhaaksi” väittää, että

henkilöstön intohimo on yksi tärkeimmistä

asioista, joka erottaa parhaat yritykset muis-

ta. Vapon henkilöstö on erittäin sitoutunutta

ja he kokevat olevansa oikealla asialla

korvatessaan muun muassa venäläistä

kivihiiltä kotimaisilla vaihtoehdoilla. Kun

aloitin huhtikuussa operatiivisena johtajana,

pyysin henkilöstöltämme ajatuksia siitä,

mitä he voivat omassa työssään tehdä

edistääkseen valittuja prioriteettejamme eli

asiakasaktiivisuutta, kustannustehokkuutta

ja hyvää johtamista. Olen nyt lukenut yli

sadan vapolaisen vastauksen ja näistä vas-

tauksista paistaa läpi paitsi intohimo Vapoa

ja kotimaista energiaa kohtaan, myös halu

nostaa tekemisen tasoa.

Meillä on vahva tuki: vaikka Vapo joutuu

usein kritiikin kohteeksi mediassa, olen itse

kokenut, että meillä on vahva tuki: asiak-

kaamme, urakoitsijat ja suuri määrä suoma-

laisia haluavat meidän onnistuvan.

Mitä onnistuminen tarkoittaa

Työ ilman visiota on painajaista, joten hypä-

tään aikakoneeseen ja luetaan vuoden 2018

vuosikertomusta:

”Määritimme vuonna 2014, että halu-

amme olla maailman parhaita siinä, miten

paikallisista biopolttoaineista tuotetaan

energiaa. Nyt, vuonna 2018 olemme lähellä

tätä unelmaa ja matkalla ohitimme seitse-

män prosentin ROIC-tavoitteen. Tänään

jokainen alue on elinvoimainen ja vapolaisilla

on luottamus tulevaisuuteen. Moni on kysy-

nyt, mitä teimme oikein ja vastauksemme

on: ei hohdokasta transformaatio-ohjelmaa,

vaan arkista ja systemaattista parantamis-

ta. Kuuntelimme tarkasti asiakkaitamme.

Kasvatimme harkiten lämpöliiketoimintaa.

Teimme itsestämme kustannustehokkaita

ja joustavia pienillä ja suuremmilla teoilla.

Otimme urakoitsijat mukaan tähän kustan-

nustehokkuuden tavoitteluun ja turvasimme

samalla heidän toimintaedellytyksensä.

Saimme laajemman paikallisten ihmisten

tuen faktapohjaisella kommunikoinnilla,

aktiivisella osallistumisella ja vastuullisella

tekemisellä. Pelasimme liiketoiminnoissa

ja alueilla samaan maaliin ja siitä syystä

saavutimme polttoaine- ja lämpöliiketoimin-

nan väliset synergiat. Kasvatimme pelletin

myyntimäärää kate pitäen ja todistimme,

että metsäpolttoaineita voi myydä kannatta-

vasti vuodesta toiseen”

Asiakasaktiivisuutta, kustannustehokkuutta ja hyvää johtamista!JYRKI VAINIONPÄÄ

6Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Noin 23 000 suomalaista

pientaloa lämmitettiin pelletillä

Öljypolttimen vaihdon pelletti-

polttimeen on laskettu maksavan

itsensä takaisin 2–3 vuodessa.

1 000 t 500 l=

Tonni pellettejä vastaa lämpö-arvoltaan noin 500 litraa öljyä.

23 000

Vuonna 2013 Lieksan sahalta valmistui

11 651 263 kappaletta lautoja ja lankkuja.

1,2Jos tämä puutavara laitettaisiin yhtenäsieen jonoon, se yltäisi 1,2 kertaa maapallon ympäri.

Energian kokonaiskulutus 2013

Öljy 23,4 %

Puupolttoaineet

24,2 %

Ydinenergia

18,5 %

Maakaasu 8,0 %

Hiili 10,9 %

Turve 3,6 %

Vesivoima 3,4 %

Tuulivoima 0,2 %

Muut ja sähkön

nettotuonti 7,8 %

Mie

len

kii

nto

isia

fa

kto

ja

Mitä onnistumiseen vaaditaan:

1. asiakasaktiivisuutta

Visio ilman työtä on hallusinaatiota, joten palataan tähän

hetkeen ja yksinkertaisesti tehdään, mitä vaaditaan

onnistumiseen.

Asiakasaktiivisuus: puhelimen ottamista käteen

entistä useammin, kiinnostusta siitä, miten voimme

parantaa asiakkaan kannattavuutta oikealla polttoai-

neen laadulla; toisaalta pienien purojen arvostamista ja

toisaalta ratkaisujen tarjoamista, kun asiakkaat tekevät

suuria investointeja. Asiakasaktiivisuudella tuotamme

myyntikatteen, jolla maksetaan meidän ja urakoitsijoiden

palkat, osingot omistajille ja investoinnit tulevaisuuteem-

me.


2. kustannustehokkuutta

Kustannustehokkuutta voimme parantaa tuottamalla

laadukasta turvetta, hankkimalla fiksummin, minimoimal-

la öljyn polttoainekäytön omilla laitoksilla, pitämällä omat

ja urakoitsijoiden kustannukset kurissa ja huolehtimalla

koko ketjun kustannustehokkuudesta. Kustannustehok-

kuus on myös yksinkertaistamista, turhan byrokratian

kitkemistä ja keskittymistä olennaiseen. Oleellista on

löytää juurisyyt kustannusten takana, tuoda nämä esille

ihmisille, jotka voivat niihin vaikuttaa ja poistaa juurisyyt

ylimääräisten kustannusten takana.


3. hyvää johtamista

Hyvä johtaminen tarkoittaa minulle parantamista ainakin

kolmella osa-alueella:

-

rikkomusta ja lupausten lunastaminen

Hyvä johtaminen on edellytys myös asiakasaktiivi-

suudelle ja kustannustehokkuudelle. Tämä ei ole haaste

pelkästään esimiehille, koska monet vapolaiset johtavat

itsensä lisäksi muun muassa urakoitsijoita.

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Lähde: Tilastokeskus

7Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Kekkilän turpeessa kasvaa yksi taimi joka vuosi maailman jokaista ihmistä kohden.

Yksi Metson jatkuvatoiminen mitta-asema ottaa 8 760 vesinäytettä vuodessa.

8 760

Turvekuorman hinta on noin

1 600€

Yhdessä rekkalastillisessa kulkee noin

TURVETTA140m3

joka vastaa miltei neljän omakotitalon vuotuista

energiantarvetta.

Turpeen matka on noin

80 kilometriä.

Kivihiilelle kertyy keskimäärin

5 600 kilometriä matkaa kaivokselta voimalaan

51,1% Vapon tuottamasta

energiasta on

uusiutuvia polttoaineita

10 000

Turvetuotanto työllistää suoraan tai välillisesti yli 10 000 ihmistä Suomessa.

700 000m3

Vapo tuottaa noin 700 000 kuutiota kuiviketurvetta vuodessa.

Yksi hevonen tarvitsee noin yhden kuution kuukaudessa. (Hevoset tarvitsevat kuiviketta noin 9 kuukautta vuodessa)

9m3

Suomessa tuotettiin vuonna 2012 noin

250 000 tonnia pellettejä.

Ruotsissa luku oli vuonna 2012 noin

2 miljoonaa

tonnia

Ruotsin tuotanto riittäisi noin puolen miljoonan pientalon käyttöön.

Suomen energiaomavaraisuus prosentti

EU:n ainoa energiaomavarainen maa on Tanska.

Suomi tuottaa energiastaan uusiutuvalla energialla – kolmanneksi eniten EU:ssa.

34,3 %

Suomea edellä ovat ainoastaan Ruotsi (51 %) ja Latvia (35,8 %).

35 %

Toimintaympäristö– nykyhetki ja tulevaisuusSuomen energiapaletti 15 vuoden kuluttua

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Energiavisiot

Ukrainan kriisi nosti

energian ja energiaoma-

varaisuuden niin Suomen

kuin koko Euroopan kes-

keiseksi puheenaiheeksi

keväällä 2014. Suomen

Akilleen kantapää on

alhainen energiaomava-

raisuus. Energiahuollos-

tamme liki kaksi kolmas-

osaa on tuontienergian

varassa. Kysyimme Vapo

Oy:n hallintoneuvoston

kansanedustajajäseniltä

heidän omia visioitaan

siitä, millaiselta Suomen

energiamaisema voisi

näyttää vuonna 2030.

Yhteistä visioille on

alhaisemmat päästöt ja

suurempi omavaraisuus.

8Vapo 1.1.2013–30.4.2014

9Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Janne Sankelo

Puu on merkittävä raaka-aine

Vuonna 2030 Suomi on jo siir-

tynyt hyvin lähelle täyttä kier-

totaloutta. Se osa jätteistä,

mitä ei kierrätetä, käytetään

ainakin energiaksi. Energia-

tehokkuus on ratkaisevassa asemassa niin

energian hinnan kuin päästöjen pitämisessä

kurissa. Teollisuuden kokonaiskäyttö saa

kasvaa, koska Suomi tuottaa tuotteita

muullekin maailmalle.

Sähköntuotannossa saavutetaan

omavaraisuus vuoteen 2030 mennessä.

Huoltovarmuus on turvattu laajalla energia-

paletilla ja useilla hankintalähteillä. Huolto-

varmuutta palvelee vuosi vuodelta paraneva

eurooppalainen energiaverkko. Energiainf-

rastruktuuriin on investoitu ja kehittyneet

siirtoverkot säästävät energiaa.

Energiatuotannossa kaikki kivihiili ja

merkittävä osa maakaasusta sekä öljystä

on korvattu turpeella, metsähakkeella,

aurinkovoimalla ja ydinvoimalla. Ydinvoiman

rakentamista ei rajoiteta, kunhan rakenta-

minen toteutuu markkinaehtoisesti. Turpeen

käyttöä on merkittävästi lisätty ja siitä osa

käytetään biopolttoaineeksi. Puu on merkit-

tävä raaka-aine, ja siitä kehitetään kaikkea

puukaasusta, biopolttonesteisiin ja biohii-

leen, joita viedään maailmalle korvaamaan

fossiilisia polttoaineita. Vuonna 2030 Suomi

voi olla tiputtanut fossiilisen öljyn käytön

noin kolmannekseen.

Vuonna 2030 Suomella on merkittävää

energia-alan vientiä. Vienniksi lasketaan

niin energiatekniikkaratkaisut, palvelut kuin

polttoaineetkin. Cleantech -liiketoiminnan

kaksinkertaistuminen luo Suomeen yli

40 000 uutta työpaikkaa.

Jukka Kärnä

Turve on vihdoin korvannut kivihiilen

Uskon Suomen vuonna 2030

olevan aika lähellä energia-

omavaraisuutta, jonka

suuntaan pyritään. Olkiluoto

on vihdoin valmis ja myös

Hanhikivi tuottaa sähköä. Fortum on saanut

oman ydinvoimalupansa jo aikapäiviä sitten

ja myös se tuottaa sähköä. Sähkön suhteen

olemme olleet jo monta vuotta omavaraisia

ja turvallisesti tuotetusta ydinsähköstä on

tehty vientituote.

Lämmityksessä maalämpö on vallannut

jalansijaa oikein aimo tavalla. Venäjän mono-

poli on ohi maakaasun osalta liuskekaasun

ansiosta sekä sen, että puuta käytetään

hajautetussa lämmöntuotannossa suuria

määriä. Turve on vihdoin 2020-luvulla kor-

vannut kaiken kivihiilen ja turvetta käytetään

niin energian tuotantoon kuin lämmitykseen-

kin. 3–5 luokan soille ei ole tarvinnut mennä,

koska turvetta riittää 0–2 luokan soilla.

Vapon maine on korjaantunut lopullisesti

omien, osin raskaittenkin investointien ansi-

osta ja turve on salonkikelpoinen uusiutuva

luonnonvara.

Suomeen on rakennettu laaja sähkö-

autojen latausverkosto ja jokainen itseään

kunnioittava autoilija ajaa joko sähkö- tai

hybridiautolla. Venäjän öljyn osuus liikenne-

polttoaineissa on minimaalinen. Bioetanoli

on kunniassaan.

Energian käyttö on lisääntynyt huimasti

sillä cleantech sekä biotalous ovat suomalai-

sen viennin uusia kivijalkoja. Arktisen alueen

kehitys on tuonut Suomeen aivan uuden

vaihteen teknologiateollisuuden osalta

offshore ja laivanrakennukseen myös.

Antti Kaikkonen

Irti kivihiilestä, energiaa Suomesta!

Suomella on huimat ja myönteiset

mahdollisuudet energiapolitiikas-

saan vuoteen 2030 mennessä.

Oma puolueeni Keskusta pitää

erityisen tärkeänä panostaa

kotimaisiin uusiutuviin energialähteisiin. Oikeilla

poliittisilla päätöksillä, työllä ja yrittäjyydellä

meillä on mahdollisuus saavuttaa:

-

leen vuoden 1990 tasosta

yli 60 prosenttiin

60 prosenttiin, sähkön tuotannossa sataan

autojen osuuden kanssa jo puolet liikenteen

energian kulutuksesta

-

seen nykyisestä

2–3 miljardilla eurolla.

Keskusta on laatinut tavoitteiden lisäksi

konkreettisen tiekartan tavoitteiden saavutta-

miseksi.

Näihin tavoitteisiin pääseminen vaatii

poikkeuksellista yhteistyötä, energiasopimusta.

Poliittisten päättäjien, julkisen vallan ja elinkei-

noelämän pitäisi pyrkiä yhteiseen energiasopi-

mukseen, joka tuo ennustettavuutta yrityksille

ja kansalaisille. Nyt säädökset, verot ja tuet

muuttuvat koko ajan ja se vaikeuttaa yritysten

investointeja pitkällä aikavälillä. Energiataseen

kääntäminen pitää olla yhteinen ponnistus. Se

luo työtä ja tuontihiilen ja -öljyn sijasta meillä on

lisääntyvässä määrin yhä enemmän kotimaista

uusiutuvaa energiaa.

10Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Hyvä fiilis tehdystä työstä

Joni Simonen ja Elina Leskinen eivät tienneet juuri

mitään Vaposta, kun tulivat kesätöihin dokumentoimaan

kaukolämpöverkkoja. Kuuden viikon jälkeen iso urakka

oli ohi, fiilis hyvä ja kerrottavaa riittää kavereillekin.

Vapo haki kesäksi 2013

työntekijöitä, koska sillä oli

ongelma. Vapo Lämpö ja

sähkö -liiketoiminta-alueen

kaukolämmönkehitykses-

tä vastaavan Clas Blombergin mukaan

montaa projektia hidasti se, että kaukoläm-

pöverkkoja ei oltu dokumentoitu kattavasti

sähköisessä muodossa.

Piirustukset, putkikartat ja kaikki

dokumentaatio oli hajallaan ja hakeminen

manuaalisista arkistoista oli työlästä. Vapo

halusi hypätä kerralla nykyaikaan. Tavoit-

teeksi otettiin, että dokumentaatio on pian

selattavissa ja päivitettävissä vaikka iPadilla

eri työmailla.

Urakan toteuttamiseksi Blomberg otti

yhteyttä Aalto-yliopistoon ja siellä ener-

giatekniikan ammattiainekerhon puheen-

johtajaan, joka sattui olemaan kolmannen

vuosikurssin opiskelija Elina Leskinen.

Hän jakoi tietoa työpaikasta muille opiske-

lijoille, mutta ilmoitti heti itsekin hakevansa

kesätyötä.

Työpaikasta kiinnostui myös maisteri-

vaiheessa oleva saman opinahjon Joni Simonen. Hänellä oli kokemusta kaukoläm-

pöalasta jo kahdelta eri kesältä aikaisem-

mista työpaikoista, mutta Leskiselle tämä

oli ensitutustuminen alaan. Haastattelujen

jälkeen molemmat läpäisivät seulan kymme-

nien hakemusten joukosta.

Skannausta ja cadiaElina Leskisen mukaan alussa kyllä jännitti,

kun sanottiin, että kuuden viikon päästä

nettiin mallinnetun verkon pitäisi olla valmis.

”Laskua pehmensi kuitenkin se, että

pääsin alkuun päivittämään pelkän kauko-

lämpökartan nettiin. Käytännössä tämä oli

viivojen piirtämistä autocadin avulla netti-

karttoihin sekä asiakkaiden osoitetietojen

päivittämistä”, hän kertoo.

Joni Simonen tuli taloon viikko Leskisen

jälkeen. Isona tavoitteena oli saada koko

Forssan kaukolämpöverkko nettiin. Aikai-

semmin esimerkiksi piirustukset, venttiilit ja

vaikkapa kaivojen tiedot olivat monin paikoin

pelkästään paperimuodossa.

“Yksi mielenkiintoinen homma oli kaivojen

tarkastukseen käytettävän sähköisen työka-

lun tekeminen. Lopputuloksena kaikki kaivot

löytyvät Excel-muodossa verkosta.”

”Sieltä näkyy, mitä kussakin kaivossa

on tai mitä siellä pitäisi olla, koska kaivo

on tarkastettu ja koska se pitää tarkastaa

seuraavan kerran. Kaikki on katsottavissa ja

päivitettävissä netin kautta”, Simonen sanoo.

Leskisen mukaan homman edetessä säh-

köisen arkiston etu kirkastui päivä päivältä.

Kaikki paperilla olleet suunnittelukuvat ovat

nyt haettavissa ja ennen kaikkea löydettävis-

sä sähköisessä muodossa. Vanhoihin cad-

kuviin on päivitetty myöhemmin lisätyt venttiilit

ja putkien korkoasemat, joten sähköisesti

mallinnettu verkko myös vastaa todellisuutta.

Loppu hyvin, kaikki hyvinKuuden viikon rupeaman jälkeen molemmat

ovat tyytyväisiä kesään. Työpaikkaa ja projek-

tia he pitivät jopa yllättävän motivoivana.

”On vähän vaikea keksiä mitään negatii-

vista. Alussa saattoi mennä aikaa pikkuon-

gelmien ratkomiseen, kun kaikki oli uutta ja

Ehkä oppiminen sekä käytännön ja teorian yhdistäminen oli parasta työssä

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

11Vapo 1.1.2013–30.4.2014

outoa, ja opastajilla oli muutakin tehtävää.

Mutta toisaalta työ opetti paljon. Joutui

olemaan ja sai olla omatoiminen”, Simo-

nen tiivistää.

”Ehkä oppiminen sekä käytännön ja

teorian yhdistäminen oli parasta työssä.

On aivan eri asia katsoa suurta kokonai-

suutta pelkästään konttorista käsin kuin

käydä paikan päällä ja yhdistää teoria ja

käytäntö. Tämä oli erittäin opettavaista ja

toimii varmasti muuallakin”, arvioi puoles-

taan Leskinen.

Forssan kaukolämpöverkon doku-

mentointiprojekti meni Clas Blombergin

mukaan loistavasti. Kaikki kesän tavoitteet

saavutettiin – syksyn sekä talven aikana

Leskinen on jatkanut töitään myös mui-

den kaukolämpöverkkojen osalta.

Vaikka kesäharjoittelijat eivät tien-

neet juuri mitään Vaposta ennen kesää,

molemmat sanovat voivansa harkita

vakavasti Vapoa ja sen kaukolämpöpuolta

potentiaalisena uravaihtoehtona. Simo-

sen mukaan porukan henki on kova ja

hyvä: tuskin yhtäkään päivää meni ilman

makeita nauruja. ”Hyvässä hengessä”,

hän lisää.

Myös Leskiseen porukan nuorekas

meininki teki positiivisen vaikutuksen.

Palaute tehdystä työstä oli hyvää ja sitä tuli

riittävästi.

Pari neuvoa tulevat insinöörit kuitenkin

haluavat antaa. ”Turvetuotannossa kannat-

taa jatkaa panostamista vastuullisuuteen,

mutta muita energiamuotoja ei kannata

teilata. Kaikkia niitä tarvitaan. Tosin kyllä

Suomessa turvetta kannattaa aina polttaa

mieluummin kuin hiiltä”, Leskinen kuittaa.

Vapon toivottiin myös tekevän enemmän

yhteistyötä nuorten ja oppilaitosten kanssa.

Moni ei edes tiedä, millaisia uravaihtoehtoja

Vapossa on tarjolla. Tähän onkin nyt sat-

sattu, esimerkiksi Aalto-yliopiston Lämpö-

voimakerholle järjestettiin illanvietto, jossa

tulevaisuuden tekijät pääsivät tutustumaan

Vapon Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueen

ja henkilökuntaan.

Työ jatkuuKesälle 2014 Vapo palkkasi Vantaan

konttorille taas toukokuusta syksyyn kolme

harjoittelijaa, joiden tehtävät vaihtelevat

kauko lämpöverkon kartoittamisesta ympä-

ristöasioihin ja lämpökeskuksiin. ”Harjoitteli-

jat ovat motivoituneita ja innokkaita tekijöitä,

jotka omalla työllään tukevat Vapo Lämpö

ja sähkö -liiketoiminta-alueen kehitystä”,

kehitys johtaja Jari Kymäläinen kertoo.

Clas Blomberg ja Jari Kymäläinen ovat olleet

erittäin tyytyväisiä opiskelijayhteistyöhön.

Energiatekniikan opiskelijoiden Elina Leskisen

ja Joni Simosen tehtävänä oli mallintaa

kaukolämpöverkkoja verkkosivuille.

12Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Ajankohtaista tietoa vesistövaikutuksista

Vapo käynnisti maaliskuussa

2013 Metso Automationin

kanssa jatkuvatoimiset

turvetuotantoalueiden

kuormitusmittaukset, joiden

tulokset ovat kaikkien nähtävissä Metson

verkkosivuilla www.metso.com/automati-

on/ymparistodatapalvelu. Nyt mittauksia

on tehty niin pitkään, että tuloksia voidaan

arvioida.

Jatkuvatoiminen kuormitusmittaus

täydentää ympäristöluvan mukaista päästö-

tarkkailua ja auttaa asettamaan turvetuotan-

non vesistövaikutuksiin liittyvää keskustelua

oikeisiin mittasuhteisiin. Ymmärryksen lisää-

miseksi ja huolien vähentämiseksi tuotetaan

avointa, riippumatonta ja luotettavaa tietoa

turvetuotannon kuormituksesta kaikkien

nähtäville. Jatkuvatoiminen mittaus lisää tur-

vetuotannon ympäristövaikutusten läpinäky-

vyyttä ja yleistä ymmärrystä vesiensuojelun

kokonaisuudesta. Metso toteuttaa palvelun

yhteistyössä Luode Consultingin kanssa.

Luoteella on tarvittavan mittausteknologian

lisäksi laajaa osaamista ja kokemusta vaati-

vista vesialan asiantuntijatehtävistä. Metson

palveluun sisältyy myös mittaus asemien

huolto- ja kunnossapito sekä Metso DNA-

tietojärjestelmä- ja raportointipalvelut.

Jatkuvatoiminen mittaus on vapaa-

ehtoista panostusta vesistövaikutusten

seurantaan ja täydentää jo olemassa olevaa

päästötarkkailua. Lisäksi sillä voidaan

varmentaa turvetuotannon päästötarkkailu-

tulosten suuruusluokan oikeellisuus.

Tällä hetkellä 21 Vapon turvetuotanto-

alueella ja kahdella metsäojituskohteella on

veden laatua reaaliajassa mittaavia asemia,

ja vuoteen 2015 mennessä kohteiden koko-

naismäärä nousee 33 kohteeseen. kahdek-

san kohteen osalta kalibrointi on valmis,

muiden tämän vuoden asennuskohteiden

kalibroinnit valmistuvat noin kuuden kuukau-

den viiveellä aseman asennuksesta.

Jatkuvatoimisen mittauksen

edut tulevat esiin

”Kokemukset ensimmäisestä kuudesta vuo-

den käytössä olleesta mittauskohteesta ovat

olleet hyviä. Mittaustulokset vastaavat yli 90

prosentin tarkkuudella laboratoriossa tehtyjä

mittauksia, Metso Automationin Senior Ma-

nager Tiina Stenvik tiivistää tuloksia.

Laitteilla seurataan veden virtaamaa,

lämpötilaa, veden kemiallista hapenkulutus-

ta, liuennutta orgaanista hiiltä, orgaanisen

hiilen kokonaismäärää, sameutta sekä kiin-

toainetta. Tiedot laite lähettää langattomasti

asiantuntijan varmistettavaksi, ja tulokset

ovat verkossa kaikkien nähtävillä noin vuo-

rokauden sisällä mittauksesta.

Perinteiseen vesinäytteenottoon

verrattuna jatkuvatoiminen mittaus tuottaa

pitoisuus- ja kuormitustietoa jatkuvatoimi-

sesti ympäri vuoden. Uusi mittaus tehdään

tunnin välein, mikä tarkoittaa vuositasolla yli

8 700 mittausta eli yli 400-kertaista tiheyttä

keskimääräiseen manuaaliseen näytteenot-

toon verrattuna. Näin suuri datamäärä mah-

dollistaa aivan uudenlaisen lähestymistavan

tarkkailutulosten ja syy-seuraussuhteiden

analyysiin. Tietojen käsittelyssä, laskennas-

sa ja raportoinnissa hyödynnetään tehdas-

ympäristössä yleisesti käytettyä Metson

prosessitieto järjestelmää.

Vapo tilasi Metso Automationilta 30 jatkuvatoimista mittausasemaa

vesistövaikutusten seurantaan. Mittaustulokset ovat nähtävissä

Metso Oyj:n verkkosivuilta.

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

13Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Kaikkia ympäristöluvan tarkkailtavia

muuttujia ei nykytekniikalla pystytä seuraa-

maan jatkuvatoimisesti. Esimerkiksi typen

ja fosforin pitoisuudet ovat useimmissa

turvetuotantokohteissa niin alhaisia, ettei

niitä pystytä määrittämään jatkuvatoimi-

silla laitteilla. Näin ollen jatkuvatoimisesta

mittauksesta ei ole itsenäiseksi seuranta-

menetelmäksi. Se vaatii tuekseen myös

manuaaliset vesinäytteenotot, joiden avulla

anturit kalibroidaan ja tulosten luotettavuus

varmistetaan.

Ensimmäisen käyttövuoden

kokemukset lupaavia

Kerran tunnissa tapahtuvalla jatkuvatoimi-

sella mittauksella saadaan edustava kuva

kevättulvan etenemisestä. Jatkuvatoimisella

mittauksella saadaan myös kiinni lyhyet

voimakkaiden sateiden aiheuttamat kuor-

mituspiikit, joiden on aikaisemmin väitetty

moninkertaistavan tuotantoalueelta lähtevän

kuormituksen. Kevättulvan osuus oli vuonna

2013 usealla mitatulla kohteella puolet vuo-

tuisesta kuormituksesta suuren lumimäärän

ja vasta huhtikuun puolen välin jälkeen alka-

neen ja poikkeuksellisen nopeasti edenneen

sulamisen vuoksi. Keväällä 2014 varsinaista

kevättulvaa ei Etelä-Suomen kohteilla

mitattu lainkaan vaan suurimat kuormitukset

tulivat talvikuukausien aikana.

Useita kertaluokkia tiheämmästä mitta-

uksesta huolimatta kuormitusluvut kasvoivat

vuositasolla enimmillään noin 50 prosenttia

perinteiseen näytteenottoon ja kuormitus-

laskentaan verrattuna. Jatkuvatoimisesti

seurattujen kohteiden joukossa on myös

tuotantoalueita, joilla tarkempi mittaus tuotti

selvästi perinteistä menetelmää pienemmän

kuormituksen. Vuosien välisen kuormitus-

vaihtelun vuoksi on hyvä saada pitempiai-

kaisia kokemuksia useammalta vuodelta ja

erilaisilta alueilta ennen lopullisten johtopää-

tösten tekemistä.

Miten mittaustuloksia on tulkit-

tava ja mahdollista hyödyntää

Yhteenvetona voidaan todeta, että sekä

jatkuvatoiminen mittaus että käsinäytteen-

Uusi mittaus tehdään tunnin välein, mikä tarkoittaa vuositasolla

yli 8 700mittausta

ottoon perustuva mittaus antavat kuor-

mitusarviot, jotka ovat kaikilla kohteilla

samassa suuruusluokassa. Rankkasateiden

aiheuttamia perinteisen seurannan ulkopuo-

lelle jääneitä kuormituspiikkejä ei aineistossa

havaittu.

Jatkuvatoimisilta mittausasemilta

saadaan tarvittaessa hälytykset tuotannos-

ta vastaavalle henkilökunnalle välittömästi

ennalta sovitun hälytysarvon ylittävistä

mittauksista. Tämä mahdollistaa esimerkiksi

maankäsittelyä aiheuttavien huoltotoimen-

piteiden ohjauksen niin että kuormitusvai-

kutukset alapuoliseen vesistöön saadaan

minimoitua.

14Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Resurssijohtaja Päivi Pero-niuksen kontolla Vapossa

on muun muassa uusien

tuotantoalueiden luvitus

ja alueiden rakentaminen

tuotantokuntoon lupien saamisen jälkeen.

Tehtävästä tekee erityisen haasteellisen se,

että on pystyttävä ennakoimaan sekä asiak-

kaiden tarpeet että monimutkaisen luvitus-

prosessin vaiheet pitkälle tulevaisuuteen.

Luvan hakemisesta tuotannon aloittamiseen

kuluu lyhimmilläänkin vuosia.

Peroniuksen mukaan Vapossa linjattiin jo

vuonna 2012 päätös, ettei yhtiö hae ympä-

ristölupia turvetuotantoa varten luokkien 4 ja

5 soille eli kaikkein luonnontilaisimmille soille.

”Tähän lupaukseen liittyen olemme määrit-

täneet luonnontilaisuusluokat kaikille niille

suoaltaille, joilla meillä on alueita hallinnassa.

Rajatapauksissa olemme tarkistuttaneet

luokituksen Geologian tutkimuskeskuksella,

jotta voimme olla varmoja, ettei meillä ole

lupahakemuksia ja ettemme hae lupia näille

alueille”, Peronius sanoo.

Edellä mainittu luonnontilaisuusluokittelu

perustuu soiden ja turvemaiden kansalliseen

strategiaan ja sen jälkeen 30.8.2012 tehtyyn

Valtioneuvoston periaatepäätökseen soiden

ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta

käytöstä ja suojelusta. Luonnontilaisuusluo-

kittelu on siis varsin uusi.

Valtioneuvoston periaatepäätöksen

linjauksen mukaan luonnontilaisuusluokitte-

lua käytetään ensisijaisesti yleispiirteisessä

maankäytön suunnittelussa, eli lähinnä

maakuntatason kaavoituksessa. Suoaltaan

luonnontilaisuusluokka muodostetaan suo-

altaan ojitus- ja kuivatustilanteen perus-

teella. Suolla esiintyvät lajit tai luontotyypit

eivät vaikuta itse luonnontilaisuusluokan

määräytymiseen. Suoallas on puolestaan

määritelmän mukaan yksi suokokonaisuus,

mikä rajoittuu esimerkiksi mineraalimaahan

tai vesistöihin.

Lupa-alat pienentyneetPeroniuksen mukaan viime vuosina on koko-

naan uusille suoalueille haettu ympäristölupia

5–25 kappaletta vuodessa. Uusien alueiden

vuosittaiseen luvanhakemusten määrään

vaikuttavat muun muassa jo vireillä olevien

hakemusten määrä, jätettävien tarkistus-

hakemusten määrä ja tietenkin turpeen

tulevaisuuden käyttötarve.

Uusia lupia enemmän Peroniuksen osas-

toa työllistää jo olemassa olevien tuotantoalu-

eiden jatkoluvitus. ”Vanhoja tuotantoalueita

koskevia tarkistushakemuksia on jätetty viime

vuosien aikana noin 30 kappaletta vuodessa.

Mikäli jo olemassa olevan tuotantoalueen

reunassa tai välittömässä läheisyydessä meil-

lä on hallinnassa tuotantokelpoista aluetta,

pyritään tällaisia alueita kartoittamaan ja lu-

vittamaan tarkistushakemusten yhteydessä.

Tarkistushakemusten yhteydessä lisäalue-

mahdollisuuksia on ollut noin 25–30 prosent-

tia tarkistushakemussoista.

Peroniuksen mukaan viime vuosina

tyypillinen kokoaan uutta aluetta koskevan

alueen pinta-ala on noin 80 hehtaaria. Pinta-

ala on pienentynyt hieman vuosi vuodelta.

”Suomi-tasolla tyypillisen alueen määrittä-

minen on vaikeaa, mutta yleisesti ottaen

voidaan sanoa, että mitä etelämpänä ollaan,

Luvituksessa sovitetaan yhteen ympäristön ja asiakkaiden tarpeetTurvetuotantoalueen hankkimisesta tuotannon

aloittamiseen voi kestää jopa 15–20 vuotta.

Luvitusprosessi itsessään kestää 4–12 vuotta.

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

”Muutaman viime vuoden aikana lupia on saatu selvästi vähemmän kuin mitä soita poistuu tuotannosta”

15Vapo 1.1.2013–30.4.2014

sen ojitetumpia ja pienempiä luvitettavat

alueet ovat. Vastaavasti pohjoisempana,

runsassoisilla alueilla, suot ovat isompia

ja ojittamattoman alueen määrä suolla voi

olla isompi. Tosin viime vuosina on haettu

turvetuotannon ympäristölupia myös soille,

jotka on sarkaojitettu turvetuotantoa varten

jo 1980-luvulla, mutta turvetuotantoa ei var-

sinaistesti alueella ole harjoitettu”, Peronius

sanoo.

Kriteerit vaihtelevat maantieteen mukaanEnnen ympäristöluvan hakua tuotantoon

suunnitellun alueen pitää olla tuottajan

hallinnassa. ”Linjauksemme mukaisesti,

emme hae ympäristölupia turvetuotantoa

varten luokkien 4 ja 5 soille, vaikka tällaisia

soita hallinnassamme olisikin. Tämä linjaus

koskee koko Suomea”, Peronius sanoo.

Peroniuksen mukaan eteläisessä Suo-

messa suot, joille ympäristölupaa haetaan,

sijoittuvat yleensä luonnontilaisuusluokkiin

0–2. Luonnontilaisuusluokan 2 soillakin voi

ojitettujen osien lisäksi olla myös ojittamat-

tomia osia. ”Näillä soilla kuitenkin hydrologi-

nen yhteys ympäröiviin kivennäismaihin on

estynyt kauttaaltaan suoaltaan reuna-aluei-

den ojitusten vuoksi”, Peronius selventää.

”Meillä on vireillä joitakin hakemuk-

sia myös luonnontilaisuusluokan 3 soille.

Luokan 3 suot sijaitsevat yleensä Lapissa,

Pohjois-Pohjanmaalla sekä Etelä- ja Keski-

Pohjanmaalla. Nämä alueet ovat runsas-

soisia alueita ja siellä on eteläistä Suomea

enemmän vastaavan suoluokan soita, joten

näilläkin alueilla arvokkaimpien suokoko-

naisuuksien tulevaisuus ei ole uhattuna”,

Peronius sanoo.

Sata hakemusta käsittelyssäKevään 2014 tilanteen mukaan Vapolla on

lupakäsittelyssä vireillä uutta tuotantopinta-

alaa koskevia hakemuksia noin 7 300 heh-

taaria, jotka jakautuvat yhteensä noin sataan

erilliseen hakemukseen. Määrään sisältyvät

kokonaan uudet tuotantoalueet sekä tarkis-

tushakemusten yhteydessä olevat lisäaluei-

den hakemukset.

Peroniuksen mukaan on enemmän

sääntö kuin poikkeus, että lupahakemuk-

sista jätetään valitus. ”Valitukset liittyvät

yleensä suon luonnonarvoihin sekä vesistö-

päästöihin ja alapuolisen vesistön tilaan”,

Peronius sanoo.

Lupahakemuksia on käsiteltävänä

aluehallintovirastoissa sekä valituskäsitte-

lyssä Vaasan hallinto-oikeudessa (VHO) ja

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO).

Nykyisin uusia tuotantoalueita koskevista

ympäristölupapäätöksistä valitetaan enene-

vässä määrin Vaasan hallinto-oikeuteen ja

usein edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeu-

teen. Valitusten määrä on lisään tynyt Pero-

niuksen mukaan viime vuosina merkittävästi.

Tuotanto-ala pieneneePeroniuksen mukaan vastuullisella luvitus-

politiikalla pyritään taklaamaan Vapon yhtä

16Vapo 1.1.2013–30.4.2014

suurimmista haasteista, eli turvaamaan

riittävän suuret tuotantopinta-alat myös

tulevaisuudessa. Vuonna 2013 Vapo sai

lainvoimaisen ympäristöluvan yhteensä

1 244 hehtaarille. Merkittävä osa pinta-

alasta lainvoimaistui vasta VHO:n tai KHO:n

päätöksellä. Vuoden 2014 kolmen ensim-

mäisen kuukauden aikana uudelle tuotanto-

alueelle on lainvoimaistunut ympäristölupa

kuudelle eri suolle yhteensä 369 hehtaarille.

”Muutaman viime vuoden aikana lupia on

saatu selvästi vähemmän kuin mitä soita

poistuu tuotannosta”, Peronius sanoo.

Uutta tuotantoalaa tarvitaan korvaa-

maan vanhoilta tuotantoalueilta vuosittain

turpeen loppumisen vuoksi tuotannosta

poistuvaa alaa. Vuonna 2013 tuotannosta

poistui noin 3 200 hehtaaria. Vastaavasti

uutta aluetta valmistui tuotantoon noin 1 300

hehtaaria.

Pitkä ja kallis prosessiSuon saattaminen tuotantokuntoon saattaa

pisimillään kestää jopa 20 vuotta. Kaikessa

luvituksessa lähtökohtana on asiakkaiden

tulevat energiatarpeet. Ensimmäisessä

vaiheessa arvioidaan suokokonaisuuden

sisältämät turvevarat. ”Mikäli alueen sijainti

on sopiva ja suo luvituskelpoinen, prosessi

jatkuu omilla mailla tutkimus- ja suunnittelu-

vaiheeseen. Mikäli alue ei ole Vapon omis-

tamalla alueilla aloitetaan neuvottelut suon

ostamisesta tai vuokraamisesta”, Peronius

selvittää.

Seuraavassa vaiheessa alueella tehdään

tarkemmat tutkimukset ja maastomittaukset,

jotta lupahakemuksen pohjaksi saadaan

riittävän tarkat tuotanto-, vesienkäsittely- ja

suojelusuunnitelmat. Tässä vaiheessa teh-

dään myös tarvittavat luontoarvoselvitykset.

Normaalisti tämä vaihe kestää 1–2 vuotta.

Turvetuotantoalueen hankkiminen ja ottaminen käyttöön kestää

jopa 15–20 vuotta. Luvitusprosessi itsessään kestää 4–12 vuotta.

Tuotantoalueen hankkiminen, luvitus ja kuntoonpano kestää jopa 15–20 vuotta

Varannon arviointi,maan ostotai vuokraus

Tutkimuksetja suunnittelu:maastonmittaus;tuotanto- ja vesien-suojelusuunnitelma;lupahakemuksenlaatiminen

Ympäristöluvankäsittely alue-hallintovirastossa (AVI)

YVA eli ympäristövaikutusten

arviointi yli 150 ha kohteille,

(varsin harvoin on tämän

kokoluokan hankkeita)

Vaasan hallinto-oikeus

Valitukset AVI:n ympäristölupa-

päätökseen;Toteutuu nykyisin

lähes aina

Korkein oikeus

Jos lupa myönnetty,kuntoonpano alkaa

3–15 vuotta 1–2 vuotta 1–2 vuotta 1–2 vuotta 1–4 vuotta1–3 vuotta

YVA 2–3 vuottaRiittävä suo kokonaisuus

ja todettu turpeen tarve:

Luvitusprosessi alkaa

Sisältää luontoarvo-

selvitykset

Lainvoimainen

ympäristölupapäätös

Luvan valmistelu ja käsittely 4–9 v, lisäksi mahdollinen YVA-prosessi 2–3 v

Turvetuotantoon on käytetty suota noin 100 000 hehtaaria. Soita on suojeltu

noin 1 200 000 hehtaaria. Tavoitteena

on suojella noin

100 000 hehtaaria lisää soita

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

17Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Kun suunnitelmat ovat valmiit ja tarvittavat

selvitykset on tehty, lähetetään lupahakemus

aluehallintovirastoon, jossa luvan käsittely

vie keskimäärin 1–2 vuotta. Mikäli lupaha-

kemusta täytyy täydentää esimerkiksi uusilla

luontoarvoselvityksillä, venyy prosessi edel-

leen. Vastaavasti valitukset lupapäätöksestä

oikeusasteisiin venyttävät prosessia joitakin

vuosia lisää. ”Jotkut lupaprosessit ovat kes-

täneet jopa 10 vuotta”, Peronius sanoo.

Luvittaminen vaatii perusteellisia tutki-

muksia ja erityisselvityksiä, jotka maksavat.

Peroniuksen mukaan pelkästään lupahake-

mus ja siihen tarvittavat suunnitelmat ja sel-

vitykset maksavat tyypillisesti 20 000–30 000

euroa luvituskohteelta, jopa enemmänkin.

Kustannuksiin vaikuttaa paljon se, millaisia

luontoarvoselvityksiä kultakin kohteelta

tehdään.

Uusia vaatimuksiaTätä kirjoitettaessa toukokuussa 2014

eduskunnassa käsitellään uutta lakiehdo-

tusta, jolla määriteltäisiin turvetuotannon

sijoittamisesta tulevaisuudessa. Peronius ei

ole lainkaan tyytyväinen mahdollisiin uusiin

säädöksiin.

”Jos puhutaan YSL:stä, niin mielestäni

ehdotettu §13 eli niin sanottu ”turvetuo-

tannon sijoittamispykälä” ei kuulu ympä-

ristönsuojelulakiin, joka on luonteeltaan

päästölaki. Ehdotetulla pykälällä suojellaan

uhanalaisiksi arvioituja, mutta ei-suojeltuja

lajeja ja luontotyyppejä. Uhanalaisten lajien

ja luontotyyppien suojelu ollaan pykälällä sä-

lyttämässä ainoastaan turvetoimialalle. Tur-

vetuotantoa lukuun ottamatta, vastaavalla

suoalueella mikä tahansa muu maankäyttö

tai rakennustoiminta olisi mahdollista. Pykälä

on hyvin tulkinnanvarainen ja tulee varmasti

hidastamaan turvetuotannon ympäristölu-

van hakua entisestään,” Peronius pelkää.

”Pahimmillaan tämä johtaa siihen, että

enenevässä määrin tulkintaa esimerkiksi

luonnonarvon alueellisesta merkittävyydestä

haetaan KHO:n päätösten kautta. Jos py-

kälä kuitenkin jää lakiin, pitää sitä tarkentaa

ja selkeyttää siten, että Valtio neuvoston

yksimielinen lakiin liittyvä lausuma toteutuu.

Sen mukaan pykälä ei koskisi luonnontilai-

suusluokkien 0–2 soita. Kaiken kaikkiaan

mielestäni ehdotettua pykälää 13 ei tarvita

ympäristönsuojelulakiin. Tarvittava suoluon-

totyyppien suojelu voidaan tulevaisuudes-

sakin hoitaa perinteisellä kohdesuojelulla.

Se on selkeä menettely ja turvaa korvaukset

maanomistajille”, Peronius sanoo.

Vastuulliselle turvetuotannolle on oltava tilaaPeroniuksen mukaan turve on kotimai-

nen luonnonvara ja sen käyttö ja tuotanto

työllistävät Suomessa tuhansia ihmisiä. ”Niin

kauan kun maahamme tuodaan ulkomailta

fossiilisia polttoaineita energiantuotantoa

varten näen, että myös turpeen käyttö on

perusteltua ja sen täytyy olla mahdollista”,

Peronius perustelee.

Turvetuotannossa on tällä hetkellä

soita noin 60 000 hehtaaria ja jos mukaan

lasketaan tuotannosta jo poistuneet alueet,

on turvetuotantoon käytetty suota noin

100 000 hehtaaria. Soita on suojeltu noin

1 200 000 hehtaaria ja parhaillaan rakenne-

taan soidensuojelun täydennysohjelmaan,

jonka tavoitteena on suojella noin 100 000

hehtaaria lisää soita. ”Turvetuotanto ei ole

tuhoamassa kaikkia soita, suoluonnon

lopullisesta tuhoamisesta puhumattakaan”,

Peronius sanoo.

Peroniuksen mukaan turvetuotannon

vesiensuojeluun on panostettu pitkään

ja aivan erityisesti siihen on panostettu

viimeisimpien vuosien aikana. Vesistöjen

tilaa tarkasteltaessa olisi tarkasteltava aina

kokonaisuutta, ei ainoastaan yhtä toimintoa.

Polttoainekäytön lisäksi turpeella on nykyisin

suuri merkitys myös kuivikkeena maatalou-

dessa ja eläintuotannossa. Turvetta käyte-

tään noin kymmenesosa koko tuotannosta

kasvuturpeena. ”Turve on meidän eräs

arvokkaimmista luonnonvaroista, jota täytyy

olla mahdollista hyödyntää virkistyskäytön

lisäksi myös taloudelliseen toimintaan ym-

päristökysymykset huomioiden”, Peronius

sanoo.

Suon saattaminen tuotantokuntoon saattaa pisimillään kestää

jopa 20 vuotta. Kaikessa luvituksessa lähtökohtana on

asiakkaiden tulevat energiatarpeet.

18Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Suon ennallistaminen on periaatteessa

äärimmäisen yksinkertainen toimenpide.

Järjestetään alueen vesitalous siten, että

veden pinta on mahdollisimman lähellä

maanpintaa. Alue alkaa soistua väis-

tämättä uudelleen. Kehitystä voidaan

myös nopeuttaa esimerkiksi istuttamalla

paljaalle maapohjalle rahkasammalta

ja muita suokasveja. Näin tuotannosta

poistunut suo muuttuu yllättävän nope-

asti takaisin suoksi tyypillisine suokas-

veineen ja eläimineen.

Olli Reinikaisen mukaan Kihniön

Aitoneva tarjoaa oivallisen tutkimuskoh-

teen uudelleensoistumisen seurantaan.

Alueelta tuotettiin turvetta 1950- ja

-60-luvuilla niin sanotulla laahakauha-

menetelmällä. Tuossa menetelmässä

valtavaa kauhaa vedettiin vaijereilla ja

märkä turve kuljetettiin kiskoja pitkin

muualle kuivumaan. Tuotanto jätti

jälkeensä kuivempia suokannaksia ja

avolampia.

Reinikaisen mukaan näitä lampia ei

ole soistettu, vaan ne ovat soistuneet

luontaisen sukkession seurauksena.

Nyt 50–60 vuotta myöhemmin entisissä

vesialtaissa on rahkasammalta par-

haimmillaan yli 60 senttiä. Soistumista

on nopeuttanut se, että kuivemmat

välikannakset ja kasvittuneet suonreunat

Suonpohja muuttuu suoksi kymmenissä vuosissa

ovat tarjonneet suokasveille lyhyen

matkan levittäytyä paljaille pohja-

maille ja veden peittämiin altaisiin,

Reinikainen sanoo.

Suota alkaa syntyä alle 10 vuodessaVapo on tutkinut Kihniöllä uusien

tuotantomenetelmien lisäksi myös

suonpohjien erilaisia maankäyttö-

mahdollisuuksia ja soistamisen no-

peuttamista. Reinikaisen mukaan

mielenkiintoinen koealue on vuonna

2005 tuotannosta poistunut sarka,

mikä padottiin ja vesi nostetiin

muutaman kymmenen sentin sy-

vyiseksi altaaksi. Tupasvilla ja muut

sarat juurtuivat alueelle nopeasti

ja nyt yhdeksän vuotta kokeilun

aloittamisesta koko alue on sarojen

peittämä ja sarojen tyveen on alka-

nut kasvaa sammalta.

Reinikaisen mukaan meneillään

on luonnonmukainen sukkessio ja

parinkymmenen vuoden kuluttua

paikalle on kehittynyt suoalue,

jonka kasvilajisto sammalineen,

varpuineen ja saroineen vastaa

alueen luonnonsoita karpaloita ja

lakkoja unohtamatta.

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Aitoneva 2003

Aitoneva 2013

19Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Ennakkoluuloton jälkikäyttökokeilu RiihimäelläTuotannosta poistuvat turvetuotantoalueet ovat kysyt-

tyjä alueita monenlaiseen maankäyttöön. Näin on myös

Sammalistonsuon kohdalla, joka on lyhyen matkan päässä

Riihimäen kaupungista. Moni taho havitteleekin turvetuo-

tannosta poistuvia alueita käyttöönsä ja todennäköisesti

näin suuri alue jaetaan useampaan käyttötarkoitukseen.

Yksi näistä on jo toteutettu.

Tuotantoalueelle on rakennettu kuusi tekopesää

kattohaikaroille. Idea oli Riihimäen kaupunginpuutarhuri

Tero Westerlundin, jonka toiveena on, että lähivuosina

saataisiin ensimmäiset kattohaikarapesueet myös Suo-

meen. Vapo ja Kekkilä toteuttivat hankkeen yhteistyössä

pesätolpat pystyttäneen Eltel Networksin ja haikaroiden

tekopesät rakentaneen Sääksisäätiön kanssa.

Kekkilän tuotantopäällikkö Riku Viitanen uskoo, että

Sammalistonsuon jälkikäytön kohdalla kaikki tahot tulee

huomioitua ja että tämä on hyvä esimerkki jo kattohai-

karoiden osalta siitä, että kiinnitämme huomiota kaikkien

intressipiirien mielenkiinnon kohteisiin.

Virossa kattohaikarat ja niiden pesät ovat tuttu näky.

Suomessakin kattohaikaroita on nähty yksittäisistä linnuis-

ta aina isompiin parviin saakka, mutta toistaiseksi pesintä

ei ole onnistunut. Haikaroita on nähty lähiympäristössä

Janakkalan Mallinkaisissa ja Hämeenlinnassa sekä eteläi-

semmässä Suomessa. Westerlund on seurannut kattohai-

karailmoituksia Birdlifen Tiira-palstalta.

Kattohaikaran levittäytymisessä voi olla käytännön

esteitä, mutta Suomessa pesintää pidetään vain ajan

kysymyksenä. Alueena Sammalistonsuo on Etelä-Suomen

parhaita lintupaikkoja ja siten otollinen myös kattohaikaral-

le, tietää tekopesät rakentaneen Sääksisäätiön toiminnan-

johtaja Juhani Koivu.

Turvetuotantoalueiden seuraava maankäyttö

Metsäksi, pelloksi, kosteikoksi tai suoksiTurvetuotannon päätyttyä tuotantoalueet siirretään seuraavaan

maankäyttömuotoon, josta vastaa aina maanpohjan omistaja.

Omistamillaan soilla Vapo vastaa seuraavan maankäyttömuodon

toteutuksesta ja vuokramailla maanomistaja. Vapolta on nykyisen

kaltaisen turvetuotannon historian aikana poistunut turvetuotan-

nosta noin 35 000 hehtaaria maata. Tuosta pinta-alasta arvioilta

noin 15 000 hehtaaria on nyt kasvavaa metsää, vajaa 15 000 heh-

taaria on maatalouskäytössä ja loppuosa on erityyppisiä kosteik-

koja tai ennallistettu soiksi. Osa tuotannosta poistuneista alueista

on vielä tuotannon tukialueina ja odottavat siirtymistä seuraavaan

maankäyttömuotoon.

Vapolla maankäytön kehittämisen parissa työskentelevän

hankepäällikkö Olli Reinikaisen mukaan merkittävimmät tekijät

maankäyttövaihtoehtoja mietittäessä ovat alueen vesitalous,

pinnanmuodot ja maapohjan kivisyys. ”Jos alue on tuotannon

lopettamisen jälkeen märkä, niin vaihtoehdoiksi jäävät oikeastaan

erilaiset kosteikot tai alueen uudelleensoistaminen. Jos taas alue

on kuiva, niin kovin kivisillä pohjamailla vaihtoehto on muun muas-

sa metsittäminen”, Reinikainen sanoo.

Kuivat ja kivettömät tai vähäkiviset, tasaiset maat ovat Reini-

kaisen mukaan erittäin haluttuja peltomaita, eikä näiden alueiden

markkinoinnissa ole vaikeuksia. Päinvastoin. Kuivat suonpohjat

mahdollistavat myös mitä monipuolisempia muitakin maankäyttö-

muotoja. Reinikaisen mukaan eräs mielenkiintoisimmista maan-

käyttömuodoista on Leivonmäen Höystösensuolle rakennettu

kevytilmailukenttä. Mikäli suo sijaitsee sopivalla etäisyydellä taaja-

mista, eräänä vaihtoehtona kuiville maapohjille voisi olla mahdollis-

ta myös kaavoittaa rakennustontteja.

Turvetuotannosta vapautuu vuosittain noin 2 500 hehtaaria suoalueita. Limingan Hirvinevalla 15-vuotiaassa koivikossa kasvaa 30 500 hieskoivua hehtaarilla.

20Vapo 1.1.2013–30.4.2014

YhteistyöhankeKosteikon suunnitteluun ovat osallistuneet Vapon lisäksi Suomen

Riistakeskus, Janakkalan kunta, Vanajavesikeskus ja Hämeen

ELY-keskus. Linnuston kehitystä seurataan yhdessä Kanta-Hämeen

lintutieteellisen yhdistyksen kanssa, joka tekee alueelle lajiston

laskentasuunnitelman ja vastaa myös linnuston laskennasta. Vapo

vastaa kosteikon rakentamisesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista.

Kosteikon pohjalle kasvatetaan nurmikko, ennen kuin altaa-

seen lasketaan vettä. Syy nurmikon kasvatukseen on luonnollinen.

Linnut syövät osin ruohoa ja vesikasveja, mutta heinäkasveja syövät

selkärangattomat ovat monien vesilintujen herkkua ja kokemuksen

mukaan nurmikko houkuttelee alueelle lintuja.

Vapolla on Limingan Hirvinevalle rakennettu yli 100 hehtaarin

kosteikko, joka on nykyisellään valtaosin avovesialuetta. Runsaassa

10 vuodessa järveen on kehittynyt varsin runsas kalakanta, ja alue

on linnustoltaan jopa läheisiä luonnonlampia monipuolisempi. Alu-

eella tavataan yli sata eri lintulajia ja erikoisuutena mainittakoon, että

merihanhi on aloittanut pesinnän alueella. Myös Janakkalan Röyhyn-

suon odotetaan keräävän runsaan lintulajiston. Alueelle rakennetaan

myös lintutorni, josta lintuja voidaan tarkkailla niitä häiritsemättä.

Luonnon kannalta Janakkalan kosteikko on alku, jonka avulla

on mahdollista käynnistää koko alueen ennallistaminen suoksi, sen

jälkeen kun tuotanto on lopetettu.

Janakkalan Röyhynsuolla oli alun perin tuotantopinta-alaa noin 150

hehtaaria. Tuotannosta poistuneelle 14 hehtaarin alueelle peruste-

taan parhaillaan monitoimikosteikkoa. Kosteikko on samaan aikaan

tuotannosta poistuneen alueen seuraavaa maankäyttöä, paikallista

lintukuntaa elävöittävä lintukosteikko ja osa tuotannossa olevan

suon vesienkäsittelyjärjestelmää. Kosteikon kasvit haihduttavat

runsaasti vettä ja pienentävät suolta lähtevän veden määrää ja

kokonaiskuormitusta.

Kosteikon rakentaminen käynnistyi kesällä 2013, jolloin tämä 14

hehtaarin alue rajattiin reunoiltaan patopenkereillä ja alueelle tehtiin

myös viisi saareketta, jotka jäävät valmiissa kosteikossa vedenpinnan

yläpuolelle ja toimivat kasvillisuuden levityspisteinä ja ensimmäisten

lintujen pesimäpaikkoina. Tulevan kosteikon pohjalle levitettiin pel-

totuhkaa laskemaan maapohjan pH-arvoa ja lisäämään ravinteita ja

keväällä 2014 alueelle kylvettiin nurmikkoseos.

Heinäkasvien tarkoituksena on ensinnäkin sitoa maapohjaa,

toimia vesiselkärangattomien pieneläinten ravintona ja maisemoida

kosteikkoa. Kosteikosta ei lähde suoraa laskuojaa, joten kosteikko ei

lisää alapuolisen veden kuormitusta. Päinvastoin. Tarkoitus on, että

kasvittuneelle kosteikolle ohjataan sekä sulamisvesiä että tuotanto-

alueen kuivatusvesiä ja näin pienennetään tuotantoalueelta lähtevää

kokonaisvirtaamaa. Kosteikolla testataan muun muassa sitä, kuinka

paljon tuotantoalueen vesiä voidaan ohjata tähän suljettuun kiertoon.

Janakkalan monitoimikosteikko

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Maapohjan kalkitsemisella varmistetaan kosteikko-

kasvien kasvu muuten happamassa maaperässä.

21Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Teemana vesi – Vapolla on kirkas visio vedestä

Clean Waters on edennyt nopeammin kuin uskottiin. Nyt se on

jo oikeaa liiketoimintaa ja työn alla on ensimmäisten ulkopuolisten

asiakkaiden vesienkäsittelyratkaisuja.

Reilu vuosi sitten Vapossa

alettiin pohtia voisiko yhtiön

mittava vesienkäsittely-

osaaminen olla kilpailuvaltti.

Liiketoimintasuunnitelman

laatimisen jälkeen syksyllä 2013 perustettiin

Clean Waters. Se on jotain kokonaan uutta,

startup konsernin sisällä.

”Näyttää, että vesienhoidolle on todellinen

yhteiskunnallinen tilaus niin kansalaisten kuin

päättäjienkin keskuudessa”, toteaa myynnistä

ja tuotannosta vastaava Marika Ryyppö.EU:n tavoitteena on, että sen alueen jär-

vistä sata prosenttia olisi hyvässä tai erinomai-

sessa ekologisessa tilassa. Suomessa tämä

toteutuu nyt 85-prosenttisesti. Puhdas vesi on

arvossaan ja työtä sen hyväksi riittää.

Clean Waters tarjoaa kokonaispalvelua

luonnonvesien puhdistamiseen. Jokainen

kohde suunnitellaan ja toteutetaan siihen

parhaiten soveltuvalla luonnonmukaisella

vesienkäsittelyratkaisulla. Startupin missio on

olla viiden vuoden sisällä arvostetuin vesien

tilan parantaja Suomessa ja rakentaa Clean

Watersista vesialan menestystarina.

”Tutkimus ja kehitys on vahvasti mukana

Clean Watersin toiminnassa. Tavoitteenam-

me on löytää uusia ja entistä tehokkaampia

ratkaisuja luonnonvesien puhdistamiseen”,

kertoo tutkimuksesta ja kehittämisestä vas-

taava Jaakko Soikkeli.

Toteutuksen taustalla paras

mahdollinen tieto

Ympäristövastuu on jo vuosia ollut Vapon toi-

minnan ydintä, ja ympäristöinvestoinnit tärkeä

osa koko konsernin liiketoimintaa. Omaan

vesienkäsittelyrakentamiseen Vapo käyttää

vuosittain noin 10 miljoonaa euroa. Vapolla

on tällä hetkellä tuotantoalueillaan noin 600

vesienkäsittelyrakennetta toiminnassa. Vuo-

sien mittaan on kertynyt ainutlaatuista dataa,

osaamista ja kokemusta, jota nyt voidaan

hyödyntää muiden tarpeisiin.

Vesienkäsittelykohteiden suunnittelussa

hyödynnetään matemaattista mallinnusta.

”Mallintaminen on tuttua teollisuuden sulje-

tuissa prosesseissa, mutta luonnonvesien

hallinnassa se on uutta. Luonnossa vaikutta-

via tekijöitä on valtavasti. Mallinnusta tukevat

vahva ymmärrys alalta ja data lukuisista

aiemmista vastaavista projekteista”, Ryyppö

kertoo.

Kymmenen hengen Clean Waters

-startuptiimiä vetää ympäristöjohtaja Mia Suominen. Innokkaasta ja idearikkaasta

VESILIITE

VESILIITE

22Vapo 1.1.2013–30.4.2014

tiimistä löytyy hydrobiologeja, kemistejä,

limnologi, metsänhoitaja, agrologi, agrono-

mi, diplomi-insinööri ja ekonomi. Osaamista

tarjotaan muun muassa vesistökuormituk-

sen selvittämiseen sekä kullekin kohteelle

parhaiten soveltuvan laadukkaan vesien-

käsittelyratkaisun suunnittelemiseen ja

rakentamiseen. Rakentamisessa käytetään

omassa toiminnassa parhaaksi koettuja

vesienrakentamisen kumppaneita.

Aivan kuten Vapo, myös Clean Waters

tekee tiivistä yhteistyötä tutkimuslaitosten

kanssa vesiensuojelukysymysten ratkaise-

miseksi. Asiakkaiden ulottuvilla on viimeisin

tieto, jonka asiantuntijat räätälöivät sopivaksi

ratkaisuksi.

”Pidämme jatkuvasti silmät avoimina

uusille ajatuksille ja hyödynnämme T&K-

tahojen työn tuloksia. Pystymme lisäksi

hyödyntämään omia tuotantosoita uusien

ideoiden toimivuuden testaamiseen”, Soik-

keli sanoo.

Startupilla on hyvä kasvu-

alusta yrityksen sisällä

Yrittäjämäisesti Vapon sisällä toimiva Clean

Waters -tiimi on saanut vapaat kädet

toimintaansa, raikkaan ja toimivan yhteisen

tilan, sekä selkeän oman brändin. Vahvan

emokonsernin tuoma uskottavuus ja hyvät

resurssit ovat auttaneet uuden liiketoimin-

nan lentoon nopeasti.

”Olemme voineet keskittyä tekemiseen,

kun alkurahoituksen saaminen ei ole vaati-

nut ponnisteluja. Suurissa ja keskisuurissa

yrityksissä on valtava mahdollisuus toteuttaa

startupeja, eli luoda yrittäjämäistä toimintaa

yrityksen sisällä. Corporate Entrepreneur-

ship -malli tarjoaa yritykselle uudistumisen ja

kasvun mahdollisuuksia”, Ryyppö sanoo.

”Vapon johto on nähnyt vesiliiketoimin-

nassa suuren potentiaalin ja tunnistanut

osaamisen, joka vastaa tarpeeseen. Yrityk-

sen sisäisen startupin onnistuminen vaatii

johdon täyden tuen”, Soikkeli toteaa.

Kokemukset Vapon ensimmäisestä

startupista ovat positiiviset. Tiimi toimii

tiiviisti ja tiedonkulku on sujuvaa. Ihmisten

osaaminen ja heidän sitoutumisensa uuden

liiketoiminnan luomiseen on Clean Watersin

onnistumisen tärkeä edellytys. ”Seuraavaa

ideaa voidaan Vapossa lähteä viemään

eteenpäin Clean Watersin kokemusten

pohjalta. Tämän kokoisessa konsernissa

on aina uusia ideoita alullaan”, Ryyppö ja

Soikkeli sanovat.

Projektijohtaja Marika Ryypön ja ympäristöjohtaja Mia Suomisen tavoitteena on

luoda luonnonvesien puhdistamisesta uutta liiketoimintaa Vapolle.

Clean Waters palvelukonsepti:

Turve puhututtaa

23Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Kotimaisessa turpeessa on paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksiaKansanedustaja Pia Kauman (kok) mielestä eduskunnan olisi ryhdyttävä pikaisesti toimiin turpeen hyödyntämiseksi. Turvetuotannon rooli kotimai-sessa energiantuotannossa voisi olla merkittävä, ja se elvyttäisi samalla Suomen taloutta ja loisi uusia työpaikkoja.

Lue lisää: http://www.ilkka.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/kotimaisessa-turpeessa-on-

paljon-hyodyntamattomia-mahdollisuuksia-1.1564472

Turpeen puolestaKansanedustaja Markku Eestilän (kok) mukaan Suomen tulisi hyödyntää turvet-ta, sillä se toisi talouskasvua ja parantai-si työllisyyttä. Eestilä painottaa ajatusta: ”Ajattele globaalisti, toimi paikallisesti”.

Lähde: Savon Sanomat 5.2.2013

Jokke Reimers, Merva Mikkola, Marko Knuutila ja Maisa Siirala: Turpeenpoltto ei ole vaihtoehtoELVI ry:n edustajien mielestä kotimainen turve ei ole hyvä vaihtoehto kivihiilen käytölle sen haitallisten ympäristövaikutusten takia. Turvetta ei myöskään voida luokitella uusiutuvaksi polttoaineeksi. Suomessa pitäisi investoida kotimaisiin uusiutuviin energiamuotoihin sekä ener-giateknologiaan.

Lue lisää: http://www.espoonvihreat.fi/jokke-reimers-merva-mikkola-marko-knuutila-ja-

maisa-siirala-turpeenpoltto-ei-ole-vaihtoehto/

Turpeesta ei saa uusiutuvaaKansanedustaja Osmo Soininvaara kritisoi blogissaan turpeen energiakäy-tön puolestapuhujia. Hänen mielestään turve ei ole kestävä investoinnin kohde. Turpeesta voisi saada lyhytnäköisesti po-liittisin päätöksin kestävää raaka-ainetta, mutta ekologisesti tällä on lyhyet jäljet.

Lue lisää: http://www.soininvaara.fi/2013/04/26/8848/

Siinä missä turpeenkäyttö vahvistaisi Suomen energia-

omavaraisuutta ja loisi uusia työpaikkoja, siihen kriittisesti

suhtautuvat puhuvat tuotannon ympäristövaikutuksista ja

turpeen hyvin hitaasta uusiutumisesta.

10 000Turvetuotanto työllistää suoraan tai välillisesti yli 10 000 ihmistä Suomessa.

24Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Energiapolitiikassa jos missä kaivataan pit-

käjänteisyyttä. Sekään ei aina riitä, jos ei ole

perehdytty syvällisesti energiamarkkinoiden

pykäläviidakkoon. Energiapolitiikassa on

käynyt kuten vanhassa sananlaskussa; kar-

hu tuli vastaan, kun sutta lähdettiin pakoon.

Hallituksen tavoitteena on ollut ajaa tur-

peen käyttö hallitusti alas. Erityisesti vihreille

turve on ollut iso paha susi, josta on päästä-

vä eroon. Kolmannes turvetuotannosta piti

olla pois vuonna 2030.

Nyt näyttää siltä, että tavoite on jo to-

teutunut. Turpeen verotuksen kiristäminen ja

uusien turvetuotantolupien hidas saanti ovat

vähentäneet tuotantoa, kun osa urakoitsi-

joista on pannut pillit pussiin.

Tilanne on johtanut siihen, että iso paha

susi on vaihtunut karhuksi. Kivihiilen käyttö

sähkön ja lämmön tuotannossa kasvoi Suo-

messa viime vuonna reilun kolmanneksen,

kun kotimaisten polttoaineiden kilpailuky-

kyä heikennettiin. Osa biovoimalaitoksista

on luopunut tyystin hakkeen ja turpeen

käytöstä ja siirtynyt polttamaan yksinomaan

kivihiiltä.

Suomalainen puu ja turve on korvau-

tunut Uralin takaa kaivettavalla kivihiilellä,

mistä aiheutuvat puolen miljardin euron

valuuttamenot. Kivihiiltä rahdataan jo sisä-

maan kaupunkeihin.

Turpeen verotuksen kiristäminen ei yksin

selitä kivihiilen vyöryä Suomeen. Kivihiilen

käyttö on lisääntynyt huolestuttavasti koko

Euroopassa. Tämä johtuu eri maiden omista

energiaratkaisuista sekä heikosta suhdan-

netilanteesta, mikä on alentanut päästö-

oikeuksien hintaa. Tilanteeseen vaikuttaa

myös Yhdysvaltojen liuskekaasuvallanku-

mous, joka on myös alentanut olennaisesti

kivihiilen hintaa.

Hallitus perui kehysriihessään ensi vuo-

den alkuun suunnitellun turpeen verotuksen

Jarrua mustalle hiilivyörylleESS PÄÄKIRJOITUS 18.4.2014

kiristämisen. Bioenergia ry:n toimitusjohtaja

Jyrki Peisan mukaan peruutuspäätös ei

juurikaan helpottanut turpeen ja hakkeen ti-

lannetta. Hän vaatii hakkeen tuen ja turpeen

veron palauttamista vuoden 2012 tasolle,

mikä tuntuu tässä tilanteessa järkevältä

ratkaisulta.

Silloin lämmöntuotannossa käytettävän

turpeen vero oli 1,9 euroa megawattitun-

nilta. Viime vuoden alussa vero kiristyi 4,9

euroon.

Ongelmana on, että voimassaolevan lain

mukaan hakkeen tukea on vähennettävä,

jos turpeen veroa nostetaan ja päinvastoin.

Tätä kytköstä turveveron ja haketuen väliltä

on liki mahdotonta purkaa, koska se on

johdettu EU:n direktiiveistä.

Hallitus on perääntynyt kahdessa

suuressa uudistushankkeessa, joten se voisi

tehdä takinkäännöksen myös turpeen vero-

tuksen kohdalla. Hallitusohjelmaa kirjoitet-

taessa kukaan ei osannut ennustaa, miten

liuskekaasumarkkinat kasvavat ja kivihiilen

maailmanmarkkinahinta laskee.

Toisaalta mitään takinkäännöstä ei

tarvitse tehdä. Hallitus voi nojata vuonna

2010 päätettyyn suureen energiapakettiin.

Siinä korostetaan, että turpeen kilpailukyky

kivihiileen verrattuna turvataan.

Naaraksensuon turvelupa huolestuttaa alueen asukkaita (Juvan Lehti 8.8.2013)

Korkeimman hallinto-oikeuden Vapolle myöntämä lupa turpeennostoon Naaraksensuolla herättää huolta. Pitkän oikeusprosessin päätteeksi annettua lupaa vastustavat niin alueen asukkaat kuin Juvan kuntakin.

Huolena on alueen puhtaus. Asukkaiden ja kunnan näkemyksen mukaan Naaraksensuon 12 hehtaarin alue on liian pieni hyödynnettäväksi turpeennostoon. Vapo katsoo uutta tuotantoalaa laajempana kokonaisuutena.

VESILIITE

25Vapo 1.1.2013–30.4.2014

”Dialogi toimii, mutta vielä voi parantaa”(VapoViesti 13.3.2014)

Ympäristöministeri Ville Niinistö esitti

Vapon Suunta 11-12-13 -seminaarissa

arvionsa Vapon ympäristövastuun kehitty-

misestä. Niinistö kiitti Vapoa ympäristövas-

tuusitoumusten toteuttamisesta ja totesi

Vapon toimivan esimerkkinä koko alalle

sen pyrkiessä tehostamaan vesiensuojelua

ja huomioimaan merkittäviä luontoarvoja

ympäristölupahakemuksissaan.

”On tärkeää, ettei turvetuotannon

ympäristöhaittoja vähätellä, vaan tunnus-

tetaan oma osuus ympäristövaikutuksista

ja tehdään korjaavia toimenpiteitä”, Niinistö

sanoi.

Niinistö kiitti Vapoa myös ennaltaehkäi-

sevistä toimenpiteistä ja aloitteellisuudesta

vesistövaikutusten mittauksissa. Vapo sai

myönteistä palautetta omavalvonnan kehit-

tämisestä, päästötarkkailusta, aktiivisesta

parannuskeinojen etsimisestä sekä häiriöti-

lanteiden poikkeamien informoinnista.

Kritiikkiä tuli siitä, että Vapolla on

lupaprosessissa vielä ojittamattomille soille

tehtyjä hakemuksia, vaikka se julistaa suun-

taavansa turvetuotannon pois luonnontilai-

silta soilta.

Niinistö korosti edelleen, ettei tavoit-

teena ole korvata turvetta kivihiilellä. Valtion

energiapolitiikan linjauksen mukaan turpeen

energiakäytön vähentäminen on hänen

mukaansa kuitenkin väistämätöntä.

”Näin on jo kannattavuussyistä, kun

päästökauppa nostaa paljon ilmastopääs-

töjä aiheuttavien energiamuotojen käytön

kustannuksia.”

Muuhun kuin energiakäyttöön menevälle

hyötyturpeelle on Niinistön mukaan riittävästi

tuotantopinta-alaa jatkossakin, eikä hän

halua rajoittaa sen käyttöä.

Turvenuija (Iltalehti 17.12.2013)

Miltä kuulostaisi, jos Suomi säästäisi 4 miljardia euroa vuodessa seuraavan 25 vuoden ajan?

Turvenuijaksi julistautuvan VTT:n neuvonantajan Antti Kivimaan mukaan ratkaisu löytyy turpeesta. Suomi maksaa

tuontienergiasta 8–9 miljardia euroa vuodessa, mutta Kivimaan

mukaan summa olisi mahdollista puolittaa lisäämällä kotimais-

ta turvetuotantoa.

Turpeella on huono maine hiilidioksidipäästöjen vuoksi.

Turvesoiden kasvihuonepäästöjä selvittäneen tutkimuksen

mukaan luonnontilaisten soiden päästöt eroavat kuitenkin

merkittävästi runsaspäästöisten soiden päästöistä. Tätä tietoa

hyödyntämällä turpeen päästöjä voitaisiin vähentää alle 66 pro-

senttiin kivihiilen päästöistä.

Turpeen hyödyntäminen olisi välivaihe, jonka käytön aikana

olisi aikaa kehittää vihreämpää energiantuotantoa.

Säästöjen lisäksi turvealan kasvattaminen työllistäisi

30 000 ihmistä.

Vapo pyrkii petraamaan ympäristön-tarkkailua (Yle Uutiset 13.6.2013)

Vapo aloittaa ympäristövaikutusten seurannan

kokeilun turvetuotantoalueella Kiteellä. Uuden

tekniikan avulla se pyrkii parantamaan tuotanto-

alueiden vesistövaikutusten seurantaa.

Vapo on tilannut metallikonserni Metsol-

ta palvelun, johon kuuluu 30 jatkuvatoimista

vedenlaadun mittausasemaa, niiden huolto ja

ylläpito sekä varmennetut mittaustulokset.

Tavoitteena on, että kaikki asemat ovat

käytössä kesällä 2015.

26Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Luonnonmukainen on luonnolle parasLuonnonmukainen puhdistusmenetelmä on

aina ensisijainen vaihtoehto kun mietitään

turvetuotannon vesienkäsittelyä. Näissä

menetelmissä hyödynnetään luonnon omia

mekanismeja eli ekosysteemipalveluja vesis-

töihin kohdistuvan kuormituksen vähentä-

miseksi.

Pintavalutuskenttiä perustetaan pää-

sääntöisesti uusille tuotantoalueille. Kasvil-

lisuuskenttiä ja avovesipintaisia kosteikkoja

on yleensä perustettu tuotannosta poistu-

neille alueille vanhojen tuotantoalueiden ve-

sienkäsittelyä täydentämään. Luonnonmu-

kaisilla puhdistusmenetelmillä valumavesistä

saadaan poistettua kiintoainetta, ravinteita

ja rautaa.

Kemikalointi on turvetuotannon valuma-

vesien puhdistuksessa erityismenetelmä,

jonka käyttö tulee harkita tapauskohtaisesti

alueen ja vastaanottavan vesistön ominai-

suuksien mukaan. Menetelmällä vedestä

saadaan poistettua kiintoainetta, ravintei-

ta ja suoveden ruskean värin aiheut tavia

humusaineita.

Luonnonmukaisilla menetelmillä pääs-

tään yleensä riittävän hyvään puhdistustu-

lokseen.

Luonnon mukaisen puhdistuksen edut Turvetuotannon vedet ovat kuormittavien

aineiden suhteen laimeita varsinaisiin

jätevesiin verrattuna. Ne eivät myöskään

sisällä vesiluonnolle vieraita aineita, vaan

ovat periaatteessa samaa vettä, joka

suolta valuisi muutenkin.

Luonnonvesille sopivat hyvin luonnonmu-

kaiset puhdistusmenetelmät, jotka eivät

radikaalisti muuta veden alkuperäistä

ainekoostumusta.

Humus kuuluu luontaisena osana vesi-

ekosysteemiin suomalaisissa sisävesissä.

Vesistöt, joihin turvetuotannon valumave-

siä johdetaan, ovat tyypillisesti luontaisesti

humuspitoisia, koska sijaitsevat suovaltai-

silla valuma-alueilla.

Turvetuotanto on luonnossa tapahtuvaa

toimintaa, jota ei voida kaikilta osin vaki-

oida. Tästä syystä prosessiteollisuuteen

suunnitellut menetelmät kuten kemika-

lointi lähtökohtaisesti soveltuvat huonosti

turvetuotantoon.

Kemikalointi on haastava, monimutkai-

sen annostelulaitteiston vaativa ja kallis

erityismenetelmä, joka edellyttää muun

muassa mittavien allasrakenteiden kaivua.

Kemikalointimenetelmä vaatii erikoisosaa-

mista, jatkuvaa valvontaa ja on häiriöherk-

kä. Kemikaalit ja laitteiston toimintahäiriöt

muodostavat myös ylimääräisen ympäris-

töriskin.

Samalta turvesuolta saattaa lähteä

useita laskuojia. Veden johtaminen yhteen

uomaan kemikalointia varten ei kaikissa

tapauksissa ole taloudellisesti mahdollista

eikä useinkaan ympäristösyistä järkevää.

Esimerkkejä liian tiukoista lupa-ehdoista suhteessa puhdistustehoon Turvetuotannon vuonna 2013 päivitetyssä

ympäristönsuojeluohjeessa annetaan uusien

tuotantoalueiden viimeiselle vesienkäsittely-

rakenteelle (esimerkiksi pintavalutuskenttä)

seuraavat tavoitteelliset puhdistustehot

suhteessa veden ainepitoisuuksiin:

Kiintoaine 50 %

Kokonaisfosfori 50 %

Kokonaistyppi 20 %

Sitovia tehovaateita on annettu useissa

turvetuotannon ympäristöluvissa. Tehovaa-

teet voivat kuitenkin olla ongelmallisia, jos

kyseessä oleva vesienkäsittelyrakenteelle

tuleva vesi on ainepitoisuuksiltaan laime-

aa. Ne eivät ota huomioon luontaisia eroa

suoveden laadussa, eivätkä myöskään

edeltävillä vesienkäsittelyrakenteilla (esi-

merkiksi sarkaojien kiintoainetta pidättävät

rakenteet ja laskeutusaltaat) saavutettavaa

puhdistumista.

Pienestä pitoisuudesta ei ole helppoa

tai järkevää saada aikaan suurta puhdis-

tustehoa. Jos tehovaateet eivät toteudu,

toiminnan jatkamisen ehtona voi olla

vesienkäsittelyn tehostaminen. Nykyisellä

tekniikalla tämä usein tarkoittaa kemikaloin-

nin käyttöönottoa.

Turvetuotantoalueelta lähtevälle valuma-

vedelle olisi perustellumpaa asettaa tapaus-

kohtaisesti keskimääräiset pitoisuusrajat,

jotka suunnitellulla vesienkäsittelymenetel-

mällä on mahdollista saavuttaa. Luonnon

menetelmien kanssa toimittaessa vaihtelua

esiintyy sekä tuotantoalueiden että vuosien

välillä, joten rajat eivät voi olla liian tiukkoja.

Vesienkäsittelyratkaisujen toiminnalle olisi

myös annettava aikaa vakiintua ja asettua

rakentamisen jälkeen ennen lupamääräysten

voimaantuloa.

VESILIITE

Luonnonmukainen vai kemiallinen puhdistus?– Mihin mikäkin soveltuu, milloin tarvitaan kemiallista puhdistusta ja

millaisiin luonnonmuutoksiin kemiallinen puhdistus saattaa johtaa?

27Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Määritelmät

KosteikkoYleistermi vetiselle maa-alueelle, joka on ainakin

osan vuodesta veden peittämä. Näin esimerkiksi

suot, märät painanteet, ranta-alueet ja lammet

ovat kosteikkoja. Turvetuotannon pintavalutus-,

kasvillisuuskentät ja avovesipintaiset lampimaiset

vesienkäsittelymenetelmät ovat kaikki kosteikko-

ja. Turvetuotannon terminologiassa kosteikolla

kuitenkin useimmiten tarkoitetaan avovesipintaista

kosteikkoa.

PintavalutuskenttäRajattu luonnontilainen tai metsäojitettu suoalue,

jossa valumavesi puhdistuu luonnon omissa pro-

sesseissa suotautuessaan ylimmän kasvillisuus- ja

turvekerroksen lävitse.

KasvillisuuskenttäTyypillisesti vanhan turvetuotantoalueen pohjal-

le perustettava vesienkäsittelymenetelmä. Alue

voidaan jättää kasvittumaan luontaisesti, mutta

useimmiten se kylvetään esimerkiksi ruokohelpille

tai pajulle.

Avovesipintainen kosteikkoRakenteeltaan selkeästi allasmainen vesienkäsit-

telymenetelmä, jossa on pysyvää avovesipintaa.

Rakenteelle on tyypillistä syvän ja matalan veden

alueiden vuorottelu. Yleensä alue jätetään kasvittu-

maan luontaisesti. Avovesipintaiset kosteikot ovat

monivaikutteisia eli vesien puhdistumisen lisäksi

ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja tarjoavat

virkistyskäyttömahdollisuuksia.

Kemiallinen käsittelyValumavesien kemiallinen puhdistaminen perustuu

veteen lisättävien kemikaalien (yleensä rautayhdis-

te) kykyyn saostaa veteen liuenneita aineita, jolloin

ne voidaan poistaa laskeuttamalla. Kemiallinen kä-

sittely edellyttää monimutkaisen annostelulaitoksen,

kemikaalin varastosäiliön sekä mittavien altaiden ja

vedenjohtamisjärjestelyjen rakentamisen.

28Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Vapo on merkittävä paikallinen työllistäjä

Turpeesta leipä monelle

Energiaturpeen tuotanto,

kuljetus ja käyttö voimalaitok-

silla on merkittävä alueelli-

nen työllistäjä. Yksinomaan

Satakunnassa turpeen ja

muiden kotimaisten polttoaineiden käyttö

antaa työtä – suoraan tai välillisesti – useille

sadoille ihmisille. Yksi työllistäjistä on Pori

Energia Oy.

Pori Energia Oy:n toimintaketjussa

turpeen tuotanto ja kuljetus työllistävät

suoraan 120 henkilöä ja välillisesti muussa

toimitusketjussa 80 henkilöä. Kun mukaan

lasketaan puuhakkeen ja teollisuuden puu-

tähteiden poltto, työllisyysvaikutus nousee

300 henkilöön.

”Pori Energia Oy:n työpaikat piristävät

luonnollisesti lukuisten muidenkin paikallis-

ten yritysten elämää”, sanoo yhtiön kauko-

lämmön ja energian tuotannosta vastaava

johtaja Timo Mäki.

Valtakunnan mitassa energiaturve tuo

elannon 10 000–11 000 suomalaiselle, josta

tuotannon ja kuljetusten osuus on noin

5 000 henkeä. Loput työpaikat sijoittuvat

muun muassa voimalaitoksiin, maaraken-

nuskoneiden huoltoon ja varaosapalveluihin.

Kun laskelmiin otetaan mukaan puuhake

ja teollisuuden puutähteet, biopolttoaineiden

työllisyysvaikutus nousee 16 000 henkilöön.

Turpeen ja biopolttoaineiden työllistävää

merkitystä korostaa se, että tuotantopaikka-

kunnilla muita töitä on tarjolla varsin vähän.

Mikäli turpeen nostoon liittyvät työpaikat

katoavat, uusia vaihtoehtoja toimeentu-

lon hankkimiseen ei kovin helposti löydy.

Muutokset polttoaineen hintakilpailukyvyssä

vaikuttavat nopeasti tuotantopaikkakuntien

työllisyyslukuihin.

Porissa on kaksi voimalaitosta

Keskellä kaupunkia sijaitsee Pori Energia

Oy:n Aittaluodon voimalaitos. Meri-Porissa

Yyterin läheisyydessä toimii Pohjolan Voi-

man tytär yhtiön Porin Prosessivoima Oy:n

omistama Kaanaan voimalaitos, jonka ope-

roinnista Pori Energia myös vastaa. Turvetta

käytetään kummallakin voimalaitoksella. Sitä

kuluu vuodessa yhteensä miljoona kuutiota

eli 10 000 rekallista.

”Kattiloissa poltetaan turvetta ja

puupohjaisia materiaaleja lähes samassa

suhteessa, ja myös polttoaineiden työlli-

syysvaikutukset kulkevat samassa linjassa.

Energian määrällä mitattuna kumpaakin,

niin turvetta kuin hakettakin, kuluu terawatti-

tunnin verran”, Timo Mäki toteaa.

Prosessiteollisuus käyttää suuren osan

kummankin laitoksen tuottamasta energias-

ta. Sen vakaa hinta on kriittinen asia globaa-

leilla markkinoilla kilpaileville yrityksille.

Pori Energia saa turpeensa pääasiassa

Pohjois-Satakunnasta Honkajoelta ja Kar-

VAPO TYÖLLISTÄÄ

29Vapo 1.1.2013–30.4.2014

vialta sekä kauempaa Etelä-Pohjanmaalta,

alueilta, joissa korvaavat työpaikat ovat

harvassa. Turpeen vaikutus kaukolämmön

hintaan on ollut pitkään vakaata, mutta

nyttemmin valtion ratkaisut – verojen nostot

ja lupakäytäntöjen vaikeutuminen – ovat

alkaneet horjuttaa tätä vakautta.

Energiayhtiöiden mukaan kotimaisen

turpeen käyttö onkin viime aikoina merkit-

tävästi vähentynyt. Turpeen vero on yli kak-

sinkertaistunut vuoden 2013 alun jälkeen.

Lupia uusille tuotantoalueille ei ole saatu

riittävästi ja hallintoon on syntynyt lupasu-

ma. Turvetta onkin jouduttu korvaamaan

kivihiilellä, sillä turpeen tuotantoalaa poistuu

joka vuosi moninkertaisesti enemmän kuin

uutta saadaan tilalle.

Ehdotus uudeksi ympäristönsuojelulaiksi

vaikeuttaisi edelleen turvelupien saantia, ja

samalla paine siirtyä fossiilisiin polttoaineisiin

lisääntyisi. Energiaturpeen osalta nykyhal-

litus tavoittelee turpeen käytön hallittua

vähentämistä, mutta energiateollisuuden

Turvetuotanto työllistää yli 10 000 suomalaistaBioenergia ry:n tilaaman VTT:n laskelman mukaan turpeen käyttö työllistää suoraan tai välillisesti yli 10 000 suo-malaista. Hyvänä vuonna energiaturve tuottaa myös puolen miljardin euron kassavirran kansantaloudelle.

Huolena on, että turpeen energiavero rasittaa jo nyt dramaattisesti turpeen kilpailukykyä suhteessa kivihii-leen, mutta tuottaa valtion kassaan vain murto-osan turpeen työpaikkojen positiivisista vaikutuksista. Turvetuo-tanto tuo elintärkeitä työpaikkoja haja-asutusalueille ja syrjäseuduille, missä muita työllistäviä aloja on niukasti.

kannalta tilanne vaikuttaa varsin heikolta.

Mikäli nykytrendi jatkuu, uhkaa turvetuo-

tanto vähentyä 22,5 terawattitunnista 11

terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä.

”Hinnan kohoaminen ja luvituskäy-

täntöjen tiukkeneminen vaikuttaa ilman

muuta työllisyyteen, kuten pari vuotta sitten

huonona turvevuonna nähtiin. Vaihtoehdoksi

tulee tällöin ulkomainen kivihiili. Jos verot

nousevat, kivihiilestä tulee turvetta edulli-

sempi vaihtoehto”, Timo Mäki linjaa.

Porin molemmissa voimalaitoksissa on

kummassakin kaksi kattilaa, ja kummankin

laitoksen toisessa kattilassa voidaan polttaa

kivihiiltä. Siitä on kokemusta. Turvetta

korvattiin kokonaan kivihiilellä vuoden 2012

syksyllä ja seuraavan vuoden keväällä, kun

turpeen saatavuus oli heikkoa.

”Viime aikoina keskustelun sävy on

muuttunut ja muun muassa huoltovar-

muusasiat ja kotimaisen raaka-aineen

merkitys ovat nousseet esiin yhä enemmän.

On nähty, että turve ja hake ovat suojassa

tuontipolttoaineiden hintoja heiluttelevista

kansainvälisistä kriiseistä”, Mäki toteaa.

Vapon Lounaan turvetuotantoaluee-

seen kuuluvat muun muassa Pirkanmaan,

Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakun-

nat. Maatalouden ohella turve on tärkeä

toimentulon lähde.

Alueen turvetuotannosta yksi kolmasosa

menee Pori Energia Oy:n voimalaitoksille.

”Suurin työllistävyys turvetuotannolla

on kesäaikaan toukokuusta elokuuhun,

jolloin toiminta kuljetuksineen työllistää

lähes 450 työntekijää. Turvetta toimitetaan

voimalaitoksille kuitenkin läpi vuoden, joten

muun toimitusketjun osalta työllistävyys on

jatkuvaa”, kertoo Vapon Lounaan alueen

operaatiopäällikkö Jussi Kankainen.

Tarkemmin sanottuna sesonkiaikana

kesäkuukausina varsinaisessa tuotannos-

sa työskentelee yli 300 työntekijää, mikä

henkilötyövuosiksi muutettuna merkitsee

noin 135 työvuotta. Kuljetukset työllistävät

läpi vuoden noin sata henkilöä. Kuormauk-

Turpeen ja biopolttoaineiden työllistävää merkitystä korostaa se, että tuotantopaikkakunnilla muita töitä on tarjolla varsin vähän.

30Vapo 1.1.2013–30.4.2014

set ja valmistelutyöt työllistävät puolestaan

pitkälti toistakymmentä henkilöä.

”Kuumimmillaan toimitukset voimalai-

toksille ovat kylmimpään aikaan joulukuus-

ta maaliskuuhun. Kesällä tuotannon kul-

jetusrytmi hiljenee jonkin verran. Turpeen

tuottamisen hoitaa ulkopuolinen sopimus-

yrittäjä, mutta Vapo ohjaa, seuraa ja valvoo

tuotantoa. Omaa henkilöstöä tuotannon ja

toimitusten parissa Vapon Lounaan alueel-

la on noin 24”, Kankainen kertoo.

Työllistävä vaikutus alkaa paljon

aikaisemmin kuin varsinainen tuotanto.

Turvetuotantoalueet hankitaan, luvitetaan,

suunnitellaan ja valmistellaan. Prosessi

kestää yleensä 5–10 vuotta alueen koosta

ja luonteesta riippuen. Valmistelu luovuttaa

alueet valmiina tuotannolle.

”Urakointi ja konetyöt teetetään ulko-

puolisilla sopimusyrittäjillä. Tuotantoon

kuuluu käytännössä turvetuotantoalueiden

ja ympäristörakenteiden kunnossapito,

turpeen tuottaminen eri alueilta eri me-

netelmin, alueen tiestön hoitaminen sekä

aumapaikkojen ja valmiiden aumojen ylläpi-

to”, kertoo Kankainen.

Toimitusprosessiin kuuluu aumojen

valmistelu, turpeen kuormaaminen autoi-

hin, turpeen toimittaminen laitoksille sekä

jälkityöt varastopaikoilla.

”Tuotantourakoitsijoiden lisäksi käy-

tämme paljon eri maanrakennusyritysten

palveluita. Maarakentajat puolestaan käyt-

tävät paikallisten koneyritysten ja muiden

toimintaa tukevien tuottajien palveluita,

joten ketju kantaa hyvin kauas”, Kankainen

kuvaa.

Valtakunnan mittakaavassa turpeen

nosto työllistää noin 3 000 henkilöä. He

ovat koneyrittäjiä ja yritysten palkkalistoilla

olevia työntekijöitä.

”Sesonkiaikaan kesällä, kun kaikki

mahdolliset mopopohjat haalitaan työ-

maille, tuotannossa olevien henkilöiden

lukumäärä kohoaa 4 000 henkeen”, toteaa

Bioenergia ry:n turvepuolesta vastaava

aluepäällikkö Hannu Salo.

Niin VTT:n kuin Pellervon taloustutki-

mus PTT:n tekemät selvitykset vahvistavat

energiaturpeen ja metsähakkeen merkityk-

sen alueellisina työllistäjinä.

”Turpeen kuljetus tuotantopaikalta

voimalaitoksille vaatii omat ammattimie-

hensä. Kun heidät lasketaan mukaan,

turvetuotannon välittömät työllisyysvaiku-

tukset kohoavat 5 000 henkilötyövuoteen.

Oma epävirallinen arvioni on, että turpeen

työllistävä vaikutus voimalaitospäässä on

vähintään 150–170 henkilötyövuotta”, Salo

pohtii.

Energiaturpeen työllisyysvaikutukset

ovat merkittäviä koko maassa, mutta

etenkin turvemaavaltaisilla Pohjanmaan,

Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueilla. Met-

sähakkeen työllisyysvaikutukset jakautuvat

energiaturvetta tasaisemmin koko maahan.

Koneyrittäjille pätevän työvoiman

saaminen turvekauden alkuun on haastava

asia, koska työtehtävien ja koneiden käsit-

telyn oppiminen vie aina oman aikansa.

”Koneyrittäjille olisi edullista, jos samat

kaverit työllistyisivät tuotanto- ja kuljetus-

ketjussa talven ajaksi jollakin tavalla. Tällöin

keväällä tuotantokauden ollessa parhaim-

millaan saataisiin heti lentävä lähtö”, Salo

toteaa.

Turve, puuhake ja teollisuuden puutäh-

teet työllistävät kaikkiaan siis 16 000 henki-

löä. Mikäli laskelmiin lisätään vielä teolli-

suuden jäteliemet, biokaasut ja -nesteet

sekä puun pienkäyttö, biopoltto aineiden

työllistävä vaikutus kasvaa entisestään.

Korvaavat työt kiven takana

Honkajoen Satamakeitaalla, Isojoella

ja Merikarvialla turvetta nostavan Harri

Heinola Oy:n toimitusjohtaja Harri Hei-nola tietää, että maaseudulla korvaavien

töiden löytäminen olisi vaikeata.

”Omassa yhtiössä nosto työllistää

ajankohdasta riippuen 5–10 henkilöä.

Meillä on myös yhdeksästä alihankkijas-

ta muodostuva yhteistyöverkosto. Kun

nämä lasketaan mukaan, tuotantoketjun

työllisyysvaikutus nousee 30 henkeen.

Osa heistä on vakituisia ja osa on tuuraa-

jia. Kuljetukset alueelta voimalaitoksiin

tulevat vielä edellä mainittujen lukujen

päälle”, Heinola sanoo.

Kesäksi palkataan opiskelijoita, jotka

koulutetaan niin koneiden käyttöön kuin

paloturvallisuuteenkin. Koneet ovat eri-

laisia, ja kustakin koneesta käydään läpi

kohteet, joista palo voi lähteä liikkeelle.

Samoin alueet, kuten kivikot, käydään

läpi. Heinola pyrkii siihen, että kaveri

pysyisi töissä useamman kesän.

”Joka vuosi tulee uusia työntekijöitä.

Vapo tarjoaa hyvää koulutusmateriaa-

lia tulokkaiden perehdyttämiseen ja

järjestää ajolupakoulutuksen, mutta muu

perehdytys onkin yrityksen vastuulla.

Pyrimme siihen, että samana vuonna

ei palkattaisi kovin monta täysin uutta

kaveria”, Heinola sanoo.

Ympäristöasioiden merkitys korostuu

koko ajan, mikä vaatii koko porukalta

täydellistä sitoutumista ympäristöasioi-

den hoitamiseen parhaalla mahdollisella

tavalla.

Harri Heinola on urakoinut omilla

koneilla parikymmentä vuotta. Sitä

ennen hän työskenteli kuljettajana - heti

nuoruusvuosista alkaen. Hänellä on myös

maatila ja sivutuloja saadaan pienimuo-

toisesta maanrakennustoiminnasta.

”Kilpailuakin on, mutta se painottuu

osaamiseen ja paikallistuntemukseen,

mistä syystä vaihtuvuus on ollut vähäistä.

Turpeen laatu ja paloturvallisuus ovat

tärkeitä asioita. Sopimukset ovat yleensä

3–5-vuotisia,” Heinola kertoo.

31Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Kuntanimi Veronalainen ansio Ennakonpidätys Nettopalkka

JYVÄSKYLÄ 6 717 977,85 –2 154 972,21 3 859 313,99

HANKASALMI 2 446 993,77 –615 513,06 1 620 010,29

LIEKSA 2 276 778,29 –578 171,71 1 514 897,41

NURMES 1 713 663,13 –402 365,18 1 164 103,10

SEINÄJOKI 1 425 381,54 –353 723,20 944 210,50

HELSINKI 1 214 802,97 –426 364,58 675 280,87

OULU 1 161 916,64 –299 399,48 737 471,95

ESPOO 913 837,88 –309 149,06 518 962,27

PARKANO 875 240,01 –236 511,89 551 881,31

VANTAA 699 284,95 –223 164,62 412 612,50

SIIKALATVA 660 827,76 –177 227,33 479 486,78

KUOPIO 610 093,00 –169 976,81 373 789,22

SALO 542 718,92 –153 666,29 350 623,66

KIHNIÖ 541 168,18 –140 648,82 343 204,64

EURA 499 665,96 –112 710,15 334 146,46

JALASJÄRVI 461 587,66 –102 801,23 322 853,24

LAUKAA 453 669,41 –122 893,68 289 330,13

LAPPEENRANTA 443 372,10 –137 011,56 248 476,69

FORSSA 428 675,79 –112 220,36 288 647,94

SOTKAMO 426 671,58 –125 428,69 276 507,80

MaakuntaVeronalainen

ansio Ennakonpidätys

ETELÄ-KARJALA 521 204 158 237

ETELÄ-POHJANMAA 2 997 060 717 712

ETELÄ-SAVO 549 844 157 198

KAINUU 869 085 244 731

KANTA-HÄME 1 242 157 324 683

KESKI-POHJANMAA 140 738 37 783

KESKI-SUOMI 11 032 629 3 252 546

KYMENLAAKSO 125 554 31 075

LAPPI 355 245 90 657

PIRKANMAA 2 093 106 555 635

POHJANMAA 396 239 135 788

POHJOIS-KARJALA 4 667 638 1 142 664

POHJOIS-POHJANMAA 3 107 526 774 757

POHJOIS-SAVO 1 482 872 387 189

PÄIJÄT-HÄME 210 243 60 591

SATAKUNTA 1 696 059 391 167

UUSIMAA 4 237 717 1 383 052

VARSINAIS-SUOMI 793 443 225 921

Kaikki yhteensä 36 518 359 10 071 385

Hyödyt omalle talousalueelle Valtio edellyttää omilta yrityksiltään veroja-

lanjäljen selvittämistä. Vapo-konsernin oma

verojälki kuvastaa yhtiön ja turpeen työllis-

tävää merkitystä: kalenterivuodelta 2013

maksetut tulo- ja kiinteistöverot sekä työn-

antajamaksut ovat lähemmäs yhdeksän

miljoonaa euroa.

”Valtaosa vajaan yhdeksän miljoonan

euron verosummasta on syntynyt turpeen

vaikutuksesta. Todellinen turpeen nos-

toon perustuva verokertymä on kuitenkin

huomattavasti suurempi. Turpeesta suurin

osa nostetaan nimittäin urakoitsijoiden toi-

mesta, eikä heidän osuutensa näy Vapon

maksamissa veroissa eikä työnantajamak-

suissa vaan pelkästään urakoitsijayritysten

omissa tilinpäätöksissä”, sanoo yhtiön

talouspäällikkö Sari Koivu.

Konsernin maksamien palkkojen

kokonaissumma vuonna 2013 oli lähem-

mäs 37 miljoonaa euroa. Valtion kassaan

omalta väeltä kerättyjä palkkaveroja kertyi

vuonna 2013 runsaat kymmenen miljoo-

naa euroa.

Suuri osa 37 miljoonan euron palk-

kasummasta – lähes kolmasosa eli yli 11

miljoonaa euroa – päätyi hyödyttämään

Keski-Suomen talousaluetta. Tähän

vaikuttavat eniten konsernin pääkonttorin

sijainti Jyväskylässä sekä Vapo Timberin

Hankasalmen saha.

”Vapo Timberin Lieksassa ja Nurmek-

sessa toimivien sahojen ansiosta Pohjois-

Karjalaan maksettiin palkkoja runsaat

4,6 miljoonaa euroa. Uudenmaan alu-

eella, jossa toimii Vapon Lämpö ja sähkö

-liiketoiminta-alueen pääpaikka, palkkoja

maksettiin yli neljä miljoonaa euroa”, Sari

Koivu toteaa.

Palkat, kunnat TOP 20 Palkat ja verot maakunnittain

LIIKETOIMINTA-ALUEET

32Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Vapon liiketoiminta-alueet

Lämpö ja sähköLämpö ja sähkö -liiketoiminta-alue tuottaa asiakkailleen läm-

pöä, höyryä ja sähköä Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Päät-

tyneellä tilikaudella lämpöliiketoiminta lopetettiin Puolassa.

Liiketoiminta-alue vastaa yhdeksän voimalaitoksen, 140

lämpökeskuksen ja 20 kaukolämpöverkon operoinnista.

Voimalaitosten tuottama sähkö myydään Pohjoismaiseen

sähköpörssiin. Vuositasolla liiketoiminta-alue tuottaa ener giaa

noin 2 TWh.

Toiminta perustuu paikallisten polttoaineiden hyödyntä-

miseen ja niistä saatavan energian tarjoamiseen paikallisten

asiakkaiden tarpeisiin. Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueen

tuottamasta lämmöstä, höyrystä ja sähköstä yli puolet tuo-

tetaan puupolttoaineilla, kolmannes turpeella ja loput muilla

polttoaineilla.

PuupolttoaineetPuupolttoaineet -liiketoiminta-alue vastaa metsäpoltto-

aineiden hankkimisesta ja toimittamisesta asiakkaille,

metsäteollisuuden sivutuotteiden myymisestä energia-

asiakkaille ja teollisuuden raaka-aineiksi sekä pellettien

tuottamisesta.

Metsäpolttoaineista Vapo hankkii raaka-aineet oman

hankintaorganisaationsa kautta Suomessa kaikkialla muu-

alla paitsi Kaakon ja Idän alueille, joilla puuraaka-aineiden

hankinnasta vastaa Harvestia Oy. Kaikkiaan metsäpoltto-

aineita hankitaan ja toimitetaan asiakkaille noin 1,5 TWh

vuodessa. Tästä määrästä noin puolet käytetään Vapon

omilla voima- ja lämpölaitoksilla.

Metsäteollisuuden sivutuotteita hankitaan lähinnä kon-

sernin omilta sahoilta noin 0,5 TWh vuodessa ja niitä myy-

dään polttoaineiksi pääasiassa voima- ja lämpölaitoksille,

mutta osin myös puunjalostusteollisuuden raaka-aineiksi.

Suomessa Puupolttoaineet -liiketoiminta-alueella on

viisi pellettitehdasta, jotka sijaitsevat Kärsämäellä, Seinä-

joella, Turengissa, Vilppulassa ja Ylistarossa. Pellettien

raaka-aineina käytetään pääasiassa saha- ja puunjalostus-

teollisuuden sivutuotteita eli lähinnä sahanpurua ja kuivaa

kutterilastua.

Vapo on bioenergian johtava toimittaja ja kehittäjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Vapo on moderni asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa vastuullisesti energiaa muun muassa turpeesta ja puupolttoaineista sekä toimittaa sahatavaraa ja ympäristöliiketoimintaratkaisuja. Vapo on markkina-alueellaan tärkeä osa paikallista energiainfrastruktuuria.

33Vapo 1.1.2013–30.4.2014

TurvetuotteetTurvetuotteet -liiketoiminta-alue vastaa turvetuotannon

suunnittelu- ja kehitystoiminnoista ja sillä on myös vastuu

tuotantoalueiden luvituksesta ja tuotannosta poistuvien

alueiden jälkikäyttösuunnittelusta.

Varsinainen turvetuotanto ja logistiikkapalvelut on ulkois-

tettu aliurakoitsijoille.

Kaikilla Vapo Oy:n liiketoiminnoilla on yhteinen asia-

kasvastuullinen kenttäorganisaatio, jossa Suomi on jaettu

kuuteen asiakasalueeseen. Asiakasalueet vastaavat omien

alueidensa polttoaineiden ja lämmön myymisen ja toimitta-

misen asiakkaille.

Alueet on muodostettu siten, että ne vastaavat mah-

dollisimman hyvin myytävien tuotteiden ja palveluiden

luonnollisia tuotanto- ja kuljetusalueita sekä mahdollistavat

paikallisen päätöksenteon ja kiinteiden suhteiden luomisen

alueellisiin asiakkaisiin, aliurakoitsijoihin, viranomaisiin, päät-

täjiin, kansalaisjärjestöihin ja muihin yhteistyötahoihin.

Vapo-konserni tuottaa ja markkinoi energia- ja ympä-

ristöturpeita Suomen lisäksi myös Ruotsissa ja Virossa.

Ruotsissa tuotannosta vastaa Neova AB ja Virossa AS

Tootsi Turvas, jotka molemmat ovat Vapo Oy:n kokonaan

omistamia tytäryhtiöitä.

Kekkilä-konserniKekkilä-konsernista muodostettiin osana Vapo-konsernia ai-

kaisempaa itsenäisempänä toimiva kokonaisuus 31.12.2012,

kun Kekkilä Oy osti sen liiketoimintaan liittyvien yritysten osak-

keet Vapo-konserniin kuuluvilta AS Tootsi Turvakselta, Neova

AB:ltä sekä Vapo Oy:ltä. Tilikauden 2012 alussa Kekkilä Oy

osti Vapo Oy:ltä Andoytorv AS:n osakkeet, jotka oikeuttavat

60 prosentin omistusosuuteen yhtiöstä. Suoritettujen osake-

kauppojen jälkeen koko Kekkilän liiketoiminta on sisältynyt

Kekkilä-konserniin 31.12.2012 alkaen. Kulunut tilikausi ja siltä

laadittu tilinpäätös 30.4.2014 oli Kekkilä-konsernille ensimmäi-

nen nykymuotoisena. Kekkilä Oy on Vapo Oy:n 100 prosent-

tisesti omistama tytäryhtiö.

Kekkilä-konserni on puutarha-alan pohjoismainen markki-

najohtaja kasvualusta-, lannoite- ja katetuotteissa. Suomessa,

Euroopassa ja Venäjällä yhtiö toimii Kekkilä-brändillä. Ruotsis-

sa, Norjassa ja Tanskassa tuotteet mark kinoidaan Hasselfors

Garden-nimellä.

Konserni kehittää, valmistaa ja markkinoi puutarha-alan

korkealaatuisia kasvualustoja, kasvinravinteita ja katemate-

riaaleja sekä kotipuutarhan ja pihan rakentamisen tuotteita

harrastajille, ammattiviljelijöille ja viherrakentajille. Liiketoiminta

jakautuu kolmeen alueeseen: Home, Park ja Professional

Growing.

Kekkilä laajensi toimintaansa ja paransi raaka-aineoma-

varaisuuttaan kahdella erillisellä kaupalla kaksi vuotta sitten.

Tuolloin se osti Lassila & Tikanojalta puutarhakompostori- ja

ekokäymäläliiketoiminnot sekä tarvitsemansa turveraaka-

aineen tuotantoalueet emo-konsernilta.

Konserni koostuu viidestä yhtiöstä: Kekkilä Oy (Suomi),

Hasselfors Garden AB (Ruotsi), Hasselfors Garden A/S

(Norja), Kekkilä Eesti (Viro), Kekkilä RUS (Venäjä).

Vapo Timber OyVapo Oy:n kokonaan omistama Vapo Timber Oy on

tunnettu mänty- ja kuusisahatavaran toimittaja päämark-

kinoillaan Suomessa, Länsi- ja Etelä-Euroopassa sekä

Pohjois-Afrikassa. Tällä hetkellä yritys tuottaa sahatavaraa

kahdella sahalla Suomessa; Lieksassa ja Nurmeksessa.

Vapo Timberin tuotevalikoima koostuu perussahatava-

ran lisäksi räätälöidyistä erikoistuotteista sekä jalosteista

rakennus- ja huonekaluteollisuuden tarpeisiin. Vapo

Timber Oy myi vuoden 2013 lopulla Hankasalmella

toimineen sahansa Versowood Oy:lle.

34Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Vapon turvetuotteiden tilaus-

ja toimitusketjun johtaja Juha

Koskiniemi on ollut aina

kiinnostunut koulutukseen

liittyvistä asioista. Ensimmäi-

sen kerran hän muistaa toimineensa koulut-

tajana 15-vuotiaana VPK:ssa. 17-vuotiaana

hän antoi palokoulutusta turvetuotantoalu-

eella, jossa oli kesätöissä kuljettajana.

”Sen jälkeen pitkä kaari on tuonut

nykyiseen tehtävään, jossa koulutuksella on

yllättävän suuri merkitys. Sitä ei välttämättä

tule ajateltua, koska turve nostetaan kentiltä

turvetuotantokoneilla ja toimitetaan asiakkail-

le rekoilla, kuten on tehty vuosikymmenten

ajan.”

”Maailmanmeno on nykyään kuitenkin

sellaista, että kerran hankittu osaaminen ei

riitä sen paremmin turvetuotantoalueella kuin

turverekan ratissa. Jatkuvaa koulutustarvetta

aiheuttavat monet asiat. Vapossa kehitämme

omaa tuotanto- ja toimitusprosessiamme

jatkuvasti, lainsäädäntöön tulee muutoksia,

yrittäjiltämme tulee palautetta ja konsernin-

laajuiset linjaukset, kuten ympäristöasioiden

uudet avaukset, vaativat koulutusta”, hän

summaa.

Koulutuksiin osallistuu satoja

Uuden tiedon ja muutosten meneminen

perille varmistetaan mittavalla koulutusko-

VAPO TURVETUOTTEET

Jatkuva koulutus pitää pyörät pyörimässä

Asiakas saa oikeanlaista turvetta oikeaan aikaan, kun Vapon

tuotanto- ja toimitusketju toimii hyvin. Tämä varmistetaan muun

muassa yrittäjien ja oman henkilöstön jatkuvalla koulutuksella.

mista muutoksista oli vesiensuojeluraken-

teiden kunnon säännöllisen seuraamisen

ja siitä raportoinnin tulo turveyrittäjien työn

kiinteäksi osaksi.

”Vuonna 2013 tärkeä koulutusasia

ympäristöasioiden ohella oli laadun palautus

vuoden 2012 ennätyksellisen huonon

tuotantokauden jälkeen. Kohti vuoden 2014

tuotantokautta jatketaan samalla linjalla.

Markkinatilanteen muutos ja varastojen

kasvu tosin toi laatuasiaan vielä suuremman

ohjaavuuden.”

”Toinen iso asia meillä on uuden tuotan-

non määrä- ja laatutiedon keruujärjestelmä

MobiPeatin käyttöönotto. Tätä mobiililait-

teiden käytön mahdollistavan sovelluksen

käyttöönottoa valmisteltiin jo vuoden 2013

koulutuksissa ja nyt sitä on otettu käyttöön

tuotantoyrittäjien kanssa toden teolla”,

Koskiniemi sanoo.

Hän muistuttaa vielä, että koulutuksissa

kyse ei ole pelkästään informaation jakami-

sesta, vaan ennakoinnista ja valmistautu-

misesta yllättäviinkin tilanteisiin. Olennainen

osa koulutusta on myös vuorovaikutus tuo-

tanto- ja kuljetusyrittäjien kanssa ja heidän

välillään.

konaisuudella, joka pyörii suunnitelmallisesti

ympäri vuoden. Tuotannossa se koskee

noin 300 yrittäjää ja heidän yli 1 000 työn-

tekijäänsä.

Toimitusketjun puolella koulutettavana

on noin 100 yrittäjää ja heidän lähes 400

työntekijäänsä sekä koko ketjussa 100

Vapon työntekijää. Koulutuspäiviä kertyy

yhteensä useita satoja.

Aiheet vaihtelevat vuosittain. Koskiniemi

sanoo, että kuten muutenkin turvetuo-

tannossa, oleellista on pitkäjänteisyys ja

kärsivällisyys. Asioita on vietävä eteenpäin

sopivan kokoisina palasina kerrallaan: ”pika-

voittoja ei kannata tavoitella”.

”Toiminnan luonteen mukaisesti elämme

kausi kerrallaan, mutta toisaalta meidän

pitää pystyä näkemään vuosi eteenpäin;

tietää mihin asioihin juuri nyt pitää vaikuttaa

ja mihin reagoida. Sen perusteella pystymme

sitten nostamaan koulutuksissa esiin oikeita

asioita. Kyse on tavallaan jatkuvasta tulevai-

suuden haistelusta.”

Laatu ja ympäristöasiat esillä

Ympäristöasiat on otettu huomioon koulu-

tuksissa 2000-luvun alusta ja viime vuosina

ne ovat korostuneet erityisesti tuotanto-

puolella. Voidaankin sanoa niiden tulleen jo

osaksi toiminnan ohjausta niin koulutuksessa

kuin käytännön toiminnassa. Yksi suurim-

Turvetuotanto työllistää 10 000 suomalaistaBioenergia ry:n tilaaman VTT:n laskel-

man mukaan turpeen käyttö työllistää

suoraan tai välillisesti yli 10 000 suo-

malaista. Hyvänä vuonna energiaturve

tuottaa myös puolen miljardin euron

kassavirran kansantaloudelle.

Huolena on, että turpeen energiavero

rasittaa jo nyt dramaattisesti turpeen

kilpailukykyä suhteessa kivihiileen, mutta

tuottaa valtion kassaan vain murto-osan

turpeen työpaikkojen positiivisista vaiku-

tuksista. Turvetuotanto tuo elintärkeitä

työpaikkoja haja-asutusalueille ja syrjä-

seuduille, missä muita työllistäviä aloja

on niukasti.

35Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Terveystuotteita turpeestaVainio Lifestyle hoitotuotteissa käytetty hoitoturve on

suomalainen luonnontuote, joka nostetaan suosta käsityönä.

Tämän jälkeen se jauhetaan hienoksi ja tasaiseksi massaksi.

Turpeen hoitava vaikutus perustuu sen sisältämiin

bioaktiivisiin ainesosiin, joilla on kyky tunkeutua ihon läpi

poistaen elimistöstä kuona-aineita. Turvekylvyissä korkea

lämpötila kiihdyttää verenkiertoa ja aktivoi aineenvaihduntaa

– se sitoo reumatekijöitä ja parantaa hormonitoimintaa

ja solujen uusiutumista. Hoitoturpeella ei tunneta olevan

allergisoivaa vaikutusta.

Keski-Euroopassa turpeen käytöllä on jo satojen vuosien

perinteet kylpylähoidoissa.

700 000 kuutiota kuiviketurvettaKuiviketurve on vähän maatunutta, vaaleaa rahkaturvetta.

Yksi kuutiometri turvetta sitoo 600–800 litraa nesteitä, ja

toimii siksi erinomaisena kuivikkeena eläimille. Turve estää

myös monien haitallisten bakteerien kasvua ja leviämistä,

sekä parantaa eläinten viihtyvyyttä ja terveyttä. Kuivike-

turve voidaan myös levittää käytön jälkeen pellolle ja toimii

siten hyvin lannoitteena.

Vapo tuottaa vuosittain 700 000 kuutiota kuivike-

turvetta, joka päätyy lypsykarjan, lihanautojen, emakoiden,

porsaiden, siipikarjan ja hevosten käyttöön.

Kaavailtua turpeen veronkorotusta vuodelle 2015 ei toteuteta

Vuonna 2011 turpeen veroa päätettiin nostaa 4,9

euroon megawattitunnilta vuoden 2013 alusta ja

5,9 euroon megawattitunnilta vuoden 2015 alusta.

Maaliskuun 2014 valtioneuvoston kehysriihessä

vuodelle 2015 kaavailtu veronkorotus päätettiin

kuitenkin perua. Ratkaisun odotetaan lisäävän myös

kotimaisen metsähakkeen kilpailukykyä, sillä turpeen

veron korottaminen pienentäisi metsähakkeen tukea.

Tiedote kertoo hallituksen ohjaavan ratkaisuillaan

verotusta ja tukia ympäristön kannalta merkittävästi

kestävämpään suuntaan.

Turpeen arvo maakunnittain Suomessa on yhteensä 814,7 miljardia euroa.

Jos turpeen vero laskettaisiin vuoden 2012 tasolle (1,9€/MWh), toisi se valtion kassaan arviolta 100 miljoonaa euroa vuodessa.

Vapo nosti 17,3 miljoonaa kuutiometriä turvetta vuonna 2013.

36Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Teemu Okkolin on pyörittänyt

ravitalliaan yli 200 hevosen

asuttamassa Orimattilan

hevoskylässä yli kymmenen

vuotta. Tällä hetkellä Okkolinin

tallissa asuu 30 valmennettavaa hevosta,

joista yksi on tässä jutussa poseeraava ko-

meaharjainen suomenhevosori Turbo-Urpo.

Yhdeksänvuotias ori on ehtinyt juosta tililleen

lähes 100 000 euroa.

– Tämä on hyvä suomenhevonen, jollaisia

ei ihan joka päivä tule vastaan, Okkolin

kehaisee.

Okkolin kuuluu itsekin suomalaisten

raviohjastajien ja -valmentajien kärkinimiin:

vuodesta 1995 lähtien hän on ajanut lähes

9 000 starttia ja voittanut niistä 749. Viime

vuonna hän sijoittui Kuninkuusravien koko-

naiskisassa kaikkien yllätykseksi nuorella Yllin

Kyllin -tammalla toiseksi, vaikka vastassa oli

kokeneita konkareita.

Okkolin painaa pitkää päivää kuten mo-

net muutkin yksityisyrittäjät. Työhön kuuluu

”kaikki mahdollinen, mitä hevosten kanssa voi

tehdä” kuten ruokinta, ajaminen, karsinoiden

siivoaminen ja kengittäminen. Raveihin Okko-

lin matkustaa joka viikonloppu, ja siinä ehtivät

bensa-asemat ja maakunnat tulla tutuiksi.

– Hevoset ovat työni ja harrastukseni.

Niiden kanssa menee kaikki aika.

Vapon kanssa Okkolin on tehnyt yhteis-

työtä lähes kymmenen vuotta, ja koko tuon

ajan hän on käyttänyt hevosten karsinoiden

kuivikkeena turvetta. Sitä ennen Okkolinilla on

kokemusta myös sahanpurusta.

– Minulle tärkeintä on, että turve on

imukykyistä ja luontoystävällistä. Käytetystä

turpeesta eroon pääsy on paljon helpompaa

verrattuna muihin kuivikkeisiin.

Karsinan pohjalla käytettävä kuivike

vaikuttaa hevosen kokonaishyvinvointiin. Tur-

peen terveysvaikutuksista Okkolin mainitsee

tärkeimpänä sen, että se pölyää vähemmän

kuin muut kuivikkeet. Monella tallilla hevoset

viettävät suurimman osan vuorokaudesta

sisällä, joten ilmanlaadulla on väliä. Lisäksi

kilpahevonen on kestävyysurheilija, jonka

keuhkojen täytyy voida hyvin. Kuivassa karsi-

nassa myös hevosen jalat voivat paremmin

Turve sitoo tutkimusten ja myös Okkoliin

kokemusten mukaan virtsasta haihtuvaa

ammoniakkia paremmin kuin mikään muu

kuivike. Hevosten karsinat siivotaan jätök-

sistä päivittäin. Parin viikon välein paikallinen

puutarhaliike käy noutamassa tallilta käytetyn

turpeen ja jatkojalostaa siitä kompostoitavaa

multaa.

Kaviot tukevasti turpeessa

Laadukas kuivike on olennainen osa hevosen hyvinvointia. Orimattilalaisen talliyrittäjän, ravivalmentajan ja -ohjastajan Teemu Okkolinin tallin karsinoiden pohjalla on käytetty jo vuosia turvetta.

Jokaisen talliyrittäjän kannattaa Okkolinin

mukaan miettiä, miten turvetta on järkevin-

tä varastoida ja miten siitä hankkiudutaan

eroon. Okkolin tilaa turvetta 50 kuution

erässä, jollaisesta riittää kuiviketta noin

kahdeksi kuukaudeksi. Kesällä turvetta kuluu

vähemmän, sillä hevoset ovat enemmän

ulkona ja nuorimmat kesälaitumilla. Okkolin

on rakentanut tallin taakse katoksen, jossa

turve säilyy kesät talvet sateelta suojassa.

Uuden kuorman saavuttua Okkolin antaa

Vapolle palautetta turpeen laadusta: sen

tummuudesta, kosteudesta ja siitä, onko

seassa esimerkiksi pieniä puunpaloja. Vapo

myy turvetta hevostilojen lisäksi lehmien, li-

hanautojen ja broilereiden kuivikkeeksi. Turve

soveltuu kaikenlaiseen kuivattamiseen sekä

virtsan ja lietteen imeyttämiseen.

– Kun puhutaan hevosen alusesta, niin

mitä vaaleampaa turvetta, sen parempi.

Hevosen ylläpitokustannuksista kuivike

haukkaa ison, muttei suurinta osaa, Okkolin

muotoilee.

– Vaikka turve on kalliimpaa hankkia, niin

pitkässä juoksussa se tulee edullisemmaksi

kuin muut kuivikkeet – varsinkin kun puhu-

taan tällaisesta määrästä, jota itse tilaan.

Okkolin suosittelee turvetta kuivikkeeksi

lämpimästi kenelle tahansa tallinpitäjälle,

vaikka monet vierastavatkin sen tummuutta.

Turpeen tumma pöly nimittäin näkyy parem-

min kuin vaaleiden kuivikkeiden pöly.

– Etenkin näin kevätaikaan se vaatii

enemmän siivoamista. Kostealla kelillä

turpeesta taas tulee helposti lietettä. Mutta

siinä ne huonot puolet ovatkin.

– Vuosien varrella vastaan ei ole tullut

hevosta, jolle se ei sopisi, vaikka tässäkin

tallissa hevosia tulee ja menee.

VAPO TURVETUOTTEET

37Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Kaiken kaikkiaan hevostalleja on jo noin 15 000 ja määrä on kasvussa koko ajan. Hevostalous työllistää arviolta 15 000 henkilöä.

KuiviketurvePitää talli-ilman ammoniakki-pitoisuudet vähäisinä

Käyttömäärät pienempiä kuin muissa kuivikkeissa

Ei sisällä homepölyä

Lähteet: Talliympäristöopas

(Jansson-Saarijärvi 2010),

Ympäristöministeriön moniste

121: Hevostallien

ympäristönsuojeluohje (2013)

38Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Vapo uudistaa kaukolämmön hinnoittelua

Vapo haluaa varmistaa asiakkaidensa tasapuolisen kohtelun

lanseeraamalla uuden hinnoittelumallin. Tavoitteena on

myös kaukolämmön kilpailukyvyn takaaminen sekä hyvän

asiakaspalvelun jatkuminen.

Haluamme varmistaa, että

kaukolämpö on aina kilpai-

lukykyisin lämmitysmuoto.

Keskeisin keino tässä on

satsaus energiatehokkuu-

teen ja asiakaslähtöiseen toimintaan, toteaa

Vapo Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueen

johtaja Markus Hassinen.

Viimeisin osoitus tästä on miljoonien eu-

rojen investointi savukaasupesuriin Forssan

voimalaitoksella. Toimintaa kehitetään koko

ajan myös muilla paikkakunnilla.

Kaukolämpö on merkittävä työllistäjä

eikä sen ympäristöhyötykään ole vähäinen.

”Lämmöntuotantoon käytetään Vapossa

puolet puuta ja puolet turvetta. Yhdistelmäl-

lä on pienemmät hiilidioksidipäästöt, kuin

jos sama lämpö tuotettaisiin esimerkiksi

maakaasulla”, Hassinen mainitsee.

Vaikka kaukolämpö on kilpailukykyisin

tapa tuottaa lämpöä kaukolämpöverkon

alueella, ovat polttoaineiden hinnan nousu

ja verotus tuoneet tämän vuosituhannen

aikana haasteita.

”Turpeen veroa nostettiin 1.1.2013

alkaen 1,9 eurosta 4,9 euroon megawatti-

tunnilta. Tämän vuoden alusta oli kaavailtu

sen nostamista vielä 5,9 euroon megawatti-

tunnilta, mutta tuo päätös onneksi peruttiin”,

Vapo Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueen

kehitysjohtaja Jari Kymäläinen sanoo.

Myös uusien turvetuotantoalueiden luvi-

tuksen hitaus heijastuu kustannuksiin.

”Tällä hetkellä olemme huolissamme

myös uudesta ympäristönsuojelulaista.

Jos se toteutuu kaavaillun mukaisena, voi

turvetuotannon luvitus vaikeutua entises-

tään ja heikentää kotimaisten polttoaineiden

kilpailukykyä”, Hassinen lisää.

Vapossa mietitään yhdessä asiakkaan

kanssa, miten lämmön luovutus ja siirto

hoidetaan mahdollisimman tehokkaasti. Asi-

akkaiden kaukolämpölaitteiden toiminnalla

on merkittävä vaikutus verkon toimintaan ja

tätä kautta kaukolämmön kilpailukykyyn.

Asiakas voi vaikuttaa lämmönkäyttöön

myös kulutustottumuksilla, eristyksillä ja

taloautomaatiolla.

”Tulevaisuudessa asiakkaiden kulutus-

joustomahdollisuudet tulevat suurempaan

rooliin taloautomaatiojärjestelmien yleis-

tyttyä. Lämmön käyttöä voidaan siirtää

kalliimmilta talvitunneilta halvimmilla tunneilla

tuotettavaksi”, Kymäläinen vinkkaa.

Varmistaakseen kaikkien kaukolämpö-

asiakkaiden tasavertaisen kohtelun Vapo on

lanseerannut uuden kaukolämmön hin-

noittelumallin eli niin sanotun hybriditariffin.

Asiakkaat, jotka ovat päättäneet valita jon-

kun muun kuin kaukolämmön ensisijaiseksi

lämmitysmuodokseen, haluavat usein ottaa

rinnalle kaukolämmön vain kylmimmäksi

kaudeksi. Jatkossa he maksavat tästä osuu-

desta kalliimpaa hintaa kuin ne, joilla kauko-

lämpö on pääasiallinen lämmitysmuoto.

Koska puulla ja turpeella ei pysty katta-

maan koko kaukolämmön tuotantoa talviai-

kana, käytetään kaukolämmön polttoaineena

talven huippukuukausina myös öljyä tai kaa-

sua. Niiden hinta on huomattavasti kalliimpi

kuin kotimaisilla kiinteillä polttoaineilla.

Jos kaukolämpöä myytäisiin samalla

hinnalla aina, syntyisi epäreilu tilanne: ne

jotka maksavat koko tehosta, tukisivat niitä,

jotka investoivat vaihtoehtoisiin lämmitys-

muotoihin, mutta jatkaisivat kaukolämmön

hyödyntämistä talvisaikaan.

Kausihinnoittelua on käytetty Suomes-

sa jonkin verran. Siinä huomioidaan, että

polttoaineet ja yleisesti lämmön tuotanto-

tavat ovat erilaisia eri vuodenaikoina, mutta

kaikki käyttäjät maksavat kuitenkin saman

keskimääräisen hinnan.


39Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Voimaloiden jäte hyötykäyttöönVapon energiantuotantolaitoksilta syntyy vuosittain noin 15 000 tonnia tuhkaa, joka on myös laitosten suurin jäte-erä. Osa tuhkasta on kui-tenkin hyvää maanrakennusainesta sekä lannoitetta pelloille ja metsään. Vapo on tehostanut aktiivisesti voi-malaitostensa tuhkan hyötykäyttöä. Tuhkan loppusijoitukseen vaikuttaa käytetty polttoaine. Vapon laitoksis-sa palaa lähes pelkästään turvetta ja puuta, siten niissä syntyvä tuhka soveltuu usein hyötykäyttöön. Öljyn poltossa syntyvä tuhka on sen sijaan aina jätettä. Tavoitteena on, että vuonna 2014 tuhkasta saataisiin 37 prosenttia hyötykäyttöön.

Tietoa vertailu-kelpoisempaan muotoonVapon viidessä voimalaitoksessa on otettu

käyttöön uusi Syncron Techin SyncPower

-seurantajärjestelmä, jonka avulla

voimalaitosten tuotantoa suunnitellaan ja

käyttötaloutta seurataan. Jatkossa tietoa

saadaan entistä havainnollisemmassa ja

vertailukelpoisemmassa muodossa yhden-

mukaistamalla laitosten tiedon analysointi

ja esitystapa. Seurantajärjestelmä on suo-

raan yhteydessä muihin järjestelmiin, mikä

tehostaa Vapon toimintaa. Sitä käyttävät

laitosten operaattorit, voimalaitospäälliköt

sekä kehitys- ja kunnossapitohenkilöstö.

”Kaukolämmön kausitariffi ei siis ratkaise

samaa ongelmaa kuin hybridi tariffi, koska se

ei huomioi tuotantokustannuksia oikeassa

suhteessa”, Hassinen huomauttaa.

Hassinen muistuttaa, että vaihtoehtoisia

lämmitysmuotoja, kuten maalämpöä, harkit-

taessa on syytä tiedostaa koko elinkaaren

kustannukset.

Moni alimitoittaa maalämpökoneistonsa

sähkötehon tarpeen takia. Sähköliittymän

kapasiteetin kasvattaminen voi olla merkit-

tävä lisäkustannus. On myös voitu ajatella,

että säästetään siten, että otetaan huippu-

ajaksi rinnalle kaukolämpö. Hybridihinnoitte-

lujärjestelmä mahdollistaa asiakkaalle kestä-

vän perustan tehdä harkittuja ratkaisuja.

Kun hybridihinnoittelumalli leviää myös

Suomessa, voi moni maalämpöön inves-

toinut huomata myöhemmin tehneensä

päätöksen puutteellisin perustein.

Vapossa seurataan jatkuvasti myös

uusia teknologioita asiakkaiden lämmöntar-

peen tyydyttämiseksi.

Forssan energiatehokkuuteen investoidaan

Forssan voimalaitokseen tehdään suurimmat investoinnit voimalan raken-tamisen jälkeen. Voimalaitoksen alku-peräinen sähkösuodatin uusitaan ja lisäksi laitokselle asennetaan savukaasupesuri, joka pesee poltossa syntyneet savukaasut ja kerää niihin sitoutuneen lämmön talteen. Pesurin ansiosta laitoksen hiukkas- ja rikkipäästöt pienenevät ja öljyn-käyttö vähenee, jolloin myös voimalaitoksen vuosihyöty-suhde nousee. Investoinnit mahdollistavat Forssan asuk-kaille vakaamman kaukolämmönhinnan aiempaa pienemmillä ympäristöpäästöillä.

Lämmin mutta kotimainen helmikuuHelmikuu 2014 oli lämpimin sitten vuo-den 1990. Keskilämpötilan poikkeama oli pitkän aikavälin keskiarvoon nähden 6–8 astetta korkeampi. Lämpimät säät vaikuttivat luonnollisesti Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueen tulokseen heiken-tävästi. Vapo ajaa lämpö- ja voimalai-toksiaan mahdollisimman kustannuste-hokkaasti, joten vaikka helmikuu olikin keskimääräistä lämpimämpi, voidaan toisaalta sanoa sen olleen kotimaisesti edullinen. Lauhalla säällä poltetaan enemmän kotimaisia polttoaineita ja vä-hemmän öljyä, mikä osaltaan kompensoi alempaa myyntiä.

37 % hyötykäyttöön

40Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Pienistä puroista iso joki

Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueella ei tehty mitään näyttäviä yritysostoja. Siitä huolimatta liikevoitto kasvoi ja kannattavuus parani.

Vapo Oy on Suomen kol-

manneksi suurin pääosin

kotimaisia polttoaineita

käyttävä lämmön- ja

sähköntuottaja. Vapo Oy:n

Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alue vastaa

konsernin energialiiketoiminnasta, jonka

liikevaihto vuonna 2013 oli runsaat 100

miljoonaa euroa. Lämpö ja sähkö -liike-

toiminta-alue on vahva paikallinen toimija,

joka palvelee asiakkaita soveltuvimmilla

energiaratkaisuilla hyödyntäen paikallisia

biopolttoaineita Suomessa, Ruotsissa

ja Baltiassa. Se vastaa Vapon kuuden

lämpöä ja sähköä tuottavan voimalaitoksen

sekä näiden yhteydessä olevien kaukoläm-

pöverkkojen operoinnista sekä koko liike-

toiminnan optimoinnista ja kehityksestä.

Voimalaitokset sijaitsevat Forssassa, Salos-

sa, Lieksassa, Ilomantsissa, Sotkamossa


ja Haapavedellä. Lisäksi Vapo omistaa ja

operoi yhteensä 20 kaukolämpöverkkoa

ja 140 turvetta, puuta ja pellettiä käyttävää

lämpökeskusta, jotka tuottavat lämpöä

teollisuusasiakkaille, suurkiinteistöille ja kau-

kolämpöverkkoihin. Lisäksi Vapo etäkäyttää

asiakkaiden voimalaitoksia Järvelässä,

Rengossa ja Vilppulassa. Vapo tuottaa noin

kaksi terawattituntia energiaa markkinoille

joka vastaa yli 100 000 omakotitalon vuo-

tuista lämmöntarvetta.

Liiketoiminta-alueen kunnossapito- ja

projektijohtaja Jouko Latvakankaan mukaan avainsana on laitosten käyttö- ja

kunnossapitotoimintojen systemaattinen

kehittäminen ja laitosten käytettävyyden

parantaminen. Kuulostaa yksinkertaiselta,

mutta kun muistetaan että kysymyksessä

on kuuden suuremman voimalaitoksen ja

noin 140 pienemmän lämpökattilalaitoksen

kokonaisuus, niin vaikeusaste kasvaa

jonkin verran.

Latvakankaan mukaan yksittäisinä

toimenpiteinä voidaan mainita laitosten

kunnossapidon tietojärjestelmän käytön

tehostaminen ja käyttöönoton loppuun-

saattaminen, jotta järjestelmän hyödyt

saadaan korjattua talteen kaikilla laitoksilla.

Muita alaprojekteja ovat olleet varaosa-

huollon ja palveluiden parempi haltuunotto

ja ennen kaikkea laitosten käytettävyyttä

ja niiden optimaalista ajamista paranta-

va koulutus, mikä on kohdistunut sekä

omaan henkilökuntaan että meille töitä

tekeviin operaattoreihin. ”Näillä kaikilla toi-

menpiteillä tähdätään laitosten tuloksen-

tekokyvyn parantamiseen – vähemmällä

polttoaineella tuotetaan enemmän lämpöä

ja sähköä. Se on sitä käytännön energia-

tehokkuutta”, Latvakangas sanoo.

41Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Kehitysjohtaja Jari Kymäläisen mu-

kaan laitosten perusvalmiuksien kohotta-

minen mahdollistaa siten järkevät tehosta-

misinvestoinnit. Esimerkkinä näistä voidaan

mainita vuonna 2013 valmisteltu Forssan

voimalaitoksen savukaasupesuri-investointi,

joka toteutetaan tulevan kesän aikana.

”Laitosten ajamisen kehittäminen on

tuotantosuunnitteluamme. Tutkimme, millä

tavalla laitoksia ajetaan eri olosuhteissa

parhaalla mahdollisella tavalla. Optimaa-

liset käyttötavat mallinnetaan tuotannon

suunnittelujärjestelmään ja näiden avulla

operaattorit pystyvät seuramaan juuri oikeita

tunnuslukuja, jotta toiminta on tehokkainta”,

Kymäläinen sanoo.

Öljyn käyttö minimiin

Latvakankaan mukaan pienemmillä läm-

pö- ja pellettilaitoksilla tehonparannukset

tulevat vielä pienemmistä puroista. Olemme

yhdessä alueorganisaation kanssa käyneet

lävitse kaikki laitokset eli jokainen laitos on

otettu systemaattiseen seurantaan ja kartoi-

tukseen, jotta esimerkiksi kallista tuontiöljyä

käytetään vain silloin kun on aivan pakko

ja muuten pyritään pärjäämään kotimaisilla

polttoaineilla. Tässä mennään vähän sak-

salaisella periaatteella, jossa luottamus on

hyvä, mutta kontrolli parempi. Latvakankaan

mukaan tulokset näkyvät selvästi.

Digitaalinen verkko

Kymäläisen mukaan liiketoiminta aloitti viime

kesänä kaukolämpöverkkojen dokumentoin-

nin digitaaliseen muotoon ja tavoitteena on,

että kaikki verkot on mallinnettu sähköisesti

tämän vuoden loppuun mennessä. ”Tämän

jälkeen verkkojen hallinta on mahdollista

keskittää yhteiseen hallintajärjestelmään

ja varmistaa, että meillä on joka paikassa

yhtenevät ja samalla parhaat käytännöt

toiminnassa”, Kymäläinen sanoo.

Kymäläisen mukaan eräs alue ansaitsee

erityismaininnan. ”Olemme ottaneet erittäin

suuren loikan ympäristövastuun alueella.

Kaikki edellä kerrottu on ollut valmistautumista

pari vuotta kestävään pääprojektiin, mikä on yhtei-

sen etävalvomon rakentaminen Vantaalle. Latva-

kankaan mukaan tavoitteena on, että valvomo

on valmiina kesään mennessä ja ensimmäisten

voimalaitosten ensimmäiset vuorot ovat yhteises-

sä valvonnassa syksyyn 2014 mennessä.

Projekti etenee siten, että laitosten tekniset

valmiudet nostetaan sille tasolle, että niitä voidaan

valvoa keskitetysti yhdestä paikasta ja samaan

aikaan koulutetaan ja rakennetaan sekä valvomoa

että laitosten henkilökuntaa.

”Pitkän tähtäimen tavoite on, että sekä suuret

voimalat että pienemmät lämpölaitokset ovat

mahdollisimman kattavasti etävalvonnassa.

Paikallisesti hoidetaan sellaiset asiat mikä laki

edellyttää ja mitkä kannattaa hajauttaa”, Latva-

kangas sanoo. Tyypillisesti tällaisia paikallisia töitä

ovat varallaolojärjestelyt, ennakoiva kunnossapito

ja huolto sekä akuutit huolto- ja korjaustoimet.

Sekä Latvakangas että Kymäläinen uskovat

osaamiseen ja tekniikkaan panostamiseen tu-

loksenteon parantamiseksi. Valitsemalla etäval-

vomoon parhaat osaajat ja levittämällä laitosten

parasta mahdollista ajamista ja polttoainekäytön

optimointia, saamme näistä pienistä virroista ison

joen parantamaan kannattavuuttamme, molem-

mat vakuuttavat.

Valmistautumista etävalvontaan

Ympäristövastuualueen toiminnoille on ase-

tettu kunnianhimoiset tavoitteet, resursseja

on vahvistettu ja tämän alueen systemaat-

tista seurantaa on tehostettu, jotta tiedäm-

me, että toimimme joka paikassa vastuulli-

sesti ja laadukkaasti. Ja jos jotain yllättävää

sattuu, pysymme uuden toimintatavan ja

seurantajärjestel mien ansiosta reagoimaan

mahdollisimman nopeasti korjaavilla toimen-

piteillä”, Kymäläinen sanoo.

Toinen samaa sukua oleva kehityshanke

on ollut Latvakankaan mukaan työturvalli-

suuteen panostaminen. ”Olemme käynnis-

täneet jatkuvaan parantamiseen tähtäävän

ohjelman tällä alueella. Ohjelma koskee

niin omaa henkilökuntaa kuin alihankkijoita.

Uskon, että ohjelmalla on ollut vaikutusta

siihen, että meillä edellinen vakavampi työta-

paturma oli keväällä 2013. Tässä tavoittee-

na ei voi olla muu kuin tapaturmattomuus”,

Latvakangas sanoo.

Systemaattisesti eteenpäin viedyt osaprojektit

parantavat energiatehokkuutta, toiminnan

laatua ja ympäristövastuuta.

Jatkossa monia suuria voimaloita ja pienempiä lämpölaitoksia

valvotaan Vantaalta käsin, sanoo kehitysjohtaja Jari Kymäläinen.


42Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Vapo uskoo puuenergiaanTilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan puuenergialla tuotettiin vuonna 2013 jo yli 24 prosenttia kaikesta Suomen käyttämästä energiasta.

Vapo Oy on Suomen ylivoimaisesti suurin pelletin tuottaja

43Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Vapo Oy:n Puupolttoai-

neet -liiketoiminta-alueen

johtaja Juhani Ylä-Sahran

mukaan puuenergian

toimittaminen omille voi-

malaitoksille ja ulkopuolisille asiakkaille on

yhtiön keskeisintä liiketoimintaa.

Puupolttoaineet -liiketoiminta-alue

vastaa metsäpolttoaineiden hankkimisesta

ja toimittamisesta asiakkaille, metsäteolli-

suuden sivutuotteiden myymisestä energia-

asiakkaille sekä pellettien tuottamisesta

Suomessa.

Ylä-Sahran mukaan Vapon strategiana

on olla yksi keskeinen toimija tällä alueella

Suomessa. ”Tällä hetkellä toimitamme

energiapuuta asiakkaillemme vajaat miljoona

kuutiota, mutta meillä on valmius kasvattaa

määriä kysynnän mukaan. Tärkeintä tälläkin

alueella on kuitenkin kannattavuudesta

huolehtiminen, emmekä hae kasvua vain

kasvun takia”, Ylä-Sahra toteaa.

”Metsäpolttoaineet ovat turpeen tavoin

luonteeltaan paikallisia, eikä niiden kuljetta-

minen pitkiä matkoja ole järkevää. Ener-

giasisällöltään tiiviimpää pellettiä voidaan

kuljettaa pidempiäkin matkoja. Hankimme

ja toimitamme metsäpolttoaineita koko

valtakunnan alueella joko oman hankin-

taorganisaatiomme kautta tai Idässä ja

Kaa kossa Vapon osakkuusyhtiön Harvestia

Oy:n kautta”, Ylä-Sahra sanoo.

Vapo Oy on Suomen ylivoimaisesti suu-

rin pellettien tuottaja. Vapolla on Suomessa

viisi pellettitehdasta, jotka sijaitsevat Kärsä-

mäellä, Seinäjoella, Turengissa, Vilppulassa

ja Ylistarossa. Pellettien raaka-aineina käyte-

tään pääasiassa saha- ja puunjalostusteolli-

suuden sivutuotteita eli lähinnä sahanpurua

ja kuivaa kutterilastua. Tehtaiden yhteinen

tuotantokapasiteetti on noin 250 000 tonnia.

Vuonna 2013 Vapo toimitti Suomeen pellet-

tiä yhteensä 160 000 tonnia, josta kotitalo-

uksien osuus oli noin 30 000 tonnia. Viime

vuosina pelletti on kasvattanut suosiotaan

keskisuurissa ja suurissa kohteissa.

Ylä-Sahran mukaan pelletin etuina ovat

polttoaineen kotimaisuus, päästöttömyys,

tasalaatuisuus ja helppo varastoitavuus sekä

pitkälle automatisoitujen laitosten nopea

rakentamisaikataulu ja perinteistä kiinteän

polttoaineen lämpökeskusta edullisemmat

investointikustannukset. Pellettien energia-

sisältö on korkea, joten niiden kuljettaminen

pitkiäkin matkoja on edullista. Pellettilämpö

on kilpailukykyistä erityisesti fossiilisten

tuontipolttoaineiden kuten maakaasun ja

öljyn korvaajana.

Tällä hetkellä Vapo vie muutamia kym-

meniä tuhansia tonneja pellettejä lähinnä

Ruotsiin ja Tanskaan, mutta Ylä-Sahran mu-

kaan tavoitteena on saada pelletit myytyä

jatkossa kotimarkkinoille.

”Pellettien kysyntä on ollut Suomessa

kasvussa ja uskomme, että muutaman vuo-

den kuluessa myymme koko tuotantomme

kotimaiseen kulutukseen. Meillä on myös

mahdollisuus nostaa tuotantoamme nykyisil-

lä tehtaillamme, joten kotimaisista pelle-

teistä ei tule pulaa vaikka kulutus kasvaisi

runsaastikin”, Ylä-Sahra toteaa.

Pellettilämmityksen hiilidioksiditase on

30 kg/MWhmaalämpö = 91 kg/MWh

maakaasu = 108 kg/MWh

öljylämmitys = 267 kg/MWh

sähkölämmitys = 274 kg/MWh

ainoastaan pelletin hiilidioksiditaseeseen on

laskettu mukaan myös kuljetuksen, jakelun

sekä tuotannon aiheuttamat päästöt

[ www.pellettienergia.fi ]

Vuonna 2013 Vapo toimitti Suomeen pellettiä yhteensä 160 000 tonnia


44Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Yli 50 vuoden asiakassuhdeVapo Oy on toimittanut Ähtärin Energia

ja Vesi Oy:lle polttoaineita vuodesta 1963

lähtien. Keväällä 2014 yhtiöiden välillä

solmittiin viiden vuoden polttoaineiden

toimitussopimus, minkä perusteella polt-

toaineiden toimitukset jatkuvat vuoteen

2019 saakka. Sopimuksen polttoaineva-

likoima kattaa jyrsinturpeen, metsähak-

keen, turvekantohakkeen sekä puu- ja

turvepelletin. Jyrsinturve on volyymiltaan

tärkein polttoainelaatu ja sen osuus on

70–80 prosenttia kokonaisvolyymista.

Vuotuinen yhteismäärä on 40 GWh. So-

pimusjaksolla kaupan arvo on noin neljä

miljoonaa euroa.

Vapo Oy:n aluejohtaja Mika Säynä-

jäkankaan mukaan Ähtäri toimii erin-

omaisena esimerkkinä kotimaisen ener-

gian käytössä. Toimitettavat polttoaineet

toimitetaan keskimäärin 20–25 kilometrin

etäisyydellä lämpölaitokselta. Polttoaine-

tuotanto työllistää alueella lukuisia yrittäjiä.

Ähtäriläiset Hannu ja Janne Viinikka ovat

mukana koko polttoaineketjussa. Viinikat

tuottavat sekä jyrsinturvetta että palatur-

vetta Mäkikylänsuolla, lisäksi he toimittavat

autoillaan polttoturpeen ja metsähakkeen

Ähtärin laitokselle.

Ähtärissä on päälaitoksella 4 ja 5 MW

leijukerroskattilat. Toinen toimituskohde

on Inhan teollisuusalueella oleva pelletti-

lämpökeskus, jossa on 0,3 MW kattila ja

vuotuinen polttoainekäyttö on suuruusluok-

Vapo on luotettava yhteistyökumppani

kaa 700–800 MWh puupellettiä vuodessa.

Pelletti tuodaan Seinäjoen Haukinevan tai

Ylistaron pellettitehtaalta.

Polttoainetoimitus on sujunut erittäin

hyvin jo viisi vuosikymmentä ja kysyimmekin

asiakkaan mielipidettä kaupantekotilaisuu-

dessa. Ilkka Kajanderin sanoin: ”Arvostan

polttoainetoimittajan luotettavuutta ja tun-

nettavuutta polttoainetoimittajana”.

Puupelletti korvaa maakaasua NokiallaVapo Oy ja Leppäkosken Lämpö Oy solmi-

vat huhtikuussa 2014 toimitussopimuksen

puupelletin toimittamisesta Nokialle raken-

nettavaan 6 MW pellettilämpölaitokseen.

Vapon pellettitoimitus kattaa noin puolet

Leppäkosken laitoksen polttoainetarpeesta.

Lämpökeskuksen rakentaminen käynnistyi

huhtikuussa ja se otetaan käyttöön lop-

pukesän 2014 aikana. Nokialla päästötön

pellettienergia korvaa maakaasua. Sopimus

on eräs Vapon suurimmista yksittäisistä

pellettisopimuksista. Pelletti toimitetaan

Nokialle pääasiassa Vapon Vilppulan pellet-

titehtaalta.

Vapo Oy:n aluejohtaja Pasi Rantosen

mukaan sopimus vahvistaa entisestään

pelletin kotimaista kysyntää, joka on kasva-

nut viime vuosina voimakkaasti. Rantosen

mukaan useilla energialaitoksilla on suun-

nitelmissa vastaavantyyppisiä investointeja,

joissa pelletillä korvataan tuontipolttoaineita

niin peruskuorma-, huippukuorma- kuin

varavoima laitoksissa.

Jyrsinturve on volyymiltaan tärkein polttoainelaatu ja sen osuus on 70–80 %

Nokialla päästötön pellettienergia korvaa maakaasua. Sopimus on eräs

Vapon suurimmista yksittäisistä pellettisopimuksista.

Energiayhtiöillä on suuri vastuu siitä, että heidän asiakkaillaan

on lämpöä, lämmintä vettä ja sähköä kaikissa olosuhteissa.

Polttoaineentoimittajilta edellytetään ennen kaikkea

luotettavuutta. Tämä on perinteisesti ollut Vapon vahvuus.

Teksti: Matti Valli

45Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Tampereen Energiantuotanto Oy rakentaa vaihtoehtoja fossiilisten polttoaineiden käytölleTampereen Energiantuotanto Oy rakentaa

vaihtoehtoja fossiilisten polttoaineiden

käytölle. Reilu vuosi sitten vihittiin käyt-

töön Suomen suurin pellettejä polttava 33

megawatin lämpökeskus Sarankulmassa.

Vastaavanlainen, haketta hyödyntävä 49,5

megawatin laitos valmistuu Hervannan

kaupunginosaan ensi vuonna.

”Investoinneilla vastaamme ilmas-

topolitiikan haasteisiin ja varaudumme

turvaamaan energiansaannin myös poik-

keusoloissa. Päättäjät eivät aina ymmärrä

omavaraisuuden ja huoltovarmuuden

merkitystä”, sanoo yhtiön toimitusjohtaja

Antti-Jussi Halminen.

Halminen on Huoltovarmuuskeskuksen

yhteydessä toimivan kotimaisten polttoai-

neiden jaoston puheenjohtaja. Tällä hetkel-

lä Tampereen energiantuotannosta vajaa

70 prosenttia perustuu tuontienergiaan eli

fossiilisen maakaasun käyttöön, mikä ei

huoltovarmuuden kannalta ole hyvä asia.

Poikkeusolojen huoltovarmuus ja

siihen kuuluvat varastot sekä metsähak-

keen, pelletin ja turpeen toimitusketjut

rakennetaan pitkän ajan kuluessa. Jos ne

eivät toimi tavallisena arkipäivänä, eivät

ne toimi kriisitilanteessakaan. Huoltovar-

muuden takia poliitikot ovat alkaneet ajaa

puun käytön lisäämistä, mutta unohtaneet

kotimaisen turpeen, jonka varastoitavuus on

erinomainen.

”Ajatellaanpa, että myrsky kaataa puita

tielle, eikä puuta enää saada metsästä

voimalaitoksille, koska tiet ovat tukossa.

Silloin voimalaitosta varten varastoitu turve

on hyvä polttoaine”, Halminen kuvaa.

Huoltovarmuudessa on heikkouksia,

joista yksi on turpeen saatavuus. Vanhat

turpeennostoalueet tyhjentyvät eikä uusien

avaamiseen juurikaan myönnetä ympäristö-

lupia.

”Vuoden 2013 keväällä yhtiön Naisten-

lahden voimalaitoksella pelättiin turpeen

loppumista, jolloin ainut vaihtoehto olisi ollut

maakaasun ja öljyn käytön lisääminen. Puu

ei olisi ollut vaihtoehto: vanhassa kattilassa

puun osuus polttoaineesta voi olla korkein-

taan puolet”, Halminen kuvaa.

Naistenlahden voimalaitoksen kakkos-

yksikössä turpeen osuus polttoaineesta on

50–60 prosenttia ja puun 40–50 prosenttia.

Vuodessa käytetään jyrsinturvetta noin

600–700 gigawattituntia.

Suomen suurin pellettejä polttava

33 megawatin lämpökeskus valmistui Sarankulmaan

46Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Etelä-Kivikkoon on nousemassa

kerrostaloja, joiden energia-

tehokkuutta on mietitty erityi-

sen paljon. Koskaan aikaisem-

min ei pellettiä ole Suomessa

käytetty tässä mittakaavassa kerrostaloissa.

Ensimmäiset talot valmistuvat tämän kevään

aikana. Talojen ratkaisuissa on kiinnitetty

erityishuomiota sähkön säästämiseen.

Huomionarvoista on se, ettei asunnoissa

ole lainkaan huoneistokohtaisia saunoja.

Ne on korvattu yhteissaunoilla, joissa on

pellettikiuas. Lisäksi jokaisessa huoneistos-

sa on pellettitakka. Idean isä on hankkeen

rakennuttajan, TA-Rakennuttaja Oy:n johtaja

Markku Hainari.

”Minulla oli tilaisuus tutustua Vapon

tuotantoon jo reilusti yli 10 vuotta sitten.

Pellettituotanto oli tuolloin aivan uutta. Idea

pelletin käytöstä suomalaisissa asuintaloissa

sähkön sijasta jäi muhimaan. On hienoa, että

nyt pääsemme viimein toteuttamaan tällaisen

hankkeen.”

Pellettitakkoja on Suomessa jonkun

verran pientaloissa, mutta tämä on Suomen

ensimmäinen kerrostalokohde, jossa huo-

neistoissa on pellettitakat.

Koska rakennukset on yhdistetty kauko-

lämpöön, ei koko lämmitysjärjestelmää

kannattanut hoitaa pelletillä. Pellettitakat tuo-

vatkin lähinnä lisälämpöä ja tunnelmaa kotiin.

Pellettilämmitteiset kiukaat ovat sen sijaan

Suomessa vielä hyvin harvinaisia pientalois-

sakin, joten kohde on tiennäyttäjä.

”Onneksi saimme saunaa ja pellettikiu-

asta koskevissa asioissa arvokasta apua

Kulttuurisauna-projektin johtajalta, arkkitehti

Tuomas Toivoselta”, Hainari kiittää.

Etelä-Kivikon kohde houkuttelee erityi-

sesti ihmisiä, jotka ajattelevat ekologisesti

ja arvostavat energiatehokkuutta. Touko-

kuussa alueelle muuttavalle Reija Tyrjälle kaksi tärkeintä ostokriteeriä olivat sijainti ja

energiansäästö.

”Kaksi aikuista lastani perheineen asuu

lähellä uutta kotiani. Olin ajatellut, että olisi

kätevää asua niin lähellä heitä, että lasten-

lapseni voivat tulla helposti luokseni tai minä

heidän luokseen.”

Kotimaisen biopolttoaineen kannattami-

nen ja käyttäminen on Tyrjälle tärkeä arvo.

”Pellettilämmitteinen talosauna ja pel-

lettitakka tuntuivat hienoilta heti, kun niistä

luin. En ollut aiemmin ajatellutkaan, että mi-

nulla voisi olla kaupunkiasunnossa takka.”

Pelletti on hänelle tuttu lämmitysmuoto.

Hän omistaa Joutsassa 50-luvulla rakenne-

tun omakotitalon, jonka hän on vuokrannut

tyttärelleen.

”Talossa oli öljylämmitys, joka osoittau-

tui kalliiksi. Niinpä vaihdoin sinne pelletti-

lämmitysjärjestelmän kuutisen vuotta sitten.

Olen ollut tyytyväinen siihen, ja siksi pellet-

titakka ja -kiuas olivat minulle nyt tärkeitä

ostopäätökseen vaikuttaneita tekijöitä”, hän

kertoo.

Kivikkoon kohoaa energia pihejä kerrostaloja

Itä-Helsingissä sijaitsevaan Etelä-Kivikkoon rakennetaan

valtakunnallisestikin merkittäviä, energiapihejä asuinrakennuksia.

Etelä-Kivikon energiansäästöratkaisut eivät rajoitu pelletin käyttöön ”Kaikki asunnot lämpiävät kaukolämpöön

liitetyllä vesikiertoisella lattialämmityksellä.

Sähkönkäyttöä on tehostettu talotekniikalla:

esimerkiksi kotona-poissa -kytkimellä

voi vähentää ilmanvaihtoa, kun kukaan

ei ole kotona. Astianpesukone on liitetty

lämpimään eikä kylmään veteen, jolloin

veden lämmitys hoituu kaukolämmöllä

eikä sähköllä. Laitevalinnoissa suosi-

taan sähköä säästäviä energiatehokkaita

laitteita. Yleis valaistuksessa on käytetty

energiatehokkaita ledilamppuja, ja autojen

lämmitinpistorasioita ohjataan lämpötilan

eikä kellon mukaan”, TA-Rakennuttajien

projektipäällikkö Mikael Lönnroth luettelee.

Asukkailla on huoneistoissaan mittarit

ja näytöt, joista he näkevät reaaliaikaisen

tiedon sähkön ja veden kulutuksestaan.

VTT on tehnyt kohteesta alustavia

laskelmia, jotka osoittavat, että näillä kaikilla

ratkaisuilla yhteensä on mahdollisuus sääs-

tää sähköenergiaa jopa 50 prosenttia.

”Seuranta on tämänkaltaisissa pilotti-

hankkeissa tärkeää. Seuraamme toteutu-

neita energiasäästöjä ja käyttömukavuus-

kokemuksia vähintään yhden vuoden ajan”,

Lönnroth toteaa.

Hanketta ohjaavassa valvovassa toimi-

kunnassa ovat mukana Helsingin kaupunki,

Helsingin Energia, Vapo Oy ja TA-Rakennut-

taja Oy.


47Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Vapo Oy:n tytäryhtiö Neova AB ja Lantmännen -konserni yhdistivät pelletti-liiketoimintansa. Uusi yhtiö on markkinajohtaja puupellettien tuotannossa Ruotsissa, sen liikevaihto on noin miljardi kruunua (runsaat 100 miljoonaa euroa) ja se työllistää noin 160 henkilöä. Kumpikin osapuoli omistaa 50 prosenttia yhtiöstä.

Yhtiö on markkinajohtaja Ruotsissa ja vahva haastaja Baltiassa, jossa on merkittävää kasvupotentiaalia. Pelletin kysynnän odotetaan kasvavan merkittävästi koko Euroopassa.

Vapo Oy:n tytäryhtiö Neova AB ja Lantmännen -konserni yhdistivät pellettiliiketoimintansa.

Helsingin uusin yleinen sauna sijaitsee aivan keskellä kaupunkia, mutta omassa rauhassa. Päälämmönlähteenä on puu-pelletein lämpiävä jättikokoinen kiuas.

Helsingin Hakaniementorin rantaan valmistui kesän 2013 alussa arkkitehti- ja muotoilijapariskunta Tuomas Toivosen ja Nene Tsuboin toimesta ekologisesti lämpiävä kulttuurielämyksiä tarjoava yleinen saunatila, jonka kiuas lämpiää pelleteillä. Kertalämmitteinen kiuas painaa 5 000 kiloa, joka käynnistetään 3–4 tuntia ennen saunomista ja sammutetaan ennen kuin saunominen alkaa. Kun saunominen loppuu, hukka- ja jälkilämpö hyödynnetään saunatilojen lämmittämiseen. Kiukaan voi lämmittää myös perinteisellä puulla, mutta tasaisesti palava pelletti on omiaan lämmittämään suurta yleissaunaa usean tunnin ajan.Kulttuurisauna lämpenee

ekologisesti pelletillä

Vapon puupellettien myynti kotimaassa kasvoi 24 prosenttia aikaisemmasta vuodesta

Vuonna 2013 puupellettiä myytiin 134 tuhatta

tonnia ja vuodelle 2014 kasvun odotetaan

jatkuvan noin 10–15 prosenttia. Useat ener-

giayhtiöt investoivat pellettikattiloihin, joita

käytetään kaukolämmön talven huippujen ja

kesän matalatehon tuottamiseen. Muun mu-

assa Tampereen energialaitos on investoinut

pellettikattilaan, jonka pelletit Vapo toimittaa.

Myös Nokialla aloitetaan ensi kaudella merkit-

tävä pelletin käyttö lämmöntuotannossa. Vaik-

ka kysyntä kasvaa, pellettiä riittää kyllä kaikille.

Vapon pellettituotannon kapasiteetti riittää

kotimaan myynnin kaksinkertaistamiseen.

48Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Kulmakivinä käyntiaste, käyttösuhde ja asiakaspalvelu

Karjalan tukitAika ajoin Lieksan sahan tukkipuista löytyy

ripaus historian havinaa. Puiden runkoihin

on voinut hautautua metalliesineitä, kuten

nauloja, ruuveja ja jopa sodanaikaisia

luoteja sekä pommien sirpaleita. Ne

voivat vaurioittaa sahojen ja asiakkaiden

höylien teriä, ja siksi tukit ajetaankin aluksi

metallinilmaisimen läpi. Tukit jotka sisältävät

mahdollisesti metallia tutkitaan käsin

miinaharavalla, ja metalliosat poistetaan.

Tämän jälkeen hyväkuntoiset tukit päätyvät

takaisin lajitteluun ja piloille menneet tukit

päätyvät sellukattilaan.

VAPO TIMBER

Sahausliiketoiminta on alana

tunnettu suhdannevaihteluista,

mutta Vapon sahaus- ja

puupolttoaineliiketoimintoja

johtavan Juhani Ylä-Sahran

mukaan yksi totuus pysyy voimassa kai-

kissa suhdanteissa: Seisova saha ei tuota

varmuudella muuta kuin tappiota. Toinen

samanlainen totuus on, että niin kauan

kuin raaka-aine muodostaa ylivoimaisesti

suurimman kustannuserän sahatavaran

tuottamisessa, on kallis raaka-aine hyödyn-

nettävä tarkasti. Kun tähän vielä lisätään

asiakkaiden joustava palvelu, ovat eväät

menestykselliseen toimintaan koossa.

Käyntiasteella mitataan Ylä-Sahran mu-

kaan sitä, kuinka hyvin tuotantokapasiteetti

on käytössä ja käyttösuhteella sitä, miten

paljon kustakin tukkikuutiosta saadaan

valmista sahatavaraa.

”Teemme lujasti työtä tuottaaksemme

tehokkaasti juuri sellaista tavaraa, jota

kukin asiakkaamme omassa toiminnassaan

tarvitsee”, Ylä-Sahra sanoo. ”Ei tämä niin

monimutkaista ole. Asiakkaat arvostavat

aika yksinkertaisia asioita eli sitä, että kyse-

lyihin vastataan nopeasti, tuotteiden laatu

on sovittu ja toimitukset tapahtuvat ajallaan.

Lisäarvoa saamme lisäksi käyttämästäm-

me raaka-aineesta eli korkealaatuisesta

skandinaavisesta puusta, jota arvostetaan

maailmalla”, Ylä-Sahra kertoo.

Myynnin ja tuotannon on pelattava

saumattomasti yhteen, jotta asiakkaat ovat

tyytyväisiä, tuotanto tehokasta ja raaka-ai-

neenkäyttö säästeliästä. ”Tässä me olemme

Vapo Timberin sahoille tukit toimittaa

Vapon osakkuusyhtiö Harvestia Oy, joka

hankkii tukit pääosin Savo-Karjalan alueelta.

Jonkun verran tukkeja tuodaan Venäjältä,

joskin viime vuosina erilaisten vientirajoittei-

den takia määrät ovat olleet vaatimattomia.

”Raakapuumarkkinoiden häiriötön toiminta,

mukaan lukien raaka-aineen tuontimahdol-

lisuus Venäjältä, ovat meidän toimintamme

perusedellytyksiä, jotta pystymme vastaa-

maan asiakkaiden kysyntään myös jatkossa”,

Ylä-Sahra muistuttaa.

Sahoilla tukit käytetään tarkasti. Puolet

tilavuudesta muuttuu sahatavaraksi, loput

massateollisuuden raaka-aineeksi tai puu-

polttoaineeksi lämmön ja sähkön tuotan-

toon. Sivutuotteet ovat sahoille olennainen

osa niiden taloutta. Ja yhtä olennainen osa

ne ovat maan kasvavaa uusiutuvien polttoai-

neiden käyttöä.

Vapo Timber Oy:n sahoilta vientiin menee noin

70 prosenttia

tuotannosta

ainakin kohtuudella onnistuneet ja näen sen

erääksi suurimmista vahvuuksistamme”,

Ylä-Sahra sanoo.

Tällä hetkellä Vapo Timber Oy:llä on sa-

hat Nurmeksessa ja Lieksassa. Vapo Timber

Oy myi vuoden 2013 lopulla Hankasalmen

sahansa Versowood Oy:lle. Lieksan sahan

kapasiteetti on 250 000 kuutiota kuusisa-

hatavaraa ja Nurmeksen 210 000 kuutiota

mäntysahatavaraa. ”Sekä kotimaan mark-

kinat että vienti ovat nyt hyvässä vedossa

ja sahaamme molemmilla sahoilla täydellä

kapasiteetilla”, Ylä-Sahra toteaa.

Vapo Timber Oy:n sahoilta vientiin

menee noin 70 prosenttia tuotannosta.

Tärkeimmät vientimaat ovat Englanti, Saksa

ja Pohjois-Afrikan maat, mutta myös vienti

Kaukoitään on kasvanut

49Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Sahatavara on Suomelle merkittävä vientiartikkeli.

”Asiakkaillemme oleellista on saada omiin käyttö-tarkoituksiinsa sopivaa sahatavaraa luotettavalta toimittajalta.”

Leudosta talvesta huolimatta koti-maista puuta hakattiin ennätysmäisen paljon alkuvuodesta 2014. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton mukaan myös puukauppoja on tehty kolmannes edellisvuotta enemmän. Teollisuus ja sahat ostivatkin alkuvuo-desta yli 12 miljoonaa kuutiota puuta, mikä on suurin määrä sitten vuoden 2007. Kasvuun vaikuttaa tehtaitten

hyvä ja tasainen käynti puun hinnan pysyessä pitkään vakaana. Raaka-aineen parempi saatavuus näkyy myös Vapo Timberin Lieksan ja Nurmeksen sahoilla. Kevään aikana tukkimäärät ovat kasvaneet ennä-tyksellisen suuriksi, ja sahatavaran tuotanto on pitänyt henkilöstön kiireisenä.

Suomalainen puu on arvostettuaPohjois-Karjalan mänty ja kuusi on arvostettua

sahatavaraa hyvän laadun vuoksi. Puut kasva-

vat alueella hitaasti, mikä tekee vuosikasvujen

välin pieneksi. Tämä luo edellytykset lujalle ja

pitkäikäiselle sahatavaralle, jonka ominaisuuksia

osaavat arvostaa niin japanilainen talonrakentaja

kuin italialainen puuseppäkin. Vapo Timberin

sahatavaraa kulkeutuu asiakkaille Eurooppaan,

Afrikkaan, Aasiaan ja kotimaahan muun muassa

talotehtaille, ovien ja ikkunoiden valmistajille

ja huonekaluvalmistajille, jonka jälkeen sitä

voidaan nähdä esimerkiksi talojen runkoraken-

teissa, terasseissa, leikkikentillä tai perunalaati-

koissa.

Det Norske Veritas on myöntänyt Vapon Puupoltto-

aineet -liiketoiminta-alueelle ” Puun alkuperän seu-

rannan sertifikaatin” eli PEFC:n. Sertifikaatti koskee

ainespuun hankintaa ja myyntiä.

Sertifioinnilla varmistetaan asiakkaalle, että puun

alkuperä on tiedossa ja puu on peräisin kohteista,

joissa on käytetty kestävän metsänkäytön periaatteita

puunkorjuussa ja metsäluonnon käsittelyssä.

50Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Yksi sahatyöpaikka synnyttää ympärilleen useita muita

työpaikkoja. Tämä tekee Vapo Timberin Kevätniemen

sahasta merkittävän paikallisen työllistäjän.

Vapo Timberin Kevätnie-

men saha on yksi Lieksan

maamerkeistä. Se on

tarjonnut työtä ja toimeen-

tuloa lähiseudun asukkaille

jo vuodesta 1902 lähtien.

Tällä hetkellä sahan palveluksessa on

noin 50 henkilöä, mutta tämä on vain osa

totuudesta. Sahaus on nykyään pitkälle

verkostoitunutta toimintaa, jossa on muka-

na useita eri toimijoita.

”Varsinaisen sahankin työllistävä vaiku-

tus on 70 henkilötyövuotta. Oman henki-

löstön ohella meillä tekee töitä keskimäärin

10 ulkopuolista työntekijää kunnossapidos-

sa ja toiset 10 koneurakoinnissa. Lisäksi

ostamme esimerkiksi koneistustöitä noin

yhden henkilötyövuoden edestä vuosittain”,

Kevätniemen sahan tuotantopäällikkö Jani Lopperi laskee.

Tukkeja sahalleKevätniemen sahan puunhankinta ja

tukin kuljetukset työllistävät suurin piirtein

saman verran kuin varsinainen sahan

toiminta. Puunhankinnasta vastaavan Har-

vestia Oy:n mukaan Kevätniemen sahalle

korjataan puuta 20 korjuuketjulla. Niiden

hakkuu- ja ajokoneet työllistävät yhteensä

80 henkilöä. Metsästä puut kuljetetaan

sahalle 27 puutavara-autolla, jotka työllis-

tävät 57 kuljettajaa.

Harvestia Oy:ssä Kevätniemen sahan

puunhankinta työllistää vielä täysipäiväi-

sesti yhden hankintaesimiehen Lieksassa,

ja lähialueilta ajetaan puuta Kevätniemen

sahalle noin 10 puunostajan alueelta.

Lisäksi puutoimitusten organisoinnista ja

määränhallinasta vastaa yksi kuljetusesi-

mies ja yksi korjuuesimies.

”Aivan tarkasti ei voi sanoa kuinka

suuri osuus tehdystä työstä kohdistuu

Kevätniemen sahalle toimitettuun puuhun,

koska osa menee muihin laitoksiin. Ke-

vätniemen osuus on kuitenkin ratkaisevan

suuri”, Harvestia Oy:n markkinointi- ja

viestintäpäällikkö Liisa Viikari muistuttaa.

Sahatavaraa ja sivutuotteita maailmalleSahauksen jälkeen työtä tarjoaa vielä sa-

hatavaran ja sivutuotteiden kuljettaminen

käyttäjille. Tuotantopäällikkö Jani Lopperin

mukaan tämän vaiheen työllistävyyttä voi

arvioida sahalta lähtevien rekkojen määrän

perusteella.

”Sahatavaraa lähtee meiltä parhaim-

millaan reilusti yli kymmenen rekka-

autollista päivässä ja sivutuotteita, purua,

haketta ja kuorta lähes saman verran. Kun

nämä lasketaan yhteen, työllistävä vaiku-

tus on arviolta 15–20 henkilötyövuotta”,

hän sanoo.

VAPO TIMBER

Saha synnyttää työtä

Teksti: Ismo Myllylä

51Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Kaikkia sivutuotteita ei tosin tarvitse

kuljettaa kovin kauas. Osa käytetään ener-

giantuotantoon Vapon Lieksan lämpölai-

toksessa, joka tuottaa lämpöä niin Lieksan

kaukolämpöverkkoon kuin Kevätniemen

sahallekin. Puun osuus laitoksen poltto-

aineesta on noin 60 prosenttia ja siitä

valtaosa tulee Kevätniemen sahalta.

Saha tuo miljoonapotin maakuntaanJani Lopperi muistuttaa vielä, että sahan

merkitystä ympäristölle ei voi laskea pelkäs-

tään työntekijämääristä. Välilliset työpaikat,

kantorahatulot, yrittäjämaksut ja verotulot

jäävät myös hyödyttämään lähiseutua.

Harvestia Oy tekee esimerkiksi pelkäs-

tään Lieksassa keskimäärin 170 puukaup-

paa suoraan yksityisten metsänomistajien

kanssa vuosittain. Tämä tarkoittaa noin 3,5

miljoonan euron puukauppatuloa metsän-

omistajille.

Saimaan kautta maailmalleSaimaan kanava on tarjonnut Vapo Timberin sahatavaralle suoran

reitin Itä-Suomesta Keski-Eurooppaan jo vuosikymmenten ajan.

Nykyään tätä kuljetusreittiä pyritään hyödyntämään mahdollisimman

paljon.

Saimaan kanavan kautta tapahtuvien kuljetusten valttina ovat

kustannustehokkuus ja ympäristöystävällisyys. Vapo Timberin

logistiikkapäällikkö Matti Hyvönen sanoo, että kanava on tarjonnut

itäsuomalaiselle teollisuudelle edun, joka on pitänyt sen tuotteet

kilpailukykyisenä Euroopan markkinoilla.

”Nykyään myös ympäristöystävällisyydellä on tärkeä merkitys

kuljetustavan valinnassa. Asiakkaitamme kiinnostaa suuresti

toimitus ketjumme hiilijalanjälki, ja mittaamme sitä jatkuvasti. Sisä-

vesiliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat noin 30 grammaa/tonnikilo-

metri, kun vastaava luku nykyaikaisella kuorma-autolla on 110–160

grammaa.”

Vapo on keskittänyt kanavan kautta kulkevat kuljetukset Joen-

suun satamaan, josta lähtee Vapon lastissa oleva laiva kuukauden

–puolentoista välein yleensä kohti Englantia tai Ranskaa. Kuljetuk-

set jatkuvat todennäköisesti jatkossakin, sillä vuoden 2015 alussa

Itämerellä voimaan tuleva Eurooppalainen rikkidirektiivi parantaa

Saimaan reitin kilpailukykyä verrattuna rannikkosatamiin.

”Saimaalla liikennöivät alukset käyttävät jo nyt vähärikkistä polt-

toainetta. Siten direktiivi ei vaikuta kustannuksiin täällä. On myös

selvää, että EU:n veroratkaisut ohjaavat tulevaisuudessa kuljetuksia

entistä enemmän laivoilla tapahtuvaksi, sillä se on ympäristöystäväl-

lisin vaihtoehto”, Hyvönen toteaa.

Kevätniemi on osa Lieksan identiteettiä

Lieksan kaupunginjohtaja Esko Lehto vahvistaa, että Kevätnie-

men saha on tärkeä Lieksalle ja lieksalaisille. Se on yksi kaupungin

merkittävistä teollisista työnantajista.

”Tärkeää on, että saha on uusiutunut kautta vuosien ja pysynyt

mukana ajassa. Menestys on vaatinut paljon työtä, jolle Lieksa

perinteisenä teollisuuskaupunkina haluaa tarjota mahdollisimman

hyvät edellytykset”.

Lehto toteaa vielä, että Kevätniemen sahan merkitys Lieksassa

ei perustu pelkästään taloudelliseen vaikuttavuuteen. Yli sata vuotta

paikkakunnalla toimineesta sahasta on tullut osa kaupungin ja kau-

punkilaisten identiteettiä.

”Kevätniemi on lieksalaisille käsite, jonka kaikki tietävät. Moni

on työskennellyt siellä itse tai vähintään joku sukulainen tai tuttu on

hankkinut sieltä elantonsa. Sitä kautta siitä on tullut osa lieksalai-

suutta”, hän sanoo.

52Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Kekkilä-konsernin koh-

dalla kevätsesongin

pituus erottelee hyvät ja

huonot vuodet erityi-

sesti kuluttajatuotteissa.

Tilikausia on mahdoton

verrata keskenään, kun nyt päättyneessä

tilikaudessa on kaksi kevättä. Tästä syystä

keskitymmekin tässä haastattelussa

pidempiin trendeihin ja eri markkinoiden

näkymiin.

Toimitusjohtaja Petri Alavan mukaan

tilikauteen lähdettiin erittäin heikon turveke-

sän 2012 varastoilla. ”Sateinen kesä tarkoitti

turpeen niukkuudesta johtunutta raaka-

ainekustannusten nousua ja tarkkuutta

laadunvalvonnassa. Raaka-ainekustannus-

ten nousu heijastui kaikkiin liiketoimintoihin

eli kuluttajatuotteisiin, ammattiviljelyyn ja

viherrakentamistuotteisiin”, Alava kertoo.

Talvi 2013 jatkui poikkeuksellisen myöhään

keväällä 2013, mikä jätti kuluttajasesongin

varsin lyhyeksi.

Käänne kesällä 2013Alavan mukaan kaikilla markkinoilla ja liike-

toiminta-alueilla positiivinen käänne ajoittui

kesään 2013. ”Raaka-aineen tuotanto

onnistui hyvin kaikilla markkinoilla, saimme

uusia tuotteita markkinoille ja kevääseen

2014 tultaessa merkittävin epävarmuus

liittyi siihen, kuinka kaikkien jalostajien hyvä

raaka-ainetilanne vaikuttaisi markkinoilla

kysyntään ja hintakilpailuun”, Alava sanoo.

”Valmistauduimme tästä erittäin hyvin

syksyn asiakasneuvotteluihin ja koko

myynnin valmiuteen ja nyt täytyy sanoa, että

kevät 2014 sujui kaikilla markkinoilla erittäin

hyvin”, Alava toteaa. ”Toki saimme erittäin

hyvää apua Ruotsin ja Norjan aikaisesta

keväästä, minkä ansiosta maaliskuu oli jo

kiireisintä sesonkia niin kuluttajatuotteissa

Positiivista värinää kaikilla markkinoillaKekkilä hakee kasvua Etelä-Amerikan ja Aasian markkinoilta.

kuin viherrakentamisessa. Myös Suomes-

sa sesonki alkoi jo maaliskuun lopussa eli

kuukautta edellisvuotta aikaisemmin”.

”Viherrakentamisessa eli Park-liiketoi-

minnassa Ruotsissa meillä on ollut vuosia

kestänyt positiivinen trendi operatiivisessa

toiminnassa”, Alava sanoo. ”Tilikauden lu-

vuissa näkyy kuitenkin kertaluonteinen kulu,

kun myimme Ruotsin tappiollisen kompos-

tointiyksikön. Tämä kirjaus rasittaa vain nyt

päättynyttä tilikautta ja parantaa tunnusluku-

ja jatkossa. Myös Suomessa kannattavuus-

kehitys on kääntynyt taas positiiviseksi ja

huolimatta rakentamisen laskusuhdantees-

ta, olemme pärjänneet itse asiassa aivan

hyvin”, Alava toteaa.

Sama käännetarina pätee Alavan

mukaan ammattiviljelyliiketoimintaan. ”Koko

alkuvuosi oli vaikea niin kysynnän kuin kan-

nattavuudenkin suhteen, mutta nyt suunta

on ylöspäin”, Alava iloitsee.

KEKKILÄ

53Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Kekkilä on myös mukana kehittämässä uutta vastuullises-

ti tuotetun turpeen sertifikaattia (Responsibly Produced

Peat RPP). Tavoitteena on luoda Euroopan laajuinen

sertifikaatti, jonka voi saavuttaa vain tuottamalla turvetta

ympäristön kannalta vastuullisesti. Kekkilä on mukana

RPP:n hallituksessa EPAGMAn ”the European Peat and

Growing Media Association” edustajana työskentelemäs-

sä järjestelmän kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi.

Tällä hetkellä sertifiointijärjestelmää testataan ja tavoittee-

na on saada järjestelmä käyttöön loppuvuodesta 2014.

Ammattiviljelijöiden KekkiläKekkilän ammattiviljelyliiketoiminta koostuu

etenkin kasvihuoneviljelijöille suunnattujen

turvepohjaisten kasvualustojen myynnistä glo-

baalisti. Kaikkiaan Kekkilä-konsernin tuotteita

myytiin tilikauden aikana 67 maahan. Ammat-

tiviljelytuotteita tuotetaan konsernin tehtailla

Suomessa, Virossa ja Ruotsissa. Kekkilän

kasvualustoilla kasvatetaan joka vuosi yli 7

miljardia tainta eli yksi taimi jokaista maapallon

asukasta kohden.

Kuluttajien KekkiläKekkilä kuluttajaliiketoiminta koostuu

kotipuutarhureille suunnattujen puutarha-

tuotteiden myynnistä Suomessa, Ruotsis-

sa, Norjassa, Tanskassa, Baltian maissa

sekä Venäjällä. Suora asiakaskunta

koostuu ennen kaikkea kaupan ketjuista ja

yksityisistä puutarhamyymälöistä. Tuotteet

on suunnattu yksittäisille alan harrastajil-

le. Tuotevalikoima kattaa myös luomuna

saatavat mullat ja lannoitteet sekä katteet,

hiekat ja vaikka reunakivet. Koti & Piha

-tuotesarjassa on jo 19 tuotetta alkaen

marjapensaiden tuista päätyen tyylikkäisiin

Vihervajoihin. Tuotteet soveltuvat sekä

puutarha- että parvekeviljelijöille. Kulut-

tajille suunnattuja uusimpia tuotteita ovat

kompostorit ja kuivakäymälät.

Vastuullisesti tuotettu

Lyhyt sesonki

Satsaukset Aasiaan ja Kiinaan”Kun lähimarkkinoilla oli tiukempaa, kään-

simme katseet rohkeammin kasvaville Etelä-

Amerikan ja Aasian markkinoille. Olemme

panostaneet näillä markkinoilla niin tuoteke-

hitykseen, tuotteisiin kuin jakelukanaviinkin,

sillä haluamme tulla merkittäväksi tekijäksi

näillä kasvumarkkinoilla”, Alava sanoo.

Alavan mukaan Kekkilä on lisännyt

ja lisää edelleen tuotekehityspanostuksia

näiden markkinoiden erikoistuotteisiin,

uskomme että Aasiassa ruuan tuotanto ja

Etelä-Amerikassa esimerkiksi puuntaimien

kasvatus ovat erittäin potentiaalisia kasvu-

markkinoita pidemmälläkin aikavälillä.

Kuluttaja on kuningasTaloudellinen tilanne ei juuri nyt kasvata

automaattisesti kuluttajasegmentin kysyntää

millään markkinalla Pohjoismaissa. Alavan

mukaan Kekkilä haluaa kuitenkin kasvua

myös kuluttajakauppaansa. ”Uskom-

me edelleen, että kasvua on saatavissa

ammatti taitoisella asiakastyöllä eri jakeluka-

navissa, tuomalla uusia mielenkiintoisia tuot-

teita vaativille kuluttajille ja pitämällä hyvää

huolta brändistämme”, Alava listaa.

Sanojen vakuudeksi hän nostaa esiin

kaksi tuoteryhmää, joihin on laitettu muita

korkeammat kasvutavoitteet. ”Kuluttaja-

asiakkaillemme erittäin tärkeä tuoteryhmä

on erikoismullat. Olemme kehittäneet ja

tuomme markkinoille uusia multatuotteita,

joiden markkinoinnissa keskitytään siihen,

että kuluttajien on helppo ostaa juuri tarvit-

semaansa tuotetta hänen omiin tarpeisiin-

sa”, Alava sanoo.

Toinen tuoteryhmä, johon tulee selkeä

laajennus on kompostoivat käymälärat-

kaisut. Tässäkään tuoteryhmässä ei riitä

se, että tuote on hyvä ja halpa. ”Ostajat

haluavat tyylikkäitä, ekologisia ja toimivia

ratkaisuja ja näitä olemme tuomassa mark-

kinoille”, Alava lupaa.

”Eri liiketoiminta-alueiden kehityshank-

keiden lisäksi meillä on yhteistyössä emo-

konsernimme kanssa ohjelma, jolla pyrimme

tehostamaan toimintamme kustannuste-

hokkuutta ja laatua. Hankkeella tavoitellaan

2 miljoonan euron parannusta vuositasolla”.

Alavan mukaan tämän ohjelman keskei-

set osa-alueet ovat yleisen tuottavuuden

parantaminen, tuotannossa syntyvien

jätteiden ja sivuvirtojen minimointi ja parempi

hyödyntäminen, tuotantolaitosten kunnos-

sapidon optimointi ja kapasiteetin parempi

hallinta. ”Tulokset alkavat jo näkyä ja kaikin

puolin tulevaisuus näyttää varsin hyvältä eri

liiketoiminta- alueilla ja eri markkinoilla”, Alava

sanoo.

Kuluttajaliiketoiminnan huippusesonki ajoittuu huhti–toukokuuhun. Kahdessa kuukaudessa toimitetaan noin puolet koko kauden myyntivolyymista.

54Vapo 1.1.2013–30.4.2014

KEKKILÄ

Tuotekehityksellä haetaan kasvua tuleville vuosilleTavoitteena on parantaa tuotteiden

käyttöominaisuuksia kuluttajille ja helpottaa

jälleenmyyjien työtä

Kekkilä-konsernin merkit-

tävä kehitysalue on koko

toimintaketjun laadun sekä

tuotantokyvyn turvaaminen

kaikissa olosuhteissa. Pa-

nostusten ansiosta laatupoikkeamat ovatkin

vähentyneet selvästi, mikä näkyy asiakas-

tyytyväisyyden parantumisena, Kekkilä-

konsernin brändistä ja tuoteportfoliosta

vastaava Tiia Kujanpää sanoo. Tasaisen

laadun varmistamiseksi Kekkilä-konsernin

kaikissa toimintamaissa on otettu käyttöön

uusi yhteinen laatujärjestelmä.

Kekkilä on lisännyt Kujanpään mukaan

merkittävästi tuotekehityspanoksia sen

suurimpaan tuoteryhmään eli kuluttajille

suunnattuihin multatuotteisiin ja uusiin kas-

vatusratkaisuihin ”Tavoitteena on parantaa

tuotteiden käyttöominaisuuksia kuluttajille

ja helpottaa jälleenmyyjien työtä lisäämällä

pakkauksiin entistä selkeämmin informaa-

tiota siitä, mihin tarkoitukseen mikäkin

erikoismulta soveltuu”, Kujanpää toteaa.

Toinen merkittävä uusi tuotekehitysalue

on Kujanpään mukaan uuden sukupol-

ven kompostoivat kuivakäymälätuotteet,

joiden kysyntä on lähtenyt selvään kasvuun

kuluttajamarkkinoilla. Kuluttajat arvostavat

ekologisuutta ja kierrätettäviä materiaaleja.

Kierrätettävien materiaalien kehitystyö-

hön kuuluu Kujanpään mukaan oleellisena

osana muun muassa raaka-aineteollisuu-

den sivuvirroista syntyvien materiaalien

hyödyntäminen kasvualustoja täydentävi-

nä materiaaleina.

”Ammattiviljelyliiketoiminnassa erittäin

lupaavia markkina-alueita ovat Etelä-

Amerikka ja Kaukoitä. Näille markkinoille

tarvitaan kuitenkin tutkitut ja hyvin ennak-

kotestatut tuotteet, jotta varmistetaan se,

että ne palvelevat parhaalla mahdollisella

tavalla paikallisissa olosuhteissa erikois-

kasvien kasvattajia. Oli kasvatettava tai

sitten eukalyptus tai salaatti”, Kujanpää

sanoo.

Uusi mielenkiintoinen alue on Kujan-

pään mukaan yhteistyö puutarha-alan

oppilaitosten ja Kekkilä-konsernin tuotteita

käyttävien yritysten kanssa. ”Tällä alueella

liiketoiminnan kehitystä on jatkettu luomal-

la kaupunki- ja parvekeviljelyyn suunnattu-

ja palvelu- ja tuotekonsepteja yhteistyössä

Aalto yliopiston kanssa kuluttaja-asiak-

kaille sekä kehittämällä rakennusliikkeille

uudenlainen hyötyviljelylähtöinen tarjoama

myytäviin asunto- ja pientalokohteisiin”,

Kujanpää kertoo.

55Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Kekkilän Luonnonmukainen lannoite on kasvipohjainen

lannoite, joka sopii kaikkien kodin, puutarhan ja

parvekkeen kasvien hoitolannoitukseen.

Kompostoiva kuivikekäymälä on tyylikäs ja siisti

ratkaisu myös ympärivuotista käyttöä ajatellen.

Kekkilän jalallinen viljelylaatikko sopii yrttien,

vihannesten, mansikoiden ja kesäkukkien

kasvattamiseen parvekkeella ja terassilla.

56Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Moni on ihmetellyt, miksi

Kemin Ajokseen kaa-

vailtu biodieseltehdas ei

mene eteenpäin. Miten

ihmeessä noin hyvälle

idealle ei löydy rahoittajia ja rakentajia?

Tässä lyhyt historia hankkeesta, jolla on

todella ollut ylä- ja alamäkiä. Hanke on nyt

jäissä, mutta voiko se vielä herätä henkiin?

Riippuu lainsäädännöstä ja raakaöljyn

hinnasta.

Nestemäisen polttoaineen valmistus

hiilestä tai maakaasusta eli Fischer-Tropsch

-tekniikka kehitettiin Saksassa. Tekniikan

toimivuus on todistettu ankarissa poikke-

usoloissa toisen maailmansodan aikana

niin Saksan kuin Japanin armeijassa, jotka

tekivät liikennepolttoaineita kivihiilestä ja

sen jälkeen muun muassa Etelä-Afrikka

tuotti omia nestemäisiä polttoaineita kaup-

pasaarron aikaan maakaasusta.

2000-luvun alkupuolella alettiin

Suomessakin tutkia, voitaisiinko liikenne-

polttoaineita tehdä puusta ja turpeesta,

joita meillä on yllin kyllin. Prosessissa puu

tai turve kaasutetaan, sen jälkeen kaa-

su puhdistetaan synteesikaasuksi, joka

koostuu vedystä ja hiilimononoksidista eli

häkäkaasusta. Puhtaasta synteesikaasusta

valmistetaan sitten Fischer-Tropsch -mene-

telmällä korkealaatuista dieseliä.

Uusiutuva vai ei uusiutuva?

Aivan 2000-luvun alussa EU luokitteli

turpeen hitaasti uusiutuvaksi. Jos tuo

luokittelu olisi edelleen voimassa, Suomes-

sa tehtäisiin tänä päivänä useammassakin

tehtaassa turpeesta ja puusta dieseliä.

Vuonna 2002 eduskunnan suuri valiokunta

käsitteli sitä, onko turve uusiutuvaa vai ei.

Käsittelyn jälkeisessä äänestyksessä äänet

menivät tasan ja tämä mitätön asia rat-

kaistiin arvalla ja arpa päätti, ettei turve ole

uusiutuvaa eikä siten erilaisten automaat-

tisten uusiutuvien energian tukien piirissä.

Tuohon aikaan vasta valmisteltiin las-

kentakaavoja siitä, millaisia ehtoja biopolt-

toaineiden tulisi täyttää. Eri kriteeristöjen

valmistelutöissä päädyttiin 2006 siihen,

että mikäli esimerkiksi biomassasta tehdyn

polttoaineen päästöt olisivat vähintään 35

prosenttia pienemmät kuin raakaöljystä

tehdyn liikennepolttoaineen, polttoaine kel-

paisi ympäristöystävälliseksi biodieseliksi.

Tämä oli lähtötilanne vuonna 2007,

jolloin Vapo ja Metsäliitto alkoivat yhdessä

viedä biodieselhanketta eteenpäin. Tavoit-

teena oli koota olemassa olevat teknologiat

uudella tavalla ja patentoida se ja tuottaa

sitten biopolttoainetta liikenteelle käyttä-

en raaka-aineena turvetta, mänty öljyä ja

rankapuuta.

Tavoitteena Itämeren ensim-

mäinen toisen sukupolven

biopolttoainetehdas

Huolimatta siitä, että EU-parlamentin teol-

lisuusvaliokunta hylkäsi syyskuussa 2008

Suomen yritykset muuttaa turpeen luokitus

uusiutuvaksi energiaksi, biopolttoainehan-

ketta vietiin eteenpäin. Tuolloin laskettiin,

että jos turve korjataan ojitetuilta turvepel-

loilta ja elinkaariajaksi otetaan 300 vuotta,

kriteerit täyttyvät.

Tältä pohjalta Metsäliitto ja Vapo aloitti-

vat hankkeen esiselvityksen keväällä 2009.

Tuolloin tavoitteena oli, että investointipää-

tös tehtaan rakentamisesta voitaisiin tehdä

jopa vuoden 2010 aikana. Tehtaalle alettiin

etsiä soveltuvaa paikkaa ja ympäristövai-

kutusten arviointi käynnistettiin Kemissä,

Äänekoskella, Ruotsin Jönköpingissä ja

Viron Kundassa. Tavoitteena oli tehdä

siis biopolttoainetta metsäojitetuilta soilta

kerätystä turpeesta ja erilaisista metsä-

energiajakeista mukaan lukien mäntyöljy ja

ruokohelpi.

Sijaintipaikaksi valittiin Kemi

Lopulta kävi niin, että turve putosi pois

raaka-aineiden joukosta, koska se ei täyt-

Hyvä idea kompastui EU-lainsäädäntöön2000-luvun alkupuolella alettiin Suomessakin tutkia,

voitaisiinko liikennepolttoaineita tehdä puusta ja turpeesta,

joita meillä on yllin kyllin.

BIODIESELHANKE

57Vapo 1.1.2013–30.4.2014

tänyt uusia EU:n biopolttoaineilta vaadittavia

kriteerejä. Tästä huolimatta Metsäliitto ja

Vapo jatkoivat hankkeen eteenpäin viemistä

tasaomisteisen Forest BtL -projektin kautta.

BtL tulee sanoista From Biomass to Liquid.

Metsäliiton ja Vapon hankkeen etuna

pidettiin sen teknistä erinomaisuutta ja sitä,

että se ei tarvinnut tuekseen valmista sellu-

tehdasta, yhdistettyä sähkön- ja lämmön-

tuotantolaitosta tai muuta energialähdettä,

vaan se voitaisiin itsenäisenä yksikkönä ra-

kentaa mihin tahansa ja olisi lisäksi helposti

monistettavissa. Työ- ja elinkeinoministeriö

valitsi hankkeen yhdeksi kolmesta Suomen

hankkeesta, jolle lähdettiin hakemaan EU:lta

NER300-rahoitusta.

Heinäkuussa 2011 oltiin siinä vaiheessa,

että sijaintipaikaksi tehtaalle valittiin Kemin

Ajos. Tuolloin puhuttiin noin 500 miljoonan

euron hankkeesta, joka tuottaisi vuodes-

sa noin 100 000 tonnia huippulaatuista

talviolosuhteisiinkin soveltuvaa liikenteen

biodieseliä. Valmis tehdas työllistäisi noin

200 henkeä ja rakennusvaiheessa vielä

huomattavasti enemmän.

Suomi on sitoutunut siihen, että vuonna

2020 liikenteen polttoaineista on 20 pro-

senttia uusiutuvaa. Uusiutuvan biodieselin

tarve on noin 400 000 tonnia. Koska Kemin

tehdas ei käyttäisi ruokaketjun kanssa

kilpailevia raaka-aineita, loppu tuote olisi niin

sanottua edistyksellistä kaksoislaskennan

piirissä olevaa biodie seliä, Ajoksen tehdas

olisi voinut täyttää puolet Suomessa vuonna

2020 tarvittavasta uusiutuvasta dieselistä.

Öljymarkkina on globaali markkina, joten

Ajoksen tehtaan osalta potentiaalinen

markkina-alue oli Itämeren alue. Hankkeen

toteutumisen ehtona oli kuitenkin se, että

hanke saisi EU-tukea.

Metsä Group vetäytyi hankkeesta

Kesäkuussa 2012 Metsä Group päätyi in-

vestointiensa kokonaistarkastelussa siihen,

ettei se lähde investoimaan tähän varsin

mittavaan hankkeeseen. Metsä Groupin

mukaan päätöksen taustalla ei ollut mitään

yksittäistä syytä itse hankkeessa, vaan se

halusi keskittyä konsernin muihin inves-

tointikohteisiin.

Koska Kemin Ajoksen tehtaan

hankesuunnittelu oli varsin pitkällä, Vapo

päätti jatkaa hanketta yksin ja edelleen

ratkaisevana tekijänä pidettiin mahdollista

EU-tukea. Tuolloin uskottiin, että mikäli tuki

saataisiin, kyllä hankkeeseen olisi saata-

vissa niin operatiivisia kumppaneita kuin

rahoittajiakin.

Elokuussa 2012 tulikin EU:sta päätös,

että Vapon hanke katsottiin kategorian-

sa parhaaksi ja sille myönnettiin tukea

88,5 miljoonaa euroa. Tuki maksettaisiin

tuotantoa vastaan. Koska Metsä Group

vetäytyi hankkeesta, tehtaan raaka-aine-

valikoimasta lähti muun muassa mäntyöljy,

hankesuunnittelua piti muuttaa siten, että

kahden kaasutinyksikön sijaan tarvittiin

kolme, jotta tukeen vaadittava tuotantoka-

pasiteetti pystyttäisiin turvaamaan. Samalla

tehtaan investointi kasvoi 500 miljoonasta

700 miljoonaan euroon.

Ankkuri-investoija tarvitaan

Samaan aikaan kun Vapo viimeisteli teh-

taan hankesuunnittelua ja esitteli projektia

potentiaalisille teollisille kumppaneille,

rahoittajille ja jakelijoille, se odotti EU:sta

lopullisia päätöksiä siitä, mihin kategoriaan

lopputuote siinä käytettävän raaka-aineen

perusteella kuuluisi. Koska kysymyksessä

on lopputuote, jonka kysynnän ja hinnoit-

telun määrittää poliittinen päätöksenteko,

on erittäin suuri merkitys katsotaanko

lopputuotteen raaka-aineen kuuluvan niin

sanottuun edistykselliseen jätepohjaiseen

kategoriaan vai niin sanottuun ensimmäi-

sen sukupolven kategoriaan, johon muun

muassa palmuöljy kuuluu. Jos lopputuote

siinä käytetyn raaka-aineen perusteella

kuuluu niin sanottuun edistykselliseen ka-

tegoriaan, on vuodessa tuotettavan kapasi-

teetin arvo 200 miljoonaa euroa suurempi.

Edellä kerrottuun kategorisointiin

vaikuttaa EU:ssa valmisteilla oleva lainsää-

däntö, joka liittyy maankäytön muutoksiin

polttoainetuotannossa. Tämä niin sanottu

ILUC-kysymys (Indirect Land Use Change)

ja siihen liittyvä poliittinen epävarmuus on

vaikeuttanut erittäin paljon niin sanottujen

ankkuri-investoijien ja lopputuotteen ostajien

hankintaa projektiin. Direktiivin hyväksymi-

nen on venynyt ja tällä hetkellä ei pystytä

luotettavasti arvioimaan, milloin ja minkä-

laisella sisällöllä direktiivi tulee uudelleen

Parlamentin käsittelyyn.

Tammikuussa 2014 EU-komissio julkaisi

uudet ilmasto- ja energiapoliittiset suuntavii-

vat vuoteen 2030 saakka. Pääperiaatteena

on, että EU-tasolla tavoitteen on vähentää

päästöjä 40 prosenttia verrattuna vuoden

1990 tilanteeseen. Tässä yhteydessä jätet-

tiin kokonaan ottamatta kantaa siihen ase-

tetaanko vuoden 2020 jälkeen enää sitovia

EU-tasoisia velvoitteita biopolttoaineiden

käytölle. Suomi tosin on ilmoittanut säilyttä-

vänsä kansallisen biopolttoainevelvoitteen,

mutta siitä huolimatta Ajoksen tuottaman

biodieselin markkinapotentiaali kuihtui yli 20

miljoonasta tonnista (EU-alueen kokonais-

kysyntä) 400 000 tonniin (Suomen kysyntä),

jonka täyttämiseen nykyään markkinoilla

oleva kapasiteetti riittää moninkertaisesti.

Tässä epävarmassa poliittisessa pää-

töksentekoympäristössä sijoittajat, rahoit-

tajat ja lopputuotteen ostajat eivät olleet

valmiita kantamaan lainsäädäntöriskiä, joka

liittyi lopputuotteen kysyntään ja hinnoitte-

luun, eivätkä siten olleet valmiita tekemään

pitkäaikaisia sitovia sopimuksia. Vapolla

itsellään ei ole resursseja toteuttaa inves-

tointia, joten se päätti jäädyttää hankkeen

helmikuussa 2014.

Työ- ja elinkeinoministeriö valitsi hankkeen yhdeksi kolmesta Suomen hankkeesta, jolle lähdettiin hakemaan EU:lta NER300-rahoitusta.

58Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Tilikausi lyhyestiOmavaraisuustavoite täyttyi ja kassavirtaa kerättiin selkeästi yli tavoitteen.

Huono tuotantokausi esti liikevoittotavoitteen saavuttamisen.

Avainluvut 5/2013–4/2014

Milj. euroa 2009 2010 2011 2012 5/13–4/14 FY2014

Liikevaihto 573,7 719,5 705,0 652,9 596,2 847,4

Käyttökate (EBITDA) 76,4 91,1 39,5 52,2 76,6 110,9

% liikevaihdosta 13,3 12,7 5,6 8,0 12,8 13,1

Liikevoitto (EBITA) 34,9 41,2 –44,3 9,2 24,4 50,1

% liikevaihdosta 6,1 5,7 –6,3 1,4 4,1 5,9

Liikevoitto (EBITA) ennen arvonalentumisia 35,0 47,5 –6,9 9,8 28,2 53,9

% liikevaihdosta 6,1 6,6 –1,0 1,5 4,7 6,4

Vapaa kassavirta ennen veroja –21,6 –11,4 20,5 64,2 19,4 54,2

Sijoitetun pääoman tuotto % 5,4 5,7 –6,1 1,4 3,6 3,9

Sijoitetun pääoman tuotto ennen arvonalentumisia % 5,4 6,6 –0,9 1,4 4,2 4,4

Omavaraisuusaste % 39,1 37,5 33,3 36,9 39,4 39,4

Bruttoinvestoinnit 80,9 80,9 94,5 48,0 65,0

Henkilöstö, keskimäärin 1 451 1 333 1 226 1154 1 091

Poistot / liikevaihto % 7,2 6,1 6,6 6,4 6,9 6,4

x1/

+

09 10 11 12

5,46,6

–0,9

4,2

1,4

5/1304/14

09 10 11 12

6,1 6,5

–1,0

1,5

4,7

5/1304/14

09 10 11 12

13,3 12,7

5,6

8,0

12,8

5/1304/14

09 10 11 12

25 2523

19

24

5/1304/14

09 10 11 12

0,90

1,000,97

0,920,90

5/1304/14

09 10 11 12

7,2

6,16,6 6,4

6,9

5/1304/14

09 10 11 12

88

7580

88 87

5/1304/14

-

Pre-tax ROIC %

Liikevoitto %

Pääoman kiertonopeus

Käyttöpääoma %

Poistot %

Käyttöomaisuus %

Käyttökate %

Sijoitetun pääoman tuotto

(2009–2014 keskiarvo; 2,1 %)

riippuu liikevoittoprosentista

(5,9 %) ja pääoman kiertonopeu-

desta (0,9x). Liikevoittoprosentin

tärkein määrittäjä on käyttökate-

prosentti (EBITDA 13,1 %), koska

poistot (6,4 %) ovat pysyneet

suhteellisen tasaisina vuodesta

toiseen. Pääoman kiertonopeu-

teen vaikuttaa sitoutuneen käyt-

töpääoman kuten saatavien ja

varastojen (21,7 %) sekä käyttö-

omaisuuden (85,8 %), kuten

koneiden ja laitteiden määrä.

Sijoitetun pääoman tuotto (ROIC) ennen arvonalentumisia, %

TILIKAUSI LYHYESTI

59Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Sijoitetun pääoman tuotto (ROIC)

ennen arvonalentumisia, %

Omavaraisuusaste, %

Sijoitetun pääoman tuotto (ROIC) on tärkein kan-

nattavuutta mittaava suhdeluku Vapon pääomainten-

siivisillä toimialoilla, koska se ottaa huomioon liikevoi-

ton lisäksi myös sitoutuneen pääoman. ROIC kuvaa

yrityksen kykyä luoda arvoa omistajilleen eli sen tulee

olla korkeampi kuin pääoman kustannus (WACC). Va-

pon pääoman kustannus on noin 7 prosenttia. Viime

vuosina ROIC ei ole yltänyt tavoitellulle tasolle, ja tili-

kauden 2014 päättyessä sijoitetun pääoman tuotto oli

3,9 prosenttia.

Vakavaraisuutta ja yrityksen tappion sietokykyä

mittaava omavaraisuusaste kertoo, kuinka suuri

osuus yhtiön varallisuudesta on rahoitettu omalla

pääomalla. Negatiivisen kassavirran vuoksi Vapon

toimintaa on rahoitettu velalla, mikä on johtanut vuo-

sina 2008–2011 omavaraisuusasteen merkittävään

heikentymiseen. Viime vuosien tehostamisohjelma

on vahvistanut kassavirtaa, alentanut velkaisuutta ja

parantanut omavaraisuusastetta, joka tilikauden 2014

päättyessä oli 39,4 prosenttia.

Liikevoitto (EBITA) ennen

arvonalentumisia, milj. euroa

Liikevoitto kuvaa operatiivisen liiketoiminnan

kannattavuutta ja määrittää pitkälle muun muassa

sijoitetun pääoman tuoton. Liikevoitto ennen arvon-

alentumisia 12 kuukauden jaksolla on vaihdellut

–6,9 miljoonan euron ja 45,7 miljoonan euron vä-

lillä vuosina 2009–2014 keskiarvon ollessa 22,0

miljoonaa euroa. Vaihtelua aiheuttaa erityisesti

turve- ja lämpöliiketoiminnan sääriippuvuus sekä

sahausliiketoiminnan syklisyys.

09 10 11 12 05/1304/14

35,0

47,5

28,2

9,8

–6,9

09 10 11 12

05/1304/14

5,46,6

1,4

4,2

–0,9

Vapaa kassavirta ennen

veroja, milj. euroa

Vapaa kassavirta ennen veroja huomioi muutokset sitou-

tuneessa pääomassa liikevoiton lisäksi. Vuosien 2009–2010

negatiivinen kassavirta johtui ennen kaikkea poistoja selvästi

suuremmista investoinneista. Vuonna 2011 kassavirta oli po-

sitiivinen nettokäyttöpääoman ja erityisesti saatavien pienen-

tyessä merkittävästi. Vuonna 2012 kassavirtaa paransivat

investointien leikkaukset, ydinliiketoimintaan kuulumattoman

käyttöomaisuuden myynti ja käyttöpääoman pienentyminen.

Tilivuonna 2014 jatkettiin ydinliiketoimintaan kuulumattomien

kokonaisuuksien myyntiä ja minimoitiin kaikkia muita paitsi

vesistöjensuojeluinvestointeja. Vahvaan positiiviseen kassavir-

taan vaikutti myös hyvä käyttökatetaso.

09 10 11 12

05/1304/14–21,6

–11,4

64,2

19,420,5

09 10 11 12

05/1304/14

39,1 37,5 36,9 39,433,3

60Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Vapon-konsernin johto

JOHTO JA HALLITUS

Tomi Yli-Kyyny, s. 18.8.1962, DI

Toimitusjohtaja, Vapo Oy

Vapossa 2011–

Pasi Koivisto, s. 26.11.1966, Insinööri

Liiketoimintajohtaja, Vapo Turvetuotteet

Vapossa 2008–

Suvi Kupiainen, s. 12.5.1973, KTM

Talousjohtaja

Vapossa 2011–

Markus Hassinen, s. 12.12.1973, DI

Liiketoimintajohtaja, Vapo Lämpö ja sähkö

Vapossa 2011–

Juhani Ylä-Sahra, s. 6.2.1956, DI

Liiketoimintajohtaja, Vapo Puupolttoaineet

Toimitusjohtaja, Vapo Timber Oy

Vapossa 1989–

61Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Mia Suominen, s. 3.12.1969, MMT

Ympäristöjohtaja,

Vapossa 2006–

Ahti Martikainen, s. 13.10.1959, FK

Johtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet, Vapossa 2011–

Pirjo Nikkilä, s. 12.9.1964, VTM,

sosiaalipsykologi

Henkilöstöjohtaja, Vapossa 2011–

Jyrki Vainionpää, s. 13.9.1976, KTM, CFA

Operatiivinen johtaja, Vapossa 2011–

Matti Puuronen, s. 3.11.1967, DI

Toimitusjohtaja, AS Tootsi Turvas

Vapossa 1995–

Kari Poikolainen, s. 27.11.1960,

varatuomari

Lakiasiainjohtaja, Vapossa 1990–

Torbjörn Claesson, s. 4.11.1962, DI

Toimitusjohtaja, Neova AB

Vapossa 2007–

Petri Alava, s. 22.10.1965, DI

Toimitusjohtaja, Kekkilä Oy

Vapossa 2005–

62Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Hallituksen jäsenet

Hallituksen puheenjohtaja

Juho Lipsanen, s. 29.5.1961, KTM

Keskeiset samanaikaiset luottamus-

tehtävät: Ilmatar Windpower Oyj puheen-

johtaja, Nestor Cables Oy puheenjohtaja,

Raskone Oy puheenjohtaja, Setera Oy

puheenjohtaja, Aidon Oy hallituksen jäsen,

A-lehdet Oy hallituksen jäsen, Coronaria

Hoitoketju Oy hallituksen jäsen, Helsingin

Pörssiklubi hallituksen jäsen, Isku Oy

hallituksen jäsen, Marva Group hallituksen

jäsen

Keskeinen työkokemus: TeliaSonera

Suomi toimitusjohtaja 2005–2008, Alma

Media Oyj toimitusjohtaja 2002–2005, ABB

Ltd talousjohtaja 1988–2002, ABB Auto-

mation talousjohtaja, ABB New Ventures

toimitusjohtaja

Vapo Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2008–

Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja

2008–

Hallituksen varapuheenjohtaja

Perttu Rinta, s. 24.8.1954, ekonomi,

kauppaneuvos,

Suur-Savon Sähkö Oy toimitusjohtaja

Keskeiset samanaikaiset

luottamustehtävät:

Alma Media Oyj hallituksen jäsen, Energia-

teollisuus ry. hallituksen jäsen, Kymppi-

voima Oy hallituksen jäsen, Järvi-Suomen

Voima Oy ja Kymppivoima-Hydro Oy

hallituksen varapuheenjohtaja, Suur-Savon

Sähkötyö Oy hallituksen puheenjoh-

taja, Ilkka-Yhtymä Oyj hallintoneuvoston

varapuheenjohtaja

Vapo Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja

2009–

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 2011–

Jäsenet

Risto Kantola, s. 15.3.1960, dipl. ins.

Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö

toimitusjohtaja


tehtävät: Eltel Networks Pohjoinen Oy

hallituksen jäsen, Svartisen Holding AS

hallituksen jäsen, Eastern Norge Svartisen

AS hallituksen jäsen, Kymppivoima Oy

hallituksen jäsen, Kymppivoima Hydro Oy

hallituksen jäsen, Voimapato Oy hallituksen

jäsen, Rapid Power Oy hallituksen jäsen,

Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy

hallituksen puheenjohtaja, Pohjois-Suomen

Voima Oy hallituksen puheenjohtaja

Vapossa hallituksen jäsen 2009–2011

ja 2013–

Tarkastusvaliokunnan jäsen 2009–2011

Palkitsemisvaliokunnan jäsen 2013–

Minna Pajumaa, s. 19.4.1963, KTM, CEFA

Valtioneuvoston kanslia

johtava erityisasiantuntija,


tehtävät: Suomen Lauttaliikenne Oy halli-

tuksen jäsen, Easy Km Oy hallituksen jäsen

Keskeinen työkokemus: HSH Nordbank

AG Client Executive 2004–2008, HSH

Nordbank AG Project Manager 2002–2004,

SEB Vice President 1998–2002, Suomen

Vientiluotto Oy Regional Representative

Singapore, Assistant Regional Representa-

tive Hongkong ja muita tehtäviä 1990–1998

Vapossa hallituksen jäsen 2013–

Tarkastusvaliokunnan jäsen 2013–

Arto Sutinen, 26.3.1968, KTM

Oulun Sähkönmyynti Oy toimitusjohtaja


tehtävät: Yli-Iin Sähkö Oy hallituksen

jäsen, Oulun Energia urakointi Oy halli-

tuksen jäsen, Liikennevirta Oy hallituksen

jäsen, Haukiputaan Energia Oy hallituksen

varapuheenjohtaja

Keskeinen työkokemus: Oulun Energia

-konserni liiketoimintajohtaja 2013– (oto),

Oulun Energia -konserni liiketoiminnan

kehitys- ja viestintäjohtaja 2011– (oto),

Sulake asiakaslehden päätoimittaja 2010–,

Oulun Energia -konserni johtaja / talous ja

hallinto, Oulun Energia business controller


Palkitsemisvaliokunnan jäsen 2012–

Marja Tuderman, s. 13.12.1954, dipl. ins.,

CEFA

Green Resources AS johtaja

Keskeinen työkokemus:

UPM ympäristö johtaja 2004–2009,

UPM sijoittaja suhdejohtaja 1999–2004,

UPM ympäristöviestintä päällikkö 1994–

1999, Metso Automation tuotepäällikkö

1989–1994, Ekono Inc. USA projekti-

insinööri, Pöyry kustannusinsinööri


Tarkastusvaliokunnan jäsen 2011–

Hallitukseen kuuluvat eivät omista

Vapo Oy:n osakkeita.

JOHTO JA HALLITUS

Vapo Oy:n hallitus

63Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Vapo Oy on listaamaton suomalainen

osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja

hallinnossa noudatetaan Suomen osake-

yhtiölakia sekä yhtiöjärjestystä ja osakas-

sopimusta. Lisäksi Vapo Oy noudattaa

valtion omistajaohjausyksikön suositusta

Corporate Governance -kysymysten

käsittelystä valtionyhtiöissä ja valtion

osakkuusyhtiöissä sekä soveltuvin osin

Arvopaperimarkkina yhdistys ry:n antamaa

suositusta lista yhtiöiden hallinnointi- ja

ohjausjärjestelmistä vuodelta 2010.

Vapo-konsernia johtavia hallintoelimiä

ovat Vapo Oy:n yhtiökokous, hallinto-

neuvosto, hallitus, toimitusjohtaja sekä

tytäryhtiöiden hallitukset ja toimitusjohtajat.

Vapo Oy:n hallitus nimittää tytäryhtiöiden

sekä muiden konserniyhtiöiden hallitusten

jäsenet. Vapo-konsernin johtamisessa

pyritään yksinkertaisiin ratkaisuihin.

Operatiivisesti Vapo Oy:n liiketoimintoja

(Turvetuotteet, Puupolttoaineet, Lämpö

ja sähkö) johdetaan kunkin liiketoiminta-

alueen johtajan toimesta, jotka raportoivat

Vapo Oy:n toimitusjohtajalle. Kekkilä Oy:n,

Vapo Timber Oy:n, Neova AB:n ja AS

Tootsi Turvaksen operatiivisesta johtami-

sesta vastaa yhtiön toimitusjohtaja, joka

raportoi yhtiönsä hallitukselle (ja Virossa AS

Tootsi Turvaksen hallintoneuvostolle), jonka

puheenjohtajana on Vapo Oy:n toimitusjoh-

taja. Muissa kuin niissä konserniyhtiöissä,

joissa Vapo Oy:n toimitusjohtaja on halli-

tuksessa, hallituksen puheenjohtajana on

Vapo Oy:n liiketoiminta-alueen johtaja tai

tytäryhtiön toimitusjohtaja, jonka liiketoimin-

taan yhtiön toiminta läheisimmin liittyy.

YhtiökokousVapo-konsernissa ylin päätöksentekoelin

on Vapo Oy:n yhtiökokous. Yhtiökokous

kutsutaan yhtiöjärjestyksen mukaan koolle

kirjatulla kirjeellä osakkeenomistajalle

osakeluetteloon ilmoitetulla osoitteella

Hallintoperiaatteet

viimeistään kahdeksan päivää ennen

kokousta.

Yhtiökokouksessa käsiteltäviin asioihin

kuuluvat muun muassa seuraavat:

Tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen

vahvistaminen

Voitonjakokelpoisten varojen käsittely

Hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten

määrä ja valinta

Päättäminen vastuuvapaudesta hallinto-

neuvoston ja hallituksen jäsenille sekä

toimitusjohtajalle

Tilintarkastajan valitseminen

Hallintoneuvoston, hallituksen jäsenten ja

tilintarkastajien palkkioista päättäminen

Varsinainen yhtiökokous pidettiin

19.3.2013 Helsingissä. Yhtiökokouksessa

oli läsnä omistajien edustajien lisäksi Vapon

hallituksen puheenjohtaja sekä Vapon

toimitusjohtaja.

Ylimääräisessä yhtiökokouksessa

9.10.2013 päätettiin muuttaa yhtiön

tilikaudeksi 1.5.–30.4. ja päätettiin jatkaa

1.1.2013 alkanut tilikausi päättymään

30.4.2014. Samalla todettiin, että yhtiö

laatii osavuosikatsaukset tertiileittäin.

HallintoneuvostoVapo Oy:llä on hallintoneuvosto, johon

kuuluu vähintään 8 ja enintään 10 varsi-

naisen yhtiökokouksen vuodeksi kerrallaan

valitsemaa jäsentä sekä kolme henkilöstön

kahdeksi vuodeksi kerrallaan keskuudes-

taan valitsemaa henkilöstöedustajaa.

Hallintoneuvoston tehtävänä on:

Valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan

hoitamaa yhtiön hallintoa

Antaa varsinaiselle yhtiökokouk-

selle lausunto tilinpäätöksestä ja

tilintarkastuskertomuksesta

Antaa yhtiön hallitukselle ohjeita asioissa,

jotka ovat laajakantoisia ja periaatteelli-

sesti tärkeitä

Antaa yhtiökokoukselle lausunto niissä

tilanteissa, joissa osakeyhtiölaki edel-

lyttää hallintoneuvoston lausuntoa

Hallintoneuvosto kokoontui tilikauden

1.1.2013–30.4.2014 aikana 5 kertaa.

Keskimääräinen läsnäoloprosentti kokouk-

sissa oli 78.

Vuoden 2013 yhtiökokouksessa hallinto-

neuvostoon valittiin:

kansanedustaja Pentti Oinonen, puheenjohtaja

tekniikan kunniatohtori Heikki Miilumäki, varapuheenjohtaja

toimitusjohtaja, talousneuvos Mikko Hentinen

kansanedustaja Antti Kaikkonen

asiakaspäällikkö, professori Eero Kubin

kansanedustaja Esko Kurvinen

kansanedustaja Jukka Kärnä

kansanedustaja Janne Sankelo

maakuntaneuvos Simo Salmelin

kansanedustaja Anni Sinnemäki

Hallintoneuvoston palkitseminenVuoden 2013 yhtiökokouksen päätösten

mukaisesti hallintoneuvoston jäsenille

maksetaan kokouspalkkiota. Puheenjoh-

tajan kokouspalkkio oli 800 euroa, varapu-

heenjohtajan 600 euroa ja muiden jäsenten

kokouspalkkiot 500 euroa. Matkakustan-

nukset korvataan laskun mukaan.

HallitusVapo Oy:n hallitus on vastuussa Vapon

johtamisesta ja valvonnasta osakeyhtiölain,

yhtiöjärjestyksen, työjärjestyksensä sekä

omistajaohjeiden mukaisesti. Vapo Oy:n

hallitukseen kuuluu vähintään 4 ja enintään

8 yhtiökokouksen vuodeksi kerrallaan

valitsemaa jäsentä. Puheenjohtajan valitsee

yhtiökokous.

HALLINTOPERIAATTEET

64Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Hallituksen muodostivat vuoden 2013

yhtiökokouksen jälkeen:

Juho Lipsanen (s. 1961), KTM, hallituksen puheenjohtaja

Perttu Rinta (s. 1954), ekonomi, kauppaneuvos hallituksen varapuheenjohtaja

Risto Kantola (s. 1960), DI, toimitusjohtaja

Minna Pajumaa (s. 1963), KTM, CEFA, johtava erityisasiantuntija

Arto Sutinen (s. 1968), toimitusjohtaja, jäsen

Marja Tuderman (s. 1954), DI, jäsen

Lisätietoja hallituksen jäsenistä s. 62

Kaikki hallitukseen kuuluvat ovat riippu-

mattomia yhtiöstä.

Hallituksen palkitseminenVuoden 2013 yhtiökokouksen päätösten

mukaisesti hallituksen jäsenille maksetaan

kuukausi- ja kokouspalkkiota. Hallituksen

puheenjohtajan palkkio oli 2 750 euroa,

varapuheenjohtajan 1 900 euroa ja halli-

tuksen muiden jäsenten palkkiot 1 550

euroa kuukaudessa. Kokouspalkkiota

maksetaan 500 euroa niin hallituksen kuin

sen valiokunnan kokouksista. Matkakus-

tannukset korvataan laskun mukaan.

ValiokunnatHallitus muodostaa keskuudestaan kaksi

pysyvää valiokuntaa: tarkastusvaliokunnan

ja palkitsemisvaliokunnan.

Tarkastusvaliokunta tilikaudella 1.1.2013–30.4.2014Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on

valmistella, ohjata ja arvioida taloudel-

lista raportointia sekä tilintarkastusta ja

sisäistä tarkastusta sekä riskien hallintaa,

juridisia riskejä ja sisäisiä valvontajärjes-

telmiä. Tarkastusvaliokuntaan kuuluu

kolme hallituksen vuosittain keskuu-

destaan valitsemaa jäsentä. Tilikauden

1.1.2013–30.4.2014 aikana jäsenet olivat:

toimitusjohtaja Perttu Rinta, puheenjohtaja

toimitusjohtaja Martti Haapamäki, jäsen, 19.3.2013 saakka

johtava erityisasiantuntija Minna Pajumaa, jäsen, 9.4.2014 alkaen

johtaja Marja Tuderman, jäsen

Tarkastusvaliokunta kokoontui tilikauden

1.1.2013–30.4.2014 aikana 6 kertaa, ja

jäsenten osallistumisprosentti oli 88.

PalkitsemisvaliokuntaPalkitsemisvaliokunnan tehtävänä on tehdä

hallitukselle ehdotukset johdon palkoista

ja palkitsemisjärjestelmistä sekä valmistella

merkittävät organisaatio- ja nimitysasiat.

Palkitsemisvaliokuntaan kuuluu kolme

hallituksen vuosittain keskuudestaan

valitsemaa jäsentä. Tilikauden 1.1.2013–

30.4.2014 aikana he olivat:

KTM Juho Lipsanen, puheenjohtaja

toimitusjohtaja Risto Kantola, 19.3.2013 alkaen

johtaja Taina Susiluoto 19.3.2013 saakka

toimitusjohtaja Arto Sutinen

Palkitsemisvaliokunta kokoontui

tilikauden 1.1.2013–30.4.2014 aikana 7

kertaa, ja jäsenten osallistumisprosentti oli

100.

ToimitusjohtajaToimitusjohtaja tekee itse ja Vapo Oy:n

johtoryhmän / konsernin johdon tukemana

päätöksiä osakeyhtiölain ja hallituksen

määrittelemien valtuuksien puitteissa ja

muilta osin valmistelee Vapo Oy:n hallituk-

selle tehtäviä esityksiä.

Toimitusjohtajan tehtäviin kuuluvat:

Yhtiön ja konsernin päivittäinen johta-

minen yhtiöjärjestyksen, osakeyhtiölain ja

hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti

Hallitus noudattaa toiminnassaan hyväk-

symäänsä työjärjestystä, jonka keskeiset

kohdat ovat:

Yhtiökokoukselle ja hallintoneuvostolle

esiteltävien asioiden valmistelu

Konsernin ja sen liiketoimintojen pitkän

aikavälin tavoitteiden ja strategioiden

määrittäminen ja hyväksyminen

Tilikautta koskevien liiketoimintakoh-

taisten toiminta-, investointi- ja talous-

suunnitelmien hyväksyntä sekä näitä

koskevan raportoinnin seuranta

Kirjanpidon järjestäminen mukaan lukien

tilinpäätöskäytännöt

Tarpeellisen organisaatiorakenteen

luominen ja toimitusjohtajan, konsernin

liiketoiminta-alueiden johtajien ja

konserni hallinnon tukitoiminnoista

vastaavien johtajien nimittäminen sekä

heidän palkkaeduistaan päättäminen

Toimintapolitiikkojen hyväksyminen sekä

niiden toteutumisen seuranta

Sisäisen tarkastustoiminnan

järjestäminen

Yritysostot ja niihin liittyvät toimintatavat

Merkittävistä konserniyhtiöiden inves-

toinneista, muista pitkävaikutteisista

menoista, omaisuuden luovutuksista

sekä rahoitusjärjestelyistä päättäminen

asetettujen euromääräisten rajojen

puitteissa

Merkittävistä toiminnan laajentamisista ja

supistamisista päättäminen

Hallitus seuraa ja arvioi omia toimintata-

pojaan vuosittain tehtävin sisäisin arvioin.

Hallitus kokoontui tilikauden 1.1.2013–

30.4.2014 aikana 20 kertaa. Keskimää-

räinen läsnäoloprosentti kokouksissa oli 90.

HALLINTOPERIAATTEET

65Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Raportointi toimistaan sekä hallitukselle

että hallintoneuvostolle

Vastuu konsernin strategian ja toiminta-

suunnitelmien valmistelusta ja esittelystä

hallitukselle hyväksyttäväksi

Informointi säännöllisesti hallitusta yhtiön

toiminnasta ja taloudellisesta tilasta

Hallituksen päätettäväksi tulevien

asioiden esittely, ellei esittelyä anneta

vastaavan liiketoimintajohtajan tehtäväksi

Hallituksen valiokuntien esittelijänä

toimiminen

Vapo Oy:n johtoryhmäVapo Oy:ssä on Vapo Oy:n hallituksen

nimittämä johtoryhmä, joka tukee toimitus-

johtajaa tämän työssä.

Päättää investoinneista ja hankinnoista

hallituksen hyväksymien valtuuksien

puitteissa.

Varmistaa, että hallintoelimissä tehdyt

päätökset pannaan asianmukaisesti

täytäntöön organisaatiossa.

Avustaa Vapo Oy:n toimitusjohtajaa

valmistautumaan Vapo Oy:n hallituksen

kokouksiin ja selvittämään kaikkia toimi-

tusjohtajan sille selvitettäväksi tuomia

asioita.

Edistää aktiivisesti toimialojen välistä

yhteistyötä ja sopii yhteisistä periaat-

teista ja kehittämistoimista konsernin

johtamisessa.

Kokoontuu toimitusjohtajan kutsusta

vähintään kaksi kertaa kuukaudessa.

Vapo Oy:n johtoryhmä 30.4.2014

Tomi Yli-Kyyny, toimitusjohtaja

Pasi Koivisto, liiketoimintajohtaja, Vapo Turvetuotteet

Markus Hassinen, liiketoimintajohtaja, Vapo Lämpö ja sähkö

Juhani Ylä-Sahra, liiketoimintajohtaja, Vapo Puupolttoaineet

Jyrki Vainionpää, operatiivinen johtaja, Asiakasalue Suomi

Ahti Martikainen, johtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet

Pirjo Nikkilä, henkilöstöjohtaja

Kari Poikolainen, lakiasiainjohtaja

Mia Suominen, ympäristöjohtaja

Suvi Kupiainen, talousjohtaja

Johdon palkitseminen Hallitus päättää konsernin johdon jäsenten

palkoista ja palkkioista. Toimitusjohtaja

Tomi Yli-Kyynyn kuukausipalkka luon-

toisetuineen on 27 704 euroa. Toimitusjoh-

tajalle sekä konsernin johtoryhmän jäsenille

sekä eräille liiketoimintajohtajille oli vuonna

2013 sovittu maksettavaksi kuukausi-

palkan lisäksi tulostavoitteisiin sidottu

kannustepalkkio, joka on maksimissaan

20–40 prosenttia vuosipalkasta. Hallituksen

päätöksen mukaisesti palkkion pääasialliset

määräytymisperusteet on sidottu Vapo-

konsernin liikevoittoon ja kassavirtaan.

Hallituksen irtisanoessa toimitusjohtajan

irtisanomisaika on 6 kuukautta ja lisäksi

hän on oikeutettu 12 kuukauden palkkaa

vastaavaan korvaukseen. Toimitusjoh-

tajan irtisanoutuessa irtisanomisaika on 6

kuukautta.

Toimitusjohtajalla on oikeus jäädä eläk-

keelle 63-vuotiaana.

Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyynylle

maksetut palkat olivat yhteensä 509 944

euroa tilikauden 1.1.2013–30.4.2014

aikana, sisältäen 50 000 euron tulospalk-

kion edelliseltä tilikaudelta.

Tilikauden 1.1.2013–30.4.2014 aikana

Vapo Oy:n johtoryhmälle (pois lukien toimi-

tusjohtaja) on maksettu palkkaa ja palk-

kioita yhteensä 1 660 871 euroa. Vuoden

2013 lopussa tehdyn osavuosikatsauksen

tuloksen perusteella palkkioita maksettiin

yksittäisille johtoryhmän jäsenille kunkin

henkilökohtaisen tuloskortin toteuman

mukaisesti.

Konsernin johtoon kuuluvat johtajat

mukaan lukien toimitusjohtaja kuuluvat

työntekijäin eläkelain säätämään eläkejär-

jestelmään. Vapo Oy:n johtoryhmän jäsenet

ovat lisäksi oikeutettuja maksuperusteiseen

ryhmäeläkevakuutukseen, johon Vapo

maksaa vuosittain summan, joka vastaa

10 % vuotuisesta kokonaispalkasta (12 x

kk-palkka) ilman bonuksia. Yhtiö on tehnyt

eläkeyhtiön kanssa sopimuksen mainituista

lisäeläkeoikeuksista.

Tytäryhtiöiden hallituksissa oleville ulko-

puolisille jäsenille maksettavan palkkion

määrää Vapo Oy:n hallitus. Vapon palve-

luksessa oleville tytäryhtiöiden hallitusten

jäsenille ei pääsääntöisesti makseta erillistä

korvausta jäsenyydestä. Vapon palveluk-

sessa oleville osakkuus- tai tytäryhtiöiden

hallitusten jäsenille voidaan maksaa palkkio

silloin, kun se on perusteltua yhdenvertai-

suuden saavuttamiseksi muiden jäsenten

kanssa. Palkkioiden periaatteet sovitaan

Vapo Oy:n hallituksessa ja hallitus antaa

suosituksen palkkioperusteista kyseisen

yhtiön yhtiökokouksen käsiteltäväksi.

Yhtiöllä ei ole käytössään optio-ohjelmia.

Henkilöstön palkitseminenTilikauden 1.1.2013–30.4.2014 aikana

henkilöstölle ei maksettu kannustepalk-

kioita vuoden 2012 tuloksen perusteella

lukuun ottamatta joitakin henkilökohtaisia

myynti- ja ympäristöbonuksia. Vuoden

HALLINTOPERIAATTEET

66Vapo 1.1.2013–30.4.2014

2013 lopussa tehdyn osavuosikatsauksen

tuloksen perusteella palkkioita maksettiin

yksittäisille henkilöille ja tiimeille tuloskort-

tien toteuman mukaan yhteensä 1 231 757

euroa.

Sisäinen valvontaSisäisen valvonnan tavoitteena on

varmistaa, että konsernin yhtiöiden toiminta

on tehokasta ja tuloksellista, informaatio

luotettavaa ja että säännöksiä ja toiminta-

periaatteita noudatetaan.

Toimintaa ohjataan ja seurataan kuukau-

sittain ensisijaisesti liiketoiminta-alueittain

ja toissijaisesti yhtiöittäin. Ohjaus- ja

seurantaprosessi sisältää olennaisina

osinaan kuluvan tilikauden sekä rullaavan

kuukausiennusteiden tarkastelun.

Valvonnan toimia johtaa konserni-

tasolla talousjohtaja (CFO) ja yhtiöittäin

toimitusjohtajat sekä liiketoimintatasolla

liiketoimintajohto. Valvonnan toteutuksesta

huolehtivat liiketoiminnoittain ja yhtiöit-

täin nimetyt CFO:n alaisuudessa toimivat

controllerit, jotka yhdessä toimitusjohtajien

ja liiketoimintajohdon kanssa järjestävät,

että liiketoiminnan tapahtumat kirjataan

oikea-aikaisesti järjestelmiin ja raportoi-

daan tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti

noudattaen erikseen annettua konsernin

ohjeistusta sisäisen valvonnan ja rapor-

toinnin sisällöstä.

Sisäinen tarkastusSisäinen tarkastus arvioi ja varmistaa

riippumattomasti ja objektiivisesti toimien

konsernin sisäisen valvontajärjestelmän

asianmukaisuutta ja toimivuutta, toimin-

tojen tarkoituksenmukaisuutta ja tehok-

kuutta, taloudellisen tiedon ja raportoinnin

luotettavuutta sekä sääntöjen toiminta-

periaatteiden ja ohjeitten noudattamista

sekä luo lisäarvoa organisaatiolle myös

konsultoimalla näissä asioissa.

Sisäisen tarkastuksen raportit jaetaan

toimitusjohtajalle ja tarkastusvaliokun-

nalle, jotka raportoivat erillistarkastuksista

tarvittaessa hallitukselle. Sisäinen tarkastus

antaa katsauksen havainnoistaan kerran

vuodessa koko hallitukselle ja kahdesti

vuodessa se antaa yhteenvedon havain-

noistaan tarkastusvaliokunnalle sekä

samassa yhteydessä tarkastussuunni-

telman tulevalle vuosipuoliskolle.

Vapossa on sisäisen tarkastuksen

johtaja, joka käyttää tarpeen mukaan

ulkoisia tarkastusresursseja. Konsernin tilin-

tarkastaja ja sisäisen tarkastuksen johtaja

varmistavat yhdessä tekemiensä tarkastus-

toimien yhteensopivuuden.

RiskienhallintaRiskienhallintatyön tavoitteena on

tunnistaa, mitata ja hallita sellaiset riskit,

jotka toteutuessaan voivat vaarantaa

yhtiön toimintoja ja asetettujen tavoitteiden

saavuttamista taikka toisaalta voivat avata

mahdollisuuksia.

Riskienhallinta on osa normaalia liike-

toimintaa ja siitä vastaavat kaikki johtajat

ja heidän organisaatioihinsa kuuluvat

henkilöt kukin omalta osaltaan. Konsernin

riskienhallintaprosessin kehittämisestä ja

toimeenpanosta sekä riskienhallintatyön

koordinoinnista vastaa Riskienhallinnan

Forum, johon kuuluvat puheenjohtajana,

lakiasiainjohtaja (CLC) sekä jäseninä

talousjohtaja (CFO), sisäisen tarkastuksen

johtaja (CIC), kaksi nimettyä henkilöä

liiketoiminnoista ja konsernin riskienhallinta-

päällikkö. Konsernissa on lakiasiainjohta-

jalle ja Riskienhallinnan Forumille raportoiva

riskienhallintapäällikkö, joka toimii myös

Compliance Officerina.

Riskienhallinnan näkökulma on kattava ja

kokonaisvaltaiseen riskienkartoitukseen ja

-hallintaan tähtäävä. Erityisesti riskit otetaan

tarkasteltaviksi strategiasuunnittelun

ja muun tavoitteiden asetannan sekä

investointien ja projektien suunnittelun

yhteydessä. Yhtiöiden ja liiketoimintojen

toimiva johto on velvollinen raportoimaan

riskit Riskienhallinnan Forumille sovituilla

raportointityökaluilla. Riskienhallinnan

Forum raportoi Vapo Oy:n toimitusjohta-

jalle, konsernin johdolle, hallituksen tarkas-

tusvaliokunnalle ja hallitukselle.

Konsernin eri liiketoimintoja uhkaavat

pääriskit ja niihin varautumisen keinot

kerrotaan konsernin yhtiöiden julkaisemissa

vuosikertomuksissa. Lisätietoja riskienhal-

linnasta s. 67.

TilintarkastusKonsernin tilintarkastus on järjestetty niin,

että yhtiökokouksen valitsema emoyh-

tiön vastuullinen KHT-tilintarkastusyhteisö

suorittaa tarkastuksensa oman maailman-

laajuisen organisaationsa kautta koko

Vapo-konsernissa ja vastaa tilintarkastuk-

sesta koko konsernissa.

Valittu tilitarkastajayhteisö on KHT-

yhteisö Deloitte & Touche Oy päävastuulli-

sena tilintarkastajana KHT Tapani Vuopala.

Tilintarkastaja valitaan vuosittain yhtiö-

ko kouksessa yhtiöjärjestyksen mukaan.

Tilintarkastaja kilpailutettiin viimeksi vuonna

2009. Tilikauden 1.1.2013–30.4.2014

aikana tilintarkastajien palkkio oli 315 061

euroa.

Yksityiskohtaisemmin Vapo-konsernin

hallintoa ja johtamista on kuvattu Vapon

www-sivuilla osoitteessa: http://www.vapo.

fi/konserni/toimintaperiaatteet

HALLINTOPERIAATTEET

67Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Riskienhallinnan organisointiRiskienhallinnan toteutuksesta suun-

nitellulla ja liiketoimintaa hyödyttävällä

tavalla vastaavat tytäryritysten toimitus-

johtajat ja Vapo Oy:n liiketoimintojen

johtajat. Konsernin riskienhallintaprosessin

kehittämisestä sekä riskienhallintatyön

koordinoinnista vastaa Riskienhallinnan

Forum ja konsernin riskienhallintapäällikkö.

Tytäryritysten toimitusjohtajat ja Vapo Oy:n

Riskienhallinta

liiketoimintajohtajat raportoivat liiketoimin-

tansa olennaisimmat riskit säännöllisesti

konsernin Riskienhallinnan Forumille.

Riskienhallinnan Forum raportoi riskit

edelleen konsernin johdolle, toimitusjohta-

jalle, hallituksen tarkastusvaliokunnalle ja

hallitukselle.

Riskienhallintatyötä ohjaavan Riskienhal-

linnan Forumin jäseniä ovat lakiasiainjohtaja

(pj), CFO, sisäisen tarkastuksen johtaja,

kaksi nimettyä henkilöä liiketoiminnoista ja

konsernin riskienhallintapäällikkö. Konser-

nissa on lakiasiainjohtajalle ja Riskienhal-

linnan Forumille raportoiva riskienhallin-

tapäällikkö, joka toimii myös Compliance

Officerina. Tilikauden 1.1.2013–30.4.2014

aikana Riskienhallinnan Forum kokoontui

yhteensä 20 kertaa.

Vapo-konsernin liiketoimintojen merkittä-

vimmät riskit on esitetty osana hallituksen

toimintakertomusta alkaen sivulta 75.

Vastuu CG:n mukaan:

Hallitus

Tarkastusvaliokunta

Toimitusjohtajat / tytäryhtiöiden hallitukset

Compliance-toiminta

A) LIIKETOIMINTARISKIT

Strategiset riskit

Vuositason riskit

Projektiriskit

D) RAHOITUS- JA JOHDANNAISRISKIT

C) VAHINKORISKITB) OPERATIIVISET RISKIT

RISKIENHALLINTAPOLITIIKKA

Riskienhallinnan Forum

Vapo konsernin riskienhallintaorganisaatio

Riskienhallintapäällikkö / Compliance Officer

Riskienhallinnan Forum (RHF)

Antaa työkaluja riskiarviointiin ja yhtenäistää toimintatapoja

Käsittelee sille raportoidut riskiyhteenvedot ja antaa lausuntoja ja raportoi edelleen hallintoelimille

Antaa lausuntoja investoinneista ja niiden riskeistä päätöskäsittelyä varten

Vakuutukset

Turvallisuusasiantuntija

Vahinkoriskien riskienhallinnan kehitysohjelma 2011–2016 ja riskikartoitukset (vakuutusyhtiö/meklari/Vapo)

Tuotantolaitosten ja toimipisteiden riskit

Liiketoimintojen riskiarvioinnit, riskienhallintatoimenpiteet ja vastuuhenkilöt liiketoiminnassa

Strategian, vuosisuunnittelun, projektisuunnittelun ja vuosikertomuksen yhteydessä

CFO / Konsernirahoitus

Rahoitustoimen-piteiden yhteydessä tehtävät riskiarviot

Koordinoi, tukee, antaa asiantuntijapalveluja, kehittää, tekee yhteenvetoja

Vapo-konsernin riskienhallinnan kokonaiskuva

RISKIENHALLINTA

68Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Omavaraisuusaste 30.4.2014 oli 39,4

prosenttia (36,9 %).

Korolliset nettovelat 30.4.2014 olivat

329,0 milj. euroa (355,9 milj. euroa).

Korollisten nettovelkojen suhde käyttö-

katteeseen (net debt / EBITDA, ed. 12

kk) 30.4.2014 oli 4,4 (6,8).

Energiaturvetta toimitettiin 15,9 TWh

(14,8 TWh).

Yhtiö keskittyi koko tilikauden ajan tehos-

tamaan toimintaansa myymällä ydinliiketoi-

minnan ulkopuolisia tase-eriä, karsimalla

kustannuksia, nopeuttamalla käyttöpää-

oman kiertoa ja leikkaamalla kaikkia muita

paitsi turvetuotannon vesistökuormituksen

vähentämiseen liittyviä investointeja.

Konsernin keskeiset tunnusluvut

Milj. eur 1–4/2014 1–4/2013 1/2013–4/2014 1–12/2012 1–12/2011

Liikevaihto 230,7 251,2 847,4 652,9 705,0

Liikevoitto (EBITA) 18,4 24,3 50,1 9,2 –44,3

% liikevaihdosta 8,0 9,7 5,9 1,4 –6,3

Liikevoitto (EBITA) ennen arvonalentumisia 21,5 11,9 53,9 9,8 –6,9

% liikevaihdosta 9,3 4,7 6,4 1,5 –1,0

Tilikauden tulos 5,4 18,8 22,4 6,1 –41,5

Käyttökate (EBITDA) 32,1 36,6 110,9 52,2 39,5

+/– Käyttöpääoman muutos 18,4 8,7 –27,5 38,9 62,1

- Nettoinvestoinnit 6,6 3,7 –29,1 –26,9 –81,2

Vapaa kassavirta ennen veroja 57,1 49,1 54,2 64,2 20,5


Sijoitetun pääoman tuotto % * 3,9 1,4 –6,1

Sijoitetun pääoman tuotto % ennen arvonalentumisia * 4,4 1,4 –0,9

Oman pääoman tuotto % * 1,2 2,1 –12,8

Taseen loppusumma 786,9 801,7 862,8

Oma pääoma 298,6 288,5 279,3

Korolliset nettovelat 329,0 355,9 416,7

Omavaraisuusaste % 39,4 36,9 33,3

Korolliset nettovelat/käyttökate 4,4 6,8 10,5

Nettovelkaantumisaste % 110,3 123,4 145,8

Henkilöstö keskimäärin 1 091 1 154 1 226

*) Edelliset 12 kuukautta

ToimintaympäristöVapon päättynyt tilikausi oli poikkeukselli-

sesti 16 kuukauden mittainen ja se sisältää

jakson 1.1.2013–30.4.2014. Vertailu-

lukuina käytetään 12 kuukauden mittaista,

1.1.–31.12.2012 tarkastettua tilinpäätöstä.

Konsernin tilikausi on jatkossa 1.5.–30.4.

Jatkossa Vapo-konserni raportoi tulokses-

taan neljän kuukauden välein. Raportointi-

jaksot ovat 1.5.–31.8., 1.9.–31.12. ja

1.1.–30.4.

Tilikausi lukuina:

Konsernin liikevaihto tilikaudelta

1.1.2013–30.4.2014 oli 847,4 milj. euroa

(652,9 milj. 1.1.–31.12.2012).

Hallituksen toimintakertomus

Käyttökate (EBITDA) oli 110,9 milj. euroa,

13,1 prosenttia liikevaihdosta (52,2 milj.

euroa, 7,5 %).

Liiketulos oli 50,1 milj. euroa, 5,9

prosenttia liikevaihdosta (9,2 milj. euroa,

1,4 %). Liiketulos sisältää kertaluonteisia

eriä –9,7 milj. euroa (15,3 milj. euroa).

Sijoitetun pääoman tuotto ennen veroja

(pre-tax ROIC, ed. 12 kk) oli 3,9 prosenttia

(1,4 %).

Vapaa kassavirta ennen veroja oli 54,2 milj.

euroa (64,2 milj. euroa).

Bruttoinvestoinnit olivat 65,0 milj. euroa,

suhde poistoihin 1,2 (48,0 milj. euroa, 1,1).

Nettoinvestoinnit olivat 29,1 milj. euroa,

suhde poistoihin 0,5 (26,9 milj. euroa, 0,6).

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

69Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Kesän 2013 turvetuotanto käynnistyi

keväällä aikaisin ja kokonaisuutena

tuotanto onnistui hyvin. Turvetuotannon

tavoitteesta toteutui selkeästi yli 80

prosenttia ja sato oli laadultaan hyvä.

Kaikkiaan Vapo-konsernin turvetuotanto oli

Suomessa 17,3 miljoonaa kuutiota.

Energiaturpeen kysyntä oli poikkeuk-

sellisen alhainen syksyllä 2013 ja keväällä

2014. Tähän vaikutti muun muassa

poikkeuk sellisen lämmin päättynyt lämmi-

tyskausi. Tällä jaksolla vain tammikuu

vastasi pitkän aikavälin normaalia

lämmitystarvetta.

Lämpötilaa merkittävämmät energia-

turpeen kysyntää vähentäneet tekijät

johtuivat 1.1.2013 kohonneesta turpeen

energiaverosta ja sähkön alhaisesta mark-

kinahinnasta. Näistä syistä johtuen turve

korvautui merkittävässä määrin kivihiilellä

eikä lauhde sähköä tuotettu juuri lainkaan

turpeella. Hallitus on maaliskuun 2014

kehysriihessä peruuttanut turpeen vuoden

2015 veronkorotuksen, mutta tämä ei riitä

parantamaan turpeen kilpailukykyä. Onnis-

tuneesta tuotannosta ja vähentyneestä

kysynnästä johtuen Vapolla oli Suomessa

energiaturvetta varastossa tilikauden päät-

tyessä yli seitsemän terawattituntia.

Energiaturvetta toimitettiin tilikaudella

yhteensä 15,9 TWh (14,8 TWh). Turvealan

haasteena ovat tuotantopinta-alojen vähen-

tyminen hitaan ja vaikeutuvan lupakäsit-

telyn johdosta sekä energiaveron noususta

johtunut kilpailukyvyn selvä alentuminen.

Energiapuusta oli ylitarjontaa ja

hintataso säilyi epätyydyttävänä. Vapo

Oy:n toimitusmäärät olivat edellisvuoden

tasolla. Tehostamistoimenpiteiden ansiosta

toiminnan kannattavuus parani ja toiminta

oli kokonaisuudessaan voitollista.

Pellettimarkkinoilla ei tapahtunut suuria

muutoksia. Kotimaan kysyntä on piristy-

mässä erityisesti suuremman kokoluokan

lämpölaitosten investointien johdosta.

Vienti markkinoilla hintataso on edelleen

erittäin epätyydyttävä.

Sahatavaramarkkinoilla kysyntä

Suomessa on edelleen alhaisella tasolla,

mutta päävientimarkkinoilla eli Euroopassa

ja Pohjois-Afrikassa kysyntä on paran-

tunut. Huolimatta Hankasalmen sahan

myynnistä tammikuussa 2014, alkuvuoden

sahatavaratoimitukset olivat volyymiltaan

samalla tasolla kuin vuosi sitten. Tilikauden

viimeisien kuukausien aikana Vapo Timber

Oy:n kannattavuus palasi usean vuoden

jakson jälkeen voitolliseksi.

Kuluneeseen tilikauteen sijoittui kaksi

puutarha-alan kevätsesonkia. Kevät 2013

oli myöhäisestä kevään tulosta johtuen

poikkeuksellisen lyhyt. Kun taas kevät

2014 oli erityisesti Ruotsissa poikkeuk-

sellisen aikainen. Taloudellinen taantuma

Suomessa on vaikuttanut alentavasti kulut-

tajasegmentin kysyntään. Ruotsissa sen

sijaan kysyntä on kehittynyt positiivisesti.

Ammattiviljelijöille suunnatuissa tuotteissa

kilpailutilanne on kiristynyt entisestään

kaikilla markkina-alueilla.

Turvetuotteet

Liiketoiminta-alue koostuu energia- ja

ympäristöturveliiketoiminnoista ja käsittää

Suomen, Ruotsin ja Baltian liiketoiminnat.

Turvetuotteet -liiketoiminta-alueen

liikevaihto jatketulla tilikaudella 1.1.2013–

30.4.2014 oli 264,2 milj. euroa (220,5 milj.

euroa 1.1.–31.12.2012). Kauden liiketulos

oli 56,8 milj. euroa (32,4 milj. euroa). Liike-

tulos sisältää kertaluonteisia eriä 8,0 milj.

euroa. Bruttoinvestoinnit olivat yhteensä


Energiaturpeen veronkorotus vuoden

2013 alussa 1,90 eurosta 4,90 euroon

megawattitunnilta laski kysyntää lähes

kolmanneksen. Energiaturpeen liikevaihto

oli 235,5 milj. euroa (183,2 milj. euroa) ja

liiketulos 52,1 milj. euroa (32,0 milj. euroa).

Energiaturvetta toimitettiin yhteensä 15,9

TWh (14,8 TWh). Tästä Suomen toimi-

tukset olivat 14,1 TWh (13,0 TWh), Ruotsin

1,4 TWh (1,3 TWh) ja Baltian 0,4 TWh (0,5

TWh). Energiaturpeen kysynnän laskusta

antaa hyvän kuvan se, että raportoitu

tilikausi pitää sisällään 1,5 lämmityskautta ja

vertailukausi yhden lämmityskauden.

Ympäristöturpeen liikevaihto oli 34,9 milj.

euroa (37,2 milj. euroa) ja liiketulos oli


Edelliseen kauteen verrattuna kesän

2013 turvetuotanto onnistui kokonaisuutena

hyvin, mikä paransi liiketulosta ja vaikean

edelliskauden jälkeen hyvälaatuista energia-

sekä ympäristöturvetta on tarjolla riittävästi.

Tehdyt investoinnit kohdistuivat pääosin

vesienkäsittelyjärjestelmien parantamiseen

sekä tuotantoalueiden kunnostukseen ja

tuotantokoneisiin.

Puupolttoaineet

Liiketoiminta-alue koostuu metsäpoltto-

aineet- ja pellettiliiketoiminnoista Suomessa,

Ruotsissa, Virossa, Puolassa ja Tanskassa.

Liiketoiminta-alueen liikevaihto jatke-

tulla tilikaudella 1.1.2013–30.4.2014

oli 182,1 milj. euroa (165,4 milj. euroa

1.1.–31.12.2012). Kauden liiketulos oli

2,8 milj. euroa (–8,1 milj. euroa). Liiketulos

sisältää kertaluonteisia eriä –0,4 milj. euroa

(3,4 milj. euroa). Bruttoinvestoinnit olivat


Metsäpolttoaineiden ja sahateollisuuden

sivutuotteiden liikevaihto oli 69,5 milj. euroa

(65,2 milj. euroa) ja liiketulos 1,2 milj. euroa

(–2,7 milj. euroa). Metsäpolttoaineita myytiin

3 359 GWh (3 183 GWh). Suomessa metsä-

polttoaineita myytiin 2 911 GWh (2 222 GWh),

Baltiassa ja Ruotsissa yhteensä 449 GWh

(961 GWh).

Pelletin liikevaihto oli 113,0 milj. euroa

(100,2 milj. euroa) ja liiketulos 1,5 milj. euroa

(–5,4 milj. euroa). Konsernin pellettitoi-

mitukset olivat yhteensä 603 000 tonnia

(560 000 tonnia). Markkina-alueittain

Suomessa pellettejä myytiin tilikaudella

221 000 tonnia/1 060 GWh (146 000

tonnia/701 GWh) ja Ruotsissa 333 000

tonnia/1 600 GWh (230 000 tonnia/1 100

GWh). Puolassa pelletin myynti oli

13 000 tonnia (61 000 tonnia) ja Tanskassa

36 000 tonnia (123 000 tonnia). Turvepel-

letin tultua turveveron piiriin, sen kysyntä on

romahtanut kotimaassa.


70Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Kehitys liiketoimintasegmenteittäin

Liikevaihto segmenteittäin

Milj. eur 1–4/2014 1–4/2013 Muutos, % 1/2013–4/2014 1–12/2012 Muutos, %

Turvetuotteet 77,7 89,0 –12,7 264,2 220,5 19,8

Energiaturve 75,2 80,7 –6,8 235,5 183,2 28,5

Ympäristöturve 8,7 8,3 4,7 34,9 37,2 –6,3

Puupolttoaineet 47,9 62,9 –23,9 182,1 165,4 10,1

Metsäpolttoaineet 18,6 21,5 –13,2 69,5 65,2 6,5

Pelletti 29,3 41,7 –29,8 113,0 100,2 12,8

Lämpö ja sähkö 42,5 48,5 –12,3 143,9 105,5 36,4

Kekkilä-konserni 35,7 30,0 19,2 125,7 92,1 36,5

Vapo Timber Oy 40,6 38,3 6,0 179,7 112,5 59,7

Muut 2,8 2,8 –0,3 13,4 9,8 36,1

Forest BtL 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Mustankorkea Oy 2,8 2,8 –0,3 13,4 9,8 36,1

Konsernihallinto ja Liiketoimintojen yhteiset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Segmenttien välinen liikevaihto –16,6 –20,3 18,1 –61,6 –52,9 –16,3

Yhteensä 230,7 251,2 –8,2 847,4 652,9 29,8

Segmentin liikevaihto sisältää sisäisen myynnin toiselle segmentille.

Liiketulos segmenteittäin

Milj. eur 1–4/2014 1–4/2013 Muutos, % 1/2013–4/2014 1–12/2012 Muutos, %

Turvetuotteet 16,7 20,8 –19,7 56,8 32,4 23,9

Energiaturve 16,1 19,7 –18,6 52,1 32,0 12,5

Ympäristöturve 0,6 1,0 –40,8 4,7 3,7 10,9

Puupolttoaineet 2,8 0,7 306,3 2,8 -8,1 99,4

Metsäpolttoaineet 1,5 0,2 544,3 1,2 -2,7 90,7

Pelletti 1,3 0,5 184,9 1,5 -5,4 103,8

Lämpö ja sähkö 4,7 7,0 –33,2 9,3 -0,6 907,2

Kekkilä-konserni 1,7 0,8 96,0 1,8 3,8 –97,9

Vapo Timber Oy 0,6 –3,1 118,8 –5,2 –10,9 47,2

Muut –8,2 –3,1 –169,3 –17,0 –6,7 –29,4

Forest BtL –4,1 –0,5 –702,1 –5,5 –0,6 –119,6

Mustankorkea Oy 0,7 0,2 227,8 2,9 2,1 7,0

Konsernihallinto ja Liiketoimintojen yhteiset –4,8 –2,8 –74,8 –14,4 –8,2 –16,8

Eliminoinnit 0,2 1,1 –82,9 1,6 –0,8 286,5

Yhteensä 18,4 24,3 –24,3 50,1 9,2 246,0

Segmentin liiketuloslaskennassa konsernin sisäiset liiketapahtumat on arvostettu markkinahintaisina.


71Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Puupolttoaineiden kysyntä Suomessa

kasvaa energiayhtiöiden siirtyessä

käyttämään entistä enemmän uusiutuvia

polttoaineita. Kysynnässä ja sen kasvussa

on kuitenkin voimakkaita alueellisia eroja.

Pohjoismaissa kuluttajasegmentti ei kasva,

sen sijaan suurasiakassegmentissä ja teolli-

suuden lämmöntuotannossa on odotetta-

vissa kasvua.

Ruotsissa Lantmännen Agroenergi AB:n

ja Vapon tytäryhtiö Neova AB:n pelletti-

liiketoiminnat siirtyivät yhteisesti omistet-

tuun yhtiöön. Yhteisyritys aloitti toimintansa

kesäkuussa 2014.

Lämpö ja sähkö

Liiketoiminta-alueella on toimintaa

Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa.

Päättyneellä tilikaudella lämpöliiketoiminta

lopetettiin Puolassa.

Liiketoiminta-alueen liikevaihto jatke-

tulla tilikaudella 1.1.2013–30.4.2014

oli 143,9 milj. euroa (105,5 milj. euroa

1.1.–31.12.2012). Kauden liiketulos oli

9,3 milj. euroa (–0,6 milj. euroa). Liiketulos


(–3,0 milj. euroa). Bruttoinvestoinnit olivat

yhteensä 15,1 milj. euroa (7,0 milj. euroa).

Poikkeuksellisen lämmin talvi 2013–2014

vähensi lämmön ja höyryn kysyntää.

Lämmön ja höyryn toimitukset asiakkaille

olivat yhteensä 2 292 GWh (1 795 GWh).

Sähkön myynti oli 172 GWh (112 GWh).

Suomessa lämpöä ja höyryä toimitettiin

yhteensä 1 676 GWh (1 293 GWh) ja sähköä

myytiin 172 GWh (112 GWh). Ruotsissa

lämpöä ja höyryä toimitettiin yhteensä

579 GWh (475 GWh) ja Baltiassa 37 GWh

(27 GWh).

Liiketoiminta-alueen tuottamasta

lämmöstä, höyrystä ja sähköstä 56

prosenttia (53 %) tuotettiin puupoltto-

aineilla, 33 prosenttia (32 %) turpeella ja

11 prosenttia (14 %) muilla polttoaineilla.

Suomessa vuonna 2013 tapahtuneet

turpeen veronkorotus sekä metsähak-

keen tuotantotuen alentaminen nostivat

kustannustasoa ja aiheuttivat nostopaineita

lämmön ja höyryn hintoihin. Matalat sähkön

hinnat heikensivät osaltaan kannattavuutta.

Kekkilä-konserni

Kekkilä toimii kansainvälisillä markkinoilla

ja yhtiöillä on tuotantoa Suomessa, Ruot-

sissa, Virossa ja Norjassa.

Kekkilä-konsernin liikevaihto jatketulla

tilikaudella 1.1.2013–30.4.2014 oli 125,7

milj. euroa (proforma 92,1 milj. euroa

31.12.2012 ei tilintarkastettu). Kauden

liiketulos oli 1,8 milj. euroa (proforma 3,8

milj. euroa). Liiketulos sisältää kertaluon-

teisia eriä –1,7 milj. euroa (pro-forma

3,9 milj. euroa). Vertailuvuoden 2012

tulos sisältää Eurajoen kasvuturveteh-

taan tulipalosta johtuvan 2,6 milj. euron

vakuutuskorvauksen ja 0,4 milj. euron

korotuksen soiden jälkikäyttövaraukseen.

Kekkilä-konsernin muodostaminen synnytti

kohdistettua liikearvoa ja liikearvon poistot

heikentävät tilikauden tulosta 1,5 milj.

euroa (0,0 milj. euroa). Bruttoinvestoinnit

olivat yhteensä 6,3 milj. euroa (28,9 milj.

euroa).

Kuluttajaliiketoiminnan liikevaihto tilikau-

della oli 65,1 milj. euroa (43,7 milj. euroa),

Ammattiviljelijäliiketoiminnan liikevaihto oli

35,9 milj. euroa (26,2 milj. euroa), Viherra-

kentamisliiketoiminnan liikevaihto oli 15,1

milj. euroa (12,9 milj. euroa) ja Ympäristö-

huoltoliiketoiminnan liikevaihto oli 7,8 milj.


Pidennettyyn tilikauteen sisältyy kaksi

kuluttajaliiketoiminnan myyntisesonkia,

mikä nostaa suhteellista liikevaihtoa ja

liiketulosta verrattuna 12 kuukauden

tilikauteen. Vuoden 2013 puutarha-

kaupan sesonki kuluttajamarkkinoilla oli

poikkeuksellisen lyhyt ja vaikutti liikevaih-

toon alentavasti. Keväällä 2014 sesonki

ajoittui poikkeuksellisen aikaiseen, minkä

johdosta osa normaalisti toukokuussa

toteutuvasta liikevaihdosta toteutui jo

maalis–huhtikuussa.

Turveraaka-aineen hinnat olivat tilikauden

alussa poikkeuksellisen korkealla tasolla

johtuen edellisen kesän 2012 heikosta

turvetuotantotilanteesta. Kesän 2013

turvetuotanto onnistui paremmin, mikä

on osaltaan tasoittanut edellisen kauden

aiheuttamaa tuotekustannusten nousua.

Norjan kuluttajamarkkinoilla kannattavuutta

heikentää valmiiden tuotteiden sekä turve-

raaka-aineen tuonti Ruotsista ja Virosta.

Vapo Timber Oy

Vapo Timber Oy:n liiketoiminta pitää

sisällään Kevätniemen ja Nurmeksen

sahat yhtiön myytyä Hankasalmen

saha yksikön liiketoiminnan ja käyttö- ja

vaihto-omaisuuden Versowood Oy:lle

1.1.2014. Hankasalmen sahan henkilöstö

siirtyi kokonaisuudessaan uuden omistajan

palvelukseen vanhoina työntekijöinä.

Vapo Timber Oy:n liikevaihto jatketulla

tilikaudella 1.1.2013–30.4.2014 oli 179,7

milj. euroa (112,5 milj. euroa 1.1.–

31.12.2012). Kauden liiketulos oli –5,2 milj.

euroa (–10,9 milj. euroa). Liiketulos sisältää

kertaluonteisia eriä –0,9 milj. euroa (1,0 milj.

euroa). Bruttoinvestoinnit olivat 3,2 milj.


Sahatavaraa toimitettiin tammikuun

2013 ja huhtikuun 2014 välisenä aikana

733 000 m3 (491 000 m3).

Suomessa sahatavaran kysyntä on

edelleen alhaisella tasolla, mutta Euroopan

rakentamisaktiviteetin elpyminen ja Pohjois-

Afrikan markkinoiden vakaana jatkunut

kysyntä ennakoi sahausliiketoiminnan

tuloksen paranemista. Tämä edellyttää

kuitenkin raaka-ainehuollon häiriötöntä

jatkumista sekä kotimaisen puun että

Venäjän tuontipuun osalta.


72Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Muut toiminnot

Konsernihallinnon ja muiden liiketoimintojen

vaikutus jatketun tilikauden liiketulokseen

1.1.2013–30.4.2014 oli –17,0 milj. euroa

(–6,7 milj. euroa 1.1.–31.12.2012). Liiketulos


(–0,7 milj euroa). Bruttoinvestoinnit olivat

yhteensä 3,7 milj. euroa (0,7 milj. euroa).

EU:n ilmasto- ja energiastrategiatavoit-

teet eivät sisältäneet tavoitteita uusiutuville

liikennepolttoaineille. Tästä syystä Vapo

Oy:n hallitus päätti helmikuussa 2014

keskeyttää Kemin biodieselhankkeen

valmistelun. Forest BtL Oy:n vaikutus

tilikauden tulokseen –5,5 milj. euroa

(–0,6 milj. euroa).

Mustankorkea Oy:n liikevaihto jatke-

tulla tilikaudella 1.1.2013–30.4.2014 oli

13,4 milj. euroa (9,8 milj. euroa 1.1.–

31.12.2012) ja liiketulos 2,9 milj. euroa

(2,1 milj. euroa).

Kassavirta, investoinnit ja rahoitusVapaa kassavirta ennen veroja oli

54,2 milj. euroa (64,2 milj. euroa). Käyttö-

kate (EBITDA) oli 110,9 milj. euroa

(52,2 milj. euroa), käyttöpääoma lisääntyi

pienentäen kassavirtaa 27,5 milj. eurolla

(2012 käyttöpääoma pieneni

38,9 milj. euroa). Nettoinvestoinnit olivat


Päättyneen tilikauden bruttoinvestoinnit

olivat 65,0 milj. euroa eli 120 prosenttia

poistojen määrästä (48,0 milj. euroa 114 %).

Vuoden merkittävimmät investoinnit kohdis-

tuivat turvetuotannon vesistöpäästöjen

vähentämiseen. Turvetuotteet -liiketoi-

minta-alueen osuus oli 38,6 milj. euroa,

Puupoltto aineet -liiketoiminta-alueen

1,3 milj. euroa, Lämpö ja sähkö -liike-

toiminta-alueen 15,1 milj. euroa, Vapo

Timber Oy:n 3,2 ja Kekkilä-konsernin

6,3 milj. euroa. Konsernin muut investoinnit

olivat 3,7 milj. euroa.

Korolliset nettovelat olivat tili-

kauden lopussa 329,0 milj. euroa

(355,9 milj. euroa). Korolliset nettovelat

sisältävät Vapon tytäryhtiön liikkeeseen

laskeman 5 milj. euron vaihtovelkakirja-

lainan. Korollisten nettovelkojen suhde

käyttökatteeseen (net debt/EBITDA)

30.4.2014 oli 4,4 (6,8 31.12.2012). Lyhyt-

aikainen korollinen velka oli 92,0 milj. euroa

(124,2 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli

tilikauden lopussa 39,4 prosenttia (36,9 %

31.12.2012) ja nettovelkaantumisaste

110,3 prosenttia (123,4 %). Konsernin

taseen loppusumma oli 786,9 milj. euroa

(801,7 milj. euroa). Konsernin nettorahoi-

tuserät olivat –17,2 milj. euroa (–6,4 milj.

euroa). Nettorahoituserät olivat 2,0

prosenttia liikevaihdosta (1,0 %).

Muutokset organisaatiossaTilikauden alussa 2013 astui voimaan

uusi toimintamalli. Uuden organisaation

myötä Vapo Oy:ssä on kolme liiketoiminta-

aluetta: Vapo Turvetuotteet, jota johtaa Pasi

Koivisto, Vapo Puupolttoaineet, jota johtaa

Juhani Ylä-Sahra ja Vapo Lämpö ja sähkö,

jota johtaa Markus Hassinen.

Jyrki Vainionpää nimitettiin Vapo Oy:n

operatiiviseksi johtajaksi 1.4.2014 lähtien.

Hän vastaa Vapo Oy:n alueorganisaatiosta.

Vainionpää on myös Vapo Oy:n johto-

ryhmän jäsen. Vainionpää työskenteli tätä

ennen Vapo Oy:n talousjohtajana.

Suvi Kupiainen nimitettiin Vapo Oy:n

talousjohtajaksi 1.4.2014 lähtien ja hän on

myös Vapon Oy:n johtoryhmän jäsen. Kupi-

ainen siirtyi tehtävään Vapo Timber Oy:n

palveluksesta.

Konsernirakenteen muutokset ja sisäiset yritysjärjestelytVapo Oy:n hallitus päätti helmikuussa

2014 keskeyttää Kemin biodieselhankkeen

valmistelun ja Forest BtL Oy:n operatiivinen

toiminta on keskeytetty.

Helmikuussa 2014 esitetyn Neova AB:n

puupellettiliiketoiminnan ja Ruotsissa sekä

Latviassa toimivan Lantmännen Agro-

energi AB:n yhdistäminen sai EU-kilpailu-

viranomaisten hyväksynnän toukokuussa

2014. Yhtiö aloitti toimintansa kesäkuun

2014 alussa. Jatkossa yhteisyrityksen

tulos yhdistellään Vapon tilinpäätökseen

osakkuusyhtiönä.

Vapo Timber Oy myi Hankasalmen sahan

Versowood Oy:lle tammikuussa 2014. Vapo

Oy myi latvialaisen tytäryhtiönsä Seda AS:n

belgialais-hollantilaiselle Kalloveen BVBA:lle

marraskuussa. Seda AS on Latvian

suurimpia kasvuturpeen tuottajia.

Norjassa Hasselfors Garden AS hankki

17.10.2013 tehdyllä sopimuksella turve-

tuotanto-oikeuksia omistavan kommandiit-

tiyhtiö Høstekompaniet DA:n. Hasselfors

Garden AS osti yhtiöstä 99 prosenttia ja

Andøytorv AS 1 prosentin. Ostetulla yhtiöllä

on turvetuotanto-oikeudet 22 hehtaarin

alueisiin.

Konsernin ruotsalainen tytäryhtiö Neova

AB hankki omistukseensa turvetuotanto-

oikeuksia omistavan Brostorpsmossen

AB:n 3.10.2013. Ostetulla yhtiöllä on turve-

tuotanto-oikeudet 225 hehtaarin alueisiin.

Vapo Oy yhtiöitti 1.3.2013 Salon voima-

laitoksen Salon Energiatuotanto Oy:ksi.

Vapo Oy sopi Mustankorkea Oy:n myyn-

nistä Jyväskylän kaupungille toukokuussa

2012. Konsernitaseessa Mustankorkea

Oy:n ulkoiset varat ja velat on IFRS:n

mukaisesti erotettu myytävänä oleviksi

varoiksi ja veloiksi. Kaupasta on valitettu,

eikä sitä ole saatettu vielä päätökseen.

Konsernin strategisten linjausten mukai-

sesti Vapo Oy on päättänyt vetäytyä Puolan

markkinoilta ja asettanut tytäryhtiö Vapo SP

zo.o.:n selvitystilaan tammikuussa 2014.

Tilikauden muutos Yhtiökokous hyväksyi lokakuussa esityksen

tilikauden muuttamisesta sekä kuluvan


73Vapo 1.1.2013–30.4.2014

tilikauden jatkamisesta 16 kuukauden

mittaiseksi päättymään 30.4.2014. Tilikausi

muuttuu nykyisestä kalenterivuodesta

ajankohtaan 1.5.–30.4. ja lisäksi siirrytään

kvartaaliraportoinnista tertiiliraportointiin.

Tilikauden muutoksen ansiosta ydinliiketoi-

mintojen tuotanto, tuotannon kustannukset

sekä myytävien tuotteiden ja palveluiden

tuotot kohdistuvat samaan tilikauteen,

mikä selkeyttää toiminnan operatiivista ja

taloudellista ohjausta.

Jatkossa tilikauden ensimmäinen vuosi-

kolmannes alkaa 1.5. ja päättyy 31.8. Tälle

ajanjaksolle sijoittuu turvetuotanto sekä

valmistautuminen lämmityskauteen. Toinen

vuosikolmannes (1.9.–31.12.) ja kolmas

vuosikolmannes (1.1.–30.4.) kattavat

lämmityskauden. Tämä tilikauden muutos

ja tertiaaliraportointi tukevat liiketoimintojen

kausivaihteluita.

Toimintaan sisältyvä luontainen kausivaihteluVapon liiketoiminta-alueista Turvetuotteiden

sekä Lämmön ja sähkön myyntimäärät

ovat voimakkaasti vuodenaikojen lämpöti-

loista riippuvia. Sään vaihtelut vaikuttavat

myös merkittävästi Kekkilä-konsernin kulut-

tajaliiketoimintaan kuluttajasektorilla. Tämä

tuo toimintaan myynnin kausivaihtelua.

Tilikauden lämmin sää ja sähkön

alhainen hinta ovat vaikuttaneet kauko-

lämmön, energiaturpeen ja sähkön

kysyntään heikentävästi. Kekkilä-konsernin

tulosta parantaa kahden kuluttajaliike-

toiminnan myyntisesongin ajoittuminen

samalle tilikaudelle.

Turvetuotanto on käynnistynyt ennätys-

aikaisin huhtikuussa hyvien säiden

johdosta.

Henkilöstö Vapo-konsernin palveluksessa 30.4.2014

oli 1 091 henkilöä (1 154 henkilöä

31.12.2012).

Henkilöstö Vapo-konsernissa 1.1.2013–30.4.2014, keskimäärin

1/2013–4/2014 1–12/2012

Suomi 759 770

Muut maat 332 384

Yhteensä 1 091 1 154

Henkilöstö segmenteittäin, keskimäärin

1/2013–4/2014 1–12/2012

Turvetuotteet 305 328

Puupolttoaineet 149 169

Lämpö ja sähkö 108 115

Kekkilä-konserni 227 217

Vapo Timber Oy 170 185

Muut 132 140

Yhteensä 1 091 1 154

Vuoden 2013 alusta lähtien YT-neuvot-

telukunnat ovat työskennelleet seuraa-

vasti: Vapo-konsernin YT-neuvottelukunta

käsittelee koko konsernia koskevia

asioita ja yhtiökohtaiset asiat käsitellään

Vapo Oy:n, Timber Oy:n ja Kekkilä Oy:n

omissa YT-neuvottelukunnissa. Konsernin

YT-neuvottelukunta kokoontui tilikauden

1.1.2013–30.4.2014 aikana 3 kertaa

ja yhtiökohtaiset YT-neuvottelukunnat

kokoontuivat kukin 2 kertaa tilikauden

aikana.

Hallintoneuvosto, jossa henkilöstöllä

on kolme edustajaa, kokoontui 5 kertaa

tilikauden aikana.

Vapo Oy myi Seinäjoen Haukinevalla

sijaitsevan laitevalmistusyksikön tampere-

laiselle Peatmax Oy:lle lokakuussa 2013.

Yksikön 15 työntekijästä 13 siirtyi Peatmax

Oy:lle vanhoina työntekijöinä.

Vapo Oy myi tammikuussa 2014 Vapo

Timber Oy:n Hankasalmen sahan Verso-

wood Oy:lle. Sahan 89 henkilöä siirtyi

uuden omistajan palvelukseen vanhoina

työntekijöinä.

Tutkimus- ja kehitystoimintaKonsernin tutkimus- ja kehitystoiminnan

panostukset tilikaudelta 1.1.2013–

30.4.2014 olivat yhteensä 7,3 milj. euroa

(2,1 milj. euroa), mikä on 0,8 prosenttia

liikevaihdosta (0,3 %).

Vapo oli mukana vuonna 2011 alka-

neissa turvetuotannon vesienkäsittelyn

tehostamiseen liittyvissä SulKa-, SuHE- ja

TASO-hankkeissa. SulKa-hankkeessa

selvitettiin vesistökuormituksen muodos-

tumista ja uusia hallintamenetelmiä.

SuHE-hankkeessa etsittiin menetelmiä

sulfidisen maaperän hapettumisesta

aiheutuvan happaman vesistökuormituksen

nopealle havaitsemiselle ja vähentämiselle.

Valtakunnallisessa TASO-hankkeessa

tutkittiin turvetuotannon ja metsätalouden

vesiensuojelutoimenpiteitä ja seurattiin

niiden toimivuutta. Lisäksi Vapo oli mukana

BioTar-hankkeessa, jossa selvitettiin uusia

biologisia seurantamenetelmiä turvemaiden

käytön tarkkailuun. Kaikki edellä mainitut

hankkeet ovat loppuraportointivaiheessa ja

ne päättyvät maalis–kesäkuussa 2014.


74Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Yhteistyökumppaneina hankkeissa olivat

muun muassa VTT, Metsäntutkimuslaitos,

Oulun, Joensuun ja Jyväskylän yliopistot,

Åbo Akademi, Suomen ympäristökeskus,

sekä alan konsulttitoimistot. Rahoittajina

olivat Vapon lisäksi Ympäristöministeriö,

Maa- ja metsätalousministeriö, Työ- ja elin-

keinoministeriö ja Keski-Suomen liitto.

Lisäksi Vapo oli mukana VTT:n toteut-

tamassa Humusvesihankkeessa, jonka

tavoitteena on kehittää menetelmiä

turvemaiden humusvesien puhdistamiseksi

maamineraaleja käyttäen. Projekti alkoi

vuonna 2012 ja se päättyy kuluvan vuoden

loppuun mennessä.

Tilikaudella jatkettiin vuonna 2012 aloi-

tettua ja Vapon kokonaan itse rahoittamaa

TUMO- hanketta eli turvetuotannon moni-

toroinnin laajentamista ja jatkuvatoimisten

mittareiden käyttöönottoa. Kesäkuussa

2013 Vapo teki sopimuksen Metso Auto-

mationin kanssa 30 mitta-aseman asenta-

misesta, ylläpidosta ja tulosten raportoin-

nista. Vapon tavoitteena on asennuttaa 30

automaattista mittalaitetta vuoden 2015

loppuun mennessä. Ensimmäisten lait-

teiden tuottama data on nähtävissä Metson

sivustolla.

Syksyllä 2013 Vapoon perustettiin Clean

Waters -hanke, jonka tavoitteena on luoda

yhtiöön uutta liiketoimintaa luonnonve-

sien puhdistamisesta. Liikeidea perustuu

Vapoon kertyneen ainutlaatuisen veden-

laatudatan sekä vesiensuojeluratkaisuihin

liittyvän osaamisen ja kokemuksen hyödyn-

tämiseen. Clean Waters tarjoaa luon-

nonmukaisten vesienkäsittelyratkaisujen

asiantuntija-, suunnittelu-, rakentamis- ja

kunnossapitopalveluja vesistökuormituksen

vähentämiseen. Potentiaalisia asiak-

kaita ovat mm. turvetuotanto, metsä- ja

maatalous, kaivosteollisuus sekä kunnat ja

kaupungit. Ensimmäiset ulkoiset toimeksi-

annot käynnistyivät metsätalouskoh-

teissa alkuvuodesta 2014. Clean Waters

-hankkeen visio on olla viiden vuoden

sisällä arvostetuin vesien tilan parantaja

Suomessa.

EU myönsi 2012 uusiutuvan energian

tuotantoon suunnattua NER 300 -tukea

Vapon biodieselhankkeelle. Hankkeen

toteuttamista varten perustettu Forest BtL

Oy jatkoi Kemin Ajoksen biodieseltehtaan

laitossuunnittelua vuoden 2013 ajan.

Vuonna 2013 hankittiin merkittävimmät

teknologiapaketit ja aloitettiin viimeisen ns.

FEED-vaiheen suunnittelu sekä ympä-

ristöluvitus. Tavoitteena oli suunnittelun

loppuunsaattaminen kevääseen 2014

mennessä ja lopullisen investointipää-

töksen tekeminen. Laitosrakentamisen

jälkeen Ajoksen tehdas olisi ollut tuotan-

nossa vuoden 2016 lopussa vastaten

150 000 tonnin vuosituotannolla suurta

osaa Suomen liikenteen biopolttonesteen

tuotannosta.

Tilikauden aikana jatkettiin operatiivisten

kumppaneiden ja ulkopuolisten rahoittajien

hakemista. Mielenkiinto hanketta kohtaan

oli erittäin suurta, mutta sitovien ja pitkä-

aikaisten sopimusten tekeminen vaikeutui

toimintaympäristön epävarmuuden

kasvaessa. Epävarmuutta loi muun

muassa EU:ssa valmisteluvaiheessa oleva

uusiutuvien polttoaineiden lainsäädännön

pitkittynyt valmistelu, jonka nähtiin siirtyvän

aikaisintaan vuoden 2014 loppuun. Lisäksi

tammikuussa 2014 julkistetut EU:n ilmasto-

ja energiastrategiatavoitteet vuoteen 2030

saakka eivät sisältäneet vähimmäistavoit-

teita liikennepolttoaineiden uusiutuvan

komponentin osalle vuoden 2020 jälkeen.

Näistä syistä johtuen Vapo Oy:n hallitus

teki helmikuussa 2014 päätöksen Kemin

Ajoksen biodieseltehtaan hankesuunnit-

telun jäädyttämisestä.

YmpäristövastuuTilikaudella 1.1.2013–30.4.2014 Vapo

jatkoi investointeja turvetuotannon

ympäristö vastuun tason parantamiseen.

Vesienkäsittelymenetelmin tehosta-

mistoimia (BAT) toteutettiin 26 kohteella.

Tilikauden loppuun mennessä aiemmin

perustason vesienkäsittelyn piirissä olleesta

11 400 hehtaarista oli tehostettu 53

prosenttia ja rakentaminen oli käynnissä

2 640 hehtaarilla. Noin 2 000 hehtaarilla

tuotanto on päätetty lopettaa investointien

kannattamattomuuden vuoksi. Tavoitteena

on, että vuoden 2014 loppuun mennessä

kaikilla turvetuotannossa olevilla alueilla on

tehostettu vesienkäsittely.

Turvetuotantoalueiden omaehtoisia

ympäristötarkastuksia jatkettiin tehoste-

tusti. Urakoitsijat tarkastivat vesienkäsittely-

rakenteet tuotantokaudella kahden viikon

välein, minkä lisäksi yhtiön 20 tarkastajaa

tarkastivat säännöllisesti kaikki tuotanto-

alueet. ELY-keskukset tekevät tarkastuksia

neljän vuoden välein. Vuonna 2013 viran-

omaistarkastuksia toteutettiin noin sadalla

tuotantoalueella.

Vapo jatkoi luontoarvoltaan merkittä-

vien soiden myyntiä suojelutarkoituksiin.

Neuvotteluja käytiin Ympäristöministeriön

ja Metsähallituksen kanssa. Vuodesta

2011 lähtien suojeluun tai vaihtoon on

tarjottu yli 2 300 hehtaaria ja tilikauden

loppuun mennessä sopimukseen oli päästy

kymmenen suon eli noin 2 130 hehtaarin

osalta. Neuvotteluja jatketaan.

Vapo on sitoutunut luvituspolitiikas-

saan siihen, että uusia tuotantoalueita

haetaan vain ojitetuille turvemaille. Lisäksi

Vapo on sitoutunut siihen, että vuoden

2016 jälkeen avattavien uusien tuotanto-

soiden alapuolisiin vesistöihin kohdistuva

kiintoaine- ja humuskuormitus on alhai-

sempi verrattuna ennen turvetuotantoa

olleeseen tilanteeseen. Tavoitteena on,

että tuotannon päätyttyä tuotantoalueet


75Vapo 1.1.2013–30.4.2014

siirretään seuraavaan maankäyttömuotoon

tai ennallistetaan mahdollisimman pian.

Näiden sitoumusten toteuttamiseksi Vapo

käynnisti Puhdas vesi- ja Tarkkailut 100

-projektit, joiden aikana tarkkaillaan noin

100 kohteessa uusien tuotantoalueiden

vesistövaikutuksia ennen mahdollista

turvetuotannon aloittamista. Maankäyttö-

suunnitelmia tehtiin 7 200 hehtaarille, joista

toimenpiteet toteutettiin 2 400 hehtaarilla.

Tilikaudella aloitettiin logistiikan ympä-

ristöturvallisuuskortti -koulutus, jonka

kohderyhmänä on Vapon kuormaus- ja

kuljetusyrittäjät sekä logistiikkapuolen oma

henkilöstö. Koulutuksen on suorittanut

hieman yli 100 henkilöä. Koulutus on osa

Vapon kolmivuotista ympäristökoulutus-

ohjelmaa 2012–2014.

Konsernin ympäristöinvestoinnit

olivat 21,4 milj. euroa (9,0 milj. euroa),

jotka koostuivat pääasiassa turve-

tuotannon vesiensuojelurakenteiden

tehostamistoimenpiteistä.

Tilikauden ympäristönsuojelukustan-

nukset ilman oman henkilöstön työpa-

nosta olivat yhteensä 26,1 milj. euroa

(18,6 milj. euroa). Ne koostuivat pääasiassa

turvetuotannon kustannuksista, kuten

vesiensuojelurakenteiden ylläpidosta ja

kuormitustarkkailuista.

Tuotannossa ollut turveala oli Suomessa

43 000 hehtaaria kesällä 2013 (43 700

ha kesä 2012). Uusia alueita saatiin

tuotantoon 1 242 hehtaaria tilikauden

loppuun mennessä (1 122 ha). Tilikauden

aikana tuotantoalueita poistui tuotannosta

yhteensä 3 195 hehtaaria (1 476 ha).

Seuraavaan maankäyttömuotoon siirrettiin

3 746 hehtaaria (2 129 ha), josta 1 299

hehtaaria myytiin. Alueita siirrettiin metsitet-

täviksi 791 hehtaaria (242 ha), pelloiksi 296

hehtaaria (143 ha) ja kosteikoiksi tai lintu-

järviksi 143 hehtaaria (113 ha). Maanomis-

tajille alueita palautettiin 1 217 hehtaaria

(630 ha). Tuotannosta poistuneiden soiden

ennallistamisesta aiheutuviin kustannuksiin

varaudutaan jälkikäyttövarauksella, jolla

katetaan tuotannon päättymisen jälkeisten

vesiensuojelun, vesistön kuormituksen,

maisemoinnin ja muiden ennallistamistoi-

menpiteiden kustannukset.

Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät

Regulaatioriskit

Vapon turveliiketoiminnan ja Suomen ener-

giaomavaraisuuden kannalta merkittävä

riski on ympäristölupien saannin epävar-

muus. Tämä osittain jo toteutunut riski

estää ja hidastaa turvetuotanto alueiden

käyttöönottoa asiakkaiden tarpeisiin

riittävässä määrin. Vajaus tarpeeseen

nähden on noin 2 000 hehtaaria vuodessa.

Lupien saannin parantamiseksi Vapo on

tehostanut ympäristövaikutuksia estäviä

toimenpiteitä sekä lisännyt ja tarkentanut

päästöjen mittausta. Tavoitteena on myös,

että julkisuudessa käytävä keskustelu

päästöistä voidaan perustaa mitattuihin

tosiasioihin. Vapo hakee ympäristölupia ja

avaa uusia tuotantoalueita valtioneuvoston

hyväksymän suo- ja turvemaiden strategian

linjausten mukaisesti vain luonnontilaltaan

muuttuneille ojitetuille turvemaille. Vireillä

oleva ympäristönsuojelulain muutos sisältää

ns. luontoarvopykälän, joka lakiin tullessaan

vaikeuttaisi edelleen suoalueiden saantia

turvetuotantoon. Vapo jatkaa 30 milj. euron

investointiohjelman toteuttamista turvetuo-

tantoalueiden ympäristösuojelurakenteisiin

ja tehostettuun vesienkäsittelyyn.

Regulaatioriski on vaikeuttanut energia-

sektorin investointeja ja pitkäjänteistä kehit-

tämistä. Polttoturpeen veroa Suomessa

korotettiin 4,90 euroon/MWh vuoden 2013

alusta alkaen. Veron korotus on osaltaan

vähentänyt turpeen kysyntää ja lisännyt

hiilen käyttöä, minkä johdosta valtioneu-

vosto päätti, että 2015 alussa voimaan

tulevaksi suunnitellusta 1,00 euron/

MWh suuruisesta turpeen veronkorotuk-

sesta luovutaan. On ilmeistä, että tämä

veronkorotuksen poisto ei riitä turvaa-

maan kotimaisten polttoaineiden kysyntää

aikaisemmin tehtyjen ja turpeen kysyntää

vähentäneiden veronkorotusten jäädessä

voimaan.

Kiinteiden puuperäisten polttoaineiden

kestävyyskriteerit ovat käsittelyssä EU:ssa

ja Suomessa. Riippuen tulevien sään-

nösten sisällöstä ne muodostavat uhkan

puuperäisen energian käytölle.

Markkinariskit

Vapon sahaus-, pelletti-, puupolttoaine- ja

sähkön tuotanto -liiketoimintoihin liittyy

merkittäviä markkinariskejä sekä lopputuot-

teen hinnan ja volyymin että raaka-aineen

hinnan ja saatavuuden osalta.

Sahatavaran kysyntään vaikuttava

taloustilanne Euroopassa on pysynyt

heikkona. Elpymisen merkkejä ilmaantui

vuoden 2013 jälkimmäiseltä puoliskolta

alkaen ja sahojen käyntiasteet paranivat.

Suomalaisten sahojen markkinaosuudet

eivät ole kasvaneet, sitä vastoin ruotsa-

laiset sahat ovat kasvattaneet markkina-

osuuksiaan pääosin kruunun keväästä

2013 jatkuneen heikkenemisen ansiosta.

Sahausliiketoiminnan riski Vapo-konser-

nissa on pienentynyt 2014 alussa toteutu-

neen Hankasalmen sahan myynnin jälkeen.

Vapo Timber Oy:n kahdella jäljellä olevalla

sahalla on kyetty nostamaan toimintatehok-

kuutta talven 2013–2014 aikana ja samalla

on pienennetty herkkyyttä markkinatilan-

teen välittömille muutoksille optimoimalla

tuotantoa puulajikohtaisen markkinatilan-

teen mukaan. Uuden tilikauden alkaessa

1.5.2014 tilanne sahatavaramarkkinoilla

jatkuu haasteellisena.

Ylitarjontatilanne Euroopan pellettimark-

kinoilla jatkui edelleen huolimatta siitä,

että pelletin käytön maltillinen kasvu jatkui


76Vapo 1.1.2013–30.4.2014

vuonna 2013. Vapon toimitukset suurille

pellettiasiakkaille kasvoivat edellisestä

vuodesta ja joitain uusia pellettiä käyttäviä

laitoksia otettiin käyttöön.

Puupolttoaineiden kannattavuusriskiä on

pyritty hallitsemaan kehittämällä asiakkuuk-

sien hallintaa. Erityistä painoa on laitettu

polttoaineiden laadun kehittämiseen ja

varastoinnin aiheuttamien laatutappioiden

vähentämiseen.

Sähkön markkinahinta ja Suomen alue-

hinta pysyivät vuonna 2013 ja alkuvuo-

desta 2014 matalalla. Tämä on heikentänyt

Vapon tarjoamien polttoaineiden kysyntää

sekä on pitänyt myös omien laitosten

sähköntuotannon kannattavuuden heik-

kona. Toimintakauden aikana uudistettiin

sähkökaupan riskipolitiikat sekä tuotannon

että hankinnan osalta. Omien laitosten

sähköntuotannon kannattavuutta pyritään

parantamaan huolellisella tuotannon suun-

nittelulla ja ennustamisella sekä myynnin ja

myyntihintojen aktiivisella suojaamisella.

Sääriskit

Vapon liiketoimintoihin laajasti vaikuttava

yhteinen riski on sääolosuhteet. Talvella

lämpötila vaikuttaa ulkoisten ja sisäisten

asiakkaiden polttoaineostoihin sekä omien

lämpö- ja voimalaitosten käyntiasteeseen.

Keväällä sääolosuhteet ratkaisevat puutar-

hakaupan myyntivolyymin. Kesäaikana

sään vaikutus kohdistuu biopolttoaineiden

ja ympäristötuotteiden tuotantomääriin

sekä laatuun.

Keväällä 2013 turvevarastot olivat

ennätyksellisen alhaisella tasolla epäon-

nistuneen tuotantokauden 2012 jäljiltä,

eikä turvetta kyetty toimittamaan keväällä

asiakkaille kysyntää vastaavia määriä.

Tuotantokauden 2013 aikana asiakkaita

tiedotettiin aktiivisesti tuotantomäärän

kehityksestä. Kokonaisuutena kesän 2013

turvetuotannossa onnistuttiin hyvin, vaik-

kakin alueelliset erot olivat suuria. Lyhyeksi

jäänyt kevätkausi 2013 johti Kekkilän

puutarhakaupan tuotteiden ennakoitua

pienempään myyntiin, jota ei tilikauden

lopulla enää kyetty korvaamaan.

Vapon merkittävin riski toukokuussa

2014 alkavalla tilikaudella on edelleen

sääriski, joka vaikuttaa niin turpeen

tuotantoon kesällä kuin kysyntään talvella

2014–2015. Turpeen perusvarastojen

kasvattaminen maantieteellisesti oikeissa

paikoissa edellyttää hyviä sääolosuhteita

tuotantokaudella sekä riittäviä tuotanto-

pinta-aloja. Turvetuotannon sääriskin

toteutuessa myös Vapon turveurakoit-

sijoiden liiketoiminnan kannattavuus

heikkenee ja urakoitsijoiden hankkiminen

vaikeutuu merkittävästi urakoitsijoiden

poistuessa markkinoilta, millä voi olla myös

pitkän aikavälin vaikutuksia alan osaamisen

kadotessa. Toimenpiteitä turvetuotannon

sääriskiuhan vaikutusten pienentämiseksi

kehitetään edelleen.

Vahinkoriskit

Vahinkoriskejä ovat työturvallisuus,

omaisuus- ja keskeytysvahinkoriskit sekä

ympäristöriskit. Vahinkoriskien toteutumista

pyritään estämään ennakoivilla riskienhal-

lintatoimenpiteillä ja nopealla reagoinnilla

havaittuihin vaaroihin. Riskit, joita ei voida

hallita omin toimenpitein, vakuutetaan

mahdollisuuksien mukaan. Työturvallisuu-

dessa tavoitteena on työturvallisuuskult-

tuurin jatkuva edistäminen läpi kaikkien

toimintojen, mm. toteuttamalla laajasti

henkilöstön työturvallisuuskoulutusta.

Vapo-konserni jatkoi ”Vahinkoriskien

hallinnan kehitysohjelmaa 2011–2016”

vuonna 2013 yhteistyössä vakuutusyhtiön

ja vakuutusmeklarin kanssa. Kehitys-

ohjelman päätavoitteena on parantaa

tietoisuutta olemassa olevista tuotantolai-

tosten ja toimipisteiden vahinkoriskeistä,

ennalta ehkäistä havaittujen riskien toteu-

tumista ja nostaa yleistä turvallisuustasoa

Vapo-konsernissa. Vuonna 2013 jatkettiin

myös Kekkilän ”Turvaa työpaikkasi”

-projektia, jonka tavoitteena on yleinen

turvallisuustason nosto ja vahinkoriskien

minimointi Kekkilä-konsernissa. Erityistä

huomiota Kekkilässä on kiinnitetty tuote-

ja asiakaslaatuun, jossa tavoitteena on

varmistaa toiminnan korkea laatu läpi koko

tilaus-toimitusketjun.

Rahoitus- ja hyödykeriskit

Konsernin liiketoiminnot altistuvat useille eri

rahoitusriskeille. Rahoitusriskien hallinnan

pääasiallisena tavoitteena on minimoida

toimintaan liittyvien valuuttojen ja korkojen

markkinahintojen haitalliset vaikutukset

konsernin tulokseen ja kassavirtaan sekä

varmistaa konsernin maksuvalmius.

Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuutta- ja

korkoriski. Rahoitusriskien tunnistamisesta

ja hallinnasta vastaa konsernin keskitetty

rahoitustoiminto, jota ohjaa hallituksen

hyväksymä rahoituspolitiikka. Konserni

käyttää riskienhallinnassaan valuuttater-

miinejä ja -optioita, valuutanvaihtosopi-

muksia, valuuttalainoja, koronvaihtosopi-

muksia sekä eri hyödykejohdannaisia.

Tulevaisuuden näkymät

Vapo-konserni kokonaisuutena

Konsernirakenteen muutosten myötä

kuluvan tilikauden 1.5.2014–30.4.2015

liikevaihdon odotetaan laskevan aikaisem-

piin vuosiin verrattuna, mutta konsernissa

meneillään olevien tehostamisohjelmien

myötä yhtiön tuloksen arvioidaan para-

nevan. Vapo keskittyy kassavirran vahvista-

miseen kuitenkin siten, että ympäristönsuo-

jeluinvestoinnit toteutetaan suunnitellusti.

Turvetuotteet

Turpeen kysyntä on heikentynyt johtuen

kilpailevien polttoaineiden, etenkin kivihiilen

alhaisesta hinnasta ja turveveron koro-

tuksesta. Tilikauden 1.5.2014–30.4.2015

liikevaihtoon ja tulokseen vaikuttavia teki-

jöitä ovat Vapon alueellinen onnistuminen


77Vapo 1.1.2013–30.4.2014

kysynnän ja tarjonnan yhteensovittami-

sessa, sähkön hinta, teollisuuden käynti-

aste, ulkolämpötila sekä turpeen ja muiden

polttoaineiden tuki- ja verokohtelupää-

tösten vaikutus. Sääolosuhteilla on suuri

merkitys paitsi turpeen kysyntään, myös

logistiikan onnistumiseen etenkin kelirikon

ja suurimman kysynnän aikaan, kun kalusto

on täyskäytössä.

Hyvälaatuista turvetta on kaikilla asia-

kasalueillamme kuluvan tuotantokauden

alkaessa, mikä parantaa valmistautumis-

tamme seuraavaan lämmityskauteen sekä

lisää toimitusvarmuuttamme.

Puupolttoaineet

Puupolttoaineiden käytön ennustetaan

kasvavan Suomessa edelleen. Markkinoilla

on runsaasti tarjolla sekä metsäpoltto-

aineita että sahojen sivutuotteita.

Pellettiliiketoiminnassa Vapo-konsernin

toiminta keskittyy aikaisempaa vahvemmin

Suomen markkinoille, kun Ruotsin pelletti-

liiketoiminta siirrettiin Lantmännen Agro-

energi AB:n kanssa yhdessä omistettavaan

osakkuusyhtiöön.

Lämpö ja sähkö

Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueella

toteutetut ja toteutettavat investoinnit

energiatehokkuuteen ja kotimaisten

polttoaineiden osuuden lisäämiseen paran-

tavat kannattavuutta kuluvan tilikauden

loppupuolella.

Kekkilä-konserni

Kekkilä-konsernin käyttökatteen ja kassa-

virran ennakoidaan kehittyvän myönteisesti.

Kasvua haetaan tehostamalla sisäisiä

toimintoja ja tarjoamalla asiakaslähtöisiä

ratkaisuja kansainvälisillä markkinoilla.

Vapo Timber Oy

Sahatavaramarkkinoiden vuonna 2013

alkanut elpyminen on jatkunut 2014

alkuvuoden ajan. Sahatavaran kysynnän

oletetaan jatkuvan kohtuullisella tasolla ainakin

kuluvan vuoden loppuun, joskin erityisesti

kuusisahatavaran markkinakehitys Euroopassa

sisältää merkittäviä epävarmuustekijöitä.

Hallinto 1.1.2013–30.4.2014Vapo-konsernia johtavia hallintoelimiä ovat

Vapo Oy:n yhtiökokous, hallintoneuvosto,

hallitus, toimitusjohtaja sekä tytäryhtiöiden

hallitukset ja toimitusjohtajat. Vapo Oy:n

hallitus muodostaa keskuudestaan suosi-

tusten mukaisesti tarkastusvaliokunnan ja

palkitsemisvaliokunnan.

Toimitusjohtajan alaisuudessa toimii

konsernin johto, jonka Vapo Oy:n hallitus

nimittää. Konsernin johtoon kuuluvat Vapo

Oy:n johtoryhmän jäsenet sekä Vapo Timber

Oy:n, Kekkilä Oy:n, AS Tootsi Turvaksen ja

Neova AB:n toimitusjohtajat.

Hallitus 30.4.2014

Puheenjohtaja KTM Juho Lipsanen

Varapuheenjohtaja toimitusjohtaja Perttu Rinta

Jäsenet toimitusjohtaja Martti Haapamäki 19.3.2013 saakka

toimitusjohtaja Risto Kantola 19.3.2013 alkaen

johtava erityisasiantuntija Minna Pajumaa

19.3.2013 alkaen

johtaja Taina Susiluoto 19.3.2013 saakka

toimitusjohtaja Arto Sutinen

johtaja Marja Tuderman

Hallitus kokoontui jatketun tilikauden aikana

20 kertaa. Hallituksen jäsenten kokouksiin

osallistumisprosentti oli 90. Hallitus on

tehnyt toiminnastaan itsearvioinnin. Hallitus

on valinnut 9.4.2013 palkitsemisvaliokunnan

ja tarkastusvaliokunnan. Palkitsemisvalio-

kuntaan kuuluivat tilivuoden aikana KTM

Juho Lipsanen (puheenjohtaja) ja jäseninä

toimitusjohtaja Risto Kantola (9.4.2013

alkaen), johtaja Taina Susiluoto (19.3.2013

saakka) ja toimitusjohtaja Arto Sutinen.


Palkitsemisvaliokunta kokoontui tilivuoden

aikana kaikkiaan 7 kertaa, läsnäoloprosentti

oli 100. Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat

tilivuonna toimitusjohtaja Perttu Rinta

(puheenjohtaja) ja jäseninä toimitusjohtaja

Martti Haapamäki 19.3.2013 saakka),

johtava erityisasiantuntija Minna Pajumaa

(9.4.2013 alkaen) sekä johtaja Marja

Tuderman. Tarkastusvaliokunta kokoontui 6

kertaa, läsnäoloprosentti oli 88.

78Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Hallintoneuvosto 30.4.2014

Puheenjohtaja kansanedustaja Pentti Oinonen

Varapuheenjohtaja tekn. tri h.c. Heikki Miilumäki

Jäsenet talousneuvos Mikko Hentinen

kansanedustaja Antti Kaikkonen

asiakaspäällikkö, professori Eero Kubin

kansanedustaja Esko Kurvinen

kansanedustaja Jukka Kärnä

maakuntaneuvos Simo Salmelin

kansanedustaja Janne Sankelo

kansanedustaja Anni Sinnemäki

Henkilöstön edustajat ja varaedustajat hallintoneuvostossa 1.7.2012 alkaen

Timo Oksa, energia-alan työntekijät (Ari Tielinen)

Tommi Pihlajasalo, ylemmät toimihenkilöt (Matti Koljonen)

31.12.2013 saakka

Matti Koljonen, ylemmät toimihenkilöt (Teija Lehtonen)

1.1.2013 alkaen

Heikki Salorinne, metsä- ja sahatyöntekijät

(Rauno Valkendorff)

Hallintoneuvosto kokoontui tilikauden aikana 5 kertaa. Osallistumisprosentti oli 78.

Vapo Oy:n johtoryhmä 30.4.2014

Tomi Yli-Kyyny, toimitusjohtaja

Pasi Koivisto, liiketoimintajohtaja, Turvetuotteet

Markus Hassinen, liiketoimintajohtaja, Lämpö ja sähkö

Juhani Ylä-Sahra, liiketoimintajohtaja, Puupolttoaineet

Jyrki Vainionpää, COO

Suvi Kupiainen, CFO

Ahti Martikainen, johtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet

Pirjo Nikkilä, henkilöstöjohtaja

Kari Poikolainen, lakiasiainjohtaja

Mia Suominen, ympäristöjohtaja


Tilintarkastaja 30.4.2014

Tilintarkastusyhteisö DHS Audit Partners Oy

päävastuullisena tilintarkastajana KHT Tapani

Vuopala.

Vapo Oy:n osakepääoma ja omistusVapo Oy:llä on yksi osakesarja. Osakkeita

on kaikkiaan 30 000 kappaletta ja osakkeen

nimellisarvo on 1 681,88 euroa osakkeelta.

Osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouk-

sessa, ja kaikki osakkeet oikeuttavat saman-

suuruiseen osinkoon. 30.4.2014 Vapo Oy:n

osakepääoma oli 50 456 000 euroa.

Vapo Oy on Suomen valtion ja Suomen

Energiavarat Oy:n omistama yhtiö. Suomen

valtio omistaa osakkeista 50,1 prosenttia

(15 030 osaketta) ja Suomen Energiavarat Oy

49,9 prosenttia (14 970 osaketta).

Hallituksen esitys voittovarojen käytöstäHallitus ehdottaa 27.8.2014 kokoontuvalle

yhtiökokoukselle, että Vapo Oy:n tilikauden

voitto, 24 588 435,51 euroa, kirjataan voittova-

rojen lisäykseksi, jonka jälkeen yhtiökokouksen

käytettävissä on voitonjakokelpoisia varoja

192 341 668,97 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle myös,

että tilikaudelta 1.1.2013–30.4.2014 jaetaan

osinkoa 12,0 milj. euroa eli 400 euroa

osakkeelta.

79Vapo 1.1.2013–30.4.2014

1 000 eur Liitetieto1.1.2013–30.4.2014 1.1.–31.12.2012

LIIKEVAIHTO 2 847 393 652 947

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 15 180 –43 438

Valmistus omaan käyttöön 2 979 4 421

Liiketoiminnan muut tuotot 5 21 474 25 236

Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista –2 767 –453

Materiaalit ja palvelut 6 –453 315 –339 062

Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut 7 –86 474 –62 622

Poistot 8 –54 186 –41 972

Arvonalentumiset 8 –3 845 –458

Liikearvon arvonalentuminen 8 –1 598 –162

Liiketoiminnan muut kulut 9 –234 778 –185 270

LIIKEVOITTO 50 062 9 166

Rahoitustuotot 10 6 836 12 793

Rahoituskulut 10 –23 995 –19 175

VOITTO/TAPPIO ENNEN VEROJA 32 904 2 785

Tuloverot 11 –10 480 3 296

TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO 22 423 6 081

MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT:

Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä –1 508 827

TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ 20 915 6 908

Tilikauden voiton jakautuminen:

Emoyhtiön osakkeenomistajille 20 477 5 280

Määräysvallattomille omistajille 1 947 801

22 423 6 081

Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:

Emoyhtiön osakkeenomistajille 19 035 6 081

Määräysvallattomille omistajille 1 880 827

20 915 6 908

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos

Tulos/osake 683 176

Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä 30 000 30 000

Konsernin laaja tuloslaskelma

Konsernitilinpäätös 2014, IFRS

KONSERNITILINPÄÄTÖS

80Vapo 1.1.2013–30.4.2014

1 000 eur Liitetieto 30.4.2014 31.12.2012

VARAT

Pitkäaikaiset varat

Aineettomat hyödykkeet 12 10 743 11 735

Liikearvo 12 10 060 11 886

Maa- ja vesialueet 13 44 415 45 553

Rakennukset ja rakennelmat 13 55 720 76 013

Koneet ja kalusto 13 125 289 156 623

Muut aineelliset hyödykkeet 13 181 068 190 802

Keskeneräiset hankinnat 13 59 377 40 540

Osuudet osakkuusyhtiöissä 14 3 934 6 707

Myytävissä olevat sijoitukset 15 7 621 1 005

Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset 16 10 899 3 649

Muut pitkäaikaiset sijoitukset 17 346 665

Laskennalliset verosaamiset 18 1 884 917

Pitkäaikaiset varat yhteensä 511 356 546 094

Lyhytaikaiset varat

Vaihto-omaisuus 19 140 132 137 788

Myyntisaamiset ja muut saamiset 20 97 938 99 292

Tuloverosaamiset 803 518

Rahat ja pankkisaamiset 21 303 8 674

Lyhytaikaiset varat yhteensä 239 176 246 272

Myytävänä olevat varat 3 36 396 9 296

VARAT YHTEENSÄ 786 929 801 662

OMA PÄÄOMA JA VELAT

Oma pääoma

Osakepääoma 50 456 50 456

Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot 30 152 29 933

Muuntoerot –1 565 –123

Kertyneet voittovarat 214 601 204 218

Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus 293 645 284 487

Määräysvallattomat omistajat 4 987 3 967

Oma pääoma yhteensä 22 298 632 288 455

Pitkäaikaiset velat

Laskennalliset verovelat 17 16 377 20 260

Pitkäaikaiset korolliset velat 23 248 270 244 070

Muut pitkäaikaiset velat 24 3 933 4 571

Varaukset 25 17 606 18 456

Pitkäaikaiset velat yhteensä 286 185 287 356

Lyhytaikaiset velat

Lyhytaikaiset korolliset velat 23 91 969 124 165

Ostovelat ja muut velat 26 84 054 96 974

Tuloverovelat 12 058 365

Lyhytaikaiset velat yhteensä 188 081 221 504

Myytävänä olevat korolliset ja korottomat velat 3 14 030 4 347

OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 786 929 801 662

Konsernitase


81Vapo 1.1.2013–30.4.2014

1 000 eur 30.4.2014 31.12.2012

Liiketoiminnan rahavirta

Tilikauden tulos 22 423 6 081

Oikaisut tilikauden tulokseen

Poistot ja arvonalentumiset 59 629 42 590

Osuudet osakkuusyritysten tuloksista, voitoista(–) / tappioista (+) 2 767 453

Rahoitustuotot ja -kulut 17 159 6 382

Tuloverot 10 480 –3 296

Muut oikaisut –3 766 –13 346

Oikaisut tilikauden tulokseen yhteensä 86 269 32 782

Käyttöpääoman muutos

Vaihto-omaisuuden muutos –18 046 38 166

Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos –9 552 14 061

Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos –3 107 –9 247

Varausten muutos –768 1 150

Käyttöpääoman muutos yhteensä –31 473 44 129

Maksetut korot –9 200 –10 103

Saadut korot 490 385

Muut rahoituserät –1 451 –4 242

Maksetut verot –2 707 3 553

Liiketoiminnan rahavirta 64 352 72 585

Investointien rahavirta

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin –64 328 –45 596

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 29 254 27 915

Ostetut tytäryhtiöosakkeet –752

Myydyt tytäryhtiöosakkeet 11 000

Ostetut osakkuusyhtiöosakkeet

Myydyt osakkuusyhtiöosakkeet 963

Investoinnit muihin sijoituksiin –7 272

Luovutustulot muista sijoituksista 1 388 7 833

Myönnetyt lainat –7 582 –94

Lainasaamisten takaisinmaksut 314 –59

Saadut osingot 13 864

Investointien rahavirta –37 964 –8 175

Rahoituksen rahavirta

Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (–) –13 802 4 408

Pitkäaikaisten lainojen nostot 104 484

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut –113 740 –60 326

Rahoitusleasing-velkojen takaisinmaksut –1 341 –401

Maksetut osingot –11 265 –810

Rahoituksen rahavirta –35 662 –57 129

Rahavarojen muutos –9 275 7 281

Rahavarat tilikauden alussa 8 674 2 603

Rahavarojen muutos –9 275 7 281

Valuuttakurssien muutosten vaikutus 900 –1 213

Rahavarat tilikauden lopussa 303 8 674

Yritysjärjestelyjen rahavarat –5 –3

Konsernin rahavirtalaskelma


82Vapo 1.1.2013–30.4.2014

1 000 eurOsake-

pääoma

Käyvän arvon

rahastoMuut

rahastotMuunto-

erotVoitto-

varat Yhteensä

Määräys-vallatt.

omistajat Yhteensä

OMA PÄÄOMA 1.1.2013 50 456 0 29 936 –124 204 218 284 486 3 967 288 454

Oman pääoman muutokset

Osingonjako –10 000 –10 000 –860 –10 860

Laaja tulos yhteensä –1 441 20 479 19 035 1 880 20 915

Muut muutokset

Laskennallisten verojen osuus 15 15 15

Muut muutokset 218 –110 108 108

OMA PÄÄOMA 30.4.2014 50 456 0 30 153 –1 565 214 603 293 645 4 987 298 632

1 000 eurOsake-

pääoma

Käyvän arvon

rahastoMuut

rahastotMuunto-

erotVoitto-

varat Yhteensä

Määräys-vallatt.

omistajat Yhteensä

OMA PÄÄOMA 1.1.2012 50 456 0 29 774 –925 195 601 274 906 4 355 279 261

Oman pääoman muutokset

Osingonjako 0 –1 215 –1 215

Laaja tulos yhteensä 802 5 280 6 082 801 6 883

Muut muutokset

Laskennallisten verojen osuus –751 –751 –751

Muut muutokset 162 4 088 4 250 26 4 276

OMA PÄÄOMA 31.12.2012 50 456 0 29 936 –123 204 218 284 487 3 967 288 455

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRSYhtiön perustiedotVapo-konserni on Itämeren alueella toimiva

paikallisten ja uusiutuvien polttoaineiden,

biosähkön ja -lämmön sekä ympäristöliike-

toimintaratkaisujen toimittaja.

Vapo-konserni koostuu neljästä liiketoi-

minta-alueesta: Vapo Turvetuotteet, Vapo

Lämpö ja sähkö, Vapo Puupolttoaineet ja

Kekkilä-konserni. Vapolla on tytäryhtiöitä

sekä Suomessa että ulkomailla.

Konsernin emoyhtiö Vapo Oy on suoma-

lainen, Suomen lakien mukaan perustettu

osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Jyväskylän

kaupunki ja rekisteröity osoite Vapo Oy,

Yrjönkatu 42, PL 22, 40101 Jyväskylä.

Yhtiön internetosoite on www.vapo.fi.

Vapo Oy:n hallitus on hyväksynyt koko-

uksessaan 16.6.2014 tämän tilinpäätöksen

julkistettavaksi.

Suomen osakeyhtiölain mukaan

osakkeenomistajilla on mahdollisuus

hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkis-

tamisen jälkeen pidettävässä yhtiöko-

kouksessa. Yhtiökokouksella on myös

mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen

muuttamisesta.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on

saatavissa Internet-osoitteesta www.vapo.fi

tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista.


Aikaisempia kausia koskeva vaihto-omaisuuden

laskentakäytännön muutos

Vapo-konsernissa muutettiin kuluvalla tilikaudella turpeen

varastonarvostusperiaatteita. Normaalituotantoasteen laskentaa

sekä varastoon aktivoitavia kustannuseriä täsmennettiin. Lisäksi

päätettiin aktivoida turvetuotannon kiinteitä kuluja ainoastaan

tuotantokauden aikana (huhti–marraskuu), sillä talvikaudella

tapahtuva työ palvelee pääsääntöisesti myynnin logistiikkaa.

Koska vahvistettuja tilinpäätöksiä ei ole oikaistu, muutosten

vaikutus omaan pääomaan näkyy 1.1.2012 avaavan taseen kerty-

neissä voittovaroissa. Vertailutilikauden 2012 muutos tulee siten

tuloslaskelman laajan tuloksen kautta.

Yllä olevassa oman pääoman laskelmassa on avaavan taseen

2012 kumulatiivisia voittovaroja oikaistu –6 502 600 euroa ja tili-

kauden 2012 laajaa tulosta on oikaistu 3 320 700 euroa.

Arvostusperiaatteen muutoksen vaikutus vertailukausien tilikauden

tulokseen ja kumulatiivisten voittovarojen erotukseen aiemmin esitet-

tyihin lukuihin näkyy seuraavassa taulukossa:

1 000 eur Tilikauden tulosKumulatiivisten

voittovarojen alkusaldo

2009 –3 097,6 –2 812,7

2010 1 807,1 –5 910,3

2011 –2 399,4 –4 103,2

2012 3 320,7 –6 502,6

Vertailutiedot on oikaistu tillinpäätöksen

lopussa olevaan tunnuslukutaulukkoon.

83Vapo 1.1.2013–30.4.2014

Milj. euroa 2009 2010 2011 2012 04/2014

Liikevaihto 573,7 719,5 705,0 652,9 847,4

Kasvu % –9,2 25,4 –2,0 –7,4 29,8

Käyttökate EBITDA 76,4 91,1 39,5 52,2 110,9

% liikevaihdosta 13,3 12,7 5,6 8,0 13,1

Poistot –41,4 –43,9 –46,2 –42,0 –54,2

Arvonalentumiset –0,1 –6,3 –37,5 –0,6 –3,8

Liikevoitto EBITA 34,9 41,2 –44,3 9,2 50,1

% liikevaihdosta 6,1 5,7 –6,3 1,4 5,9

Liikevoitto ennen arvonalentumisia 35,0 47,5 –6,9 9,8 53,9

% liikevaihdosta 6,1 6,6 –1,0 1,5 6,4

Nettorahoituserät –9,4 0,8 –8,3 –6,4 –17,2

Voitto/tappio ennen veroja 25,5 42,0 –52,6 2,8 32,9

Verot –7,2 –10,1 11,1 3,3 –10,5

Tilikauden tulos 18,4 31,9 –41,5 6,1 22,4

Sijoitetun pääoman tuotto % 5,4 5,7 –6,1 1,4 3,9

Sijoitetun pääoman tuotto ennen arvonalentumisia % 5,4 6,6 –0,9 1,4 4,4

Sidottu pääoma keskimäärin 648,9 721,7 726,8 677,4 669,8

Sidotun pääoman kiertonopeus (liikevaihto / sidottu pääoma keskimäärin) 0,9 1,0 1,0 1,0 0,9

Käyttöpääoma keskimäärin 145,8 181,7 164,1 122,8 129,1

Käyttöpääoma keskimäärin % liikevaihdosta 25,4 25,3 23,3 18,8 21,7

Sidottu pääoma vuoden lopussa 703,7 770,3 705,7 659,8 651,5

Käyttöpääoma vuoden lopussa 183,2 211,1 149,0 110,1 137,6


% liikevaihdosta 14,1 11,2 13,4 7,4 7,7

Bruttoinvestoinnit / poistot 2,0 1,8 2,0 1,1 1,2

Käyttökate 76,4 91,1 39,5 52,2 110,9

+/– Käyttöpääoman muutos –28,3 –28,0 62,1 38,9 –27,5

– Nettoinvestoinnit –69,7 –74,6 –81,2 –26,9 –29,1

Vapaa kassavirta ennen veroja –21,6 –11,4 20,5 64,2 54,2

Taseen loppusumma 841,9 918,6 862,8 801,7 786,9

Oma pääoma 320,6 338,7 279,3 288,5 298,6

Oma pääoma keskimäärin 318,0 333,4 324,8 294,3 299,2

Korolliset velat 370,0 422,2 422,8 368,2 340,2

Korolliset nettovelat 364,3 414,8 416,7 355,9 329,0

Omavaraisuusaste % 39,1 37,5 33,3 36,9 39,4

Nettovelkaantumisaste % 111,6 119,5 145,8 123,4 110,3

Korollinen nettovelka/käyttökate 4,8 4,6 10,5 6,8 4,4

Maksuvalmius 1,3 1,5 1,3 1,1 1,3

Oman pääoman tuotto % 5,8 9,6 –12,8 2,1 1,2

Osingonjako 12,0 15,0 0,0 10,0 0,0

Osinko % tuloksesta * 68,3 48,7 0,0 189,4 0,0

Henkilöstö keskimäärin 1 451 1 333 1 226 1 154 1 091

Osakekohtaiset tunnusluvut

Osakkeiden lukumäärä 30 000 30 000 30 000 30 000 30 000

Tulos/osake, euroa * 585 1 027 0 176 683

Oma pääoma/osake, euroa 10 543 11 290 9 164 9 483 9 763

Osinko/osake, euroa 400 500 0 333 0

Konsernin tunnusluvut 2009–2014, IFRS


* = emoyhtiön osakkeenomistajien osuus tuloksesta

84Vapo 1.1.2013–30.4.2014


Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

Tunnuslukujen laskentaperiaatteita on muutettu:

Keskimääräiset tasearvot on laskettu koko vuoden keskiarvona (5 pisteellä) entisen avaavan ja päättävän taseen keskiarvon sijaan.

Sijoitetun pääoman laskentakaava on muutettu.

EBITDA = Liikevoitto + Poistot ja arvonalentumiset +/– Osuudet osakkuusyhtiöiden tuloksista

Käyttöpääoma = Vaihto-omaisuus + Toimialojen korottomat saatavat – Korottomat velat

Sidottu pääoma = Toimialojen investoinnit + Käyttöpääoma

Sidotun pääoman kiertonopeus =Liikevaihto liukuva 12 kk

Sidottu pääoma (keskimäärin)

Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROIC) =Liikevoitto liukuva 12 kk

× 100Sidottu pääoma (keskimäärin)

Oman pääoman tuotto-% =Voitto ennen veroja liukuva 12 kk – tuloverot

× 100(Oma pääoma + määräysvallattomat omistajat) keskimäärin

Maksuvalmius =Lyhytaikaiset korottomat saatavat

Lyhytaikaiset korottomat velat

Omavaraisuusaste % =Oma pääoma + määräysvallattomat omistajat

× 100Taseen loppusumma – saadut ennakot

Korolliset nettovelat = Korolliset velat – korolliset lainasaamiset – rahavarat

Nettovelkaantumisaste % =Korolliset nettovelat

× 100Oma pääoma + määräysvallattomat omistajat

Vapaa kassavirta ennen veroja = EBITDA +/– käyttöpääoman muutos – nettoinvestoinnit

Tulos / osake =Emoyhtiön omistajien osuus tuloksesta

Osakkeiden lukumäärä

Oma pääoma / osake =Emoyhtiön omistajien oma pääoma


Osinko / osake =Tilikauden osingonjako


Osinko / tulos % =Osinko / osake

× 100Tulos / osake

Toimitus: Vapo, Ahti Martikainen, johtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet

Ulkoasu ja konsepti: Kreab Gavin Anderson Oy

Valokuvat: Teemu Tervo, Otto Inkiläinen, Petri Juntunen, Olli Reinikainen,

Pekka Virolainen, Tuomo Vilkkilä ja Shutterstock

Paino: Multiprint

Avoimuus on Vapolle tärkeää ja siksi me tilasimmekin

Metso Automation Oy:ltä kolmekymmentä jatkuvatoimista

mitta-asemaa. Metson asentamat laitteet havaitsevat

veden virtaaman, lämpötilan, kemiallisen hapenkulutuksen,

kiintoaineen, liuenneen orgaanisen hiilen ja sen

kokonaismäärän. Mitta-asemat sijoitetaan eri puolille

Suomea eri kokoisille ja ikäisille tuotantoalueille, jotta

saamme paikkaansa pitävää tietoa turvetuotantoalueidemme

vesistökuormituksesta. ‘‘Mittaustulokset vastaavat yli 90

prosentin tarkkuudella laboratoriossa tehtyjä mittauksia’’,

Metso Automationin Senior Manager Tiina Stenvik tiivistää

tuloksia. Tulokset ovat verkossa kaikkien nähtävillä noin

vuorokauden päästä mittaushetkestä. Pääset tarkastelemaan

tuloksia esimerkiksi Vapon Turvetuotantoa

vastuullisesti sivuston kautta.

http://www.vapo.fi/turvetuotantoavastuullisesti/

Metson jatkuvatoimiset mitta-asemat

Vapo OyPL 22, 40101 Jyväskylä

Yrjönkatu 4240100 Jyväskylä

Puhelin: 020 790 4000Faksi: 020 790 5601

Sähköposti: [email protected]

Documents

Vapo vuosikertomus 2013–20142).pdf · Hanke käynnistyi kesällä 2013 ja ilahduttavan suuri ... kaamme, urakoitsijat ja suuri määrä suoma-laisia haluavat meidän onnistuvan