Virtavedet vesienhoidossa

Virtavesiseminaari11.9.2015

Varsinais-Suomen ELY-keskus

Sanna Kipinä-SalokannelVarsinais-Suomen ELY-keskus

Vesiyksikkö

11.9.2015

Vesienhoidon suunnittelu§ Vesistöaluekohtainen suunnittelujärjestelmä, jossa kansalaisten ja

sidosryhmien osallistuminen tärkeää (kuulemiset)§ Perustuu EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin (2000)

– Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004)– Asetus vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006)– Asetus vesienhoitoalueista (1303/2004)

§ Tavoitteena pinta- ja pohjavesien hyvä tila vuonna 2015– Pintavedet: ekologinen ja kemiallinen tila– Pohjavedet: kemiallinen ja määrällinen tila– Tavoiteaikataulun pidentäminen mahdollista, takaraja vuodessa 2027

§ Etenee kuuden vuoden jaksoissa (2005-2009, 2010-2015, 2016-2027)§ Käynnissä toinen vesienhoidon suunnittelukausi§ Yhteensovitetaan merenhoidon ja tulvariskien hallinnan suunnittelun

kanssa§ www.ymparisto.fi/vesienhoito

Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sanna Kipinä-Salokannel

Vesienhoitoalueet:§ Jaettu vesistöalueiden rajojen

mukaan, ei hallinnollisten§ ELY-keskukset vastaa vesienhoidon

suunnittelusta omalla alueellaan– Vesienhoidon yhteistyöryhmät

Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sanna Kipinä-Salokannel

Vesienhoitosuunnitelmat:§ Laaditaan jokaiselle vesienhoitoalueelle (8 kpl)§ Valtioneuvosto hyväksyy§ Raportoidaan EU:lle§ Vesienhoitosuunnitelmat vuosille 2010-2015§ Sisältävät yhteenvedon alueellisista

toimenpideohjelmista

Toimenpideohjelmat:§ Varsinais-Suomen ELYn alueella 4

pintavesien ja 1 pohjavesien TPO§ Vesienhoitosuunnitelmien tausta-

asiakirjoja, paikallinen merkitys§ Esitetään toimet alueen vesistöjen

hyvän tilan saavuttamiseksi§ Suunniteltu yhteistyössä alueen

sidosryhmien kanssa (+ kuuleminen)

Vesienhoito nyt:§ Vesienhoitosuunnitelmat ja

toimenpideohjelmat vuosille 2016-2021§ Kuuleminen 1.10.2014-31.3.2015§ Suunnitelmien päivitys käynnissä§ Valtioneuvoston käsittely ja hyväksyntä

joulukuussa 2015§ Toimenpiteiden toteutus 2016 →

Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sanna Kipinä-Salokannel

Pintavesien toimenpideohjelma-alueet Lounais-Suomessa

Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sanna Kipinä-Salokannel

Pintavesien ekologinen tila Saaristomeren valuma-alueella(v. 2013)

Joet (km):- Hyvässä tilassa 3 %- 72 % välttävässä tilassa

Pintavesien tilan luokittelu§ Vesistöt tyypitelty ensin luontaisten ominaisuuksien perusteella → jokaiselle tyypille

omat luokkarajat (kangasmaiden joet, savimaiden joet ja turvemaiden joet)§ Ekologisen tilan luokittelussa pääpaino biologisissa tekijöissä, veden fysikaalis-

kemialliset ja hydrologis-morfologiset tekijät tukevat arviota§ Mikäli biologinen aineisto puutteellista, tehdään asiantuntija-arvio, jossa otetaan

huomioon fys.kem. ja hydrologis-morfologiset tekijät + kuormitus ja muu muuttavatoiminta

§ Vuonna 2013 päivitetyssä luokittelussa käytetty vuosien 2006-2012 aineistoa§ Ekologisen tilan määrittäminen jokivesistöissä:

– Biologiset laatutekijät: piilevät, pohjaeläimet (koskialueet), kalat§ Kalaston luokittelusta vastaa Luke (ent. RKTL)§ Lajilukumäärä, herkkien kalalajien osuus, kestävien kalalajien osuus, särkikalaryhmän tiheys, lohen ja

taimenen 0+ -ikäisten poikasten tiheys– Hydrologis-morfologiset tekijät: padot, perkaukset, säännöstely yms.– Fysikaalis-kemialliset tekijät: kokonaisfosfori- ja typpi, pH

§ Kemiallisen tilan määrittäminen jokivesistöissä:– EU:n prioriteettiaineet– Kalojen (ahven) elohopea-pitoisuus– Tyypin mukaan kaukokulkeumariskin ja luonnonolosuhteiden perusteella (turvemaiden joet:

Laajoki, Mynäjoen yläosa)

Virtavesien ekologiseen tilaan vaikuttavattekijät Saaristomeren valuma-alueella

§ Rehevöityminen– Perustuotannon kasvu ja sen

seurannaisvaikutukset (esim.sinileväkukinnat)

– Johtuu fosforin ja typen määränlisääntymisestä (ulkoinenravinnekuormitus)

– kiintoainekuormitus

§ Rakenteelliset muutokset(padot, säännöstely)§ Tulvat/veden vähyys,

virtaamavaihtelutVarsinais-Suomen ELY-keskus, Sanna Kipinä-Salokannel Minna Uusiniitty-Kivimäki

Merkittävät vaellusesteet Saaristomerenvaluma-alueella

Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sanna Kipinä-Salokannel

Voimakkaasti muutetut vedet§ Edellytykset nimeämiselle:

– Hydrologinen ja morfologinen muuttuneisuus onvesistörakentamisen ja/tai säännöstelyn vaikutuksesta arvioitu niinsuureksi, että vesistön ekologinen tila on sen vuoksi hyväähuonompi

– Hyvää tilaa ei voida saavuttaa teknisistä tai taloudellisista syistäaiheuttamatta kohtuutonta haittaa vesistön jollekin tärkeällekäyttömuodolle

§ Tavoitteena hyvä saavutettavissa oleva tila§ Saaristomeren valuma-alueella:

§ Paiminjoki: padotus, rakennettu putouskorkeus, säännöstely

§ Raisionjoki-Ruskonjoki: padotus, rakennettu putouskorkeus

§ Puttanjoki: voimakkaasti ja kokonaan perattu jokimuodostuma,maankuivatuksen ja tulvasuojelun takia ruopataan jatkossakin

Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sanna Kipinä-Salokannel

Virtavesikunnostukset vesienhoidon työkaluna

§ Virtavesiin liittyvät toimenpidetyypit vesienhoidossa:– Virtavesien elinympäristökunnostus: kiveämiset, kutusoraikot, rantaviivan

monimuotoistaminen jne.

– Kalankulkua helpottava toimenpide: kalatiet, vaellusesteiden poisto jne.

– Säännöstelykäytännön kehittäminen: tavoitteena parantaa ekologista tilaa

– (Valuma-alueen veden pidätyskyvyn parantaminen)

§ Vaikuttavat suoraan ja (lähes) välittömästi ekologiseen tilaan(vrt. hajakuormituksen vähentäminen, järvikunnostukset)§ Virtavesikunnostukset lisäävät paikallisten asukkaiden

viihtyvyyttä ja vesistön virkistysarvoa → lisää kiinnostusta jahalukkuutta tehdä muitakin toimenpiteitä vesistön hyväksi,aktivoi kylätoimintaa ja parantaa yhteishenkeä

Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sanna Kipinä-Salokannel

Saaristomeren valuma-alueen pintavesientoimenpideohjelmassa kaudelle 2016-2021 esitetytvirtavesikunnostukset§ Joen elinympäristökunnostus:

– Kiskonjoki– Uskelanjoki– Halikonjoki (pääuomat ja sivu-uomat)– Hirvijoki (pääuoma ja sivu-uomat)– Mynäjoki (pääuoma ja sivu-uomat)– Laajoki (pääuoma- ja sivu-uomat)

§ Puron elinympäristökunnostus:– Hitolanjoki (pääuoma ja sivu-uomat)

§ Pienten virtavesien kunnostus:– Kiskonjoen valuma-alueella Kirkkojärven yläpuoliset latva- ja sivupurot– Perniönjoen sivuhaarat– Aurajoen latva- ja sivupurot

§ Kalankulkua helpottava toimenpide:– Kiskonjoki: Koskenkosken ja Hålldamin kalatiet– Hitolanjoki: Myllykosken kalatie– Halikonjoki: Häntälän kalatie– Paimionjoki: Karjakosken säännöstelypadon kunnostus luonnonmukaiseksi koskeksi– Laajoki: Korvensuunkosken padon kalatie

Vesienhoitosuunnitelman vaikuttavuus

§ Valtioneuvoston hyväksymiä§ Toimenpiteet suunniteltu yhdessä eri toimijoiden ja

sidosryhmien kanssa → sitoutuneisuus§ Vaikuttaa toimenpiteitä koskevaan päätöksentekoon ja

ohjaa vesiin liittyvää toimintaa (maankäytön suunnittelu)§ Voidaan hyödyntää EU:n ja kansallisen rahoituksen

ohjaamisessa§ Tulee ottaa lupakäsittelyssä huomioon ja lupiin tulee

kirjata, kuinka vesienhoitosuunnitelma on kyseisessäluvassa otettu huomioon§ Toimenpiteet perustuvat kuitenkin pitkälti

vapaaehtoisuuteen (hajakuormitus)

Kiitos!

Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sanna Kipinä-Salokannel