36 — N:o 3—4 KARJALAN HEIMO 1990

Vienan ja Aunuksen miehiakauppiaina Keski-Suomessa

Kun uhtualaissyntyinen Aleksei Mitrofanoff vuonna 1903paatti muuttaa omistamansa liikkeen Laihialta, han valitsi uu-deksi sijoituspaikaksi Viipurin. Asia oli jo niin pitkalla, ettauusi osoite ilmoitettiin sanomalehdissakin. Mutta kuinka ol-lakaan; tuleva kauppaneuvos sattui saman vuoden syksyllapoikeamaan Jyvaskylassa. Han pani merkille sen keskeisensijainnin hyvien liikenneyhteyksien varrella ja paatteli, etta tuosilloin viela pienehko, 3 000 asukkaan kaupunki voisi olla hyvakauppapaikka. Niinpa han teki tayskaannoksen, luopui Vii-purista ja siirsi liikkeensa v. 1904 Jyvaskylaan.

Keski-Suomessa oli Vienan ja Aunuksen miehia vakituisi-na kauppiaina jo viime vuosisadan jalkipuoliskolta alkaen.Suomen maakauppojen kalenteri vuodelta 1905 mainitseemm. seuraavat nimet: Kenijeff Stefan, Haapamaki 1879, Po-poff Timofej, Jamsa 1886, Sergejeff Stefan, Sumiainen 1888ja Tiilikoff Vasili, Luhanka 1891. Laukkureina Keski-Suomenpitajia kiersi varmaan kymmenia karjalaisia.

Seuraavaan artikkeliin on koottu nimia, tietoa ja kuviaKeski-Suomessa vaikuttaneista karjalaisista kauppamiehista.Luettelo ei ole likimainkaan taydellinen. Tiedoiltaankin se onvajavainen ja sangen epatasainen, mutta antaa jonkinlaisenkasityksen karjalaisten osuudesta maakunnan taloudelliseenkehitykseen.1) Ivanoff (Vihuri) Hilvana, Aanekoski 1926 (Kiestingista)2) Jekunen Ville, Pihlajavesi 1922 (Uhtualta)3) Karila (Kondratjeff) Anna, Jyvaskyla 1926 (Uhtualta)4) Kenijeff Stefan, Haapamaki 18795) Klementjeff O, Keuruu 18956) Klementjeff P, Mantta 18947) Kondratjeff Simo, Asunta 1897 (Uhtualta)8) Kondratjeff Ivan, Mantta 1895 (Uhtualta)9) Laine Pauli, Jyvaskyla 1923 (Vuokkiniemesta)10) Lescheff EG., Haapakoski 1902 (Vuokkiniemesta)11) Lettijeff Vasili, Soini kk 189812) Malinen Valeri, Tikkakoski sotien jalkeen (Aunus, Pet-roskoi)13) Marttinen Juho, Mantta 1926 (Vuokkiniemesta)14) Mitro Aleksei, Jyvaskyla 1904 (Uhtualta)15) Nekkula Heikki, Jyvaskyla sotien jalkeen (Nekkula, Au-nus)16) Niemi (Loginoff) Simo, Suolahti 1923 (Vuokkiniemesta)17) Nikitin Vilho, Lievestuore, sodan jalkeen (Aunus)18) Juha Oksiala, Jyvaskyla, sotien jalkeen Aunus19) Palkin Juho, Saamajarvi, Jyvaskyla20) Pankkonen (Trofimoff) Leo, Aanekoski 1932 (Uhtualta)21) Pankkonen (Trofimoff) Pekka, Petajavesi 1905 (Uhtualta)22) Popoff Timofej, Jamsa 189623) Ritoniemi Riiko, Hankasalmi (Kontokista)24) Sergejeff Stefan, Sumiainen 1888 (Uhtualta?)25) Tiilikoff Vaseli, Luhanka 1891 (Uhtualta)26) Tiilikainen Aleksi, Jyvaskyla mlk, Kuohu (Uhtualta)27) Tiilikainen Mikko, Keuruu, Asunta 1927 (Uhtualta)28) Tiilikainen Jooseppi , (Uhtualta)29) Vaisanen Matti, Suolahti 1924 (Kontokista)

Luetteloa tarkastellessa huomaa, etta suurin osa siina mai-nituista kauppiaista on lahtoisin Uhtualta ja Vuokkiniemes-

ta, jotka Kiestingin ohella olivat perinteisia, vahvoja laukku-kaupan pitajia. Laukkukauppiaina naistakin miehista monialoitti tai ainakin isa oli kulkenut Suomessa sumptsa selassa.

Kiestingin vahainen edustus ei sinansa ole mitenkaan mer-killista, silla kiestinkilaiset kavivat kauppaa paaasiassaVarsinais-Suomessa ja lantisen Uudenmaan rannikkoseuduil-la.

Hilvana Vihuri, ent. Ivanoff syntyi Kiestingissa 1898 ja kuo-li Aanekoskella 1952. Hanen vanhempansa olivat Vasili Iva-noff ja Iso, o.s. Bogdanoff. Kavi kansakoulun ja liittyi 10.6.1920 Karjalan vapaaehtoiseen armeijaan ja oli kotipitajansaKiestingin edustajana Vuokkiniemen maakuntapaivilla kesalla1920. Kavi Kuusamon kansanopiston 1920—21.

Toimi laukkukauppiaana vuodesta 1922 kunnes osti omanliiketalon Aanekosken maalaiskunnasta ja perusti kaupan(1926—36). Siirtyi 1936 Aanekosken kauppalaan, missa har-joitti ruoka- ja sekatavarakauppaa.

Jekunen Ville, syntynyt Uhtualla 1886. Hanen isansa oliJeku Mitro ja aitinsa Darja, o.s. Sirkeinen. Kiertokoulun kay-tyaan Jekunen oli vv. 1898—1914 puotipoikana ja kauppa-apulaisena kauppias S. Saarenpuulla Alavieskassa, Timo Po-poffilla Jamsassa, S. Biminoffilla Riihimaella, Villa Ipatof-filla Merikarvialla seka Aleks Varpasaarella Vaskivedella. Oles-keli Muurmannilla v.. 1915—22.

Perusti sekatavarakaupan Pihlajavedelle 1923, hankki omanliiketalon 1928 seka harjoitti kaupanteon ohella myos maan-viljelysta.

Karila Anna syntyi Uhtualla 1890. Vanhemmat kauppiaslisakki Kondratjeff ja Maria, o.s. Popoff. Uhtualta han tulilisakki-isansa kontissa Keski-Suomeen. 10-vuotiaaksi vartut-tuaan han ryhtyi liikealalla elantoaan hankkimaan, silla muuperhe palasi Karjalaan. Oltuaan ensi palveluksessa Petajave-della han siirtyi Jyvaskylaan, palveli kuusi vuotta J.V. Hyto-sella, seitseman Lida Forsblomilla ja kaksi Mitrolla. Sittenhan kokemuksen nain kartuttua perusti oman liikkeen Vapau-denkadun varrelle, mista se myohemmin siirtyi Kauppakadulle.Karila Oy v:sta 1948.

Vasta 1960-luvun alussa han luopui kaupanpidosta, muttaei malttanut jaada viela elakepaivia viettamaan, vaan kavimyyjana useita vuosia toisessa kangaskaupassa.

1920-luvulla hanen kotinsa oli monelle jyvoalahtelaiselle pa-kolaiselle ensimmainen etappipaikka uudessa kotimaassa.— Anna Karila kuoli lahes 98-vuotiaana pari vuotta sitten.

1990 KARJALAN HEIMO N:o 3—4 — 37

Kenijeff Stefan perusti kiintean kaupan Haapamaelle v.1879.

Klementjeff O aloitti kaupankaynnin Keuruulla 1895, Kle-mentjeff P vuotta aikaisemmin Mantassa. Mainittakoon tas-sa, etta Klementjeffeja oli kauppiaina kahden edellamaini-tun lisaksi myos Vaskivedella Klementjeff Aleks vuodesta1890, Klementjeff Paavo Virroilla vuodesta 1892 seka kau-kana pohjoisessa Kemijarvella (Klementjeff Gabriel 1901). Onluultavaa, etta osa heista oli veljeksia tai veljesten lapsia.

Kondratjeff Ivan perusti kaupan Manttaan 1895, Kondrat-jeff Simo Manttaan kaksi vuotta myohemmin eli 1897.

Laine Pauli syntyi Vuokkiniemen Pirttilahdessa 1897. TuliSuomeen laukkukauppias-isansa jalkia seuraten 1918, osal-listui Vienan ja Aunuksen retkiin. Saikkonen Oy:n kangas-ja lyhyttavaraliikkeen palveluksessa Sortavalassa (johtajanaoli Probus Rahikainen) vuodesta 1920, mista siirtyi jo seu-raavana vuonna Mitrolle Jyvaskylaan.

Vuonna 1923 Laine vaihtoi Keskon edeltajaan Keski-Suomen Tukkukauppaan, ja palveli tassa liikkeessa sen lo-pettamiseen saakka eli vuoteen 1941. Han aloitti kotimyyja-na, jatkoi kauppamatkustajana; kyvykkyys pantiin merkilleja 1935 hanet kutsuttiin liikkeen johtokunnan jaseneksi. So-tien jalkeen Pauli Laine oli Kesko Oy:ssa siirtomaaosaston joh-tajana 1947 alk.) Vuonna 1951 hanet nimitettiin Jyvaskylas-sa sijaitsevan Leipateollisuus Oy:n toimitusjohtajaksi.

Pauli Laineen henkilokuvaan kuului keskeisella sijalla hei-motyo; han toimi aktiivisesti Karjalan Sivistysseurassa,Karjala-kerhojen keskusliitossa seka kuului vuosia Saatio Vai-nolan ja Domnan Pirtti -saation hallintoelimiin. Han oli mies,joka oli valmis paitsi sanoihin myos tekoihin.

Lescheff F.G. perusti kauppaliikkeen Haapakoskelle 1902.HanestS ei ole paljonkaan tietoja kaytettavissa. Han oli mah-dollisesti vuokkiniemelaisia juuriltaan.

Lettijeff Vasili toimi Keski-Suomen ja Etela'-Pohjanmaanrajoilla Soinin kirkonkylassa vuodesta 1898.

Malinen Valeri, synt. 1909 Petroskoissa, isa kauppias Jo-sef Malinen, jonka kaupassa Sortavalassa Valeri oli ensin har-joittelijana. Harjoitti sitten leipomoliiketta Suojarven Kaipaas-sa 1932—37 ja perusti sekatavarakaupan. Alueluovutusten jal-keen siirtyi Jyvaskylan lahelle Tikkakoskelle, missa ryhtyi pi-tamaan ruoka- ja sekatavarakauppaa ja leipomoa.

Marttinen Juho oli syntynyt Vuokkiniemen Kivijarven ky-lassa 1890. Hanen vanhempansa oli vat Risto (Riiko) Martti-nen ja Iro, o.s. Lesonen. Kavi kansakoulun ja suoritti myo-hemmin useita liikealan kursseja.

Kauppa-apulaisena T:mi P. Huovisella Parikkalassa

1905—08, John Ritamaalla Loimaalla 1908—16, kauppamat-kustajana T:mi Nylund & Waseniuksella Tampereella 1918—31seka Kauppiaitten Pukutehtaassa 1931—33. Hoiti senjalkeenyhdessa vaimonsa kanssa ta'man 1920 Manttaan perustamaakangas-, lyhyttavara- ja kirjakauppaa (T:mi Anna Siren).

Mitro (Mitrofanoff Aleksei (1871—1952), syntyi Laihialla,missa hanen isansa Ivan Mitrofanoff toimi kauppiaana. Suo-ritettuaan kauppakouukurssin Aleksei Mitro toimi ensin lii-kealalla Pietarissa seka joitakin vuosia kauppamatkustajanaSuomessa han ryhtyi hoitamaan 1896 isansa liikeyritysta.Vuonna 1904 han siirtyi Jyvaskylaan (vaihtoehtoina olivat Pie-tari ja Tampere), mista liikkeesta aikaa myoten kasvoi mer-kittava kauppahuone (v:sta 1934 Mitro Oy), jonka johdossaAleksei Mitro oli kuolemaansa saakka. Kauppaneuvoksen ar-vonimen han sai 1941 samanaikaisesti Ville Mattisen kera.

Aleksei Mitro oli Vienan Karjalaisten Liiton perustajaja-sen ja puheenjohtaja. Samaa vastuunalaista tehtavaa han hoitiKarjalan Sivistysseurassa v:teen 1936, yhteensa kolme vuosi-kymmenta. — Hanen elamanvaiheistaan on ilmestynyt kirja(Pertti Lehes: Aleksei Mitro, karjalainen kauppias ja yhdis-tysmies, KSS 1986).

38 — N:o 3—4 KARJALAN HEIMO 1990

Nekkula Heikki (1909—1987) syntyi Aunuksessa Nekku-lan pitajan Magrian kylassa kauppiaan perheeseen. Kauppojaoli useita, mutta se ei suinkaan ollut Stalinin aikana suosi-tus; perhe vangittiin ja tutuksi tulivat Muurmannin ja Sipe-rian rangaistussiirtolat.

Vuonna 1933 perhe pa'asi pakenemaan Suomeen. Heikkiryhtyi kirvesmieheksi ja tyoskenteli mm. Salmissa, Suistamollaja Suojarvella' (Wiborg Wood Oy:ssa). Sotien jalkeen Nek-kulat hakeutuivat Jyvaskylaan, missa Heikki aloitti torikau-palla ja perusti poikiensa kera kenkaalan firman Ky Veljek-set Nekkulan, joka toimii edelleenkin. Jyvaskylalaiset ja mo-net muutkin muistavat Nekku-saappaat, jotka saivat teolli-suusmessuilla mitalin.

Niemi Simo (1885—1961) syntyi Vuokkiniemen pokossal-la. Hanen vanhempansa olivat Heikki Loginoff ja Anisia,o.s. Rettijeff. Ka'vi kansakoulun seka suoritti myohemmin kir-janpidon kurssit. Suomeen nan tuli nuorena poikasena ja ryh-tyi liikealalle. Va'liin tuli kuitenkin I maailmansota; han oliVenajan armeijassa itarintamalla.

Alan kokemusta han hankki harjoittelijana setansa kaup-pias Vasili Loginoffin liikkeessa Jurvassa, mista siirtyi Alek-sei Mitron palvelukseen Jyvaskylaan. Sekatavarakaupan osa-omistajana Jurvassa 1910—16 ja Saarijarvella 1916—18. Pe-rusti oman kaupan Suolahden kauppalaan 1923. Han toimisamalla Oravaisten tehtaan paikallisasiamiehena paikkakun-nalla.

Nikitin Vilho, syntynyt Aunuksessa 1901. Aloitti uransakauppa-apulaisena, siirtyi Sortavalaan, jonne perusti kaupan;kolme myymalaa 1939.

Tuli sotien jalkeen ensin Helsinkiin, mista muutti Keski-Suomeen, Lievestuoreella. Rakensi sinne kauppatalon(sekatavara-, kangas- ja kenkaosastot).

Oksiala (ent. Okulow) Juho Jyvaskyla (1896—1966) oli ko-toisin Aunuksen Kenjarven pitajasta Haljarven kylasta, Oku-laisen talosta. Oli mukana I maailmansodassa ja palkittiinYrjon ristilla. Kuului Aunuksen retken aikana A. Pajarin va-paaehtoisosastoon ja osallistui Vienan viimeiseen kansannou-suun.

Tyoskenteli heimosotien jalkeen puuteollisuudessa, mm. Vii-purin Saha Oy, Wiborg Wood Co, Naataojan saha; metsa-tyomaiden muonittajana Suojarvella 1927—38, KaipaanKauppa Oy:n perustaja ja johtaja 1932—38, Kaipaan Tavara-Aitta Oy:n johtaja 1939.

Talvisodan jalkeen han siirtyi Jyvaskylaan, missa jatkoi yri-tystoimintaa v:sta 1941 (sivuliike Kymin Tavara-Aitta1942—47).

Palkin Juho, syntynyt Saamajarven Tsuralahdessa 1893.Joutui nuorukaisena I maailmansotaan. Retki kesti viisi vuot-tama ja siihen sisaltyi pitka sotavankeus Saksassa. Toimi vuo-den 1922 jalkeen mm. tallimestarina Valamossa. Harjoitti liha-ja kalakauppaa Jyvaskylassa. Han kuoli 1961.

Pankkonen Leo (1880—1948) syntyi Uhtualla. Vanhemmatkauppias Juho Pankkonen ja Tatjana Pankkonen. Leo tuliSuomeen jo 9-vuotiaana asiapojaksi kauppias Fedot Zigojef-fille Lahteen. Toimi sittemmin Mainiemen Hoyrysaha Oy:nkaupanhoitajana 1894—1902.

Arvannostossa han vapautui sotapalveluksesta ja matkus-ti kolmeksi vuodeksi opintomatkalle Amerikkaan. Sielta hanpalasi kotiseudulleen Vienan-Karjalaan, meni naimisiin ja pe-rusti kaupan. Talvisin han harjoitti laukkukauppaa Keski-Suomessa.

Siirryttyaan lopullisesti Suomeen han aloitti kaupankayn-nin Kintaudelle 1928, toimi pari vuotta Jappilassa, kunnesperusti vaatetusliikkeen Aanekoskelle 1932.

Simo Niemi otti uutterasti osaa yhteiskunnalliseen elamaan,kuului moniin kunnallisiin lautakuntiin, Keski-Suomen kan-sanopiston johtokuntaan ja kaupan alan jarjestoihin. Hanoli Karjalan Sivistysseuran kantajasen ja kuului sen johto-kuntaan useita vuosia.

Leo Pankkosen toiminta Karjalan asiassa vuosina 1917—24on niin laaja ja monipuolinen, etta siihen palaamme toisessayhteydessa. Minittakoon kuitenkin, etta han oli Karjalan Si-vistysseuran ainaisjasen, kuului seuran johtokuntaan 1920-lu-vun lopulla ja tuki seuran pyrkimyksia myos taloudellisesti.

1990 1990 KARJALAN HEIMO N:o 3—4 — 39

Pekka Pankkonen (1883—1972) oli niinikaan Uhtualta,mutta han ja edellamainittu Leo eivat olleet veljeksia; Pekanisa oli maanviljelija Topias Pankkonen. Nuorena (1894) han-kin joutui Suomeen, ensin puotipojaksi Keuruun Pohjaslah-teen kauppias Kenijeffille. Kauppaharjoittelijana han ehti ollamyos Asunnalla ja Haapamaella.

Keuruulla ollessaan han kavi kansakoulun (venalaisessakoulussa han oli ollut kotipuolessa jo kaksi talvea) ja suorit-ti 1889 kauppakoulukurssin Helsingissa. Taman jalkeen Pekkatoimi konttoristina I. Timosen kaupassa Mantassa seka kau-panhoitajana Feodor Karjalaisella Vihdissa seka Mitrofanof-filla Rovaniemella.

Vuonna 1905 Pekka Pankkonen perusti oman kaupan Pe-tajavedelle, mutta palasi viiden vuoden kuluttua synnyinseu-dulleen Uhtualle. Elinkeinoina siella olivat kauppa ja maata-lous, mutta jo kolmen vuoden kuluttua han muutti takaisinSuomeen 1913 ja ryhtyi Kajaanin Kauppa Oy:n kaupanjoh-tajaksi. Itsenaiseksi yrittajaksi han asettui lopullisesti 1915 Pe-tajavedelle, missa hanen liikkeestaan kehittyi yksi Keski-Suomen suurimmista maaseutukaupoista.

tarkastajana, moniin lahetystoihin ja oli Tarton rauhanneu-votteluissa Karjalan valiaikaisen hallituksen edustajana. Edel-leen han oli mukana KSS:n edeltajan Vienan Karjalaisen Lii-ton toiminnassa ja vv. 1921—23 Karjalan Sivistysseuran ra-hastonhoitaja. Seuran tayttaessa 25 vuotta Pekka Pankkonenkutsuttiin sen kunniajaseneksi.

Mainittakoon, etta Pankkosen aloittamaa liikeperinnetta Pe-tajavedella jatkaa nyt Veijo Pankkonen.

Popoff Timofej (Timo), perusti kaupan Jamsaan 1886.

Ritoniemi Riiko, synt. 1888 Kontokin Kenttijarven kylassaaloitti laukkukauppiaana. Perusti oman liikkeen Hankasal-men Sakinmakeen 1920-luvulla ja kavi kauppaa vuoteen 1936asti, jolloin muutti Pernioon.

Pekka Pankkosen panos Karjalan asioissa on merkittava.Han kuului mm. Ita-Karjalan toimikuntaan sen elintarvike-

Sergejeff Stefan kaupitsi Sumiaisissa vuodesta 1888.

Tiilikoff Vasili, perusti kaupan Paijanteen rantapitajaan Lu-hankaan 1891.

Tiilikainen Aleksi piti kauppaa Jyvaskylan maalaiskunnassaKuohussa.

Tiilikainen Mikko, (1907 Uhtua) jonka isa oli kauppias Va-

Matti Vaisasen v. 1939 valmistunut uusi liiketalo Suolahdessa.

40 — N:o 3—4 KARJALAN HEIMO 1990

sili Tiilikainen, perusti sekatavarakaupan Keuruun Asunnal-le 1927 ja hankki oman liiketalon 1932. Kaupan ohessa hanharjoitti myos maanviljelysta. Viela on mainittava JooseppiTiilikainen, joka oli (?) mukana kauppayhtiossa veljekset Tii-likainen. — Tiilikaisten suku on lahtoisin Uhtuan Jyvoalah-desta.

Vaisanen Matti, (1890—1972) Kontokin Kenttijarvesta. Van-hemmat Nikolai Jeffrimoff ja Maria, o.s. Kenijeff. 14-vuo-tiaana han tuli Suomeen juoksupojaksi ja kauppa-apulaiseksiTanner & Mannerin liikkeeseen Laihialle. Aikaa myoten hanpaasi jo kauppamatkustajaksi.

Palveltuaan tassa liikkeessa kuusi vuotta han perusti yh-dessa liikeapulaistoverinsa kanssa 1911 kauppaliikkeen Soi-nin kirkolle nimella Laine & Vaisanen. Tama yritys jai lyhy-tikaiseksi, ja Vaisanen muutti Jyvaskylaan Mitron palveluk-seen tukkumyyjaksi ja kauppamatkustajaksi 1912—16.

Maailmansodan aikana Venajan armeija kutsui reservilai-set palvelukseen 1915 ja Vaisanen joutui matkapostiljoonik-si (Vienan) Kemin ja Suomussalmen Raatteen valille. Tassatehtavassa han usein joutui matkustamaan aina Muurmans-kiin saakka vastavalmistunutta rataa pitkin.

Karjalan kuohuntavuosien jalkeen Matti Vaisanen toimihenkivakuutusyhtio Salaman palveluksessa Kemissa seka Ita-Karjalan ja Keski-Suomen piirissa piiritarkastajana vrteen1924.

Vaihdettuaan kauppa-alalle han hankki liiketalon Suolah-desta ja perusti Keski-Suomen Vesitehdas -nimisen yrityksen(myoh.nimella oluttehdas Voima). Jo aiemmin 1922—23 hanomisti virvoitusjuomatehtaan Keuruulla.

Kaljatehtaan myytyaan han rakennutti suuren liiketalon Kei-teleentien varrelle ja ryhtyi 1926 harjoittamaan ruokatavara-kauppaa. Seuraava vaihe oli kangas- ja valmisvaateliike, jo-ka toimi v:sta 1936 nimella Matti Vaisanen Oy. Tainan ohes-sa han harjoitti laajamittaista puolukkavientia v:sta 1927 lah-tien ja kuului Suomen Marjanviejienliiton johtokuntaan. Ha-nen liikeyritysrypakseensa kuului myos elokuvateatteri Kuvala.

Vaisanen kiinnostui myos rakennustoiminnasta ja raken-nutti kauppalaan toistakymmenta rakennusta. Han oli mo-nipuolisesti mukana paikkakunnan taloudellisessa ja henki-sessa kehittamisessa. Talousneuvoksen arvonimen han sai1950.

Hanet tunnettiin omaperaisena ihmisena; Vesi-Matista syn-tyi koko joukko kaskuja, joita paikkakunnalla vielakin muis-tetaan. — Viittaamme tassa numerossa alkaviin Matti Vai-sasen muistelmiin Vienan oloista vv. 1917—22.

Eri lahteista koonnut: SAKARI VUORISTO

Tietoa valokuvistaLehtemme edellisessa numerossa julkaisimme kaksi valo-

kuvaa 1920-luvun alun Kyminlinnasta, kaksi perhekuvaa, japyysimme tietoja lukijoiltamme. Ja tietoa tulikin.

Vammalasta soitti Outi P i h 1 a i s t o , o.s. Makinen, ent.Makyshkin. Han oli tullut Karjalasta (Suopasvaarasta) tal-vella 1922 ja kaynyt kansakoulun Kyminlinnassa. Oikeanpuo-leisen kuvan perhe oli tuttu, Hokkisia Suopassalmesta. Per-heenaidin nimi ei tullut mieleen, mutta lapset ovat Taimi, Mik-ko ja Pekka. Heidan vaiheistaan Outi tiesi varmuudella ker-toa sen verran, etta Pekka eli myohemmin Meltosjarvella jasiella hanen jalkelaisensa asuvat nytkin.

Oulusta tuli puhelu samana iltana ja langan paassa oli Ky-minlinnan ja Maikkulan opettaja Toini K a 1 v i a i n e n ,joka tammikuussa vietti 92-vuotispaiviaan. Han kertoi, ettaoikeanpuoleisessa kuvassa on Paro Hokkinen seka edellamai-nitut lapset, vasemmanpuoleisessa Larisen perhetta kolme su-kupolvea. He palasivat takaisin Karjalaan, mutta isommat lap-set ehtivat kayda koulua Kyminlinnassa Toini Kalviaisen opis-sa. Nuoren vaimon (pikkulapsi sylissaan) mies oli kaatunutKarjalan nousussa 1922.

Parhaat kiitokset molemmille auttajillemme!

Mutta ei tassa kaikkiHieman ennen lehden valmistumista posti toi kirjeen Ruot-

sista, Hoforsista. Sen lahettaja on oheisen kuvan nuori tyt-tonen. Nain han kirjoittaa:

"Olin yllattynyt huomatessani Karjalan Heimossa oman ku-vani, jossa olen pienena koululaisena Kyminlinnassa. Olen Tai-mi (Tatjana) S i i 1 a m a o.s. Hokkinen, syntynyt Jyskyjar-ven Suopassalmella. Tullessani Karjalasta olin noin 6-vuotias(synt. 1915) ja nyt olen jo tayttanyt 75 vuotta (12.1. tana vuon-na).

Kuvassa on aitini Maria (Matro) Hokkinen (ent. Fokin) jakaksi veljeani, Pekka s. 1908 ja Mikko s. 1916. Isani Vasilija sisareni Hekla puuttuvat kuvasta, silla he olivat muuallaansiotyossa. Sisareni meni naimisiin samasta kylasta olleenmiehen kanssa ja he palasivat Karjalaan. Se matka oli on-nettomuudeksi. Heille jai sinne perillisia, joita olen nyt ta-vannut.

Olin naimisissa kiestinkilaisen Tuomas Karvosen kanssa,joka kaatui viime sodassa ja toisessa avioliitossa Heikki Sii-laman (ent. Sergejeff Luvajarvesta) kanssa. Ruotsissa olem-me asuneet kauimmin. Taalla asuvat myos lapseni perheineen.Taalla ovat kuolleet aitini (80 v), isani (96 v) seka mieheniviisi vuotta sitten. Veljeni Pekka ja Mikko kuolivat Suomessa.