Välityömarkkinoiden toimijat Keski-Suomessa

• TE-toimiston kysely välityömarkkinoiden toimijoille

TE-toimisto lähetti digitaalisen kyselyn 327 toimijalle, joista 58 vastasi siihen. Kysely toteutettiin touko-kesäkuussa 2013. Kyselyn sisältö ja analyysi toteutettiin Keski-Suomen välityömarkkinoiden palvelu, koulutus- ja tukirakenne-hankkeen (KEVÄT-hanke) toimesta. Kyselyn tarkoituksena on toimia keskustelun pohjana toimijakartta- työvälineelle, jonka avulla TE-toimiston asiantuntijat voisivat helpommin löytää asiakkaidensa tarpeita vastaavia paikkoja työllistämistoimenpiteiden toteutusta varten.

Kyselyn sisältöä kehitettiin aktiivisesti yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Kehittämiseen osallistuivat Keski-Suomen TE-toimiston tuetun työllistämisen palvelulinjalta asiantuntija Pirjo Jaatinen, asiantuntija Jouko Solmula, palvelulinjapäällikkö Leena-Kaisa Härkönen, ELY-keskuksesta kehittämispäällikkö Sirpa Lehto ja erikoissuunnittelija Sari Jokinen ja KEVÄT-hankkeesta hankeasiantuntija Taina Era ja projektipäällikkö Janne Laitinen. Kyselyä ovat kommentoineet myös TE-toimiston tuetun palvelulinja asiantuntijat sekä Jyväskylän yliopistosta tutkija Mia Tammelin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta tutkija Raija Lääperi ja raha-automaattiyhdistyksen avustusvalmistelija Anne Väisänen. Kyselyn kokosi ja analysoi Taina Era.

Tässä raportissa kuvataan kyselyn perusteella rakentunutta kuvaa Keski-Suomen välityömarkkinoiden toiminnasta ja palveluiden tarjonnasta. Raportti toimii toimijakarttatapaamisen 11.9. keskustelun pohjana. Tapaamisessa luodaan puitteet toimijakartta työvälineelle, pohditaan palveluiden kattavuutta, TE-toimiston ja asiakkaiden tarpeita sekä toimijoiden mahdollisuuksia. Tämän raportin tarkoituksena on luoda yhteistä näkemystä välityömarkkinoiden tilanteesta Keski-Suomessa.

Raportti muodostuu neljästä eri teemasta, joita ovat 1) välityömarkkinoiden toimijat, 2) välityömarkkinoiden asiakkaat, 3) välityömarkkinoiden toiminta ja palvelut ja 4) välityömarkkinat jatkossa. Kuvaukset perustuvat toimijoiden antamiin vastauksiin.

1. Toimijat välityömarkkinoilla

Henkilöstö Kyselyyn vastasi 58 toimijaa, joilla oli vuonna 2012 399 palkattua työntekijää. Työllistymistä tukevissa tehtävissä toimivat henkilöt saivat palkkarahoituksensa pääasiassa hankkeista (195 henkilöä) ja osin työvoimapoliittisena toimenpiteenä, palkkatukena (204 henkilöä). Näin työntekijöiden määrä vaihteli ja esim. palkkatuetussa työssä olevat henkilöt olivat itsekin työllistymisensä mahdollisuuksia hahmottamassa. Osa työntekijöistä on ristiriitaisessa asemassa, itse työllistymässä ja samalla ohjaamassa vertaisiaan erilaisiin siirtymiin kohti työllistymistä. Monilla järjestöillä ja yhdistyksillä on myös vapaaehtoistyöntekijöitä (331 henkilöä), jotka voivat tukea ja tarjota vertaistoimintaa työnhakijoille erilaisissa työ- ja elämäntilanteissa. Kuvaus välityömarkkinoiden toimijoista ei ole kattava ja monia pieniä yhdistyksiä ja muita toimijoita on jäänyt aineiston ulkopuolelle. Kysely kattaa kuitenkin kaikki suurimmat työllistäjät tai työllistämisen palveluita tuottavat toimijat.( Luettelo vastanneista liitteessä nro 1. )

1

Työllisyyden edistäminen ja toimijuus Toimijat määrittelivät työllisyyden edistämisen osana omaa toimintaansa valitsemalla kolme (3) vaihtoehtoa annetuista määrittelyistä. Toimijat näkivät toimintansa pääasiallisesti palveluiden tuottamisena, valmennuspalveluna (28 valintaa) ja osaamista tukevana palveluna (32 valintaa). Tuotannollista toimintaa oli 18 toimijalla ja työnantajayhteistyötä 10 toimijalla. Aktiivista toimintaa vahvistavaa toiminta sai vertaistukityönä 9 valintaa ja vapaaehtoistoimintana 7 valintaa. Jäsenten edunvalvonta sai myös 7 valintaa. Työllisyyden edistäminen nähdään selkeästi erilasina tehtävinä omassa toiminnassa, ks kuvio 1.

Kuvio 1. työllisyyden edistäminen osana organisaation toimintaa

2. Asiakkaat välityömarkkinoilla 2012

Asiakkaiden määrät 2012

Toimijat arvioivat niiden toimenpiteiden parissa olleen 2490 asiakasta vuonna 2012. Asiakkaat jakaantuivat seuraavasti erilaisiin toimenpiteisiin:

• palkkatukityössä 1137 • työharjoittelussa 410 • työvalmennuksessa 645 • työkokeilussa 298 • kuntouttavassa työtoiminnassa 636 • AVO-työtoiminnassa 150

7

7

9

28

32

16

18

10

8

0 10 20 30 40 50 60

jäsenten/ asiakkaiden edunvalvonta (aktiivinen…

vapaaehtoistoimintaa, aktiivisen elämän ja osallisuuden…

vertaistukitoimintaa ja auttamista (ryhmätoimintaa,…

palvelutoimintaa; työnhakijoiden valmennusta,…

palvelutoimintaa; työnhakijoiden osaamisen tukemista…

oman organisaation perustehtävän mahdollistamista ja…

tuotannollista toimintaa; työvoiman rekrytointi…

työnantajayhteistyö uusien työmahdollisuuksien…

Jokin muu, mikä

N

Kaikki vastaajat(N = 55)

2

Asiakkaiden ikärakenne

Toimijat arvioivat asiakkaidensa ikäryhmien suhteellisia osuuksia. Ikäryhmien osuudet vaihtelivat 0-100%:iin. Asiakkuudet jakautuivat suhteellisen tasaisesti eri ikäryhmille ja useimmilla toimijoilla oli ikäryhmien koko kirjo asiakkainaan. Erityispalveluita oli kuitenkin nuorille ikäryhmille, alle 25 vuotiaille ja 26–35 vuotiaille sekä ikääntyneille, yli 56-vuotiaille. ks kuvio 2.

Kuvio 2. Asiakkuuksien suhteelliset ja maksimaaliset osuudet ikäryhmittäin

Asiakkaiden tavallisimmat elämäntilanteet palveluun tullessa

Kukin vastaaja sai mainita kolme (3) tavallisinta tilannetta, joista asiakkaat tulevat toimenpiteisiin. Asiakkuudet olivat hyvin moninaisia vaikka ne painottuivat selkeästi vaikeassa työllistymistilanteessa oleviin, pitkään työttömänä olleisiin ja osatyökykyisiin henkilöihin. Pitkään jatkunut työttömyys (81%) oli yleisin elämäntilanne, jossa asiakkuus oli syntynyt. Osalla vastaajista ei ollut omia asiakkaita. Seuraavassa luettelossa on eri elämäntilanteista tulleiden asiakasryhmien saamat maininnat useimmin valittujen järjestyksessä.

• yli 500 päivää jatkunut työttömyys (47 valintaa) • yli vuoden kestänyt työttömyys (35 valintaa) • Osatyökykyisyys (35 valintaa) • pitkittynyt sairastaminen tai sairausloma (14 valintaa) • ammatillinen koulu (12 valintaa) • muusta tilanteesta, kuten päihdekuntoutus, kuntoutustuki,

työkyvyttömyyseläke, toimeentulotuki (11 valintaa) • määräaikainen työsuhde päättynyt (10 valintaa) • peruskoulu (9 valintaa) • kotouttamistoimenpiteen päätyttyä (7 valintaa) • vanhempain/äitiysloma (6 valintaa)

0

20

40

60

80

100

120

alle 25 26-35 36-45 46-55 yli 56

keskiarvo % Korkein %-osuus Maksimi Sarake1

3

Näiden lisäksi mainittiin mm. karenssitilanteet, ammatinvaihtajat, tulottomuus tai muuten vaikeat elämäntilanteet kuten mielenterveys- tai päihdekuntoutuksen päättyminen sekä maahanmuuttajien kotoutuminen ja kielenopiskelu. Kaikkiaan toimijoille ohjautui hyvin vaikeissa elämäntilanteissa olleita asiakkaita.

Asiakkaiden työllistymisen esteet

Toimijat arvioivat työllistymisen suurimpina esteinä olevan ulkoiset tekijät kuten työmahdollisuuksien puuttuminen asuinalueella. Työnhakijoiden haasteellisista elämäntilanteista riippumatta yli puolet toimijoista arvioi ammatillisen osaamisen ja työkokemusten puutteet usein tai melko usein työllistymisen esteiksi. Sosiaalisista tekijöistä yleisimmäksi arvioitiin ihmisten välisiin suhteisiin ja arjen hallintaan liittyvät vaikeudet sekä terveyteen ja osatyökykyisyyteen liittyvät asiat. Noin kolmannes vastaajista arvioi riippuvuuksien ja oppimisen vaikeuksien olevan työllistymisen esteitä. Myös talouden hallinta ja velkaantuminen arvioitiin esteiksi. Kuviossa 3 on kuvattu vastausten jakaumia tarkemmin.

Kuvio 3. Asiakkaiden elämäntilanteiden suhteelliset osuudet palveluihin tullessa

Rinnakkaisten palvelujen tarve Toimijat arvioivat työnhakija-asiakkaiden rinnakkaisten palvelujen tarvetta vaihtelevasti: Kahdeksan vastaajaa arvioi, ettei heidän asiakkaillaan ole lainkaan (0%) muiden palvelujen tarvetta ja kolme vastaajaa arvioi, että kaikki (100%) heidän asiakkaansa tarvitsisivat myös muita palveluita. Suurin osa (20) vastaajista arvioi palveluiden tarpeita olevan alle 20%:lla asiakkaista. Samalla 10 vastaajista arvioi suurimmalla osalla, yli 80% asiakkaista olevan rinnakkaisten palveluiden tarvetta. Tarvearvioinnin keskiarvo oli 39% asiakkaista tarvitsisi myös muita kuin työhön liittyviä palveluita. Erilaiset arviot heijastanevat välityömarkkinoiden moninaista asiakaskuntaa ja asiakkaiden ohjautumista eri toimijoille.

0 0,2 0,4 0,6 0,8 1

Oppimisen vaikeudet…

Ihmisten välisiin suhteisiin…

Riippuvuuteen liittyvät…

Arjen hallintaan liittyvät…

Talouden hallinta ja…

Ammatillisen osaamisen…

Työkokemuksen puutteet…

Terveyteen ja…

Työmahdollisuuksien…

Jokin muu, mikä

%

Usein

Melko usein

Toisinaan

Melko harvoin

Harvoin

4

Rinnakkaisten palveluiden joustava saatavuus Puolet toimijoista arvioi palvelujen olevan aina tai melkein aina joustavasti saatavilla ja 18 % arvioi, että palvelut ovat vain harvoin tai ei juuri koskaan saatavilla. Toimijoista 80% arvioi terveyspalvelujen saatavuuden olevan joustavaa aina tai melkein aina. Samanaikaisesti mielenterveyspalveluiden saatavuus on huomattavasti heikompaa. Terveyspalveluista siirtyminen muihin palveluihin onkin jo vaikeampaa. Työkyvyn ylläpitoon ja osatyökykyisyyden ratkaisuihin liittyvien palveluiden kuten kuntoutuspalveluiden saatavuus oli vastaajien mielestä heikompaa, vain alle puolet arvioi niiden toteutuvan aina tai melkein aina joustavasti. Sosiaalisiin, arjen hallintaan ja ihmissuhteisiin liittyvistä palveluista parhaiten toteutuivat asumis- ja päihdepalvelut. Sen sijaan velkaneuvonta ja perheen tukipalvelut olivat jo vaikeammin saatavissa toimijoiden arvioiden mukaan. Vain puolet toimijoista arvioi koulutuspalveluiden olevan joustavasti saatavilla. Seuraavassa kuviossa on esitetty toimijoiden arviot palveluiden joustavasta saatavuudesta

Kuvio 4. Rinnakkaisten palveluiden saatavuuden joustavuus

0 0,2 0,4 0,6 0,8 1

Terveyspalvelut

Mielenterveyspalvelut

Velkaneuvonta

Asumispalvelut

Päihdepalvelut

Perheen tukipalvelut

Kuntoutuspalvelut

Koulutuspalvelut

Jokin muu, mikä

%

AinatarvittaessaMelkein aina

Toisinaan

melko harvoin

Ei juurikoskaan

5

3. Toimijoiden tuottamat psykososiaaliset palvelut

Toimijat valitsivat kolme (3) tavallisinta palveluaan oheisessa kuviossa esitetyistä vaihtoehdoista. Toimijat tarjoavat useimmin palveluohjausta, tukea arjen hallintaan ja terveyttä edistäviä palveluita. Puolet toimijoita tarjoaa myös vapaa aikaa ja lähiverkostoa tukevia palveluita. Lisäksi toimijat tarjoavat asumista tukevia palveluita (13 valintaa) ja asiakkaiden perustarpeisiin vastaavia palveluita (20 valintaa). Näin toimijat täydentävät kuntien peruspalveluita ja mahdollistavat lähiohjauksen erilaisissa arjen hallinnan vaikeuksissa työnhakijoina oleville asiakkaille.

Kuvio 5. Toimijoiden tarjoamat psykososiaaliset palvelut

20

41

41

13

32

39

9

0 10 20 30 40 50 60

Elämän perustaa tukevat palvelut( ruokailu, pyykin pesu,…

Terveyttä edistävät palvelut(neuvontaa ravinnosta,…

Arjen hallintaa tukevat palvelut(päivärytmi, ajan hallinta, ohjaus…

Asumista tukevat palvelut(asunto, sosiaalinen isännöinti)

Vapaa-aikaa ja lähiverkostojatukevat palvelut…

Palveluohjaus ja ohjausrinnakkaisiin palveluihin tai…

Jokin muu, mikä

N

6

4. Osaamista tukevat palvelut

Toimijat valitsivat kolme vaihtoehtoa osaamista kuvaavista palveluista. Yli puolet toimijoista (35 ja 38) toimi yhteistyössä oppilaitosten kanssa ja ohjasi asiakkaitaan koulutukseen. Puolella toimijoista oli lupa-ja korttikoulutuksia, lyhytkursseja ja oppisopimuskoulutusta. Lisäksi kolmanneksella toimijoista oli tarjottavana osatutkintoja ja näyttökokeita ja asiakkaille annettiin osaamistodistuksia. Näiden sisältöjä kuvaillaan seuraavaksi.

Kuvio 6. Toimijoiden tarjoamat osaamista tukevat palvelut Kokosin kaikki esiintyneet ammattialat, koska oli kiinnostavaa nähdä millaisia ammatillisia mahdollisuuksia ja urapolkujen alkuja asiakkaille avautuu osaamisen vahvistamisen kautta.

4.1. Lupa- ja korttikoulutukset

Kolmasosa toimijoista (21 valintaa) tarjosi lupa- ja korttikoulutuksia ja niitä järjestettiin myös

yhteistyössä eri organisaatioiden kesken. Tarjonta oli myös hyvin laaja-alaista ja liittyi asiakkaiden

tarpeisiin. Useimmin mainittuja korttikoulutuksia olivat hygieniapassi (13 mainintaa), ensiapu-(10

mainintaa) tulityö- (7 mainintaa) ja työturvallisuuskortit (9 mainintaa). Lisäksi mainittiin seuraavat

lupa- tai korttikoulutukset:

• anniskelupassi • matkailualan turvapassi • tieturvakortti • rautatiekortti • järjestyksenvalvonta • trukki • märkätilojen sertifikaatio • työhyvinvointikortti

30

27

22

24

20

27

38

35

6

0 10 20 30 40 50 60

Lupa- ja korttikoulutukset

Lyhytkurssit

Osaamisen arvioinnit (todistukset)

Näyttökokeet

Osatutkinnot

Oppisopimukset

Koulutukseen ohjaus

Muu oppilaitosyhteistyö

Jokin muu, mikä

7

4.2. Lyhytkurssit

17 toimijaa tarjosi erilaisia lyhytkursseja, jotka vaihtelivat eri toimijoilla. Useimmin (4 mainintaa) järjestettiin kädentaitojen ja taiteiden kursseja sekä (3 mainintaa) automaattisen tietojen käsittelyn kursseja. Näiden lisäksi mainittiin:

• Hoivatyön kurssi • ensiapukurssi • työhyvinvointi • liikuntakursseja • erilaiset ohjaukseen liittyvät kurssit kuten monikulttuurisuusohjaus • terveys, ruoka • jännittäjäryhmä • villivihanneskoulutus • selkokielikurssit • Valokuvauskurssi • yhdistystoiminnan kurssit • projektisuunnittelun kurssi • työnhakukurssit, työnhakumestarikurssit • Auto • puu • tekstiili • Jätteiden käsittely, kierrätys

4.3. Osaamisen arvioinnit (todistukset)

Osaamisen arviointia toteutuu 11 toimijan (viidesosa toimijoista) työssä ja se toteutettiin OsaajaPlus menetelmällä (5 mainintaa) tai toimijan itse kehittämillä menetelmillä tai Paikko-projektin osaamistidistusten (1 maininta) avulla. isäksi mainittiin CV:n päivitykset ja työhakemukset. 4.4. Näyttökokeet

Neljäsosa (15 toimijaa) mahdollisti näyttökokeiden suorittamisen, joista useimmin mainittiin sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin liittyvät, näyttöön perustuvat ammattitutkinnon osasuoritukset (11 mainintaa). Muita useammin mainittuja aloja olivat kiinteistöala (4 mainintaa), ravintola-ala (2 mainintaa), liiketalous (2 mainintaa) ja rakennusala (2 mainintaa). Lisäksi oli joitakin yksittäisiä ammatteja, jotka ovat mukana taulukossa 1.

4.5. Osatutkinnot

Reilu viidesosa (13) toimijoista tarjosi asiakkailleen ammatillisia osatutkintoja, joissa toistuivat jo edellämainitut alat ja lisäksi tuli artesaanin osatutkinto.(ks. tarkemmin taulukko 1.) 4.6. Oppisopimukset Vajaa neljäsosa toimijoista, 14 toimijaa mahdollisti oppisopimuskoulutuksen. Sosiaali- ja terveysalan tutkintopaikkoja oli eniten (11 mainintaa). Aiemmin mainittujen alojen lisäksi mainittiin tekniikan ja maatalousalan ammattitutkintoja. (ks. taulukko1)

8

Taulukko1. VTM-toimijoiden tarjoamat, ammatilliseen opiskeluun liittyvät suoritusmahdollisuudet

Ammattiala Näytöt Osatutkinnot Oppisopimukset Sosiaali-ja terveysala

• lähihoitaja • lasten- ja nuorten ohjaus • yhteisöpedagogi • päihdetutkinto • työvalmentaja • nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja

X X X X X X

X X X

X X X X

Kiinteistöala

• toimitilahuoltaja • kiinteistönhoitaja • laitoshuoltajan • siivousala

X X X X

X X

X X

Talous- ja hallintoala • datanomi • merkonomi • taloushallinto • perus-ja ammattitutkinto

X X X

X

X X

Matkailu- ja ravintola-ala • kokki • keittiötyö • asiakaspalvelu

X X

X X

Rakennusala • rakennustyö • puuseppä • pintakäsittely

X X

X X

Kaupan ala • myynti (myyjä)

X

X

Käsityö- ja taideala • KÄTA-osatutkintoja • artesaani

X

X X

X

Tekniikan ala tekniikan erikoisammattitutkinto

X

Maatalousala • Hevosenhoitajan

koulutus

X

Tekniikan ala • tekniikan erikoisammattitutkinto

X

9

4.7. Koulutuksiin ohjaus

Kolmas osa toimijoista (19 valintaa) ohjasi asiakkaitaan koulutuksiin. Ohjaustoimenpiteinä mainittiin ohjaus ja hakunneuvonta oppilaitoksiin, ammatilliset suunnitelmat, yksilöohjaus työvalmennuksessa, sopivien koulutusmallien etsiminen ja osatutkintoihin ohjaus. Myös kaksi projektia, Suunta ylös ja Töihin-OK -hankkeet mainittiin ohjauksen yhteydessä. Ammatillisen osaamisen kehittäminen painottui niiden toimijoiden työssä, joiden asiakkaista suurin osa (75%) oli alle 35-vuotiaita.

5. Työllistymistä tukevat palveluta Toimijat valitsivat annetuista vaihtoehdoista ne, jotka kuvasivat organisaation toimintaa. Tavanomaisinta oli työelämän pelisääntöjen perehdyttäminen (46 valintaa) ja työssäohjaus (42 valintaa). Yli puolet toimijoista tarjosivat myös työhakemusten ja ansioluetteloiden kirjoittamisen ohjausta (34 valintaa), työpaikkahaun aktivointia (35 valintaa) ja ammatillisen uran selvittelyä (37 valintaa). Miltei puolet toimijoista (28 valintaa) valmensivat myös työpaikkahaastatteluihin ja kolmasosa (21 valintaa) toimijoista mahdollisti siirtämisen toisen työnantajan palvelukseen. Viidellä vastaajalla ei ollut työllistymistä tukevia palveluita. (ks kuvio 7)

Kuvio 7. Toimijoiden tarjoamat työllistämispalvelut

46

37

35

34

28

42

21

5

8

0 10 20 30 40 50 60

Työelämän pelisääntöihin perehtyminen

Työnhakijan ammatillisella uran selvittely (tulevaisuuden työ,mahdollisuudet, reitit)

Työpaikkahaun aktivointi jakson aikana

Työhakemusten ja ansioluetteloiden kirjoittamisen ohjaus

Työhaastatteluun valmistautumisen ohjaus

Työssäohjaus (työtehtävien ohjaus , neuvonta ja palaute)

Tuella palkatun työntekijän siirtäminen muun työnjärjestäjän tehtäviin (ent. edelleensijoittaminen)

Ei työllistämistä tukevia palveluita

Jokin muu, mikä

N

Kaikki vastaajat (N = 55)

10

Toimijoiden tarjoamat palkkatuetut työpaikat 32 toimijaa näki palkkatukityön hyvin tai erittäin tärkeänä oman toimintansa kannalta. Tärkeyttä määriteltiin seuraavasti: organisaation toiminta ei voisi jatkua ilman palkkatuettua henkilöstöä tai työllistäminen on sääntöihin perustuva ydintehtävä. Vain neljä (4) toimijaa arvioi, ettei palkkatukityö ole lainkaan tärkeää niiden toiminnan kannalta. Viidellä toimijalla ei ollut lainkaan palkkatuetussa työssä olevia työntekijöitä. TE-toimiston linjaukset (41 valintaa) vaikuttavat eniten palkkatukijakson pituuteen. Seuraavaksi eniten vaikutusta oli työnhakijan työmarkkinavalmiuksilla (37 valintaa). Yli puolet toimijoista (33 valintaa) näki myös oman organisaation tarpeilla ja työnhakijan työssäoloehdon täyttymisellä olevan paljon vaikutusta jakson pituuteen, ks kuvio 8.

Kuvio 8. Toimijoiden arviot palkkatukijakson pituuteen vaikuttavat tekijöistä Toimijoista (n=46) arvioi, että TE-toimisto ohjasi sopivia työntekijöitä työtehtäviin. Yksi vastaaja kertoi, ettei heillä ollut TE-toimistosta ohjautuvia henkilöitä ja viisi (5) toimijaa arvioi, että heidän oli vaikea saada asiakkaita palkkatukipaikkoihin. Noin puolet (25) toimijoista arvioi työllistävänsä työnhakijoita myös palkkatukijakson jälkeen. Kysyttäessä millä edellytyksillä työllistyminen voisi jatkua pidempään, toimijat arvioivat lähinnä erilaisten taloudellisten tukien jatkumisena, ostopalveluiden kasvuna, koulutuksen kautta ja toiminnan jatkamisena yritysmuodossa. Erilaisia määräaikaisia tehtäviä oli myös tarjottu aiemmin palkkatuella työssä olleille työnhakijoille.

Toimijoiden tarjoamat työtehtävät eri työllistämisen toimenpiteissä

Toimijoiden tarjoamia mahdollisuuksia oli eniten sosiaali- ja terveysalalla sekä talous- ja hallintoalalla. Kaikki vastaajat eivät eritelleet tarjoamiaan mahdollisuuksia tehtäväkohtaisesti, joten taulukossa oleva luettelo ei ole kattava, mutta antaa kuitenkin kuvan hyvin moninaisesta toiminnallisesta kentästä. Vanhat perinteiset metalli ja käsityö ja rakennusalan sisällä oleva puutyö eivät tässä näyttäydy kovin vahvana, vaikka tarjontaa on enemmän.

33

30

37

41

13

12

15

9

5

0

2

1

1

0

3

0 10 20 30 40 50 60

Yksikkönne/ organisaationne omattarpeet

Työnhakijan työssäoloehdontäyttyminen

Työnhakijan työmarkkinavalmiuksienparantaminen

TE-toimiston linjaukset

Jokin muu, mikä

NEi lainkaan

Vähän

Paljon

11

Taulukko 2. Toimijoiden tarjoamat ammattialoittaiset työtehtävät

Ammattiala ja työtehtävä Palkkatukityö Työkokeilu Kuntouttava työtoiminta

Sosiaali-ja terveysala • lähihoitaja • lasten- ja nuorten ohjaus • lapsi- ja nuorisotyö • iltapäivätoiminta • päiväkeskustoiminta • päihdetyö • kotiapu • vanhusten ohjaustehtävät • ohjaajan tehtävät • ruokapakettien jakelu

1 maininta 3 mainintaa 2 mainintaa 3 mainintaa 1 maininta 3 mainintaa 3 mainintaa 2 mainintaa 4 mainintaa 2 mainintaa

3 mainintaa 2 mainintaa 2 mainintaa 3 mainintaa 2 mainintaa 2 mainintaa 1 maininta 3 mainintaa 2 mainintaa

1 maininta 1 maininta 1 maininta 3 mainintaa 2 mainintaa 2 mainintaa 1 maininta 1 maininta 2 mainintaa

Kiinteistöala • ympäristön ja ulkoalueiden hoito • kiinteistötyö • siivoustyöt • kylärenki

2 mainintaa 8 mainintaa 7 mainintaa 1 maininta

3 mainintaa 7 mainintaa 8 mainintaa

3 mainintaa 7 mainintaa 7 mainintaa

Talous- ja hallintoala • ATK-mikrotuki • taloushallinta • toimistotehtävät • tutkimus- ja kehittämistehtävät • järjestötyö

3 mainintaa 2 mainintaa 10 mainintaa 2 mainintaa 1 maininta

7 mainintaa 2 mainintaa 6 mainintaa 1 maininta

5 mainintaa 2 mainintaa 4 mainintaa 1 maininta

Media-ala • tiedotus ja viestintä • graafinen suunnittelu • mainnostyöt • mediapalvelut

2 mainintaa 2 mainintaa 1 maininta 1 maininta

1 maininta 1 maininta 1 maininta 1 maininta

1 maininta 1 maininta 1 maininta

Matkailu- ja ravintola-ala • emäntä • kahvilatyöt • keittiötyöt • asiakaspalvelu • matkahuoltopalvelu • tapahtumajärjestely

1 maininta 3 mainintaa 4 mainintaa 3 mainintaa 1 maininta 1 maininta

1 maininta 3 mainintaa 5 mainintaa 3 mainintaa 1 maininta

1 maininta 1 maininta 5 mainintaa 3 mainintaa

Rakennusala • rakennustyöt • puusepän työt • puutyöt • pintakäsittely

1 maininta 2 mainintaa 2 mainintaa 1 maininta

2 mainintaa 1 maininta 1 maininta

1 maininta 2 mainintaa 2 mainintaa 1 maininta

Kaupan ala • myyjän tehtävät • kirpputorintyöt • avustavat tehtävät

6 mainintaa 6 mainintaa

5 mainintaa 6 mainintaa

2 mainintaa 7 mainintaa 1 maininta

Käsityö- ja taideala • ompelu • neuvontatyö • käsityö • tekstiiliala • avustava työ

3 mainintaa 1 maininta 1 maininta

3 mainintaa 1 maininta 1 maininta

3 mainintaa 1 maininta 1 maininta 1 maininta

Metsä – ja maatalousala • metsänhoitotyöt • maatilatyöt • puutarhatyöt

2 mainintaa 1 maininta

2 mainintaa

12mainintaa 1 maininta

12

Metalliala • metallityöt • kokoonpanotehtävät

2 mainintaa 1 maininta

2 mainintaa 1 maininta

2 mainintaa 1 maininta

Kuljetus- ja varastointi • kierrätystehtävät • kuljetus • varastointi • jätteiden käsittely • SER:n purku

3 mainintaa 3 mainintaa 1 maininta 1 maininta

3 mainintaa 3 mainintaa 1 maininta 1 maininta

3 mainintaa 3 mainintaa 1 maininta 1 maininta 1 maininta

Autoala • auton huolto- ja korjaustyöt

1 maininta

2 mainintaa

1 maininta

Pyöränkorjaus • pyörän huolto- ja korjaus

2 mainintaa

1 maininta

1 maininta

Kirjapainoala • kirjansitomo

1 maininta

1 maininta

1 maininta

Toimijoiden yhteistyö yritysten kanssa

Toimijat tekivät yhteistyötä yritysten kanssa monin eri tavoin, vaikka vain vajaa viidennes, 11 toimijaa näki toiminnan yhdeksi kolmesta tärkeimmästä tehtävästään. Puolet toimijoista ilmoitti vievänsä työnhakijoiden työssäohjausta (32 valintaa) myös yrityksiin ja tuki työnhakijan perehdyttämistä työtehtäviin (29 valintaa). Reilu kolmasosa toimijoista siirsi työnhakijoita toisen työnantajan tehtäviin (21 valintaa) ja tuotti palveluita, kuten rekrytoinnin tukemista yrittäjille (25 valintaa). Yritysyhteistyö toteutui myös muiden kumppaneiden kanssa yhteistyönä.

Kuvio 9. Toimijoiden toteuttama yritysyhteistyö

Alihankinta liittyi mm. elintarvikealaan, kierrätykseen, puuntaimien istutukseen. Tavanomaisten rekrytointipalveluiden lisäksi yrityksille tuotettiin tilaustöinä mm. valokuvausta ja sisustusta. Siirtämisen kohteena oli teollisuus- ja maataloustyö sekä työnhakijan tarpeiden mukaan räätälöidyt kohteet. Työntekijän ja työyhteisön perehdyttämisessä erottautui heikkokuuloisten huomioon ottaminen työtilanteissa, miten viittomakielisyys ja kuurous huomioidaan. Yrityksistä etsittiin piilotyöpaikkoja ja jatkopolkuja työnhakijoille.

8

25

21

29

32

6

0 10 20 30 40 50 60

Alihankintaa

Palveluiden tuottamista

Siirtämistä (ent. edelleensijoittaminen)

Työnhakijan perehdyttämistä

Työssä ohjausta (työnhakija ja/tai työyhteisön)

Jotain muuta, mitä

N

13

6. Asiakkaiden ohjaus ja verkostoyhteistyö Työllistymistä tukeva ohjaus Työnhakijoiden yksilöllinen ohjaus toteutui kaikissa asiakkaita ohjaavissa organisaatioissa (51 valintaa, kuvio 10). Ohjauksen eri osa-alueet toteutuivat monipuolisesti. Haasteellisten asiakkaiden vaatimaa verkosto-ohjausta ja palveluohjausta oli n. puolella toimijoista ja vaativaa ammatillista, opintojen ja uraohjausta myös noin puolella toimijoista.

Kuvio 10. Työllistymistä tukeva ohjaus

Asiakkaille annettu palaute

Asiakkaat saivat palautetta toiminnastaan ja työstään pääasiassa suullisen palautekeskustelun välityksellä. Kirjallinen palautelomake oli käytössä puolella toimijoista (28 valintaa) ja osaamistodistuksia jakoi noin kolmasosa (16) toimijoista. (ks. kuvio 11) Toimijat mainitsivat myös kehitys- ja päätöskeskustelut ja yhdelle toimijalle oli tulossa käyttöön RAVA (ikäihmisten toimintakyvyn ja avuntarpeen mittari) -arviointiväline. Lisäksi mainittiin suoraan palveluita käyttäviltä tai ostavilta asiakkailta tuleva palaute ja työnohjaus.

Asiakkaan osallistuivat myös oman palvelunsa suunnitteluun ja tavoitteidensa asettamiseen ja niiden toteutumisen arviointiin. Puolet toimijoista arvioi asiakkaiden toimivan aloitteellisesti ja voivan valita eri vaihtoehdoista tarpeitansa vastaavaa toimintaa. Puolet vastaajista arvioi asiakkaiden osallistuvan myös yksikön toiminnan suunnitteluun.

31

42

51

41

41

41

26

32

31

29

25

0 10 20 30 40 50 60

Tiedotttaminen

Neuvonta

Yksilöllinen ohjaus

Työhön valmennus

Työssä valmennus

Osamisen ohjaus

Uraohjaus

Opintojen ohjaus

Ammatillinen ohjaus

Palveluohjaus

Verkosto-ohjaus

N

Kaikki vastaajat (N = 58)

14

Kuvio 11. Asiakkaalle annettava palaute

Asiakkaiden jatko-ohjautuminen

Toimijat arvioivat omien asiakkaidensa jatkopolkuja ja eri toimenpiteisiin tai asemiin siirtyneiden työnhakijoiden suhteellisia osuuksia. Taulukossa esitetyt suhteelliset osuudet eivät tuota yhteensä 100 %, koska saadut arvot ovat vastauksista koottuja keskiarvoja. Vaihtelu eri toimijoiden arvioiden välillä oli suurta. Vaihtelu selittyy osittain toiminnan erilaisilla tavoitteilla ja asiakasryhmien erilaisuudella esim. ikään liittyvät erot ja asiakkaille asetetut tavoitteet.

Eniten siirtymiä oli takaisin TE-toimistoon ja työvoiman palvelukeskukseen, keskimäärin 37% asiakkaista. Maksimiarvo voi liittyä esim. TE-toimiston tilaamiin työkykyarvioihin, jolloin on tarkoituskin siirtyä takaisin TE-toimistoon. Kiinnostavaa on se, että asiakkaaksi tulo liittyi enimmäkseen pitkäaikaiseen työttömyyteen ja osatyökykyisyyteen ja suurimmat esteet työllistymiselle olivat ammatillisen osaamisen ja työkokemuksen puutteet sekä ihmisten välisiin suhteisiin ja arjen hallintaan liittyvät vaikeudet. Kuitenkin esim. ammatillisen kuntoutuksen arvioitu osuus on vain 5% asiakkaista. (ks taulukko 3)

Taulukko 3. Toimijoiden arviot asiakkaiden ohjautumisesta eteenpäin

Seuraava asema tai toimenpide, johon

asiakkaiden arvioitiin siirtyvän

Suhteellisten osuuksien

keski-arvo, %

Suhteellisten osuuksien

Maksimiarvo, %

Eläkkeelle 6 60

Sosiaalipoliittisiin toimenpiteisiin 8 30

Terveyttä koskeviin toimenpiteisiin 13 70

Ammatilliseen kuntoutukseen 5 50

Ammatilliseen koulutukseen 17 80

Työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen 24 80

Yrittäjyyteen 2 10

Avoimille työmarkkinoille 20 100

TE-toimistoon/TYP:een 37 100

Jokin muu, mikä 3 10

0

53

50

28

16

12

0 20 40 60

Asiakas ei saa palautetta

Työn ohessa käytävä keskustelu

Suullinen palautekeskustelu

Kirjallinen palautelomake

Osaamistodistus

Jokin muu, mikä

N

Kaikkivastaajat(N = 58)

15

Asiakkaiden oikea-aikainen ohjautuminen

Toimijat arvioivat asiakkaidensa oikea-aikaista ohjautumista, joka pääasiallisesti näytti myönteiseltä. Kuviosta on poistettu en osaa sanoa vastaukset joten onnistuneita ja ei onnistuneita vastauksia verrataan keskenään. Erityisesti TE-toimiston ja kunnan sosiaalitoimen ohjaukset koettiin useimmin (n. 70 %) onnistuneiksi. Oikea-aikaisuus oli jonkin verran heikompaa (64 %) TYP:sta ohjautuvilla asiakkailla. Kansaneläkelaitokselta ohjautuminen oikea-aikaisesti epäonnistui useammin kuin onnistui. Muissa vastauksissa mainittiin eläkeyhtiöt tahona, josta ohjaus ei ollut oikea-aikaista.

Kuvio 12. Toimijoiden arviot asiakkaiden ohjautumisen oikea-aikaisuudesta

Toimijoiden tyytyväisyys verkoston yhteistyöhön

Vaikka toimijat arvioivat asiakkaiden ohjautumisen oikea-aikaisuudessa pulmia, niin verkostoyhteistyö eri tahojen kanssa koettiin hyvänä tai siihen ei liittynyt juurikaan tyytymättömyyttä. Nämä arviot ovat jonkin verran yllättäviä, koska toimijat olivat kriittisempiä arvioidessaan palveluiden saatavuuden joustavuutta. Palveluiden saatavuutta säätelevät monet rakenteelliset tekijät, joihin eri organisaatioissa toimivien henkilöiden on vaikea vaikuttaa. Tyytyväisyys yhteistyöhön voikin kuvata enemmän eri asiantuntijoiden keskinäisiä suhteita kuin palvelujärjestelmän toimintaa.

Kuvio 13. Toimijoiden tyytyväisyys verkostoyhteistyöhön

34

16

23

12

4

13

9

8

14

5

0 20 40 60

TE -toimistosta

TYP:sta

Kunnan sosiaalitoimesta

Kansaneläkelaitoksesta

Jokin muu, mikä

N

ei

kyllä

0 0,2 0,4 0,6 0,8 1

TerveyskeskuksenSosiaalitoimen

Työvoiman palvelukeskuksenTE-toimiston

ELY-keskuksenTyöllistymistä koskevat…

KansaneläkelaitoksenOppilaitoksiin

%

Erittäin tyytyvisiä

Melko tyytyväisiä

Ei hyvää eikä huonoa

Melko tyytymättömiä

Erittäin tyytymättömiä

16

7. Toimijat välityömarkkinoilla nyt ja jatkossa

Toimijoiden roolit Vain kolmasosa toimijoista tunnisti roolinsa välityömarkkinoilla palveluiden tuottajana. Tämä on huomattavasti vähemmän kuin toimijoiden pohtiessa työllistymisen liittymistä oman organisaationsa toimintaan (32 valintaa - osaamista tukevaa palvelutoimintaa ja 28 valintaa – valmennusta koskevaa palvelutoimintaa). Palvelutuotantoon ja kehittämistoimintaan liittyvät roolit olivat vahvimmat. kehittämistyön roolit vahvistuivat neljällä hanketoimijalla, jotka kirjautuivat muihin rooleihin, joten kehittäjän rooli oli yleisin toimijoiden kesken. Muissa vaihtoehdoissa tuotiin esiin esimerkiksi kuntoutuksen, ammatillisen koulutuksen, erityisryhmien työllistämisen roolit.

Kuvio 14. Toimijoiden roolit välityömarkkinoilla

Toimijoiden roolit jatkossa

Työllistämismahdollisuudet näyttäisivät säilyvän jatkossakin hyvinä, sillä 25 toimijaa aikoi jatkaa nykyisessä laajuudessa ja 25 toimijaa aikoi lisätä palveluiden tuottamista ja 20 toimijaa oli valmiita työllistämään nykyistä enemmän. Vapaaehtoistoiminta näyttäisi vähenevän nykyisestä (2013) tulevaan neljään (4) toimijaan. Työpankki tai sosiaalinen yritys olivat viiden toimijan suunnitelmissa. Muissa vaihtoehdoissa tuotiin esille myös roolin pieneneminen, koulutus, opiskelijoiden ohjaus ja kunnan työllisyyden toimintamallin kehittäminen.

Kuvio 15: Toimijoiden jatkosuunnitelmat välityömarkkinoilla

4

25

20

23

2

3

7

0 10 20 30 40 50 60

Jatkamme vapaaehtoisen toiminnan pohjalta

Jatkamme samassa laajuudessa kuin nyt

Olemme valmiit työllistämään enemmän kuin nyt

Suunnittelemme lisäävämme palveluiden tuottamista

Suunnittelemme perustavammme sosiaalisen yrityksen

Suunnittelemme perustavamme työpankin

Jokin muu, mikä

13

20

8

20

10

15

0 10 20 30 40 50 60

Vapaaehtoistyöhön perustuva toimija

Kehittämistyöhön ja hanketoimintaan…

Edunvalvontaan ja järjestötyöhön…

Palvelutuotantoon perustuva toimija

Sosiaalinen yritys

Jokin muu, mikä

N

Kaikki vastaajat (N = 58)

17

Työllistämisen kehittämisajatuksia

Toimijat suunnittelivat kehittämistyön painopisteitä ja seuraavat asiat olivat esillä useammissa vastauksissa: 1) asiakkaiden jatkopolkujen selvittely, 2) yhteistoimintamallien rakentaminen työllistämisen toimijoiden kesken 3) toiminnan opinnollistaminen ja 4) yritysyhteistyö. Kiinnostavia uusia näkökulmia olivat mm. yrittäjyyteen ohjaaminen työosuuskuntien avulla, työllistymisen tukipalveluiden kehittäminen ms-yhdistyksissä ja monia muita projekteissa tehtyjä avauksia, joiden jatkumiselle käytännön työssä haetaan vakiintuneita toimijoita.

18

Vastanneiden luettelo Liite 1 1. Verve Jyväskylä/TaitoReitti Oy 2. Suolahden Työttömät ry 3. KK-Kunto Oy/Jyväskylä 4. Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry ja Jyvässeudun Hoivapalvelut Oy 5. SOVATEK-säätiö 6. Keski-Suomen yhteisöjen tuki ry 7. Taito Keski-Suomi ry 8. Äänekosken katulähetys ry 9. SPR Kontti-kierrätystavarataloketju 10. Suomen Nuorisoseurat ry, Leipää ja kulttuuria Keski-Suomessa II 11. Visio-säätiö 12. Jyväskylän työväenteatteriyhdistys ry 13. Jyväskylän Talouskouluyhdistys ry. 14. Jyväskylän turvallinen iltapäivä ry 15. Tuulenkylän päiväkotiyhdistys ry 16. Kuhmoisten Työvoimareservit ry 17. Saarijärven työttömät ry. 18. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, VälittäjäPLUS-hanke 19. Keski-Suomen Sairaskotisäätiö Avustajatoiminta 20. Kuurojen Palvelusäätiö, palvelukeskus Metsola 21. Nuorten Taidetyöpaja 22. Viitaseudun Kumppanuus ry 23. Jyväskylän Katulähetys ry 24. Keski-Suomen MS-yhdistys ry/kasi-hanke 25. Vesangan Kyläyhdistys ry 26. Kannonkosken Oiva Oy 27. Jyvässeudun Työttömät ry / OIVA2-projekti 28. Suomen Siniaalto ry 29. Jyvälän Setlementti ry/Osaan, siksi Työllistyn -hanke 30. Hankasalmen kunta, nuorisotyöpaja Taitotupa 31. Jyväskylän Katulähetys ry, Ensiaskel toimintayksikkö 32. Rukoushuoneyhdistys Betania Ry 33. SPR LÄNSI-SUOMEN PIIRI KIRPPIS 34. Multian kunta/ soststo 35. Keuruun kaupunki/Keuruun Työkanava 36. Jyväskylän Kenttäurheilijat 37. Kehräkumppanit ry, Kehränelonen työllistämisprojekti 38. Jyvässeudun Työttömät ry 39. JYVÄSKYLÄN REUMAYHDISTYS RY 40. Steinerpäiväkoti Pikku-Otava 41. Asumispalvelusäätiö 42. Laukaan Kunta / Vattipaja 43. Hankasalmen 4H-yhdistys 44. Keuruun 4H-yhdistys ry 45. Keuruun kaupunki, työllisyyspalvelut 46. Jyväskylän turvallinen iltapäivä ry 47. Suvimäen Klubitalo/ Psykiatrisen kuntouksen tuki ry. 48. Suomen Siniaalto ry 49. KEHYAPU YSTÄVÄT RY 50. Vaajakosken Suvanto ry 51. Kihveli Soikoon ry 52. Nuorten Keski-Suomi ry 53. Jyväskylän kaupungin vanhus-ja vammaispalvelut/Päivätupa ja Kortetupa 54. Väentupa ry. Yksikön nimi on SER-Väentupa. 55. Jyväskylän uusiotuote ry 56. Suolahden ystävän Tupa ry 57. Työvalmennussäätiö Avitus 58. Työllisyyden kuntakokeilu (Jyväskylä, Muurame, Jämsä)

19

Kyselylomake Liite 2

Keski-Suomen välityömarkkinoiden toimijakartoitus .

1. Organisaationne (yhdistys, järjestö, säätiö) ja yksikkönne nimi: ______________________________________________

2. Miten työllisyyden edistäminen liittyy organisaationne/yksikkönne tehtäviin? [ ] jäsenten/ asiakkaiden edunvalvonta (aktiivinen toiminta jäsenten osallisuuden ja oikeuksien puolustaminen, julkaisu, koulutustoiminta yms. tiedon jakaminen) [ ] vapaaehtoistoimintaa, aktiivisen elämän ja osallisuuden tukemista (esim. ystävätoimintaa, kohtauspaikka, retkiä yms. yhdessäoloa ) [ ] vertaistukitoimintaa ja auttamista (ryhmätoimintaa, neuvontaa, opastusta) [ ] palvelutoimintaa; työnhakijoiden valmennusta, ohjausta ja neuvontaa [ ] palvelutoimintaa; työnhakijoiden osaamisen tukemista ja vahvistamista [ ] oman organisaation perustehtävän mahdollistamista ja henkilöstön palkkaamista järjestötehtäviin [ ] tuotannollista toimintaa; työvoiman rekrytointi tuotannollisiin tehtäviin [ ] työnantajayhteistyö uusien työmahdollisuuksien välittämiseksi [ ] Jokin muu, mikä ___________________________________________________________________

3. Onko yhdistyksellä/ säätiöllä ostopalvelusopimusta? ( ) kyllä ( ) ei ( ) Jos vastasit kyllä, niin kerro sopijaosapuoli ______________________________________________

4. Onko organisaatiollanne/yksiköllänne työllistymistä tukevia projekteja? Kerro projektienne nimet rahoittajan mukaisessa järjestyksessä.

Meillä ei ole projekteja ______________________

Työllisyyspoliittisella avustuksella toimiva/t projektit

______________________

Euroopan sosiaalirahaston projekti/t

______________________

Raha-automaattiyhdistyksen projekti/t

______________________

Muulla rahoituksella toimiva projekti/t ______________________

5. Työntekijöiden määrä keskimäärin vuoden 2012 aikana? (Jos ei yhtään, merkitse 0)

Pysyvässä työsuhteessa olevat henkilöt ______________________________________________ Palkkatuella toimineet ohjaavat henkilöt ______________________________________________ Projektityöntekijät ______________________________________________ Vapaaehtoistyöntekijät ______________________________________________

20

6. Arvio asiakkaiden kokonaismäärästä vuonna 2012?

(Jos ei yhtään asiakasta, merkitse 0) _______________________________________________________________

7. Arvio työllistämistoimenpiteissä olleiden työnhakijoiden määrästä vuonna 2012? (jos ei yhtään työnhakijaa, merkitse 0, huomaa myös kohta Jokin muu)

Vuonna 2012 Palkkatukityö ______________________

Työharjoittelu ______________________

Työelämävalmennus ______________________

Työkokeilu ______________________

Kuntouttava työtoiminta ______________________

AVO-työtoiminta (kunnan sosialitoimen kanssa sovitut)

______________________

Jokin muu, mikä ______________________

8. Mikä on asiakkaidenne ikärakenne? Arvioi kunkin ikäryhmän suhteelliset osuudet (%) vuoden 2012 ajalta. (jos ei yhtään, merkitse 0)

Prosenttia (% )asiakkaista alle 25-vuotiaat ______________________

26 - 35 ______________________

36-45 ______________________

46-55 ______________________

yli 56 -vuotiaat ______________________

9. Mitä psykososiaalisia palveluita tarjoatte asiakkaillenne?

kyllä ei Elämän perustaa tukevat palvelut ( ruokailu, pyykin pesu, peseytyminen) ( ) ( )

Terveyttä edistävät palvelut (neuvontaa ravinnosta, liikunnasta yms. terveyteen liittyvistä asioista, ohjaus terveystarkastuksiin) ( ) ( )

Arjen hallintaa tukevat palvelut (päivärytmi, ajan hallinta, ohjaus velkaneuvontaan, talouden hallinta, asiointipalveluiden tuki), ( ) ( )

Asumista tukevat palvelut (asunto, sosiaalinen isännöinti) ( ) ( )

Vapaa-aikaa ja lähiverkostoja tukevat palvelut (vertaistukiryhmät, retket, harrastukset ) ( ) ( )

Palveluohjaus ja ohjaus rinnakkaisiin palveluihin tai jakson jälkeisiin palveluihin ( ) ( )

Jokin muu, mikä ( ) ( )

21

10. Onko yksiköllänne/organisaatiollanne jotain erityisosaamista sosiaali- ja terveys ja kuntoutuspalveluissa? ( ) kyllä ( ) ei ( ) Jos vastasit kyllä, niin mitä erityisosaamista: ______________________________________________

11. Mitä osaamista vahvistavia palveluita tarjoatte asiakkaillenne?

Millaista kyllä ei Lupa- ja korttikoulutukset ( ) (

) ______________________

Lyhytkurssit ( ) ( ) ______________________

Osaamisen arvioinnit (todistukset)

( ) ( ) ______________________

Näyttökokeet ( ) ( ) ______________________

Osatutkinnot ( ) ( ) ______________________

Oppisopimukset ( ) ( ) ______________________

Koulutukseen ohjaus ( ) (

) ______________________

Muu oppilaitosyhteistyö ( ) (

) ______________________

Jokin muu, mikä ( ) ( ) ______________________

12. Mitä palveluita teillä on työllistymisen tukemiseksi? [ ] Työelämän pelisääntöihin perehtyminen [ ] Työnhakijan ammatillisella uran selvittely (tulevaisuuden työ, mahdollisuudet, reitit) [ ] Työpaikkahaun aktivointi jakson aikana [ ] Työhakemusten ja ansioluetteloiden kirjoittamisen ohjaus [ ] Työhaastatteluun valmistautumisen ohjaus [ ] Työssäohjaus (työtehtävien ohjaus , neuvonta ja palaute) [ ] Tuella palkatun työntekijän siirtäminen muun työn järjestäjän tehtäviin (ent. edelleensijoittaminen) [ ] Ei työllistämistä tukevia palveluita [ ] Jokin muu, mikä ______________________________________________

13. Mitä työtehtäviä yksiköllänne/ organisaatiollanne on tarjota jatkossa seuraavissa toimenpiteissä?

Palkkatukityö ______________________________________________ Työkokeilu ______________________________________________ Kuntouttava työtoiminta ______________________________________________

22

14. Onko yksiköllänne/organisaatiollanne yritysyhteistyötä?

Millaista kyllä ei Alihankintaa ( ) ( ) ______________________

Palveluiden tuottamista ( ) ( ) ______________________

Siirtämistä (ent. edelleensijoittaminen) ( ) ( ) ______________________

Työnhakijan perehdyttämistä ( ) ( ) ______________________

Työssä ohjausta (työnhakija ja/tai työyhteisön)

( ) ( ) ______________________

Jotain muuta, mitä ( ) ( ) ______________________

15. Mitä uusia työllistymistä tukevia palveluita olette kehittämässä tai suunnittelemassa? _________________________________________________________________________ 16. Mitkä seuraavista tekijöistä vaikuttavat palkkatukityöjakson pituuteen?

Erittäin paljon

Melko paljon

jonkin verran

melko vähän Ei lainkaan

Yksikössä ei ole palkkatukea saavia työnhakijoita

Yksikkönne/ organisaationne omat tarpeet

( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Työnhakijan työssäoloehdon täyttyminen

( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Työnhakijan työmarkkinavalmiuksien parantaminen

( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

TE-toimiston linjaukset ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Jokin muu, mikä ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

17. Miten tärkeä merkitys palkkatukityöllä on organisaationne toiminnalle? Erittäin tärkeä esim. organisaation toiminta ei voi jatkua ilman tukityöllistettyjä tai työllistäminen on sääntöihinne perustuvaa järjestönne ydintehtävää.

( ) Erittäin tärkeä ( ) Hyvin tärkeä ( ) Melko tärkeä ( ) Vähäisesti tärkeä ( ) Ei lainkaan tärkeä

18. Mikäli palkkatuki on organisaatiollenne tärkeää, niin ohjataanko TE -toimistoista sopivia työntekijöitä. ( ) Kyllä ( ) Ei ( ) Jos EI niin miksi __________________________________________________

23

19. Työllistättekö työnhakijoita heidän palkkatukijaksonsa päättymisen jälkeen? ( ) Kyllä ( ) Ei 20. Millä edellytyksillä toimintanne voisi tarjota pidempiaikaisia tai pysyväisluonteisempia työtilaisuuksia työnhakijoille? __________________________________________________________________________

21. Millaisista elämäntilanteista työnhakijat ovat tulleet asiakkaiksenne? Valitse kolme (3) teidän asiakkaillenne tavallisinta tilannetta. [ ] Peruskoulusta [ ] Ammatillisesta koulutuksesta [ ] Vanhempain lomalta tai äitiyslomalta [ ] Kotouttamistoimenpiteiden päätyttyä [ ] Pitkittyneestä sairastamisesta ja/tai sairauslomalta [ ] Työkyvyn alenemisesta johtuvasta osatyökykyisyydestä [ ] Määräaikaisesta työsuhteesta [ ] Yli vuoden jatkuneesta työttömyydestä [ ] Pitkään (yli 500-päivää) jatkuneesta työttömyydestä [ ] Jostain muusta tilanteesta, mistä ______________________________________________

22. Minkälaiset tekijät olivat työllistymisen esteenä teidän asiakkaillanne?

Esteen esiintyminen

Usein Melko usein Toisinaan Melko harvoin Harvoin

Oppimisen vaikeudet (lukemisessa, kirjoittamisessa.luetun ymmärtämisessä, matematiikassa, avaruudellisessa hahmottamisessa)

( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Ihmisten välisiin suhteisiin liittyvät vaikeudet (pelko, jännittäminen, tunteiden hallinta, yksinäisyys) ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Riippuvuuteen liittyvät vaikeudet (alkoholi, huumeet, pelit) ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Arjen hallintaan liittyvät vaikeudet (ajan hallinta, päivärytmi, asiointi) ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Talouden hallinta ja velkahuolet ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Ammatillisen osaamisen puutteet (ei riittävää koulutusta, vanhentunut koulutus) ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Työkokemuksen puutteet (työelämän tuntemus, työelämän pelisäännöt) ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Terveyteen ja osatyökykyisyyteen liittyvät asiat ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Työmahdollisuuksien vähäisyys työssäkäyntialueella ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Jokin muu, mikä ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

23. Arvioi prosentuaalisesti (%) kuinka monella asiakkaallanne oli jonkin tai joidenkin rinnakkaispalveluiden tarve? (päihde, velka, asuminen, mielenterveys, oppiminen...)

_______________________________________________________________________

24

24. Kuinka joustavasti asiakkaat saavat paikkakunnallanne tarvitsemiaan rinnakkaisia palveluita?

Aina tarvittaessa

Melkein aina Toisinaan melko

harvoin Ei juuri koskaan

Terveyspalvelut ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Mielenterveyspalvelut ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Velkaneuvonta ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Asumispalvelut ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Päihdepalvelut ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Perheen tukipalvelut ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Kuntoutuspalvelut ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Koulutuspalvelut ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Jokin muu, mikä ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

25. Ohjautuvatko asiakkaanne teille mielestänne oikea-aikaisesti? (osaaminen, koulutus, työ- ja toimintakyky, sosiaaliset taidot, palvelun tarve)

kyllä ei en osaa sanoa

TE -toimistosta ( ) ( ) ( )

TYP:sta ( ) ( ) ( )

Kunnan sosiaalitoimesta ( ) ( ) ( )

Kansaneläkelaitoksesta ( ) ( ) ( )

Jokin muu, mikä ( ) ( ) ( )

26. Jos vastasit edelliseen kysymykseen EI, niin täsmennä, mitä pulmia oikea-aikaisuuden puuttumisesta on teidän organisaatiossanne/yksikössänne. (esim. seurauksia työllistymisen tukemiseen, asiakkaan mahdollisuuksiin, jatkotoimenpiteisiin, oman toimintanne järjestämiseen) ______________________________________________ ______________________________________________ ______________________________________________ ______________________________________________

27. Mitä eri osa-alueita ohjaus/työvalmennus sisältää yksikössänne/organisaatiossanne? [ ] Tiedotttaminen [ ] Neuvonta [ ] Yksilöllinen ohjaus [ ] Työhön valmennus [ ] Työssä valmennus [ ] Osamisen ohjaus [ ] Uraohjaus [ ] Opintojen ohjaus [ ] Ammatillinen ohjaus [ ] Palveluohjaus [ ] Verkosto-ohjaus

25

28. Mikäli ette tarjoa työvalmennusta/ohjausta itse, niin miten järjestätte ohjauksen?

kyllä ei Ostamme työvalmennuspalvelua ( ) ( )

Olemme kiinnostuneet ostamaan työvalmennuspalvelua

( ) ( )

Olemme mukana hankkeessa, jossa on kiertävä valmentaja

( ) ( )

Jokin muu, mikä ( ) ( )

29. Millä tavalla asiakas saa arviointia tai palautetta työtoiminnastaan? [ ] Asiakas ei saa palautetta [ ] Työn ohessa käytävä keskustelu [ ] Suullinen palautekeskustelu [ ] Kirjallinen palautelomake [ ] Osaamistodistus [ ] Jokin muu, mikä ______________________________________________

30. Miten asiakkaat osallistuvat saamansa palvelun arviointiin ja suunnitteluun? [ ] Asiakkaat eivät osaallistu palvelunsa suunnitteluun [ ] Asiakkaiden kanssa käydään suullista keskustelua työn/toiminnan lomassa [ ] Asiakkaiden kanssa sovitaan tavoitteista ja niiden toteutumista arvioidaan yhdessä [ ] Asiakkaat toimivat aloitteellisesti ja voivat valita tarpeitaan vastaavaa toimintaa/työtehtäviä erilaisista toteuttamisvaihtoehdoista [ ] Asiakkaat osallistuvat toiminnan ja palveluiden arviointiin ja suunnittelevat yksikön toimintaa [ ] Jokin muu, mikä ______________________________________________

31. Kuinka moni asiakkaistanne (%) arvionne mukaan ohjautuu eteenpäin toimenpiteiden jälkeen ja minne?

Eläkkeelle ______________________

Sosiaalipoliittisiin toimenpiteisiin ______________________

Terveyttä koskeviin toimenpiteisiin ______________________

Ammatilliseen kuntoutukseen ______________________

Ammatilliseen koulutukseen ______________________

Työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen ______________________

Yrittäjyyteen ______________________

Avoimille työmarkkinoille ______________________

TE-toimistoon/TYP:een ______________________

Jokin muu, mikä ______________________

26

32. Kuinka tyytyväisiä olette yhteistyöhön?

Erittäin tyytyvisiä

Melko tyytyväisiä

Ei hyvää eikä huonoa

Melko tyytymättömiä

Erittäin tyytymättömiä

Terveyskeskuksen ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Sosiaalitoimen ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Työvoiman palvelukeskuksen ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

TE-toimiston ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

ELY-keskuksen ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Työllistymistä koskevat projekteihin ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

Kansaneläkelaitoksen ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Oppilaitoksiin ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

33. Mitä pitäisi muuttaa yhteistyön parantamiseksi?

Terveyskeskus ______________________________________________ Sosiaalitoimi ______________________________________________ TE- toimisto ______________________________________________ Työvoiman palvelukeskus ______________________________________________ ELY- keskus ______________________________________________ Työllistymistä koskevat projektit ______________________________________________ Kansaneläkelaitos ______________________________________________ Oppilaitokset ______________________________________________

34. Organisaationne rooli Keski-Suomen välityömarkkinoilla? [ ] Vapaaehtoistyöhön perustuva toimija [ ] Kehittämistyöhön ja hanketoimintaan perustuva toimija [ ] Edunvalvontaan ja järjestötyöhön perustuva toimija [ ] Palvelutuotantoon perustuva toimija [ ] Sosiaalinen yritys [ ] Jokin muu, mikä ______________________________________________

35. Organisaationne toiminta jatkossa välityömarkkinoilla? [ ] Jatkamme vapaaehtoisen toiminnan pohjalta [ ] Jatkamme samassa laajuudessa kuin nyt [ ] Olemme valmiit työllistämään enemmän kuin nyt [ ] Suunnittelemme lisäävämme palveluiden tuottamista [ ] Suunnittelemme perustavammme sosiaalisen yrityksen [ ] Suunnittelemme perustavamme työpankin [ ] Jokin muu, mikä ______________________________________________

36. Mihin kysymykseen olisit vielä halunnut vastata? Kerro kysymyksesi ja vastauksesi. ______________________________________________________________

27