2
UUTISET Vinkkaa uutinen: (02) 770 2314 |toimitus@sss.fi 14 SALON SEUDUN SANOMAT | TORSTAINA 6. HEINÄKUUTA 2017 STT | Olli-Pekka Paajanen, Tuuli OIkarinen Syyttäjä vaatii kolmelle liettualais- miehelle ja kahdelle suomalaiselle rangaistuksia törkeästä huumaus- ainerikoksesta tapauksessa, jos- sa yli kymmenen kiloa metamfeta- miinia tuotiin Liettuasta Suomeen. Tullin mukaan aineen katukaup- pa-arvo olisi ollut yli 420000 euroa. Syyttäjän mukaan liettualais- miehet toivat Suomeen huumeet, jotka oli piilotettu mersun kätkö- tilaan. Miehet saapuivat syyttä- n mukaan Länsisatamasta luo- vuttamaan huumeet suomalaisil- le Omena-hotellin sisäpihalla Hel- singissä. Kaikille vaaditaan rangaistusta törkeästä huumausainerikokses- ta. Suomalaisnaiselle syyttäjä vaa- tii vaihtoehtoisesti tuomiota avun- annosta törkeään huumausaineri- kokseen. Naisen mukanaolon tar- koituksena on voinut syyttäjän mukaan olla myös se, että suoma- laiset olisivat näyttäneet ”normaa- lilta lomamatkalla olevalta paris- kunnalta”. Tulli kertoi huumeiden takavari- kosta keskiviikkona juuri ennen kuin asian käsittely alkoi Helsin- gin käräjäoikeudessa. Tullin mu- kaan yksi metamfetamiinin käyt- töannos on noin 0,1–0,3 gram- maa. Näin laskettuna käyttöan- noksia voisi määrästä saada jopa satatuhatta. Takavarikoidun me- tamfetamiinin pitoisuus oli 39–42 prosenttia. Se on kohtalaisen vahvaa ver- rattuna siihen, mitä katukaupassa liikkuu. Näin ollen määrästä olisi jatkettuna saanut jopa kaksin–kol- minkertaisen määrän käyttövah- vuista huumausainetta, tulliylitar- kastaja Tero Virtanen kertoi. Liettualaismiehet ja suomalais- nainen ovat edelleen vangittuina. Aikaisemmin vangittuna oli myös suomalaismies. Epäillyt ovat l- tään 20–40-vuotiaita. Tulli pääsi salakuljetusorgani- saation ljille oman rikostiedus- telunsa avulla. Kyseessä on Virta- sen mukaan iso erä, mutta ei mis- sään nimessä Suomen suurin. Selkeästi yksi liettualainen henkilö on esitutkinnan perusteel- la toiminut määräävässä asemassa organisaatiossa, ja sen perusteella voi olla kyse myös rjestäytynees- tä rikollisuudesta. Tullin mukaan kyse voi olla rjestäytyneestä rikollisuudesta. Miesten epäillään tuoneen kilokaupalla mersuun kätkettyä metamfetamiinia Suomeen SSS | Sara Harju sara.harju@sss.fi Kosken kartanossa Pernssä pu- huttiin keskiviikkona viljelytapo- jen vaikutuksesta ilmastonmuu- tokseen. Erityisesti keskityttiin maaperän hiilipitoisuuden vaiku- tukseen viljelyssä. Kosken kartanossa on viime vuosina keskitytty ympäristöasi- oihin ja luonnon monimuotoi- suuteen, kertoo kartanon isäntä Fredrik von Limburg Stirum. Kartanon mailla kokeillaan uutta viljelytapaa, carbon farmingia. Se tarkoittaa luonnonmukaista vil- jelytapaa, jossa kiinnitetään huo- miota siihen, miten hiili sitoutuu maaperään. Kaikessa maankäytössä ote- taan huomioon se, että hiiltä si- toutuisi maaperään mahdollisim- man paljon, eikä se lähtisi pois, kuvailee Von Limburg Stirum. Kun hiili sitoutuu maaperään, myös ravinteet pysyvät paremmin maassa. Von Limburg Stirumin mukaan hiilen sitomisella pysty- tään myös nostamaan satotasoa. Hän uskoo, että carbon farmin- gissa on suurta globaalia potenti- aalia. Monessa maassa maanvilje- lys muodostaa suuren osan pin- ta-alasta. Kartanon isännän mukaan hii- len sitomiseen viljelyssä on syytä panostaa, jos halutaan kääntää il- mastonmuutoksen suuntaa. Hii- len sitomisen avulla esimerkik- si viljelypellot voisivat toimia hii- linieluina, eli ne poistaisivat hiiltä ilmakehästä sitomalla sitä itseen- sä ja auttaisivat näin estämään il- maston lämpenemistä. Hiilen ja yhteyttämisen tärkeydes- tä viljelyssä oli puhumassa kan- sainvälisesti arvostettu australia- lainen ekologi ja maaperätutkija Christine Jones. Jonesin mukaan avainsana hiilen sitomisessa on fo- tosynteesi eli auringon valoenergi- an avulla tapahtuva yhteyttämi- nen. – Jos kasvit eivät kasva niin kuin haluamme, ajattelemme, että jo- tain on vialla. Haluamme lisätä maaperään jotain korjataksem- me sen. Mutta mitä jos maaperä ei olekaan kaiken perusta, ja olemme keskittyneet väärään asiaan? Jones pohtii. Jones kertoo, että kun foto- synteesille on hyvät edellytykset, maan pintakerroksesta tulee he- delmällinen. Tällöin ei tarvita kei- nolannoitteita. Jos fotosyntee- si keskeytyy esimerkiksi maanvil- jelyssä käytetyillä kemikaaleilla, menetetään pintakerroksen toi- mivuus. Kartanon tilaisuuteen tulleet kut- suvieraat pääsivät päivän aikana näkemään, miten hiili käytännös- sä sitoutuu maahan. Maaperän tutkimi seen erikoi stunut Tuo- mas Mattila jakoi vieraille vesila- sit ja kehotti laittamaan niihin mu- rusen pellon pintakerroksesta. Katselette sitä vähän ja mietit- te, että siinä se on, mikrobien koti. Tarkoituksena on pyöräyttää la- sia ja huomata, sitooko murunen hyvin hiiltä. Jos ne tuhoutuvat tai lietty- vät, hiili vapautuu ja aloittaa tien- sä pois pellolta. Jos ne taas pysyvät kasassa, myös mikrobit tykkäävät. Alkaa hajota, joku sanoo. Osalla muruset pysyvät ehjinä. Kun tehdään carbon farmin- gia, on tärkeää pitää huoli siitä, et- tä nuo murut pysyvät ehnä. Mi- tä parempi murukestävyys, sitä enemmän maassa on hiiltä, Mat- tila kertoo. Kosken kartano on tutustunut carbon farmingiin yhdessä Baltic sea action groupin kanssa. V i l j elysmaat hii li ni elu i ks i Kosken kartanossa taistellaan ilmastonmuutosta vastaan uudella viljelytekniikalla. Tuomas Mattila opetti vieraita testaamaan maaperän hiilensitomiskykyä.

Vinkkaa uutinen: (02) 770 2314 |toimitus@sss. …...2017/07/06  · lasta lähelle 10 000 tilaa seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Kosken kartanossa vieraillut asunto-, energia-

  • Upload
    others

  • View
    0

  • Download
    0

Embed Size (px)

Citation preview

Page 1: Vinkkaa uutinen: (02) 770 2314 |toimitus@sss. …...2017/07/06  · lasta lähelle 10 000 tilaa seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Kosken kartanossa vieraillut asunto-, energia-

UUTISET Vinkkaa uutinen: (02) 770 2314 |[email protected]

14 SALON SEUDUN SANOMAT | TORSTAINA 6. HEINÄKUUTA 2017

STT | Olli-Pekka Paajanen, Tuuli OIkarinen

Syyttäjä vaatii kolmelle liettualais-miehelle ja kahdelle suomalaiselle rangaistuksia törkeästä huumaus-ainerikoksesta tapauksessa, jos-sa yli kymmenen kiloa metamfeta-miinia tuotiin Liettuasta Suomeen.

Tullin mukaan aineen katukaup-pa-arvo olisi ollut yli 420 000 euroa.

Syyttäjän mukaan liettualais-miehet toivat Suomeen huumeet,

jotka oli piilotettu mersun kätkö-tilaan. Miehet saapuivat syyttä-jän mukaan Länsisatamasta luo-vuttamaan huumeet suomalaisil-le Omena-hotellin sisäpihalla Hel-singissä.

Kaikille vaaditaan rangaistusta törkeästä huumausainerikokses-ta. Suomalaisnaiselle syyttäjä vaa-tii vaihtoehtoisesti tuomiota avun-annosta törkeään huumausaineri-kokseen. Naisen mukanaolon tar-koituksena on voinut syyttäjän

mukaan olla myös se, että suoma-laiset olisivat näyttäneet ”normaa-lilta lomamatkalla olevalta paris-kunnalta”.

Tulli kertoi huumeiden takavari-kosta keskiviikkona juuri ennen kuin asian käsittely alkoi Helsin-gin käräjäoikeudessa. Tullin mu-kaan yksi metamfetamiinin käyt-töannos on noin 0,1–0,3 gram-maa. Näin laskettuna käyttöan-noksia voisi määrästä saada jopa

satatuhatta. Takavarikoidun me-tamfetamiinin pitoisuus oli 39–42 prosenttia.

– Se on kohtalaisen vahvaa ver-rattuna siihen, mitä katukaupassa liikkuu. Näin ollen määrästä olisi jatkettuna saanut jopa kaksin–kol-minkertaisen määrän käyttövah-vuista huumausainetta, tulliylitar-kastaja Tero Virtanen kertoi.

Liettualaismiehet ja suomalais-nainen ovat edelleen vangittuina. Aikaisemmin vangittuna oli myös

suomalaismies. Epäillyt ovat iäl-tään 20–40-vuotiaita.

Tulli pääsi salakuljetusorgani-saation jäljille oman rikostiedus-telunsa avulla. Kyseessä on Virta-sen mukaan iso erä, mutta ei mis-sään nimessä Suomen suurin.

–  Selkeästi yksi liettualainen henkilö on esitutkinnan perusteel-la toiminut määräävässä asemassa organisaatiossa, ja sen perusteella voi olla kyse myös järjestäytynees-tä rikollisuudesta.

Tullin mukaan kyse voi olla järjestäytyneestä rikollisuudesta.

Miesten epäillään tuoneen kilokaupalla mersuun kätkettyä metamfetamiinia Suomeen

SSS | Sara [email protected]

Kosken kartanossa Perniössä pu-huttiin keskiviikkona viljelytapo-jen vaikutuksesta ilmastonmuu-tokseen. Erityisesti keskityttiin maaperän hiilipitoisuuden vaiku-tukseen viljelyssä.

Kosken kartanossa on viime vuosina keskitytty ympäristöasi-oihin ja luonnon monimuotoi-suuteen, kertoo kartanon isäntä Fredrik von Limburg Stirum. Kartanon mailla kokeillaan uutta viljelytapaa, carbon farmingia. Se tarkoittaa luonnonmukaista vil-jelytapaa, jossa kiinnitetään huo-miota siihen, miten hiili sitoutuu maaperään.

– Kaikessa maankäytössä ote-taan huomioon se, että hiiltä si-toutuisi maaperään mahdollisim-man paljon, eikä se lähtisi pois, kuvailee Von Limburg Stirum.

Kun hiili sitoutuu maaperään, myös ravinteet pysyvät paremmin maassa. Von Limburg Stirumin mukaan hiilen sitomisella pysty-tään myös nostamaan satotasoa. Hän uskoo, että carbon farmin-gissa on suurta globaalia potenti-aalia.

– Monessa maassa maanvilje-lys muodostaa suuren osan pin-ta-alasta.

Kartanon isännän mukaan hii-len sitomiseen viljelyssä on syytä panostaa, jos halutaan kääntää il-mastonmuutoksen suuntaa. Hii-len sitomisen avulla esimerkik-si viljelypellot voisivat toimia hii-linieluina, eli ne poistaisivat hiiltä ilmakehästä sitomalla sitä itseen-sä ja auttaisivat näin estämään il-maston lämpenemistä.

Hiilen ja yhteyttämisen tärkeydes-tä viljelyssä oli puhumassa kan-sainvälisesti arvostettu australia-lainen ekologi ja maaperätutkija

Christine Jones. Jonesin mukaan avainsana hiilen sitomisessa on fo-tosynteesi eli auringon valoenergi-an avulla tapahtuva yhteyttämi-nen.

– Jos kasvit eivät kasva niin kuin haluamme, ajattelemme, että jo-tain on vialla. Haluamme lisätä maaperään jotain korjataksem-me sen. Mutta mitä jos maaperä ei olekaan kaiken perusta, ja olemme keskittyneet väärään asiaan? Jones pohtii.

Jones kertoo, että kun foto-synteesille on hyvät edellytykset, maan pintakerroksesta tulee he-delmällinen. Tällöin ei tarvita kei-nolannoitteita. Jos fotosyntee-si keskeytyy esimerkiksi maanvil-jelyssä käytetyillä kemikaaleilla, menetetään pintakerroksen toi-mivuus.

Kartanon tilaisuuteen tulleet kut-suvieraat pääsivät päivän aikana näkemään, miten hiili käytännös-sä sitoutuu maahan. Maaperän tutkimiseen erikoistunut Tuo-mas Mattila jakoi vieraille vesila-sit ja kehotti laittamaan niihin mu-rusen pellon pintakerroksesta.

– Katselette sitä vähän ja mietit-te, että siinä se on, mikrobien koti.

Tarkoituksena on pyöräyttää la-sia ja huomata, sitooko murunen hyvin hiiltä.

–  Jos ne tuhoutuvat tai lietty-vät, hiili vapautuu ja aloittaa tien-sä pois pellolta. Jos ne taas pysyvät kasassa, myös mikrobit tykkäävät.

Alkaa hajota, joku sanoo. Osalla muruset pysyvät ehjinä.

– Kun tehdään carbon farmin-gia, on tärkeää pitää huoli siitä, et-tä nuo murut pysyvät ehjänä. Mi-tä parempi murukestävyys, sitä enemmän maassa on hiiltä, Mat-tila kertoo.

Kosken kartano on tutustunut carbon farmingiin yhdessä Baltic sea action groupin kanssa.

Viljelysmaat hiilinieluiksiKosken kartanossa taistellaan ilmastonmuutosta vastaan uudella viljelytekniikalla.

Tuomas Mattila opetti vieraita testaamaan maaperän hiilensitomiskykyä.

Page 2: Vinkkaa uutinen: (02) 770 2314 |toimitus@sss. …...2017/07/06  · lasta lähelle 10 000 tilaa seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Kosken kartanossa vieraillut asunto-, energia-

TORSTAINA 6. HEINÄKUUTA 2017 | SALON SEUDUN SANOMAT 15

STT | Mikko Gustafsson, Miia Sebany

Viranomaisten mukaan kotimaa-hansa palautetun 19-vuotiaan af-ganistanilaismiehen palauttami-nen oli lain mukaan mahdollista. Esimerkiksi Maahanmuuttoviras-to (Migri) ei kuitenkaan kommen-toi tapauksen yksittäisiä vaiheita.

STT:n tietojen mukaan Loi-maalla asuneen nuorukaisen laki-mies oli hakenut täytäntöönpano-kieltoa palauttamiselle maanan-taina eli samana päivänä kun mies

oli palautettu Afganistaniin. Päi-vää myöhemmin Turun hallinto-oikeus antoi palautukselle täytän-töönpanokiellon.

– Tässä on hyvin poikkeukselli-nen tilanne, kun katsotaan, missä ajassa täytäntöönpanokieltoa on haettu ja olisiko sitä voitu hakea ai-kaisemmin, Migrin oikeus- ja maa-tietopalveluyksikön johtaja Han-na Helinko sanoi keskiviikkona STT:lle.

Migrin arvion mukaan palautet-tu ei ole kotimaassaan vaarassa ei-kä häntä ole palautettu ehdotto-

man palautuskiellon vastaisesti.

Migrin tiedossa ei ole sellaisia seik-koja, joiden perusteella Afganista-niin palautettu olisi noudettava ta-kaisin Suomeen.

Sisäministeriön maahanmuut-to-osaston ylijohtaja Jorma Vuo-rion mukaan pelkkä täytäntöön-panokieltohakemus ei välttämättä keskeytä palauttamista.

– Jos henkilö esimerkiksi on saa-nut kielteisen turvapaikkapäätök-sen eri oikeusasteista, voidaan pää-tös panna täytäntöön hakemuk-

sesta huolimatta, Vuorio kommen-toi STT:lle.

Suomessa poliisi vastaa käänny-tysten toimeenpanosta ja lainmu-kaisuudesta. Poliisi viestitti tapa-uksen jälkeen Twitterissä, että se ei palauta muita kuin täytäntöön-panokelpoisen päätöksen saaneita henkilöitä.

Afganistanilaismiehen suoma-laisen majoittajan mukaan polii-si antoi väärää tietoa tapahtumien kulusta kertomalla, että maasta-poistamispuhuttelu olisi loppuvii-

kosta.–  Sovimme poliisin kanssa, et-

tä hänet tuodaan puhutteluun tä-män viikon torstaina tai perjantai-na. Miksi heille tuli sitten kiire ha-kea hänet sunnuntaina aivan yllät-täen? Helvi Klemetti kysyi.

Komisario Marko Heikkilä Lounais-Suomen poliisilaitokselta totesi, että syy poliisin avoimuuden puutteeseen palautusaikatauluis-sa voi johtua lentoaikatauluista tai taktisista syistä. Poliisi ei kerro tark-kaa palautussuunnitelmaa esimer-kiksi mahdollisen pakoilun vuoksi.

Oikeus kielsi turvapaikanhakijan palauttamisen päivä sen jälkeen, kun mies oli jo viety Suomesta

Viljelysmaat hiilinieluiksi

Maatilojen määrän ennakoidaan vähenevänMaa- ja metsätalousministe-riölle tehtiin viime viikolla selvi-tysraportti, jossa ennakoitiin maa-tilojen määrän laskua. Raportissa ennustettiin tilojen lukumäärän romahtavan nykyisestä 50 000 ti-lasta lähelle 10 000 tilaa seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana.

Kosken kartanossa vieraillut asunto-, energia- ja ympäristömi-nisteri Kimmo Tiilikainen ei ol-lut perehtynyt raporttiin, mutta hän arveli tilojen määrän vähenty-neen viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana puolella.

–  Jos katsotaan ajassa taakse-päin siihen, kun EU-jäsenyys alkoi, Suomessa taisi olla noin 100 000 tilaa. Kehitys jatkuu, mutta kuinka jyrkkänä, aika näyttää.

Tiilikainen pitää tärkeänä ole-massa olevan viljelysmaan säilyt-tämistä.

– Suomi on iso maa ja etäisyydet ovat pitkät. Ei ole helppoa kasvat-taa tilakokoa, jos peltolohkot ovat joka tapauksessa kaukana toisis-taan.

Ministeri sanoi toivovansa, että nykyinen viljelyn ja maataloustuo-tannon volyymi pystyttäisiin säi-lyttämään.

–  Silloin suomalaiset voisivat kaikissa oloissa olla varmoja siitä, että elintarvikehuolto pelaa.

Mitä tilakokojen kasvaminen tarkoittaisi maanviljelijöille?

– Se tarkoittaa tietysti lisää työ-tä, ja sitä että voidakseen hoitaa isomman tilan pitäisi investoida isompaan kalustoon.

Ministerin mukaan tilakokojen kasvaminen ei ole ongelma, jos ti-lakokonaisuus on fyysisesti hallit-tavissa. Tilojen toiminta riippuu maantieteellisistä oloista ja esi-merkiksi siitä, miten pystytään ra-kentamaan eri kokoisia karjayksik-köjä.

– On myös tiloja, joiden kokoa on yritetty kasvattaa, ja se on joh-tanut siihen, että lohkot ovat kau-kana toisistaan. Se ei ole tehokas-ta.

Kosken kartanossa taistellaan ilmastonmuutosta vastaan uudella viljelytekniikalla.S S S / M A R K O M A T T I L A

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen pitää ny-kyisten viljelysmaiden säilyttämistä tärkeänä.

S S S / M A R K O M A T T I L A

Kittilään 45 milliä vettä, Muoniossa painuttiin nollan alapuolellePohjois-Suomessa ropisi runsaas-ti vettä keskiviikkona, kertoo Ilma-tieteen laitos. Esimerkiksi Kittiläs-sä satoi päivän aikana 45 milliä vet-tä ja yön aikana uskottiin satavan joitain millejä lisää.

– Tuollaisia sateita esiintyy joi-tain kertoja vuodessa, mutta se on ehdottomasti suuri sademäärä, päivystävä meteorologi Eveliina Tuominen kertoo.

Muonion Laulukerolla puoles-taan lämpötila painui -0,7 astee-seen ja satoi rännänsekaista lunta.

Lapissa sateet jatkuvat torstai-na, mutta iltapäivästä lähtien ne painottuvat itään. Sateessa liiku-taan 4–5 ja muutoin 5–8 lämpöas-teen välillä.

Maan etelä- ja keskiosissa on pil-vistä torstaina. Yksittäisiä sadekuu-roja esiintyy laajalti, mutta kovim-mat sateet osuvat Uudellemaalle.

Maan eteläosassa lämpötilat liikkuvat 14–16 ja keskiosassa 9–13 asteessa. (STT)

HS-gallup: Soinin suosio huipussaanUlkoministeri Timo Soinin (uv.) onnistumista hallituksessa arvioi-daan paremmaksi kuin vielä puo-li vuotta sitten, ilmenee Helsingin Sanomien kyselystä.

Kyselyyn vastanneista 31 pro-senttia arvioi Soinin onnistuneen tehtävässään melko hyvin, kun vie-lä puoli vuotta sitten saman arvion antoi 25 prosenttia. Soinin suosio on nyt korkeimmillaan ministe-riuransa aikana.

Perussuomalaisten parissa Soi-nin suosio on sukeltanut, mut-ta etenkin kokoomuksen ja SDP:n kannattajien silmissä arvio Soi-nin suoriutumisesta on kohentu-nut merkittävästi, lehti kirjoittaa. (STT)