Huomisen

K U N T A R A H O I T U K S E N A S I A K A S L E H T I

20

17O3

s.26

KIINNOSTAAKO ELINKAARIMALLI?

LUE VINKIT HANKE- SUUNNITTELUUN

Sähköbussit vähentävät liikenteen päästöjä Turussa

Ledeistä säästöjä katuvalaistukseen

Digitalisaatio mullistaa rahoitusalaa

PÄÄKIRJOITUS

Kuntienvahva talous ilahduttaa Suomen talousnäkymät näyttävät pitkästä aikaa rohkaisevilta lähes kaikilla

keskeisillä mittareilla arvioiden. Positiivisten uutisten kierre näkyy myös kun-tataloudessa.

Kuntien vuosikate oli vuonna 2016 lähes 2,7 miljardia euroa plussan puolella, mikä on noin 800 miljoonaa euroa edellistä vuotta enemmän. Tämä on näkynyt myös Kun-tarahoituksen lainakysynnässä. Kasvusuhdanteessa asuntotuotanto vetää hyvin, mutta muihin investointeihin kunnat ovat tarvinneet viime vuotta vähemmän lainaa.

Kunnat hyötyvät tasapainottuneesta taloudestaan monin tavoin. Velkaantumispaine vähenee ja taseet vahvistuvat, mikä parantaa kuntien kykyä investoida tulevaan kasvuun.

Rahoittajan näkökulmasta pienentynyt lainakysyntä ei yleensä ole eduksi, mutta kunta- omisteiselle Kuntarahoitukselle asiakkaiden vahva taloustilanne on hyvä uutinen. Suoma- laisen kuntasektorin erinomainen maine takaa meille hyvän luottoluokituksen ja pitää yllä sijoittajien kiinnostusta: nämä ovat varainhankinnalle otolliset olosuhteet. Siksi Kuntarahoitus pystyi jälleen alkuvuonna samaan aikaan sekä kilpailemaan rahoituksen hinnalla että tekemään vahvaa tulosta.

Kuntarahoitus ei keskity liikepankkien tavoin voiton maksimointiin, mutta pankkisääntelyn va-kavaraisuusvaatimusten täyttämiseksi Kuntarahoituksen omistajat – kunnat, Keva ja valtio – ovat määritelleet yhtiön tavoitteeksi kerätä pääomia tulosta tekemällä. Tämä on välttämätön edellytys toiminnan jatkumiselle, ja siitä hyötyvät ennen kaikkea asiakkaat ja lopulta veronmaksajat.

Kuntien velkaantuminen ei missään olosuhteissa ole Kuntarahoituksen etu. Yhtiömme koko olemas-saolon tarkoituksena on palvella kuntia ja valtion tukeman asuntotuotannon toimijoita. Se tarkoittaa kuntien talouden vakauden edistämistä.

Investoinnit kuitenkin ovat välttämätön edellytys kuntalaisten hyvinvoinnille ja kuntien kasvulle. Meidän tehtävänämme on paitsi tarjota kilpailukykyistä rahoitusta, myös auttaa asiakkaitamme arvioimaan erilais-ten investointien hyödyllisyyttä ja sitä, miten investoinnit on järkevintä rahoittaa.

Viime vuonna kunnat investoivat lähes 3,5 miljardin euron arvosta, minkä seurauksena niiden yhteenlasket-tu lainakanta kasvoi 570 miljoonalla eurolla. Velkaantumisen kasvu hidastui silti selvästi, sillä vuonna 2015 kasvua oli yli 800 miljoonaa euroa. Se kertoo kuntien vastuullisuudesta ja hyvästä taloushallinnosta.

Esa Kalliovt. toimitusjohtajaKuntarahoitus Oyj

TÄSSÄ NUMEROSSA

s.6

s.22

s.26s.12

02 Pääkirjoitus

04 Lyhyesti

06 Tienraivaaja Turku karsii liikenteen päästöjä panostamalla sähköbusseihin.

10 Puolivuosikatsaus Kuntarahoitus teki alkuvuonna vahvan tuloksen.

12 Taloudesta Digitalisaatio muovaa rahoitusalaa uusiksi.

17 Kuntavaikuttajan kyselyvartti Lappeenrannan strategia- ja talousjohtaja Olli Naukkarinen haluaa varmistaa reilun kohtelun kuntien omaisuudelle sote- ja maakuntauudistuksessa.

18 Kotka näyttää vihreää valoa Kotka päivittää katuvalaistuksensa ledvaloihin, jotka tuovat huomattavan energiansäästön.

22 Apollo Oulun kaupungin kannalta Apollo-palvelu syntyi kreivin aikaan.

24 Työn ääressä Katariina Ulaselle raportoinnin kehittäminen on luovaa ongelmanratkaisua.

28 Elinkaarirakentaminen Elinkaarihankkeiden konkarit kertovat vinkkinsä onnistuneen hankkeen suunnitteluun.

30 Kolumni Tervehtyvä mies kuohuvassa maailmassa.

Huomisen tekijät on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Kuntarahoituksen asiakaslehti.Julkaisija Kuntarahoitus Oyj, PL 744, 00101 Helsinki, www.kuntarahoitus.fiPäätoimittaja Esa Kallio Toimituskunta Esa Kallio, Rami Erkkilä, Jenni Heikkilä, Soili Helminen, Sirpa Kestilä, Antti Kontio, Sanna RannikkoUlkoasu ja taitto SEK Kannen kuva Annukka Pakarinen Painopaikka Forssa PrintOsoitelähde Kuntalehden ja Kuntarahoituksen asiakasrekisteriTilaukset ja osoitteenmuutokset info@kuntarahoitus.fi

s.10

HUOMISEN TEKIJÄT 3

Aleksi Soininen Danske Bankista siirtyi syyskuun alussa Kuntarahoitukseen vastaamaan yhtiön uudesta asiakkuu-det ja palvelut -osastosta. Danske Ban-kissa Soininen on toiminut monessa eri tehtävässä, viimeksi hän vastasi perhe- ja sukuomisteisista, kansainvälisesti toimivista suuryritysasiakkaista.

– Odotan paljon sitä, että pääsen Kuntarahoituksessa tutustumaan uuteen asiakaskuntaan. Minua innostaa se, että asiakkaidemme aikajänne on pidempi kuin yrityssektorilla. Haluan omalla työlläni entisestään kirkastaa ja vahvistaa asiakkaiden kokemusta siitä, että he saavat Kuntarahoituksesta pa-

LYHYESTI

rasta asiantuntemusta. Kilpailu kiristyy, ja meidän pitää pystyä oppimaan uutta ja haastamaan itseämme ja kollegoita, mutta myös asiakkaita uusien ratkaisu-jen löytämiseen, Soininen sanoo.

– Haluan että pystymme ymmär-tämään asiakkaidemme olosuhteet edelleen paremmin kuin muut. Meidät pitää tuntea siitä että teemme aina vä-hän ylimääräistä, jotta voimme ylittää kovatkin odotukset. Keskivertosuoritus ei riitä. Mutta ihan niin kuin urheilussa, myös tässä pätee hyvä sääntö: parhaat tulokset syntyvät, kun töitä tehdään tosissaan, mutta rennolla otteella.

Aleksi Soinisen nimitys on osa

Aleksi Soininen luotsaamaan Kuntarahoituksen asiakkuuksia ja palveluja

Pekka Averio jätti elokuussa tehtävän-sä Kuntarahoituksen toimitusjohtajana yhtiön hallituksen kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti.

Kuntarahoituksen väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi nimitettiin varatoimi-tusjohtaja Esa Kallio. Yhtiön hallitus on jo käynnistänyt hakuprosessin uuden toimitusjohtajan valitsemiseksi.

Kuntarahoituksen toimitusjohtaja vaihtuu

Kuntarahoitus julkaisee syyskuussa jälleen uuden trendiraportin. Kuntara-hoituksen tilaamassa ja Aula Re-searchin toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin kunta-alan talouspäättäjiltä,

Kuntakentän kuumat perunat: trendiraportti

tulee taas

Tulokset julkaistaan Kuntarahoituksen verkkosivuilla ja uutiskirjeessä syyskuun aikana.

sosiaalisen asuntotuotannon vaikuttajil-ta sekä kunnanvaltuutetuilta heidän nä-kemyksiään ja suunnitelmiaan Suomen kuntakenttään ja sen lähitulevaisuuteen liittyen.

uudistusta, jonka avulla Kuntarahoi-tus palvelee asiakkaitaan entistäkin joustavammin. Uudistuksessa yhti-ön rahoitustoimintoon syntyi kolme uutta osastoa, joista yksi on Soinisen luotsaama asiakkuudet ja palvelut. Asuntorahoitukseen keskittynyttä osas-toa johtaa Sari Sistonen ja strukturoi-duista ratkaisuista vastaavaa osastoa Juha-Pekka Ketola.

HUOMISEN TEKIJÄT4

Vuoden 2017 alusta lähtien panttikirjat lainojen vakuudeksi annetuista kiinni-tyksistä on voinut toimittaa Kuntarahoi-tukseen sähköisesti.

Panttikirjojen sähköistyminen no-peuttaa asiakkaan lainannostoproses-sia ja sujuvoittaa myös panttikirjojen siirtämistä eri rahoituslaitosten välillä.

Asiakkaiden ei siis enää tarvitse lähettää Kuntarahoitukselle kirjallisia panttikirjoja. Riittää, kun rasitustodis-tuksesta ilmenee, että panttikirja on sähköinen ja että Kuntarahoitus on pantin haltija.

Panttikirjat haetaan entiseen tapaan Maanmittauslaitokselta.

Kuntarahoitus osallistuu loppu-vuonna Maanmittauslaitoksen mas-sakonversiohankkeeseen, jossa kaikki kirjalliset panttikirjat digitalisoidaan.

Kuntarahoitus laski heinäkuussa liik-keeseen miljardin Yhdysvaltain dollarin viitelainan, joka onnistui erinomaisesti. Kyseessä oli yhtiön kolmas viitelaina kuluvana vuonna. Laina merkittiin lähes kaksinkertaisesti ja kysynnän takia sen hintaa pystyttiin tiukentamaan merkit-tävästi ennen kirjojen sulkeutumista.

Lainan suurin sijoittajaryhmä olivat

Kiinnostaako työskentely nopeas-ti kehittyvässä, kansainvälisesti toimivassa ja vastuullisia tehtäviä tarjoavassa Kuntarahoituksessa? Rekrytoimme loppuvuonna lisää henkilökuntaa: seuraa meitä LinkedInissä!

www.linkedin.com/company/ kuntarahoitus

Sähköistetään Suomen autot! -kampan-ja on osa Kuntarahoituksen vihreää ra-hoitusta, jossa ympäristöinvestoinneille tarjotaan laina- tai leasingrahoitusta tavallista rahoitusta edullisemmalla marginaalilla.

Sähköautoilun vaikutus hiilidioksidi-päästöjen vähentämiseen on merkittä-vä, mutta sähköautojen käyttöönotto tarvitsee edelleen lisäkannustimia. Kunnat ovat ratkaisevassa roolissa ilmastonmuutoksen hillitsemi-sessä, ja voivat olla sitä myös sähköautokannan kasvatta-misessa. Kynnyksenä sähkö-autojen yleistymiselle on ollut autojen korkea hankintahinta ja puutteellinen latausinfra-struktuuri. Kunnallisten energia-yhtiöiden näkökulmasta sähköautojen ajoneuvokannan pitäisi olla suurempi, jotta latauspisteverkostoa kannattaa laajentaa.

Sähköistetään Suomen autot! -kampanjassa Kuntarahoitus pyrkii lisäämään sähköautojen määrää tarjoamalla vuoden 2017 aikana kun-ta-asiakkailleen täyssähköajoneuvojen hankintaan rahoitusta 0,00 prosentti-

Kuntarahoitus tukee sähköautojen yleistymistä tarjoamalla niiden hankintaan leasingrahoitusta nollamarginaalilla.

Panttikirjat voi toimittaa Kuntarahoitukseen sähköisesti

Tule meille töihin!

Sähköistetään Suomen autot!

1 000 000 000 $

yksikön marginaalilla. Rahoitettavia kohteita ovat julkista liikennettä lukuun ottamatta kaikki kuntakonsernien käytössä olevat ajoneuvot, joita voi hankkia täyssähköversioina. Rahoitusta voi saada myös latausinf-ran rakentamiseen.

keskuspankit ja monikansalliset insti-tuutiot 55 prosentin osuudella. Pankki-en osuus oli 31 prosenttia ja varainhoi-tajien 14 prosenttia.

Maantieteellisesti 44 prosenttia lainan merkinnöistä tuli Euroopasta ja Lähi-idästä, 42 prosenttia Aasiasta ja 14 prosenttia Pohjois- ja Etelä-Ameri-kasta.

Vuoden kolmas viitelaina kiinnosti sijoittajia

0,00 %MARGINAALI

Kysy lisää sähköautoleasingista osoitteesta leasing@kuntarahoitus.fi tai omalta asiakasvastaavaltasi.

HUOMISEN TEKIJÄT 5

TURUN SÄHKÖBUSSIT

Turku aikoo olla hiilineutraali vuoteen

2040 mennessä.

HUOMISEN TEKIJÄT6

TEKSTI: Kaisa Saario | KUVAT: Annukka Pakarinen

Tienraivaaja

Bussi numero yksi ajaa Eerikinkatua eteenpäin ja kääntyy sitten Aninkaistenka-dulle. On aikainen kesäkuun iltapäivä, auto on puolillaan matkustajia. Bussin keskiosassa vauva huutaa kyllästyneenä vaunuissa. Lapsen äiti yrittää rauhoi-

tella.Vaikuttaa aivan tavalliselta bussilta, mutta sitä se ei kuitenkaan ole. Dieselin

sijaan auto kulkee sähköllä.Tällä hetkellä Turussa on käytössä kuusi sähköbussia. Joukkoliikennejohtaja Sirpa

Kortteen mukaan reilun 20 vuoden päästä niitä on määrä olla yli sata, puolet 250 linja-autosta.

Taustalla on kunnianhimoinen tavoite ja toive hiljaisuudesta, edessä rutkasti lisää töitä ja parempi Turku.

KANTAPÄÄN KAUTTAAloitetaan tavoitteesta: Turku aikoo olla hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä. Käytännössä kasvihuonekaasupäästöjen on siis tuolloin oltava pienemmät kuin vuotuiset hiilinielut.

Liikenne tuottaa viidenneksen Turun hiilidioksidipäästöistä, ja sähköbussit ovat uusimpia dieselbussejakin vähäpäästöisempiä.

Oikeastaan idea Turun sähköbusseista syntyi kuitenkin metelistä. Turun seudun joukkoliikenteen Fölin reitit rakentuvat pitkälti Kauppatorin ympärille, ja etenkin ruuh-ka-aikoina keskusta täyttyy dieselmoottorien murinasta. Sähköbussi on liikenteessä lähes äänetön.

Vuonna 2014 Turun kaupunki päätti sähköistää koko ykköslinjan, joka kulkee Tu-run lentoaseman ja sataman väliä. Liikennöitsijäksi valittiin Turun Kaupunkiliikenne Oy. Kaupungin omistamana yhtiönä se oli looginen valinta vetämään hanketta, joka sisälsi taloudellisia riskejä.

Sähköllä kulkevia busseja oli kyllä kokeiltu Suomessa aiemminkin, mutta kukaan ei ollut rakentanut pelkästään sähköbussijärjestelmään nojaavaa joukkoliikennelin-jaa. Etenkin akut ja latauslaitteet kehittyvät koko ajan, joten riski oli, että valitut tek-niset ratkaisut olisivat äkkiä vanhentuneita. Käytännön asiat, kuten latauslaitteiden pakkaskestävyys ja bussien lämmityslaitteiden säätäminen, piti opetella kantapään kautta.

Turun Kaupunkiliikenteen toimitusjohtaja Juha Parkkonen muistutti kuljettajille, että he eivät vain aja bussia vaan kehittävät globaalisti uutta liikennöintitapaa.

– Täällä on mahdollista oppia sellaisia asioita, joita ei muissa bussiyhtiöissä ole tällä hetkellä tarjolla, hän sanoo.

Turku karsii liikenteen päästöjä panostamalla sähköbusseihin. Kun keneltäkään ei voi katsoa

mallia, uuden teknologian valjastaminen joukkoliikenteeseen pitää opetella itse.

HUOMISEN TEKIJÄT 7

Vaikka aluksi tulikin myöhästymisiä, Parkkosen mukaan asiakkaat olivat uudesta menopelistä innoissaan. Kun ensimmäiset sähköbussit alkoivat liikennöidä ykköslinjalla syksyllä 2016, jotkut eivät enää halunneet dieselbus-sien kyytiin lainkaan, hän kertoo.

– Ihmiset soittivat liikennetoimistoon ja kysyivät, että milloin se sähköbussi tulee, he haluavat tulla kyytiin.

MILJOONIEN EUROJEN INVESTOINTITurun ykköslinjan sähköbussit tuot-tavat laskelmien mukaan 370 tonnia vähemmän hiilidioksidia vuodessa kuin korvaamansa dieselbussit*. Vertailun vuoksi: keskivertosuomalaisen kulutuk-sen hiilijalanjälki on Suomen ympäristö-keskuksen mukaan arviolta kymmenen tonnia.

Parkkosen mukaan sähköbussien symbolinen merkitys on suuri.

– Tämä luo mielestäni uuteen, puhtaampaan tekniikkaan positiivisesti suhtautuvaa mielikuvaa tästä alueesta, Parkkonen sanoo.

Kaupunkiliikenteessä uusi tekniikka vaatii vanhaa enemmän ennakointia. Turun sähköbussit pystyvät ajamaan yhdellä latauksella 40 kilometriä. Pika-latausasemia on kaksi, yksi kummalla-kin päätepysäkillä. Jos lataus ei syystä tai toisesta onnistukaan, bussi pystyy ajamaan välin kolme kertaa. Huollon täytyy toimia saumattomasti.

– Ei voi ajatella, että tullaan huomen-na korjaamaan, vaan se pitää tehdä saman tien, Parkkonen sanoo.

Akun kestävyys on myös yksi syy siihen, että Turku ei aio korvata kaikkia dieselbussejaan sähköbusseilla. Nykyi-nen akkuteknologia ei riitä esimerkiksi Pohjois-Turkuun ja Turun saaristoon ajavilla pidemmillä linjoilla, Sirpa Korte sanoo.

– Niitä liikennöivät ilman muuta jat-kossakin dieselbussit, ja niihin haetaan uusiutuvan biodieselin ratkaisuja.

Vielä isompi haaste on raha. Turun sähköbussit on toimittanut suoma-lainen Linkker, ja yhden hinta on noin

Reilun kahdenkymmenen

vuoden päästä ihmiset yhdistelevät

joustavammin erilaisia liikkumisvaihto-

ehtoja.

puoli miljoonaa euroa plus verot. Park-kosen mukaan tämä on kaksi kertaa dieselbussin hinnan verran. Latausjär-jestelmineen kaikkineen Turun sähkö-bussijärjestelmä on tähän mennessä syönyt noin 3,8 miljoonaa euroa, josta merkittävä osa on rahoitettu erilaisilla julkisilla tuilla.

Parkkosen mukaan kustannusten arvioidaan tasoittuvan pidemmällä tähtäimellä, sillä sähköauton ajokustan-nukset ovat pienemmät kuin dieselbus-sien.

– Kymmenessä vuodessa saa rahan-sa takaisin.

ÄLYVALOILLA NOPEAMMIN PERILLELentokentän päätepysäkkiruudussa on pieni töyssy. Kun kuljettaja Al-Rammahi Raed tuntee sen renkaiden alla, hän tietää olevansa täsmälleen latauslait-teen kohdalla. Hän pysäyttää auton ja

Kaikki seuraavatTurkua

Turun Kaupunkiliikenteen toimitusjoh-taja Juha Parkkonen on kysytty mies. Turun sähköbussijärjestelmä on herät-tänyt huomiota naapurimaissa, jotka parhaillaan suunnittelevat samanlaisia hankintoja. Parkkonen on saanut isän-nöidä venäläisiä ja norjalaisia viran-omaisvierailijoita, ja Ruotsistakin on kyselty vinkkejä. Sähköbussihankkeen kokemuksia on puettu myös opinnäyte-töiksi yhteistyössä Turun ammattikor-keakoulun kanssa.

Seuraava askel on Turun sähköbussi-liikenteen avaaminen kaupallisille toimi-joille. Kaupungin joukkoliikennejohtajan Sirpa Kortteen mukaan ensimmäisten kaupallisten toimijoiden kilpailutus koskee mahdollisesti Varissuon liiken-teen uutta sopimuskautta, joka alkaa huhtikuussa 2020.

– Kun mennään kilpailutettuun liiken-teeseen, siinä on paljon uusia haastei-ta, tekniikan lisäksi erilaisia vastuuky-symyksiä. Mitä jos sähköä ei tulekaan, kuka vastaa mistäkin ja kuka rakentaa mitäkin – sellaisia asioita tässä tullaan selvittämään, hän sanoo.

Parkkosella ei ole mitään sitä vastaan, että muut toimijat esimerkiksi käyttäi-sivät Turun Kaupunkiliikenteen kanssa samoja latauspisteitä, mutta silloin järjestelmien pitäisi sopia yhteen.

– Se olisi varmaan kaikista huonoin tilanne, että keskeisessä paikassa olisi monen eri valmistajan eri standardien mukaisia laitteita.

*Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö,

Janne Lankila: Sähkö- ja dieselbussin TCO- ja

hiilijalanjälkivertailu Fölin linjalla 1.

HUOMISEN TEKIJÄT8

Reilun kahdenkymmenen

vuoden päästä ihmiset yhdistelevät

joustavammin erilaisia liikkumisvaihto-

ehtoja.

sovellusta, joka tarjoaisi kuluttajalle eri-laisia liikkumisvaihtoehtoja ja näyttäisi yhdellä painalluksella näiden hinnan, keston ja päästöt.

Jotta tämä olisi mahdollista, pal-veluntarjoajien täytyy tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä tai antaa yhteis-ratkaisujen kehittäminen ulkopuoliselle taholle.

– Ihmiset odottavat sitä.

Kuntarahoituksen vihreä laina ja leasing on suunnattu ympäristöystä-vällisten investointien rahoittamiseen. Rahoitusta voi hakea investointi-hankkeeseen, jossa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia.

Rahoitettavien hankkeiden on kuulut-tava johonkin näistä osa-alueista:

• UUSIUTUVA ENERGIA • JULKINEN LIIKENNE • KESTÄVÄ RAKENTAMINEN • VEDENPUHDISTUS JA JÄTEVESIEN KÄSITTELY • ENERGIATEHOKKUUS • JÄTTEENKÄSITTELY • YMPÄRISTÖNHALLINTA JA LUONNONSUOJELU

Turun sähköbussihankkeelle on myönnetty vihreää rahoitusta. Vihreän rahoituksen ehdot ovat muutoin samat kuin Kuntarahoituksen muussakin rahoituksessa, mutta vih-reä rahoitus on asiakkaalle tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa.

painaa ratin vieressä olevaa nappia. Kolmen minuutin päästä auton akku on latautunut.

Tulevaisuudessa napin painallusta-kaan ei välttämättä tarvita, sillä osa Turun bussikyydeistä on tarkoitus ajaa täysin ilman kuljettajia.

– Kyllä minä toivon, että meillä on vuonna 2040 jo hyvinkin vakiintunutta liityntäliikennettä, jota hoidetaan auto-maattibusseilla, Korte sanoo.

Hieman lähempänä tulevaisuudessa Turkua odottaa joko raitiovaunu tai säh-köinen, yli 20-metrinen ”superbussi”. Kaupunginvaltuuston on määrä päättää asiasta tällä valtuustokaudella.

Bussilinjojen uudistuksesta on jo päätös: kolmen vuoden päästä Kauppa-torin kautta ajaa seitsemän päälinjaa, joita suosii älykäs liikennevalojärjestel-mä. Liikennevalo esimerkiksi tunnis-taa, jos risteykseen saapuva bussi on myöhässä aikataulusta, ja päästää sen

kulkemaan ensin. Älykkäitä liikenneva-loja testataan Turussa paraikaa.

Kaiken taustalla on se, että päästöt pienenevät vain, jos ihmiset todella käyttävät vähäpäästöisempää joukkolii-kennettä. Eivätkä he Kortteen mukaan käytä, jos joukkoliikenne ei ole aidosti houkutteleva tapa liikkua. Markkinoin-nilla on suuri merkitys, mutta tärkeintä on, että joukkoliikenne on tulevaisuu-dessa nykyistä nopeampaa ja sujuvam-paa, hän jatkaa.

– Oikeastaan mikään ei ole ihmiselle nykyään niin arvokasta kuin aika, ja sen takia matkan pitäisi sujua nopeasti. Siinä meillä on tekemistä.

Juha Parkkonen uskoo, että reilun kahdenkymmenen vuoden päästä Turun liikenne on nykyistä monipuolisempaa. Että ihmiset yhdistelevät joustavammin erilaisia liikkumisvaihtoehtoja, kuten sähköbusseja, takseja, yhteiskäyttö-autoja ja kaupunkipyöriä. Hän visioi jo

HUOMISEN TEKIJÄT 9

KUNTARAHOITUKSEN ALKUVUOSI 2017

Kuntarahoitus teki vahvan tuloksen

Kuntarahoitus-konsernin korkokate kasvoi tammi–kesä-kuussa 13,4 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja oli 110,6 miljoonaa euroa.

Liikevoitto oli 95,9 miljoonaa euroa, mikä on lähes 40 prosent-tia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Vahva tuloskehitys johtuu onnistuneen varainhankinnan an-siosta kasvaneesta korkokatteesta. Tulokseen sisältyy myös käypään arvoon arvostettavien rahoituserien realisoitumat-tomia arvonmuutoksia yhteensä seitsemän miljoonaa euroa, kun viime vuonna vastaavien arvonmuutosten vaikutus oli -8,5 miljoonaa euroa.

Taseen loppusumma oli 33 793 miljoonaa euroa, mikä on

vajaan prosentin pienempi kuin vuoden 2016 lopussa. Kuntarahoituksen vakavaraisuus pysyi edelleen vahvana.

Pankkivalvonnan myötä keskeiseksi tunnusluvuksi noussut vähimmäisomavaraisuusaste eli leverage ratio oli kesäkuun lopussa 3,72 prosenttia, mikä ylittää oletetun kolmen prosen-tin minimivaatimuksen. Vaatimuksen odotettiin tulevan voi-maan vuoden 2018 alussa, mutta nyt sen voimaantulo näyttää lykkääntyvän vuoteen 2020.

Kuntien talouden vahvistuminen vähensi lainakysyntääUusia lainoja nostettiin tammi–kesäkuussa 1,046 miljardia

euroa, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 1,495 miljardia euroa. Lainakysynnän pieneneminen johtuu ennen kaikkea

Kuntarahoitus onnistui jälleen tekemään hyvän tuloksen, vaikka kilpailu kotimaisessa rahoitustarjonnassa kiristyi. Asiakkaat hyötyvät kilpailusta alempien marginaalien kautta. Kuntarahoituksen vahvaa

tulosta selittää ennen kaikkea onnistunut varainhankinta.

119HENKILÖSTÖN

MÄÄRÄ

Tutustu Kuntarahoituksenkoko puolivuosi-

katsaukseen verkossa!

95,9

LIIKEVOITTO

MILJOONAA EUROA

HUOMISEN TEKIJÄT10

AVAINLUVUT (KONSERNI): 30.6.2017 31.12.2016 30.6.2016

Korkokate (milj. euroa) 110,6 206,1 97,5

Liikevoitto (milj. euroa) 95,9 174,2 68,8

Uusi luotonanto (milj. euroa) 1 046 2 924 1 495

Uusi varainhankinta (milj. euroa) 5 411 6 702 4 249

Taseen loppusumma (milj. euroa) 33 793 34 052 35 850

Ydinpääoma (CET1) (milj. euroa) 870 777 727

Omat varat yhteensä (milj. euroa) 1 218 1 124 1 075

Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin, % 51,83 46,21 45,33

Omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin, % 72,52 66,89 66,99

Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio), % 3,72 3,54 3,19

Oman pääoman tuotto (ROE), % 12,57 12,51 10,31

Kulu-tuotto-suhde 0,19 0,17 0,22

Viime vuonna lanseerattua vihreää laina- ja leasingrahoitusta

oli kesäkuun 2017 loppuun mennessä myönnetty jo yli 900 miljoonan euron edestä.

kuntien edellisvuosia vahvemmasta taloudesta. Myös sote- ja maakuntauudistukseen liittyvät epävarmuustekijät osaltaan lykkäävät investointeja.

Reippaassa kasvussa oli kuitenkin ympäristöystävällisten investointien rahoitukseen tarkoitettu vihreä rahoitus. Viime vuonna lanseerattua vihreää laina- ja leasingrahoitusta oli kesäkuun 2017 loppuun mennessä myönnetty jo yli 900 miljoonan euron edestä. Kuntarahoitus suunnitteleekin uuden vihreän bondin liikkeeseenlaskua vielä vuoden 2017 aikana.

Kiinteistöleasingin suosion kasvun myötä myös leasing- rahoitus kasvoi yli 20 prosenttia vuoden 2016 loppuun ver- rattuna ja oli kesäkuun lopussa 349 miljoonaa euroa.

TASE

MILJARDIA EUROA

33,8

PITKÄAIKAINEN VARAINHANKINTA

MILJARDIA EUROA

5,4

INSPIRAN LIIKEVAIHTO

MILJOONAA EUROA

1,4

Vihreä salkku (MEUR)

03/2

016

06/2

016

12/2

016

06/2

016

VIHREÄ RAHOITUKSEN KEHITYS

HUOMISEN TEKIJÄT 11

TALOUDESTA

Digitalisaatio muovaa rahoitusalaa uusiksiTEKSTI: Hasse Härkönen | KUVITUS: Kati Närhi

Digitalisaatiolla ei ole yksiselitteistä määritel-mää. Kyse ei ole vain teknologiasta, vaikka digi-taalisten teknologioiden käyttö on keskeisessä osassa. Digitalisaatio on myös liiketoimintamal-lien, johtamisen ja osaamisen kehitystä.

Mikä digitalisaatio?

HUOMISEN TEKIJÄT12

Digitalisaatio lyö nyt läpi koko rahoitusalan. Karkeasti ot-taen kaikki alan kehityshankkeet liittyvät siihen tavalla tai toisella.

Suomen PwC:n partnerin Jan Bäckströmin mukaan ei kannattaisi puhua digitalisaatiosta sinänsä, vaan laajem-min epävarmaan tulevaisuuteen varautumisesta. Kun kauas eteenpäin on vaikea nähdä, sen seurauksena esimerkiksi pankkien kehitysprojektit ovat aikaisempaa lyhytkestoisempia ja ketterämpiä.

Finanssitoimialan konsultointiin erikoistunut Bäckström nostaa esimerkiksi pankkipalveluiden integroimisen muihin palveluihin. Verkossa ostoksia tehdessään kuluttaja haluaa keskittyä itse ostamiseen, ei ostokseen liittyvien mahdollisten rahoitusmallien ja -tuotteiden miettimiseen. Asiakkaan tilan-teeseen sopivan rahoituksen pitäisi hoitua ikään kuin siinä sivussa.

Sama koskee yrityksiä: niille tärkeää on saada omiin tarpei-siin sopivaa rahoitusta, ei tuntea kaikki erilaiset rahoitustuot-teet. Digitalisaation kautta kulloinkin asiakkaalle parhaiten sopivien ratkaisujen tarjoaminen helpottuu.

Digitalisaatio vaikuttaa sekä kuluttajille suunnatussa vä-hittäispankkitoiminnassa, mutta mullistaa myös yritysten ja yhteisöjen rahoitusta.

Pankkien ja muiden rahoituslaitosten sisällä digitalisaatio muuttaa prosesseja ja yleisemmin työn tekemisen tapoja.

Digitalisaatio muovaa rahoitusalaa uusiksiRutiinitehtävät automatisoituvat yhä enemmän, ja ihmisten työpanos keskittyy niiden sijaan enemmän harkintaa ja arvi-ointia vaativiin toimiin.

Yksi keskeinen muutos on rahoitusalan suhtautuminen riskiin. Pankkitoiminta on perinteisesti ollut riskiä välttävää, mutta epäselvän tulevaisuuden edessä pankkien on Bäckströ-min mielestä pakko kokeilla uusia asioita. Kokeiluista osa varmasti epäonnistuu, mitä pitäisi oppia sietämään rahoitus-alalla.

– Uudenlaiseen kulttuuriin pääseminen on vaikeaa, koska perinteisesti riskiä välttävässä kulttuurissa epäonnistumisista on rankaistu. Hieman kärjistäen: jos mokaat, niin toimilupa lähtee, Bäckström sanoo.

SÄÄNTELY VAUHDITTAA MUUTOSTARahoitusalan sääntely eli regulaatio on kiristynyt huomatta-vasti viime vuosina. Regulaation tarkoituksena on varmistaa hyvät ja toimivat rahoitusmarkkinat, mikä on sekä rahoitusta tarjoavien että tarvitsevien etu.

Monet rahoitusalan toimijat pitävät lisääntyneen regulaati-on tuomia uusia pääomavaatimuksia ja raportointivelvoitteita taakkoina, jotka vaativat työvoimaa, kasvattavat kiinteitä kuluja ja pienentävät toiminnan katteita. Jan Bäckströmin mukaan regulaatio kannattaisi mieluummin nähdä luontevana mahdollisuutena uudistaa pankin toimintaa.

– Pankeissa kannattaisi miettiä, miten regulaatiota voi hyödyntää oman liiketoiminnan kehittämisessä. Osa alan toi-mijoista on jo tarttunut mahdollisuuteen, Bäckström sanoo.

– Regulaatio ja digitalisaatio kulkevat käsi kädessä ja vievät samaan suuntaan, niitä on vaikea erottaa toisistaan. Yhdes-sä ne varmistavat, että pankit ovat jatkossa kilpailukykyisiä, mikä taas auttaa niitä kohtaamaan tulevaisuuden yllättävät tilanteet. Sama koskee vakuutusyhtiöitä ja muita rahoitusalan toimijoita, hän jatkaa.

Lisääntyneen sääntelyn ja kiristyneen kilpailun myötä rahoituslaitokset joutuvat myös yhä tarkemmin miettimään, millaisessa toiminnassa niiden kannattaa olla mukana. Se voi johtaa erikoistumiseen.

ENEMMÄN JA PAREMPAA TIETOA ASIAKKAISTADigitalisaation myötä asiakkaista on saatavilla yhä enemmän, yhä tarkempaa ja yhä totuudenmukaisempaa tietoa. Myös regulaatio ajaa täsmällisemmän asiakastiedon hankintaan, koska tietojen keruu liittyy riskien ja asiakkaan osaamisen

Rahoitusala on nopean muutoksen keskellä. Kehittyvä teknologia,

regulaatio, uudet liike-toimintamallit ja alalle tulevat uudet toimijat muovaavat rahoitus-

markkinoita aivan uudennäköisiksi.

HUOMISEN TEKIJÄT 13

arvioimiseen.Tiedonkeruuseen pohjautuva, ennakoiva riskien arvioiminen

korostuu jatkossa. Yritysten kohdalla maksukäyttäytymisen perusteella

voidaan päätellä yrityksen rahoitusasema ja -tilanne, mikä auttaa ennakoimaan mahdollisia talousvaikeuksia. Yksityi-sasiakkaiden kohdalla kulutuskäyttäytyminen kertoo siitä, miten yksittäisen ihmisen taloudessa menee. Jos joku ostaa aina loppukuusta edullista ruokaa, se saattaa kertoa siitä, että hänen rahansa ovat tiukoilla.

– Eräät rahoituslaitokset tarjoavat rahoitusta asiakkaan some-käyttäytymisen mukaan. Asiakas antaa pankille luvan tutkia kaiken hänen sosiaalisen median käyttönsä, pank-ki analysoi sen ja arvioi asiakkaan riskiaseman analyysin tulosten perusteella, Jan Bäckström antaa esimerkin uudesta tiedonkeruusta.

Pankeille tarkan asiakastiedon saaminen on tärkeää myös sen vuoksi, että perinteiseen toimintamalliin perustuva asiakkaan tuntemus on rapistumassa pankkien konttoriver-kostojen supistuessa. Sitä kautta pankkien mahdollisuus myydä asiakkaille muita rahoitustuotteita asiakastapaamisten ja asiakassuhteen kautta vähenee, mikä taas tietää pankeille tulojen menetystä. Uusien välineiden kautta kosketuspinta asiakkaaseen on mahdollista säilyttää.

– Tietosuojakysymykset liittyvät asiakastietojen keruuseen rahoitustoimialalla aivan kuten muillakin toimialoilla. Kukaan asiakas ei halua luovuttaa pankille kaikkia tietojaan niin, että pankki voisi käyttää niitä jatkossa mihin tahansa, Bäckström sanoo.

– Pankkien pitää nyt etukäteen miettiä, miten asiakkaista kerättävää tietoa voitaisiin käyttää tulevaisuudessa ja millais-ta liiketoimintahyötyä kerättävästä datasta voisi olla.

Pankit pyrkivät esimerkiksi palvelumuotoilun keinoin ke-

hittämään toimintaansa, jotta erilaisille asiakkaille pystytään tarjoamaan sellaista palvelua, jota he todella tarvitsevat. Bäckströmin mukaan pankkien toimintamalli muuttuu tuote- ja palvelukeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen, ja asiakkai-den valinnanvapaus lisääntyy.

UUSIA TOIMIJOITA MUKAANVaikka rahoitusalan tulevaisuus on hämärän peitossa, Bäckströmin arvion mukaan perinteiset rahoituslaitokset ovat jatkossakin vahvoilla. Syynä on se, että niillä on kolme rahoi-tusalalla menestymisen avaintekijää: ne ovat suuria, luotetta-via ja lähellä asiakasta.

Uusina toimijoina rahoitusalalle on tulossa Googlen ja Applen kaltaisia teknologiajättejä. Niilläkin on edellä mainitut kolme perusedellytystä, mutta rahoitusalan toimialaosaami-nen puuttuu toistaiseksi.

Fintech on digitalisaatioon ja rahoitusalan murrokseen liitty-vä, nopeasti kasvava ilmiö. Uusia fintech-yrityksiä on syntynyt paljon, ja isot pankit ovat ostaneet alan start-upeja runsaasti. Pankit toivovat start-upeista löytyvän ratkaisuja, jotka auttavat viemään rahoitustalot menestyksekkäästi uuteen aikaan. Pienille start-upeille pääsy rahoi-tusmarkkinoille taas on omin voimin hankalaa, joten ison toimijan kanssa toimiminen avaa ovia.

Digitalisaation ja kiristyneen regulaation myötä rahoitusalalle on syntynyt myös var-jopankkeja. Ne keskittyvät korkean riskin rahoitustoimintaan ja tarjoavat rahoitusta esimerkiksi sellaisille tahoille, joille rahoi-tuksen saaminen pankeista on vaikeaa. Varjopankkitoiminta on suurta esimerkiksi Kiinassa, ja alaan liittyy isoja riskejä, jotka toteutuessaan heijastuisivat talouteen laajemmin.

Jan Bäckström arvioi, että ajan myötä varjopankit tulevat vähitellen regulaation piiriin eikä rahoitusalalle jää pysyviä varjo-markkinoita. Regulaatio tulee aina hieman rahoitusalan kehityksen perässä.

– Jo nyt on merkkejä siitä, että regulaattorit ovat muuttamassa toimintaansa ja tarjoavat sääntelyn ulkopuolella oleville toimijoille mahdollisuutta kokeilla sääntelyn mukaan toimimista. Tarjotaan siis porkkanaa eikä keppiä, Bäckström sanoo.

HUOMIO PK-YRITYSTEN TARPEISIINSuuret, hyvän luottoluokituksen yritykset ja yhteisöt saavat rahoitusta hyvillä ehdoilla, mutta pienempien tilanne on han-kalampi. Pankit saattavat nähdä etenkin pienet ja keskisuuret yritykset liian riskialttiina rahoituskohteina.

– Pk-yritykset ovat pankkien taholta alipalveltuja Poh-joismaissa, ja nyt muun muassa tälle sektorille suunnataan runsaasti tuotekehitystä. Pk-yritysten mahdollisuus saada rahoitusta paranee huomattavasti jatkossa, Jan Bäckström arvioi.

Edellä oleva koskee Bäckströmin mukaan myös pieniä kun-

Riskialttiit varjopankit

Varjopankki on rahoitusta tarjoava taho, joka toimii pankki-sääntelyn ulkopuolella. Varjopankit käyttävät hyödykseen uutta teknologiaa ja uusia suoraviivaisia jakelukanavia, ja ne pyrkivät löytämään uusia tapoja saattaa rahoitusta tarvit-sevia ja rahoitusta tarjoavia yhteen. Digitaaliset ratkaisut ja käyttöliittymät ovat keskeinen osa varjopankkien toimintaa: esimerkiksi Googlella ja Applella on käytössään valtava määrä asiakkaiden käyttäytymisestä kerättyä dataa, jota yhtiöt voivat hyödyntää tarjoamissaan rahoituspalveluissa.

Varjopankkien toimintaa usein verrataan musiikkibisneksen uusiin jakelumalleihin kuten Spotify-palveluun. Musiikki- ja rahoitusbisneksen ratkaisevana erona on kuitenkin se, että rahoitusliiketoiminnassa myydään ja ostetaan riskiä. Var-jopankkitoiminnassa riskit ovat yleensä suuria, mikä näkyy muun muassa rahoituksen hinnassa.

HUOMISEN TEKIJÄT14

nallisia toimijoita. Jatkossa niille ja pk-yrityksille voi löytyä rahoitusta esimerkiksi peer-to-peer- eli vertaisrahoituksen kautta. Se tarkoittaa, että esimerkiksi pk-yritykset voivat joukolla rahoittaa toisia pk-yrityksiä. Suo-messa kehitystä jarruttaa se, että maan rahoitusmarkkinoilla on vielä liian vähän toimijoita.

Rahoituslaitosten roolina voisi jatkossa olla paitsi rahoituk-sen tarjoajana, myös vertaisrahoituksen välittäjänä ja kokoa-

jana toimiminen.Suurten yritysten ja yhteisöiden rahoituksessa digitalisaa-

tion tuoma automaatio ei välttämättä näyttele yhtä suurta roolia kuin kuluttajabisneksessä. Yritysten tilanteet ovat hyvin erilaisia, mikä vaatii rahoittajilta laaja-alaisempaa palvelua ja asiakkaan tarpeiden ja riskien tarkkaa arviointia. Siinä asiantuntevan ihmisen työpanos on edelleen tärkeä, vaikka analysointiin sopivat sovellukset kehittyvät jatkuvasti.

Tiukentunut sääntely on kohentanut eurooppalaisten pankkien kuntoa, mutta muutamissa maissa pankkien tilanne on edelleen hankala. Huomiota on kiinnitetty etenkin Italian pankkeihin, joilla on paljon järjestämättö-miä saatavia. Ne ovat annettuja lainoja, joita velallinen ei ole hoitanut sopimuksen mukaisesti.

– Italiassa on tehty pankkien pelastusoperaatioita EU:n elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi BRRD:n ulkopuolel-la, mikä on herättänyt kysymyksiä pankkisääntelyn uskottavuudesta, Kuntarahoituksen sijoitustoiminnasta vastaava osastonjohtaja Pasi Heikkilä sanoo.

Lyhenne BRRD tulee sanoista Bank Recovery and Resolution Directive.Direktiivin ideana on sijoittajavastuu ja kriisiytyneen pankin toiminnan vakauttami-nen ilman julkisia varoja. Tarkoituksena on minimoi-da pankkien kaatumisesta veronmaksajille aiheutuvat haitat.

– Jatkossa näemme tarkemmin, miten regulaatio ke-hittyy ja miten se tulee muuttamaan pankkitoimintaa. Pankkeja koskevat erilaiset skandaalit joka tapaukses-sa luovat epävarmuutta markkinoille, Heikkilä sanoo.

Eurooppalaispankeissa epävarmuutta

HUOMISEN TEKIJÄT 15

Fintech-termi tulee sanoista financial technology ja viittaa rahan käsittelyyn ja liikuttamiseen liittyviin uusiin palveluihin. Fintech-yritykset pyrkivät kehittämään uutta teknologiaa hyödyntäviä innovaatioita rahoitusalalle. Innovaatioille on nyt kysyntää rahoitusalan käydessä läpi isoa muutosta.

Uusia toimintatapoja luovat yritykset osaltaan vauhdit-tavat rahoitusalan murrosta ja luovat muutospainetta alan vanhoille toimijoille. Fintechin odotetaan muuttavan ennen kaikkea henkilöasiakkaiden palvelua.

Digitalisaation hyödyntäminen on keskeinen osa fin-tech-yritysten toimintaa. Fintech-palvelut voivat liittyä asiakkaiden palveluun ja rahoittamiseen, kirjanpitoon ja laskutukseen, erilaisiin maksupalveluihin, sijoittamiseen ja niin edelleen.

Fintechiä voi lähestyä myös rahoitusalan eri toimijoiden kautta. Fintechiä on se alue, jossa pankkien, vakuutusyh-tiöiden, suurten teknologiayhtiöiden ja uusien start-upien kiinnostukset ja intressit kohtaavat.

PwC:n tuoreen, kansainvälisen kyselytutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia finanssialan yrityksistä aikoo lähivuosina tehdä yhteistyötä uusia teknologioita ja pal-veluita kehittävien teknologiayritysten kanssa. Edelleen tutkimuksen mukaan lähes 90 prosenttia finanssialan toimijoista uskoo, että fintech-toimijat syövät niiden liikevaihtoa seuraavan viiden vuoden aikana.

Tutkimukseen osallistuneista suomalaisista vastaajista 62 prosenttia teki yhteistyötä fintech-kumppaneiden kanssa. Liiketoiminnan kehitysmahdollisuuksia vastaajat näkevät erityisesti olemassa olevan datan ja analytiikan hyödyntämisessä.

Mikä fintech?

HUOMISEN TEKIJÄT16

KUNTAVAIKUTTAJAN KYSELYVARTTI TEKSTI: Soil i Helminen | KUVA: Arttu Muukkonen

Olli Naukkarinen

Mitkä ovat Lappeenrannan johtamisen päälinjat lähivuosina?Tärkeintä on käyttää kaikki keinot siihen, että saam-me käännettyä nousuun työssäkäyvien määrän, jotta saamme kaupungin veropohjan kuntoon.

Parhaillaan varaudumme maakuntauudistuk-seen valmistelemalla mittavia omaisuusjärjeste-lyjä. Lappeenrannassa on myös tehty massiivinen talouden tasapainotusohjelma, jossa kaupungin absoluuttinen lainamäärä on vähentynyt yli 20 miljoonaa euroa viimeisten kolmen vuoden aikana. Talouden rakenne on kunnossa ja nyt pitää uskaltaa käyttää budjetin vähäinen liikkumavara investoimalla kasvuun.

Kolmas päälinja on digitaalisaation tuomien mahdolli-suuksien nopea hyödyntäminen.

Mitkä näet Lappeenrannan suurimpina haasteina?Meillä on paljon luontaisia vahvuuksia, mutta kaupungin väestö ikääntyy nopeasti. Veropohjan kasvuun kääntäminen on meille iso haaste, jossa pitää onnistua, mutta meillä on hyvät edellytykset ratkaista se. Ensisijaista on purkaa yritysten kasvun esteet. Lappeenranta on menettänyt paljon teollisuuden työpaikkoja, ja nyt pitää synnyttää työpaikkoja, jotka kestävät meneillään olevan rakennemuutoksen yli.

Mikä tekee Lappeenrannasta erikoisen?Lappeenranta on valtavan kaunis kaupunki. Itärajan lähei-syys tuo mukanaan kiinnostavia ja eksoottisia mausteita: sekä kasvupotentiaalia että kiinteää yhteistyötä venäläisten osapuolten kanssa.

Miltä sote- ja maakuntauudistuksen kiemurat näyttävät Lappeenrannan silmin? Miten kaupunki varautuu niihin?Kaikki sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät toiminnot ovat olleet Eksotessa jo pitkään, joten olemme hyvin valmiita uu-teen toimintamalliin. Tuleva organisaatiorakenne ja kunnan uusi rooli, jossa johtosuhde muuttuu yhteistyöksi maakun-nan kanssa, näkyy siksi selkeämmin kuin muualla.

Kaupungin panostaa vahvasti uuden kunnan kehittämi-seen. Jos sote- ja maakuntauudistus menee maaliin, on tärkeää, ettei sen toteutuksessa päädytä nyt kaavailtuun omaisuuden ryöstömenettelyyn. On surullista ja epäreilua, jos valtio kahmii omaisuudesta tuottavuuspotentiaalin ja jättää roskat kuntien siivottavaksi aiheuttaen leikkauksia opetukseen ja päivähoitoon.

Mikä sinua motivoi työssäsi?Kunnat viestivät voisivat viestiä paremmin kuntatyön mielenkiin-toisuudesta. Työ on laaja-alaista ja monipuolista, kun tehtäviin kuu-luvat esimerkiksi sekä energiakonser-nin että terveydenhuollon kysymykset. Minulle on tärkeää tietää, että jos saan aikaan esimerkiksi edullisempia ratkaisuja hallinnossa, niin se tietää lisävaroja tärkei-siin asioihin, kuten kouluihin.

Minkä kirjan luit viimeksi?Raimo Sailaksen Laman taittaja -elämäker-ran sain lahjaksi, ja samaa kirjatyyppiä ihan erilaisesta kohteesta edusti samoihin aikoihin lukemani Apulannan bändihistoriikki Kaikki yhdestä pahasta. Ajatuksia herättävä oli myös Mandi Gardemeisterin Medici-ilmiö, joka kertoo siitä, miten parhaat oivallukset syntyvät eri alojen välimaastossa.

Kenet kollegasi jostain muualta Suomesta haluaisit nähdä seuraa-vassa Huomisen tekijöissä? Olisi kiinnostavaa kuulla millaisena Hämeenlinnan talousjohtaja Jussi Oksa näkee kaupunkinsa lähitulevaisuuden.

Olli Naukkarinen• Rahoitusta opiskellut kauppatieteiden

maisteri Lappeenrannan yliopistosta• Työskennellyt Lappeenrannan kaupun-

kikonsernin palveluksessa vuodesta 2009, ensin Eksoten ja Lappeenrannan talous- ja IT-palvelukeskuksen (Saita Oy) toimitusjohtajana ja nykyisin kaupungin strategia- ja rahoitusjohtajana. Sitä en-nen töissä muun muassa YTHS:ssä sekä Hyvinkään, Elimäen ja Jaalan kuntien hallinnossa.

• Syntynyt vuonna 1979 Pihtiputaalla, viettänyt lapsuutensa Kouvolassa

• Asuu Lappeenrannassa

KUKA?

HUOMISEN TEKIJÄT 17

KOTKAN LEDVALOHANKE

Kotka näyttää vihreää valoa

TEKSTI JA KUVAT: Hasse Härkönen

HUOMISEN TEKIJÄT18

Kotkan kaupunki päivittää katuvalaistuksensa ledvaloihin, jotka tuovat huomattavan energiansäästön. Taustalla on vanhojen elohopealamppujen valmistuksen loppuminen,

mikä kannustaa hakemaan uusia valaistusratkaisuja. Leasingilla rahoitetun investoinnin Kotka maksaa

energiatehokkuudesta saatavilla kustannussäästöillä.

Kotkalaisen asukkaan huolestunut palaute kuvaa kaupungin sähkövalvoja Ilpo Rinteen mukaan hyvin sitä, kuinka paljon katuvalaistuksen tekniikka on kehittynyt viime vuosina.

Uudet kirkkaat ledkatuvalaisimet nimit-täin kuluttavat sähköä vain kolmasosan aikaisempiin elohopealamppuihin verrattu-na. Vaikka valo on kirkkaampi, se on samalla energiapihimpi.

Kotkan kaupunki uusii katuvaloverkostoaan usean vuoden projektina, joka on jaettu vuosittaisiksi yhden asuina-lueen ja noin tuhannen katuvalaisimen osahankkeiksi. Ledva-loihin siirtyminen alkoi Kotkassa vuonna 2014.

– Noin tuhannen valaisimen uusiminen vuosittain tarkoit-taa noin 400 000 euron vuosittaista investointia, Ilpo Rinne kertoo.

Hinta on sen vuoksi korkea, että kaupunki uusii katuvalover-kon kokonaisuudessaan alue kerrallaan. Se tarkoittaa verkon ja keskusten rakentamista uudelleen. Katuvalaistuksen pienentyvän sähkötehon kulutuksen vuoksi osasta keskuksia voidaan luopua, mikä tuo lisäsäästöjä.

– Katuvaloverkko on jo niin vanha, pai-koitellen jopa 40-vuotias, että se on

teknisen käyttöikänsä päässä ja uusiminen on tarpeen. Kun samalla siirrymme ledvaloihin, uusitulla verkolla on edessään pitkä elin-kaari, Rinne sanoo.

Ledeihin siirtymisen taustalla on vanhojen elohopealamppujen

valmistuksen loppuminen, minkä vuoksi asia on ajankohtainen muille-

kin suomalaisille kaupungeille. Rinteen mukaan ledeihin on nyt järkevä siirtyä energiansäästön lisäksi sen vuoksi, että ledtekniikka on jo koeteltua ja luotettavaa, ja kilpailu on tuonut ledvalojen hintaa alas. Ledit myös pienentä-vät katuvalojen huoltokustannuksia.

INVESTOINTI MAKSAA ITSE ITSENSÄTänä vuonna katuvalot uusitaan Otsolan kaupunginosaan. Hanke rahoitetaan Kun-tarahoituksen 400 000 euron vihreällä leasingilla. Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta myönnetään investointihank-

keisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. Hank-

keiden soveltuvuuden vihreän rahoituksen ehtoihin arvioi puolueeton ympäristöasiantun-

tijoista koostuva arviointiryhmä.Kotkan tapauksessa merkittävä energiansäästö tekee hank-

keesta vihreän. Leasingin rahoitusaika on kymmenen vuotta ja ideana on, että kaupunki maksaa leasingvuokrat energian-kulutuksen pienentymisestä saaduilla säästöillä.

– Investoinnin takaisinmaksuaika on pitkä sen vuoksi, että uusimme muutakin kuin vain katuvalaisi-mien polttimot. Jos vaihtaisim-me pelkät polttimot, investointi olisi maksettu muutamassa vuo-dessa, Kotkan kaupungin tekninen johtaja Hannele Tolonen sanoo.

Investoinnin suunnittelussa auttoi se, että katuvalaistuksen uusimisen taloudelliset vaikutukset voidaan laskea tarkasti etukäteen katuvalaisinten vuotuisen käyttöajan ja sähkönkulu-tuksen perusteella. Ilpo Rinteen mukaan myös uuden katuva-loverkon ylläpitokustannukset ovat hyvin haarukoitavissa.

Miksi ihmeessä kaupunki tuhlaa sähköä polttamalla katuvaloja

aikaisempaa kirkkaammin? Eikö sähköä olisi päinvastoin

syytä säästää?

Leasingin rahoitusaika on kymmenen vuotta. Kaupunki maksaa leasingvuokrat energian-

kulutuksen pienentymisestä saaduilla säästöillä.

HUOMISEN TEKIJÄT 19

Leasing on rahoitusmuotona tuttu Kotkassa jo entuudes-taan. Kaupunki on käyttänyt leasingia muun muassa autojen, tietoteknisten laitteiden ja kopiokoneiden rahoituksessa. Viime aikoina myös suurempia investointihankkeita on tehty leasingilla: yksi päiväkoti ja kaksi rakenteilla olevaa koulukiin-teistöä. Katuvalaistuksen uusiminen kuuluu isojen investointi-en sarjaan heti päiväkotien ja koulujen jälkeen.

Kotkan velkataakka on iso, joten kaupungissa on haluttu hakea vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja velkamäärän kasvatta-misen sijaan. Leasingin kulut ovat hyvin selvillä etukäteen ja kustannukset tulevat kaupungin käyttökulujen puolelle.

ILMASTO- JA ENERGIAOHJELMA OHJAA VALINTOJAYmpäristökysymysten huomioon ottaminen on Hannele Tolosen mukaan osa kaupungin normaalia arkea. Kotkalla on joulukuussa 2011 hyväksytty ilmasto- ja energiaohjelma, jonka avulla ohjataan kaupungin toimia energiatehokkuuteen ja luonnonvarojen säästöön sekä varaudutaan ilmastonmuu-toksen vaikutuksiin. Tolonen on toiminut muutaman vuoden kaupungin energia- ja ilmastotyöryhmän puheenjohtajana.

Ohjelma perustuu kuntien energiatehokkuussopimukseen, joka oli voimassa 2008–2016. Tänä vuonna kuntien energia-tehokkuussopimuksessa on alkanut uusi sopimuskausi, joka ulottuu vuoteen 2025. Energiatehokkuussopimus on työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton välinen sopimus energian tehokkaammasta käytöstä kunta-alalla.

– Kotkassa on tehty päätös liittyä kuntien energiatehok-kuussopimuksen uuteen kauteen, ja nyt alkusyksyllä alamme valmistella kaupungin uutta energia- ja ilmasto-ohjelmaa, Tolonen sanoo.

– Samaan aikaan Kotkassa laaditaan uutta kaupunkistrate-giaa, ja energia- ja ilmasto-ohjelma on tarkoitus kytkeä osaksi strategiaa.

Tolosen mukaan ohjelma näkyy kaikessa teknisen puolen toiminnassa, ja avainasia on saada vietyä isot linjaukset osaksi kaupungin työntekijöiden jokapäiväistä tekemistä. Kotkassa huomiota on kiinnitetty muun muassa kiinteistöjen valaistukseen ja energiakatselmuksiin. Lisäksi joukkoliiken-teeseen on panostettu ja sen seurauksena matkustajamäärät ovat kasvaneet noin kahdeksan prosenttia. Ympäristökeskus on myös kouluttanut kaupungin työpisteisiin ekotukihenkilöitä kehittämään ympäristöasioita.

Infrahankkeissa panostetaan uusiomateriaalien tehok-kaampaan käyttöön, ja kolmen kaupungin kiinteistön katolle on tulossa aurinkopaneeleita. Kaupungin pientalorakentajille tarjotaan energianeuvontaa yhdessä muiden Etelä- ja Poh-jois-Kymenlaakson kuntien kanssa.

VALMIUS VALAISTUKSEN ÄLYOHJAUKSEEN– Meillä on menossa kaksi hanketta, joissa päiväkoti ja koulu pyrkivät energiansäästöön kiinteistöissään. Jos energiansääs-tö onnistuu, päiväkoti ja koulu saavat puolet energiansäästön tuomasta rahallisesta hyödystä omaan käyttöönsä, Tolonen kertoo uudesta lähestymistavasta.

Ympäristöystävällisissä ratkaisuissa pyritään katsomaan eteenpäin ja ottamaan huomioon mahdollisia kehityskulkuja. Katuvalaistuksen kohdalla se tarkoittaa, että jatkossa valais-

tuksessa voidaan käyttää älykästä ohjausta. Se toisi entistä enemmän säästöä energiankulutuksen suhteen, koska valot eivät enää palaisi turhaan.

Käytännössä älykäs ohjaus tarkoittaa, että esimerkiksi kuntopolun varressa olevat valot syttyvät ja himmenevät sen mukaan, onko polulla kulkijoita vai ei. Vastaavanlainen liike-tunnistukseen perustuva valaistuksen ohjaus on jo arkipäivää toimistotiloissa.

– Uusissa ledkatuvaloissa on valmius liiketunnistukseen

Tulevaisuudessa katuvalojakin voidaan ohjata älykkäästi: kuntopolun varressa olevat

valot voivat syttyä ja himmetä sen mukaan, onko polulla kulkijoita vai ei.

HUOMISEN TEKIJÄT20

Kotkassa on noin 13 000 katuva-lopistettä, joista nyt noin 6 100 on vanhoja elohopeavalaisimia. Tämän vuoden uusimishankkeen jälkeen elohopeavalaisimia on jäljellä noin 5 000.

Kotkan katuvalaistus kulutti viime vuonna sähköä noin 5 407 mega- wattituntia, mikä maksoi 527 000 euroa. Katuvalot ovat vuosittain päällä 2 500 tuntia. Yöksi valot sammutetaan, mikä vähentää käyt-tötuntien ja kulutettavan sähkön määrää.

Kun kaikki Kotkan katuvalaisimet on vaihdettu uusiin, kulutuksen ja kustannusten arvioidaan laskevan noin 30 prosenttia, ja asuinalue-kohtainen säästö voi olla jopa 60 prosenttia. Ledien laskennallinen elinkaari Kotkan käyttötunneilla on 40 vuotta.

Katuvalohanke etenee vuosittaisin 400 000 euron investoinnein, mikä mahdollistaa 800–1000 valaisimen uusimisen vuodessa. Kaikkien valaisinten vaihtoon menee 6–7 vuotta.

Kolmasosa kustannuksista pois

perustuvaan ohjaukseen, mutta emme ole vielä Kotkassa ottaneet ohjausta käyttöön. Jos siihen halutaan joskus tu-levaisuudessa siirtyä, valaisimia ei sen vuoksi tarvitse uusia, Ilpo Rinne sanoo.

Rinne huomauttaa, että valaistus-tekniikkaa kehittyy kokonaisuutena jatkuvasti yhä paremmaksi ja energia-tehokkaammaksi. Se todennäköisesti tuo jatkossa lisää kustannussäästöjä kaupungille pienentyvän sähkönkulu-tuksen kautta.

Avainasia on saada vietyä isot linjaukset osaksi

kaupungin työntekijöiden jokapäiväistä tekemistä.

HUOMISEN TEKIJÄT 21

APOLLO

Vuonna 2015 Oulun kaupungin rahoitustiimi oli hankalan tilanteen edessä. Rahoituksen hallinnointiin käytetty järjestelmä oli elinkaarensa päässä, ja uutta ratkaisua tarvittiin kipeästi.

Apollo syntyikreivin aikaan

Apollo tuli tarjolle kreivin aikaan. Onneksemme rahoi-tuspäällikkö Jukka Leppänen tuli esittelemään Apolloa juuri kun etsimme ratkaisua vanhenevan ohjelmiston

ongelmaan, sanoo rahoitussuunnittelija Anita Ryynänen Oulun kaupungista.

Apollo otettiin Oulussa käyttöön pari vuotta sitten. Kuntara-hoituksen rahoitukseen liittyvät tiedot siirtyivät Apolloon au-tomaattisesti, muiden rahoittajien ottolainat ja koronvaihtoso-pimukset tallennettiin muun työn ohella. Tiimin jokainen jäsen osallistui tähän työhön omaan tahtiinsa ja opetteli samalla palvelun käyttöä. Antolainat syötettiin palveluun keskitetysti.

– Sekä aloitusvaiheen että jokapäiväisen käytön helppous on yllättänyt iloisesti. Myös Apollon visuaalisuus miellyttää, Ryynänen sanoo.

TEKSTI: Soil i Helminen | KUVA: Mika Vall ineva

Apollon jatkopolkua ideoidaan yhteisessä

käyttäjäpäivässä

– Ylivertaista on kuitenkin ollut saamamme tuki. Jukka Leppänen ja Okko Rostedt ovat miehiä paikallaan, olemme saaneet heiltä kaiken mahdollisen avun. Myös Apollon sähköi-sen HelpDeskin kautta vastaukset tulevat nopeasti.

MONENLAISIA KÄYTTÖTAPOJAApollo on tärkeä työkalu koko Oulun kaupungin rahoitustiimil-le. Rahoituspäällikkö, rahoitussuunnittelijat ja rahoitussihteeri käyttävät palvelua osittain eri tarpeisiin ja eri rytmeissä: ra-hoitussihteerille Apollo on päivittäinen työkalu, mutta muutkin käyttävät sitä viikoittain.

– Itse haen Apollon kautta usein esimerkiksi yksittäisen lainan speksejä ja markkinadataa. Teen myös paljon erilaisia yhteenvetoja ja analyysejä. Talousarviota suunniteltaessa

27.10.

2017 Kuntarahoitus järjestää vuosittain Apolloa käyttäville asiakkaille yhtei-sen käyttäjäpäivän, jossa jaetaan parhaita käytäntöjä palvelun hyö-dyntämisestä. Keskeinen teema on myös määritellä ne toiminnallisuudet, joiden kehittäminen palvelee asiakkai-ta eniten. – Kehitysputkeen päätyvät uudet toiminnallisuudet valitaan niin, että ne palvelisivat mahdollisimman monia

asiakkaita. Etsimme toimintoja, joista koituu eniten hyötyä asiakkaille tai joi-ta muut tarjolla olevat palvelut eivät vielä ratkaise, kertoo Jukka Leppänen Kuntarahoituksen Apollo-tiimistä.

Tämän vuoden Apollo-käyttäjäpäivä järjestetään Kuntarahoituksen tilois-sa Helsingissä 27.10.2017. Mukaan voi ilmoittautua jo nyt sähköpostilla apollo@kuntarahoitus.fi

HUOMISEN TEKIJÄT22

Mikä Apollo?

Apollo on helppokäyttöinen, tieto-turvallinen pilvipalvelu joka ei vaadi asennuksia.

Ominaisuudet• Kaikki rahoitussopimukset ja takausvastuut yhdessä palvelussa• Markkinainformaatio• Rahoitussalkun analysointi ja vaihtoehtoisten ratkaisujen simulointi• Elinkaaren hallinta ja raportointi• Konsernitason rahoitus- sopimusten hallinnointi

Lisätietoja Apollosta:www.kuntarahoitus.fi/apollo

”Kun sijoituksetkin saadaan mukaan palveluun, Apollo

kattaa kaupungin koko rahoitus- ja sijoitus-

toiminnan.”

Apollon kassavirtaraportti on erinomai-sen hyvä, Ryynänen sanoo.

Tärkeänä kehittämiskohteena omas-sa organisaatiossaan Ryynänen pitää Apollon analyysitoimintojen tehok-kaampaa hyödyntämistä. Järjestelmäl-lisemmän analysoinnin kehittämiseen olisi hyvä irrottaa tiimin yhteistä aikaa.

TYÖNTEKO VIRTAVIIVAISTUU JA TEHOSTUUTakausten hallinnointi lisättiin Apolloon tänä vuonna. Syksyllä Oulu osallistuu ensimmäisten Apollon käyttäjien jou-kossa uuteen pilottivaiheeseen, jossa sijoitukset tuodaan mukaan palveluun.

Oululaiset ovat alusta lähtien toivo-neet sijoitustuotteiden sisällyttämistä Apolloon.

– Kun sijoituksetkin pian saadaan mukaan palveluun, niin Apollo kattaa kaupungin koko rahoitus- ja sijoitustoi-minnan ja niiden hallinnointi sujuvoituu merkittävästi. Oulun kaupungilla on useita sijoitussalkkuja ja sijoituksia on määrällisestikin paljon, joten on kiinnostavaa nähdä miten tuotteiden järjestelmään vieminen ja niiden his-toriatietojen tallentaminen tapahtuu, Ryynänen sanoo.

– Minulla on isot odotukset proses-sien virtaviivaistumisen ja ajankäytön tehostumisen suhteen. Jos saamme Apollosta rajapinnat kirjanpitojärjestel-miin ja kassasuunnitteluun ja pääsem-me eroon paperisesta laskutuksesta, niin siinä vaiheessa olemme mahtavas-sa tilanteessa.

HUOMISEN TEKIJÄT 23

TYÖN ÄÄRESSÄ

Kuntarahoituksen raportointipäällikkö Katariina Ulanen nauttii raportoinnin haasteista ja monipuolisuudesta.

Osaamisten yhdistäjä etsii uusia ratkaisuja raportointiin

TEKSTI: Jaana Kosunen | KUVA: Sami Lamberg

Katariina Ulanen

• Asuu Sipoossa perheensä kanssa, johon kuuluu puolison lisäksi kolme lasta sekä keväällä hankittu koiranpentu Nasta.

• Koulutukseltaan tradenomi. Tuli Kuntarahoitukseen vuosi sitten, ja sitä ennen työskenteli S-pankissa.

• Käyttää työmatkat metrossa hyödyksi seuraamalla erilaisia tv-sarjoja, kuten esimerkiksi BBC:n histo-riallisia sarjoja.

• Perheen yhteisen veneilyharrastuksen lisäksi har-rastaa myös musiikkia: on soittanut lapsesta saak-ka alttoviulua. Parikymppisenä esitetty pop-mu-siikki vaihtui esikoisen syntymän jälkeen Vantaan aikuisopiston kamariorkesteriin, ja nykyään soitto soi omien lasten kanssa Näppäri-kansanmusiik-kiorkesterissa.

• Uusin harrastus on ratsastus, jonka entinen hep-patyttö elvytti henkiin vuosi sitten syksyllä. Nyt haaveissa on oman vuokrahevosen löytyminen.

KUKA?

”Hyvät ja harmonisoidut vertailuluvut ovat

yksiselitteinen mittari ja toimivat kilpailuetuna.”

HUOMISEN TEKIJÄT24

Monelle viranomaisraportointi on se niin sanottu ylimääräinen paha, joka joudutaan ”normityön” lisäksi tekemään. Se kasvattaa työmäärää ja aiheuttaa siksi

usein kiirettä. Katariina Ulasen reaktio on päinvastainen. – Raportointihan on hurjan hauskaa, Ulanen säteilee.Vaikka Ulanen saa työssään keskittyä raporttien laatimiseen

ja raportointiprosessien kehittämiseen, ei se tarkoita sitä, ett-eikö hänelläkin olisi haasteita ajankäytön kanssa. Viranomais-ten vaatimukset raportoinnille kasvavat koko ajan.

Kvartaaliraportit ja vuosittaiset raportit ovat pikkuhiljaa muuttuneet kuukausittaisiksi velvoitteiksi, ja raportointi kattaa nyt lähes kaiken, mitä liiketoiminnassa tehdään.

RAPORTOINTI PARANTAA NÄKYVYYTTÄ RISKEIHIN JA LIIKETOIMINTAANUlasen mielestä raportoinnin määrän lisääntymisessä on paljon hyvää. Se tuo näkyvyyttä paitsi pankkien liiketoimin-taan ja riskeihin, myös vertailtavuutta sijoittajia ja asiakkaita ajatellen.

– Hyvät ja harmonisoidut vertailuluvut ovat yksiselitteinen mittari ja toimivat kilpailuetuna, hän sanoo.

Laajassa raportoinnissa on kuitenkin myös huonot puo-lensa. Ulasen mukaan EU-tason säädökset eivät huomioi tarpeeksi yksittäisten luottolaitosten liiketoimintaa. Samat ky-selyt ja stressitestaukset vaaditaan kaikilta pankeilta, koosta riippumatta. Pienempien on vaikea pysyä isompien kansainvä-listen pankkien tahdissa.

– Isoilla on käytössä enemmän resursseja, tietovarastoja ja automatisointia, joten on ymmärrettävää, että meidän on vaikea pysyä samoissa aikataulu- ja laatuvaatimuksissa.

AUTOMATISOINTI ON TULEVAISUUDEN JUTTUMuutaman vuoden sisällä myös Kuntarahoituksessa manuaa-linen raportointi vähenee, kun tällä hetkellä käynnissä oleva massiivinen raportoinnin automatisointiprojekti saadaan päätökseen.

Ensimmäinen osa automaattisesta raportoinnista saadaan tuotantoon maaliskuussa 2018 ja projektin valmistuttua vi-ranomaisraportointia varten kerättävää tietoa voidaan käyttää koko organisaatiossa. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa iso osa raporteista lähtee viranomaisille ”nappia painamalla”.

Tämä kaikki edellyttää kuitenkin vielä paljon työtä. – Manuaalisuudessa on aina riskinsä, vaikka sitä tekisi

kuinka tarkalla kädellä tahansa, ja nyt keskittymistä vaativa pikkutarkka manuaalinen raportointityö haukkaa työajasta ison osan. Tulevaisuudessa, kun prosesseja hienosäädetään myös raportoinnin näkökulmasta, tiedon laatu paranee ja raportoinnista tulee nopeampaa ja laadukkaampaa.

Ulanen kertoo olevansa kiinnostunut työssään laajasti erilai-sista asioista. Siksi viranomaisraportointi sekä sen kehittämi-nen on hänelle todellinen unelmatyö, sillä se jos mikä haastaa jatkuvasti opettelemaan monipuolisesti uutta. On ymmärrettä-vä niin IT-maailmaa ja tekniikkaa kuin liiketoimintaprosesseja ja lakipykäliäkin. Lisukkeeksi tarvitaan myös tarkkuutta ja rutkasti luovuutta – sekä hitunen myös laiskuutta.

– Laiskuus on hyvästä, sillä se motivoi kehittämään tehok-kaampia keinoja asioiden ratkaisuun. Se auttaa löytämään tavat, joilla asiat saa tehtyä paitsi helpommin, myös laaduk-

Pankkisääntelyn tavoitteena on vahvistaa rahoitusjär-jestelmän häiriönsietokykyä tiukkojen vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaatimusten avulla. Globaalisti vaatimuk-sia määrittelee Baselin komitea.

EU:ssa luottolaitosten vakavaraisuutta, likviditeettiase-maa ja riskienhallintaa sääntelee niin kutsuttu CRD IV -paketti, joka koostuu CRD IV -vakavaraisuusdirektiivistä ja EU:n vakavaraisuusasetuksesta CRR:stä. Paketti tuli voimaan vuonna 2013, ja parhaillaan menossa on direk-tiivin ja asetuksen laaja päivitystyö. Uusien vaatimusten käytännön seuraukset luottolaitoksille eivät vielä ole tarkoin selvillä. Raportoinnissa varaudutaan siksi monen-laisiin muuttuviin tietotarpeisiin.

Raportoinnin kasvaneet vaatimukset ovat iso rasite rahoi-tuslaitoksille, mutta valvottavat myös hyötyvät lisäänty-neestä raportoinnista.

Kattavan raportoinnin avulla saadaan entistä kokonais-valtaisempi näkemys rahoituslaitosten liiketoiminnasta ja riskeistä. Tämä tieto on arvokasta paitsi valvontavi-ranomaisille ja sijoittajille, myös raportoiville rahoitus-laitoksille itselleen. Valvontasyistä kerätty tieto voidaan valjastaa oman liiketoiminnan käyttöön ja johtaa toimin-taa luotettavan, ajantasaisen ja automatisoidun datan perusteella.

Tiedolla johtamisen väline

kaammin, hän perustelee. Myös hyviä yhteistyötaitoja tarvitaan. – Automatisointiprojektissa on mukana iso joukko eri alan

ammattilaisia. On upeaa tehdä töitä lahjakkaiden ihmisten kanssa ja seurata esimerkiksi sitä, miten joku rakentaa kaa-van ja parantaa prosessia niin, että koko projekti siirtyy taas askeleen eteenpäin.

UTELIAISUUS AJAA UUTEENInto uusien asioiden oppimiseen näkyy Ulasen luonteessa myös vapaa-ajalla. Pari vuotta sitten hankitulla matkaveneellä Ulasen perhe tekee mielellään jo hieman pidempiäkin loma-retkiä. Nuoruuden harrastuksen, ratsastuksen, opit hän elvytti henkiin viime syksynä.

Pitkäaikaisin harrastus Ulasella on kuitenkin musiikki. Alttoviulun parissa aikaa on vietetty lapsuudesta saakka ja nyt hän soittaa yhdessä lastensa kanssa Näppäri-kansanmusiik-kiorkesterissa.

On niin paljon asioita, joita olisi kiva tehdä ja niin paljon kokonaisuuksia, joita haluaisi osata ja ymmärtää – niin työssä kuin vapaa-ajallakin.

– Aikapula tulee vastaan vapaallakin. Sitä se on, kun on utelias luonne ja iso perhe, toteaa hän hymyillen.

HUOMISEN TEKIJÄT 25

ELINKAARIHANKKEET

Matias Yliriesto tekninen johtaja, Sodankylä

”Rakenteilla oleva hyvinvointikeskus on ensimmäinen elinkaarihank-keemme. Mallilla haluamme turvata laadukkaan rakentamisen.

Rakennuksen ylläpidon suhteen elinkaarimalli tuo varmuutta. Sote-ra-kennus on käytössä 365 vuorokautta vuodessa ja 24 tuntia vuorokaudessa,

mikä on ylläpidon suhteen haasteellinen asia.Elinkaarihankkeessa kokonaisuuden ajatteleminen on tärkeää. Kunnan

tulee löytää hyvät yhteistyökumppanit, joilla on kokemusta ja osaamista vastaavista hankkeista. Malliin liittyvien rahoitus- ja sopimusasioiden

kohdalla kunnan kannattaa käyttää asiantuntijoita.Talon tulevat käyttäjät – laaja joukko terveys- ja sosiaalialan

asiantuntijoita – ovat olleet koko ajan mukana suunnittelussa. Hyvä vuoropuhelu on tärkeää, koska esimerkiksi arkkitehtitoi-

miston edustajat eivät tee päivittäin hoitotyötä. Yhteistyö on antanut kaikille osapuolille uutta. Elinkaarihanke myös

lähentää kunnan eri toimialojen osaajia ja parantaa yhteistyötä kunnan sisällä.”

Sodankylään tehtävähyvinvointikeskus on

ensimmäinen Suomessa elinkaarimallilla toteutettava

sosiaali- ja terveysala rakennus.

HUOMISEN TEKIJÄT26

Elinkaarimalli vie rakentamisen laatua eteenpäin

Kiinnostus elinkaarihankkeita kohtaan kasvaa. Viisi elinkaarihankkeista kokemusta kerännyttä

kuntaosaajaa kertoo, miksi malli toimii ja mitä siitä voidaan oppia. Kuntien edustajien mukaan elinkaariajattelu avaa paljon uusia

mahdollisuuksia.

Kunnissa halutaan parantaa rakentamisen laatua ja tilo-jen käyttövarmuutta. Elinkaarimallissa urakoitsijan pitkä vastuuaika otetaan huomioon kaikessa tekemisessä.

Mallin tärkeänä etuna kunnissa pidetäänkin elinkaaririskien jakamista ja siirtoa palveluntuottajalle, ja kustannustaso ja kustannusten ennustettavuus nähdään merkittävinä asioina. Elinkaarihankkeita toteuttaneet kuntien edustajat painottavat eri osapuolten yhteistyön merkitystä.

Elinkaarimalliin liittyvien parhaiden käytäntöjen toivotaan le-viävän ja mallin kehittyvän edelleen. Lisäksi toiveena on, että elinkaarimallia käytetään jatkossa kmyös nykyistä pienemmis-sä hankkeissa.

Haastatellut näkevät elinkaarimallilla olevan myös laajem-paa merkitystä. Elinkaarihankkeiden odotetaan vaikuttavan rakentamisen laatuun yleisesti ja pidentävän takuuaikoja kaikissa urakoissa.

TEKSTI: Hasse Härkönen | KUVAT: Miska Korpelainen

Matias Yliriesto tekninen johtaja, Sodankylä

”Rakenteilla oleva hyvinvointikeskus on ensimmäinen elinkaarihank-keemme. Mallilla haluamme turvata laadukkaan rakentamisen.

Rakennuksen ylläpidon suhteen elinkaarimalli tuo varmuutta. Sote-ra-kennus on käytössä 365 vuorokautta vuodessa ja 24 tuntia vuorokaudessa,

mikä on ylläpidon suhteen haasteellinen asia.Elinkaarihankkeessa kokonaisuuden ajatteleminen on tärkeää. Kunnan

tulee löytää hyvät yhteistyökumppanit, joilla on kokemusta ja osaamista vastaavista hankkeista. Malliin liittyvien rahoitus- ja sopimusasioiden

kohdalla kunnan kannattaa käyttää asiantuntijoita.Talon tulevat käyttäjät – laaja joukko terveys- ja sosiaalialan

asiantuntijoita – ovat olleet koko ajan mukana suunnittelussa. Hyvä vuoropuhelu on tärkeää, koska esimerkiksi arkkitehtitoi-

miston edustajat eivät tee päivittäin hoitotyötä. Yhteistyö on antanut kaikille osapuolille uutta. Elinkaarihanke myös

lähentää kunnan eri toimialojen osaajia ja parantaa yhteistyötä kunnan sisällä.”

HUOMISEN TEKIJÄT 27

Veli-Matti Paananen rakennuttajapäällikkö, Kuopio

”Pidän rakentamisen laatua ja pitkäaikaista vastuuta tuot-teesta mallin suurimpina etuina. Elinkaarimallissa vastuuta kantaa se osapuoli, jolla on mahdollisuus vaikuttaa riskien toteutumattomuuteen. Olemme Kuopiossa toteuttaneet useita elinkaarihankkeita, ja lisäksi meillä on nyt alussa elinkaari-mallin tyyppinen laajennetun vastuun hankemalli uimahalli-, jäähalli- ja paikoitusrakentamisessa.

Olen ollut vuodesta 2009 asti kehittämässä elinkaarimallia ja näen, että yhteistyö on parasta kehittämistä. Tilaajan ja palveluntuottajan yhteispeliä tulee hioa yhä pidemmälle, ja mukaan voitaisiin ottaa allianssihankkeen piirteitä. Perinteiset urakkamallit rakennusalalla lietsovat vastakkainasetteluun.

Kohteen räätälöiminen tilaajan tarpeisiin sopivaksi tuo tehokkuutta. Jos katsotaan pelkkää investointia rakennuk-

seen, elinkaarimallilla toteutettu hanke on 10–15 prosenttia edullisempi kuin perinteisellä hankemallilla toteutettu hanke. Sen sijaan ylläpitoon liittyvä palvelumaksu on noin 20–25 prosenttia kalliimpi kuin kunnan oma ylläpito. Kokemukseni mukaan elinkaarimalli tulee kuitenkin kunnalle edullisemmak-si kuin oma hanke, koska pääomavastikkeen osuus kokonais-vuokrasta on niin suuri.

Elinkaarimalli on hyvä hankemalli, mutta palveluntarjoajien keskittyminen voi olla jatkossa riski.”

Tuomo Vesikko tilakeskuspäällikö, Hollola

”Rakennuttajan kannalta malli on erittäin helppo. Perinteissä urakassa on monta toimijaa ja sitä kautta useita vastuutahoja, kun taas elinkaarimallissa yksi taho on vastuus-sa rakentamisesta ja ylläpidosta. Tilaaja ja palveluntarjoaja ovat samalla puolella, molempien etu on teh-dä mahdollisimman hyvä rakennus.

Hankkeen onnistumisen kannalta tilaajan toiminnallisten ja teknisten vaatimusten huolellinen miettiminen ja selkeä kuvaaminen ovat tärkeitä. Tilaajan pitää tietää, mitä hän rakennukselta haluaa.

Elinkaarihankkeiden tulisi olla mahdollisimman selkeitä, mielellään uudisrakennushankkeita. Urakoitsijat on helpompi saada kiinnostumaan hankkeista, jos heille ei tule vaikeasti hallittavia riskejä peruskorjattavien kiinteistöjen kautta.

Hollolassa elinkaarimallilla toteutetut kouluhankkeet ovat olleet edullisempia kuin perinteisellä mallilla tehdyt. Hinta riippuu tietysti paljon kilpailutilanteesta ja tilaajan esittämistä vaatimuksista. Jos vaatimukset ovat kovat ja kilpailutilanne heikko, niin elinkaarihankkeen hinta tulee lähelle perinteistä urakkaa.

2010-luvun malliElinkaarihankkeiden markkinat ovat kehittyneet Suo-messa viimeksi kuluneen vajaan kymmenen vuoden aikana. Kuntien toimitilahankkeissa elinkaarimallia on käytetty lisääntyvissä määrin vuodesta 2009 al-kaen. Hankkeita on ollut 15 kunnassa, osassa niistä useissa kohteissa. Pioneeri on Espoo, joka tilasi 2000-luvun alussa ensimmäisenä Suomessa koulun rakentamisen ja ylläpidon elinkaarimallilla.

Rakennusliikkeiden kiinnostus elinkaarimalliin on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina samaan tahtiin mallin kysynnän kasvettua kunnissa. Useat rakennusliikkeet ovat voittaneet elinkaarihankkeita, ja pari rakennusliikettä on osallistunut kaikkiin kilpai-lutuksiin. Elinkaarihankkeita toteuttavia toimijoita on silti edelleen melko vähän Suomessa.

Elinkaarimallilla on tähän mennessä toteutettu reilu 40 julkisen sektorin rakennushanketta, jotka ovat olleet pääasiassa kouluja ja päiväkoteja. Uusi avaus on Sodankylään elinkaarimallilla tehtävä hyvinvoin-tikeskus, jonka rakentaminen on juuri käynnistynyt. Kyseessä on ensimmäinen Suomessa elinkaarimallil-la toteutettava sosiaali- ja terveysalan rakennus.

Toimitilahankkeiden elinkaarisopimusten yhteen-laskettu arvo on lähes 1,3 miljardia euroa. Elinkaari-hankkeiden rahoituksessa on käytetty sekä taselai-noja että leasingia.

HUOMISEN TEKIJÄT28

Kaikkien osapuolten aito sitoutuminen elinkaari-hankkeeseen on onnistumisen edellytys. Tämä

koskee sekä poliittisia päättäjiä, käyttäjiä, palveluntuottajaa että tilaajaa. Tilaajan

pitää myös pystyä asettamaan hank-keeseen riittävästi omia kiinteistö- ja rakennuttamisalan resursseja.

Uskon elinkaarimallin lisääntyvän kuntien hankkeissa. Malli on niin uusi, että ensimmäisistä hankkeista saata-vien kokemusten merkitys on suuri jat-

kon suhteen. Tilaajien kannattaa satsata tavoitteidensa mahdollisimman tarkkaan

määrittelyyn ja toimintatapojensa hiomi-seen kilpailuttamisvaiheessa, jotta hankkeista

saadaan mahdollisimman hyviä. Samoin palvelun-tuottajien raportointimalleissa näen vielä kehittämistä.”

Toivon, että isot kaupungit lähtisivät tekemään enemmän elinkaarihankkeita, koska sitä kautta malli kehittyisi voimak-kaammin.”

Jarmo Kyösti, tekninen johtaja, Parkano:

”Paljon esillä olleet koulu-jen ja muiden julkisten tilojen sisäilmaon-gelmat ovat iso asia kunnissa. Parkanossa haemme kestävää ratkaisua asiaan ja uskomme, että elinkaarimalli tar-joaa sellaisen.

Elinkaarimallilla saadaan innovatiivisia ja tehokkaita ratkaisuja, jotka palvelevat käyttäjien tarpeita. Hankkeen palveluntarjo-ajan innovointikyky on tärkeä ominaisuus.

Kokemusta suunnittelun ohjauksesta saisi olla kunnissa enemmän, jotta tilaaja osaa tuoda oikeita asioita pöytään. Jos kunnasta ei löydy osaamista, niin toivottavasti sitä löytyy palveluntarjoajan puolelta. Edellisen vuoksi elinkaarimalliin liittyville neuvontapalveluille on tarvetta kunnissa.

Olen tehnyt työurani aikana paljon kilpailutuksia, ja niiden perusteella voin sanoa, että markkinoilla pitää olla riittävästi toimijoita, jotta malli toimii. Yksi tai kaksi toimijaa on liian vähän. Meidän koulukampuksemme kohdalla lähtötilanteessa mukana oli kuusi toimijaa, mutta kolme niistä jäi nopeasti pois.

Elinkaarihankkeiden ajattelumallia pitäisi viedä myös mui-hin hanketyyppeihin. Se muuttaisi urakoitsijoiden asennoitu-mista rakentamiseen.”

Esko Eriksson kiinteistöjohtaja, Jyväskylä

”Jyväskylässä olemme lähteneet hake-maan hyötyjä ennen kaikkea taloudel-lisuuden eli kiinteistöjen elinkaarikus-tannusten hallitsemisen kautta. Toinen keskeinen tavoite on innovatiivisten ratkaisujen löytyminen sekä toiminnalli-sesti että laadullisesti.

Elinkaarimalliin sopii hanke, joka olisi mahdollisimman avoin, koska silloin on parhaat mahdollisuudet hakea uusia toiminnallisia ja teknisiä ratkaisuja. Jos hanke on sidottu tiettyihin raameihin esimerkik-si arkkitehtikilpailun tuloksen kautta, se kaventaa innovatiivisuutta.

Vuorovaikutus avainasemassa suunnittelussa

Elinkaarihankkeen suunnitteluun kannat-taa panostaa, ja rakennettavan kiinteistön tulevat käyttäjät tulee ottaa tiiviisti mukaan suunnittelutyöhön. Suunnittelijoiden, tilaa-jan ja käyttäjien vuorovaikutus on tärkeää, ja kilpailutuksen jälkeen tehtävä suun-nitelmien hiominen nousee keskeiseksi. Elinkaarimallista tuttua tiivistä ja jatkuvaa kommunikaatiota kannattaisi käyttää myös muissa toimitilahankkeissa.

Edelliset näkemykset ovat Inspiran kunnille toteuttaman tuoreen kyselytutkimuksen an-tia. Kyselyyn saatiin vastauksia yhdeksästä eri kunnasta.

Kyselyn perusteella elinkaarihankkeen valmistelussa ja kilpailutuksessa kuntien ulkopuolisten asiantuntijoiden kokemus ja pätevyys on erityisen tärkeää. Merkittäväk-si asiaksi kunnissa koetaan se, että tilaa-jalla on mahdollisuus ohjata suunnittelua riittävästi ja palveluntuottajan suunnittelun laatu vastaa odotettua.

HUOMISEN TEKIJÄT 29

Suomi ei enää ole Euroopan sairas mies: talouden tilanne näyttää nyt valoisammalta kuin pitkiin aikoi-hin. Positiivinen vire on erityisesti vientiteollisuuden ansiota, mikä on hyvä merkki. Sen sijaan kotimainen kysyntä ei kuluttajien luottamuksesta huolimatta näytä vielä tuovan talouteen toivottua lisäbuustia.

Suomalaiskunnat ovat onnistuneet vaikeassa tehtä-vässä. Niiden talous on vahvistunut, vaikka kasvu on ollut hidasta. Vetoapua on saatu Euroopan isoista

KOLUMNI | ESA KALLIO

Tervehtyvä mies kuohuvassa maailmassa

”Euroopan on hyvä varautua pärjäämään oman kasvun

varassa, sillä jenkkitalouden veturi ei välttämättä enää jaksa vetää muuta maailmantaloutta

nousuun.”

talouksista, joiden hyvä vire on vetänyt myös Suomen taloutta nousuun.

Euroopan onkin hyvä varautua pärjäämään oman kasvun varassa, sillä Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on kyseenalaistanut Donald Trumpin hallituksen kasvuennusteita ja varoittanut, ettei jenkkitalouden veturi välttämättä enää jaksa vetää muuta maailman-taloutta nousujohteiseen kehitykseen.

HUOMISEN TEKIJÄT30

Samaan aikaan yhteiskunnalli-nen kuohunta jatkuu. Terroriteko järkytti Suomeakin elokuussa, ja lähialueilla on paljon jännitteitä.

Suurvaltapolitiikan kiristyminen lisää entisestään maailmanpolitiikan

sähköisyyttä.

Pääomamarkkinoilla on jo totuttu nykyi-sin vallitseviin epävarmoihin oloihin, mutta

tulevaisuuden reaktioita on vaikea arvioida, kun reaalipolitiikan kiemuroitakaan on vaikea ennustaa. Mihin

Trumpin holtittomat lausunnot vielä johtavat? Saako Iso-Bri-tannian heikko konservatiivihallitus pidettyä Brexit-kaaoksen hallinnassa?

Etelä-Euroopan rahoitusmarkkinoilla muhii edelleen mah-dollinen kriisi. Kesäkuussa espanjalainen kriisipankki Banco Popular pelastui kaatumiselta, kun Santander osti sen yhdellä eurolla. Italiassa kahden konkurssin partaalla horjuneen pan-kin terveet osat siirrettiin Intesa Sanpaololle, samaan hyväksi havaittuun euron kauppahintaan. Kaikesta pankkiregulaatios-ta huolimatta laskun järjestelystä saavat kantaakseen osak-keenomistajat ja valtio: pankin velkakirjoihin sijoittaneet sen sijaan selvisivät operaatiosta ehjin nahoin. Se jää nähtäväksi, onko järjestely EU:n perussopimusten mukainen.

Markkinoiden tilasta kertoo paljon myös se, että taloutensa romahduttanut Kreikka on palaamassa kansainvälisille lainamarkkinoille, vaikka maan kriisi on edelleen rat-kaisematta. Markkinoilla on nyt paljon likviditeettiä, ja siksi tilaa on myös riskialttiimmille kohteille.

Kysytympiä ovat kuitenkin vakaat sijoituskohteet, joihin suomalainen kuntasektorikin kuuluu. Kun likviditeettiä on paljon, kilpailu sijoittajista vaatii liikkeeseenlaskijoilta entistä enemmän taktista osaamista. Ajoitus ja kilpailijoiden suunnitelmien

Tervehtyvä mies kuohuvassa maailmassa

Esa KallioKirjoittaja on Kuntarahoituksen vt. toimitusjohtaja.

”Pystyimme tiukentamaan heinäkuussa liikkeeseen lasketun viite-

lainan hintaa enemmän kuin koskaan ennen historiamme aikana.”

ennakointi ovat aivan keskeisiä tekijöitä liikkeeseenlas-kujen onnistumisessa.

Kuntarahoituksesta kiinnostuneet kansainväliset sijoitta-jat ovat kiinnostuneita myös muista vastaavantyylisistä liikkeeseenlaskijoista – esimerkiksi pohjoismaisista kun-tarahoittajista, alankomaalaisesta vesipankista NWB:stä tai saksalaisesta kehityspankki KfW:stä. Epävarmuus markkinoilla tarkoittaa sitä, että Kuntarahoituksen on oltava valmis tekemään liikkeeseenlaskuja heti kun olosuhteet ovat otolliset. Kun on oikea hetki, ikkuna on vallattava ennen kuin joku muu verrokkiryhmästämme tekee sen.

Kuntarahoitus on laskenut tänä vuonna liikkeeseen jo kolme erittäin onnistunutta viitelainaa. Viimeisimmän, heinäkuussa liikkeeseen lasketun miljardin Yhdysvaltain dollarin viitelainan Global Capital valitsi viikon parhaaksi diiliksi. Laina ylimerkittiin niin nopeasti, että pystyimme tiukentamaan sen hintaa enemmän kuin koskaan ennen historiamme aikana. Hinta on edelleen tiukentunut jäl-kimarkkinoilla, joten myös sijoittajat voivat olla sijoituk-seensa tyytyväisiä.

Meille Kuntarahoituksessa onnistunut varainhankinta ei ole vain oman toiminnan tehokkuutta, vaan sillä on suurempi merkitys. Jokainen varainhankinnan hinnoitte-

lussa säästynyt korkopiste näkyy asiakkaillemme edullisempana lainarahan hintana.

HUOMISEN TEKIJÄT 31

0,00 %MARGINAALI

Sähköistetään Suomen autot!

Kuntarahoitus tukee sähköautojen yleistymistä tarjoamalla niiden hankintaan leasingrahoitusta nollamarginaalilla.

Kuntarahoitus tarjoaa vuoden 2017 aikana kunta-asiakkailleen täyssähkö- ajoneuvojen hankintaan rahoitusta 0,00 prosenttiyksikön marginaalilla. Rahoitettavia kohteita ovat julkista liikennettä lukuun ottamatta kaikki kuntakonsernien käytössä olevat ajoneuvot, joita voi hankkia täyssähkö- versioina. Rahoitusta voi saada myös latausinfran rakentamiseen.

Kysy lisää sähköautoleasingista osoitteesta leasing@kuntarahoitus.fi tai omalta asiakasvastaavaltasi.