Vipuvoimaa EU:ltasosiaalirahastosta

Rakennerahastokausi 2007–2013

Sisältö

3 Vipuvoimaa Euroopan sosiaalirahastosta

4 ESR ja EAKR tukevat – tavoitteena parempi Suomi

6 Valtakunnallisia ja alueellisia ESR-hankkeita

8 Rahoitus kohdistetaan toimintalinjojen mukaan

10 Ideasta suunnitelmaksi

14 Kenelle ESR-ohjelma on tarkoitettu

Vipuvoimaa Euroopan

sosiaalirahastostaOletko ollut pitkään työttömänä? Jäikö koulunkäynti aikoinaan vähiin tai kesken? Haluaisitko ja kykenisitkö työelämään haasteista huolimatta? Etsitkö juuri yritykseesi sopivia työntekijöitä? Oletko suunnittelemassa omaa yritystä? Oletko miettimässä yrityksesi kehittämistä? Ratkaisu saattaa löytyä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamista ohjelmista.

ESR-ohjelman tarkoituksena on tehdä inhimillisiä investointeja eli tukea erilaisia työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevien mah-dollisuuksia menestyä ja edistetään tasa-arvoisuutta. Rahaston avulla Suomessa voidaan parantaa työllisyyttä ja työllistymis-mahdollisuuksia sekä edistää uusien työpaikkojen luomista.

Sosiaalirahaston ohjelmassa rahoitetaan hankkeita, joilla kou-lutetaan esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä ja vajaakuntoisia takaisin työelämään. Tavoitteina on työllistymisen edistämi- nen, työssä pysyminen ja syrjäytymisen ehkäisy.

ESR tukee yrittäjyyttä ja yritysten kehittämistä sekä parantaa työorganisaatioiden toimivuutta ja tuottavuutta kestävällä tavalla.

ESR-ohjelmassa rahoitetaan myös rakenteellisia hankkeita, jotka koskettavat laajaa joukkoa ihmisiä pitkällä aikavälillä. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi koulutusjärjestelmien ja opetussuunnitelmien uudistamiset. Tavoitteena on parantaa koulutuksen vastaavuutta työelämän tarpeisiin. Tavoitteena on myös helpottaa koulutuksesta työelämään siirtymistä sekä aikuisväestön edellytyksiä osallistua koulutukseen.

3

ESR ja EAKR tukevat – tavoitteena

parempi Suomi

EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa toteutetaan kansallisten kehitysohjelmien avulla.Euroopan sosiaalirahasto tukee jäsenvaltioiden toimintaperiaatteita, jotka seuraavat tiiviisti Euroopan työllisyysstrategian mukaisia suuntaviivoja ja suosituksia. Ohjelma edistää osaltaan taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koko Euroopan unionin alueella.

ESR-ohjelman lisäksi EU osallistuu suomalaisten alueiden kehit-tämiseen Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoin. Rahas-tosta tuetaan hankkeita, jotka kehittävät yrityksiä, innovaatioiden syntymistä, verkottumista, osaamista ja alueiden saavutetta-vuutta.

EU-ohjelmien ja -rahoituksen tarkoituksena on parantaa suoma- laista osaamista, työllisyyttä ja kilpailukykyä. Tavoitteena on Suomi, jossa on työtä, osaavia ihmisiä, otollinen ilmapiiri uusille ideoille ja menestyvät yritykset sekä hyvä ympäristö asua, tehdä työtä ja elää.

Tuloksia ja vaikutuksia

Hyvän suunnitelman toteuttamista halutaan myös valvoa. ESR-ohjelman vaikutuksia ja tuloksellisuutta seurataan vuosittain.

Nelivuotinen ESR-hanke Kuopion seudun Työ-polku II alkoi helmikuussa 2004. Hankkeessa haluttiin löytää ratkaisu elämään kuopiolaisille ja siilinjärveläisille työttömille työhakijoille, joiden työttömyys on syystä tai toisesta pitkitty-nyt. Tavoitteeseen pyrittiin pääsemään mm. am-matillisen koulutuksen ja työllistymisen avulla. Keinoina käytettiin yksilöohjausta, erilaisia ohjaavia koulutuksia, osaamiskartoitusjaksoja,

työelämäläheisiä ammatillisia osatutkintokou-lutuksia, yritysyhteistyötä ja verkostotyötä.

Projektissa oli mukana Kuopion ja Siilinjär-ven kuntien lisäksi Pohjois-Savon ELY-keskus, ja hanketta hallinnoi Savon ammatti- ja aikuisopisto. Hankepäällikkö Pertti Haapakor-van mukaan ELY-keskuksen rahoitusosuus oli 935 000 euroa, kuntien 165 000 euroa ja työhal-linnon osuus 3,62 miljoonaa euroa. Työpolkuun

osallistuneista 780 ihmisestä 123 on sijoittunut työelämään, 209 on koulutuksessa ja yksi uskaltautui yrittäjäksi.

Osatutkintojen kautta kohti työelämää

Helena Huovinen innostui Työpolun ”Tartu mahdollisuuksiisi” –koulutuksesta. Työs-säoppimisjaksolla hän huomasi viihtyvänsä ihmisten parissa. Hoitotyö ja hoitoalan hyvä työtilanne innostivat häntä hakeutumaan

Kuopion seudun työpolulta ratkaisuja elämään

4

ensin harjoittelijaksi ja sitten palkkatyöhön yksityiseen kotihoitoyritykseen. ”Hain ja pääsin Työpolulle puolen vuoden hoito- ja huolenpi-totyökoulutukseen. Aluksi vähän pelotti, kun koulunpenkkikokemuksesta oli jo 40 vuotta aikaa. Olen nyt työssä koulutusajan harjoittelu-paikassa vanhustenhoitokodissa ja paperit ovat sisällä lähihoitajakoulutukseen”, kertoo Helena Huovinen iloisena.

ESR-ohjelmalle on määritelty sekä määrällisiä että laadullisia indikaattoreita, jotka kuvaavat ohjelman toteutumista toiminta-linjoittain.

Määrällisinä tavoitteina on 450 000 henkilön osaamisen ja työl-listymisen edistäminen sosiaalirahaston ja niihin liittyvien kan-sallisten varojen avulla vuosina 2007–2013. Seitsemänvuotisen toimintakauden aikana on tavoitteena luoda uusia yrityksiä 7 000 ja uusia työpaikkoja 12 000.

Laadullista vaikutusta seurataan erilaisilla osallistujille ja kou-luttajille suunnatuilla kyselyillä, selvityksillä ja barometreilla. Nämä indikaattorit liittyvät hankkeisiin osallistuvien valmiuksien ja osaamisen paranemiseen, hankkeen jälkeiseen sijoittumiseen työelämässä, yhteistyöverkostoihin, luotuihin toimintamalleihin, käytäntöihin ja innovaatioihin sekä tasa-arvon edistämiseen.

Rahoitusta seitsemälle vuodelle

Euroopan sosiaalirahastolla alkoi vuonna 2007 kolmas oh-jelmakausi, ja se päättyy vuonna 2013. Rahoitusta on varattu erikseen jokaiselle vuodelle.

Hankkeiden erilaisista rahoitusmahdollisuuksista saat tietoa oman alueesi ELY-keskuksista ja maakunnan liitosta. Rahoit-tajat ilmoittavat rahoituksen hausta vuosittain sekä omilla internet-sivuillaan että valtakunnallisissa ja maakunnallisissa sanomalehdissä.

Työnhakijat ja työvoimaa tarvitsevat yritykset eivät aina kohtaa. Tätä ongelmaa ratkaisemaan on vuonna 2001 perustettu itäiselle Uudelle-maalle Työpooli. Työntekijät työllistyvät pooliin kuuluviin yrityksiin ja saavat tarpeen mukaan koulutusta uusiin työtehtäviin. Työnantajat puolestaan saavat aiempaa helpommin tarpei-siinsa sopivia työntekijöitä.

Työpooli on yritysten ja työvoimahallinnon perustama yhteenliittymä, joka aloitti toimin-

tansa vuonna 2001. Viidessä vuodessa työpoo-liin on liittynyt noin 30 yritystä ja työpaikkoja pooliyrityksiin on kyetty järjestämään lähes 900. Hanketta koordinoi Porvoon seudun uusyritys-keskus ja sitä rahoittaa Euroopan sosiaalirahas-to, ELY-keskus ja Työpooliin kuuluvat yritykset.

”Turvaamme sesonkityövoimaa tarvitsevien yritysten toimintamahdollisuuksia ja kilpailuky-kyä erittäin edullisella työvoiman hankinta- ja koulutusmallilla,” kertoo projektipäällikkö

Martti Villanen. ”Määräaikaisten työsuhteiden lisäksi 142 työntekijää on vakinaistettu yrityksiin toimintavuosien aikana.” Työpooli on myös kehittänyt pätkätyötä siten, että työntekijä voi työskennellä useina pätkinä vaikka vuorotelleen kolmessa pooliin kuuluvassa yrityksessä, omien etujensa heikentymättä.

Itä-Helsingistä Loviisaan toimiva verkosto on tehnyt työllistymisen eteen monipuolista yhteistyötä. ”Työmarkkinajärjestöt ovat olleet

Porvoon Työpooli yhdistää yritykset ja työnhakijat

Valtakunnallisia ja alueellisia

ESR-hankkeita

Vuosina 2007–2013 Suomessa toteutetaan kahta Euroopan sosiaalirahaston ohjelmaa eli Manner-Suomen ja Ahvenanmaan ESR-ohjelmia. Manner-Suomen ohjelma jakautuu rakenteellisesti kahteen osaan: valtakunnalliseen osioon ja alueelliseen osioon.

Valtakunnallinen ohjelmaosio ei nimestään huolimatta kata koko Suomea vaan Itä-Suomi on tämän osion ulkopuolella. Itä-Suomelle on räätälöity oma, erikseen seurattava rahoitus-kehyksensä alueen erityisaseman vuoksi. Itä-Suomi voi kuiten-kin osallistua valtakunnalliseen osioon omilla päätöksillään ja oman rahoituskehyksensä puitteissa.

Alueosio jakautuu suuralueittain Etelä-, Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomeen, jotta alueita voidaan kehittää paremmin niiden eri-tyispiirteiden mukaan. Myös alueellisessa osiossa Itä-Suomi on erityistä siirtymäaluetta.

6

erittäin kiitettävästi kehittämässä toimintaa yhdessä yritysten kanssa. Mukana ovat olleet myös eläkevakuutusyhtiöt, pankit ja muut rahoituslaitokset.” Villanen sanoo.

”Kun pätkätyöni päiväkodissa päättyi, menin työkkärin kotisivuille katselemaan työl-listymis- ja koulutusmahdollisuuksia”, sanoo Noora Lindelöf. ”Opiskelen iltaisin prosessitek-niikkaa, joten Työpoolin tarjoama mahdollisuus kouluttautua kylmäkalusteiden asentajaksi

natsasi hyvin ja sopii elämäntilanteeseeni”, kertoo 29-vuotias kahden lapsen äiti.

Aikuiskoulutuskeskus Edupolin teoria-jaksojen lomassa Noora harjoittelee Norpen kylmäkalusteiden varustelijana. Koulutus jatkuu palkallisena työskentelynä ja vuoden kuluttua on toiveissa vakinaistuminen Norpella. ”Pätkätöiden ja äitiyslomien jälkeen minusta on mukavaa saada koulutus, joka tähtää pysyvään työpaikkaan.”

Valtakunnalliset projektit perustuvat toimintalinjoissa kuvat-tuun kehittämistoimintaan. Alueosioiden projektit perustuvat ensisijaisesti alueiden toimintaympäristöstä nouseviin kehit-tämistarpeisiin ja noudattavat valtakunnallisen osion toimin-talinjarakennetta. Maakunnan yhteistyöryhmät koordinoivat toimintaa aluetasolla. Koordinoivat ELY-keskukset tarkastele-vat ESR-toteutusta suuraluetasolla.

Kaupunkiulottuvuus on sisällytetty osaksi ESR-ohjelman alu-eellista osiota Etelä- ja Länsi-Suomessa. Itä- ja Pohjois-Suo-messa kaupunkiulottuvuus on toimintalinjoissa sisäänraken-nettuna.

Manner-Suomen ESR-ohjelma koostuu rakennerahastokaudella 2007–2013 viidestä toimintalinjasta (TL 1-5). Linjojen tarkoituksena on helpottaa rahoituksen kohdistamista. Toimintalinjat pohjautuvat kansalliseen rakennerahastostrategiaan ja ESR-asetukseen.

Ensimmäinen toimintalinja kehittää yrittäjyyttä ja yrityk-siä sekä henkilöstön osaamista ja työorganisaatioita. Erityi- sesti on haluttu parantaa pk-yritysten ja henkilöstön val- miuksia sopeutua maailmantalouden ja työvoiman ikään-tymisen aiheuttamiin rakennemuutoksiin. Tavoitteena on tur-vata työvoiman työssä pysyminen ja osaavan työvoiman saata- vuus. Lisäksi toimintalinjalla edistetään yhdenvertaisuutta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa työelämässä.

Toimintalinja 2 pyrkii alentamaan rakenteellista työttömyyttä. Erityisesti pitkittynyttä työttömyyttä ja sen seurauksia pyritään

vähentämään, mutta tavoitteena on myös vähentää nuorten koulutuksen keskeyttämistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Tuen avulla varaudutaan ikärakenteen muutoksiin ja työvoiman saatavuuteen.

Kolmannen toimintalinjan tavoitteena on parantaa koulutuk-sen vastaavuutta työelämään, koulutuksesta työelämään siir-tymistä sekä työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista. Pääpaino on erilaisten järjestelmien, kuten työvoimapalvelu-, tiedotus-, ohjaus- ja neuvontajärjestelmien sekä luovuutta edistävien oppimismallien kehittämisessä.

Rahoitus kohdistetaan

toimintalinjojen mukaan

9

Toimintalinja ESR:n Kansallinen julkinen Yhteensä EU-rahoituksen rahoitus rahoitus osuus yhteensä 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen 194 249 443 44 % 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy 193 255 448 43 %

3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen 167 213 380 44 %

4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa 37 49 86 43 % 5: Tekninen tuki 25 32 57 44 %

Yhteensä* 615 799 1414 44 %

*) Pyöristysten takia taulukko ei summaudu tasan. Luvut on indeksoitu.

ESR-ohjelman toimintalinjoittainen rahoitus (miljoonaa euroa)

Toimintalinja 4 keskittyy jäsenvaltioiden ja alueiden väliseen yhteistyöhön ESR-toiminnassa. Päämääränä on eurooppalais-en yhteistyön lisääminen työvoima-, koulutus- ja elinkeinopo-litiikassa ja työperusteisen maahanmuuton edistäminen.

Viides toimintalinja antaa teknistä tukea, jota käytetään val- misteluun, hallinnointiin, seurantaan, arviointiin, tiedotukseen ja valvontaan liittyviin toimiin. Tukea käytetään myös paranta-maan ESR-ohjelman täytäntöönpanoon koskevia hallinnollisia valmiuksia.

Rahoituksen osuudet

ESR-ohjelman rahoitukseen osallistuvat sosiaalirahaston ohella valtio, kunnat sekä yksityinen sektori. ohjelman EU:lta tuleva ESR-rahoitus on yhteensä n.615 miljoonaa euroa. Kansallista julkista rahoitusta on ohjelmaan varattu noin 799 miljoonaa euroa.

10

Ideasta

suunnitelmaksi

Ohjeita ESR-projektin suunnittelijalle

Kun sinulla on idea hankkeesta, jota voitaisiin rahoittaa osittain EU:n sosiaalirahastosta, voit testata ideasi vastaamalla kysy-myksiin miksi, mitä, kenelle, miten, kuka, milloin ja missä. Sel-vitä tarve ja kysyntä projektisuunnitelmallesi keskustelemalla sekä omassa organisaatiossasi että muiden toimijoiden ja sa-malla mahdollisten kumppaneiden kanssa. Samalla käynnistät verkoston, joka tulevaisuudessa toimii projektisi tukena.

Miksi ideasi ja suunnitelmasi toteutuminen on tärkeää?

Osoita minkälaista lisäarvoa suunnitelmasi toteuttaminen tuo hyödynsaajille (osallistuvat ihmiset, yritykset, organisaatiot) ja omalle organisaatiollesi. Pohdi yhdessä organisaatiosi joh-don kanssa, mitä suunnitelman mukaan kehitetyille uusille toimintamalleille ja käytännöille tapahtuu ESR-projektin pää-tyttyä. Varmista, että suunnitelmasi sopii organisaatiosi stra-tegisiin tavoitteisiin, jolloin projektin toteuttaminen kehittää ja vie eteenpäin organisaatiotasi.

Mitä tavoitteisiin pääseminen vaatii?

Kirjaa selkeästi ylös mitä pitää tehdä, jotta suunnitelmassasi määritellyt tavoitteet saavutetaan. Varmista, että suunnitel-masi toimet on mahdollista toteuttaa lainsäädännön puitteis-sa. Perusta suunnitelmasi toimet projektin hyödynsaajien ja projektin toimintaympäristön huolelliseen analyysiin.

Ketä suunnitelmasi hyödyttää ja ketkä voivat auttaa sinua?

Mieti hyvin tarkkaan, kenelle suunnitelmasi on tarkoitettu ja miten saat heidät mukaan. Mieti myös, mitkä tahot voisivat auttaa hyödynsaajien löytämisessä. Selvitä, ketkä tulee saada mukaan projektisuunnitelman toteuttamiseksi.

Kuinka projektisi toteutetaan, milloin ja missä?

Laadi alustava projektin toimintasuunnitelma aikatauluineen ja resursseineen.

Ohjeita ESR-rahoituksen hakijalle

Euroopan sosiaalirahaston kautta voidaan hakea rahoitusta hankkeille, jotka sisältyvät jonkin toimintalinjan tavoitteisiin.

Hakemuksesta on käytävä selkeästi ilmi, että

• suunnitelman sisältö vastaa sen ESR-ohjelman toiminta- linjan sisältöä, josta haet rahoitusta, ja siinä huomioidaan hakuilmoituksessa määritellyt asiat,

• suunnitelmassa on konkreettisesti kuvattu projektin osal- listujille tarjottavat toimenpiteet ja miten ne edistävät ta- voitteiden saavuttamista,

• projektin toteutusaikataulu on realistinen ja toteutettavis- sa ja että voit huolehtia projektin hallinnoimisesta,

11

• määritellyt tavoitteet on suhteutettu projektiin osallistujien valmiuksiin ja toimintaympäristön asettamiin rajoituksiin,

• suunnitelma on kustannustehokas tarjoamalla hyvää laa- tua kohtuullisilla tukikelpoisilla kustannuksilla,

• toteuttamisesta vastaava organisaatio ja yhteistyökump- panit pystyvät toteuttamaan ESR-projektin hallintoon liit- tyvät vaatimukset,

• suunnitelmassasi kuvataan keinot seurata projektin tavoit- teiden saavuttamista.

Ohjeita ESR-projektin toteuttajalle

Varmista, että

• tutustut projektipäätökseen ja sen ehtoihin sekä toimitet- tuihin liitteisiin huolella, sillä nämä dokumentit ohjaavat projektisi toteuttamista,

• dokumentoit ja arkistoit kaikki projektin toimenpiteet var- mistaaksesi riittävän pohjan kustannusten tukikelpoisuu- den todentamiseen,

• yhteistyö organisaation taloushallinnon kanssa on järjes- tetty siten, että ESR-vaatimukset osataan ottaa huomioon kirjanpidossa ja talousseurannassa,

• projektisi seurantajärjestelmä antaa mahdollisuuden seu- rata projektiin osallistumista, tuloksia, asiakaspalautetta, vaikutuksia ja hyvien käytäntöjen tunnistamista pystyäk- sesi raportoimaan niistä säännöllisesti rahoittajalle,

• viestit projektista tehokkaasti ja levität projektin tuloksia ja hyviä käytäntöjä eteenpäin.

Lisätietoa hankkeiden suunnittelusta ja rahoituksen hakemi-sesta saa alueellisista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-kuksista (ELY-keskuksista), maakuntien liitoista sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä. Yhteystiedot ovat esitteen sivulla 15.

12

Euroopan sosiaalirahastosta rahoitusta voivat hakea kunnat, kuntien elinkeino-organisaatiot, yritykset, koulutuslaitokset, kehittämisorganisaatiot, järjestöt, säätiöt ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt.

Yritykset voivat tehdä aloitteita ja ehdotuksia muun muassa kuntien elinkeinoyhtiöille tai oppilaitoksille kehittämishank-keensa toteuttamiseksi.

Reilun pelin periaatteet ohjaavat toimijoita

Euroopan unionin kaikessa toiminnassa kiinnitetään huomiota kestävään kehitykseen, kumppanuuteen ja tasa-arvoon. Jotta koko Suomi voisi hyvin, on tärkeää kehittää elinvoimaisia ym-päristöjä, huolehtia harvaan asutusta maaseudusta ja vahvis-taa kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta.

Vaikutukset ympäristöön, yhteistyöhön ja tasa-arvoon suurennuslasin alla

Ympäristövaikutusten arviointi on olennainen osa rakennera-hastoista rahoitettavia hankkeita. Ympäristön kannalta paras tulos saadaan, kun hankkeiden ympäristövaikutukset – niin hyvät kuin huonotkin – tunnistetaan jo hankkeiden valintavai-heessa.

Kenelle

ESR-ohjelma on tarkoitettu?

Yhteistyötä viranomaisten, yritysten ja järjestöjen ja muiden toimijoiden kesken tehdään hankkeiden kaikissa vaiheissa. Kumppanuuteen kannustetaan niin hankkeiden suunnittelus-sa kuin toteuttamisvaiheessakin.

EU-hankkeilla kannustetaan tasa-arvon edistäminen muun muassa sukupuolten, ikä- ja väestöryhmien välillä. Tasa-arvo on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusperiaatteita.

Kaupunkien ja maaseudun välille tehokasta vuorovaikutusta

Maaseudun kehittämistä tuetaan Euroopan unionin rakenne-rahastoista. Tavoitteena on parantaa yksityisten palvelujen saatavuutta ja luoda uusia yrityksiä alueille elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Harvaan asutuilla alueilla pyritään vähentämään kehityksen esteitä ja erilaisia haittatekijöitä ja lisäämään alu-eiden vetovoimaa.

Hankkeilla luodaan maaseudun ja kaupunkien välille vuorovai-kutusta, josta molemmat tahot hyötyvät. Suurten kaupunkien läheisyydessä olevat seudut voivat lisätä asumiseen ja vapaa-ajan viettoon liittyvää virkistystoimintaa, joka houkuttelee kaupunkilaisia lähiseudulle.

ESR-toiminnassa korostetaan lisäksi sosiaalisia innovaatioita ja pienten toimijoiden asemaa

14

www.rakennerahastot.fi

Maakunnan liitotwww.reg.fi

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksetwww.ely-keskus.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriöwww.minedu.fi

Sisäasiainministeriöwww.intermin.fi

Sosiaali- ja terveysministeriöwww.stm.fi

Työ- ja elinkeinoministeriöwww.tem.fi

www.rakennerahastot.fi