Sweco Niemenkatu 73 FI 15140 Lahti www.sweco.fi

Sweco PM Oy Reg.no 2635438-4 Reg. office: Helsinki

KUNTOTUTKIMUSTEN YHTEENVETO

VÄÄKSYN YHTEISKOULU

Koulukuja 2

17200 VÄÄKSY

31.3.2017

2

Tiivistelmä

Tämän raportin tarkoituksena on toimia yhteenvetona saaduista tutkimustuloksista ja

arvioida tarvittavat korjaustoimenpiteet Vääksyn yhteiskoulun rakennusosien A, B, C

ja D osalta niin, että koulun tilat ovat terveelliset ja turvalliset käyttää useita vuosia

eteenpäin.

Edellinen laajennus ja peruskorjaus koululla on tehty vuonna 1999. Laaja

kuntotutkimus on tehty vuonna 2012. Ilmenneiden sisäilmaan liitettyjen oireilujen

jälkeen koululla on tehty sisäilma- ja kosteuskartoitus vuonna 2016.

Peruskorjaukseen jälkeen paikallisia korjauksia on tehty, joista suurin osa perustuu

vuoden 2012 kuntoarviossa mainittuihin toimenpidesuosituksiin.

Tässä raportissa on käytetty lähtötietona edellä mainittuja tutkimuksia. Sen lisäksi

sovittiin yhdessä tilaajan ja edellisen sisäilmatutkimuksen toteuttaneen Polygon Oy:n

kanssa täydentävien lisätutkimusten toteuttamisesta, lähinnä aiemmin tutkimuksissa

epäselviksi jääneiden rakenteiden avausten toteuttamisesta. Tehdyistä

lisätutkimuksista on saatu Polygon Oy:n raportti 18.1.2017.

Kaikkien näiden tutkimusten sekä tässä selvitystyössä mukana olleiden henkilöiden

arvioinnin perusteella on pyritty määrittelemään rakennusosittain rakennuksen

sisäilmasto- ja kosteusteknistä kuntoa sekä määritellä rakennuksen korjaustarvetta

sisäilmaolosuhteiden parantamiseksi.

Tehdyt tutkimukset eivät ole niin kattavat, että kaikkien rakennusosien rakenteet ja

niiden toimivuus tunnettaisiin täsmällisesti. Tämän työn yhteydessä on pyritty

löytämään keskeisimmät rakennuksen sisäilmaolosuhteisiin vaikuttavat rakenteet,

kartoittamaan eri rakennusosien laajuuden ja määrittelemään tarpeelliset

korjaustoimenpiteet.

Tarkentavia tutkimuksia on tehtävä korjaussuunnittelun yhteydessä, mikäli

rakennusta lähdetään korjaamaan. Korjauslaajuuden arvioinnin rinnalla, tämän työn

osana, on tehty hankkeen kustannusarvion laskentaa ja arvioitu myös vaihtoehtoja

niin, että tämän rakennuksen tilalle tehtäisiin uudisrakennus.

Kohde kokonaisuudessaan on hyvin tyypillinen useamman vuosikymmenen aikana

laajentunut koulurakennus. Jokainen rakennusosa itsessään on rakennettu

ajankohdalle tyypillisillä materiaaleilla ja teknisesti toteutettu sen ajan

rakennustekniikan menetelmillä ja tietämyksellä. Seuraavan vaiheen yhteydessä

aiemmin rakennettua osaa on muutettu tai päivitetty. Varsinkin viimeinen laaja 1999

tehty peruskorjaus on käsittänyt paljon muutoksia aiemmissa rakennusosissa.

Valitettavasti näissä muutoksissa on kiinnitetty liian vähän huomioita kokonaisuuden

toimintaan rakenneteknisen toimivuuden kannalta. Tämä asia on valitettavan yleistä

kohteissa, joissa sisäilmaan liittyviä oireita koetaan. Sisäilma-asioiden huomioiminen

ja tiedostaminen rakennusten peruskorjauksissa on tullut rakennusalan käytännöksi

vasta muutamia vuosia sitten, valtavasti lisääntyneiden oireilujen vuoksi.

3

Sisällysluettelo Tiivistelmä .................................................................................................................................................... 2

Yleistä ........................................................................................................................................................... 4

Yhteyshenkilöt ......................................................................................................................................... 4

Kiinteistön tiedot ...................................................................................................................................... 4

Yhteenveto toimenpiteistä ......................................................................................................................... 5

Tehdyt tutkimukset ...................................................................................................................................... 7

Rakenteet ja korjaustoimenpide-ehdotukset rakennusosittain ............................................................ 8

Ulkopuoliset osat ......................................................................................................................................... 8

A-OSA (1931) .............................................................................................................................................. 9

Alapohjat .................................................................................................................................................. 9

Välipohjat................................................................................................................................................ 10

Ulkoseinät ja kantavat väliseinät ........................................................................................................ 10

Yläpohjat ja vesikatto ........................................................................................................................... 10

Ikkunat .................................................................................................................................................... 11

Ilmanvaihto ............................................................................................................................................. 11

B-OSA (1958) ............................................................................................................................................ 11

Alapohjat ................................................................................................................................................ 11

Välipohjat................................................................................................................................................ 12

Ulkoseinät ja kantavat väliseinät ........................................................................................................ 13

Yläpohjat ja vesikatto ........................................................................................................................... 13

Ikkunat .................................................................................................................................................... 14

Ilmanvaihto ............................................................................................................................................. 14

C-OSA (1975) ja D-OSA (1999) ............................................................................................................. 14

Alapohjat ................................................................................................................................................ 14

Välipohjat................................................................................................................................................ 15

Ulkoseinät ja kantavat väliseinät ........................................................................................................ 16

Yläpohjat ja vesikatto ........................................................................................................................... 17

Ikkunat .................................................................................................................................................... 17

Ilmanvaihto ............................................................................................................................................. 17

Korjauskustannukset ............................................................................................................................ 18

Rakennuksien korjaus .......................................................................................................................... 18

Uudisrakennus ...................................................................................................................................... 18

Yhteenveto ............................................................................................................................................. 18

Liitteet ..................................................................................................................................................... 19

Lähteet .................................................................................................................................................... 19

4

Yleistä

Yhteyshenkilöt

Yritys: Asikkalan kunta tekninen toimi

Osoite: Asikkalantie 21, 17200 Vääksy

Yhdyshenkilö: Harri Hirvonen

Puhelin: 044 7780 290

Sähköposti: harri.hirvonen@asikkala.fi

Yritys: Sweco PM Oy

Osoite: Niemenkatu 73, 15140 Lahti

Yhdyshenkilö: Juha Rantanen, sisäilma-asiantuntija

Puhelin: 040 726 5124

Sähköposti: juha.rantanen@sweco.fi

Yritys: Sweco PM Oy

Osoite: Niemenkatu 73, 15140 Lahti

Yhdyshenkilö: Ville Harviainen, projekti-insinööri

Puhelin: 045 808 9860

Sähköposti: ville.harviainen@sweco.fi

Kiinteistön tiedot

Kiinteistön osoite: Koulukuja 2, 17200 Vääksy

Rakentamisvuosi: Osa A -31, osa B -58, osa C -75 , osa D -99

Rakennukset: Kiinteistö koostuu kolmesta rakennuksesta

(A, B ja C) ja niitä yhdistävästä osasta D

Tilavuus: 27 400 m3

Kerrosala: 6 820 m2

Kerroksia II / III

5

Yhteenveto toimenpiteistä

Tässä tutkimustulosten raportissa käsitellään rakennukset rakennusosittain, lähinnä

sisäilmaan vaikuttavien korjausten näkökulmasta. Sisäilmatutkimus on edelleen

melko epätarkkaa, että varsinaisia oireiden aiheuttavia vaurioituneita rakenneosia ei

pystytä varmuudella paikantamaan, siksi arviossa joudutaan osittain suosittelemaan

toimenpiteitä rakenneosan riskin näkökulmasta. Osittaisessa korjauksessa saatetaan

tehdä laajoja ja kalliita korjauksia rakennusosiin joiden korjauksella ei ole vaikutusta

koettuihin oireisiin. Tässä raportissa esitetty laaja peruskorjaus tähtää siis kaikkien

tiedossa olevien riskirakenteiden ja huonojen teknisten ratkaisujen poistamiseen niin,

että rakennuksesta saataisiin teknisesti toimiva kokonaisuus. Tällöin voitaisiin olla

melko varmoja siitä, että haitalliset terveysvaikutukset ja sisäilmaan liittyvät

oirekokemukset voidaan välttää.

Laajan peruskorjauksen vaihtoehto on nykyisten rakennusten (pl. A-osa) purkaminen

ja uuden koulurakennuksen rakentaminen. Uudisrakennuksessa päästäisiin

paremmin tunnettuihin rakenteisiin ja teknisesti paremmin hallittavaan

kokonaisuuteen. Uudisrakennuksen toteutuksessa voidaan myös paremmin

huomioida uudet opetusympäristöt ja muut toiminnalliset vaatimukset. Osana tätä

selvitystyötä on tarkasteltu ja verrattu uudisrakennusvaihtoehdon kustannusta laajaan

peruskorjaukseen nähden.

Talotekniikkaa on arvioitu rakennuksittain ja piha sekä ulkoaluetta yhtenä

kokonaisuutena. Kokonaiskäsityksen havainnollistamiseksi on laadittu

6

kerroskohtaiset piirustukset, joissa korjaustoimenpiteet on esitetty myös eri väreillä.

Punaiset värit kuvaavat alueita joissa toimenpiteet ovat laajoja. Laaja korjaus

mahdollistaa toki myös ko. tiloihin suurempia tilankäyttömuutoksia, mikäli näin

halutaan.

Suurimmat korjaustoimenpiteet ovat:

- Suojellun A-osan saneeraus kokonaan, välipohjien tyhjennys, yläpohjan ja

vesikaton uusiminen, julkisivujen kunnostus

- B-osan pohjakerroksen lattian rakenteiden uusiminen

- B- ja C-osien maanvastaisten kuorimuurien ym. purkaminen ja uusiminen

- C-osan pohjakerroksen lattia pintojen uusiminen (tarkennettava tutkimuksin)

- C-osan ikkunoiden ja ulkoseinäliittymän tiivistäminen

- putkikanaalin, vanhojen sisälle jääneiden ulkoseinien ja muiden säilytettyjen

riski rakenteiden purkaminen

- yleisesti palokatkojen tekeminen ja ilmanvuotoreittien sulkeminen

- kaikkien hankalasti puhtaana pidettävien (paperimassa-ruiskutukset) pintojen

puhdistaminen ja uudelleen pinnoittaminen

- Ilmanvaihdon ja rakennusautomaation muutokset niin, että painesuhteet

saadaan hallintaan. Laajempien korjausten alueella ilmanvaihdon ja muun

LVI-tekniikan uusiminen

- sähkötekniikan päivitys, käytännössä uusiminen laajasti muiden korjausten

yhteydessä

Yhteenvetona voidaan todeta, että kohteen suurimmat ongelmat sisäilman kannalta

liittyvät rakenneosien tiiveyteen ja tekniseen toimivuuteen. Erityisen pahoja

mikrobilöydöksiä tutkimuksissa ei ole tullut esille.

Kaikissa tehdyissä mittauksissa rakennuksen sisätilat ovat voimakkaasti alipaineisia

ulkotiloihin nähden. Rakenteiden heikko tiiveys yhdistettynä voimakkaaseen

alipaineeseen aiheuttavat tilanteen jossa korvausilmaa virtaa rakenteiden ja niiden

liittymien läpi hallitsemattomasti tilasta toiseen. Ilmavirtojen mukana kulkee

epäpuhtauksia, hajuja ym. jotka saattavat olla koettujen oireiden aiheuttajia.

Pohjakerroksen lattian ja maanvastaisten seinien osalla on havaittu kohonneita

kosteuksia. Rakenteet ovat oman aikansa tyypillisiä ratkaisuja, mutta tuolloin ei niitä

ole ajateltu pinnoitettavaksi muovimatoilla eikä mattoliiman, tasoitteiden jne.

vaurioitumisesta kohonneessa kosteudessa ole tiedetty mitään. Nykyisen tiedon

perusteella ko. rakenteet ovat sisäilman kannalta riskirakenteita.

Osa materiaalivalinnoista on huonoja mm. selluvillasta/paperisilpusta pääosin

koostuva alakattopinnoite, jota on käytännössä mahdoton puhdistaa. Pinnoite on

vuosien mittaan sitonut paljon pölyä, joka ilmavirtojen mukana leviää sisäilmaan.

A-osan tekninen tutkimus on jätetty kevyeksi, koska siltä osin rakennussuojelu

edellyttää korjausta. Korjaukset kannattaa A-osalla tehdä huolellisesti, jotta niiden

elinkaari olisi mahdollisimman pitkä.

B- C- ja D-osan tutkimukset on tehty tarkemmin, koska korjauslaajuuden perusteella

arvioimme niiden kokonaiskustannuksia, joita varmasti korjauspäätöstä tehtäessä

verrataan vastaavan uudisrakennuksen kustannuksiin.

7

Lopullisen päätöksen korjaustavasta tekee tilaaja. Tämä yhteenveto antaa käsityksen

koulun rakennusosien teknisestä kunnosta, toimivuudesta ja toimii lähtötietona

mahdolliseen korjaussuunnitteluun.

Tehdyt tutkimukset

Kohteessa on tehty rakennusosittaiset kuntoarviot vuonna 2012. Kuntoarvioissa on

tarkasteltu rakennukset rakennusosittain melko tarkasti. Kuntoarviot ovat kattaneet

rakennustekniikan lisäksi myös talotekniikkajärjestelmien kuntoarviot. Kuntoarvioissa

mainituista korjauksista osa on tehty tutkimusten jälkeen. Osa korjauksista on jätetty,

koska niihin liittyen on syytä tarkastella myös tilojen käyttökelpoisuus ja mahdollisesti

yhdistää toiminnallisiin muutoksiin. Tällaisia laajempia korjauksia on mm. A-osan

välipohjien ja vesikaton korjaukset.

Kuntoarviot perustuvat pääosin aistinvaraisiin havaintoihin. Rakenneavauksia on

tehty vähän, mutta niiden yhteydessä ei ole otettu materiaalinäytteitä. Teknisiä

mittauksia on kuntoarvion yhteydessä tehty pintakosteuksien osalta kaikissa

märkätiloissa. Kuntotutkimuksissa tehdyt havainnot on kirjattu raportteihin

havainnollisesti kuvien kanssa.

Kuntoarviot toimivat tämän selvityksen lähdetietona ja löytyvät numeroilla 1-4

seuraavasti:

1. Kuntoarvio A-osa 1931

2. Kuntoarvio B-osa 1958

3. Kuntoarvio C-osa 1975

4. Kuntoarvio D-osa 1999

Toinen keskeinen lähtötietoaineisto on ollut Polygon Oy:n laatima sisäilmaongelman

tutkimusselostus 29.2.2016. Sisäilmaongelman tutkimuksen lähtökohtana on ollut

selvittää koetun heikon sisäilmanlaadun ja hajuhaitan syyn aiheuttajia ja mahdollisia

riskitekijöitä.

Tutkimusmenetelminä on aistinvaraisten havaintojen lisäksi käytetty pintaindikointia

ja suhteellisen kosteuden mittauksia rakenteen sisältä. Sisäilman

mineraalivillakuitupitoisuuden määritykset on tehty kahden viikon laskeumanäytteistä.

Mikrobimittauksia on tehty pintasively- ja materiaalinäytteistä. Ilmanvuotoreittejä on

paikannettu lämpökameran ja merkkikaasun avulla. Ilmanvaihdon toimivuutta on

tutkittu aistinvaraisesti ja paine-eromittausten avulla.

Tutkimusraportin yhteenvedossa todetaan, että kiinteistöön kohdistuu useampia

sisäilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä. Tiivistys eri rakennusosien ja tilojen välillä on

jäänyt osittain toteuttamatta, jolloin ilmavirtausten mukana epäpuhtaudet pääsevät

kulkemaan tilojen välillä. Varsinkin eri rakennusosia yhdistävän aulan osalla tapahtuu

huomattavaa vuotoa myös ulkoilmasta sisätiloihin. Rakenteissa ei havaittu laajoja

kosteusvaurioita, mutta kellaritiloissa havaittiin paikallisen kosteuden aiheuttamia

lattiapinnoitteen vaurioita, jotka voivat vaikuttaa sisäilmanlaatuun. Lisäksi raportissa

on mittauksin todettu sisätilojen kova alipaineisuus ulkotiloihin nähden.

8

Tutkimusraportissa tehtyjen tutkimusten tulokset on esitetty tarkasti ja johtopäätökset

on kirjattu tulkintoineen. Lisäksi raportti sisältää oman toimenpidesuositusosion, jossa

tarvittavat korjaukset on arvioitu rakennusosittain.

Tutkimusraportti on tämän yhteenvedon lähdeluettelossa numerolla 5.

Kolmas lähtötietoaineisto on laadittu tämän selvitystyön yhteydessä niin, että Polygon

Oy:n kanssa määrittelimme tarvittavat lisätutkimukset ja selvitykset yhteistyössä.

Näiden lisätutkimusten tavoitteena on ollut täydentää aiempia tutkimuksia niin, että

korjausta vaativat rakennusosat saadaan määriteltyä jo tässä vaiheessa riittävän

tarkasti. Lisäksi pyrimme löytämään vielä ne rakennusosat, joissa tyypillisesti

sisäilmaongelma kohteissa on ongelmia eli ns. riskirakenteet ja ne vielä

rakenneavauksin varmistamaan epäselvien rakennusosien rakennekerrokset.

Polygon on laatinut tehdyistä tutkimuksista rakenneselvityksen, joka on päivätty

18.1.2017. Raportti sisällöltään täydentää edellä mainittuja tutkimuksia ja on tulosten

tulkinnan osalta vastaava kuin aiemmin laadittu sisäilmaongelman tutkimusraportti.

Rakenneselvitys ei varsinaisesti tullut esille asioita, jotka merkittävästi muuttaisivat

aiempien raporttien havaintoja tai tulkintoja. Rakenneselvityksen yhteydessä tuli esille

yksittäisiä haitta-ainehavaintoja, jotka toki tulee huomioida kaikissa tulevissa

hankkeissa. Rakenneavausten materiaalinäytteiden tulosten tulkinnasta saatiin

vahvistusta aiemmille oletuksille ja tulokset on tarkemmin esitetty rakennusosittain.

Rakenneselvitys löytyy lähdeluettelosta numerolla 6.

Kokonaisuudessaan tämän yhteenvedon lähtötietona olevien tutkimusten voidaan

todeta olevan melko laajat korjauslaajuuden määrittelyä varten. Korjauslaajuuden

täsmällinen kustannusten arviointi muodostuu toki haasteelliseksi, koska joka

tapauksessa korjauksen yhteydessä toiminnalliset muutokset tulevat mukaan.

Korjattavien rakennusosien perusteella pääsemme kuitenkin jonkinlaiseen

tarkkuuteen kustannusarviossa ja voimme verrata korjauskustannusta mahdolliseen

vastaavaan uudisrakennukseen nähden.

Tutkimusraporttien lisäksi käytössä on ollut pääosin peruskorjauksen 1999 aikaisia

arkkitehti ja LVIS-suunnitelmia.

Rakenteet ja korjaustoimenpide-ehdotukset rakennusosittain

Ulkopuoliset osat

Rakennuspaikka sijaitsee soraharjun päällä ja näin ollen maaperä on suhteellisen

hyvin vettä läpäisevää. Rakennuspaikkaa ei ole salaojitettu ja sadevesijohtaminen on

useassa kohdassa puutteellista. 2012 laaditussa rakennusosittain tehdyssä

kuntoarviossa /1-4/ on osoitettu tarkasti piha-alueelle, perustuksiin, salaojiin ja

sadevesijärjestelmiin tehtävät korjaustoimenpiteet. Sen jälkeen tehdyissä

katselmuksissa ei ole ulkoalueita juuri tarkasteltu, mutta tehtyjen katselmuskierrosten

yhteydessä on todettu, että ulkoalueiden osalta korjauksia ei vielä ole tehty.

Suositeltavia korjaustoimenpiteitä ulkoalueiden osalta ovat mm. seuraavat:

9

pinnanmuotojen korjaukset niin, että sade- ja sulamisvedet eivät valu

rakennusta kohti

sadevesijärjestelmän vaurioituneiden osien korjaus, syöksytorvien

ulosheittojen korjaukset

sadevesikaivojen ja putkistojen puhdistus/huuhtelu

sadevesijärjestelmän täydentäminen niin, että kaivot eivät valuta vesiä

asfaltille

mahdollisesti sokkelien vedeneristyksen lisääminen erityisesti rakenneosilla,

joissa sisäpuolella lämmöneriste ja kuorimuuraus, jolloin mahdolliset vuodot

ja vauriot ovat rakenteen sisällä piilossa.

A-OSA (1931)

A-osa on rakennettu vuonna 1931. Rakennus on suojeltu.

Suojelutasoa on selvitetty ja edellisen korjaushankkeen pääsuunnittelijalta on saatu

tietoa, että suojeluvaatimuksena on rakennuksen säilyttäminen. Suojelumerkintä ei

varsinaisesti estä rakennuksen laajempaa peruskorjausta.

A-osa vaatii kokonaisvaltaisen peruskorjauksen (purkaminen rakennusrunkoa

myöten) vesikaton uusimisen ja talotekniikan uusimisen kokonaan. Tilojen

käyttötarkoitusta ja tarve on myös syytä tarkentaa suunnittelun yhteydessä.

Tällä rakennusosalla on koettu huonoa sisäilman laatua, hajuhaittoja ym. viime

vuosina.

Alapohjat

Rakenne

Rakennuksen kellarissa on väestönsuoja sekä koulumuseon ja erityisopetuksen tilat.

Kellarikerros ei ole koko rakennuksen alueella, joten alapohja on osittain

ryömintätilallinen. Alapohjan osalla on todettu hajuhaittoja sekä mitattu kohonneita

radon-pitoisuuksia, jonka vuoksi ryömintätilan osuus alapohjasta on koneellisesti

alipaineistettu. Varsinaisten kellaritilojen osalla alapohja on maanvarainen

betonilaatta, jonka alla ei todennäköisesti ole lämmön- tai kosteudeneristystä.

Alapohjaa ei ole avattu tutkimusten yhteydessä.

Tutkimustulokset, riskit sisäilmaan

Alapohjan osalle on tehty tutkimuksia, varsinkin vuonna 2016 tehtyjen

sisäilmatutkimusten yhteydessä. Kosteusmittauksissa ei alapohjan osalla ole

merkittäviä poikkeamia tai viitteitä vaurioista. Mikrobinäytteissä on pieniä määriä

kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja ja sädesieniä. Alapohja on riskirakenne, mutta ei

tehtyjen tutkimusten perusteella ole erityisen huonokuntoinen. Tehdyt löydökset ovat

tyypillisiä näin vanhalle kellari tilalle.

Toimenpide-ehdotus

Alapohjan toimivuus on varmistettava peruskorjauksen yhteydessä. Erityisiä

toimenpidetarpeita ei alapohjiin kohdistu.

10

Välipohjat

Rakenne

Rakennuksen välipohjat ovat täytetty rakennusaikaan tyypillisillä, saatavilla olevilla

materiaaleilla (puru, turve, ym.). -99 tehdyn saneerauksen yhteydessä välipohjiin ei

ole koskettu. Lattia- ja kattopinnat ovat pääosin alkuperäisiä.

Tutkimustulokset, riskit sisäilmaan

A-osan välipohjia on tutkittu hyvin vähän. Mikrobinäyte eristeestä on otettu 2016 ja

siinä oleva lajisto on ollut vähäinen. Välipohjat ovat kuitenkin selkeä riskirakenne,

koska kastuessaan välipohjan orgaaniset materiaalit toimivat hyvänä kasvualustana

mikrobeille.

Tehdyssä peruskorjauksessa välipohjiin ei ole tehty muutoksia, niitä ei ole yritetty

tiivistää tai muutoin estää ilmavuotoja ja niiden mukana tulevia epäpuhtauksia

sisäilmaan. Ilmanvaihdon muutos koneelliseksi on varmasti huonontanut tilanne tältä

osin.

Toimenpide-ehdotus

Välipohjien tyhjennys on ensisijainen korjaustapa. Korjauksen toteuttamistapa on

päätettävä korjaussuunnittelun yhteydessä. Pintalaatta saattaa sisältää haitta-aineita.

Ulkoseinät ja kantavat väliseinät

Rakenne

Rakennuksen ulkoseinät ja kantavat sisäseinät ovat massiivitiilirakenteita. Ulkoseinä

muodostuu kahdesta eri tiilimuurista, joiden välissä on ilmarako.

Tutkimustulokset, riskit sisäilmaan

Ulkoseinien energiatalous ei ole paras mahdollinen, mutta aistinvaraistenhavaintojen

seinät toimivat hyvin. Tiilirakenteet eivät itsessään aiheuta riskejä sisäilmaan.

Tiiliseinien sisällä saattaa olla epäpuhtauksia tai rakennusjätettä, joka voi toimia

mikrobien kasvualustana, mutta tällä hetkellä epäilyjä sellaisesta ei ole. Ikkunoiden

tiiveys ulkoseinässä on kohtuullisen hyvä. Ilmavuotoja on kohdissa, joissa tekniikkaa

kulkee seinien läpi.

Toimenpide-ehdotus

Reikien ja läpivientien korjaus/tiivistys saneerauksen yhteydessä. Varsinaista

korjaustarvetta ulko- tai väliseiniin ei kohdistu.

Yläpohjat ja vesikatto

Rakenne

Vesikatemateriaali on konesaumattu pelti. Vesikatteen alla ei ole aluskatetta,

kantavat puukehät on rakennettu holvin päältä. Ullakko on auki ja siellä ei ole

käyttötiloja.

Tutkimustulokset, riskit sisäilmaan

Kuntoarviossa 2012 on todettu runsasta lämpövuotoa ja sen aiheuttamana

jäänmuodostusta räystäille. Myös puutteellinen räystään tuuletus lisää ongelmaa.

Harvasta yläpohjasta johtuen myös ilmavuotoa ullakolle tapahtuu runsaasti.

Lämpimän sisäilman mukana tuleva kosteus tiivistyy pellin alapintaan ja valuu

räystäälle, vauriot on havaittavissa myös julkisivun rappausten yläosissa.

11

Yläpohjassa oleva turve/sammal/purueriste on alkanut lahoamaan. Orgaaninen

materiaalia ja rakennekokonaisuudessaan on riskirakenne ja ilmavuotojen mukana

sisäilmaan saattaa päästä kulkeutumaan runsaasti epäpuhtauksia.

Toimenpide-ehdotus

Yläpohjan eristeet on purettava ja vesikate on syytä uusia kokonaisuudessaan.

Tässä rakennusosassa on alun perin ollut painovoimainen ilmanvaihto.

Korjaussuunnittelun yhteydessä pitää löytyä myös tilat ilmanvaihtokoneille, joten

yläpohjanratkaisuihin saattaa vaikuttaa myös muut korjaussuunnitelmien tekniset

ratkaisut.

Ikkunat A-osan ikkunat on uusittu 1990-luvulla. Ikkunoilla on elinkaarta vielä jäljellä ja niiden

liittymät ovat tehdyissä tutkimuksissa todettu kohtuullisen hyviksi. Ikkunoiden kunto

on korjaussuunnittelun yhteydessä syytä tarkastaa ja arvioida riittääkö huoltokorjaus

tässä vaiheessa.

Ilmanvaihto A-osan ilmanvaihtoa on yritetty parantaa paikallisilla tilakohtaisilla ilmanvaihtokoneilla

-99 tehdyn saneerauksen yhteydessä. Ratkaisu on ollut huono, koska rakenteisiin ei

ole tehty mitään korjauksia tuossa yhteydessä. Ilmanvaihtokoneet ovat aiheuttaneet

aiemmin luonnollisen ilmanvirtauksen sijaan pakotettuja ilmavirtauksia, mahdollisesti

myös eri suuntaan aiempaan toimintaan nähden. Ilmanvaihto tulee suunnitella ja

toteuttaa kokonaan uudelleen tulevan peruskorjauksen yhteydessä.

B-OSA (1958)

B-osassa sijaitsee liikuntasali, siihen liittyvät pesu- ja pukuhuonetilat, kotitalousluokat

sekä muutama yleisopetuksen luokkatila. B-osan kellarissa on koettu huonoa

sisäilmaa ja lattian muovimatosta on korjattu maaperästä tulevan kosteuden

aiheuttamia vaurioita. Muualla B-osan tiloja ei ole tiedossa olevia oirekokemuksia

sisäilman osalta.

Rakennusosa on kokonaisuudessaan nyt lähes 60 vuotta vanha. Merkittävimmät

muutokset on tehty kellarissa 1999 remontin yhteydessä, muilta osin rakennusosa on

sisätiloiltaan monin osin alkuperäisessä kunnossa. Laajempia korjauksia harkitessa

tällä osalla kannattaa tehdä kokonaisvaltainen peruskorjaus, jonka yhteydessä mm.

rakenteissa olevat haitta-aineet puretaan.

Alapohjat

Rakenne

Rakennuksen kellarissa sijaitsee kotitalouden opetustilat, pukuhuone- ja pesutilat,

varastotiloja sekä vanha pannuhuone. Kellarikerroksen lattiat ovat pääosin

muovimatolla päällystettyjä betonilattioita. Tällä rakennusosalla lattioissa on ollut

huomattavia kosteusongelmia, lattiamatot ovat kupruilleen ja irronneet muovimaton

alla olevasta kosteudesta johtuen. Lattioita on korjattu useasti ja korjauksien

yhteydessä on tehty ns. radonkaivoja, joiden vaikutuksesta myös betonilaatan

alapuolinen kosteus on vähentynyt ja mattojen irtoaminen on vähentynyt.

12

Tutkimustulokset, riskit sisäilmaan

Alapohjan kosteus on kartoitettu kaikissa tehdyissä tutkimuksissa, koska vauriot ovat

olleet hyvin selkeät. Alapohjan rakenneavaus tehtiin Polygonin toimesta viimeisen

tutkimuksen yhteydessä ja todettiin rakenteeseen liittyvänä ongelmana kosteuden

nousun lisäksi ulkoseinien vieressä olevan lämpöputkikanaali, joiden eristeenä

hyvänä mikrobienkasvualustana ja hajujen lähteenä toimiva toja-eriste.

Alapohjan osalla on tehty useita muutostöitä 1999 tehdyn saneerauksen yhteydessä,

jolloin alapohjaan on sahattu roiloja, joista on toteutettu viemärimuutokset. Roilojen

kohdalta alkuperäisen rakenteen muovi on jäänyt pois ja näin olleen maaperästä

nousevan kosteuden haittavaikutus on kasvanut, varsinkin siksi, että laatan pinnassa

on tiivis muovimatto. Rakenteen ja sen alapuolisen maaperän kosteus ja lämpötila

ovat sellaiset, että mikrobikasvu on mahdollista. Lisäksi rakenteen liittyvät ovat

epätiiviitä, jolloin alapohjan alla olevat epäpuhtaudet pääsevät sisäilmaan.

Toimenpide-ehdotus

Nykytietämyksellä B-osan alapohjan riskit sisäilman kannalta ovat niin merkittävät,

että rakenne tulee korjata. Tiivistämisen tai kapselointikorjauksen onnistumisella

tällaisessa monimuotoisessa kellarissa on hyvin huonot edellytykset, näin ollen

todellinen korjausvaihtoehto on alapohjan purkaminen ja uudelleen rakentaminen

niin, että kapillaarikatko ja lämmöneristyksen lisäys huomioidaan. Rakennuksen

ollessa soraharjulla myös radonin torjunta tulee huomioida.

Korjauksen toteuttaminen aiheuttaa käytännössä sen, että kaikki B-osan

pohjakerroksen tilat menevät kokonaan uusiksi, tällöin myös mahdollisia

tilamuutoksia voidaan tehdä korjauksien yhteydessä.

Välipohjat

Rakenne

Välipohjat ovat alkuperäisiä teräsbetonisia alalaattapalkisto –rakenteita, joissa

varsinainen pintalattia on tehty puukoolauksen varaan. Välipohjat ovat pääosin tyhjiä

kotelorakenteita, joissa kulkee mm. lämpöputket. Välipohjaan tehtiin rakenneavaus

tilaan B104

Tutkimustulokset, riskit sisäilmaan

Varsinaisia vesivahinkoja tai muita tilanteita, joiden seurauksena välipohjarakenteet

tällä rakennusosalla olisivat päässeet kastumaan tai vaurioitumaan ei ole tiedossa.

Rakenne on kotelo, jossa ilma pääsee liikkumaan vapaasti, näin mahdolliset

epäpuhtaudet pääsevät siirtymään sisäilmaan hyvin helposti. Rakenteen mahdolliset

haitat sisäilmaan liittyvät sen tiiveyteen, kyseessä ei ole kuitenkaan varsinainen

riskirakenne. Lisäksi rakenteen sisällä havaittiin vanhat lämpöjohdot, joissa oleva

lämpöeriste sisältää todennäköisesti haitta-aineita.

Toimenpide-ehdotus

Välipohjien osalta korjaustoimenpiteille ei ole välitöntä tarvetta. Pinnat ovat kuitenkin

jo vanhoja ja osittain kulutuksesta johtuen vaurioituneita. Näin ollen vähintään

pintojen uusiminen tulee ajankohtaiseksi lähivuosina. Alakatoissa olevat alkuperäiset

kuitulevyt saattavat aiheuttaa sisäilmaan hajuhaittaa. Lisäksi mahdolliseen

saneeraukseen ryhdyttäessä tulee lämpöputkien kunto tarkastaa ja haitta-aineita

sisältävät lämmöneristeet poistaa.

13

Ulkoseinät ja kantavat väliseinät

Rakenne

Ulkoseinärakenne on maanpinnan alapuoliselta osaltaan paikalla valettu

betonisokkeli, jossa on todennäköisesti sokkelihalkaisuna tojalevy. Sokkelitasosta

ylöspäin ulkoseinät ovat tiili-villa –tiili tyyppiä, joka on ulkopuolelta rapattu ja maalattu.

Ulkoseinärakenteesta on otettu materiaalinäyte Polygonin sisäilmatutkimuksen

yhteydessä. Kyseinen ulkoseinärakenne aulassa on osittain jäänyt myöhempien

rakennusvaiheiden myötä sisäseiniin.

Tutkimustulokset, riskit sisäilmaan

Ulkoseinärakenne on sisäilman kannalta riskirakenne. Ulkoverhous tiilen takana ei

todennäköisesti ole riittävää tuuletusta ja sisäpuoli on toisaalta niin harva, että

ilmavuotoa rakenteesta sisäilmaan tapahtuu, näin ollen myös epäpuhtaudet pääsevät

sisäilmaan. Ulkoseinän ja ikkunan liittymissä ei tällä osalla todettu yhtä voimakasta

ilmavuotoa kuin C-osalla. Ikkunat tälle osalle on uusittu kuntoarvion laatimisen

jälkeen. Vanhat ulkoseinät aulassa ovat merkittävä mahdollinen epäpuhtauslähde

sisäilmaan.

Toimenpide-ehdotus

Ulkoseinärakenne on rakenteena riskirakenne, mutta tulosten perusteella se ei

nykyisellään vaadi merkittäviä korjauksia tai muutoksia. Varmistuksena

sisäilmanlaadun suhteen rakenteen tiiveydestä tulee huolehtia korjausten yhteydessä

ja ilmavuotoa rakenteen läpi ei saisi tapahtua.

Aulassa olevat vanhat ulkoseinät, jotka ovat jääneet sisäseiniksi tulee purkaa niin,

että vain puhdistettu kantava sisäkuori säilytetään. Vanha lämmöneriste on

kosteassa ulkoilmassa olleessaan voinut toimia mikrobien kasvualustana, jolloin

nykyisessä väliseinässä saattaa olla suuriakin pitoisuuksia epäpuhtauksia.

Yläpohjat ja vesikatto

Rakenne

Yläpohjan on paikalla valettu betonilaatta, jonka päällä on lämmöneristeenä

puhallusvilla. Varsinainen vesikattorakenne on rakennettu puukehillä betonilaatan

päältä. Vesikate on konesaumattu pelti, joka on uusittu v. 2013. Uusimisen

yhteydessä rakennetta ei ole muutettu, katteen alta puuttuu edelleen aluskate.

Vähäisestä lämmöneristeen ja yläpohjan heikosta tiiveydestä johtuen ullakon

suuntaan tapahtuu runsaasti lämpövuotoa, joka edelleen aiheuttaa vesikatolla

lumensulamista ja jään muodostumista lisäksi vesikatteen alapintaan kondensoituu

vettä aiheuttaen kosteusrasitusta varsinkin räystään puurakenteisiin.

Tutkimustulokset, riskit sisäilmaan

Vesikaton ja yläpohjan kuntoa on arvioitu tarkemmin 2012 tehdyssä kuntoarviossa.

Sen jälkeen sisäilmaan liittyvien tarkastusten yhteydessä yläpohjan kuntoon liittyviä

rakenneavauksia tai tutkimuksia ei ole tehty. Rakenteeltaan yläpohja on tyypillinen

ko. rakentamisajan ratkaisu. Yläpohjan vaikutukset sisäilman kannalta liittyvät

pääosin mahdollisiin vesivuotoihin tai muihin kosteusrasituksiin. Tehty vesikaton

korjaus on poistanut varsinaisen vuotoriskin, mutta yläpohjanrakennetta ei

välttämättä ole korjattu riittävästi, koska aluskatetta ei ole lisätty eikä yläpohjan

energiatehokkuuteen (lämpövuoto) ei ole kiinnitetty huomiota.

14

Toimenpide-ehdotus

Mahdollisen laajemman peruskorjauksen yhteydessä tulee varmasti muutoksia

talotekniikkaan niin paljon, että IV-koneiden sijoittelua joudutaan miettimään.

Samassa yhteydessä yläpohjan rakennetta kannattaa tarkastella kokonaisuutena ja

huomioida energiatehokkuus sekä aluskatteen puuttuminen suunnittelussa.

Varsinaisia kiireellisiä toimenpiteitä ei tämän osan vesikattoon kohdistu.

Ikkunat B-osan ikkunat ovat pääosin uusittu n. kolme vuotta sitten. Ikkunat ovat hyväkuntoiset

ja ilmanvuotoon liittyvissä tutkimuksissa todettiin myös ikkunoiden ja ulkoseinän

liittymät melko tiiviiksi. Ikkunoihin ei B-osalla kohdistu tässä vaiheessa

kunnostustarpeita.

Ilmanvaihto B-osan ilmanvaihtokoneet on uusittu edellisen peruskorjauksen yhteydessä v. 1999.

Koneilla on vielä teknistä käyttöikää jäljellä, mutta toimivuuden huomioiden

ilmanvaihtojärjestelmä vaatii muutoksia. Korjaukset tulevat B-osan kellarissa olemaan

merkittävät. Mahdollisten toiminnallisten muutosten myötä ilmanvaihto saattaa mennä

koko rakennuksen osalla kokonaan uusiksi. Ilmanvaihtoon liittyvät toimenpiteet

tarkentuvat siis korjaussuunnittelun edetessä. Kiireellisiä korjauksia ilmanvaihtoon ei

kannata tehdä, mutta painesuhteet ja koneen käyntiajat on syytä käydä läpi ja

varmistaa, että tilat ovat mahdollisimman vähän alipaineisia. Oikeat käyntiajat

riippuvat paljon tilojen käytöstä, mutta suositeltavaa on käyttää koneita mieluummin

liikaa ja ”huuhdella” tilojen ilmaa epäpuhtauksista.

C-OSA (1975) ja D-OSA (1999)

C-osassa sijaitsee koulun keittiö, ruokala, useita erityiseen opetustarkoitukseen

varustettuja luokkatiloja (mm. fysiikka, kemia) ja opettajien työhuoneet ja työtilat.

Tämän rakennusosa osan kellari, 1.kerros ovat rakenteiltaan alkuperäisiä, mutta

2.krs ja 3.krs ovat käytännössä kokonaan uudelleen rakennettuja 1999 saneerauksen

yhteydessä. C-osa jää myös 1999 rakennettujen laajennusten väliin, jonka vuoksi

molempien rakennusosien tutkimukset ja tulokset on käsitelty tässä osiossa.

Sisäilmaan liitettyjä oireiluja on koettu juuri tällä rakennusosalla, erityisesti

1.kerroksen luokkatilassa 106. Myös kellarissa ja opettajan huoneessa on käyttäjien

mukaan koettu huonoa sisäilman laatua.

Alapohjat

Rakenne

Rakennuksen kellarissa sijaitsee keittiö ja ruokala sekä muutama luokkatila.

Kellarikerroksen lattiat ovat pääosin muovimatolla päällystettyjä betonilattioita.

Lattioissa ei ole ollut kosteusongelmia, mutta tiloissa on aistinvaraisestikin

havaittavissa hajuja mahdollisista vaurioista. Keittiön osalla lattiapinnoite on uusittu

massalattiaksi, joka tiivis molemmin puolin. Betonilaatan alla on 50mm EPS (styrox)

lämmöneriste, jonka alla täyttöhiekka/sora.

15

Tutkimustulokset, riskit sisäilmaan

Alapohjan rakenneavaus tehtiin viimeisimmän täydentävän tutkimuksen yhteydessä.

Alapohjan rakenneavauksissa ei todettu kohonnutta kosteutta. Muovimaton

materiaalinäytteessä oli heikko viite kosteuden aiheuttamaan vaurioon, mutta

tehdyissä VOC ja FLEC-mittauksissa muovimatto-ongelmiin liittyvien haihtuvien

yhdisteiden pitoisuudet olivat alhaisia eivätkä ne viittaa vaurioihin.

Tutkimusten yhteydessä todettiin, että maanvastaisten perusmuurien sisäverhous on

muurattu lattianbetonilaatan päältä. Perusmuurin ja lattialaatan väliin jäävää rakoa ei

ole tiivistetty ja se on hyvin todennäköinen reitti maaperänhajujen kulkeutumiseen

sisätiloihin.

1999 rakennetulla osalla aulan lattiassa on mitattu korkeita kosteuspitoisuuksia.

Rakenteen ongelmat saadaan tarkistettua ja varmistettua purkamalla ja uusimalla ko.

rakenteet, mutta tehdyn rakenneavauksen perusteella aulan lattian ongelmien

aiheuttaja saattaa olla heti betonilaatan alla oleva vanhan osan anturan, jota pitkin

kosteus on noussut kapillaarisesti lattialaattaan.

Toimenpide-ehdotus

C-osan alapohjan rakenne on nykyaikainen, pois lukien alapuolisen soran rakeisuus,

joka todennäköisesti ei täytä nykyistä vaatimusta kapillaarikatkosta, alapohjan

uusimiselle ei kuitenkaan saavuteta merkittävää parannusta rakenteeseen.

Lattiapintojen uusiminen on syytä tehdä, koska materiaalinäytteessä oli viitteitä

muovimaton hajoamiseen liittyvistä yhdisteistä. Maanvastaisten rakenteiden ja

alapohjan betonilaatan välinen rako on tiivistettävä niin, että ilmavuotoa ei

alapohjasta sisätiloihin pääse tapahtumaan. C-osan aulan lattian ongelmat ovat

pienellä alueella, jonka vuoksi lattia kannattaa purkaa ja rakentaa kokonaan

uudelleen.

Välipohjat

Rakenne

Välipohjat -75 rakenteissa nilcon-kotelolaattoja, jotka ovat ontelolaattaa vastaavia

jännebetonirakenteita. Kotelolaatan pohjalla on kuitenkin mineraalivillaa, joka saattaa

kastuessaan antaa mikrobeille hyvän kasvualustan. -99 rakennetuissa osissa (2.krs

katto) on käytetty ontelolaattoja. Rakenteellisen kantavuuden osalta on saatujen

tietojen mukaan ollut ongelmia -99 tehdyssä saneerauksessa, rakennetyyppejä ja

leikkauksia ei ole ollut käytössä.

Tutkimustulokset, riskit sisäilmaan

Tehdyissä tutkimuksissa on tehty rakenneavaus kotelolaattaan, jonka yhteydessä on

otettu materiaalinäyte. Näytteestä saatu tulos ei viittaa vaurioon. Kotelo ja

ontelolaatat ovat kuitenkin saatujen tietojen perusteella saaneet kosteutta C-osalla,

koska vesivahinkoja on tällä osalla sattunut. Varsinkin Nilcon-kotelolaatta on

riskirakenne sisäilma olosuhteisiin nähden. Kotelolaatan puhdistaminen ja

osastoiminen niin, että mahdolliset epäpuhtaudet pysyisivät laatan sisällä, on lähes

mahdotonta.

Kotelolaattojen kuntoa epäiltiin, koska aiempien tietojen perusteella peruskorjauksen

aikana rakennuksen ollessa ilman vesikattoa, olisi sattunut huomattavia rakenteiden

kastumisia alapuolisissa kerroksissa.

16

Alakattoja on useissa kohdissa pinnoitettu selluvilla/kierrätyspaperimassasta tehdystä

ruiskutettavalla akustiikkapinnoitteella. Pinnoitetta ei voi puhdistaa lainkaan, joten se

aiheuttaa huomattavan epäpuhtauslähteen sisäilmaan. Ilmanvaihdon ilmavirtojen

mukana pölyt, kuidut ym. jotka ovat tarttuneet akustiikkapinnoitteeseen, leviävät

sisäilmaan. Pinnoitteeseen tehdyissä mikrobitutkimuksissa, ei havaittu

epäpuhtauksia.

Toimenpide-ehdotus

C-osan välipohjien kotelolaattojen koteloiden puhdistus tulisi tehdä, mutta

käytännössä se on lähes mahdotonta. Korjaussuunnittelun yhteydessä on arvioitava,

onko koteloista riskiä, mahdollisesti muutama lisäavaus ja materiaalinäyte kannattaa

vielä ottaa.

2.kerroksen kotelolaattoja lisäksi vahvistettu asentamalla siporex-laatat

kotelolaattojen päälle, jotka edelleen vaikeuttavat tiivistysten toteuttamista.

Akustiikkapinnoitteiden puhdistusta on suositeltu jo 2012 tehdyissä kuntoarvioissa,

jolloin huono siivottavuus on myös todettu. Akustiikkapinnoitteet tulisi poistaa

kokonaan ja korvata muilla ääneneristysmateriaaleilla, joita voidaan vähintään

imuroida.

Ulkoseinät ja kantavat väliseinät

Rakenne

Ulkoseinärakenne on maanpinnan alapuoliselta osaltaan paikalla valettu

betonisokkeli, jonka sokkelihalkaisusta ei ole täyttä varmuutta. Lämmöneriste on

pääosin sokkelin sisäpuolella ja alapohjan betonilaatan päältä on muurattu ns.

verhomuuraus.

Sokkelitasosta ylöspäin ulkoseinät ovat tiili-villa –tiili tyyppiä, joka on ulkopuolelta

rapattu ja maalattu. Ulkoseinärakenteesta on otettu materiaalinäyte Polygonin

sisäilmatutkimuksen yhteydessä. Kyseinen ulkoseinärakenne aulassa on osittain

jäänyt myöhempien rakennusvaiheiden myötä sisäseiniin.

-99 rakennetuissa julkisivuissa on verhoiltu vanhoja tiiliseiniä sekä tehty uusia

ulkoseinärunkoja, jotka on verhoiltu peltikasetilla. Lisäksi uusimpiin osiin sisältyy

myös kokonaan julkisivulasitusjärjestelmällä toteutettuja osuuksia.

Tutkimustulokset, riskit sisäilmaan

Sokkelin vastaisesta lämmöneristeestä otetun materiaalinäytteen tutkimustuloksessa

on viite vauriosta. Ulkoseinärakenne on sisäilman kannalta riskirakenne. Ulkoverhous

tiilen takana ei todennäköisesti ole riittävää tuuletusta ja sisäpuoli on toisaalta niin

harva, että ilmavuotoa rakenteesta sisäilmaan tapahtuu, näin ollen myös

epäpuhtaudet pääsevät sisäilmaan. Ulkoseinän ja ikkunan liittymissä on todettu

suuria ilmavuotoja tällä osalla. Rakennusvaiheessa tehdyt ikkunat ovat

karmisyvyydeltään pienemmät kuin suunnitellut ikkunat, joka aiheuttaa tilanteen, että

ikkunan ja ulkoseinä liittymää ei ilman erillistä rakennetta pystytä tiivistämään.

Ulkoseinissä olevat epäpuhtaudet pääsevät siis kulkeutumaan hyvin helposti

sisäilmaan.

-99 tehdyissä osissa, varsinkin aulassa, tiiveyteen ei ole kiinnitetty lainkaan huomiota.

Rakenteet ovat erittäin harvat ulkoilmaan nähden.

17

Toimenpide-ehdotus

Ulkoseinärakenne on rakenteena riskirakenne ja erityisesti ikkunaliittymien tiiveyden

korjaus on tehtävä. Suunnitteluvaiheessa on arvioitava kannattaako ikkunoita lähteä

korjaamaan vai onko edullisempaa uusia ikkunat, jolloin leveämpi karmi saadaan

tiivistettyä huolellisesti rakenteeseen.

Aulassa olevat vanhat ulkoseinät, jotka ovat jääneet sisäseiniksi tulee purkaa niin,

että vain puhdistettu kantava sisäkuori säilytetään. Vanha lämmöneriste on

kosteassa ulkoilmassa olleessaan voinut toimia mikrobien kasvualustana, jolloin

nykyisessä väliseinässä saattaa olla suuriakin pitoisuuksia epäpuhtauksia.

Viimeisen saneerauksen aikana tehdyt ulkoseinät joudutaan ainakin sisäänkäynti

aulassa rakentamaan osittain kokonaan uudelleen. Laajuus ja toteutustapa on

täsmennettävä korjaussuunnittelun yhteydessä.

Yläpohjat ja vesikatto

Rakenne

Vesikate on konesaumattu pelti, joka on rakennettu kokonaisuudessaan -99

saneerauksen yhteydessä. Tutkimuksia näille vesikatto-osille ei ole tehty, koska

silmämääräisten arvioiden perusteella katto ja sen alapuoliset rakenteet ovat

kunnossa.

Vesikaton maalipinta havaittiin laadultaan heikoksi ja sen uudelleen maalaus on

tehtävä lähivuosina.

Tutkimustulokset, riskit sisäilmaan

Uusimpiin katto-osiin ei kohdistu tutkimuksissa tehtyjä havaintoja.

Toimenpide-ehdotus

-99 tehdyille vesikatto-osille ei tässä vaiheessa kohdistu korjaustarpeita. Mahdolliset

ilmanvaihdon muutokset tai tilamuutokset saattavat toki aiheuttaa korjauksia tai

muutoksia myös katolla.

Ikkunat C-osan alkuperäisten ikkunoiden ja ulkoseinän tiiveys pitää korjata. Ikkunoiden iän

huomioiden todennäköisesti uudet ikkunat ovat edullisin vaihtoehto.

Ilmanvaihto C ja D-osan ilmanvaihtokoneet on uusittu edellisen peruskorjauksen yhteydessä v.

1999. Koneilla on vielä teknistä käyttöikää jäljellä, mutta toimivuuden huomioiden

ilmanvaihtojärjestelmä vaatii muutoksia. Ilmanvaihtoon liittyvät toimenpiteet

tarkentuvat siis korjaussuunnittelun edetessä. Kiireellisiä korjauksia ilmanvaihtoon ei

kannata tehdä, mutta painesuhteet ja koneen käyntiajat on syytä käydä läpi ja

varmistaa, että tilat ovat mahdollisimman vähän alipaineisia. Oikeat käyntiajat

riippuvat paljon tilojen käytöstä, mutta suositeltavaa on käyttää koneita mieluummin

liikaa ja ”huuhdella” tilojen ilmaa epäpuhtauksista.

18

Korjauskustannukset

Rakennuksien korjaus Korjauksen kustannuksia on arvioitu tilojen korjausasteen perusteella

neliöpohjaisesti. Korjausasteet perustuvat Haahtelan talonrakennus

kustannustietokirjaan.

Tässä raportissa esitetyn korjauslaajuuden kustannukset ovat arviomme mukaan n.

13,7 M € alv. 0 %.

Neliöhinta perustuu ajatukseen, että rakennushanke viedään yhtenä kokonaisuutena läpi kaikkien rakennusosien, jolloin kilpailutuksen työmaan käynnistäminen, tilavuokrat ym. yleiskustannukset sisältyvät hintaan yhden kerran.

Kustannusarvio on erittäin karkealla tasolla ja se kuvaa kustannusta, jolla em. mainittu korjaushanke tulisi pystyä toteuttamaan, huomioiden myös em. korjauksista johtuvien muiden korjauksien toteuttaminen. Eli hinnassa on huomioitu jonkin verran korjauksia, joita ei ole tekstissä mainittu, mutta ko. korjauksien toteuttaminen olisi lopputuloksen kannalta parempi. Tällä tarkoitetaan mm. talotekniikan korjauksia ja kiinteistön pintarakenteiden ja kalusteiden korjauksia.

Koska vielä ei ole tiedossa tarkkaa korjauslaajuutta, niin tarkan hinnan arvioiminen on mahdotonta, näin ollen hinta voi vaihdella esitetystä merkittävästikin riippuen toteutuksesta.

Uudisrakennus Uudisrakennusvaihtoehdon kustannusarvio perustuu olemassa olevan koulun neliömäärään. Laskennassa on ajateltu, että rakennusta pystytään tiivistämään jonkin verran tekemällä se uudisrakennuksena, jolloin kerrosala pieninisi. Uudisrakennus koskee rakennusosia B, C ja D, suojeltu A-osa on kaikissa vaihtoehdoissa peruskorjattava.

Laskennassa huomioitu pinta-ala on n. 5 800 kem2, jolloin uuden koulurakennuksen hinta olisi noin 18,0 M€, alv 0%. Huomioiden lisäksi A-osan korjauskustannukset 4,6 M€, uudisrakennusvaihtoehdon kokonaiskustannus olisi n. 22,6 M€.

Uudisrakennuksessa voidaan myös paremmin huomioida uuden opetussuunnitelman edellyttämiä tiloja.

Kustannuksissa ei ole huomioita väistötilojen, muuttojen, opetusjärjestelyjen ym. opetustoimintaan liittyviä kustannuksia.

Yhteenveto Tällä kuntotutkimusten yhteenvedolla on pyritty esittämään pääasiassa sisäilmaan vaikuttavien rakenteiden ja rakennusosien korjauksia. Ko. korjauksia tehtäessä on syytä huomioida kiinteistö kokonaisuutena ja korjata myös rakennusosia/talotekniikkaa, joita ei ole tässä asiakirjassa mainittu, mutta jotka ovat järkeviä toteuttaa, jotta korjauksesta tulee järkevä kokonaisuus. Onnistunut korjaushanke edellyttää aina tarkkaa korjaussuunnittelua.

19

Liitteet Liite 1, Korjattavien alueiden pohjapiirustukset, 4 sivua

Liite 2, Kustannusarvio laaja peruskorjaus, 1 sivu

Lähteet

1, Kuntoarvio A-osa, 2.4.2012

2, Kuntoarvio B-osa, 2.4.2012

3, Kuntoarvio C-osa, 3.4.2012

4, Kuntoarvio D-osa, 3.4.2012

5, Polygon Oy, Sisäilmaongelman tutkimusraportti 29.2.2016

6, Polygon Oy, Rakenneselvityksen tutkimusselostus 18.1.2017

Sweco PM Oy Kustannusarvio

Vääksyn Yhteiskoulu

1 ( 1 )

31.3.2017

Koulurakennuksen peruskorjaus

Koulurakennuksen neliöhinta (uudis) 2 500,00 €

AlueKorjaus-aste

Laajuus

(brm2)€/brm2 Alueen hinta

0. Kerros

- A - siipi 95 % 316 2 375,00 € 750 500,00 €

- B - siipi, kotitalous yms 85 % 740 2 125,00 € 1 572 500,00 €

- B - siipi pannuhuone 40 % 150 1 000,00 € 150 000,00 €

- C - siipi ruokala 60 % 790 1 500,00 € 1 185 000,00 €

- D - siipi vihertila 85 % 95 2 125,00 € 201 875,00 €

- D - siipi auditorio 10 % 260 250,00 € 65 000,00 €

1. kerros

- A - siipi 95 % 478 2 375,00 € 1 135 250,00 €

- B - siipi liikuntasali yms 50 % 740 1 250,00 € 925 000,00 €

- B ja D siipi vihertila yms 85 % 330 2 125,00 € 701 250,00 €

- C ja D siipi, luokat ja auditorio 60 % 1150 1 500,00 € 1 725 000,00 €

2. kerros

- A - siipi 95 % 478 2 375,00 € 1 135 250,00 €

- B - siipi 30 % 490 750,00 € 367 500,00 €

- C siipi 30 % 885 750,00 € 663 750,00 €

- D - siipi, vihertila 85 % 180 2 125,00 € 382 500,00 €

3. kerros

- A - siipi 95 % 478 2 375,00 € 1 135 250,00 €

- B - siipi 30 % 340 750,00 € 255 000,00 €

- C - siipi, IV konehuoneet 30 % 142 750,00 € 106 500,00 €

Hankevaraus 10 % 1 245 712,50 €

Yhteensä alv. 0 % 13 702 837,50 €

Neliöhinta korjaukselle (€/brm2) 1 703,91 €