1

APUA SINUN AVULLASI

Vuosikertomus 2011

Suomen Punainen Risti11.5.2012

2

Kannen kuva: Niklas MeltioKuvassa: Paula Nuorteva Nälkäpäivänä 2011 11.5.2012

3

Sisältö

Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 2011 Johdanto .................................................................................................................. 5 Kotimaan toiminta ................................................................................................... 6 Kansainvälinen toiminta ........................................................................................... 6 Varainhankinta ja viestintä ....................................................................................... 7 Veripalvelu ............................................................................................................... 7 Kontti ...................................................................................................................... 7 Nuorten turvatalot ................................................................................................... 8 Kehitystoiminta ....................................................................................................... 8 Riskienhallinta ......................................................................................................... 9 Talous ..................................................................................................................... 9 Henkilöstö .............................................................................................................. 11 Tulevaisuuden näköaloja ........................................................................................ 12 Punainen Risti ja ympäristö ..................................................................................... 13 Punainen Risti auttoi heikossa asemassa olevia kotimaassa ............................................. 14 Monikulttuurisuustyö houkutteli uusia vapaaehtoisia ....................................................... 18 Ensiapupäivystäjät auttoivat sadoissa tapahtumissa ........................................................ 19 Apua myrskyjen ja kuivuuden uhreille .............................................................................. 21 Avustuskohteet ............................................................................................................... 21 Aasia ..................................................................................................................... 21 Afrikka ................................................................................................................... 22 Amerikat ................................................................................................................ 23 Vapaaehtoisuuden vuonna korostettiin auttamista ........................................................... 24 Punainen Risti huolissaan nuorten yksinäisyydestä .......................................................... 25 Humanitaarinen oikeus kiinnosti nuoria ........................................................................... 26 Vapaaehtoisuuden vuosi näkyi järjestön viestinnässä kautta maan ................................... 27 Lahjoittajilta apua kotimaahan ja maailmalle .................................................................... 28

Tuloslaskelma .................................................................................................................. 30 Tase ............................................................................................................................... 31 Tilinpäätöksen liitetiedot ................................................................................................. 32 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset ..................................................... 42 Tilintarkastuskertomus ..................................................................................................... 43 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista .............................................................................. 44

Suomen Punainen Risti .................................................................................................... 45

4

5

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA 2011

Suomen Punaisen Ristin vuosi 2011 suuntautui vahvasti tulevaisuuteen. Järjestö pohti paljon sitä, mihin olemme menossa, mitä teemme ja miten toimimme. Tämä johtui kesäkuussa järjestetyn Lahden yleiskokouksen käsittelyyn menneen toimintalinjauksen valmistelusta, mutta myös ylei-sestä yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta tilanteesta Suomessa ja maailmalla.

Taloudelliseen kasvuun perustuva, pohjoismainen hyvinvointi ja sen jatkuminen ei enää ole sa-manlainen itsestäänselvyys kuin aiemmin.

Suomen Punaisen Ristin luottamushenkilöt, vapaaehtoiset, tukijat ja kansalaiskyselyyn vastan-neet yli 5 000 ihmistä pohtivat Lahden yleiskokoukseen valmistautuessaan sitä, mihin suuntaan järjestöä tulee jatkossa kehittää, jotta Punainen Risti myös tulevaisuudessa olisi ihmisille rohkea ja luotettava auttaja – niin kotona kuin maailmallakin.

Kansalaiskyselyssä tuli esille se, että suomalaiset haluaisivat elää yhteisöllisessä maailmassa. Aut-tamistyö ja vapaaehtoistoiminta kiinnostavat, mutta järjestöjen on pystyttävä uudistumaan niin, että ihmisten on helppo tulla mukaan toimintaan ja tekemiseen. Uusi yhteisöllisyys tuottaa ympä-ristölleen hyvää, mutta antaa myös tekijöilleen hyvinvointia, jaksamista ja elämän sisältöä.

Punainen Risti auttaa hädässä ja avun tarpeessa olevia ihmisiä. Tulevaisuudessa järjestöltä odo-tetaan sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä, osallisuuden vahvistamista sekä ihmisten selviytymis-taitojen vahvistamista.

Vapaaehtoistoiminta ja erilaiset vapaa-ajan harrastukset tulevat olemaan tärkeä hyvinvoinnin läh-de esimerkiksi työelämästä eläkkeelle siirtyville, aktiivisille eläkeläisille. Omaa hyvinvointia vaali-essa aktiiviset ihmiset tuottavat myös sellaisia palveluita, joiden ylläpitämiseen yhteiskunnalla ei enää tulevaisuudessa ole varaa.

Näihin haasteisiin Lahdessa hyväksytyssä toimintalinjauksessa etsittiin ratkaisuja. Yleiskokoukses-sa hyväksytyn toimintalinjauksen mukaan Punainen Risti on tulevinakin vuosikymmeninä vahva vapaaehtoisjärjestö, joka auttaa onnettomuuksien ja katastrofien uhreja, edistää terveyttä, turval-lisuutta ja hyvinvointia sekä puolustaa inhimillisyyttä ja humanitaarisia arvoja.

Yleiskokouksessa hyväksytty toiminta-ajatus on kiteytetty sanoihin Autamme yhdessä avun tar-peessa olevia ihmisiä.

Johdanto

6

Kotimaan toiminta

Toukokuussa vuonna 2012 135 vuotta täyttävä Suo-men Punainen Risti on onnistunut vuosikymmenien ajan säilyttämään merkittävän aseman ihmisten autta-jana kotimaassa. Tämä on edellyttänyt järjestöltä suur-ta joustavuutta, muuntautumiskykyä ja tulevaisuuteen suuntautuvaa strategista ajattelua.

Punaisen Ristin rooli ihmisiä auttavana ja viranomaisia tukevana nopeana toimijana on luonnononnettomuuk-sien ja katastrofien keskellä edelleen tärkeä. Siirtymi-nen lääkinnällisestä ensiavusta enemmän ensihuol-lon ja henkisen tuen antajaksi on vastannut ihmisten muuttuviin tarpeisiin. Ensiapuryhmät tarjoavat edel-leen eri-ikäisille toimijoille toimintakanavan Punaisen Ristin toimintaan tarjoten samalla mahdollisuuden op-pia uusia taitoja.

Viime vuoden aikana Suomessa koettiin useita rajuja ja tuhoisia myrskyjä, joiden yhteydessä viranomaisten voimavarat eivät riittäneet ihmisten auttamiseen. Eten-kin loppuvuoden Tapani- ja Hannu-myrskyt aiheuttivat mittavia tuhoja ja sähkökatkoja. Kymmenettuhannet ihmiset olivat päiviä ja jopa yli viikon ilman sähköä. Pu-naisen Ristin paikalliset hälytysryhmät ja vapaaehtoi-set auttoivat ihmisiä kymmenillä paikkakunnilla selviä-mään pahimman yli.

Punaisen Ristin valmiustoiminnan kehittäminen jatkui viime vuonna tehokkaasti ja tavoite siitä, että kuluvan yleiskokouskauden aikana kaikilla osastoilla on oma valmiussuunnitelma, on toteutumassa.

Kiinnostus ystävätoimintaan jatkui edellisten vuosien tapaan. Monin paikoin osastojen ja piirien järjestämät ystävätoiminnan kurssit olivat täynnä. Mukaan saatiin entistä enemmän myös nuoria toimijoita, joista osa keskittyi nuorten ystävätoimintaan.

Ystävätoiminnan nimikkeen alla tapahtuva vapaaeh-toistoiminta on tulevina vuosikymmeninä entistä kes-keisemmässä asemassa, kun puhutaan ihmisten koke-masta hyvinvoinnista ja tyytyväisyydestä. Hyvinvointi ei ole vain terveyttä ja rahaa vaan läheisiä ihmissuhtei-ta, yhteisöllisyyttä, ystäviä, henkilökohtaista vapautta ja arvoja.

Suomen Punaisen Ristin hallitus nosti vuoden 2010 toimintakertomuksessa esille huolen suvaitsematto-muuden lisääntymisestä Suomessa. Tämä näkyi kiel-teisenä suhtautumisena maahanmuuttajataustaisiin ihmisiin, kärkevänä keskusteluna etenkin sosiaalises-sa mediassa ja verkkokeskustelussa. Moni muukin taho jakoi huolen asenneilmapiirin kiristymisestä.

Vuoden 2011 aikana Suomessa käytiin vilkasta kes-kustelua arvoista ja asenteista. Osin varmasti tämän keskustelun ansiosta ihmiset halusivat omalla toimin-nallaan osoittaa vastustavansa suvaitsemattomuutta ja Punainen Risti sai uusia toimijoita monikulttuuriseen vapaaehtoistoimintaan.

Etenkin nuoret olivat aktiivisia rasisminvastaises-sa kampanjassa, mutta myös muu Punaisen Ristin toiminta kouluissa ja oppilaitoksissa kiinnosti nuo-ria. Nälkäpäiväkeräys on vakiintunut nuorten uudeksi osallistumiskanavaksi ja keräyksestä on tullut eräissä ammattikorkeakouluissa osa opiskelukokonaisuutta.

Punainen Risti on esittänyt syvän huolensa myös nuor-ten syrjäytymisestä. Nuorten pahoinvoinnin lisääntymi-nen on näkynyt etenkin Nuorten turvatalojen toimin-nassa, kun apua hakevien määrä on kasvanut.

Kansainvälinen toiminta

Vuosi 2011 oli kansainvälisen avustustoiminnan sekto-rilla useiden mittavien luonnononnettomuuksien vuo-si: Japanin maanjäristys ja tsunami, Pohjois-Korean monsuunisateet, Turkin maanjäristys sekä Pakistanin, Kambodzhan, Thaimaan ja Filippiinien tulvat. Lisäksi Itä-Afrikan kuivuus paheni kesällä merkittäväksi huma-nitaariseksi kriisiksi.

Viime vuonna myös poliittiset levottomuudet suistivat ihmisten elämän raiteiltaan etenkin Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Niin kutsuttu ”arabikevät” synnytti le-vottomuuksia Egyptissä, Tunisiassa, Libyassa ja Syyri-assa. Suomen Punainen Risti auttoi kodeistaan paen-neita etenkin Tunisiassa ja Libyassa.

Taloudellisesti mittavin tuki annettiin Japanin Punaisel-le Ristille maanjäristyksen ja tsunamin uhrien auttami-seen. SPR sai kaikkiaan yli miljoona euroa lahjoituksia niin yrityksiltä kuin yksityisiltä.

Toiminnallisesti merkittävä alue oli itäinen Afrikka, jon-ne kanavoitiin apua Afrikan sarven nälänhädän ja kui-vuuden uhrien auttamiseen. Itä-Afrikan keräys tuotti yli 800 000 euroa.

Etelä-Sudanissa, Etiopiassa, Somaliassa ja Keniassa jatkettiin myös laajoja terveysohjelmia.

Suomen Punainen Risti sai viime vuonna myös päätök-seen Aasian tsunamin avustusohjelman.

Yli 30 miljoonan euron avustusohjelman pääkohteet olivat Sri Lanka ja Thaimaa. Sri Lankaan rakennettiin useita sairaaloita ja satoja asuntoja hyökyaallon uhreil-le. Thaimaan merkittävin kohde oli Phuketin maakun-taan rakennettu kokonaan uudenlainen veripalvelu-keskus, joka palvelee koko laajaa maakuntaa ja toimii mallihankkeena Thaimaan Punaisen Ristin alueellisen veripalvelun uudistamisessa.

Katastrofiavun lisäksi Suomen Punainen Risti jatkoi laajoja kehitysyhteistyöhakkeita Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Niiden suuruus on kolmannes an-nettavasta kansainvälisestä avusta. Kehitysyhteistyös-sä keskityttiin erityisesti parantamaan yhteisöjen kyky-jä vastata katastrofeihin ja lieventää niiden vaikutuksia sekä ehkäisemään yleisimpiä terveysongelmia.

7

Veripalvelu

Verenluovuttajilta apua yli 50 000 potilaalleVerenluovutus on helppo ja suosittu tapa auttaa lähim-mäistä konkreettisella tavalla. Vuonna 2011 Suomessa luovutti verta 154 000 henkilöä ja luovutuskertoja oli 269 000. Verenluovutukseen tulleista ensikertalaisia oli 13 prosenttia, mikä on hyvä taso luovuttajakunnan jatkuvuuden kannalta.

Verenluovutukset riittivät turvaamaan potilaiden tar-peen eikä vuoden aikana ollut vakavia veripulatilantei-ta. Veripalvelu jakeli sairaaloille potilaiden hoitoon yli 240 000 punasoluvalmistetta ja lähes 42 000 verihiu-talevalmistetta. Verivalmisteilla autetaan vuosittain yli 50 000 potilasta.

Kantasolusiirteiden välitystoiminta vilkastui selvästi kertomusvuonna. Veripalvelu välitti Luuytimenluovut-tajarekisterin kautta yhteensä 134 siirrettä. Toimintaa vauhditti Veripalvelun käyttöönottama kansainvälinen tietojärjestelmä ja sen ansiosta avautunut reaaliaikai-nen yhteys 14 maan rekistereihin. Suomen Luuytimen-luovuttajarekisterissä on yli 20 000 jäsentä. Veripalve-lu aloitti projektin uusien rekisterijäsenten, erityisesti nuorten miesten tavoittamiseksi ja rekisteriin liittymi-sen helpottamiseksi.

Veripalvelu laatii toiminnastaan vuosittain erillisen Veri-palvelun vuosi –julkaisun.

Kontti

Kontti-ketju laajeni Turkuun Kontti-kierrätystavarataloketju avasi uusimman, yhdek-sännen myymälänsä Turkuun elokuussa. Kontti-ketjun tavoitteena on varainhankinta Punaisen Ristin kotimai-seen ja kansainväliseen auttamistyöhön. Kontti-tava-rataloissa myydään Punaiselle Ristille lahjoitettua tava-raa ja ketjun tuotosta puolet tilitettiin Punaisen Ristin paikallisille piireille ja 25 % meni katastrofirahastoon. Loput 25 % on varattu Kontti-ketjun kehittämiseen.

Varainhankinta ja viestintä

Suomen Punaisen Ristin hallitus on määritellyt varain-hankinnan ja viestinnän yhdeksi keskeiseksi kehitys-kohteeksi. Tavoitteena on pitkäjänteisesti turvata ja kasvattaa omaa varainhankintaa, jotta järjestö voi te-hokkaasti vastata tulevien vuosien toiminnallisiin haas-teisiin.

Tekniikaltaan uusi internet -verkkosivusto otettiin käyt-töön ja samalla otettiin ensi askeleet uudessa sosi-aalisen median ympäristössä. Järjestö joutuu kuiten-kin vielä pitkään palvelemaan jäseniään ja tukijoitaan myös perinteisen viestinnän keinoin, sillä vasta puolet osastoista on aktiivisesti mukana uudessa sähköisessä ympäristössä.

Järjestön vapaaehtoisten käyttöön tarkoitettu extranet – RedNet – saatiin koulutuskäyttöön, mutta sen käyt-töönotto jatkuu vielä vuoden 2012 ajan.

Varainhankinta sai käyttöönsä uuden verkkokaupan ja sähköisten lahjoitusten ja jäsenpalvelujen toimintoja kehitettiin samalla, kun asiakkuudenhallinnan tietojär-jestelmän uudistamishanketta valmisteltiin.

Katastrofirahaston keräystuotto oli 12,1 miljoonaa eu-roa, tästä Operaatio Nälkäpäivän osuus oli 2,4 miljoo-naa euroa. Kotimaan lahjoitukset ja avustustoiminnan toiminnan tukemiseen tehdyt testamenttilahjoitukset tuottivat 1,7 miljoonaa euroa.

Kontti-ketju on osallistunut myös kansainväliseen vaa-teapuun toimittamalla tekstiilejä Kalkun logistiikkakes-kukseen, mutta apua ovat saaneet myös suomalaiset. Esimerkiksi Porin Kontin ja Satakunnan piirin yhteis-työn tuloksena omaisuuttaan menettäneet perheet saivat korvaavia tavaroita Kontin valikoimista.

Kontti-ketju on merkittävä työn ja koulutuksen yhteen sovittaja. Esimerkiksi Oulun Kontissa starttasi Euroo-pan Sosiaalirahaston rahoittama työllistämisprojekti. ESR-hankkeen tavoitteena on vahvistaa Oulun seudun työttömien nuorten henkilöiden ammatillista osaa-mista tarjoamalla heille mahdollisuuden myynnin am-mattitutkinnon tai osatutkinnon suorittamiseen työn ohessa.

Kontti-kierrätystavarataloketju laatii toiminnastaan vuosittain erillisen sosiaalisen tilinpäätös -julkaisun.

Konttien liikevaihto

Euro

a

4 558 9084 907 348

5 774 207

0

1000000

2000000

3000000

4000000

5000000

6000000

7000000

2009 2010 2011

8

Nuorten turvatalot

Punainen Risti ylläpiti Suomessa viittä Nuorten turva-taloa. Turvatalot sijaitsevat Helsingissä, Vantaalla, Es-poossa, Tampereella ja Turussa. Perhehuonetoiminta oli turvatalolla tehtävää avotyötä. Perhehuonetoimin-nan keskustelupalvelut on tarkoitettu nuorelle, van-hemmille ja muille perheenjäsenille.

Nuorten itsenäistymisen tarjottiin tukea Helsingissä, Tampereella ja Vantaalla. Turussa järjestettiin näpistys-puhutteluita, joissa tavattiin turkulaiset myymälävar-kaudesta kiinni jääneet alle 15-vuotiaat nuoret yhdes-sä hänen perheensä kanssa. Turussa järjestettiin myös läheisneuvonpitoa (LNP). Läheisneuvonpito on yhtei-söllinen menetelmä, jolla etsitään ratkaisuja lastensuo-jelun asiakkaan ongelmiin.

Ystävätoimintaa toteutettiin turvataloilla pääsääntöi-sesti ryhmätoimintana. Toiminnan tarkoituksena oli tarjota nuorille sosiaalisia kontakteja, lisätä nuorten hyvinvointia ja ehkäistä yksinäisyyttä ja syrjäytymis-tä. Turvataloilta nuori voi myös saada henkilökohtaisen ystävän, tukihenkilön tai kummin.

Turvatalojen vapaaehtoiset päivystävät kaksi kertaa vii-kossa Vammalan-Huittisten seudun Mielenterveysseu-ran Internetissä ylläpitämässä Kriisikeskus Tukinetissä (tukinet.net).

Kehitystoiminta

Järjestön toimintaa kehitettiin laaja-alaisesti. Internet -sivustot uudistettiin ja samalla järjestön vapaaehtois-ten käyttöön luotiin täysin uusi vapaaehtoistoiminnan extranet -ratkaisu, RedNet. Sen avulla vapaaehtoistoi-mintaa ja sen tarvitsemaa tukea parannetaan ja luo-daan jatkossa myös uusia työkaluja vapaaehtoistoi-minnan käyttöön.

Kuluvan vuoden aikana selvitettiin tarpeita ja vaihtoeh-toja uudelle talousjärjestelmälle sekä aloitettiin palkka-hallinnon palveluiden yhdenmukaistaminen ja keskit-tämiseen tähtäävä työ. Myös matkahallintoon liittyviä prosesseja kehitettiin uudistamalla tietojärjestelmän käyttöä.

Järjestön hallitus asetti työryhmän kehittämään järjes-tön johtamisjärjestelmää. Johtamisjärjestelmän tavoite-tilan vaatimukset kuvattiin. Operatiivisen johdon ja eri tasolla toimivien johtajien rooli- ja tehtäväkuvaukset uudistettiin tukemaan esimiestoiminnan kehittämistä. Koko johtamisjärjestelmää kehitetään vaiheittain seu-raavaan yleiskokoukseen asti.

Järjestötukimallin kehittämistä pohdittiin entistä ko-konaisvaltaisemmin. Toimintalinjauksen tavoitteiden

Kriisiavun, perhehuonetoiminnan ja itsenäistymisen tuen palveluvuorokausien kokonaismäärä oli 29 605. Palveluvuorokaudet laskivat ennätysvuodesta 2010 (32 272) ja olivat samalla tasolla kuin vuonna 2009.

Nuorten määrä laski hieman. Nuoria oli asiakkaina yh-teensä 775, mutta nuorten asiakkuuksia oli 903. Tämä tarkoitti, että 128 nuorta siirtyi esimerkiksi kriisiyöpy-misten jälkeen avoasiakkaaksi tai asiakkaaksi itsenäis-tymisen tukeen.

Nuorista hieman alle puolet kertoi syyksi perheeseen liittyvät ongelmat ja ristiriidat kotona. Mielenterveys-pulmien vuoksi turvatalolle hakeutui edellisen vuoden tapaan yhdeksän prosenttia nuorista ja asunnotto-muuden vuoksi 14 % nuorista.

Turvataloilla työskenteli yhteensä 236 vapaaehtoista. Vapaaehtoisten määrä kasvoi ja heille tarjottavat teh-tävät monipuolistuivat.

Uusia kumppanuuksia luotiin aktiivisesti. Yhteisvastuu -hankkeen myötä nuorten ystävätoiminnan kehittämi-sessä tehtiin tiivistä valtakunnallista ja paikallista yh-teistyötä hankkeessa mukana olevien järjestöjen kes-ken Helsingissä, Turussa, Kuopiossa ja Oulussa.

saavuttaminen ohjaa jatkossa entistä kiinteämmin järjestötuen kohdentamista eri yksiköille. Toiminnan suunnittelussa tavoitteena on toiminnan ja talouden suunnittelu kokonaisuutena. Tavoitteet ja toiminnan keskeiset mittarit määritetään niin, että ne jäntevöittä-vät suunnittelua, toteutusta ja seurantaa.

Kesällä 2011 aloitettiin projekti, jossa kehitetään palk-kahallinnon prosesseja ja toimintatapoja mahdollisim-man pitkälle automatisoiduiksi, standardoiduiksi ja tehokkaiksi. Tehokkaat toimintatavat luovat tilaa kasvat-taa palkkahallinnon volyymia. Projektin toinen päämää-rä onkin keskittää järjestön koko palkkahallinto yhteen palkkatiimiin. Kehittämisessä päästiin hyvin alkuun ja se on edennyt vauhdilla. Piirit ovat olleet hyvin kiinnostu-neita keskitetyistä palkkapalveluista.

Keväällä 2011 siirryttiin uuteen, M2-matkalaskujärjestel-mään, joka mahdollistaa matkalaskujen tekemisen ne-tissä.

Kuukausilahjoittajien hankintaan panostettiin aiempaa enemmän. Kuukausilahjoittajien merkitys on erittäin keskeinen järjestön varainhankintamuotona ja sitä kehi-tetään myös jatkossa.

9

Riskienhallinta

Kansainvälisen talouden epävarmuus tuntuu myös Punaisen Ristin toiminnan suunnittelussa. Taloudelli-sen kehityksen painopisteen siirtyminen kehittyneistä maista kehittyville markkinoille tuo mukanaan merkit-täviä muutoksia, joita kaikkia ei vielä toistaiseksi kyetä edes kunnolla arvioimaan.

Yleiskokouksessa hyväksytty toimintalinjaus sisälsi kes-kustoimiston kannalta talouden tasapainottamisohjel-man. Vuosina 2012-2014 keskustoimiston talouden rakenteellinen epätasapaino korjataan parantamalla operatiivista tulosta 1,5 miljoonalla eurolla. Epätasa-paino on muodostunut usean vuoden aikana, jolloin kertaluonteisilla pääomatuotoilla on rahoitettu keskus-toimiston jatkuvan toiminnan kuluja. Epävarmassa ym-päristössä järjestössä on päädytty niihin keinoihin, joi-hin järjestö voi itse vaikuttaa. Koska emme voi odottaa merkittäviä tulojen lisäyksiä lähivuosina, taloutta tasa-painotetaan vähentämällä kustannuksia.

Päättyneen vuoden aikana aloitettiin talouden tasa-painottamiskeinojen pohdinta, joka johti vuoden 2012 tammi-helmikuussa keskustoimistossa käytyihin yh-teistoimintalain mukaisiin neuvotteluihin. Niiden tavoit-teena oli saada 1,1 miljoonan euron vuotuiset sääs-töt. Säästöt vaikuttavat täysimääräisesti vasta vuoden 2014 alusta alkaen. Keskustoimiston talouden tasapai-non saavuttamiseksi neuvotteluissa perustettiin seu-rantaryhmä, joka koostuu keskustoimiston yhteistoi-mintatoimikunnasta. Talouden tasapainottamisohjelma edellyttää vielä lisäsäästöjä vuosina 2013 ja 2014, mi-käli uuden tulorahoituksen hankkimisessa ei onnistuta.

Järjestömme maine ja luotettavuus on joutunut koe-tukselle julkisuudessakin todettujen Veripalvelun kon-sulttihankintoihin liittyneiden epäselvyyksien ja Län-si-Suomen piirissä tapahtuneen kavalluksen vuoksi. Järjestön hallitus ja hallituksen nimeämä tarkastus-valiokunta ovat olleet kiinteästi mukana Veripalve-lun tapauksen selvittämisessä. Asia on tällä hetkellä (maaliskuu 2012) syyttäjän syyteharkinnassa. Seinä-joen tapaus annettiin poliisin tutkittavaksi ja myös sii-nä syyttäjän odotetaan tekevän päätöksensä kevään 2012 aikana.

Hallitus päätti vuoden 2012 helmikuun alussa käynnis-tää sisäisen valvonnan kontrollien tarkastuksen. Tar-kastusvaliokunta raportoi tarkastustuloksista jatko-toimenpide-esityksineen hallitukselle keväällä 2012. Johtamisjärjestelmän kehittämisessä kiinnitetään huo-miota myös eri yksiköiden päätöksentekoelinten ja toi-mivan johdon välisiin rooleihin ja vastuisiin. Näin voi-daan täsmentää ja tarvittaessa ohjeistaa talouteen, hallintoon ja sisäiseen valvontaan liittyviä kysymyksiä.

Hallituksen vahvistamassa sijoitustoiminnan linjaukses-sa on määritelty järjestön sijoitusomaisuuden omai-suuslajikohtainen strateginen allokaatio, taktiset vaih-teluvälit ja riskienhallintaperiaatteet. Keskushallinnon arvopaperiomaisuutta hoitaa neljä kilpailutuksen kaut-ta valittua varainhoitajaa täyden valtakirjan varainhoi-tosopimuksien perusteella.

Sijoituskiinteistöomaisuutta, jonka osuus oli tilinpää-töshetkellä 46 % koko sijoitusomaisuudesta, hoide-taan itse. Sijoitustoiminnan toteutusta valvoo hal-lituksen nimittämä ja pääsihteerin johdolla toimiva sijoitustoimikunta. Kansainvälisen avustustoiminnan osalta valuuttakurssiriskien suojaamista ei tehdä, kos-ka avustuspäätökset tehdään kirjanpitovaluutassa. Jär-jestön ottamiin pitkäaikaisiin rahoituslainoihin ei sisälly poikkeavia rahoitusehtoja ja korkoriskien hallitsemi-seksi osa lainapääomasta on suojattu koronvaihtosopi-muksilla kiinteäkorkoisiksi.

Suomen Punaisen Ristin toiminnan kannalta järjestön maine ja yleinen luottamus järjestömme toimintaan on keskeinen toimintamme lähtökohta. Tämän lisäksi jäsenmäärän kehitys, vapaaehtoistoiminnan muodot ja toiminnassa mukana olevien vapaaehtoisten määrä ovat edelleen myös riskienhallinnan kannalta keskeisiä kysymyksiä.

Talous

Keskushallinnon kirjanpidollinen ylijäämä oli 2,6 mil-joonaa euroa. Tilikauden ylijäämäisyyteen vaikutti olennaisesti lisäeläkejärjestelyn vuoksi myydyn kiinteis-tön luovutusvoitto 11,2 miljoonaa euroa. Tilinpäätök-seen sisältyy myös 2,1 miljoonaa euroa kertaluonteisia kuluja lisäeläkejärjestelystä. Ilman kertaluonteisia eriä keskushallinnon operatiivinen tulos olisi ollut merkittä-västi alijäämäinen.

Vuosi 2011 oli sijoitustoiminnan kannalta synkkä. Si-joitustoiminnan tuotot ilman kertaluonteista kiinteistön luovutusvoittoa jäivät pääosin kiinteistöjen vuokratuot-tojen varaan.

Ilman kertaluonteisia lisäeläkekuluja järjestön kulujen kehitys on maltillinen. Ilman kertaluonteisia eriä varsi-naisen toiminnan kulujäämä olisi ollut edellistä vuotta alhaisempi. Keskustoimistossa on ostettu suunnitel-tua enemmän ulkopuolisia palveluita, mutta hankinnat ovat olleet toiminnan kannalta joko välttämättömiä tai perusteltuja. Lisäksi tilikaudella on myös vastaavia ker-taluonteisia ylijäämiä, joilla ne on voitu rahoittaa.

Lisäeläkevastuu vakuutettiinSuomen Punaisen Ristin lisäeläkesääntö on määritel-lyt, kuinka järjestö täydentää säännön piiriin kuuluvien henkilöiden eläketurvan. Sen lähtökohtana on ollut an-taa henkilöstölle valtion eläke-etuuksia vastaava eläke-turva. Lisäeläkesäännön toimintapiiri suljettiin uusilta henkilöiltä 1.1.1993.

Järjestö käynnisti jo vuonna 2009 selvityksen siitä, mikä on järkevin lisäeläkesääntöön perustuvan eläke-järjestelyn toteutustapa. Yksityiskohtia analysoi ja rat-koi työryhmä, joka koostui etuudensaajien ja työnan-tajan edustajista sekä alan asiantuntijoista.

Järjestön hallituksen esityksestä valtuusto päätti ko-kouksessaan 12.5.2011 vakuuttaa lisäeläkevastuun kilpailutuksen kautta valitussa henkivakuutusyhtiössä vuoden 2011 lopussa.

10

Vakuutusyhtiölle siirrettiin 1.1.2012 mennessä kerty-nyt eläkevastuu 42,7 miljoonaa euroa (Veripalvelu 31,9 milj., keskustoimisto 5,6 milj. ja piirit 5,2 milj.). Kes-kustoimiston ja piirien kanssa tehdyn sopimuksen mu-kaisesti piirien lopulliseksi kuluksi kirjautui vain puolet eläkevastuusta. Keskustoimisto rahoitti sen piireille ra-hoitussopimuksessa sovitulla korottomalla lainalla. Lisäeläkevastuu on poikkeuksellisesti aikaisemmin kir-jattu myös piirien eläkevastuuvelan osalta pelkästään keskushallinnon kirjanpitoon. Lisäeläkejärjestelyn yh-teydessä piirien maksettavaksi jäänyt lisäeläkevastuu on käsitelty keskushallinnossa rahoitussaamisena, joka piirien kirjanpidossa on erotettu omasta pääomasta ra-hoitusvelaksi korjausmenettelynä aikaisempien tilikau-sien kirjanpidon osalta.

Vuonna 2011 eläkevastuu kasvoi 2 miljoonalla eurolla sisältäen vuoden 2011 aikana eläkkeisiin tulleen kart-tuman, indeksisidonnaisuudesta aiheutuneet koro-tukset ja vakuutusyhtiön antamat alennukset. Jatkos-sa vakuutetut etuudet korottuvat sekä vakuutusyhtiön antamien korotusten että vakuutettujen omien sijoi-tuspäätösten perusteella.

Kertavakuutusmaksun lisäksi vakuuttamispäätös sisäl-si myös lisäeläkkeiden erilliskorotukset vuosina 2013 ja 2014, yhteensä 2,1 miljoonaa euroa, jotka kirjattiin kuluksi vuoden 2011 tilinpäätöksessä.

SPR:n harjoittaman tuotemyynnin verokäsittely on osittain muuttunut tilikauden 2011 aikana. Verohal-linnolta saadun ohjeistuksen mukaisesti SPR on oma-aloitteisesti oikaissut osan tuotemyynnistään arvon- lisäverolliseksi tilikauden 2011 alusta lukien ja tulove-rotuksessa vastaava tuotemyynti on oma-aloitteisesti ilmoitettu veronalaisena elinkeinotoimintana jo vero-vuodelta 2010. Tuotemyynnin muuttuneella verokäsit-telyllä ei ole merkittävää taloudellista vaikutusta SPR:n toimintaan.

Kokonaisuutena keskushallinnon taloudellinen asema on vakaa. Taseen merkittävimmät muutokset liittyvät lisäeläkevastuun vakuuttamiseen. Lisäeläkejärjestelyn rahoittamiseksi otettiin järjestölle rahoituslaitoslaina, 32 miljoonaa euroa, jota on tarkoitus jatkossa pie-nentää kiinteistöomaisuutta myymällä. Muut keskeiset muutokset taseessa johtuvat sijoitusomaisuuden ar-vonmuutoksista.

Vuonna 2012 talous on käynnistynyt positiivisesti eri-tyisesti sijoitustoiminnan kannalta. Kreikan velkajär-jestelyyn on saatu ainakin väliaikainen ratkaisu ja eri omaisuusluokkien kurssikehitys on ollut kahden en-simmäisen kuukauden osalta voimakkaasti positiivi-nen. Taloudellisen kasvun ja sijoitustoiminnan kehityk-sen kannalta vuoden 2012 odotetaan kuitenkin olevan vielä heikko, ja kehityksessä on vielä paljon epävar-muustekijöitä. Yleiskokouksen hyväksymien toiminnallisten ja talo-udellisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, eri-tyisesti keskustoimistossa käytyjen yhteistoimintalain mukaisten neuvottelujen jälkeen, yhteistyön tiivistä-mistä, toimintatapojen uudistamista ja jatkuvaa toi-minnan prioriteettien tarkastelua.

Piireiltä ja osastoilta omat tilinpäätöksetSuomen Punainen Risti on julkisoikeudellinen yhdistys, jonka toiminta perustuu siitä säädettyyn lakiin ja asetuk-seen. Asetuksessa on erikseen määrätty piirit ja osastot omiksi oikeustoimihenkilöiksi. Siten ne tekevät toimin-nastaan erilliset tilinpäätökset. Sen sijaan Suomen Pu-naisen Ristin laitokset — Veripalvelu, Kontti ja Nuorten turvatalot — ovat juridisesti osa keskushallintoa. Niiden toiminta sisältyy keskushallinnon tilinpäätökseen.

Tuotot (1 000 euroa)

2009 2010 2011

Veripalvelu UM:n Sijoitukset RAY:n Katastrofi- Muut Muut Tuote- Korvaukset Jäsenmaksut ja avustukset avustukset rahasto tuotot avustukset markkinointi valtiolta ja muut lahjoitukset kunnilta

75315

22695

9131

36476817 8224

2217 2904 3025 3173

67062

21045

16624

3163

118338162

60002964

2999 2620

70122

23274

16665

3254

10177 9830

2244 27683098 2882

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

70000

80000

2009 2010 2011

11

Henkilöstö

Maaliskuussa 2011 tehtiin henkilöstötutkimus. Kes-kustoimistossa vastausprosentti oli 75. Keskustoimis-ton henkilöstön tyytyväisyys oli laskenut edelliseen tutkimukseen verrattuna. Johto käsitteli tutkimuksen tuloksia ja toimenpiteitä tyytyväisyyden parantami-seksi useissa kokouksissaan. Tuloksia käsiteltiin myös tiimeissä. Pääsihteeri käsitteli tuloksia ja sen pohjalta suunniteltuja toimenpiteitä henkilökunnan kanssa.

Eniten kehittämistä kaivataan palkkaukseen, yhteistyö-hön kaikilla tasoilla, henkilöstön kuulemiseen, muutos-valmiuteen, työn tavoitteiden ja suunnan kirkastami-seen sekä perehdytykseen. Tyytyväisintä henkilökunta on järjestöön kuulumiseen, motivoivaan ja mielekkää-seen työhön, mahdollisuuksiinsa vaikuttaa työhönsä ja tasa-arvon toteutumiseen.

Tulosten pohjalta uudistettiin muun muassa suunnitte-lujärjestelmää, joka perustuu yhteistyöhön. Sen myötä pyrittiin kirkastamaan yhteisesti ja tiimikohtaisesti työn-tekijöiden tavoitteita. Tätä varten uusittiin myös kehitys-keskustelun järjestelmä. Ohjeistus kiusaamis- ja häirintä-tapauksia varten uusittiin ja henkilöstöasioita koskevat intranet-sivut uusittiin rakenteeltaan ja sisällöltään.

Johdon ja esimiesten roolien selkiyttämiseksi uusittiin toimialajohtajien ja tiiminvetäjien roolikuvaukset, jotka käsiteltiin esimiesten ja johdon yhteisessä työpajassa.Keskustoimiston sairauspoissaolojen prosentti on las-kenut viime vuosina merkittävästi. Se oli vuonna 2011 vain 2,5 prosenttia. Keskustoimiston henkilömäärä on ollut lievästi laskussa vuodesta 2009 lähtien. Vakituisen henkilökunnan vaihtuvuus on myös hyvin alhaista, alle 4 prosenttia. Toisaalta näin vältetään vaihtuvuuden aihe-uttamat ylimääräiset kustannukset, mutta toisaalta uu-siutumistakaan ei tapahdu vaihtuvuuden kautta.

Kulut (1 000 euroa)

75784

40184

17956

3711 2344

68009

40853

19807

3830 2428

72583

37282

23362

5382

2337

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

70000

80000

Veripalvelu Järjestö ulkomaa Järjestö kotimaa Kontti-ketju Turvatalot

2009 2010 20112009 2010 2011

Tuhat

ta e

uro

a

Keskushallinnossa maksetut palkat ja palkkiot

2011 2010 2009

Palkat japalkkiot

34 621 627 35 001 534 33 053 741

Sivukulut 16 582 758 11 496 371 11 122 742

* Vuonna 2011 sosiaalikulut ovat nousseet lisäeläkemaksujen vuoksi.

2011 2010 2009

Keskustoimisto 156 172 174

Veripalvelu 590 603 610

Kontit 42 31 31

Nuorten turvatalo 42 44 48

Keskustoimisto yhteensä 830 850 863

Hen

kilö

ä

Keskushallinnon työntekijät

12

Tulevaisuuden näköaloja

Lahdessa kesäkuussa 2011 hyväksytyn toimintalin-jauksen toteuttaminen on vasta alussa. Yleiskoko-uksessa hyväksytyt strategiset painopisteet ja kehit-tämisalueet antavat tukea toiminnan priorisointiin, keskittymiseen yhteisiin tehtäviin ja kehittämisalueiden rajaamiseen yhteisesti määritellyille alueille.

Vapaaehtoistoiminnan merkitys ja tarve kasvavat suo-malaisessa yhteiskunnassa. Ihmisten hyvinvointi ja arjen turvallisuus nojaavat hyvinvointi- ja terveyspal-velujen varaan, mutta vapaaehtoisella tuella ja välittä-misellä on aiempaa tärkeämpi rooli. Vapaaehtoistoi-minta ja talkooperinne edustavat sellaisia yhteisöllisiä arvoja, joihin ihmiset haluavat samaistua.

Punainen Risti tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kaikille humanitaarisesta toiminnasta kiinnostuneil-le olla mukana vahvistamassa yhteisöllisyyttä. Järjestö tarjoaa vaikuttamisen mahdollisuuksia erilaisille ihmi-sille, joita arvot yhdistävät. Järjestön vapaaehtoiset ja tukijat odottavat Punaiselta Ristiltä entistä rohkeam-pia kannanottoja ja vaikuttamista huono-osaisten ja avun tarpeessa olevien puolesta. Vapaaehtoiset toi-vovat, että heidän tietonsa ja kokemuksensa arjen tarpeista näkyisivät paremmin Punaisen Ristin kan-nanotoissa. Odotukset järjestöjen tarjoamaan tukeen ja apuun kasvavat kaikilla yhteiskunnan aloilla nopeammin kuin tarpeeseen ehditään vastata. Lyhytaikaisen, helposti mukaan ottavan ja ammatillisesti tuetun vapaaehtois-toiminnan kysyntä kasvaa, mikä haastaa perinteisten järjestöjen rakenteita ja toimintatapoja. Avoimet, ket-terät ja moniammatillista tukea antavat vapaaehtois-järjestöt onnistuvat myös tulevaisuudessa vastaamaan niin toimijoiden kuin avun tarvitsijoiden tarpeisiin.

Teknologia synnyttää uusia vapaaehtoistyön muotoja ja verkostoja, joiden luomat uudet mahdollisuudet ovat järjestöissä vielä lähes käyttämättä. Punaisella Ristillä on hyvät mahdollisuudet kehittyä johtavaksi vapaaeh-toisjärjestöksi, koska sillä on edelleen laaja osastoverk-ko, ja kaikille ikäryhmille on hyvät toimintamahdolli-suudet. Talous- ja tukitoimintojen yhtenäistäminen koko järjestössä lisää tehokkuutta ja samalla varmistaa sen, että osaamista ja voimavaroja voidaan suunnata entistä enemmän vapaaehtoisten ja osastojen tukemi-seen.

Perinteinen järjestötoiminta on muutoksessa muun yhteiskunnan tavoin. Se ei enää houkuttele entiseen tapaan, vaan ihmiset haluavat osallistua hyvin organi-soituun vapaaehtoistoimintaan. Punaisen Ristin luotet-tavuuden ja uskottavuuden kannalta on tärkeää kiin-nittää hyvän hallinnon periaatteet järjestön hallintoon sen kaikilla tasoilla. Sekä tuleva sääntöuudistus että johtamisjärjestelmän kehittäminen ottavat kantaa tä-hän kysymykseen.

Punaisen Ristin kyky auttaa onnettomuuksissa ja ka-tastrofeissa kotimaassa ja maailmalla perustuu sen vahvaan paikallisverkostoon ja kansainväliseen yh-teistyöhön. Suomen Punainen Risti on tämän ansios-ta humanitaarisen avun johtavan järjestö. Kokemukset osoittavat, että pystymme vastaamaan nopeasti pai-kallisiin ja alueellisiin tarpeisiin sekä viranomaispyyn-töihin. Tavoitteena on lisätä ihmisten oma-aloitteista auttamista sekä harjoitella yhteistyötä katastrofien ja onnettomuuksien varalta.

Vuosittain järjestettävä Operaatio Nälkäpäivä on edel-leen merkittävin Punaisen Ristin valtakunnallinen ke-räys sekä harjoitus, jolla vahvistetaan Punaisen Ristin kykyä organisoida ihmisiä yhteistoimintaan. Nälkäpäi-vä tarjoaa auttamisen ja osallistumisen kokemuksia ja vahvistaa järjestön omia resursseja antaa apua. Järjes-tön erityisyys viranomaisia avustavana järjestönä myös tulevaisuudessa edellyttää Punaisen Ristin valmiuden vahvistamista. Lisäksi pelastus- ja sosiaali- ja terveys-toimien uudet hallinnolliset rajat haastavat myös Pu-naisen Ristin rakenteita ja sisäistä yhteistyötä.

Kansainvälisen toiminnan iso kysymys on, miten rajal-lisilla resursseilla vastataan kaikkiin tarpeisiin. Suo-men Punaisella Ristillä on tehokas ja nopeasti toimi-va kansainvälisen avun järjestelmä. Katastrofirahaston, Kalkun logistiikkakeskuksen ja koulutettujen avustus-työntekijöiden turvin pystymme auttamaan eri puolilla maailmaa tapahtuvissa katastrofeissa. Reagointivalmi-utta parantavat hyvät kumppanuudet erityisesti ulko-ministeriön ja Euroopan Unionin humanitaarisen avun yksikön kanssa.

Pitkäkestoisten ”näkymättömien” katastrofien uhrien auttaminen vaatii aktiivista varainhankintaa ja vies-tintää. Pitkäaikaisessa kehitysyhteistyössä Suomen Punaisen Ristin painopisteenä on kumppanuuksien luominen niiden kansallisten yhdistysten kanssa, jot-ka ovat kiinnostuneita valmiuden, paikallisen osaa-misen ja terveyden vahvistamisesta. Kasvavat tarpeet ja resurssien rajallisuus edellyttävät entistä vahvem-paa osallistumista kansainvälisen avun koordinaatioon sekä kumppanuuksien vahvistamista Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun sisällä.

Vakaa talous ja varainhankinta ovat keskeistä Punaisen Ristin toiminnan kannalta. Tukijat, jäsenet ja rahoit-tajat odottavat tietoa siitä, miten omaisuudesta on huolehdittu, ja miten toiminta on vaikuttanut ihmisten elämään. Tarpeisiin vastaaminen edellyttää varainhan-kinnan vahvistamista sekä koko järjestön talouden ke-hittämistä. Suomen Punaisen Ristin talouden kannal-ta yksityisten henkilöiden luottamus Punaiseen Ristiin sekä kumppanuudet RAY:n, ulkoministeriön, muiden ministeriöiden, EU:n sekä yritysten kanssa ovat elintär-keitä. Uusien rahoituslähteiden löytäminen erityisesti kotimaan työhön edellyttää järjestön sisäistä yhteis-työtä ja ohjelmien selkiyttämistä.

13

Punainen Risti ja ympäristö

Suomen Punainen Risti ei omalla toiminnallaan rasi-ta ympäristöä enempää kuin tyypilliset toimistotyötä tekevät organisaatiot, eikä vapaaehtoistoimintakaan sisällä merkittäviä ympäristöriskejä. Tosin keskustoi-miston, 12 piiriä ja yli 500 paikallisosastoa käsittävän kansalaisjärjestön toiminnan koordinointi ja ohjaami-nen vaativat paljon yhteisiä kokouksia ja matkustamis-ta, joten autoilun aiheuttama kuormitus on syytä ottaa huomioon.

Järjestöllä ei ole erityistä ympäristöohjelmaa, mutta Veripalvelu ja Kontti-kierrätystavarataloketju noudat-

tavat omia ohjeistuksiaan. Veripalvelu soveltaa lääke-teollisuuden käytäntöjä mm. kertakäyttömateriaalien käsittelyssä. Kontti-ketju on merkittävä tavaroiden – vaatteet, huonekalut, astiat, muut kodintarvikkeet, ur-heiluvälineet – kierrättäjä ja myös käytettyjen vaattei-den uusiokäyttäjä.

Punainen Risti kehittää järjestön sisäiseen viestintään extranet-palvelua, jonka katsotaan tulevina vuosina vähentävän materiaalien postitus- ja painatustarvetta. Video- ja internet-neuvottelujen lisääntyminen taas vä-hentää kokousmatkustamisen tarvetta.

14

Punainen Risti auttoi heikossa asemassa olevia kotimaassa

Punainen Risti tavoitti tuhansia omaishoitajiaOmaishoitajien tukitoiminnalla tavoitettiin vuoden ai-kana tuhansia omaishoitajia. Myös uusia vapaaehtoisia tuli mukaan toimintaan tukemaan.

Omaishoitajille tarjottiin vapaaehtoisten vetämää ryh-mätoimintaa ja virkistystä sekä koulutusta. Omaishoi-tajien tukitoiminta oli avointa kaikille omaisiaan tai lä-heisiään hoitaville. Tehokkaamman viestinnän avulla pyrittiin tavoittamaan myös kunnallisten tukijärjestel-mien ulkopuolelle jäävät omaishoitajat.

Vuoden aikana alkoi uutena Hyvinvointia arkeen-kurssikokonaisuus omaishoitajille.

Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille tarjottiin toimin-tavuoden aikana kurssikokonaisuutta omaishoidosta ja järjestötoiminnasta. Oppilaitosyhteistyön kautta oli mahdollista lisätä nuorten tietoa ja taitoja omaishoita-juudesta ja vuorovaikutusta eri sukupolvien välillä.

Kiinnostus ensihuoltoa ja henkistä tukea kohtaan kasvoiEnsihuollon ja henkisen tuen tarve on kasvanut yhteis-kunnassa. Vapaaehtoisille on tarvetta ensihuollollisissa ja henkisen tuen tehtävissä. Ensihuollon ja henkisen tuen vapaaehtoisia tarvittiin vuoden aikana useissa tu-lipaloissa ja etsintä- ja onnettomuustilanteissa.

Vapaaehtoisten kiinnostus ensihuollon tehtäviä ja osaamista kohtaan näkyi Vapaaehtoisen pelastuspal-velun peruskursseilla. Kurssien lisäksi myös harjoituk-sia oli aiempaa enemmän.

Nuorille annettiin henkistä tukea onnettomuus- ja muissa erityistilanteissa nuorten kriisichatin (www.-tukinet.net) välityksellä netissä. Kriisichat avattiin vuonna 2011 kaksi kertaa: ensimmäisen kerran Japa-nin maanjäristyksen ja tsunamin sekä toisen kerran Norjan Utöyan ampumisten yhteydessä. Kummallakin kerralla kriisichat oli auki kolmena iltana.

Tukinet tarjosi mahdollisuuden asioida luotettavasti ja turvallisesti. Tukinetissä nuoria auttoivat Nuorten tur-vatalon tukihenkilöt.

Hen

kilö

ä

Omaishoitajien tukitoiminnassamukana olevat vapaaehtoiset

77

107

126

106

163 157

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

2009 2010 2011

Säännöllisesti Kertaluontoisesti

Hen

kilö

ä

Vapaaehtoiset ystävätoiminnassa

7578

7744

7881

7400

7450

7500

7550

7600

7650

7700

7750

7800

7850

7900

7950

2009 2010 2011

Autettujen määrä osastojen ja piirien avustamissaäkillisissä kotimaan onnettomuustilanteissa

346

500

401

0

100

200

300

400

500

600

2009 2010 2011

Hen

kilö

ä

Ystävätoiminta monipuolistui Arviolta joka viides suomalainen kärsii yksinäisyydestä, ja se näkyi ystävätoiminnan kysynnässä. Punaisen Ristin monimuotoinen ystävätoiminta tavoitti eri-ikäisiä ja eri syntyperäisiä yksinäiseksi itsensä tuntevia ihmisiä. Eten-kin nuorten ystävätoiminta kehittyi eri paikkakunnilla.

Ystävätoiminta näkyi ennen kaikkea ystävänpäivänä, jolloin 160 Iloa ystävyydestä -tapahtumaa nostivat yk-sinäisyyden ja ystävätoiminnan näkyväksi. Paukkupak-kasista huolimatta iloisilla tapahtumilla tavoitettiin run-saasti ihmisiä läpi maan. Näkyvä ystävänpäivän vietto herätti ihmisten mielenkiinnon toimintaa kohtaan, ja se näkyi ystäväkurssien määrän kasvuna.

Huono-osaisuushankkeilla iloa ja tukeaEri puolilla Suomea toteutettiin erilaisia huono-osaisuushankkeita. Punaisen Ristin paikallisosastot toteuttivat hankkeet, ja ne oli suunniteltu paikal-listen tarpeiden mukaan. Toiminta oli esimerkiksi virkistystoimintaa maahanmuuttajille tai vanhuksille tai tukea nuorille. Huono-osaisuushankkeet rahoi-tettiin katastrofirahastoon lahjoitetuilla varoilla.

15

Vapepan hälytystilanteet

Kpl

Kymmenet kiinnostuivat Vapepan etsinnöistäVapaaehtoinen pelastuspalvelu huomioitiin valtakun-nan mediassa laajasti. Loppukesästä Pirkanmaalla ka-tosi nuori tyttö, ja poliisi hälytti varhaisessa vaiheessa Vapepan etsimään kadonnutta. Kadonnut löytyi lopul-ta lammesta hukkuneena. Tapaus sai paljon julkisuutta ja Vapepan etsinnöissä oli paljon rivikansalaisia, jotka halusivat auttaa kadonneen perhettä. Kymmenet et-sinnöissä mukana olleet halusivat saada etsintäkoulu-tuksen ja tulla mukaan Vapepan toimintaan.

Tapaninpäivänä eteläisen Suomen ylitse pyyhkäisi raju myrsky, joka sai aikaan muun muassa sähkökatkoksia varsinkin Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-Savossa. Vapepan hälytysryhmät saaristossa kartoitti-vat, mikä tilanne ikäihmisillä on ilman sähköä. Etelä-Savossa hälytysryhmät paikansivat pelastuslaitoksen kanssa sähkönjakeluyhtiön linjavikoja.

Punainen Risti auttoi, kun Turun yliopistollisessa keskussairaalassa syttyi tulipalo syyskuussa. Punaisen Ristin logistiikkakeskuksesta vietiin evakuoiduille 220 sänkyä, 200 makuualustaa ja 400 huopaa.

Vesa-M

atti Väärä

Sähköyrityksen kanssa tehtävä yhteistyö oli ensimmäi-nen laatuaan ja se sai paljon kiitosta.

Viranomaiset ottivat Vapepan huomioon aiempaa pa-remmin. Vapepan toimintaa ja valmiutta esiteltiin ak-tiivisesti viranomaisille, jotta viranomaiset muistaisivat hälyttää Vapepan tarvittaessa auttamaan.

166

214219

71

8072

2 1 21

10

17

2

16

53

77

37

205

101520253035404550556065707580859095

100105110115120125130135140145150155160165170175180185190195200205210215220225230

2009 2010 2011

Etsintä Ensihuolto (henkinen ensiapu, tulipalot ym.) Liikenneonnettomuus

Maastopalo Muu auttamistilanne Valmiushälytys. Ei toimintaa

Ympäristöonnettomuus

*) Muut isot onnettomuustilanteet vuonna 2011: Sello 2 000 €, Jokela 3 940 € ja Myyrmanni 20 000 €.

Kotimaan apu

Euro

a

10290 0 0

92814

65204

25940

88148136780

134000

24000 15500

16000

80000

0

50000

100000

150000

200000

250000

300000

2009 2010 2011

Tsunami, katastrofirahasto

Muut isot onnettomuustilanteet*, katastrofirahasto

Äkillinen apu kotimaassa, katastrofirahasto

Huono-osaisuutta ehkäisevät hankkeet, katastrofirahasto

Osastojen omista varoista antama apu

16

Terveyspisteitä lähes viisikymmentäEtenkin ikääntyvä väestö käytti ahkerasti terveyspis-teiden maksuttomia neuvonta- ja terveyspalveluita. Kunnissa terveyspisteet täydensivät terveyspalvelui-ta tarjoamalla matalan kynnyksen terveysneuvontaa ja ryhmätoimintaa. Yhteistyö viranomaisten kanssa oli sujuvaa, ja monilla paikkakunnilla Punaisen Ristin ter-veyspiste oli toivottu yhteistyökumppani. Vuonna 2011 terveyspisteitä oli 48.

Käynnit terveyspisteissä

Kpl

4800

6130

7464

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

2009 2010 2011

Suomen Punainen Risti mukana suuressa valmiusharjoituksessaPunainen Risti oli syyskuussa mukana Barents Rescue 2011 -harjoituksessa Luulajassa. Harjoituksessa tes-tattiin muun muassa hälytyksen kulkua viranomaisten portaikossa ja yli rajojen sekä pelastusvalmiutta siellä, missä katastrofi on iskenyt. Harjoitukseen osallistuu vi-ranomaisia ja eri pelastus- ja terveydenhoitopalvelujen työntekijöitä Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä.

Suomen Punainen Risti osallistui harjoitukseen noin 50 ihmisen ja evakuointisairaalan voimin. Kallaxin lento-kentälle Luulajassa pystytettiin evakuointisairaala, jon-ka kapasiteetti riittää 20 potilaalle kerralla.

Hoitotoimenpiteistä harjoituksessa tehtävän evakuoin-tilennon aikana vastasi Helsingin ja Uudenmaan sai-raanhoitopiiri (HUS) ja itse lennosta Suomen ilmavoi-mat. Harjoituksen aihealueet koskettivat myös muun muassa sosiaali- ja terveysministeriötä, ulko- ja puo-lustusministeriöitä ja pelastuslaitoksia.

Päihdetyöntekijöiden tarve kasvoiElämänrytmin nopeus sekä etenkin nuorten työ- ja opiskeluelämän paineet näkyivät päihdetyössä. Vapaa-ehtoisille oli tarjolla paljon erilaisia tehtäviä, kun osa nuorista turvautui päihteisiin parantaakseen oloaan. Moni vapaaehtoisten kanssa keskustellut käyttäjä tar-vitsi kipeästi keskusteluapua.

Päihdetyön vapaaehtoisia oli toimintavuoden lopus-sa 534. Vapaaehtoiset päivystivät kesäfestareilla ja vierailivat muun muassa kouluissa kertoen päihteiden vaaroista ja keskusteluapua tarjoten. Päihdetyön pe-ruskoulutuksia pidettiin seitsemän ja valtakunnallisia jatkokoulutuksia kolme. Lisäksi Punaisen Ristin ensi-apuryhmille, ystäville ja omaishoitajille annettiin päih-detyön koulutusta.

Alejan

dro

Loren

zo

Ilosaarirockissa oli mahdollisuus suorittaa kondomiajokortti vapaaehtoisten opastuksella.

Barents Rescue –valmiusharjoituksessa harjoiteltiin evakuointi-lennon järjestämistä.

Andre

as v

on W

eiss

enber

g

Kumiajokortti oli suosittu Hiv/aids-työ tavoitti radiokampanjoilla satojatuhansia nuoria ja Punaisen Ristin suunnittelemaa kondomiajo-kortin nettiversiota kumiajokorttia suoritti yli 30 000 nuorta. Noin sata vapaaehtoista oli mukana seksuaali-terveyskampanjoissa. Punainen Risti oli mukana kesä-kumikampanjassa ja vapaaehtoisia osallistui turvasek-sipartiointiin lentokentällä ja satamissa.

Lisäksi vapaaehtoiset päivystivät Pluspisteissä ja val-takunnallisessa puhelinpäivystyksessä. Pluspisteistä ja neuvontapuhelimesta sai tukea ja neuvoja hiv:iin ja aidsiin liittyvissä kysymyksissä. Suomessa uusien hiv-tartuntojen lukumäärä oli pienempi kuin aiemmin.

Vaateapua kotimaahan

Punainen Risti toimitti Kontti-ketjun kautta vaateapua sitä tarvitseville Suomessa. Vaatteita ja muita tarvik-keita annettiin muun muassa henkilöille, jotka olivat menettäneet kotinsa tulipalossa tai homeongelman vuoksi.

17

Verenluovuttajilta apua yli 50 000 potilaalleVerenluovutus on helppo ja suosittu tapa auttaa lähim-mäistä konkreettisella tavalla. Vuonna 2011 Suomessa luovutti verta 154 000 henkilöä ja luovutuskertoja oli 269 000. Verenluovutukseen tulleista ensikertalaisia oli 13 prosenttia, mikä on hyvä taso luovuttajakunnan jatkuvuuden kannalta.

Verenluovutukset riittivät turvaamaan potilaiden tar-peen eikä vuoden aikana ollut vakavia veripulatilantei-ta. Verivalmisteilla autettiin yli 50 000 potilasta.

Verivalmisteiden tuotantomallin uudistuksia jatkettiin. Yö- ja viikonloppuajan palveluja sairaaloille vahvistet-tiin ja luovuttajien näytteiden virusseulontaprosessia aikaistettiin. Uudistukset vastasivat asiakkaiden odo-tuksiin ja paransivat näin osaltaan potilaiden hoidon sujuvuutta.

Kantasolusiirteiden välitystoiminta vilkastui selvästi. Veripalvelu välitti Luuytimenluovuttajarekisterin kautta yhteensä 134 siirrettä. Toimintaa vauhditti Veripalvelun käyttöönottama kansainvälinen tietojärjestelmä ja sen ansiosta avautunut reaaliaikainen yhteys 14 maan re-kistereihin. Suomen Luuytimenluovuttajarekisterissä on yli 20 000 jäsentä. Veripalvelu aloitti projektin uusien rekisterijäsenten, erityisesti nuorten miesten tavoitta-miseksi ja rekisteriin liittymisen helpottamiseksi.

Veripalvelun uusi Solutuotantokeskus valmistui Kivi-haan tiloihin ja sitä päästiin testaamaan vuoden lopul-la. Veripalvelu osallistui myös biopankkihankkeeseen, jossa kerätään ja käsitellään HYKS:in hematologian kli-nikan kudosnäytteitä tulevaa tutkimuskäyttöä varten.

Työllistettyjen määrä kasvoiPunainen Risti oli yksi merkittävimmistä työllistävistä järjestöistä Suomessa. Järjestö tarjosi työllistämispaik-koja Konteissa tai paikallisosastoissa. Vuonna 2011 niissä työskenteli 1 610 henkilöä ympäri Suomen.

Oulun Kontissa kokeiltiin uutta työllistämisprojektia, jossa työllistetty pystyi suorittamaan myynnin ammat-titutkinnon työn ohessa. Projektia rahoitti Euroopan sosiaalirahasto.

Työaskel-projekti tuki työllistäviä pisteitä erilaisilla kou-lutuksilla. Palkatuille työntekijöille ja vapaaehtoisille esimiehille järjestettiin mielenterveys-, projektinhallin-ta-, ja työsuhdekoulutusta.

Kaikki verenluovutukset

Kpl

272811

270913

268734

266000

267000

268000

269000

270000

271000

272000

273000

274000

2009 2010 2011

Konttien asiakkaita

436282476943

504076

0

100000

200000

300000

400000

500000

600000

2009 2010 2011

Sanna R

äsänen

Kontit työllistivät 987 henkilöä vuonna 2011.

Veripal

velu

n k

uva

-ark

isto

Yli 150 000 vapaaehtoista luovutti verta.

18

Monikulttuurisuustyö houkutteli uusia vapaaehtoisia

Monikulttuurinen vapaaehtoistoiminta jatkoi kasvuaan. Lisää vapaaehtoisia tuli mukaan kehittämään monikult-tuurista lähiympäristöä. Vapaaehtoiset toimivat ystävi-nä Suomeen muuttaneille, järjestivät asumisapua, ker-hoja ja kursseja ja pyörittivät kansainvälisiä klubeja.

Yhteistyö oppilaitoksissa lisääntyi eri puolilla Suomea. Hyviä kokemuksia saatiin järjestämällä ystävätoimin-nan peruskursseja selkokielellä maahanmuuttajataus-taisille opiskelijoille ja ohjaamalla heidät sen jälkeen osastojen toimintaan.

Kampanjointia rasismia vastaanVihapuheen ja rasististen ilmiöiden kasvu näkyi suo-malaisessa yhteiskunnassa ja eritaustaisten ihmisten arjessa. Punainen Risti kampanjoi näkyvästi rasismia ja syrjintää vastaan rasisminvastaisella kampanjalla maa-liskuussa. Tapahtumia järjestivät sekä osastot että pii-rit, ja osa tapahtumista järjestettiin yhteistyössä mui-den toimijoiden kanssa. Tapahtumia oli noin sata. Piirit jakoivat Ennakkoluuloton edelläkävijä -kunniakirjaa yh-denvertaisuutta edistäneille tahoille.

Asennetyötä tehtiin myös osana monikulttuurista va-paaehtoistoimintaa. Euroopan Pakolaisrahaston ra-hoittaman SPIRIT-hankkeen erityisenä tavoitteena on kolmen vuoden ajan ollut vaikuttaa asenneilmapiiriin ja lisätä kuntien halukkuutta vastaanottaa pakolaisia. Vuoden lopussa päättyneen hankkeen aikana tuettiin myös kotoutumista tukevan toiminnan kehittämistä osastoissa.

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto jatkuiTurvapaikanhakijoiden määrät laskivat edelleen. Järjes-tö ylläpiti 11 aikuisille tarkoitettua vastaanottoyksik-köä sekä muutamaa alaikäisille ilman huoltajaa saa-puneille tarkoitettua alaikäisyksikköä. Viranomaisten supistamispäätösten johdosta keskusten paikkalukuja pienennettiin ja vuoden lopussa lakkautettiin Paimion yksikkö.

Keskustoimisto koordinoi Suomeen saapuvien kiintiö-pakolaisten maahantulovaiheen vastaanottoa Helsinki-Vantaan lentoasemalla tukenaan aktiivinen ryhmä va-paaehtoisia. Punainen Risti vastaanotti 584 Suomeen saapunutta kiintiöpakolaista.

Punainen Risti järjesti myös pakolaisten perheenjäsen-ten matkoja Suomeen Maahanmuuttoviraston kanssa solmitun sopimuksen perusteella. Valtion korvausten piiriin kuuluvia perheenjäseniä saapui 130.

Lainsäädännössä ja hallinnossa tapahtuneiden muu-tosten johdosta Punainen Risti tiedotti ja neuvoi aktii-visesti paikallisia toimijoita uusista ohjeista. Merkittävä muutos oli, että vuoden 2011 alusta alkaen valtio kus-tansi ainoastaan kiintiöpakolaisten perheenjäsenten maahantulomatkat.

Henkilötiedustelujen määrä on kolminkertaistunut vii-meisen neljän vuoden aikana. Yhteensä käsiteltiin 385 henkilötiedustelua, joissa etsittiin 1016 perheenjäsen-tä, ja välitettiin 42 Punaisen Ristin viestiä.

Vaikuttamista perheenyhdistämisen puolesta Vaikuttamistyössä keskeinen tavoite oli pakolaisten perheenyhdistämisen turvaaminen. Punainen Risti laa-ti aiheesta kannanoton hallitusneuvotteluihin ja järjesti alan keskeisille toimijoille keskustelutilaisuuden. Syk-syllä Punainen Risti teki yhdessä muiden pakolaistyötä tekevien järjestöjen kanssa muistion ja järjesti toimitta-jille tiedotustilaisuuden. Lisäksi pidettiin pakolaisjärjes-töjen yhteinen seminaari EU:n vastuunjaosta euroop-palaisessa turvapaikkajärjestelmässä.

5910

4018

3086

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

2009 2010 2011

Turvapaikkahakemukset

Hen

kilö

ä

Suomen Punaisen Ristinvastaanottamat kiintiöpakolaiset

724

540 584

0

100

200

300

400

500

600

700

800

2009 2010 2011

Hen

kilö

ä

19

Ensiapupäivystäjät auttoivat sadoissa tapahtumissa

Vuonna 2011 perustettiin uusia ensiapuryhmiä eri puolilla Suomea, mikä kertoi kasvaneesta mielenkiin-nosta ensiaputoimintaa kohtaan.

Uusia ensiapupäivystäjiä koulutettiin yhteensä 281. Tämä tuli tarpeeseen, sillä erityisesti suurissa kaupun-geissa ensiapupäivystyksiä oli erittäin paljon. Kesällä ensiapuryhmät päivystivät tapahtumissa ja festivaaleil-la ympäri Suomea. Turussa kulttuuripääkaupunkitapah-tuma toi 40 uutta päivystystä.

Vapepan kautta ensiapuryhmät olivat mukana 148 hä-lytystehtävässä.

Ensiavun SM-kilpailut järjestettiin Lahdessa samaan ai-kaan yleiskokouksen kanssa. Mestaruudesta kilpailtiin aikuisten, nuorten, varhaisnuorten ja ensivasteparien sarjoissa.

Ensiapukoulutus kysyttyä yrityksissäja oppilaitoksissaPunaisen Ristin ensiavun asiantuntemus oli kysyttyä, mikä näkyi toimintavuonna erilaisessa yhteistyössä. Punainen Risti teki tiivistä yhteistyötä muiden järjestö-jen, yritysten ja oppilaitosten kanssa.

Yhteistyössä Suomen Sydänliiton ja Suomen Elvytys-neuvoston kanssa käynnistettiin hanke defribrillaat-toreiden rekisteröimiseksi Suomessa. Hankkeen ta-voitteena on lisätä kansalaisten, terveydenhuollon ammattilaisten ja viranomaisten tietämystä peruselvy-tyksestä ja laitekattavuudesta Suomessa. Yhteistyön innoittamana Sydänliitto pyysi Punaiselta Ristiltä kou-lutusta. Punainen Risti koulutti 60 sydänliittolaista.

Uutta yläkouluille tarkoitettua ensiapuohjelmaa kokeil-tiin muutamissa yläkouluissa. Tavoitteena on saada ohjelma kaikkiin Suomen yläkouluihin vuoteen 2014 mennessä.

Yhteistyössä Nokian kanssa Punainen Risti teki kol-mella kielellä puhutut kuvalliset ensiapuohjeet älypu-helimiin ladattavaan sovellukseen. Metropolia am-mattikorkeakoulun kanssa Punainen Risti toteutti käsienpesukampanjan. Lopputuloksena oli koululaisille suunnattu internet-sovellus käsien pesun tärkeydestä.

Ensiapupäivystykset ja avunsaajat

19982836 2516

13721

15524

13384

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

18000

2009 2010 2011

Päivystykset Avunsaajat

Sami Metsäranta (oik.) ja Jenna Terävä antoivat ensiapua Messilän hiihtokeskuk-sessa loukkaantuneille. Yhteensä Punaisen Ristin rinnepäivystäjät auttoivat 2000:a laskijaa.

Rinnepäivystäjät auttoivat yli 2000:aVapaaehtoiset rinnepäivystäjät auttoivat yhteensä 2 274 laskijaa 19 hiihtokeskuksessa. Rinnetapaturmissa autetuista suuri osa on 10-15 -vuotiaita. Yleisimmin loukkaantuu polvi, ranne tai pää. Noin 300 autettavan kohdalla soitettiin hätäkeskukseen ja suuri osa heistä lähetettiin jatkohoitoon ambulanssilla.

Nik

las

Mel

tio

Ensiapuryhmiä ja niissä vapaaehtoisia

182 206 204

3206

3968

3170

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

2009 2010 2011Ensiapuryhmiä Vapaaehtoisia ryhmissä

20

Koulutuksessa totuteltiin uusiin elvytysohjeisiinVuoden 2010 lopussa uudistuneiden elvytysohjeiden ottaminen käyttöön oli tärkeää ensiapukoulutuksessa. Peruselvytys ja sen opettaminen tuli mukaan ensiavun ja terveystiedon kouluttajien koulutukseen.

Kouluttajat saavat vuoden 2011 alusta lähtien niin pe-rus- kuin täydennyskoulutuksessa oikeuden kouluttaa peruselvytystä (painelu-puhalluselvytys ja varhainen de-fibrillointi).

Kouluttajille suunnattua koulutusmateriaalia muutettiin siten, että uudet ohjeet otettiin siinä huomioon. Uu-tena kurssimateriaalina tuotettiin Vesilläliikkujan ensi-apukurssi.

Punainen Risti oli mukana päivittämässä usean oppi-laitoksen turvallisuusohjetta ensiapuun liittyen. Artik-keleiden ja oppaiden tarkistustyö oli erittäin vilkasta, mikä johtui elvytysohjeiden päivityksestä.

Keväällä järjestettiin Helsingissä 16. ensiapu- ja ensi-hoitosymposiumi. Symposiumin ohjelmassa keskityttiin elvytyksen laadun varmistamiseen ja taitojen opetta-miseen ensiapukoulutuksessa. Symposiumin yhteydes-sä järjestettiin ensiavun ja terveystiedon kouluttajille mahdollisuus täydentää kouluttajataitojaan.

Yrityksille suunnattuihin Turvapassi-koulutuksiin osal-listuvia oli aiempaa enemmän. Turvapassi-asiakkaiden hallinta oli vuoden loppuun asti keskustoimistolla.

Kouluttajakoulutus, kurssien osallistujamäärät

2009 2010 2011

Ensiavun jaterveystiedonkouluttajakurssi

Ensiavun ja terveys-tiedonkouluttajientäydennyskoulutus

Ensiapu- ja ensihoito-symposiumi

PPE-D koulutus:Peruselvytyskoulutus

Turvapassi-kouluttajakoulutus

Hätäensiapu-kouluttajakoulutus

138

496

293

6 0 0

139

260

0 619

0

88

448

228

4 10 6

0255075

100125150175200225250275300325350375400425450475500

2009 2010 2011

Ante

ro A

alto

nen

”Ensiapukouluttajat osaavat kouluttaa, miten neuvovaa defibrillaattoria käytetään.”

Osa

llist

ujia

21

Apua myrskyjen ja kuivuuden uhreille

Vuotta 2011 leimasivat lukuisat luonnononnettomuu-det: Japanin maanjäristys ja tsunami, Pohjois-Korean monsuunisateet, Turkin maanjäristys sekä Pakistanin, Kambodzhan, Thaimaan ja Filippiinien tulvat. Lisäksi Itä-Afrikan kuivuus paheni kesällä merkittäväksi huma-nitaariseksi kriisiksi.

Vuonna 2011 nähtiin myös se, miten poliittiset levot-tomuudet voivat äkkiä johtaa inhimilliseen hätään. Pohjois-Afrikan ”arabikevät” synnytti levottomuuksia, pakotti ihmisiä pakenemaan kodeistaan ja lisäsi avun tarvetta. Punainen Risti auttoi Tunisiassa ja Libyassa.

Katastofiavun lisäksi jatkui Punaisen Ristin kehitysyh-teistyö, jota oli kansainvälisestä avusta noin kolmannes. Työssä keskityttiin erityisesti parantamaan yhteisöjen kykyjä vastata katastrofeihin ja lieventää niiden vaiku-tuksia sekä ehkäisemään yleisimpiä terveysongelmia.

AVUSTUSKOHTEET

Aasia

Suomalaiset lahjoittivat Japaniinyli miljoona euroaMaaliskuussa 2011 maanjäristys ravisteli Japanin itä-rannikkoa ja synnytti tsunamin. Seurauksena oli ydin-voimalaonnettomuus, joka oli vakavin maailmassa sit-ten Tshernobylin. Noin 15 840 ihmistä kuoli ja 3 642 ihmistä oli loppuvuodesta edelleen kadoksissa.

Suomen Punainen Risti sai mittavia lahjoituksia sekä yksityisiltä ihmisiltä että yrityksiltä. Japanin Punaisen Ristin avustustyötä tuettiin yli miljoonalla eurolla.

Humanitaarista apua Pohjois-Korean monsuunisateisiinElokuussa 2011 Pohjois-Koreaa koettelivat pitkittynei-den monsuunisateiden myötä tulvat. Suomen Punai-nen Risti tuki avustus- ja jälleenrakennustyötä. Poh-jois-Korean puolitoistavuotinen terveyshanke saatiin menestyksekkäästi päätökseen.

Tulvat Pakistanin murheenaPakistanissa Sindhin maakuntaa koettelivat rankkasa-teet ja tulvat. Suomen Punaisen Ristin aiemmin kevääl-lä paikallisiin varastoihin hankittuja avustustarvikkeita jaettiin nopeasti avuntarvitsijoille. Suomen Punainen Risti tuki Pakistanin Punaisen Puolikuun logistiikkaval-miuden kehittämistä.

Hirmumyrskyt runtelivat FilippiinejäLokakuussa Filippiinit kärsi tuhoisista hirmumyrskyis-tä. Suomen Punainen Risti tuki avustusoperaatioita ka-tastrofirahaston varoilla.

Katastrofivalmiutta Aasian mailleAasiassa varauduttiin toistuviin luonnonuhkiin: Nepa-lin katastrofivalmiustyössä keskityttiin kouluihin ja lä-hiyhteisöihin, Kambodžassa ja Filippiineillä tulville ja hirmumyrskyille alttiisiin provinsseihin ja Mongolias-sa paimentolaisten selviytymiseen ankarasta talvesta. Suomen Punainen Risti tuki katastrofeihin varautumis-ta Kiinassa.

Telttoja Turkin maanjäristyksen uhreilleVoimakkuudeltaan 7,2 Richterin maanjäristys iski Itä-Turkissa lokakuussa. Suomen Punainen Risti tuki avus-tustyötä lähettämällä maanjäristysalueelle 500 talvi-asuttavaa perhetelttaa ja 5 000 huopaa.

Terveyttä ja turvaa Kirgisiaan ja TadžikistaniinKeski-Aasiassa vahvistettiin Tadzhikistanin ja Kirgisi-an Punaisten Puolikuiden kykyä vastata katastrofeihin. Kansallisten yhdistysten valmiusvarastoja täydennettiin ja väestön auttamisvalmiutta ja katastrofeista selviyty-mistä vahvistettiin tiedottamisen ja koulutuksen avulla. Kirgisiassa ja Tadžikistanissa tehtiin työtä myös tuber-kuloosin ja hiv-tartuntojen ehkäisemiseksi.

Tsunamiapu päättyiSeitsemän vuotta kestänyt avustustyö päättyi lop-puvuodesta. Vuoden 2004 tsunamin jälkeen Suo-men Punainen Risti on käyttänyt avustustoimintaan yhteensä 31,6 miljoonaa euroa. Ulkoministeriö ra-hoitti apua 4,5 miljoonalla eurolla ja sisäasiainmi-nisteriö 0,2 miljoonalla eurolla.

Suomen Punaisen Ristin merkittävin tsunamiavun kohdemaa oli Sri Lanka. Sri Lankassa rakennettiin tuhoutuneiden tilalle sairaaloita, asuinrakennuksia, vesijärjestelmiä ja toista tuhatta kompostoivaa käy-mälää eri puolille itäistä Sri Lankaa. Viimeisin ra-kenteilla ollut sairaala valmistui loppuvuonna.

Thaimaassa kehitettiin veripalvelujärjestelmää, jon-ka Suomen Punainen Risti toteutti yhdessä Veripal-velun kanssa. Lisäksi Suomen Punainen Risti kehitti Thaimaan meripelastusta yhdessä Ruotsin ja Nor-jan Punaisten Ristien kanssa.

Thaimaan ja Sri Lankan lisäksi pienemmillä summil-la avustustyötä tuettiin Myanmarissa, Malediiveillä, Indonesiassa ja Singaporessa. Suomen Punainen Risti oli auttamassa lisäksi suo-malaisten etsinnässä, evakuoinneissa ja uhrien omaisten tukemisessa heti onnettomuuden jäl-keen. Punaisen Ristin rahoittama läheisten vertais-tuen hanke toteutettiin 2005 – 2007. Kotimaan tsunamiapuun käytettiin 1,6 miljoonaa euroa.

22

Afrikka

Apua levottomuuksia pakeneville TunisiassaPohjois-Afrikassa kärsittiin keväällä levottomuuksista ja Pohjois-Afrikkaan lähetettiin majoitustarvikkeita ja avustustyöntekijöitä, jotka työskentelivät Libyan ja Tu-nisian rajalle perustetussa väliaikaisleirissä. Yhteistyös-sä kansainvälisen Punaisen Ristin ja Tunisian Punaisen Puolikuun kanssa Suomen Punainen Risti auttoi Liby-asta paenneita saamaan suojaa, ruokaa ja yhteyden läheisiinsä.

Kevään ja kesän aikana kansainvälisen Punaisen Ristin avustusoperaatioissa oli mukana kymmeniä suomalai-sia avustustyöntekijöitä, jotka olivat erikoistuneet hä-tämajoitusjärjestelyihin ja terveydenhuoltoon.

Etelä-Sudaniin uusi kansallinen yhdistys Etelä-Sudan itsenäistyi heinäkuussa, ja maahan perustettiin uusi Punaisen Ristin kansallinenyhdistys. Sinne lähetettiin hätäaputarvikkeita,joita kanavoitiin pahiten kärsiville alueille, kutenväkivallasta kärsivään Jonglein osavaltioon.

Keniaan lähetettiin terveysasema. Lisäksi kuivuuden uhreille jaettiin vettä.

Jonath

an K

alan

Itä-Afrikan kuivuuskatastrofi Afrikan sarvea koetteli yksi pahimmista kuivuuskausista vuosikymmeniin. Erityisesti Somaliassa kärsittiin nälän-hädästä. Suomen Punainen Risti hankki alueelle huo-pia, pressuja, keittiötarvikkeita, saippuaa ja vesikanis-tereita 11 400 maan sisäisille pakolaisille.

Kuivuuden lisäksi konfliktista kärsivät somalialaiset pa-kenivat Keniaan ja Etiopiaan. Punainen Risti auttoi uu-della pakolaisleirillä Keniassa. Lisäksi Suomen Punai-nen Risti lähetti terveysklinikan tarvikkeita ja lääkkeitä sekä kokeneen ammattilaistiimin kouluttamaan paikal-lisia työntekijöitä.

Suomen Punainen Risti käynnisti kesällä Itä-Afrikka-keräyksen, joka tuotti noin 800 000 euroa.

Burundissa, Etelä-Sudanissa, Etiopiassa, Keniassa ja Somaliassa jatkettiin terveystyötä ja parannettiin sani-taatiota ja puhtaan veden saatavuutta. Itä-Afrikan ter-veyshankkeita tuettiin myös Ketjureaktio-kampanjalla kesän aikana.

Apua kenialaisille palovammapotilailleSuomalaista erikoisosaamista hyödynnettiin syyskuus-sa, kun kuusi HUS:n palovamma-asiantuntijaa lähti hoitamaan Nairobin Jomo Kenyatta -sairaalaan slum-missa tapahtuneen kaasuputkiräjähdyksen uhreja.

Ruandassa taloja lapsilleSuomen Punainen Risti auttoi Ruandan kansanmur-han seurauksena orvoksi jääneitä lapsia selviämään arjestaan ilman vanhempia. Suomen Punainen Risti on rakennuttanut yhteensä 75 taloa haavoittuvassa ase-massa oleville perheille. Viimeiset taloista valmistuivat.

Hätäapua Norsunluurannikolle Vuoden 2010 lopulla syntyneiden levottomuuksien ta-kia tuhannet ihmiset joutuivat pakenemaan kodeistaan Norsunluurannikolla. Suomen Punainen Risti lähetti kii-reesti alueelle ravintolisäpakkauksia.

Ilmastonmuutokseen sopeutumistaMalawissa ja MosambikissaMalawissa ja Mosambikissa parannettiin kykyä vastata ilmastonmuutoksen aiheuttamiin luonnonilmiöihin. Asi-antuntijoina mukana olivat Suomen Ilmatieteenlaitos ja Punaisen Ristin ilmastokeskus. Mosambikissa ja Swa-zimaassa tehtiin lisäksi työtä hiv-tartunnan saaneiden ruokatilanteen ja terveyden parantamiseksi.

Ram

i Sye

d

Suomen Punainen Risti auttoi levottomuuksien takia paenneitaLibyan ja Tunisian rajalle pystytetyllä leirillä.

23

Amerikat

Apua koleran nujertamiseenHaitissa ja Dominikaanisessa tasavallassa oli koleraepide-mia, jonka vastaisessa taistelussa Suomen Punainen Risti varusti koleranhoitoyksiköitä, lähetti alueelle hygieniatuot-teita, lääkkeitä ja avustustyöntekijöitä.

Yhteistyössä Saksan ja Haitin Punaisten Ristien kanssa kent-täsairaalassa Carrefourissa hoidettiin yli 70 000 potilasta ja rokotettiin lähes 80 000 aikuista ja lasta vuosina 2010–2011. Syksyllä siirryttiin toteuttamaan yhteisöperustaista terveyshanketta Saut D’Eaussa.

Katastrofivalmiutta KaribiallaTrinidadissa ja Tobagossa ja El Salvadorissa parannettiin ka-tastrofeihin valmistautumista yhteisöissä. Lisäksi El Salva-dorissa Suomen Punainen Risti tuki avun koordinointia, kun hirmumyrsky koetteli maata lokakuussa.

Äideille ja lapsille hyvinvointia sekä nuorten hiv-työtäHondurasissa autettiin noin 15 000 henkeä maaseutuyhtei-söissä turvaamaan äitien ja lasten terveyttä ja koulutettiin kyläkätilöitä. Punaisen Ristin vapaaehtoisnuoret tukivat riski-ryhmiä ja osallistuivat terveystyöhön.

Boliviassa varauduttiin metsäpaloihinBoliviassa tavoitettiin noin 1 500 kansalaista ja viranomaista tulvien, kuivuuden ja metsäpalojen uhkaamilla alueilla. Heitä autettiin varautumaan katastrofeihin. Vuoden alussa synty-neiden tulvien tuhojen korjaamista tuettiin.

Turvaa Kolumbian tulviin ja levottomuuksiinKolumbiassa annettiin terveydenhoitoa liikkuvien terveysyk-siköiden avulla. Työtä maan sisäisten levottomuuksien uhri-en suojelemiseksi tuettiin.

Nuorten ääni kuuluville Latinalaisessa AmerikassaAlueellisella nuoriso-ohjelmalla Suomen Punainen Ristin tuki nuorten näkökulman huomioimista toiminnan suunnittelus-sa. Paikallinen Punaisen Risti otti nuoria mukaan väkivallan vastaiseen ja liikenneturvallisuutta parantavaan työhön.

Vaate- ja tavara-apu Punainen Risti sai paljon vaatelahjoituksia suoraan logistiikka-keskukseen Tampereelle. Lisäksi vaatteita saatiin Kontti-ket-justa. Vaatelahjoituksia saatiin yhteensä 160 000 kiloa.

Eniten vaateapua annettiin Mongoliaan. Lisäksi vaatteita, kenkiä ja peittoja lähetettiin Tadzhikistaniin, Sierra Leoneen ja Burundiin. Vaateapua lähetettiin neljään maahan viitenä avustuslähetyksenä. Maailmalle lähti yhteensä 711 514 vaate-kappaletta sekä kenkäpareja, pipoja, tumppuja ja peitteitä.

Järjestöllä oli lähtövalmiudessa yleissairaalayksikkö, kirurginen sairaalayksikkö, evakuointisairaalayksikkö, kolme terveys- asemayksikköä sekä logistiikka, -avunjakelu sekä IT & tele-com -yksiköt. Kenian pakolaisleirille lähetettiin terveysasema.

Kansainvälinen apu

Katastrofiapu

Kansainvälisen avun rahoitus

HenkilöapuAvustustyöntekijöitä lähetettiin sekä kehitysyhteistyöhön että katastrofiapuun. Voimassa oli 190 työsopimusta. Avustus-tylntekijöitä työskenteli kahdenvälisissä hankkeissa, Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liiton (IFRC) sekä Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) tehtävissä. Avustustyöntekijöille järjestettiin 20 koulutustilaisuutta.

26,03224,375

22,761

12,88515,007

12,970

0

5

10

15

20

25

30

2009 2010 2011

Katastrofiapu Kehitysyhteistyö

Milj

. eu

roa

Milj

. eu

roa

Milj

. eu

roa

14,180

22,695

2,042

12,525

21,045

5,812

10,442

23,274

2,015

0,000

5,000

10,000

15,000

20,000

25,000

Suomen Punainen Risti Suomen valtio Euroopan unioni

2009 2010 2011

7,6

14,9

2,1

8,5

13,0

2,0

13,6

6,5

1,4

0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

10,0

12,0

14,0

16,0

Raha Materiaali Palvelut (Henkilöapu)

2009 2010 2011

Ulkoministeriö ja EU Punaisen Ristin kansainvälisen työnmerkittävimmät rahoittajat

Suomen Punainen Risti on kansainvälisesti merkittävä humani-taarinen toimija. SPR on Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton (IFRC) kymmenen suurimman toimijan joukossa ja Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) tärkeä kumppani.

SPR:n katastrofiavun ja kehitysyhteistyön laajuus perustuu yh-teistyösopimuksiin niin Suomen ulkoministeriön (UM) kuin Eu-roopan unionin (EU) humanitaarisen toimiston (ECHO) kanssa. Ulkoministeriö on ollut SPR:n keskeinen kumppani kansainväli-sessä avustustoiminnassa jo 1960-luvulta ja yhteistyö ECHO:n kanssa on alkanut 1995.

Vuonna 2011 UM:n tukea Punaisen Ristin humanitaariseen avustustoimintaan käytettiin 16,2 miljoonaa euroa ja kehitys-yhteistyöhön 7,1 miljoonaa euroa. EU:n ja ECHO:n myöntämää tukea käytettiin humanitaariseen apuun 1,1 miljoonaa euroa ja kehityshankkeisiin 0,9 miljoonaa euroa.

24

Vapaaehtoisuuden vuonna korostettiin auttamista

Vuonna 2011 vietettiin Euroopan vapaaehtoistoimin-nan vuotta. Myös Punaisessa Ristissä vapaaehtoisuut-ta tuotiin entistä enemmän esille. Samalla toimintaan houkuteltiin mukaan uusia vapaaehtoisia.

Osastojen tueksi tuotettiin materiaalia ja osastoja kan-nustettiin järjestämään avointen ovien päiviä, jotta Punaisen Ristin toiminnasta kiinnostuneet löytäisivät oman tapansa auttaa. Keväällä toteutettiin osastoissa Hyvä päivä -kampanja.

Uusia vapaaehtoisia saatiin verkon kauttaNetissä otettiin käyttöön ilmoittautumislomake, jolla on mahdollista ilmoittautua vapaaehtoiseksi. Rekry-tointi käynnistyi heti vuoden alussa ja vuoden aika-na tätä kautta ilmoittautui 1 300 uutta vapaaehtoista. Lisäksi Punainen Risti oli mukana järjestöjen yhteises-sä tuntitili.fi -portaalissa, jonka kautta ilmoittautui 120 uutta vapaaehtoiseksi haluavaa.

Vapaaehtoisverkko RedNetiä kehitettiin edelleen. Red-Netin keskeinen tehtävä on luoda vapaaehtoisille oma kanava, jonka avulla vapaaehtoinen löytää tarvitse-maansa tietoa. Vapaaehtoisverkossa vapaaehtoiset, osastot ja piirit voivat julkaista uutisia, ilmoittaa kurs-seista ja vapaaehtoistehtävistä. Loppuvuodesta jo noin 10 henkilöä päivässä avasi tilin RedNettiin, vaikka se oli yhä testivaiheessa.

Yleiskokous keräsi 1 400 vapaaehtoista LahteenYleiskokous kokosi kesäkuussa Lahteen lähes 1 400 Punaisen Ristin aktiivia eri puolilta Suomea. Järjes-tön puheenjohtajaksi valittiin toiselle kaudelle Erkki Liikanen. Kokouksessa hyväksyttiin Punaiselle Ristil-le seuraavalle kolmelle vuodelle toimintalinjaus, joka painottaa nuorisotoiminnan kehittämistä. Yleiskokous hyväksyi myös ansiomerkkimuutoksen.

Yleiskokouksessa päätettiin, että vuosi 2012 tulee ole-maan nuorten teemavuosi koko järjestössä. Tavoittee-na on rekrytoida entistä enemmän nuoria vapaaehtoi-sia mukaan toimintaan.

Lahdessa järjestettiin elvytystaitojen päivitystempaus, johon osallistui yli 200 vapaaehtoista.

Harjavallan osastosta vuoden kasvattajaosastoVuoden lopussa järjestettiin Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoisille kiitosgaala Jyväskylän Paviljongissa. Ti-laisuuteen osallistui 766 vapaaehtoista.

Lisäksi Suomen Punaisen Ristin hallitus myönsi val-takunnallisen kasvattajaosastopalkinnon Harjaval-lan osastolle pitkäjänteisestä kasvatustyöstä lasten ja nuorten vapaaehtoisten parissa. Kunniamaininnat kas-vattajaosastona toimimisesta saivat Järvenpään ja No-kian osastot.

Kiitosgaalassa palkittiin vuoden promot

• Vuoden promo Sanna Tuorila, Oulun osasto

• Vuoden ensiapupromo Jessi Vuorinen, Aurajoen osasto

• Vuoden monikulttuurisen toiminnan promo Maria Pikkarainen, Ruissalon osasto

• Vuoden nuorisopromo Inka Poikela, Kiimingin osasto

• Vuoden sosiaalipalvelupromo Marjo Oksman-Isoaho, Keski-Espoon osasto

• Vuoden terveys- ja hyvinvointipromo Terttu Miettinen, Juankosken osasto

• Vuoden valmiuspromo Taina Heiskanen, Porvoon osasto

Vetoomuksia vapaaehtoisuuden jaensiaputaitojen puolestaOpetusministeri Henna Virkkuselle luovutettiin Punai-sen Ristin aloitteesta 15 muun järjestön kanssa vetoo-mus vapaaehtoistoiminnan lisäämisestä koulujen ope-tussuunnitelmiin.

Vuodenvaihteessa 2010 - 2011 Punainen Risti laati yh-teistyössä usean kansalaisjärjestön kanssa opetusminis-terille ja opetushallitukselle vetoomuksen vapaaehtois-toiminnan saamiseksi osaksi peruskoulun sekä lukion ja ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmia.

Suomen Punainen Risti osallistui Euroopan unionin alueella toimivien järjestöjen yhteistyöelimen Alliancen koordinoimaan ryhmään, jossa pohdittiin tavoitteita vapaaehtoistoiminnalle. Työskentelyn tuloksena laadit-tiin vapaaehtoisuuden linjaus, jonka tarkoituksena on parantaa vapaaehtoistoiminnan edellytyksiä EU:n jä-senmaissa ja yhtenäistää käytäntöjä.

Huomionosoituksiin muutoksiaYleiskokouksen päätöksellä huomionosoitusohje uudistui siten, että yksittäiset jäsenet voivat ehdottaa ansiomerkkien saajia, ja että merkin tai mitalin saaminen edellyttää jäsenyyttä. Samalla harrastemerkki muutettiin aktiivimerkiksi ja haettavaksi tuli kultainen ansiomitali.

Jäsentyyppi 31.12.2011

71,7 %

6,0 %

6,1 %

2,5 %

13,6 %

0,1 %

Vuosijäsen

Nuorisojäsen

Perhejäsen aikuinen

Perhejäsen nuoriso

Ainaisjäsen

Kunniajäsen

25

Punainen Risti huolissaan nuorten yksinäisyydestä

Nuorten yksinäisyydestä on tullut yksi aikamme ylei-simmistä ongelmista – ja nuorten yksinäisyys onkin eri tutkimusten perusteella yleisin yhteiskunnasta syrjäy-tymisen syy. Etenkin Nuorten turvataloilla nuorten li-sääntynyt yksinäisyys näkyi. Moni nuori kärsi myös kiusaamisesta, mikä nosti kynnystä lähteä mukaan harrastuksiin.

Nuorten turvataloilla vastattiin ongelmaan perustamal-la erilaisia ryhmiä, kuten taide-, kuntosali- ja tyttöryh-mät. Ryhmien kautta nuoret pystyivät luontevasti luo-maan sosiaalisia kontakteja.

Myös nuorten ystävätoiminta kehittyi eri paikkakunnil-la. Yhteistyössä Nuorten turvatalojen ja muiden Yhteis-vastuukeräyksessä mukana olleiden järjestöjen kanssa käynnistyi muun muassa Nuori nuorelle -ystäväväli-tys Helsingissä, Lähekkönä messiin? -hanke Oulussa sekä Kuopion osaston nuorten ystävätoiminta. Uusilla hankkeilla tavoitettiin yksinäisiä nuoria, joille tarjottiin ystäväkurssin käyneitä nuoria kaveriksi harrastuksiin ja yhdessäoloon.

Nuorille tukea turvataloiltaPunaisen Ristin Nuorten turvatalot auttoivat nuoria ja heidän perheitään Espoossa, Helsingissä, Tampereel-la, Turussa ja Vantaalla. Turvataloissa tavoitteena oli antaa ongelmatilanteissa tukea mahdollisimman aikai-sessa vaiheessa ja estää nuorten syrjäytyminen.

Turvataloilla nuorille ja tarvittaessa koko perheelle an-nettiin keskusteluapua. Lisäksi nuoret saivat kriisi- ja pulmatilanteissa tarvittaessa yöpaikan. Noin puolet nuorista tuli turvataloon siksi, että nuoren kotona oli perheeseen liittyviä ristiriitoja. Monet nuoret kärsivät elämänhallinnan vaikeuksista, mielenterveysongelmista ja yksinäisyydestä.

Turvataloilla nuoria auttoivat turvatalojen henkilökun-nan lisäksi yhteensä 236 vapaaehtoista. Vapaaehtois-ten määrä kasvoi ja vapaaehtoisten tehtävät monipuo-listuivat. Vapaaehtoiset päivystivät turvataloilla iltaisin ja öisin. Lisäksi he olivat aktiivisesti mukana ryhmä- tai ystävätoiminnassa, tukihenkilöinä tai päivystäjinä Tu-kinetissä.

Reddie Kids -kerhot saivat myönteistä palautettaVarhaisnuorille (7-12 -vuotiaille) tarkoitetut Reddie Kids –kerhot tarjosivat mahdollisuuden oppia leikin avulla muun muassa ensiaputaitoja, suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisia arvoja.

Reddie Kids –kerhojen määrä nousi ja kerhotoiminnan malli sai valtavasti positiivista palautetta niin järjestön vapaaehtoisilta kuin lasten vanhemmiltakin.

Paikallisosastot ja piirit järjestivät varhaisnuorille lei-rejä eri teemoilla ja eri kohderyhmille. Leireillä opittiin ensiaputaitoja ja tutustuttiin järjestön kansainväliseen avustustoimintaan hauskanpitoa unohtamatta. Vapaa-ehtoiset leirijärjestäjät ja leiriohjaajat saivat leiritoimin-nan koulutusta.

Nuorten määrä turvataloissa

719

807

775

660

680

700

720

740

760

780

800

820

2009 2010 2011

Hen

kilö

ä

Ensiapua yläkouluilleEnsiaputoimintaa tarjottiin entistä aktiivisemmin nuo-rille, ja kouluihin tarjottiin ensiapuaiheisia oppimisko-konaisuuksia.

Punainen Risti on kehittänyt ensiapuohjelman, joka on suunnattu ennen kaikkea yläkoulujen 7-luokkalaisille. Ohjelmaa kokeiltiin monissa kouluissa eri puolilla Suo-mea, ja kokeilusta on tarkoitus luoda valtakunnallinen malli vuoden 2012 aikana.

Punaiselle Ristille kasvatustavoitteetSen lisäksi, että järjestö tarjosi nuorille harrastus-mahdollisuuksia, Punaisella Ristillä katsottiin järjestönä olevan tärkeä rooli nuoren kasvun- kannalta. Sen takia laadittiin toiminnalle kasvatustavoitteet.

Lisää vapaaehtoisia tuli mukaan nuorten ystävätoimintaan. Irene Lehto (oik.) ja Emma Koivuranta ovat vapaaehtoisia Oulun ystävä-toiminnan Lähekkönää messii –hankkeessa.

Vesa R

anta

26

Humanitaarisen oikeuden vapaaehtoistoiminta kasvoi ja monipuolistui.

Huhtikuussa Messukylän osaston humanitaarisen oi-keuden vapaaehtoiset toteuttivat Tampereella 12 tun-tia kestävän humanitaarisen oikeuden roolipelin. Roo-lipeli oli erittäin onnistunut ja sai paljon kiitosta.

Syyskuussa Suomenlinnan osaston humanitaarisen oi-keuden vapaaehtoiset järjestivät yhteistyössä Journa-

Humanitaarinen oikeus kiinnosti nuoria

Kouluissa järjestettiin keräyksiäKoulut olivat aktiivisesti mukana järjestön eri kampan-joissa. Kuten aiempinakin vuosina, koulut ja oppilai-tokset olivat tärkeä osa Operaatio Nälkäpäivää. Koulut järjestivät keräyksiä sekä omatoimisesti että yhdessä paikallisten osastojen kanssa. Sen lisäksi että koulut osallistuvat ahkerasti keräykseen on tämä myös kana-va ohjata globaalikasvatusta oppilaille.

249

239

271

220

230

240

250

260

270

280

2009 2010 2011

Kouluyhteistyötä tekeviä osastoja

Kpl

listiliiton ja Helsingin yliopiston kansanvälisen oikeu-den Erik Castrén instituutin kanssa Sodan säännöt – media, valta ja vastuu -seminaarin. Seminaarissa pohdittiin, millainen rooli medialla ja po-litiikalla on globaalin oikeudenmukaisuuden toteutta-misessa. Seminaariin osallistui noin 180 kuulijaa.

Humanitaarisen oikeuden vapaaehtoisten ja oppilaitos-ten käyttöön kehitettiin Sodassakin on Säännöt -lauta-peli. Peliä jaettiin osastoille ja oppilaitoksille.

Kouluille oli muun muassa Punaisen Ristin koulusivuil-la tarjolla runsaasti eri luokkatasoille tehtyä oppimate-riaalia. Toinen merkittävä kouluissa tapahtuva varain-keräysmuoto oli päivätyökeräys. Päivätyökeräyksen kohteeksi koulut valitsivat joko Nuorten turvatalot tai katastrofirahaston. Päivätyökeräyksen toteutti yli 40 koulua.

Neljä nuorisodelegaattia maailmalleKansainvälisen nuorisotoiminnan tavoitteena oli lisätä nuorten kansainvälistä vuorovaikutusta. Toimintaa ra-hoitettiin Folke Bernadotten muistosäätiön avustuksen turvin.

Toimintavuonna järjestettiin kuudes nuorten avustus-työntekijöiden koulutus. Koulutukseen osallistui 30 nuorta vapaaehtoista. Nuorisodelegaatit toimivat kan-sainvälisissä yhteistyöhankkeissa ja lisäksi heillä on ar-vokas rooli kotimaan vapaaehtoistoiminnassa esimer-kiksi Punaisen Ristin lähettiläinä ja keräyksissä. Vuoden 2011 aikana maailmalla oli yhteensä neljä nuorisode-legaattia. Lisäksi Helsingin ja Uudenmaan piiriin tuli nuorisodelegaatti Nepalista.

Messukylän osaston humanitaarisen oikeuden vapaaehtoiset järjestivät onnistuneen humanitaarisen oikeuden roolipelin.

Niklas M

eltio

27

Vapaaehtoisuuden vuosi näkyi järjestön viestinnässä kautta maan

Uusien vapaaehtoisten rekrytointiin kannustettiin pää-kampanjoissa ystävänpäivänä, rasisminvastaisella vii-kolla, Punaisen Ristin viikolla ja Nälkäpäivänä. Verk-kosivujen ja sosiaalisen median osuus rekrytoinnissa kasvoi, esimerkiksi ystävätoimintaan ja kerääjiksi saa-tiin sitä kautta enemmän nuoria kuin aiemmin.

Rekrytointia tuki muu näkyvyys mediassa. Mediaa kiin-nostivat uudenlaiset toiminnan muodot esimerkiksi nuorten ystävätoiminta, uudet ensiapuryhmät ja feis-sarit. Esimerkiksi Nälkäpäivänä valtakunnallinen julki-suus kasvoi ja maakunnissa varsinkin Oulun ja Hämeen piireissä juttujen määrä lisääntyi. Suurta kiinnostusta herätti edelleen ensiapu, niin ensiapuohjeet kuin päi-vystykset. Myös Nuorten turvatalot, Kontit ja Veripalve-lu saivat jatkuvasti näkyvyyttä.

Kansainvälisistä asioista eniten huomiota saivat suuret katastrofit, esimerkiksi Japanin ydinturma, itäisen Afri-kan nälkä, arabikevät ja Pakistanin laajat tulvat. Itäisen Afrikan nälästä puhuttiin laajasti elokuun alusta syys-kuussa järjestettyyn Nälkäpäivä-keräykseen asti. Nälkä-päivänä maailman nälkää käsiteltiin sekä hätäavun että ruuantuotannon näkökulmasta. Suomessa vieraili tuol-loin Kenian Punaisen Ristin pääsihteeri Abbas Gullet.

Vapaaehtoisuuden puolesta vaikutettiin myös monil-la muilla tavoilla. Verkkosivuilla julkaistiin juttusarja va-paaehtoisista. Avun maailma -lehdessä sekä Tässä ja nyt -tiedotuslehdessä kannustettiin omaa joukkoa toi-

mimaan ja vaikuttamaan. Vapaaehtoisuutta esiteltiin muun muassa Maailma kylässä -tapahtumassa Helsin-gissä, turvallisuusmessuilla ja Euroopan komission jär-jestämillä vapaaehtoistoiminnan markkinoilla.

Suomi-Areenassa Porissa heinäkuussa osallistuttiin se-minaariin, jonka aiheena oli kahtia jakautuva Suomi, ja miten vapaaehtoiset voivat auttaa hyvinvointivaltion kriisissä. Samaa aihetta käsiteltiin lukuisissa tilaisuuk-sissa pitkin vuotta.

Vapaaehtoistoiminnan saamiseksi koulujen opetus-suunnitelmiin vedottiin ministeriin ja kirjoitettiin maa-kuntalehdissä Punaisen Ristin viikolla. Avun maailma -lehden vaalitentissä asiaa kannattivat periaatteessa kaikki puolueet. Aloitteen takana on 15 järjestöä.

Järjestön verkkosivujen uudistus eteni. Uudet valta-kunnalliset sivut esiteltiin yleiskokouksessa kesäkuussa. Vapaaehtoisten verkkopalvelu RedNetin rakentaminen aloitettiin syksyllä, englanninkielisten sivujen uusiminen siirtyi vuodelle 2012. Tavoitteena on sivusto, joka on selkeä, ajankohtainen ja teknisesti helppokäyttöinen.

avun maailma hjälpens värld 1

avunhjälpens3/2011

avunhjälpensvärldvärld

m a a i l m am a a i l m a

SUOMEN PUNAISEN RISTIN JÄSENLEHTI, FINLANDS RÖDA KORS MEDLEMSTIDNING

LUPA AUTTAA

RÄTT ATT HJÄLPA

NÄLKÄPÄIVÄ HUNGERDAGEN 15.–17.9.

18 YLEISKOKOUS

VALLOITTI LAHDEN

25 KONTTI

TULI TURKUUN

36 NUORISO

PAKOMATKALLA

1

TÄSSÄ JA NYTJärjestötiedote 4/2011

Valtakunnalliset sivut

1

tehdään yhdessä 2011

Suomen Punainen Risti kampanjoi vuonna 2011 avustustyöhönsä vapaa-

ehtoisia ja varoja Tänään on hyvä päivä -teemalla. Esittelemme näillä

sivuilla tärkeimmät kampanjamme. Lisätietoa: punainenristi.fi /koulusivut.

HYVÄ PÄIVÄ AUTTAA!

TÄNÄÄN ON

Ystävänpäivä 14.2. Ystävyydestä iloa ................................................... 2

Rasisminvastainen viikko 21.–27.3. Rasismia vastaan ........................ 3

Punaisen Ristin viikko 2.–8.5. Löydä oma tapasi auttaa ..................... 4

Päivätyökeräys Tukea maailman ja kotimaan nuorille ........................... 5

Operaatio Nälkäpäivä 15.–17.9. Apua kauas ja lähelle ....................... 6

Maailman aids-päivä 1.12. Tartuntoja ja ennakkoluuloja päin ............. 7

Johan

na

Uja

inen

1

tehdään yhdessä 2011

tänäänon

hyvä päivä auttaa!

Nik

las

Mel

tio

APUA! 42011

Katastrofirahasto tiedottaa

Suomen Punainen Risti tiedotti työstään sekä internetissä että erilaisilla julkaisuilla ja tiedotelehdillä.

28

Lahjoittajilta apua kotimaahan ja maailmalle

Suomen Punainen Risti keräsi varoja sekä katastrofi-rahastoon että kotimaan toimintaan. Katastrofirahas-toa kartuttivat kuukausilahjoittajat, hätäapukeräykset, Operaatio Nälkäpäivä, testamentit ja muut lahjoitta-jat. Lisäksi 25 % Kontin tuotoista ohjautui katastrofi-rahastoon.

Vuoden merkittävin katastrofikeräys käynnistettiin ke-sällä Itä-Afrikan kuivuuden uhrien auttamiseksi. Ja-panin maanjäristyksen jälkeen ei järjestetty keräystä, mutta Japaniin lahjoitettiin liki miljoona euroa.

Kotimaan varainhankinnan kulmakiviä olivat kuukausi-lahjoittajat, muut lahjoittajat ja testamenttilahjoittajat. Kotimaan varainhankinnalla tuettiin Suomen Punaisen Ristin kotimaan toimintaa, kuten ensiapu-, terveyspis-te ja ystävätoimintaa sekä Nuorten turvataloja.

Kotimaan toimintaa oli mahdollisuus tukea lahjoituk-sin Hyväpäivä-keräyksellä. Hyväpäivä-keräyksessä in-nostetaan osastoja keräämään kotimaan tapahtumien ja kampanjoiden ohella. Kohteena vuonna 2011 olivat ystävätoiminta ja terveyspisteet.

Kuukausilahjoittajien määrä kasvoiPunainen Risti hankki aktiivisesti uusia kuukausilahjoit-tajia. Lahjoittajia hankittiin katuvarainhankkijoiden eli feissareiden avulla. Feissarit kiersivät kadulla ja ovelta ovelle kertoen Punaisesta Rististä ja lahjoitusmahdol-lisuuksista. Aktiivisen kampanjoinnin ansiosta kuukau-silahjoittajien määrä kasvoi. Noin puolet uusista kuu-kausilahjoituksista kohdistettiin kotimaan toiminnan tukemiseen ja puolet katastrofirahastoon.

Yritykset mukana kampanjoissa jakatastrofikeräyksissäPunaisen Ristin pääyhteistyökumppanuus S-ryhmän, Tapiolan ja Otavamedian kanssa jatkui. Tapiola-ryhmän nimikkokohteena on ystävätoiminta ja S-ryhmä tuki erityisesti jäsenhankintaa.

Punaisen Ristin viikon ja ystävänpäivän kampanjoin-ti tehtiin pääyhteistyökumppanien tuella. S-ryhmän ja Tapiola-ryhmän tuella järjestettiin yhteisiä tilaisuuksia ja tempauksia useilla paikkakunnilla. S-ryhmä oli mu-kana erityisesti Punaisen Ristin viikon jäsenhankinta-kampanjassa ja Operaatio Nälkäpäivän tempauksissa. Tapiola-ryhmän tuella järjestettiin 160 paikallista Iloa ystävyydestä -tapahtumaa eri puolella Suomea. Pääyhteistyökumppanien lisäksi Punaisella Ristillä on ystäväyrityksiä sekä kampanja- ja/tai hankekohtaisina tukijoina tukijayrityksiä.

Anna Vu

orin

en

Elina Kirssi jakoi lämmintä glögiä Helsingin rautatieasemalla Hyvä Joulumieli –keräyksen avajaistapahtumassa.

Yritysten kanssa tehtävän yhteistyön muodot vaih-telivat suuresti. Eri malleja olivat suorat lahjoitukset, tuotemyynti sekä henkilöstön vapaaehtoistoimintaan osallistaminen ja erilaiset yhteiskampanjat.

Etenkin katastrofikeräyksissä yritysten rooli on ollut merkittävä. Esimerkiksi Japanin tsunamin uhrien autta-miseksi yritykset lahjoittivat merkittäviä summia Punai-sen Ristin kautta. Erityisesti yritykset, joilla on liiketoi-mintaa tai kumppaneita katastrofialueella, lahjoittivat usein katastrofikeräyksiin.

Yhä useammin yrityskumppanit etsivät tapoja osal-listaa henkilöstöään mukaan Punainen Ristin vapaa-ehtoistoimintaan. Yrityksille tarjottiin mahdollisuutta organisoida Punaista Ristiä tukevaa toimintaa valmii-den mallien avulla ja tarjoamalla yritysten henkilöstöl-le mahdollisuutta osallistua suoraan paikallisosastojen toimintaryhmiin. Osa yrityksistä näki myös pro bono työn itselleen erittäin mielekkäänä.

Hyvä Joulumieli -keräysHyvä joulumieli -keräys kotimaan vähävaraisille lapsiper-heille toteutettiin jo 15. kerran. Keräystuotto ylsi jälleen kerran ennätystulokseen. Tulos oli noin 1 172 000 eu-roa. Erityisesti keräykseen osallistuvien yritysten määrä kasvoi.

Hyvä joulumieli -lahjakortteja jaettiin kotimaan vähäva-raisille ja vaikeassa elämäntilanteessa oleville lapsiper-heille 15 000 kappaletta, korttien arvo oli 70 euroa. Keräyksen järjestivät Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Punainen Risti. Keräys toteutettiin yhteis-työssä Ylen Aamu-TV:n, Yle Radio Suomen, Yle Radio Vegan sekä Keskon kanssa.

29

Operaatio Nälkäpäivä

2,30

2,64

2,36

2,10

2,20

2,30

2,40

2,50

2,60

2,70

2009 2010 2011

Milj

. eu

roa

Uusia tukijayrityksiäYstäväyhteistyösopimus Accenturen kanssa jatkui. Yh-teistyöllä kehitetään Punaiselle Ristille uusia tapoja tehdä yritysyhteistyötä, jonka myötä Accenturen hen-kilökunta voi osallistua erilaisiin vapaaehtoistehtäviin Punaisessa Ristissä ja tarjota näin myös ammatillista osaamistaan. Accenturen vapaaehtoiset toivat osaa-mistaan Punaiseen Ristiin monin eri tavoin, muun mu-assa tukemalla Konttien strategiatyötä ja Nuorten tur-vatalojen toiminnan kehittämistä sekä osallistumalla Operaatio Nälkäpäivään.

6,82

11,83

10,18

0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

10,00

12,00

14,00

2009 2010 2011

Katastrofirahaston keräystuotot ja muut lahjoitukset

Milj

. eu

roa

Accenture tukee myös Nuorten turvatalojen toimintaa. Turvataloja tuki myös eurooppalaisena kumppanuutena Canon Europe sekä kotimaassa Canon Finland. Monet yritykset tukivat Punaista Ristiä lahjoituksin tai myy-miensä tuotteiden rojaltiosuuksilla.

Vuoden 2011 aikana Punainen Risti sai useita uusia tukijayrityksiä. Esimerkiksi Finnair alkoi tarjota asiak-kailleen mahdollisuutta lahjoittaa kertyneet lentopis-teensä katastrofirahastoon.

Selkeänä trendinä yritysyhteistyössä jatkui yritysten halu osallistaa henkilöstöään ja asiakkaitaan mukaan hankkeisiin. Myös tukikohteen konkretisointi ja siitä viestiminen sidosryhmille oli aiempaa tärkeämpää.

Merkkilahjoitukset yrityksilleYrityksille tarjottiin joulusta 2011 alkaen yritysten merkkitekoja. Merkkiteot olivat lahjoitus kolmeen mah-dolliseen kohteeseen: terveysvalistajan polkupyörä, paikka turvatalossa ja pala kenttäsairaalaa. Käytännös-sä merkkiteot ovat aineettomia lahjoja, joissa lahjoitta-ja korvamerkitsee tukensa kohteen.

Merkkitekojen kauppa lähti melko hitaasti käyntiin, mutta sitä jatketaan koko vuoden 2012 ajan. Jouluai-kana yritykset näyttivät tekevän melko runsaasti pe-rinteisempiä joululahjoituksia sekä osallistuivat varsin kattavasti Hyvä joulumieli -keräykseen.

Merkkitekoja oli tarjolla myös yksityisille henkilöille.

Tuotteilla tukea kotimaan toimintaanVastikkeellisen varainhankinnan keinoin, eli tuote-myynnillä, arpa- ja joulukalenteripostituksilla sekä Bumerang-avainpalvelulla, kerättiin varoja kotimaan toiminnan tukemiseen. Esimerkiksi joulukorteista ja ar-voista on muodostunut monelle tapa tukea säännöl-lisesti toimintaamme. Kotimaan vapaaehtoistoiminta: vapaaehtoisten kouluttaminen, jaksaminen ja toimin-nan jatkuvuus on monelle tukijalle sydämen asia.

Operaatio Nälkäpäivä Suurin vuosittainen keräys, Operaatio Nälkäpäivä jär-jestettiin 31. kerran 15. - 17.9.2011, ja se kartutti ka-tastrofirahastoa 2,4 miljoonalla eurolla. Vapaaehtoi-suuden teemavuoden kunniaksi Nälkäpäivänä haluttiin korostaa vapaaehtoisuuden merkitystä teemalla ”Lupa auttaa”. Teemalla nostettiin esille sitä, että kaikilla on lupa auttaa ja liittyä mukaan avun ketjuun. Noin 20 000 auttamishaluista tarttui lippaaseen Nälkäpäivänä, ja erityisesti nuoret lähtivät innokkaasti lipaskerääjiksi. Operaatio Nälkäpäivä toimii myös järjestön valmiushar-joituksena.

Tuoteryhmien bruttotuoton suhteellinen jakauma

20 %

32 %

8 %

30 %

10 %

Suurarpajaiset

Graafiset tuotteet

Turvatuotteet

Ensiaputuotteet

Järjestöpalvelutuotteet

30

Tuloslaskelma

1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010 VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot 111 452 485,22 108 438 405,45 Kulut Henkilöstökulut -51 204 385,23 -46 497 906,26 Poistot -1 648 479,33 -1 910 519,55 Muut kulut -81 414 432,87 -81 036 392,58 Varsinaisen toiminnan kulujäämä -22 814 812,21 -21 006 412,94 VARAINHANKINTA Lahjoitukset, katastrofirahasto 10 177 087,85 11 833 087,09 Jäsenmaksut 432 711,50 429 871,00 Muut tuotot 5 217 752,36 5 153 805,93 Keräyskulut, katastrofirahasto -1 153 496,71 -998 916,76 Muut kulut -3 029 626,08 -3 066 555,76 Kulujäämä -11 170 383,29 -7 655 121,44

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot 16 664 761,10 16 624 968,32 Kulut -3 760 051,48 -2 959 585,83 Tuottojäämä 1 734 326,33 6 010 261,05 OMAKATTEISET ERÄT Tuotot 134 851,77 1 645 338,52 Kulut -134 851,77 -1 645 338,52 YLEISAVUSTUKSET 371 000,00 412 000,00 TILIKAUDEN TULOS 2 105 326,33 6 422 261,05 KATASTROFIRAHASTO SIIRTO 465 137,99 1 429 153,92 TILIKAUDEN ALI-/YLIJÄÄMÄ 2 570 464,32 7 851 414,97

31

Tase 31.12.2011 31.12.2010V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 1 777 987,72 2 150 873,03 Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet 84 093,96 84 093,96 Rakennukset ja rakennelmat 2 952 510,42 3 072 344,94 Koneet ja kalusto 1 783 181,60 1 563 724,29 Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat 1 952 326,97 671 943,51 Sijoitukset Maa-alueet 954 112,28 914 820,48 Rakennukset ja rakennelmat 871 782,07 2 014 655,74 Muut osakkeet ja osuudet 77 576 868,91 85 903 058,81 OMAKATTEISET RAHASTOT Arvopaperit 3 822 325,46 4 011 255,65 Pankkisaamiset 5 773,32 3 828 098,78 84 261,97 4 095 517,62 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Tavarat 9 610 121,55 9 471 962,96 Saamiset Pitkäaikaiset Muut saamiset 2 326 604,33 2 523 874,00 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset piireiltä 1 071 793,84 777 046,21 Myyntisaamiset 6 764 452,71 5 911 400,17 Lainasaamiset osastoilta 20 625,00 20 625,00 Lainasaamiset 31 071,03 31 063,85 Muut saamiset 3 749 705,16 2 675 349,59 Siirtosaamiset 3 646 212,40 15 283 860,14 3 797 341,67 13 212 826,49 Rahoitusarvopaperit 7 552 787,73 25 884,02Rahat ja pankkisaamiset 7 004 091,82 17 917 600,48 V A S T A A V A A Y H T E E N S Ä 133 558 428,28 143 623 180,33 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Omakatteiset rahastot 3 828 098,78 4 095 517,62 Veripalvelurahasto 23 546 309,70 23 546 309,70 Katastrofirahasto 13 102 861,05 13 567 999,04 Käyvän arvon rahasto -1 714 027,70 2 853 965,15 Edellisten tilikausien voitto 31 245 531,47 23 394 116,50 Tilikauden ali-/ylijäämä 2 570 464,32 33 815 995,79 7 851 414,97 31 245 531,47 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lisäeläkevastuu 0,00 40 688 000,00 Muut velat 1 068 375,00 0,00 Rahoituslaitoslainat 35 600 000,00 4 600 000,00 Lyhytaikainen Rahoituslaitoslainat 1 000 000,00 1 100 000,00 Saadut ennakot 3 643 358,03 3 566 709,54 Ostovelat piireille 293 463,13 126 229,48 Ostovelat 5 922 059,73 5 787 421,57 Muut velat 3 198 483,37 3 316 394,84 Siirtovelat 10 253 451,40 24 310 815,66 9 129 101,92 23 025 857,35 V A S T A T T A V A A Y H T E E N S Ä 133 558 428,28 143 623 180,33

32

Tilinpäätöksen liitetiedot 31.12.2011

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

1. Arvostus- ja jaksotusperiaatteet Pysyvät vastaavat ja poistot Rahoitusvälineet on arvostettu käypään arvoon. SPR:n sijoitusomaisuutta ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa. Käyvän arvon muutos on merkitty omaan pääomaan sisältyvään käyvän arvon rahastoon. Osakeindeksilainat on arvostettu hankintamenoon. Muut pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Aktivoidut investoinnit on poistettu suunnitelman mukaan. Investointeihin saadut avustukset on kirjattu hankintamenon vähennykseksi. Eläkemenot Kilpailutuksen tuloksena SPR:n taseessa aiemmin ollut lisäeläkevastuu siirrettiin Mandatum Life henki- vakuutusyhtiön vastattavaksi 31.12.2011 alkaen. Rahoitus hoidettiin lainalla ja kiinteistömyynnillä. Lisäksi vuoden 2011 aikana päätettiin että eläkkeitä korotetaan kahdessa yhtä suuressa osassa 1.1.2013 ja 1.1.2014, määrällä, joka on yhteensä 5 % 31.12.2011 eläkevastuun määrästä. Koska SPR on sitoutu- nut maksamaan korotukset osana vakuutusjärjestelyä, niistä aiheutuva eläkevastuu on kirjattu tulos- vaikutteisesti ja velaksi taseeseen, vaikka korotuksiin liittyvät vakuutusmaksut maksetaan vasta tehtävien korotusten yhteydessä. Saadut avustukset Raha-automaattiyhdistykseltä saatu Ay avustus on esitetty tuloslaskelman erässä ”yleisavustukset”. Projektiavustukset sisältyvät ao. toiminnanalan tuottoihin. Näistä avustuksista on tuloutettu toteutuneita kuluja vastaava osuus.

Käyttämättömät avustukset on kirjattu saatuihin ennakoihin ja tilittämättömät annetut avustukset ennakkomaksuihin.

Kulujen kohdistusperiaatteet Toiminnanaloille on kohdistettu niiden erilliskulut sekä lisäksi osuus yhteiskuluista. Yhteiskuluosuutta laskettaessa on noudatettu mahdollisimman tarkkaa aiheuttamisperiaatetta. Omakatteiset rahastot Omakatteisten rahastojen sijoitusomaisuus on arvostettu hankintahintaan tai sitä alempaan tilinpäätös- päivän markkina-arvoon.

33

2. Muutokset tuloslaskelman ja taseen esittämistavassa Esittämistapaan ovat vaikuttaneet eläkevastuun uudelleenjärjestely ja rahoitusvälineiden arvostus- periaatteen muutos.

3. Edellisen tilikauden lukuihin tehdyt muutokset Tilinpäätöksessä 31.12.2010 pysyvien vastaavien rahoitusvälineet arvostettiin hankintahintaan tai sitä alempaan tilinpäätöspäivän markkina-arvoon. Vuoden 2010 vertailutietojen tuloslaskelma ja tase on oikaistu vastaamaan vuonna 2011 sovellettua käyvän arvon periaatetta. Oikaisut kohdistuvat vertailuvuoden tuloslaskelmaan (arvonalennuskirjausten purku), muihin osakkeisiin ja osuuksiin, käyvän arvon rahastoon ja edellisten tilikausien yli/alijäämään.

Tilinpäätöksessä 31.12.2010 lisäeläkevastuu mukaan lukien piirien vastuut esitettiin pitkäaikaisena velkana perustuen vakuutusyhtiön arvioon. Vuoden 2010 vertailutietojen tase on oikaistu vastaamaan vuonna 2011 sovellettua esitystapaa. Oikaisut kohdistuvat vertailuvuoden saamisiin (saaminen piireiltä) ja edellisten tilikausien yli/alijäämään.

Vahvistettu Oikaisu Oikaistu tase 2010 Tuloslaskelma/tase erä

Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulut 3 091 288,99 131 703,16 2 959 585,83 Muut osakkeet ja osuudet 82 917 390,50 2 985 668,31 85 903 058,81 Käyvän arvon rahasto 0,00 2 853 965,15 2 853 965,15 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 20 870 242,50 2 523 874,00 23 394 116,50 Tilikauden yli-/alijäämä 7 719 711,81 131 703,16 7 851 414,97

4. Vertailukelpoisuutta koskevat tiedot Edellistä tilikautta koskevat tiedot on saatettu vertailukelpoisiksi päättyneen tilikauden tietojen kanssa.

34

TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2011 2010 1. Varsinainen toiminta

Varsinaisen toiminnan tuotot yhteensä 111 452 485,22 108 020 009,90

Kotimaan valmius Tuotot RAY tuotot 1 771 336,91 1 664 266,61 Muut tuotot 217 558,64 410 595,87 Tuotot yhteensä 1 988 895,55 2 074 862,48 Kulut Henkilöstökulut 778 210,57 821 137,70 Muut kulut 1 930 847,87 1 926 156,01 Kulut yhteensä 2 709 058,44 2 747 293,71 Kotimaan valmius yhteensä -720 162,89 -672 431,23 Pakolaistoiminta Tuotot RAY tuotot 255 000,00 255 139,60 Avustukset valtiolta 327 660,99 304 383,60 Muut tuotot 0,00 11 500,00 Tuotot yhteensä 582 660,99 571 023,20 Kulut Henkilöstökulut 392 340,00 341 268,36 Muut kulut 370 661,49 398 262,83 Kulut yhteensä 763 001,49 739 531,19 Pakolaistoiminta yhteensä -180 340,50 -168 507,99

Kansainvälinen toiminta Tuotot Avustukset valtiolta 23 273 876,92 21 044 806,35 Muut tuotot 5 316 687,59 8 516 964,74 Tuotot yhteensä 28 590 564,51 29 561 771,09 Kulut Henkilöstökulut 5 296 127,59 7 003 692,01 Raha- ja materiaaliapu 31 985 821,01 33 849 931,92 Avustustoiminta 37 281 948,60 40 853 623,93 Kansainvälinen toiminta yhteensä -8 691 384,09 -11 291 852,84

Avustustoimintaa tukeva toiminta Tuotot Avustukset valtiolta 215 000,00 213 000,00 Muut tuotot 1 259 627,76 1 121 489,16 Tuotot yhteensä 1 474 627,76 1 334 489,16 Kulut Henkilöstökulut 5 829 961,75 3 902 993,51 Muut kulut 4 780 470,83 3 727 364,87 Kulut yhteensä 10 610 432,58 7 630 358,38 Avustustoimintaa tukeva toiminta yhteensä -9 135 804,82 -6 295 869,22

35

2011 2010 Turvatalot Tuotot Ray tuotot 857 000,00 832 000,00 Avustukset kunnilta 928 511,07 937 245,00 Muut tuotot 216 842,64 142 801,93 Tuotot yhteensä 2 002 353,71 1 912 046,93 Kulut Henkilöstökulut 1 819 242,35 1 917 410,32 Muut kulut 517 303,37 510 704,80 Kulut yhteensä 2 336 545,72 2 428 115,12 Turvatalot yhteensä -334 192,01 -516 068,19

Kontti-ketju Tuotot Myynti 5 734 174,93 4 907 505,68 Avustukset valtiolta 838 068,39 555 441,18 Muut tuotot 118 769,09 40 759,88 Tuotot yhteensä 6 691 012,41 5 503 706,74 Kulut Henkilöstökulut 2 183 011,50 1 453 689,41 Perustamiskulut 376 124,13 0,00 Muut kulut 4 085 292,62 3 619 574,90 Kulut yhteensä 6 644 428,25 5 073 264,31 Kontti-ketju yhteensä 46 584,16 430 442,43

Veripalvelu Tuotot Liikevaihto 69 007 090,13 66 310 259,82 Toiminnan muut tuotot 1 115 280,16 751 850,48 Tuotot yhteensä 70 122 370,29 67 062 110,30 Kulut Varastonmuutos 1 065 222,00 -327 768,00 Henkilöstökulut 33 981 585,64 30 076 193,84 Materiaalit ja palvelut 16 815 114,58 17 259 189,19 Vuokrat 5 011 927,62 4 949 522,16 Muut kulut 14 475 647,35 14 705 058,35 Kulut yhteensä 71 349 497,19 66 662 195,54 Veripalvelun jäämä ennen poistoja -1 227 126,90 399 914,76 Poistot 1 648 479,33 1 910 519,55 Palkat varainhankinta ja sijoitustoiminta 923 905,83 981 521,11

Yhteensä Tuotot 111 452 485,22 108 020 009,90 Henkilöstökulut 51 204 385,23 46 497 906,26 Poistot 1 648 479,33 1 910 519,55 Muut kulut 81 414 432,87 80 617 997,03

Tuotto-/Kulujäämä -22 814 812,21 -21 006 412,94

Poistot Pysyvien vastaavien poistojen määrittelyssä on käytetty ennalta laadittua poistosunnitelmaa, joka pääosin perustuu tasapoistoihin. Poistot perustuvat arvioituihin taloudellisiin käyttöaikoihin ja ovat seuraavat: Aineettomat oikeudet 5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 5 ja 10 vuotta Koneet ja kalusto 5 ja 10 vuotta Rakennukset ja rakennelmat 20 ja 40 vuotta KT:n rakennus 4 %

36

2. Henkilöstökulut yhteensä 2011 2010

Palkat 37 323 075,12 37 420 747,70 Palkkiot 406 727,38 490 906,79 Eläkekulut 13 200 015,02 8 232 476,52 Muut henkilösivukulut 4 039 454,40 3 901 938,13 Yhteensä 54 969 271,92 50 046 069,14

Yhden työnantajan mallissa mukana olevat piirit 3 764 886,69 3 548 162,88 Tuloslaskelman henkilöstökulut 51 204 385,23 46 497 906,26

3. Jäsenmaksut Keskustoimisto 432 711,50 429 871,00 Piirit ja osastot 990 383,00 748 128,00 Koko järjestön jäsenmaksut yhteensä 1 423 094,50 1 177 999,00 4. Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot Osinkotuotot 5 658,76 364 071,42 Vuokratuotot 3 171 551,44 3 135 760,14 Korkotuotot 235 488,61 199 330,07 Luovutusvoitto 12 807 303,09 12 033 286,84 Realisoitumaton arvonalennus, muutos 0,00 791 482,91 Muut tuotot 444 759,20 101 036,94 Tuotot yhteensä 16 664 761,10 16 624 968,32 Kulut Korkokulut 252 959,20 264 194,70 Korjauskulut 267 736,93 173 835,62 Luovutustappio 1 896 140,15 1 014 838,62 Muut kulut 1 343 215,20 1 506 716,89 Kulut yhteensä 3 760 051,48 2 959 585,83 Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä 12 904 709,62 13 665 382,49 5. Tilintarkastajan palkkiot 1. Tilintarkastuspalkkiot 63 404,20 27 213,93 2. Avustustilityspalkkiot 37 324,36 10 308,41 3. Veropalvelut 193 612,68 32 975,89 4. Muut palkkiot 101 524,71 157 041,25 Yhteensä 395 865,95 227 539,48

37

TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2011 2010 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot: 1. Pysyvien vastaavien muutokset Aineettomat oikeudet Menojäännös 1.1. 2 150 873,03 2 261 777,01 Lisäykset 486 720,80 718 864,49 Menojäännös ennen poistoja 2 637 593,83 2 980 641,50 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -859 606,11 -829 768,47 Menojäännös 31.12. 1 777 987,72 2 150 873,03 Rakennukset ja rakennelmat Menojäännös 1.1. 3 072 344,94 3 192 179,82 Vähennykset Menojäännös ennen poistoja 3 072 344,94 3 192 179,82 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -119 834,52 -119 834,88 Menojäännös 31.12. 2 952 510,42 3 072 344,94 Koneet ja kalusto Menojäännös 1.1. 1 563 724,29 2 131 206,07 Lisäykset 958 871,54 381 297,29 Vähennykset -82 410,06 -34 421,67 Menojäännös ennen poistoja 2 440 185,77 2 478 081,69 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -657 004,17 -914 357,40 Menojäännös 31.12. 1 783 181,60 1 563 724,29 Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat Menojäännös 1.1. 671 943,51 422 907,83 Lisäykset 1 952 326,97 249 035,68 Vähennykset -671 943,51 Menojäännäs 31.12. 1 952 326,97 671 943,51

2. Käypään arvoon arvostetut rahoitusvälineet Korkorahastot (1325) Käypä arvo 35 159 001,14 39 679 998,47 Käyvän arvon rahaston muutos 40 472,60 Osakkeet ja osakerahastot (1327) Käypä arvo 29 080 749,89 32 292 158,45 Käyvän arvon rahaston muutos 4 527 520,26 Käypä arvo yhteensä 64 239 751,03 71 972 156,92 Käyvän arvon rahaston muutos 4 567 992,86 Indeksiobligaatiot (1326) Kirjanpitoarvo 2 500 000,00 3 500 000,00 Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeet Kirjanpitoarvo 9 582 138,89 9 156 911,81 Muut osakkeet ja osuudet Kirjanpitoarvo 1 182 525,75 1 201 736,84 Muut Arvopaperit Kirjanpitoarvo 47 853,13 47 653,13 Muut sijoitukset Kirjanpitoarvo 24 600,11 24 600,11 Yhteensä 77 576 868,91 85 903 058,81

38

2011 20103. Siirtosaamiset RAY-saaminen 134 785,62 149 602,86 Saamiset Ministeriöltä 96 735,22 11 711,37 EU/ECHO:lta saamisia 514 081,10 423 582,54 Piirien palkat 370 111,67 286 275,42 Työmarkkinatuet 35 496,22 56 350,49 TE-keskukselta saaminen työllistämisprojektiin 53 074,33 50 781,63 Testamentteja 96 380,89 50 000,00 Keskustoimiston muut siirtosaamiset yhteensä 827 786,35 1 148 170,80 Kontti-ketjun siirtosaamiset 654 137,27 496 100,38 Siirtosaamiskorot 0,00 1,27 Vuokrasaamiset 60 056,11 64 453,31 Veripalvelun siirtosaamiset 803 567,62 1 060 311,60 Yhteensä 3 646 212,40 3 797 341,67

4. Saamiset muilta SPR:n yksiköiltä Myyntisaamiset piireiltä 31.12. 1 071 793,84 777 046,21 Myyntisaamiset osastoilta 31.12. 13 700,01 20 622,27 Myyntisaamiset yhteensä 1 085 493,85 797 668,48 Lainasaamiset osastoilta 31.12. 20 625,00 20 625,00 Siirtosaamiset piireiltä 31.12. 441 752,17 374 911,15

39

Taseen vastattavia koskevat liitetiedot: 2011 2010 1. Oma pääoma ja rahastot sekä niiden muutokset Omakatteiset rahastot yhteensä Pääoma 1.1. 4 012 607,10 2 808 700,57 Tuotot 55 986,87 1 347 599,41 Myyntitappiot -109 582,63 -335 715,53 Avustukset -25 129,21 -105 528,52 Kulut -139,97 -187,98 Arvopapereiden realisoitumaton arvonmuutos -105 643,38 297 739,11 Pääoma 31.12. 3 828 098,78 4 012 607,06 Velat SPR:lle 31.12. 0,00 82 910,52 Omakatteiset rahastot rahastoittain Antti Ahlström nuoremman rahasto Pääoma 1.1. 1 197 912,44 833 317,83 Tuotot 16 828,09 399 587,00 Myyntitappiot -32 937,46 -99 545,58 Avustukset 0,00 -23 388,82 Kulut -42,07 -55,74 Arvopapereiden realisoitumaton arvonmuutos -31 792,33 87 997,75 Pääoma 31.12. 1 149 968,67 1 197 912,44 Velat SPR:lle 0,00 23 388,82 Jaakko Bascharoffin rahasto Pääoma 1.1. 1 173 987,49 801 639,78 Tuotot 16 810,66 383 993,25 Myyntitappiot -32 903,34 -95 660,85 Avustukset -7 629,21 0,00 Kulut -42,03 -53,56 Arvopapereiden realisoitumaton arvonmuutos -31 867,48 84 068,87 Pääoma 31.12. 1 118 356,09 1 173 987,49 Irene ja Julius Friskin rahasto Pääoma 1.1. 98 623,26 82 862,14 Tuotot 1 103,14 39 642,20 Myyntitappiot -2 159,16 -9 875,71 Avustukset -4 400,00 -22 618,00 Kulut -2,76 -5,53 Arvopapereiden realisoitumaton arvonmuutos -1 988,34 8 618,16 Pääoma 31.12. 91 176,14 98 623,26 Minna Emilia Friskin rahasto Pääoma 1.1. 380 352,29 258 172,21 Tuotot 5 434,23 124 697,48 Myyntitappiot -10 636,37 -31 064,78 Avustukset -13 100,00 0,00 Kulut -13,58 -17,40 Arvopapereiden realisoitumaton arvonmuutos -10 297,47 28 564,78 Pääoma 31.12. 351 739,10 380 352,29 Kenraali Mannerheimin ja vapaaherra Birger von Troilin rahasto Pääoma 1.1. 598 155,33 408 678,21 Tuotot 8 567,02 195 602,97 Myyntitappiot -16 768,14 -48 728,84 Kulut -21,42 -27,29 Arvopapereiden realisoitumaton arvonmuutos -16 240,87 42 630,28 Pääoma 31.12. 573 691,92 598 155,33

40

2011 2010 Veljekset Markus ja Henry Schatelowitzin muistorahasto Pääoma 1.1. 31 637,95 21 615,98 Tuotot 453,12 10 345,93 Myyntitappiot -886,90 -2 577,38 Kulut -1,13 -1,45 Arvopapereiden realisoitumaton arvonmuutos -859,02 2 254,87 Pääoma 31.12. 30 344,02 31 637,95 Olga ja Jalmari Välimaan rahasto Pääoma 1.1. 212 288,74 167 622,42 Tuotot 2 541,00 81 353,62 Myyntitappiot -4 973,47 -20 266,91 Avustukset 0,00 -35 521,70 Kulut -6,34 -11,33 Arvopapereiden realisoitumaton arvonmuutos -4 650,92 19 112,64 Pääoma 31.12. 205 199,01 212 288,74 Velat SPR:lle 0,00 35 521,70 Inez ja Arthur Dahlströmin rahasto Pääoma 1.1. 319 649,60 234 792,00 Tuotot 4 249,61 112 376,96 Myyntitappiot -8 317,79 -27 995,48 Avustukset 0,00 -24 000,00 Kulut -10,64 -15,68 Arvopapereiden realisoitumaton arvonmuutos -7 946,95 24 491,76 Pääoma 31.12. 307 623,83 319 649,56 Velat SPR:lle 24 000,00 Katastrofirahasto Katastrofirahasto 1.1. 13 567 999,04 14 997 152,96 Katastrofirahaston vähennys -465 137,99 -1 429 153,92 Katastrofirahasto 31.12. 13 102 861,05 13 567 999,04 Oma pääoma Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 31 245 531,47 20 870 242,50 Edellisten tilikausien virheen oikaisu 0,00 2 523 874,00 Tilikauden ylijäämä 2 570 464,32 7 719 711,81 Tilikauden ylijäämän oikaisu 0,00 131 703,16 Yhteensä 33 815 995,79 31 245 531,47

2. Velat, jotka erääntyvät maksettavaksi myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Lainat 21 700 000,00 900 000,00 3. Siirtovelat Lomapalkka ja lomarahavelka 1 233 418,00 1 252 714,52 Sos.kulut lomapalkkavelasta 271 723,00 276 747,14 Verovelka 47 468,97 0,00 HUP:n varainhankintakorvaus 200 000,00 97 969,47 Korot lainoista 51 201,33 49 819,05 Hyvä Joulumieli keräys 2011 (MLL/SPR) 760 648,78 513 310,00 Keskustoimiston muut siirtovelat yhteensä 1 116 174,36 1 228 327,08 Vuokraennakot 178 662,90 260 763,86 Veripalvelun siirtovelat 5 547 771,83 4 878 203,46 Konttiketjun siirtovelat 846 382,23 571 247,34 Yhteensä 10 253 451,40 9 129 101,92

41

2011 2010 4. Velat muille SPR:n yksiköille Ostovelat piireille 31.12. 293 463,13 126 229,48 Siirtovelat piireille 31.12. 300 132,56 738 272,53 Siirtovelat osastoille 31.12. 949,34 111,97 Yhteensä 301 081,90 738 384,50 Lainavelat osastoille 31.12. 2 182 454,47 2 475 151,86 Lainavelat piireille 31.12. 0,00 93 410,10 2 182 454,47 2 568 561,96

VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET 1. Velat, joiden vakuudeksi on annettu omaisuutta ja annettujen vakuuksien arvo Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä Eläkelainat 100 000,00 300 000,00 Vakuudeksi annetut kiinnitykset 2 017 140,00 2 017 140,00 Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä Strukturoitu velkakirja 4 500 000,00 5 400 000,00 Vakuudeksi annetut kiinnitykset 9 000 000,00 9 000 000,00 Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä Yrityslaina 32 000 000,00 0,00 Vakuudeksi annetut kiinnitykset 28 487 680,00 0,00 Bulevardi 5:n osakkeita 11 000 000,00 0,00 Yleispanttaussopimus Tullihallitukselle talletustodistus nro 474787, tilillä 142824-4113 olevat varat. 2. Leasingvastuut Leasingsopimuksista maksamatta olevat määrät: Seuraavalla tilikaudella maksettavat 1 526 598,35 1 575 712,31 Myöhemmin maksettavat 3 174 581,13 3 176 486,78 4 701 179,48 4 752 199,09 Yllä eritellyt leasingsopimukset ovat pääsääntöisesti kolmen vuoden sopimuksia, joihin ei sisälly lunastusehtoja. 3. Veripalvelun vuokravastuut Toimitilojan vuokravastuut: Seuraavalla kaudella maksettavat 4 101 026,95 4 037 728,44 Myöhemmin maksettavat 34 871 743,63 37 069 183,62 38 972 770,58 41 106 912,064. Veripalvelun muut vastuut Kone- ja laitevuokrat: Seuraavalla kaudella maksettavat 9 638,28 8 383,68 Myöhemmin maksettavat 13 774,77 14 863,32 23 413,05 23 247,00

HENKILÖSTÖ 1. Keskimääräinen henkilölukumäärä 2011 2010 Keskustoimisto 156 172 Turvatalot 42 44 Kontti-toiminta 42 31 Veripalvelu 590 603 830 850

42

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

SUOMEN PUNAISEN RISTIN HALLITUS

Helsingissä 27. huhtikuuta 2012

Tilinpäätösmerkintä

43

44

Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista

VARSINAISET KIRJANPITOKIRJAT Tasekirja sidottu Tilinpäätöserittelyt neljässä erikseen sidotussa kirjassa Pääkirja atk Päiväkirja atk

APUKIRJAT

Myyntireskontra apukirja Ostoreskontra apukirja Varastokirjanpito apukirja Käyttöomaisuuskirjanpito apukirja Palkkakirjanpito atk

KÄYTETYT TOSITELAJIT 9 Laskennalliset viennit 11 Pankit 13 Laskujen suoritukset 14 Laskujen suoritukset konekiel. 20 Ostolaskut 21 Laskujen maksut 30 Myyntilaskut 34 Myyntireskontran laskujen kohdistus 40 Muistiotositteet 41 Palkat 42 Matkalaskut 43 Vastavientikirjaukset 44 Palkat, työllistetyt 45 Excel-muistiotositteet 50 Tuloksen kirjaus

45

Suomen Punainen Risti

Valtuusto 11.6.2011 asti

Puheenjohtaja Kiuru KristaVarapuheenjohtaja Sandell Birger Ch.

Jäsenet Alho Kristiina Backman Henri Bradshaw Elinor Helin Marko Jokinen Leena Jokiniemi Anna-Marja Jungar Else-Brita Järvinen Ilkka Kettunen Markku Kitkiöjoki Erkki Kononow Irene Kulmala Matti Kähtävä Eira Lydman Caj-Gustav Mattila Teppo Nygård-Taxell Rachel Parkkari Juhani Pikkupeura Risto Raita Petri Reinholdt Ilse Seppänen Seppo Tuomisto Leena Tykkä Leena

Ministeriöiden edustajat Karjalainen Sakari Kaukoranta Päivi Kuronen Pentti Partanen Pentti Sorainen Olli Voipio-Pulkki Liisa-Maria

Valtuusto 12.6.2011 lähtien

Puheenjohtaja Kiuru KristaVarapuheenjohtaja Nordström Ralf

Jäsenet Basilier Linda Helin Marko Häkkinen Juha Jokiniemi Anna-Marja Koivistoinen Leena Kokko Eeva Kuokkanen Hannu Kuusela Katja Levijoki Juha Lindbäck Peter Lindholm Max Luiro Anne Merikallio Juhani Neilimo Kari Nygård-Taxell Rachel Paajanen Heikki Rasinkangas Jarno Saloniemi Pia Seppänen Seppo Silvonen Juha Suokas Markku Valtasaari Saija Vänni Hanna

Ministeriöiden edustajat Kaukoranta Päivi Kerminen Päivi Niemi Marja-Liisa Partanen Pentti Siitonen Simo Voipio-Pulkki Liisa-Maria

Hallitus 12.6.2011 lähtien

Puheenjohtaja Liikanen ErkkiVarapuheenjohtajat Ollila Pirkko-Liisa Rämö Eero von Frenckell-Ramberg Christel

Jäsenet Bloigu Elisa Harri Hannu Metsänen Irmeli Pietikäinen Maria Rubini Aino Tanskanen Alpo

Hallitus 11.6.2011 asti

Puheenjohtaja Liikanen ErkkiVarapuheenjohtajat Anttila Håkan Ollila Pirkko-Liisa Rämö Eero

Jäsenet Bloigu Elisa Helaakoski Hannu Kainulainen Harri Paatero Pekka Qvist Airi Rubini Aino

46

Veripalvelun hallitus

Puheenjohtaja Korvenpää TimoVarapuheenjohtaja Rämö Eero

Jäsenet Komi Kirsi Kronman Gunvor Parkkola Kai Saini Timo

Veripalvelun hallitus 30.9.2011 lähtien

Puheenjohtaja Korvenpää Timo 2.10.2011 asti Komi Kirsi 18.11.2011 lähtien

Varapuheenjohtaja Rämö Eero

Jäsenet Kronman Gunvor Oksanen Tuula 18.11.2011 lähtien Parkkola Kai Saini Timo

Turvatalojen johtokunta

Puheenjohtaja Paatero PekkaVarapuheenjohtaja Qvist Airi

Jäsenet Abib Mukhtar Bremer Lena Kuosmanen Taru Nyberg Frankenhäuser Annika Reinikainen Erja

Turvatalojen johtokunta 30.9.2011 lähtien

Puheenjohtaja Ollila Pirkko-LiisaVarapuheenjohtaja Rubini Aino

Jäsenet Bremer Lena Kumpula Kristiina Lounatvuori Sisko Muhamed Saido Näsi Altti

Konttijohtokunta

Puheenjohtaja Bloigu ElisaVarapuheenjohtaja Vilmi Silja

Jäsenet Ekelund John Huhtala Johanna Kohmo Pasi Kumpula Kristiina Löövi Kalle

Konttijohtokunta 30.9.2011 lähtien

Puheenjohtaja Pietikäinen MariaVarapuheenjohtaja Kumpula Kristiina

Jäsenet Kervinen Hannele Kohmo Pasi Levänen Antero Löövi Kalle Saarela Pertti

Tarkastusvaliokunta

Puheenjohtaja Anttila Håkan

Jäsenet Bloigu Elisa Heikinheimo Antti Kivistö Kalevi Korvenpää Timo 14.3.2011 asti Nikula Pekka 14.3.2011 lähtien Paatero Pekka Rämö Eero

Tarkastusvaliokunta 30.9.2011 lähtien

Puheenjohtaja von Frenckell-Ramberg Christel

Jäsenet Bloigu Elisa Harri Hannu Kivistö Kalevi Neilimo Kari Nikula Pekka

Nuorisotoimikunta

Puheenjohtaja Rämö Eero

Jäsenet Grekula Hanna Huttunen Mari Laine Maija Mattsson Ruut-Maria Mitts Susanne Rasinkangas Jarno

Nuorisotoimikunta 30.9.2011 lähtien

Puheenjohtaja Rämö EeroVarapuheenjohtaja Lindholm Danielle

Jäsenet Aho Minttu Juhajoki Joonatan Laitinen Sami Musta Laura Pesonen Jenna

47

Sovittelulautakunta 18.11.2011 lähtien

Puheenjohtaja Liikanen Erkki

Jäsenet Helaakoski Hannu Kumpula Kristiina Riihelä Kirsti Sandell Birger Ch.

Ensiaputoimikunta

Puheenjohtaja Kuronen PenttiVarapuheenjohtaja Söder Jouko

Jäsenet Katila Ari Kärnä Helena Määttä Teuvo Silfast Tom

Ulkoiset asiantuntijajäsenet Castrén Maaret Saari Salli Vertio Harri

Johtamisjärjestelmän kehittämistyöryhmä 30.5.2011 asti

Puheenjohtaja Paatero Pekka

Jäsenet Kainulainen Harri Korvenpää Timo Kumpula Kristiina Pietikäinen Maria Piirto Mimmu Tanskanen Alpo Vainio Arja Wilén Yrsa Åberg Leena-Kaisa

Sijoitustoimikunta

Puheenjohtaja Kumpula Kristiina

Jäsenet Aranko Kari 30.10.2011 asti Korvenpää Timo 2.10.2011 asti Manninen Mikko Syrjälä Martti 31.10.2011 lähtien Väisänen Tapani

Talous- ja henkilöstövaliokunta

Puheenjohtaja Helaakoski HannuVarapuheenjohtaja Anttila Håkan

Jäsenet Carlstedt Henrik Korvenpää Timo Lumme-Tuomala Riitta Piispanen Elina

Kehittämis- ja henkilöstövaliokunta 30.9.2011 lähtien

Puheenjohtaja Harri HannuVarapuheenjohtaja Bloigu Elisa

Jäsenet Carlstedt Henrik Kainulainen Harri Kähtävä Eira Lumme-Tuomala Riitta Piispanen Elina

Nuorten brändityöryhmä (helmi-huhtikuu 2011) Andersson Johanna Berghem Viivi Laiho Hannu-Pekka Mattsson Ruut-Maaria Rämö Eero

Ensiapu- ja terveystoimikunta 30.9.2011 lähtien

Puheenjohtaja Siitonen SimoVarapuheenjohtaja Haikala Olli

Jäsenet Castrén Maaret Katila Ari Kärnä Helena Määttä Teuvo Saarinen Markku Silfast Tom Sundman Tove Vertio Harri

Vapaaehtoistoiminnan valiokunta

Puheenjohtaja Ollila Pirkko-LiisaVarapuheenjohtaja Qvist Airi

Jäsenet Engström Sverker Glader Sune Grönlund Henrietta Hunnakko Sari Levijoki Juha Savolainen Elina Vänni Hanna

Jäsen- ja vapaaehtoistoiminnan valiokunta30.9.2011 lähtien

Puheenjohtaja Rubini AinoVarapuheenjohtaja Metsänen Irmeli

Jäsenet Backman Henri Reinholdt Ilse Sandell Birger Ch. Tuorila Sanna Valtasaari Saija Åhman Jessica

48

www.punainenristi.fi

Inhimillisyys

Tasapuolisuus

Puolueettomuus

Riippumattomuus

Vapaaehtoisuus

Yleismaailmallisuus

Ykseys