Embed Size (px)
Citation preview
Vuosikertomus
2012
MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus.
VisioRuokajärjestelmä toimii luotettavasti, mahdollistaa kaikkien ketjun jäsen-ten vastuullisen toiminnan ja edistää kansanterveyttä.
MTT tunnetaan vastuullisen ruoantuo-tannon ja -kulutuksen sekä ravitsevan ruoan asiantuntijana.
Missio Laadukas ruoka, puhdas ympäristö – hyvinvoiva ihminen
ArvotAsiakaslähtöisyysAsiantuntijuus ja innovatiivisuusEettisyysHyvinvoiva työyhteisöToiminnan tuloksellisuus
2
StrategiaMTT kehittää toimintatapaansa entistä verkosto-maisemmaksi ja joustavammaksi sekä vahvistaa organisaation kilpailukykyä ulkopuolisen tutki-musrahoituksen hankinnassa kotimaastaja EU-lähteistä. Tutkimuksen pääsuunnat:1. Ruokaketjun kestävä ja vastuullinen biotalous: luonnonvarojen kestävä käyttö – luonnonvarat, maankäyttö, biomateriaalit ja bioenergia
2. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutu- minen maa- ja elintarviketaloudessa: ohjaus- keinot ja tuotantoteknologian kehittäminen
3. Maa- ja elintarviketalouden tuotannon ja maaseudun kehittäminen: kestävyys, kannattavuus ja hyvinvointi
MTT:n strategisesta tutkimuksesta vastaa viisi tutkimusaluetta. Ne hyödyntävät koko MTT:n osaamista ja toteuttavat strategisia linjauksia tutkimusteemojensa kautta.
Tutkimusyksiköt vastaavat osaamisen kehittämi-sestä ja resursseista.
MTT:n maksullisia asiakaspalveluja koordinoiva MTT Asiakasratkaisut on vakiinnuttanut toimin-tansa vuoden 2012 aikana.
Johtokunta
Ylijohtaja, esikunta, johtoryhmä ja johtoryhmän työvaliokunta
Kestävä ja kilpailukykyinen ruoantuotanto
Ympäristöystävällinen maatalous
Vihreän talouden mahdollisuudet
Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista
Vastuullinen ruokaketju – hyvinvoiva kuluttaja
Biotekniikka-ja elintarvike-
tutkimusASIAKAS
Kotieläin-tuotannontutkimus
Kasvin-tuotannontutkimus
Talous-tutkimus
Kansainvälinen tieteellinen neuvottelukunta
Maa- ja metsätalousministeriö
Palveluyksikkö
MTT Asiakasratkaisut
TOIMINTARAKENNE
Tutkimusalue Tutkimusyksikkö
3
MTT pähkinänkuoressa 2012
Kansainvälisen toiminnan kasvu jatkui
37 EU-rahoitteista tutkimushankettaMukana 15 COST-verkostossa 4 ERANET-verkostossa 4 ERANETin alaisessa hankkeessa
Erityisiä askeleita kansainvälisessä kumppanuudessa 3 yhteistutkimushanketta irlantilaisen Teagascin kanssa Yhteistyöstä ja asiantuntijavaihdoista kirjoitettiin puitesopimukset kiinalaisen CAAS:n kanssa Yhteistyöneuvottelut chileläisen INIA:n kanssa
Kehitysyhteistyöhankkeet jatkuivat Etiopiassa, Keniassa, Perussa ja Vietnamissa. Uusi IKI-hanke käynnistyi Sambiassa, lisäksi Egyptin IKI-hanke hyväksyttiin rahoitettavaksi. MTT:n valmistelema ja koor-dinoima tutkimus- ja kehityshanke FoodAfrica alkoi.
Tutkimustoiminnan infrastruktuuri
Pellot yhteensä 1 640 ha
Eläimet 90 sonnia, 230 lehmää, 90 emakkoa, 1 200 lihasikaa ja 30 hevosta
Koneiden ja laitteiden tutkimus- ja tuotantoympäristöt MTT Vakola Vihti
Biokaasututkimus Sotkamo, Jokioinen ja Maaninka
Maaningan tutkimusmaatila 120 eläinpaikkaa, monipuolinen bioenergia-,ympäristö- ja kasvintuotannon tutkimus
Minkiön tutkimusnavetta 130 eläinpaikkaa, Jokioinen
Kasvihuonetuotannon tutkimus- ja lisäyskasvihuoneet yhteensä 5 500 m2,Laukaa ja Piikkiö
Genomiikkatutkimuslaboratoriot ja -laitteistot
Laboratorio- ja tuotekehityspalvelut eläinravitsemus-, elintarvike- jakasvintuotannontutkimus
Julkaisut vuosina 2010–20122010 2011 2012
Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit 182 188 215
Muut tieteelliset julkaisut 314 117 215
Kirjat, raportit ja oppaat 94 121 298
Kokous-, seminaari- ja vuosik.julkaisut 391 199 442
Ammattilehtiartikkelit 501 405 409
Muut julkaisut 94 66 64
Yhteensä 1 576 1 096 1 643
MTT tuotti vuosina 2010–2012 yhteensä 440 asiantuntijatarkastettua tieteellistä artikkelia, jotka ovat Web of Science -tietokannassa. Artikkeleihin viitattiin 1 635 kertaa vuonna 2012.
0
50
100
150
200
250
50
100
150
200
250
300
350
400
126131
110
139
156
172 171183
209
182 184
210
126 137 129 125
167
212
237249
372
336314
393
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Vaik
utta
vuus
Art
ikke
lit, k
pl
Julkaisujen määrä ja vaikuttavuus
Vaikuttavuus on laskettu kertomalla MTT:n tutkijoiden vertaisarvioitujen tieteellisten artikkeleiden määrä sarjan vaikuttavuuskertoimella ja laskemalla yhteen nämä sarjakohtaiset arvot.Vaikuttavuuskerroin kertoo, kuinkamonta viittausta keskimäärin julkai-susarja sai kahden edellisen vuoden artikkeleihinsa.
4
Tutkimustoiminnan infrastruktuuri
Pellot yhteensä 1 640 ha
Eläimet 90 sonnia, 230 lehmää, 90 emakkoa ja 1 200 lihasikaa ja 30 hevosta
Koneiden ja laitteiden tutkimus- ja tuotantoympäristöt MTT Vakola Vihti
Biokaasututkimus Sotkamo, Jokioinen ja Maaninka
Maaningan tutkimusmaatila 120 eläinpaikkaa, monipuolinen bioenergia-,ympäristö- ja kasvintuotannon tutkimus
Minkiön tutkimusnavetta 130 eläinpaikkaa, Jokioinen
Kasvihuonetuotannon tutkimus- ja lisäyskasvihuoneet yhteensä 5 500 m2,Laukaa ja Piikkiö
Genomiikkatutkimuslaboratoriot ja -laitteistot
Laboratorio- ja tuotekehityspalvelut eläinravitsemus-, elintarvike- jakasvintuotannontutkimus
767 henkilötyövuotta (htv), joista tutkijoita 312 htv 15 paikkakunnalla välillä Helsinki – Rovaniemi, pääpaikka Jokioinen.
Liikevaihto 59 miljoonaa euroa, josta budjettirahoituksen osuus laskenut 57 prosenttiin.
Verkkopalveluissa 1,1 miljoonaa kävijää ja 3,6 miljoonaa käyntikertaa.
Henkilöstön koulutusaste on noussut henkilöstörakenteen muuttumisen myötä. Henkilöstöstä 50 prosenttia on tutkijakoulutus-tai ylemmän korkeakouluasteen suorittaneita.
VMBaro-mittauksen mukaan henkilöstön työhyvinvointi on kohonnut tasaisesti.
MTT:n VMBaro-tuloksetHenkilötyövuodet Henkilöstön koulutusaste
Tutkijakoulutusaste
Ylempi korkeakouluaste
Alempi korkeakouluaste
Alin korkeakouluaste
Keskiaste
Perusaste0
50
100
150
200
250
2012
162
220
68
115
178
24
0
1
2
3
4
5
2006 2007 2008 2010 2011 2012 2013
3,113,22 3,28 3,32 3,34 3,34 3,42
VMBarolla mitataan valtionhallinnon henkilöstön työhyvinvointia.
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
500
550
600
650
700
750
800
850
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
841814
770 775 764 773 767
5
Luonnonvaraosaamiselle on kysyntää
Vuosi 2012 oli MTT:lle kaikin puolin menestyksekäs, mitattiinpa tulosta vaikuttavuudella, tuotoksilla, talouden mittareilla tai työhyvinvoinnin mittareilla.Tarve MTT:n osaamiselle oli kasvussa.
Globaalit muutokset ja kuluttajien arvostukset korostavat ruoan määrää ja laatua sekä luonnonvarojen käyttöä ja elinympäristöä koskevia tutkimusongelmia. MTT:llä on laaja tehtävä kestävän ja vastuullisen maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun ja luonnonvarojen käytön tutkimuksessa.
MMM:n ja MTT:n välinen tulos- ja palvelusopimus toteutui suunnitellusti. MTT osallistui hallitusohjelman ja hallituksen tutkimuspoliittisten linjauksien sekä MMM:n hallinnonalan vision toteuttamiseen. MTT tuki MMM:n politiikkasektoreiden tavoitteita, joiden joukossa on maatalouden ja maaseudun kehittämiseen, elintarvikkeiden turvallisuuteen ja laatuun, vesitalouteen, ilmas-to- ja energiapolitiikkaan, luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä luonnon monimuotoisuuteen liittyviä tavoitteita. MTT tuotti monipuolisesti asiantuntijapalveluita päätöksenteon ja luon-nonvarojen kestävän käytön tueksi elinkeinojen, neuvonnan ja hallinnon tarpeisiin.
Viime vuosina on painotettu toiminnan kustannusvastaavuuden tärkeyttä. Siinä on onnistuttu. Vuonna 2012 yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus nousi 42 prosentista 45 prosent-tiin. Vuodesta 2008 kustannusvastaavuus on noussut peräti 15 prosenttiyksikköä. Samalla budjettirahoituksen osuus liikevaih-
Esko Lindstedt
dosta on alentunut 70 prosentista 57 prosenttiin vuosina 2008–2012. Tapahtunut kehitys on ollut ratkaisevan tärkeää MTT:n kilpailukyvylle.
Markkinaehtoinen myynti jatkoi kasvuaan ja oli 22,1 miljoonaa euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 1,8 miljoonaa (+9 %). Vuonna 2008 myynti oli puolet tästä eli 11,0 miljoonaa euroa. Kehitys kertoo yhtäältä siitä, että MTT:n osaamiselle on vahvaa kysyntää, ja toisaalta siitä, että MTT:n toimintakulttuuri on ase-moitunut hyvin tutkimuksen rahoitusrakenteen muutoksiin. Toiminnassa on painotettu ulkopuolisen hankerahoituksen hankinnan merkitystä, ja tulokset näkyvät. Myös kansainvälis-tymisessä on onnistuttu, mikä taloudellisessa mielessä näkyy EU:lta saadun yhteisrahoituksen määrässä. Vuonna 2012 se oli 2,6 miljoonaa euroa eli peräti 0,9 miljoonaa (+51 %) edellisvuotta enemmän. Vuonna 2008 EU-rahoitus oli 0,7 miljoonaa euroa, eli kasvua on 260 prosenttia.
Valtion budjettilinjausten johdosta MTT tasapainottaa talouttaan yhteensä 5 miljoonalla eurolla (9 % liikevaihdosta) vuodesta 2011 vuoteen 2014. Vuoden 2012 loppuun mennessä talouden tasapainottamistoimenpiteistä toteutettiin noin 40 prosenttia. Toimintaa on fokusoitu, kannattavuutta on parannettu, lisätuloja
Kuva
: MTT
ark
isto
/ N
ana
Sim
eliu
s
”MTT:llä on laaja tehtävä kestävän ja vastuullisen maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun ja luonnonvarojen käytön tutkimuksessa.”
6
MTT | JOHTOKUNNAN PUHEENJOHTAJAN KATSAUS
MTT:n johtokunta
on hankittu ja kustannuksia on leikattu. Kotieläintutkimuksen empiirisen aineiston hankintaa on kehitetty, samoin peruna-biotekniikkatutkimuksen toimintamallia. Sisäisten palvelujen tuottamista on tehostettu, meijeristä ja juustonvalmistuksesta sekä mehiläistutkimuksesta on luovuttu ja laboratoriotoiminnan kapasiteetti on mitoitettu uudelleen. MTT:n ulkopuolista rekry-tointia on vähennetty, auto- ja matkustuspolitiikkaa on muutettu ja maatalouskoneistuksen määrä on tarkistettu.
Tasapainottamisohjelman takaisku on se, että neuvottelut Senaatti-kiinteistöjen kanssa toimitilaongelmista eivät ole edenneet. Ongelmana on Jokioisten ylivuokra, toimitilan määrän joustamattomuus ja se, että kiinteistöissä on huomattavan paljon kertynyttä korjaus- ja peruskunnostusvelkaa.
Johtokunta piti vuoden aikana 11 kokousta.
Vuonna 2012 aloitettiin fuusion valmistelu Metsäntutkimuslai-toksen (Metla) sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) kanssa.
Olavi KuuselaHallituksen puheenjohtaja AgronomiHogran Oy
Petteri ParonenKaupunginjohtajaKuopion kaupunki
Erkki KemppainenYlijohtaja
MTT
Esko LindstedtJohtokunnan puheenjohtajaMaanviljelys neuvos
Merja LeinoJohtaja
Atria Oy
Leena MannonenJohtokunnan varapuheenjohtaja
Kaupallinen neuvosMMM
Jaana KiljunenKehityspäällikkö
Valio Oy
Leena PuuraHenkilöstön edustaja
LaboratoriomestariMTT
MTT:n talous on tasapainossa, mutta tulevien vuosien tasapaino edellyttää aktiivista toimintaa. Valtion suoran budjettirahoituksen osuus MTT:n taloudesta on alentunut tasaisesti. Valtion rahallapidetään yllä tutkimusympäristö, ja tutkimuksen muuttuvat kustannukset tulee ansaita markkinoilta. Lisäksi MTT:n, Metlan ja RKTL:n fuusion valmisteluun on sidottava budjettirahoitusta vuosina 2013 ja 2014.
Vuosi 2012 oli neljäs vuosi jatkuvan tulosparannuksen sarjaa. Tämä kaikki on ollut osaavan ja innostuneen henkilöstön ansiota – kiitos heille. Olemme myös osanneet arvioida asiakkaiden kysynnän kehityksen ja pystyneet vastaamaan heidän tarpeisiinsa – kiitos heille.
Esko Lindstedtjohtokunnan puheenjohtaja
Seppo AaltonenJohtajaMTK
”MTT:n toimintakulttuuri on asemoitunut hyvin tutkimuksen rahoitusrakenteen muutoksiin.”
7
MTT | JOHTOKUNNAN PUHEENJOHTAJAN KATSAUS
Talous on tasapainossa, tulokset ovat huippuluokkaa ja henkilö-kunta voi hyvin.
– Mitattiinpa millä kriteerillä tahansa, viime vuosi oli meille erittäin hyvä. Joka vuosi pääsen toteamaan, että teemme aina vain parempaa tulosta, Erkki Kemppainen sanoo.
MTT:n, Metlan ja RKTL:n fuusion valmistelu alkoi kesken vuotta. Kemppaisen mukaan MTT:n henkilöstö on pärjännyt muutoksessa hienosti.
Henkilöstön työhyvinvointia mitattiin valtionhallinnon kyse-lyssä VMBarossa. Vuoden 2013 alussa tehty kysely osoittaa, että tulokset ovat parantuneet vuosi vuodelta: kaikille valtion virastoil-le yhteisten kysymysten osalta MTT:n keskiarvo oli 3,42, (asteikolla 1-5) ja tulos oli 0,08 yksikköä edellisvuotista parempi. Parannusta vuoden 2006 tulokseen oli yhteensä 0,31 yksikköä.
Myös sairauspoissaolojen määrä on vähentynyt ja on nyt ennätyksellisen alhaisella tasolla.
– Ihmiset ovat hyvin motivoituneita ja sitoutuneita työhönsä.
Yhdessä johtamistaTyöhyvinvointiselvitysten tuloksiin paneudutaan MTT:llä määrä-tietoisesti, ja havaittuihin kehittämiskohteisiin tartutaan.
– Esimerkiksi sisäistä tiedonkulkua on parannettu, ja tehty työ näkyy myönteisesti tuloksissa, Kemppainen kertoo.
Myös johtamista on kehitetty. MTT järjestää esimiesseminaareja 6–8 kertaa vuodessa johtoryhmälle sekä ryhmäpäälliköille, ja
Vuosi 2012 oli MTT:lle onnistunut, ja tutkimus oli määrällisesti ja laadullisesti erinomaista. Ylijohtaja Erkki Kemppaiselle työntekijöiden hyvinvointi on merkittävä menestyksen mittari.
Hieno vuosi kaikilla mittareilla
johtaminen ulotetaan entistä laajemmalle. Työhyvinvointikyselyn heikoimmat tulokset tulivat työn
jatkuvuuteen ja pysyvyyteen liittyvistä kysymyksistä. Kemppainen uskoo epävarmuuden johtuvan tutkimuksen rahoituksen muut-tumisesta budjettivetoisesta ulkoiseksi rahoitukseksi. Rahoitus-pohjan laajentaminen ja markkinoinnin tehostaminen auttavat varmistamaan tulevaisuuden työpaikat.
Kaikkiaan MTT on Kemppaisen mukaan pystynyt tehdyillä toimenpiteillä vastaamaan jo ennakolta fuusion ja rahoitusmuu-toksen tuomaan epävarmuuteen.
Muutosten vuosiLuonnonvarakeskuksen valmistelu aloitettiin MTT:ssä vuonna 2012. MTT:n, Metlan ja RKTL:n yhdistyminen on osa uuden suomalaisen innovaatiojärjestelmän luomista: Nyt Suomessa on 18 sektori-tutkimuslaitosta, ja tulevaisuudessa on todennäköisesti vain 3–4 isoa tutkimuslaitosta sekä muutama pienempi.
Laitosliitoksen valmistelu vie resursseja, jotka olisivat muuten varsinaisessa toiminnassa. Myös erilaisten työkulttuurien yhteen-sovittaminen vaatii työtä.
Kemppaisen mukaan fuusio vahvistaa luonnonvara-alan ja biotalouden merkitystä.
– Luonnonvarakeskus on myönteinen asia. Fuusio nähdään laitoksissa mahdollisuutena, ei uhkana.
Erkki Kemppainen
”Talous on tasapainossa, tulokset ovat huippuluokkaa ja henkilökunta voi hyvin.”
Kuva
: MTT
ark
isto
/ N
ana
Sim
eliu
sMTT palkitsee vuosittain työntekijöitään, jotka osoittavat erityistä aktiivisuutta, yhteistyökykyä ja innovatiivisuutta:
Vuoden tieteentekijä on ympäristötalouden professoriEija Pouta
Vuoden viestijä on projektipäällikkö Maarit Heinonen
Vuoden innovaattori on nurmi-tuotannon professori Perttu Virkajärvi
8
MTT | YLIJOHTAJAN KATSAUS
Myönteisten muutosten vuosi
Vuosi 2012 oli MTT:ssä merkittävien uudistusten vuosi. Uudis-tuksista suurin koski strategista tutkimusta, joka alkuvuodesta eriytettiin muusta toiminnasta.
– MTT:n strateginen tutkimus ohjautuu jatkossa viiden tutki-musalueen kautta. Ne rakentavat ja koordinoivat laajoja, monitie-teisiä hankkeita, tutkimusjohtaja Anu Harkki kertoo.
Yhteistyötä helpottaa Greencard-prosessi, jonka kautta tutki-musalueiden ja -yksiköiden johto koordinoi hankevalmistelua.
Toinen uudistus koski maksullisia palvelutoimintoja, jotka siirtyvät asteittain Asiakasratkaisut-toiminnon, eli MTT-AR:n vastuulle.
– Uudistusten päämääränä on niin sanotusti saada MTT-koneesta irti paras mahdollinen tulos, Harkki sanoo.
Monipuolista osaamistaTulokset näkyvät jo. Tutkimuspuolella uusien hankkeiden koot ovat kasvaneet, ne ovat aiempaa monitieteisempiä ja palvelevat entistä paremmin käyttäjiään.
– Uudistuksen myötä MTT:n monipuolinen osaaminen on valjastettu hankkeiden käyttöön, Harkki sanoo.
Esimerkkeinä tutkimuksen huipputuloksista Harkki nostaa esiin hiilijalanjälkilaskurin, jolla suomalaiset kasvihuoneet voivat arvioida tuotteidensa ilmastovaikutukset, sekä nautaeläinten metaanintuo-tantoa ja energia-aineenvaihduntaa mittaavat metaboliakammiot.
Vuonna 2012 MTT kehitti toimintatapojaanja kulttuuriaan.Uusi MTT on aiempaa läpinäkyvämpi, keskustelevampi ja tehokkaampi.
– Metaboliakammioiden avulla on mahdollista tutkia ruokin-nan ja perimän vaikutuksia nautojen kasvihuonekaasupäästöihin. Uskon, että tämä tekee MTT:stä houkuttelevan tutkimuskumppa-nin maailmanlaajuisesti.
Myös MTT-AR:n toiminta on käynnistynyt lupaavasti ja palve-luiden myynti on parhaimmillaan parantunut jopa 50 prosenttia.
– Johdamme tätä toimintaa bisneslogiikalla ja se palkitsee.
Luomutoiminta kaksinkertaiseksiKolmantena kohtana uudistusten listaan voi lisätä Helsingin yli-opiston kanssa perustetun Luomuinstituutin, jonka päämääränä on vahvistaa luomutuotannon asemaa sekä tehostaa tutkimuk-sen ja elinkeinoelämän vuorovaikutusta.
– Tavoitteena on kaksinkertaistaa luomututkimuksen volyymi vuoteen 2016 mennessä, Harkki kertoo.
MTT:n myönteinen vire näkyy yhteisrahoitustilanteessa, joka koheni 12 prosenttia. Merkittävimpiä rahoittajia olivat ELY-kes-kusten lisäksi EU ja Makera.
– Ulkopuolinen rahoitus on kilpailukykymme mitta. Olemme-kin satsanneet hankehakemusten laatuun ja yhteistyöverkostojen vahvistamiseen, Harkki sanoo.
Kilpaillun rahoituksen osuus on kasvanut nopeasti, ja budjet-ti-rahoituksen osuus laskenut 57 prosenttiin.
– Juostava on, jotta pysyy paikallaan, Harkki sanoo.
Vuotta 2012 leimaa Harkin mukaan kulttuurinen muutos. Hankkeiden valmis-telu on aiempaa läpinäkyvämpää, mikä on lisännyt keskustelua ja konsensusta talon sisällä.
– Uskon, että uudistusten jälkeen olemme entistä paremmassa iskussa, vaikka muutosten jalkauttaminen vielä MTT:läisiä työllistääkin. Hienosta vuodesta koko MTT:n henkilöstö ansaitsee kiitoksen.
Anu Harkki
MTT tutkii ja kehittää ratkaisuja, joilla:
Ruokajärjestelmän ilmasto- ja ympäristörasitus vähenee
Ruokajärjestelmästä luodaan kilpailu-kykyinen, kestävä ja kuluttajien hyvin-vointia edistävä
Ruokajärjestelmän biomassat, niiden sivuvirrat ja jätteet hyödynnetään ja niiden syntyä minimoidaan
Ruokajärjestelmä saadaan riippumatto-maksi fossiilisista energialähteistä
Maaseutu voi hyvin uusien vihreän talouden ratkaisujen avulla
Kuva
: MTT
ark
isto
/ V
eikk
o So
mer
puro
MTT | TUTKIMUSJOHTAJAN KATSAUS
9
Naudan hyvinvointi selville entistä tehokkaamminMaaningan CowLab-tutkimuspihatossa toteutetussa Remowel-hankkeessa kehitettiin naudan ihon alle asennettava, sydänkäyrää, aktiivisuutta ja lämpötilaa mittaava implantti, jonka avulla voidaan seurata naudan hyvinvointia. Hanketta johti professori Jaakko Mononen.
Karjatilan peltoviljely kannattavaksiKARPE-hankkeen tulosten perusteella pystytään antamaan tilakohtaisia rehunurmen korjuuaikasuosituksia. Vanhemman tutkijan Auvo Sairasen vetämässä, erityisesti Pohjois-Savoa ja Pohjois-Pohjanmaata hyödyttävässä hankkeessa tehtiin myös internetsivut, joilla on erilaisia laskureita alkutuottajille.
Kotimaista naudanlihaaVanhemman tutkijan Erkki Joki-Tokolan vetämässä InnoNauta-hankkeessa kehitettiin keinoja edistää kotimaisen naudanlihantuotannon omavaraisuusastetta ja kilpailukykyä. Myös tutkimustiedon siirto naudanlihantuottajille oli tärkeä osa hanketta.
HUIPPUTULOKSET:
Kestävästi tuotettua ja kilpailukykyistä ruokaaKuluttajat ansaitsevat ja tarvitsevat terveellistä ja laadukasta ruokaa. Samalla ruoantuotannon tulisi olla kestävää ja kannattavaa. Kestävä ja kilpailukykyinen ruoantuotanto -tutkimusalueella tehdään työtä kilpailukykyisen sekä eettisesti ja ekologisesti kestävän ruoantuotannon varmistamiseksi.
MTT | TUTKIMUSALUEET
10
Kestävä ja kilpailukykyinen ruoan-tuotanto -tutkimusalueen tietoa jaetaan esimerkiksi seminaarien, ammattilehtien ja oppaiden kautta.
– Myös luonnonvara-alan koulutus-organisaatiot toimivat tehokkaana väylänä tiedon viemisessä eteen-päin, tutkimuspäällikkö Pekka Uimari kertoo. Alueellinen vaikuttaminen on tärkeää. MTT:n Maaningan toimipaikalla on keskeinen rooli Pohjois-Savon ja koko Suomen maidontuotannon, eläinten hyvinvoinnin ja nurmituotannon kehittämisessä. Vastaavasti Ruukin toimipaikka tekee työtä kotimaisen naudanlihantuotannon kannattavuu-den parantamiseksi.Vuoden 2012 yksi kohokohta oli Asi-ana pihvi -seminaari, jossa esiteltiin MTT:ssä tehtävää liha-alan tutkimusta ja kartoitettiin tulevaisuuden tutki-mustarpeita yhdessä sidosryhmien kanssa. Vuoropuhelua tutkimuksen, neuvon-nan, teollisuuden ja eri viranomais-tahojen kanssa tehostetaan tulevai-suudessa. Tällä taataan, että tehtävä tutkimus vastaa entistä paremmin koko ruoantuotantosektorin tarpeisiin. – Tutkimusalueen hankkeet ovatkin ansiokkaasti edistäneet suomalaisen ruoantuotannon kilpailukykyä.
Pekka Uimari | tutkimuspäällikkö
Sianlihan rasvan laatua on saatu kehi-tettyä ravitsemussuositusten mukaiseksi MTT:n ja HK Ruokatalon tutkimuksessa. Sikojen ruokintaa muuttamalla pystyttiin vaikuttamaan lihan ravintoarvoon.
Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka lihasikojen kasvatusajan ruokintaa muut-tamalla lihan rasvahappokoostumus saa-daan ravitsemussuositusten mukaiseksi niin, että lihatuotteiden laatu ja säilyvyys ovat hyvät ja sikojen kasvatus on tehokas-ta ja kannattavaa. Sianlihan kovan rasvan määrää saatiin pienennettyä lisäämällä sikojen rehuun rypsiöljyä.
Vastuullisuus kehitystyön lähtökohtana
Vastuu kuluttajien terveydestä ja toimi-alan kehityksestä oli vaikuttimena HK Ruokatalon tutkimustyölle. Kuluttajat pitivät sianlihaa epäterveellisenä, ja sen kulutus oli laskenut jo usean vuoden ajan. Valtion ravitsemusneuvottelukunta kehotti myös vähentämään kovan rasvan käyttöä ja korvaamaan sen osittain peh-meällä rasvalla.
HK Ruokatalon Rypsiporsas®-hanke koostui useista tutkimuksista. Lopputu-
loksena on sikojen ruokintatapa, jonka avulla sianlihan kovan rasvan osuus saa-daan ravitsemussuositusten mukaiseksi, alle 33 prosenttiin. Näin lihan ravintoar-voon ja sen myötä ihmisten ruokavalioon vaikutetaan sikojen rehun kautta.
Vaikutusta kuluttajien käyttäytymiseen
Onnistumiseen vaikutti ratkaisevasti koko ketjun, tuottajasta myyntiorganisaati-oon, vahva sitoutuminen kehitystyöhön. Samaan aikaan muuttui myös kuluttajien käyttäytyminen. Rypsiporsas®-tuotteiden lanseerausvuonna 2011 sianlihan kulutus kasvoi Suomessa lähes 5 prosenttia edel-lisvuoteen verrattuna.
HK Ruokatalo ja MTT ovat tehneet yhteistyötä jo useiden vuosien ajan.
– MTT:n rehu- ja ruokinta-asiantunte-mus on omaa luokkaansa. MTT:n kont-rolloidut rehukokeet ja niiden ympärillä tapahtuva muu tutkimus auttoivat merkit-tävästi tavoitteisiin pääsyä, toteaa kehitys- ja projektijohtaja Terhi Hakkarainen HK Ruokatalosta.
MTT: n sika- ja siipikarjatutkimusta luotsaavan Liisa Voutilan mukaan
HK Ruokatalon kanssa on hyvässä yhteisymmärryksessä suunniteltu koe kerrallaan, ruodittu tulokset perin pohjin ja mietitty, miten jatketaan tutkimusta eteenpäin.
– Joskus uusi asia syntyy pienestä oivalluksesta. MTT:n erityinen vahvuus näissä kokeissa on ollut tuotantoketjun kokonaisvaltainen tarkastelu: asiakas on voinut hyödyntää myös lihan laatuun ja tuotannon kannattavuuteen liittyvää osaamistamme, Voutila sanoo.
Tutkimushankkeessa olivat mukana myös Helsingin yliopisto ja Lihateollisuu-den tutkimuskeskus.
Tutkimuksen rahoituksesta vastasi pää-asiallisesti HK Ruokatalo. Tekes osallistui joidenkin tutkimusosioiden rahoitukseen.
MTT kehittämässä ravitsemussuositusten mukaista sianlihaa
Kestävä ja kilpailukykyinen ruoan tuotanto
Kuva
: MTT
ark
isto
/ T
apio
Tu
omel
a
Kuva: MTT arkisto / Olli Häkämies
MTT | TUTKIMUSALUEET
11
Vastuullisuutta, ravitsemustaja kestäviä valintojaJopa 40 prosenttia kulutuksen ympäristövaikutuksista johtuu ruoasta. Vastuullinen ruokaketju – hyvinvoiva kuluttaja -tutkimusalueella kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta sekä edistetään kuluttajien kestäviä valintoja ja hyvinvointia. Tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä ja ruokaketjun haitallisia ympäristövaikutuksia sekä ruokavalinnoista johtuvia elintapasairauksia.
Työkalupakki elintarvikeketjun vastuullisuuden rakentamiseksi Vastuullisuuden konseptointi -hankkeessa laadittiin ruokaketjun yrityksille käsikirja, joka sisältää 87 vastuullisuuden mittaria.
Hiilijalanjälkilaskuri kasvihuonetuotannolleGreenhousecarbon-hankkeessa kehitettiin kasvihuonealan aloitteesta laskuri kasvihuonetuotantoyrityksille tuotteiden hiilijalanjäljen eli ilmastovaikutusten selvittämiseksi.
Ruokahävikin valtakunnallinen kokonaisarvioFoodspill-hankkeessa selvisi, että ruokaketjussa haaskataan keskimäärin 330–460 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa vuodessa.
HUIPPUTULOKSET:
MTT | TUTKIMUSALUEET
12
Vastuullinen ruokaketju – hyvin-voiva kuluttaja -tutkimusalueella tiede ja käytäntö kulkevat rinnatus-ten. Tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuren mukaan yritysyhteis-työn määrä kasvaa tasaisesti.
Yhteistyö perustuu tieteelliselle ja syvälliselle tekemiselle, mutta loppu-tulos on erittäin konkreettinen. Tuo-toksena on esimerkiksi markkinoilla olevien elintarvikkeiden ilmastovaiku-tus- eli hiilijalanjälkiarvioita. Näiden laskentaan luotiin kansallinen, mutta globaalistikin ainutlaatuinen laskenta Foodprint-hankkeessa. Suuri tulevaisuuden ponnistus on selvittää ruokaketjun ja elintarvikkei-den ilmastovaikutuksia, ja tutkimus-alueella kehitetäänkin jatkossa lisää erityyppisille yrityksille räätälöitäviä hiilijalanjälkilaskureita.– Rehevöitymis-, ravinne- ja vesija-lanjälkien kanssa on myös lähdetty liikkeelle. Ympäristöjalanjäljet on tarpeen suhteuttaa ravitsemukseen. Myös muita tekijöitä on tuotava mu-kaan vastuullisuuden ja kestävyyden kokonaiskuvan hahmottamiseksi. Tutkimusalueen tavoitteena on myös tuottaa tietoa vastuullisten kulutusva-lintojen pohjaksi. – Olemme lisänneet kuluttajatutkimusta. Myös ruokapoli-tiikan ja ruoankulutuksen ohjauskei-nojen tutkimuksessa edetään.
Foodprint – ruoan ilmastovaikutusten laskenta yhdenmukaiseksi
Elintarvikkeiden ja niiden tuotantoketjun ilmastovaikutusten laskemisesta alkaa tulla yrityksille arkipäiväistä, ennakoivaa tekemistä. Jo riskienhallinnan kannalta on tarpeen tuntea hyvin omien tuotteiden tuotantoketjut, prosessit ja niiden ympä-ristöä rasittavimmat kohdat. Yhdenmu-kaiset ja luotettavat hiilijalanjälkilasken-nat tukevat myös kuluttajien vastuullisia valintoja.
Vastuullinen ruokaketju – hyvinvoiva kuluttaja -tutkimusalueen Foodprint-hankkeessa kehitettiin kaikille elintarvi-keryhmille soveltuva, yhdenmukainen hiilijalanjäljen laskentamenetelmä. Ilmastovaikutukset kattava menetelmä on ensimmäinen laatuaan koko maailmassa.
– Tämän tasoista ohjeistusta ei ole käytössä vielä missään muualla, tutkija Hannele Pulkkinen kertoo.
Ilmastovaikutusten laskentasuositus antaa suomalaisille elintarvikeyrityksille mahdollisuuden kehittää toimintansa ja koko ruokajärjestelmän ilmastomyön-teisyyttä. Tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuren mukaan aikaisemmin käy-tössä olleiden, kansainvälisten laskenta-suositusten ongelmana on niiden löysyys, mikä johtaa siihen, etteivät laskennat ole vertailukelpoisia.
Yhteistyössä yritysten kanssaLaskentamenetelmä kattaa kaikki elin-
tarvikkeen hiilijalanjälkeen vaikuttavat ilmastotekijät alkutuotannon panostuo-tannosta kauppaan ja kotitalouksiin. Suo-situs perustuu kansainvälisiin standardei-hin, ja se ohjeistaa yrityksiä laskemaan olennaiset tiedot elintarvikkeen jokaisesta elinkaaren vaiheesta.
Suositusta on tehty tiiviissä yhteistyös-sä elintarvike- ja pakkausalan yritysten kanssa. MTT:n yhteistyökumppaneina ovat olleet muun muassa Fazer, HK Ruokatalo, SOK, Stora Enso ja Tanhuan-pään tila. Yrityksille suosituksesta on ollut suurta hyötyä.
– Laskentasuositus auttaa yritystä tunnistamaan tuotantoketjunsa eniten ilmastoa kuormittavat vaiheet ja kehittä-mään toimintaa elintarvikkeiden ilmasto-vaikutusten vähentämiseksi, kertoo SOK:n ympäristöpäällikkö Terhi Salminen.
– HK Ruokatalo on jo pitkään pa-nostanut vastuulliseen toimintaan koko ketjussa. Ympäristö on yksi vastuulli-suuden ulottuvuuksista. Hanke on ollut meille sisäinen oppimisprosessi siitä, mitä resursseja ja tietoja ketjusta tarvitaan hiilijalanjälkilaskennan suorittamista var-ten, kertoo HK Ruokatalon kehitysjohtaja Anne Terimo.
Kehitystyössä mukana olleet yritykset pitivät tärkeänä, että alalle kehittyy yh-tenäinen, luotettava ja vertailukelpoinen tapa laskea elintarvikkeiden ilmastovai-kutuksia ja viestiä niistä. Yritykset laskivat
suosituksen laatimisen yhteydessä ilmastovaikutukset kahdelle omalle tuot-teelleen. Näin varmistettiin, että suositus on yrityksille mahdollisimman käytännöl-linen ja yksiselitteinen.
Lisää suosituksia Elintarvikkeiden ja niiden tuotantoket-jujen ilmastovaikutusten laskenta ja hil-lintä sekä niistä viestiminen ovat tulleet jäädäkseen. Laskentamalli voi parantaa suomalaisen ruoan kilpailukykyä kansain-välisillä markkinoilla, joilla ympäristöasi-oiden merkitys kasvaa koko ajan.
– Laskennasta on tehtävä yrityksille mahdollisimman helppoa. Seuraavana etappina ovat kattavien ja luotettavien tietopankkien ja eri toimijoille soveltuvien yksinkertaisten laskurien kehittäminen, Katajajuuri sanoo.
Ilmastovaikutukset ovat kuitenkin vain yksi osa elintarvikkeiden ympäristövai-kutuksista. Yritykset toivovatkin laskenta-suosituksia myös elintarvikkeiden muille ympäristövaikutuksille kuten rehevöittä-ville päästöille. MTT:llä on keskeinen rooli kehitystyössä.
Foodprint-hankkeen suurin rahoittaja oli Tekesin Sapuska-ohjelma.
Juha-Matti Katajajuuri | tutkimuspäällikkö
Vastuullinen ruokaketju – hyvin voiva kuluttaja
Kuva
: MTT
ark
isto
/ T
omi S
etäl
ä
MTT | TUTKIMUSALUEET
13
Maatalous ja ympäristö sopusoinnussaIlman maataloutta ei olisi ruokaa. Maatalous kuitenkin kuormittaa ympäristöä aiheuttamalla ravinnekuormitusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Ympäristöystävällinen maatalous -tutkimusalueella etsitään tuotannollisia ja teknologisia ratkaisuja maatalouden myönteisten ympäristövaikutusten lisäämiseksi ja kielteisten vähentämiseksi.
HUIPPUTULOKSET:
Eläinkohtaista tietoa metaboliakammion avulla Ruminomics-hankkeessa hyödynnettävän metaboliakammioanalytiikan avulla voidaan mitata yksittäisten nautaeläinten metaanintuotantoa ja energia-aineenvaihduntaa sekä selvittää tarkasti ruokinnan, pötsin mikrobien ja perimän vaikutukset nautojen aiheuttamiin päästöihin. Simulaattorilla tietoa ravinteiden huuhtoutumisestaFokus II -hankkeessa kehitettiin olosuhdesäädeltävä pintavaluntasimu-laattori, jonka avulla voidaan simuloida erilaisten olosuhde- ja viljelytekniikkamuutosten vaikutuksia ravinteiden huuhtoutumiseen.
Helppokäyttöinen, nettipohjainen fosforilannoituslaskuri TARGET-hankkeessa laaditun laskentatyökalun avulla voidaan selvittää fosforilannoituksen lohkokohtainen taloudellinen optimi. Se on hyödyllinen tilaneuvonnassa ja viljelijän omatoimisessa viljelysuunnittelussa.
Kuva: MTT arkisto / Janne Artell
MTT | TUTKIMUSALUEET
14
Ympäristöystävällinen maatalous -tutkimusalueella saatiin viime vuonna loppusuoralle useita mit-tavia hankkeita. MTT:lle hankittiin esimerkiksi metaboliakammioita, joiden avulla voidaan saada eläin-kohtaista tietoa nautaeläinten ruokin-nan ja perimän vaikutuksista kasvihuonekaasupäästöihin. – On uusinta uutta tutkia perimän vaikutusta kasvihuonepäästöihin, ja metaboliakammiomittaukset tekevät MTT:stä houkuttelevan tutkimus-kumppanin, tutkimuspäällikkö Jyrki Aakkula sanoo.Myös luomututkimusta saatiin edis-tettyä: Luomuinstituutti perustettiin yhdessä Helsingin yliopiston kanssa, ja MTT sai rahoituksen useaan viime vuonna käynnistyneeseen luomu-hankkeeseen. Tutkimusalueen tutkimus tähtää ra-vinne- ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen sekä biodiversiteetin ja ekosysteemipalvelujen kehittä-miseen. Tutkimusalue ja koko MTT onnistuivat viime vuonna vaikutta-maan ympäristökorvausjärjestelmän suunnitteluun. Järjestelmä on tärkein yksittäinen väline, jolla on merkitystä erityisesti ravinnepäästöjen leikkaa-misessa. –Ympäristöasiat tulevat jatkossakin maataloudessa huomioiduiksi, eivät riittävästi, mutta kuitenkin.
Jyrki Aakkula | tutkimuspäällikköItämeren alueen kansalaiset kannattavat Itämeren suojelutoimenpiteitä ja ovat valmiita maksamaan veroja suojelu-toiminnan kustannusten kattamiseksi. MTT:n koordinoimassa poikkitieteellises-sä tutkimuksessa selvitettiin Itämeren suojelun kustannuksia ja rehevöitymisen vähentämisestä saatavia hyötyjä.
Itämeren suojelun kustannusten, hyötyjen ja ohjauskeinojen arviointi -hankkeessa vuosina 2009–2012 tehtiin ensimmäinen analyysi, joka kattoi kaikki Itämeren maat ja jossa Itämerta ja sen valuma-altaita tarkasteltiin kokonaisuu-tena.
Hyötyä kansalaisille ja valtioilleTutkimustulosten mukaan Itämeren suo-jeleminen on taloudellisesti kannattavaa. Kansalaisten ja valtioiden parantuneesta vedenlaadusta saamat hyödyt ylittävät suojelun toimintaohjelman kustannukset.
Itämeren alueen kansalaiset ovat valmiita maksamaan 3,8 miljardia euroa vuodessa rehevöitymisen torjunnasta. Itämeren suojelun kustannukset ovat noin 2,3–2,8 miljardia euroa vuodessa. Kansalaisten ja valtioiden parantuneesta vedenlaadusta saamat hyödyt ylittävät suojelun kustannukset vuosittain 1–1,5 miljardilla eurolla.
– Kustannukset kohdistuvat eri tavalla eri maiden kohdalla, ja niistä hyötyvät enemmän esimerkiksi Suomi ja Ruotsi, joilla on paljon rantaviivaa. Venäjällä
rantaviivaa on vähän, eikä maalla siksi ole suurta intressiä suojella Itämerta. Kui-tenkin Venäjän päästöt ovat suhteellisen suuret, tutkimuspäällikkö Jyrki Aakkula sanoo.
Itämeren suojelussa onkin talou-dellisesti perusteltua tarkastella merta kokonaisuutena yli talouden sektoreiden, valuma-aluerajojen ja maarajojen.
Tutkimustuloksia hyödyntävät Itä-meren suojelukomissio (HELCOM), joka koordinoi maiden välistä suojeluyhteis-työtä, Itämeren rantavaltioiden ympäris-tö- ja maataloushallinnot sekä järjestöt ja kansalaiset.
– Itämeren suojelun taloudellisen kannattavuuden osoittaminen on hyvä ja välttämätön alku, mutta se ei tietenkään vielä itsessään takaa ravinnekuormituk-sen vähenemistä. Seuraavaksi Itämeren rantavaltiot pitääkin sitouttaa yhteiseen ravinnekuormituksen vähentämispoli-tiikkaan. Jatkossa tutkimuksen tehtävänä on löytää sellainen vähentämiskeinojen yhdistelmä, joka on sekä riittävän tehokas että poliittisesti toteutettavissa, Jyrki Aakkula toteaa.
Ravinnekuormitus pienemmäksi MTT tarjosi hankkeelle vahvaa ympäristö-taloustieteellistä osaamista, jota sovel-lettiin Itämeren ympäristöongelmien analyysiin yhteistyössä luonnontieteen osaajien kanssa. Hankkeen aikana MTT vahvisti omaa asiantuntemustaan Itäme-
ren luonnonprosesseista ja meren tilaan vaikuttavista tekijöistä.
Maa- ja metsätalousministeriö hyödynsi tutkimuksen tuloksia ympäristö-politiikan ohjauskeinojen kehittämisessä muun muassa valmistautuessaan Euroo-pan Unionin yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) ja maaseudun kehittämisohjelman seuraaviin ohjelmakausiin.
– Tutkimuksen päätulokset tukevat maa- ja metsätalouden ravinnekuor-mituksen vähentämiseen vaikuttavien toimien jatkamista ja kehittämistä, tut-kimuspäällikkö Mikko Peltonen maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo.
Tämä oli ensimmäinen tutkimusko-konaisuus, joka käynnistettiin puhtaasti politiikan ja hallinnon tarpeista usean ministeriön yhteistyönä. Tutkimuksessa oli mukana myös poikkeuksellisen laajasti Suomen paras osaaminen.
Suomessa tutkimushankkeen toteuttivat MTT, jonka vastuulla olivat taloudellinen mallinnus, kustannukset ja hyödyt Suomen osalta, SYKE ja Helsingin yliopisto/FEM. Hanke on osa kansainvä-listä tutkimusverkostoa, jossa on mu-kana tutkijoita kaikista Itämeren maista. Tutkimusverkostoa koordinoi Tukholman yliopisto, ja päävastuullinen toteuttaja oli MTT.
Suomalaisen tutkimuksen rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö, ympäris-töministeriö, liikenne- ja viestintäminis-teriö ja valtiovarainministeriö.
Itämeren suojelun hyödyt ylittävät kustannukset
Ympäristöystävällinen maatalous
Kuva
: MTT
ark
isto
/ V
eikk
o So
mer
puro
MTT | TUTKIMUSALUEET
15
Vihreä talous toimii maapallon ekologisissa rajoissa.Vihreän talouden mahdollisuudet -tutkimusalueen ytimessä on puhdas ja turvallinen tuotanto, kierrätys ja suljetut kierrot, talouden luonnonvaraperusteisuus, mutta myös sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja paikallisuuden merkityksen lisääntyminen.
Kestävää hyvinvointia ekologisissa rajoissa
Tuotteita alkuperäiskarjan raaka-aineistaSuomen lehmä -brändi -hanke yhdisti alkuperäisrotujen säilyttämisen, luonnon monimuotoisuuden ja kuormittavuustutkimuksen. Hankkeessa kehitettiin myös elintarviketuotteita alkuperäiskarjan tuottamista raaka-aineista.
Keinoja maatilayritysten jatkamiseksiELOMAA-hankkeessa parannettiin maatilojen ennakoivaa liiketoimintaosaamistaja annettiin välineitä yrittäjille sekä yhteiskunnalle yritystoiminnan jatkamisen tueksi.
Maaseudun tukien vaikutukset kehitykseenMASMA-hankkeessa selvitettiin maaseutualueille kohdennetut merkittävimmät politiikkatuet ja verrattiin niitä alueiden kehitykseen.
HUIPPUTULOKSET:
Kuva: MTT arkisto / Janne Lehtinen
Kyyttö ja tyttö maaseutu- ja kotieläinpuisto Elonkierrossa.
MTT | TUTKIMUSALUEET
16
Kasvinviljelyn ja kotieläintalouden parempi yhteensovittaminen on perusedellytys kestävälle taloudelle maa- ja elintarviketaloudessa. Vih-reän talouden mahdollisuudet -tutkimusalueella liikutaan kohti tätä tavoitetta.
– Lähi- ja luomutuotannon tutki-mushankkeemme ovat esimerkkejä järjestelmätason ratkaisuista, joissa on jo konkreettisia aineksia, tutkimus-päällikkö Hilkka Vihinen sanoo.Hankkeissa edistettiin kestäviä uusia ratkaisuja kasvinviljelyn, erityisesti erikoiskasvien ja luonnontuotteiden sekä alkuperäisrotujen ja -kasvien käytössä ja kaupallisessa hyödyntä-misessä. Keskeinen onnistuminen oli vihreän talouden nostaminen hallituksen agendalle– Valtioneuvoston kanslia tilasi meiltä, SYKEltä ja Metlalta selvityksen vihreän talouden mahdollisuuksista. Vihreää taloutta ei tutkita tutkimisen vuoksi vaan siksi, että nykykäytännöt ovat kestämättömiä. Tutkimuksen suuri haaste on osua ajallisesti ja temaattisesti oikeisiin kysymyksiin ja tuottaa niistä konkreettista ja vakuut-tavaa, käytännön toimijoita hyödyttä-vää tietoa.
Hilkka Vihinen | tutkimuspäällikkö
Lähiruoan käytön lisäämisestä suur-keittiöissä puhutaan paljon, mutta sitä tapahtuu vähän. MTT kokosi Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla kuntapäättäjät ja julkisen ruokaketjun toimijat viemään myönteisen suhtautumisensa lähiruo-kaan arjen käytännöiksi.
Vihreän talouden mahdollisuudet -tutkimusalueen Politiikkadialogi paikal-listen hankintojen edistäjänä -hankkee-seen osallistui seitsemän kuntaa. MTT järjesti kunkin kunnan ruokahuollosta vastaaville päätöksentekijöille ja -toteut-tajille, tuottajille ja ruokapalveluiden käyt-täjille kaksi tutkimuksella taustoitettua ja ohjattua tilaisuutta kevään ja syksyn 2012 aikana.
Dialogitilaisuuksissa kuntien toimijoilla oli käytössään tutkijoiden analyysi paikal-lisesta tilanteesta. Sen pohjalta toimijat tunnistivat konkreettiset keinot edistää lähiruoan käyttöä kunnassaan. Dialogin tavoitteena oli auttaa kuntia tekemään ratkaisuja, jotka parantavat ruokailun ta-soa ja samalla edistävät alueen maaseu-tuelinkeinojen toimintaedellytyksiä.
Lähiruoka on arvokysymysElintarvikehankinnat ovat kunnissa suhteellisen pieniä, eivätkä suoranaiset aluetalousvaikutukset ole kovin suuria.
Yksittäisten yritysten toiminnalle niillä voi olla ratkaiseva merkitys. Kysymys on oman alueen tuotannon ja palveluiden turvaamisesta sekä tarpeesta tietää ruoan alkuperä. Myös kasvatuksellinen näkökul-ma korostuu: lasten halutaan arvostavan oman alueen tarjontaa ja oppivan, mistä ruoka tulee. Tutkimuksen perusteella lähiruoka onkin arvokysymys.
Kuntien halussa, aktiivisuudessa ja rohkeudessa edistää lähiruoan käyttöä on suuria eroja. Osassa kuntia esimerkiksi ruokalistoille on lisätty uusia, oman kun-nan raaka-aineista saatavia ruokalajeja. Toisissa kunnissa listojen muokkaaminen on koettu vaivalloiseksi. Hankintojen ja ruoanvalmistuksen keskittäminen vai-keuttaa paikallista räätälöintiä.
Raha ei kuntien ruokapalvelupäällikkö-jen mukaan ole este lähiruuan käytön li-säämiselle. Heillä on lupa hankkia lähiruo-kaa, vaikka se olisi kalliimpaa. Heille suurin haaste on saatavuus. Vaikka tuotantoa olisikin omalla alueella, kuntakeittiöt tar-vitsevat tuotteet tietyllä tavalla jalostettuna kyetäkseen hyödyntämään niitä.
Lähiruoka osaksi kuntastrategiaaSotkamolaista vanhempainyhdistystä työpa-joissa edustanut Seija Reponen pitää han-ketta tervetulleena keskustelunavauksena.
– Työpajojen onnistumisen kannalta oli tärkeää, että koollekutsuja ja vetäjä oli MTT, joka pystyi asiantuntemuksellaan ohjaamaan keskustelua ja samalla pysy-mään riittävän ulkopuolisena.
Reponen kannustaa kaikkia kuntia hyödyntämään nyt saatuja kokemuksia. – Lähiruoan käyttöä voitaisiin lisätä kirjaa-malla asia kuntastrategiaan ja toimimalla sen mukaisesti. Kunnilla pitäisi olla myös nykyistä paremmat mahdollisuudet tilata tuotteita ohi hankintarenkaan.
Hankkeessa käytetty menetelmä, siinä saadut hyvät käytännöt ja toimenpide-suositukset koostetaan loppuraportiksi, joka on kaikkien suomalaisten kuntatoi-mijoiden hyödynnettävissä. Osallistu-neiden kuntien päättäjät ja virkamiehet saavat lisäksi kuntakohtaiset suositukset lähiruokahankintojen edistämiseen.
MTT:n Politiikkadialogi paikallisten hankintojen edistäjänä -hanke on osa lähi- ja luomuruokaan kohdistuvaa LÄHIKONSTI-kärkihankekokonaisuutta. Hanke on toteutettu yhdessä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten ja Oulun yliopiston kanssa. Hankkeeseen osallistuvat Kainuusta Kuhmo, Paltamo, Puolanka ja Sotkamo sekä Pohjois-Poh-janmaalta Pyhäjoen, Siikajoen ja Tyrnävän kunnat.
Lähiruokaa kuntien ruokapöytiin
Kuva
: MTT
ark
isto
/ V
eikk
o So
mer
puro Vihreän talouden mahdollisuudet
MTT | TUTKIMUSALUEET
17
Fossiilisten polttoaineiden varassa toimiva ruoantuotanto ei ole kestävää. Ruokajärjestelmissä on osia, joita voidaan hyödyntää, myös taloudellisesti. Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista -tutkimusalueella halutaan rakentaa uutta biotalouden mallia, jossa erityisinä kehittämiskohteina ovat biomassojen hyödyntäminen ja älykkäät teknologiat ja prosessit.
Kilpailukykyä tuotannonsivuvirroista
Biomassat hyötykäyttöön W-Fuel-hankkeessa kartoitettiin biomassojen ja niistä tuotettavissa olevan biometaanin määrää Turun ja Salon seuduilla, pääkaupunkiseudulla sekä Kymenlaaksossa. Alueille voitaisiin rakentaa noin 50 keskisuurta tai suurta biokaasulaitosta.
Yhteensopivaa tiedonsiirtoaAxTool-hankkeessa kehitettiin verkkotyökalu maatalouden tietojärjestelmien tiedonsiirron harmonisoimiseksi maataloudessa ja elintarvikesektorilla.
Kierrätysravinteiden käyttö helpommaksiBiosafe-hankkeessa selvitettiin biokaasulaitosten lopputuotteissa esiintyviä haitallisia orgaanisia aineita ja arvioitiin niistä mahdollisesti aiheutuvaa haittaa elintarvikeketjuun. Tulosten perusteella lainsäädännöstä poistettiin kierrätysravinteiden käyttöön liittyviä rajoitteita.
HUIPPUTULOKSET:
Kuva: MTT arkisto / Jenni Virta
MTT | TUTKIMUSALUEET
18
Älykkäästi uusiutuvista luonnonva-roista -tutkimusalueella päättyivät viime vuonna biokaasuun liittyvät laajat ja pitkäkestoiset hankkeet W-Fuel ja Biovirta. Hankkeet huipen-tuivat tammikuussa 2013 pidettyyn Kestävästi kiertoon -seminaariin.
Tutkimusalueella tehdään yhteistyö-tä erilaisten sidosryhmien kanssa. Näitä ovat muun muassa strategisen huippuosaamisen keskittymät FIMECC Oy ja CLEEN Oy, joissa MTT osallistui tutkimusohjelmien laadintaan yhdessä teollisuuden ja tutkimuslaitosten kanssa. – Suunnitelmien satoa päästään korjaamaan tulevina vuosina. Näissä verkostoissa MTT:n osaaminen maata-lousteknologiassa kytkeytyy laajempiin koneautomaation ja ympäristötek-nologian klustereihin, joissa meitä arvostetaan järjestelmä- ja turvalli-suusosaamisemme sekä soveltamis-kykymme ansiosta, tutkimuspäällikkö Markku Järvenpää sanoo.Tutkimusalueella tehdään julkisrahoit-teisen tutkimuksen lisäksi tilaustut-kimuksia yrityksille. Yrityslähtöiseen tutkimukseen vaikuttavat talouden globaalit myllerrykset: jos yrityksellä menee huonosti, investoiminen tutki-mukseen on vähäisempää. – Ympäristöteknologia on globaalisti kasvava alue, jolla on jatkuvaa kysyntää.
Markku Järvenpää | tutkimuspäällikkö
MTT:ssä on kehitetty maatalouskoneiden välistä automaatiota jo yli 10 vuoden ajan. Tavoitteena on ollut saada aikaan työntekoa helpottavia, työn laatua ja tuottavuutta parantavia ratkaisuja, jotka edistävät suomalaisten maatalouskone-yritysten kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.
Älykkäästi uusiutuvista luonnon-varoista -tutkimusalueella on syntynyt lukuisia prototyyppejä traktori-työkone-yhdistelmien automaatioratkaisuista. Yksi niistä on täsmäviljelyjärjestelmä, jossa maatilan suunnitteluohjelmisto kommu-nikoi kylvölannoittimen kanssa.
Kylvölannoittimen arvoja säädetään automaattisesti koneen GPS-sijainnin perusteella. Säätöä ohjaa traktoriin asennettu tehtävänohjain ennalta tehdyn viljelysuunnitelman mukaan. Kun työ on tehty, raportti palautuu automaattisesti maatilan suunnitteluohjelmistolle.
Kylvölannoittimia valmistava Junkkari Oy aloitti prototyypin pohjalta tuotekehi-tyshankkeen yhdessä Suonentieto Oy:n ja Wapice Oy:n kanssa. MTT:n lisäksi Aalto-yliopisto osallistui tuotekehitys-työhön. Maatalousohjelmia kehittävä Suonentieto Oy kiittelee MTT:n osaamista tuotekehittelyssä.
– Olemme erittäin tyytyväisiä Junk-karin tuotekehitysprojektissa tehtyyn yhteistyöhön. Onnistuimme kehittämään perustekniikan ohjelmistoon ja laitteis-
toon täsmäviljelyä varten, Mikko Laaja-lahti Suonentieto Oy:stä kertoo.
Prototyypistä kaupalliseksi tuotteeksi
Uusi järjestelmä on käytössä Junkkarin ja Suonentiedon vuonna 2012 lansee-raamassa kylvölannoitinjärjestelmässä. Järjestelmä helpottaa viljelijän työtä, kun tiedot siirtyvät ja päivittyvät automaat-tisesti kirjanpidon ja työkoneen välillä. Samalla tuotantopanosten käyttö tehos-tuu ja ympäristökuormitus alenee, kun lannoitteet levitetään maaperään paikka-kohtaisen kasvupotentiaalin mukaan.
Konevalmistajalle hyöty tulee pa-rempien tuotteiden tuoman kilpailukyvyn kautta.
– Tuotteen kehittäminen jatkuu, ja paketoimme sitä parhaillaan myyntikun-toon, Mikko Laajalahti sanoo.
MTT:lle lisää osaamistaAutomaatiohankkeissa MTT:n vahvuutena on agronomian ja teknologian tuntemus, sekä systemaattinen ote maataloustekno-logian kehittämiseen. Tutkimusprojektien aikana MTT on vahvistanut automaatio- ja mittausosaamistaan ja asiantuntemus-taan turvallisuusasioissa. Hankkeet ovat edistäneet maatilan tiedonhallinta- ja
käytettävyystutkimusta.Prototyyppien esittely kansainvälisis-
sä seminaareissa on vahvistanut MTT:n asiantuntijamielikuvaa ja MTT:n asemaa tutkijaverkostossa. MTT on saanut uusia Eurooppalaisia yhteistyökumppaneita ja päässyt mukaan EU-hankkeisiin.
– Pitkäjänteinen tutkimustyö on laajentanut tutkimusta sekä sidosryhmien että kehittämistyön sisällön osalta. Tuo-tantoautomaation kehittäminen ja maati-lan tiedonhallinta liittyvät saumattomasti koko elintarvikejärjestelmän hallintaan, läpinäkyvyyteen sekä vastuullisuuden todentamiseen. Alkutuotannon informaa-tiosta on siten kehitettävissä esimerkiksi uusia palvelutuotteita, tutkimuspäällikkö Markku Järvenpää toteaa.
MTT:n muita työkoneautomaatio-hankkeita ovat olleet AGRIX – Kasvinvil-jelykoneiden automaatiojärjestelmä, FARMIX – Traktorin ja työkoneiden integ-roitu automaatio sekä käynnissä oleva AGROMASSI – Avustava ja itsesäätyvä maataloustyökonejärjestelmä.
Aalto-yliopisto on koordinoinut hankkeita, joissa MTT:n lisäksi mukana ovat olleet Helsingin Yliopiston Maa-taloustieteiden laitos ja Työtehoseura. Tutkimusten päärahoittajana on toiminut TEKES ja tutkimuksissa on ollut mukana yhteistyökumppaneita maatalouskone-teollisuudesta ja niiden osajärjestelmiä valmistavista yrityksistä.
Maatalouskoneiden automaatio helpottaa työntekoaKuva
: MTT
ark
isto
/ K
ari F
rim
an
Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroistaMTT | TUTKIMUSALUEET
19
MTT kasvoi markkinaosaajaksi
Täydennetty tuotto- ja kululaskelma
milj. € 2011 % 2012 %
TOIMINNAN TUOTOT
Budjettirahoitus
Varainhoitovuoden talousarvio 33,288 34,315
Siirto seuraavalle vuodelle -6,514 -7,202
Siirto edelliseltä vuodelta 5,202 6,514
Budjettirahoitus yhteensä 31,976 56 33,627 57
Yhteishanke- ja muu rahoitus
Valtion budjettitalous 9,984 9,278
Muu julkishallinto 3,165 3,252
Yritykset ja yhteisöt 3,147 3,670
EU ja muut ulkomaiset yhteisöt 2,317 2,984
Yhteishanke- ja muu rahoitus yhteensä 18,613 33 19,184 33
MPL:n* mukaisen palvelutoiminnan tuotot 3,986 7 3,879 7
Muut toiminnan tuotot 20,235 21,119
-Yhteistoiminnan rahoitustuotot -18,104 -19,051
-Läpikulkueränä kirjatut tuotot -0,030 2,101 4 -0,029 2,039 3
TOIMINNAN TUOTOT YHTEENSÄ 56,676 100 58,729 100
TOIMINNAN KULUT
Henkilöstömenot 38,394 68 38,655 69
Vuokrat netto 5,105 5,458
Materiaalikulut 4,097 3,820
Ulkopuoliset palvelut 6,518 6,402
Muut kulut 2,083 17,803 32 2,123 17,803 31
Valmistus omaan käyttöön -0,047 -0 -0,158 -0
TOIMINNAN KULUT YHTEENSÄ 56,150 100 56,300 100
VASTUUKATE (käyttökate) 0,526 2,429
Poistot -1,387 -1,450
TOIMINNALLINEN TULOS -0,861 0,979
Rahoitustuotot ja -kulut -0,006 0,004
Satunnaiset erät -0,062 0,004
TILIKAUDEN TULOS -0,929 0,987
*) MPL = Maksuperustelaki
Kuva
: MTT
ark
isto
/ V
eikk
o So
mer
puro
Ilkka P. Laurila
Vuosi 2012 oli talouden suhteen erinomai-nen. Toiminnan kannattavuus ja kilpailu-kyky paranivat, ja rahoitusrakenne kehittyi markkinaehtoiseen suuntaan. Liikevaihto kasvoi 4 prosenttia 59,0 miljoonaan euroon. Kasvu oli sama kuin vuotta aiemmin.
Markkinaehtoinen myynti kasvoi 9 prosenttia 22,1 miljoonaan euroon. Vuon-na 2008 myynti oli puolet tästä eli 11,0 miljoonaa euroa. Myynti on kaksinkertais-tunut neljässä vuodessa. Tämä on suoraa palautetta asiakkailta. Samalla budjettira-hoituksen osuus MTT:n rahoituksesta on alentunut 70 prosentista 57 prosenttiin vuosina 2008–2012. Muutos on dramaatti-nen, ja se osoittaa, että isokin laiva kääntyy nopeasti, kun osaaminen, tahto ja tiedon vahva kysyntä yhdistyvät.
Vuonna 2012 yhteistutkimuksen suurimmat rahoittajat olivat ELY-keskukset, Maatilatalouden kehittämisrahasto ja EU. Yhteisrahoituksen käyttö kasvoi vuodessa peräti 1,9 miljoonaa euroa (+12 %). Kan-sainvälistymisessä on onnistuttu, mikä nä-kyy taloudellisessa mielessä EU:lta saadun yhteisrahoituksen määrässä. Vuonna 2012 se oli 2,6 miljoonaa euroa eli peräti 0,9 miljoonaa (+51 %) edellisvuotta enemmän. Vuonna 2008 EU-rahoitus oli 0,7 miljoo-naa euroa, eli kasvu on 260 prosenttia.
Viime vuosina MTT:ssä on painotettu toiminnan kustannusvastaavuuden tär-
keyttä. Siinä on onnistuttu. Vuonna 2012 yhteisrahoitteisen toiminnan kustannus-vastaavuus nousi 42 prosentista 45:een. Vuodesta 2008 kustannusvastaavuus on noussut peräti 15 prosenttiyksikköä. Tapahtunut kehitys on ratkaisevan tärkeää MTT:n kilpailukyvylle.
Talouden kehitys kertoo yhtäältä siitä, että MTT:n osaamiselle on vahvaa kysyn-tää, ja toisaalta siitä, että MTT:n toimin-takulttuuri on asemoitunut hyvin tutki-muksen rahoitusrakenteen muutoksiin. Toiminnassa on painotettu ulkopuolisen hankerahoituksen hankinnan merkitystä, ja tulokset näkyvät.
MTT:n talous on tasapainossa, mutta tu-levien vuosien tasapaino edellyttää aktiivista toimintaa. Valtion säästölinjaukset edel-lyttävät MTT:ltä yleiskustannusta alentavia rakenteellisia uudistuksia. Infrastruktuurin käyttöä tehostetaan, ja toiminnan laadun kannalta on entistä tärkeämpää hyödyntää kumppaneiden kanssa yhteistä tutkimus-infrastruktuuria. Sillä tiellä ollaan jo pitkällä. Valtion rahalla pidetään yllä tutkimusympä-ristö ja tuotetaan osa asiantuntijapalveluista, mutta tutkimuksen muuttuvat kustannukset ansaitaan markkinoilta. Lisäksi MTT:n, Metlan ja RKTL:n fuusion valmisteluun on sidottava budjettirahoitusta.
Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja
20
milj. € 2011 % 2012 %
1. MAKSULLINEN TOIMINTA
Tuotot 3,986 100 3,879 100
Kulut 2,255 57 2,137 55
VASTUUKATE 1,731 43 1,742 45
2. TUTKIMUS
Tuotot 52,690 100 54,850 100
Kulut 53,895 102 54,163 99
VASTUUKATE -1,205 -2 0,687 1
3. YHTEENSÄ
Tuotot 56,676 100 58,729 100
Kulut 56,150 99 56,300 96
VASTUUKATE 0,526 1 2,429 4
Investoinnit 1,120 1,993
RAHOITUSJÄÄMÄ (vastuukate/investoinnit) -0,594 0,436
Kone- ja laiteinvestoinnit 0,896 1,611
Poistot koneista ja laitteista 1,090 1,103
Yhteisrahoituksen käyttö
milj. €muutos ed.
v:een, %
ELY-keskukset 3,8 16
Makera 3,3 3
EU:n tutkimusrahoitus 2,6 51
Muu kotimainen rahoitus 1,9 34
Kotimainen yritysrahoitus 1,7 2
Muu valtion budjettitalous 1,4 24
Suomen Akatemia 1,1 35
Tekes 1,0 -23
Maa- ja metsätalousministeriö 1,0 -19
Muu ulkomainen rahoitus 0,3 -30
Ulkomainen yritysrahoitus 0,1 -58
Yhteisrahoitus yht. 18,2 11
Vastuukate toiminnoittain Rahoitusrakenne
milj. €* 2011 % 2012 %muutos ed.
v:een, %muutos v:een
2008, %
Yhteisrahoitus 16,3 29 18,2 31 12 127
Maksullinen toiminta 4,0 7 3,9 7 -3 34
Yhteensä 20,3 36 22,1 38 9 97
Budjettirahoitus 32,8 58 33,6 57 2 -3
Maatilatulot ym. 3,6 6 3,3 5 -8 -8
Yhteensä 56,7 100 59,0 100 4 19
*) Rahoituksen kertaerien ajoituksen vaikutus vuoden 2011 rahoitusrakenteeseen korjattu.
milj. € 2011 % 2012 %
Valtion budjettirahoitus
MTT:n toimintamenot 31,976 56 33,627 57
ELY-keskukset, Suomen Akatemia,Tekes, MMM ym. 9,984 18 9,278 16
Muu julkinen rahoitus 5,482 10 6,236 11
Yksityinen rahoitus 9,234 16 9,588 16
RAHOITUS YHTEENSÄ 56,676 100 58,729 100
Rahoitus rahoituslähteittäin
21
Avainhenkilöiden yhteystiedotErkki Kemppainenylijohtajapuh. 029 5317 335 [email protected]
Anu Harkkitutkimusjohtajapuh. 029 5317 183 [email protected]
Ilkka P. Laurilakehitysjohtajapuh. 029 5317 [email protected]
Yksiköiden johtajat
Biotekniikka- ja elintarviketutkimusEeva-Liisa Ryhänenpuh. 029 5317 [email protected]
Kotieläintuotannon tutkimusJutta Siivonenpuh. 029 5317 [email protected]
Kasvintuotannon tutkimusHarri Huhtapuh. 029 5317 [email protected]
TaloustutkimusSari Forsman-Huggpuh. 029 5317 [email protected]
PalveluyksikköPentti Aspilapuh. 029 5317 [email protected]
Tutkimuspäälliköt
Kestävä ja kilpailukykyinen ruoantuotantoPekka Uimaripuh. 029 5317 [email protected]
Vastuullinen ruokaketju – hyvinvoiva kuluttajaJuha-Matti Katajajuuripuh. 029 5317 [email protected]
Ympäristöystävällinen maatalousJyrki Aakkulapuh. 029 5317 [email protected]
Vihreän talouden mahdollisuudetHilkka Vihinenpuh. 029 5317 [email protected]
Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroistaMarkku Järvenpääpuh. 029 5317 [email protected]
22
Opistontie 10 A 132100 Ypäjä
Toivonlinnantie 51821500 Piikkiö
Vakolantie 5503400 Vihti
Tervamäentie 17905840 Hyvinkää
Latokartanonkaari 900790 Helsinki
Lönnrotinkatu 350100 Mikkeli
Antinniementie 141330 Vihtavuori
Kampusranta 9 C60320 Seinäjoki
Halolantie 31 A71750 Maaninka
Silmäjärventie 269100 Kannus
Kipinäntie 1688600 Sotkamo
Paavo Havaksen tie 390570 Oulu
Tutkimusasemantie 1592400 Ruukki
Eteläranta 5596300 Rovaniemi
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT
31600 Jokioinen vaihde: 029 5300 700 [email protected]
23
Vahva vaikuttaja ruokajärjestelmässä
mtt.fi
