Vuosikertomus 2016 - Journalistiliitto...sanotussa Kolmen koplassa yhdessä Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM:n ja Ammattiliitto Pron kanssa. Liitto vaikutti Euroopan tason viestintäpolitiikkaan

Vuosikertomus 2016 Suomen Journalistiliitto

Liitteet: Jäsentilastot ja Jokesin vuosikertomus 2016

Vuosikertomus 2016 1

Kertomus Suomen Journalistiliiton toiminnasta vuonna 2016 Yleistä Journalistiliiton ydintehtävän, edunvalvonnan, lisäksi liitto panosti sekä palveluiden kehittämiseen että vaikuttamistyöhön. Vaikuttamistyö on muodostunut sitä tärkeämmäksi edunvalvonnan osaksi, mitä suurempi osa media-alaa voimakkaasti ravistelevista päätöksistä tehdään eduskunnassa. Merkittävimpiä uusia palveluita olivat kokeilun jälkeen aloitettu uravalmennus sekä osuuskunta Mediakunnan koko vuoden jatkunut perustamisvalmistelu. Liiton uudisti myös toimiston rakenteita ja perusti järjestöasiamiehen jäätyä eläkkeelle uuden palvelujohtajan toimen. Liitto kävi loppuvuodelle ajoitetut työehtoneuvottelut pääosin jo keväällä niin sanotun kilpailukykysopimuksen mukaisina neuvotteluina. Kärjistynyt yhteiskunnallinen keskustelu sananvapaudesta, -vastuusta ja journalismin uskottavuudesta leimasi koko Journalistiliiton toimintavuotta 2016. 1. Edunvalvonta Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ajama yhteiskuntasopimus muotoutui lopulta kilpailukykysopimukseksi, josta työmarkkinajärjestöt pääsivät neuvottelutulokseen helmikuussa. Sopimuksessa työehtosopimusten voimassaoloa jatkettiin 12 kuukaudella, palkkojen pysyessä ennallaan. Lisäksi siihen kuului keskimäärin 24 tunnin työajan pidennys vuodessa. Kilpailukykysopimuksen vastapainona pääministeri Juha Sipilän hallitus veti pois valmistelemansa työelämän pakkolait, peruutti hallitusohjelmassa sopimuksen vaihtoehtona olleet 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset sekä toteutti tuloveronkevennykset. Liitto kävi kilpailukykysopimuksen mukaiset soveltamisneuvottelut keväällä 2016 lähes kaikilla liiton sopimusaloilla. MTV-uutisten eli Mediahub Helsinki Oy:n ja Av-käännöstoimistojen ja Mediaringin sopimukset jäivät lopulta kilpailukykysopimuksen ulkopuolelle. Vuoden 2016 yt-neuvotteluissa irtisanottiin 77 journalistia. Määrä putosi alle puoleen kahdesta edellisestä vuodesta. Sekä vuonna 2015 että 2014 irtisanottiin 179 journalistia. Myös muita henkilöstövähennyksiä oli selvästi edellisvuosia vähemmän. Eropaketeilla ja eläkeratkaisuilla vähennettiin viime vuonna yhteensä 44 henkilötyövuotta. Edellisen vuoden vastaava luku oli 77, ja vuonna 2014 vähennettiin 152 henkilötyövuotta. Vaikka lehdistössä yt-neuvottelut vähenivätkin, marraskuussa alkoivat Yleisradion Tuotannon ja Designin isot yt:t, jotka jatkuivat vuoden 2017 puolelle. Liitto tuki luottamusmiehiä ja jäseniä neuvotteluissa sekä niiden jatkotoimissa. Maaliskuun alkupuoli oli menestyksekäs entisiä työnantajiaan vastaan oikeudessa riidelleille toimittajille. Yhdelle viikolle osui viisi oikeusvoittoa. Lisäksi korkein oikeus ratkaisi samaan aikaan Tampereen ylioppilaslehti Aviisin tes-palkkakiistan toimittajan hyväksi.


Liitto jatkoi konsernitoimintaa ja yrityskäyntejä, joiden yhteydessä liiton edustajat tapasivat työpaikoilla sekä jäseniä että yritysten toimituksellista ja yritysjohtoa. Liitto teki huhtikuussa työmarkkinatutkimuksen työsuhteisille jäsenilleen. Yleisradio kiri kokonaisansioissa (3 786 euroa eli noin + 3 % verrattuna 2014 tehtyyn tutkimukseen) ohi lehdistön (3 670 euroa eli noin + 0,5 %). Kuitenkin peruskuukausipalkassa lehdistö (3 455 euroa) edelleen johti Yleisradiota (3 136 euroa). Naisen euro oli 92 senttiä. Lehdistö Palkkoja korotettiin tammikuun alusta 20 euron yleiskorotuksella. Huhtikuussa työpaikoilla neuvoteltiin toukokuun alusta voimaan tulleen 0,4% yrityskohtaisen erän jakamisesta. Keväällä lehdistö liittyi kilpailukykysopimukseen. Kevätvaltuusto hyväksyi 24 tunnin työajanpidennyksen sisältävän työehtosopimuksen kaudelle 1.12.2016–30.11.2017. Sanoman radiot (Sanoma Media Finlandin yrityskohtainen työehtosopimus) Sanoma Media Finlandin yrityskohtainen työehtosopimus solmittiin kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Sopimus on voimassa lehdistön työehtosopimuksen mukaisen kauden 30.11.2017 saakka. Kustannustoimittajat Kustannustoimittajat liittyivät kilpailukykysopimukseen. Työehtosopimukseen lisättiin 24 tuntia kaudelle 1.12.2016–30.11.2017. Yleisradio Yleisradion ohjelmatyöntekijät liittyivät kilpailukykysopimukseen. Kevätvaltuusto hyväksyi 24 tunnin työajanpidennyksen sisältävän työehtosopimuksen kaudelle 1.12.2016–30.11.2017. Uudesta palkkausjärjestelmästä sovittiin toukokuussa, jolloin kuusi vuotta kestäneet neuvottelut saatiin maaliin. Jatkossa henkilökohtainen lisä määräytyy kollektiivisten takuiden puitteissa. Muutoksen yhteydessä palkanrakennetta muutettiin korottamalla taulukkopalkkoja 1,5 %:lla ja vastaavasti leikkaamalla henkilökohtaista lisää. Uusi palkkausjärjestelmä tuli voimaan 30.11.2016. Työntekijöille, joilta puuttui vanhan sopimuksen mukainen niin sanottu takuuheko (9%), se maksettiin täyteen. Myös erityislisien, kuten kattotyön ja sukeltamisen osalta saatiin aikaan sopimuskauden aikainen ratkaisu toukokuussa. Yleisradio aloitti historiallisen isot yt-neuvottelut marraskuussa. Taustalla oli kansanedustaja Arto Satosen parlamentaarisen työryhmän linjaukset, joiden myötä Yleisradio aikoo siirtyä tekemään ulkoisia ostoja aikaisempaa enemmän. Aitotehtaan työntekijät (ATOT) liittyivät liityntäpöytäkirjalla noudattamaan Yleisradion ohjelmatyöntekijöiden työehtosopimusta kaudelle 1.12.2016–30.11.2017. Freelancerit Liitto neuvotteli muutamien mediatalojen sopimuksista ja pyrki saamaan parannuksia sopimusehtoihin. Liiton juristit auttoivat jäseniä sosiaali-, perintä-, vero-, ja sopimusoikeudellisissa kysymyksissä.


Yhtyneet Yhtyneet-työehtosopimus koskee Yleisradioon tehtävää freelancertyötä. Edellisissä tes-neuvotteluissa sovitut kaksi työryhmää jatkoivat vielä keväällä työtään. Editointityöryhmässä tehty Yhtyneet-sopimuksen kieliasun editoiminen saatiin päätökseen keväällä ja niin sanotun Lisät-työryhmän laatima uusi sopimuspohja julkaistiin Yleisradion intrassa kesäkuussa. Editoinnin tarkoitus on tehdä sopimuksesta entistä helppokäyttöisempi ja sopimuspohjan tarkoitus on edistää palkkiota korottavien lisien ja korvausten käyttöä.

Keväällä Yhtyneet liittyi kilpailukykysopimukseen kaudelle 1.12.2016–30.11.2017 ilman työajan pidentämistä. Työaikaa ei pidennetty, koska sopimus on suoritepalkkainen työehtosopimus, eikä siinä mitata työhön käytettävää aikaa. Yhtyneet-sopimuksen kieliasun editoiminen pohjusti hyvin työehtosopimusneuvotteluja, ja neuvotteluissa hyväksytty sopimus noudattaa editoidun version uutta jäsentelyä ja korjattua kieliasua. Luottamusmiehen asemaan saatiin kirjattua parannuksia. Työehtoneuvotteluissa sovittiin kahden tes-työryhmän perustamisesta. Koulutus- ja tiedotustyöryhmä otti käyttöön työsuhteissa käytettävän sopimusliitepohjan ja järjesti kaksi koulutusta yhtiön tuottajille ja HR-asiantuntijoille. Työryhmätyö saatiin päätökseen mutta toinen tes-työryhmä (hankintapalkkiot) jatkaa työtään vielä kevääseen 2017 saakka. MTV / Mediahub Helsinki Palkkoja korotettiin työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti tammikuun alussa 14,67 euron yleiskorotuksella tai 0,39 prosentilla. Työehtosopimus jäi keväällä kilpailukykysopimuksen ulkopuolelle, sillä uusi työnantajaliitto Palta halusi, että vanhan sopimuksen voimassaolo päättyy lopullisesti 30.11.2016. Työnantaja olisi halunnut siirtää MTV:n uutisten työntekijät elokuva-tv-tuotannon työehtojen piiriin. Tämä olisi tarkoittanut merkittäviä työehtojen heikennyksiä. Uusien työehtojen neuvotteluihin Mediahub Helsinki Oy:ssä valmistauduttiin poikkeuksellisen epävarmassa tilanteessa. Lopulta neuvottelut käynnistyivät vasta marraskuun lopussa jatkuen joulutauon jälkeen vuoden 2017 puolelle. MTV:n ja Mediahub Helsingin lisäksi liiton jäseniä työskenteli Pöllölaaksossa vuokratyöyhtiö Nouhau Professionalsin sekä alihankintayhtiö Nouhau Productionin, Valve Median, Ericssonin ja Director’s Cutin palveluksessa. Elokuva- ja tv-tuotannot Elokuva- ja tv-tuotannon työehtosopimuksessa tehtiin keväällä kilpailukykysopimuksen mukainen ratkaisu, jossa sopimuksen voimassaoloa jatkettiin 31.10.2017 asti. Mikäli Mediahub Helsingin neuvottelut eivät olisi edenneet, liitto oli varautunut irtisanomaan sopimuksen ensin lokakuun ja sitten marraskuun 2016 loppuun mennessä. Mediaringin työehtosopimus oli voimassa 31.10.2016 asti. Sopimusta ei irtisanottu, joten sen voimassaolo jatkui vuodella. Av-käännösala Av-käännöstoimistojen työehtosopimus jatkui toimintavuoden yli. Sen vähimmäispalkkoja ja -palkkioita korotettiin yleistä tasoa enemmän 1.4.2016, sillä tarkoituksena oli kuroa kiinni alan ansioiden jälkeenjääneisyyttä.


2. Yhteiskuntavaikuttaminen Työehtosopimukset eivät ulotu koko jäsenkenttään ja sopimisen kautta eteneminen ei aina ole mahdollista. Siksi vaikuttamistyö on keskeinen osa liiton edunvalvontaa ja liiton tapa vaikuttaa lainsäädäntöön. Liitto vaikutti erityisesti hallitusohjelman media-alaa ja journalisteja koskeviin toimiin. Näitä olivat muun muassa kaupallisen median toimintaedellytysten parantaminen, alan koulutus, Yleisradion tehtävät ja rahoitus sekä itsensä työllistäjien asema. Digitaalinen arvonlisävero Journalistiliitto ajoi digitaalisen arvonlisäveron alentamista tulevaisuuteen suuntaavana päätöksenä koko toimintavuoden ajan. Alan vaikuttamistyön seurauksena Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan kirjattiin jo 2015, että kirjojen ja lehtien digitaalista arvonlisäveroa pyritään alentamaan, mikäli päätös voidaan Euroopan Unionin luvalla tehdä Suomessa. Syksyllä kävi ilmi, että EU on siirtämässä asiaa kansalliseen päätöksentekoon. Hallituspuolueet alkoivat kuitenkin perääntyä lupauksestaan ja Journalistiliitto jatkoi vaikuttamistyötään. Loppuvuodesta perustettiin alan yhteinen alv-ryhmä, jossa media-alan työntekijä- ja työnantajajärjestöt järjestäytyivät yhdessä kannattamaan digialv:n alentamista. Vaikka työ näytti kantavan hedelmää jo vuoden 2016 puolella, se jatkui vuodelle 2017. Yleisradion rahoitus ja tehtävät Yleisradion julkisen palvelun tehtävää arvioinut kansanedustaja Arto Satosen parlamentaarinen työryhmä sai mietintönsä valmiiksi kesäkuussa. Työryhmä ei esittänyt Ylen rahoitusjärjestelmään, rahoitukseen tai tehtäviin dramaattisia muutoksia. Ylevero säilyi ja nimellinen rahoitustaso säilyi esityksessä ennallaan. Indeksikorotus kuitenkin jäädytettiin tämän vaalikauden loppuun (2019) saakka. Journalistiliitto oli aktiivisessa yhteydessä Satosen työryhmän jäseniin. Työryhmä osoitti aika nopeasti, että isoja muutoksia ei rahoitukseen tule. Se halusi kuitenkin luoda kaupalliselle tiedonvälitykselle toimintamahdollisuuksia ja päätyi esittämään muun muassa, että Ylen tulee lisätä ostoja kotimaisilta ja eurooppalaisilta tuotantoyhtiöiltä 30-35 prosentilla 2022 mennessä. Myös STT:n asiakkuus oli kirjattu työryhmän raporttiin. Työryhmän kompromissiesitys oli osin helpotus yleläisille. Toisaalta kuitenkin tiedettiin, että ulkoiset ostot aiheuttavat irtisanomispaineita. Nämä paineet alkoivatkin syksyllä purkautua aloitettuina yt-neuvotteluina. Satosen mietintöön oli myös kirjattu kohtuulliset ostoehdot ulkopuolisilta yrityksiltä sekä se, että Ylen tulee auttaa työntekijöitään työllistymään. Journalistiliitto ryhtyi vaatimaan näiden kirjausten täytäntöönpanoa. Neuvottelut ostoehdoista ja työllistymisestä jatkuivat vuoden 2017 puolelle. Postilaki Liikenne- ja viestintäministeriö alkoi valmistella postilain muutosta toimintavuoden aikana. Ensimmäinen esitys oli lehtien jakelun kannalta lamauttava. Journalistiliitto antoi asiasta lausunnon sekä oli yhteydessä liikenne- ja viestintäministeri Anne Berneriin. Ensimmäisen kuulemiskierroksen jälkeen lakiehdotusta muutettiin. Työnantajajärjestöt tyytyivät uuteen lakiehdotukseen, jossa haja-asutusalueiden jakelu perustui pitkälti kilpailutukseen. Journalistiliitto ja mm. Postialan Unioni (PAU) epäilivät edelleen kilpailutukseen perustuvan jakelun toimivuutta. Lakivalmistelu oli vuoden lopussa kesken ja työ jatkui vuodelle 2017.


Itsensätyöllistäjät Hallitusohjelmassa oli teemoja, jotka liittyvät itsensätyöllistäjiin ja joita alettiin edistää toimintavuoden aikana. Näitä olivat verotuksen yrittäjävähennys, maksuperusteinen arvonlisäverotus ja perustulokokeilu. Liitto pyrki saamaan itsensä työllistäviä journalisteja, esimerkiksi av-kääntäjiä pilottiryhmäksi kokeiluun. Siinä ei onnistuttu, sillä kokeilu päätettiin rajata 2000 työttömään valtakunnallisella satunnaisotannalla. Syksyllä liitto vaikutti erityisesti itsensä työllistäjien työttömyysturvan kehittämiseksi. Liittoa kuultiin ainoana yksittäisenä ammattiliittona selvitykseen, joka luovutettiin oikeus- ja työministeri Jari Lindströmille joulukuussa. Selvityksessä esitetyt muutokset vastasivat monin paikoin Journalistiliiton ajamia tavoitteita. Yhteisen aktiivisen vaikuttamistyön tuloksena vuoden 2017 alusta työttömyysturvan tuli parannus, jonka johdosta työtön työnhakija voi tehdä 14 päivää yrittäjätyötä menettämättä työttömän työnhakijan asemaa. Uusi keskusjärjestö Liitto osallistui Uusi keskusjärjestö -selvityshankkeeseen, joka jatkui vielä vuoden 2016 puolella. Liiton puheenjohtaja Hanne Aho oli mukana hankkeen ohjausryhmässä. Lisäksi liitolla oli eri valmistelevissa työryhmissä neljä muuta edustajaa. UK-hankkeen taustalla oli tavoite neuvotteluvoiman kasvattamisesta sekä paremmista mahdollisuuksista vaikuttaa lainsäädäntöön. Journalistiliitto irtautui hankkeesta, kun alkoi näyttää siltä, että liiton tavoittelemia hyötyjä ei hankkeesta saada. Hanke kaatui myöhemmin keväällä työntekijäliittojen sisäisiin intressiristiriitoihin. Vaikuttamistyö yhteistyössä alan toimijoiden kanssa Liitto oli mukana palkansaajajärjestöjen yhteisessä Itsensätyöllistäjien yhteistyöryhmässä (ITSET). Itsensätyöllistäjäteema oli näkyvästi esillä myös Kulttuurialan liittojen neuvottelukunnassa (KALN). Edunvalvontajohtaja Petri Savolainen jatkoi STTK:n yhden elinkeinopoliittisen ryhmän, STTK Yrittäjien puheenjohtajana ja osallistui SAK:n Sopimusvastaavien ja pysyvän parlamentaarisen komitean, Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) toimintaan. Alv-ryhmä vaikutti digitaalisen arvonlisäveron alentamiseksi. Ryhmässä oli mukana laajasti alan työntekijä- ja työnantajajärjestöt. Journalistiliitossa ryhmästä oli puheenjohtaja Hanne Aho. Liitto vaikutti tekijäjärjestöjen yhteisessä Tekijäfoorumissa, jonka työvaliokunnan työhön osallistui työehtoasiamies Sanna Nikula. Osana tekijänoikeudellista vaikuttamistyötä liitto osallistui jäsenjärjestönä aktiivisesti Kopioston toimintaan. Kopioston uudeksi puheenjohtajaksi valittiin marraskuussa liiton II varapuheenjohtaja Heikki Jokinen. Liitto teki graafisen alan palkansaajajärjestöjen kanssa yhteistä vaikuttamistyötä niin sanotussa Kolmen koplassa yhdessä Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM:n ja Ammattiliitto Pron kanssa. Liitto vaikutti Euroopan tason viestintäpolitiikkaan yhdessä kotimaisten ja kansainvälisten viiteryhmien kanssa. sss


Lausunnot Hallitus 1/2016 Lausunto Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi verkkosisältöpalvelujen rajat ylittävän siirrettävyyden varmistamisesta sisämarkkinoilla (COM(2015) 627 final) Hallitus 2/2016 Lausunto hallituksen esitykseen työsopimuslain muuttamisesta Hallitus 3/2016 Lausunto Yleisradion julkisen palvelun tehtävää ja rahoitusta arvioivalle työryhmälle (Arto Satosen työryhmä) Lausunto valtiovarainministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi arvopaperimarkkinalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laiksi (MAR/MAD) Lausunto luonnokseen hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi tietoyhteiskuntakaaren ja eräitä tuoteryhmiä koskevien ilmoitettujen laitosten hyväksymis- ja ilmoitusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Hallitus 8/2016 Lausunto Euroopan komission kysely kustantajien roolista tekijänoikeuden arvoketjussa sekä ”panorama-poikkeuksesta” Hallitus 9/2016 Lausunto arviomuistioon postilain muuttamisesta Lausunto korruptioepäilyistä ilmoittavien henkilöiden suojeluun Hallitus 10/2016 Lausunto selvitykseen työttömyysturvajärjestelmän muutostarpeista palkkatyön ja perinteisen yrittäjyyden välimaastossa Hallitus 11/2016 Lausunto luonnokseen korruption vastaiseksi strategiaksi Lausunto Euroopan komission ehdotuksista tekijänoikeuden modernisoimiseksi digitaalisilla sisämarkkinoilla Hallitus 12/2016 Lausunnot Euroopan komission ehdotuksista DSM-direktiiviksi, asetukseksi lähetystoiminnasta ja VIP-asetukseksi ja VIP-direktiiviksi Hallitus 13/2016 Lausunto hallituksen esitykseen postilain muuttamiseksi 3. Sananvapaus ja journalismin etiikka Sananvapaus- ja journalismikeskustelu kiihtyi entisestään tultaessa vuoteen 2016. Usea journalisti joutui henkilökohtaisten lokakampanjoiden, herjausten ja uhkailujen kohteeksi erityisesti raportoituaan Suomen kiristyneestä turvapaikkapolitiikasta, pakolaisaiheista, rasismista tai Venäjästä. Journalisti-lehden maaliskuussa tekemän kyselyn mukaan joka kuudes journalisti oli joutunut työnsä takia jonkinlaisen uhkailun kohteeksi.


Liitto vaati poliisia tutkimaan ja syyttäjää syyttämään journalistien uhkailuja. Myös Julkisen sanan neuvosto kehotti poliisia ja syyttäjiä kiinnittämään vakavaa huomiota toimittajien uhkailuun. Päätoimittajat julkaisivat harvinaisen yhteiskannanoton, jossa lupasivat tukea journalistejaan. Kampanja sai poliisin tiukentamaan otettaan ja johti lisäresurssien myöntämiseen poliisille verkossa tapahtuvien kunnianloukkausten ja uhkailujen torjuntaan. Liitto järjesti aiheesta useita tilaisuuksia ja liiton juristit avustivat jäseniä rikosilmoitusten teossa. Kiristynyt yhteiskunnallinen ilmapiiri näkyi myös journalismin puolueettomuuden kyseenalaistamisena. Puhuttiin valemedioiden vuodesta ja siitä, voittaako mielipide tosiasiat. Erityisen huolestuttavaa oli jopa johtavien poliitikkojen negatiivinen asennoituminen uutismedian työskentelyyn, faktojen kieltäminen ja pyrkimys sivuuttaa media omassa toiminnassaan. Loppuvuoden kohu pääministeri Sipilän ja Yleisradion välillä ravisteli koko journalistikuntaa. Liitto oli kautta vuoden monin eri tavoin aktiivinen ja näkyi myös laajasti julkisuudessa laatujournalismin ja vastuullisen sananvapauden puolustajana. Liitto osallistui aktiivisesti maailman lehdistönvapauden päivän kansainvälisen päätapahtuman järjestämiseen 2.–4.5.2016 Helsingissä Finlandia-talolla, sekä muuhun sananvapauskeskusteluun ja pohjoismaisen julkisuusperiaatteen 250-vuotisjuhlavuoteen. Samalla liitto lanseerasi oman #sananvastuuvala-kampanjan. Vuoden aikana tuli esiin useita tapauksia, joissa viranomaiset kyseenalaisella toiminnallaan pyrkivät rajoittamaan sananvapautta. Huhtikuussa verottaja vaati Yleä luovuttamaan kaikki Panama-papereihin liittyvät asiakirjat ja uhkasi etsinnöillä toimituksessa ja toimittajien kotona. Loppukesästä alkaen tuli julki Maahanmuuttoviraston tiukentunut politiikka, jossa mm. journalistien turvapaikkahakemuksia hylättiin epäasiallisin perustein. Lokakuussa oikeusasiamies antoi päätöksen Journalistiliiton avustamassa tapauksessa, jossa katsottiin, että valtioneuvoston kanslia oli menetellyt sopimattomasti leimaamalla toimittajan rikkoneen journalistin ohjeita. Marraskuussa Valtioneuvoston kanslia yritti väärin perustein kieltää valokuvaajaansa julkaisemasta lehdistötilaisuuksissa ottamiaan kuvia johtavista poliitikoista. Kaikissa tapauksissa Journalistiliitto toimi aktiivisesti sananvapauden puolesta. Journalismin päivä järjestettiin Paasitornissa 14.10.2016. Osanottajia oli 400 ja ohjelmaa sekä yhteystyökumppaneita aikaisempia vuosia enemmän. Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho valittiin syksyllä JSN:n kannatusyhdistyksen puheenjohtajaksi. JSN:n uudeksi journalistijäseneksi valittiin Lauri Haapanen varajäsenenään Riikka Mäntyneva. Liitto avusti jäseniä asiakirjajulkisuusasioissa laatimalla valituksia hallintotuomioistuimiin asioissa, joissa viranomainen ei suostunut luovuttamaan pyydettyjä asiakirjoja. Liitto puolusti toimittajia rikostutkinnoissa, joissa toimittajia epäiltiin kunnianloukkauksesta tai yksityiselämää loukkaava tiedon levittämisestä. Liitto koulutti viranomaisia ja yliopistoja sananvapaudesta ja julkisuuslaista. Liitto kävi keskusteluja tiedustelulainsäädännön sisällöstä sisäministeriön ja Suojelupoliisin kanssa. Liitto piti tärkeänä, että tiedustelulainsäädännössä turvataan lähdesuoja. 4. Tekijänoikeus Euroopan komissio antoi vuoden 2015 lopussa tekijänoikeuksiin liittyvän tiedonannon ”Tavoitteena nykyaikainen, eurooppalaisempi tekijänoikeusjärjestelmä” sekä ehdotuksen


asetukseksi, jonka tavoitteena oli parantaa verkkopalvelujen siirrettävyyttä sisämarkkinoilla. Toimintavuosi käynnistyi lausunnolla mainituista asioista. Touko-kesäkuussa komissio järjesti julkisen kuulemisen kustantajan asemasta tekijänoikeuden arvoketjussa. Liitto vaikutti yhteistyössä Sanaston, Kirjailijaliiton ja Suomen Tietokirjailijoiden kanssa Suomen kannan muodostumiseen asiassa mm. antamalla lausunnon ja osallistumalla asiaa koskevaan keskusteluun OKM:n virkamiesten kanssa. Euroopan Komissio antoi syyskuussa neljä ehdotusta tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön muuttamiseksi. Journalistien kannalta keskeisin muutosehdotus oli ehdotus direktiiviksi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla (ns. DSM-direktiivi). Journalistiliitto toimi aktiivisesti vaikuttaakseen niin Suomen kuin EFJ:nkin kantaan asiassa. Kopiosto aloitti televisio-ohjelmien verkkotallennuspalveluiden lisensoinnin vuonna 2015 yhteistyössä Tuotoksen kanssa. Toimintavuoden aikana lisensoinnista saatujen korvaustuottojen jakautumista koskeva kiista eskaloitui Kopioston ja Tuotoksen välillä. Journalistiliitto osallistui loppuvuodesta asiaa koskevan, av-tekijöille suunnatun Pidä kiinni lompakostasi-kampanjan suunnitteluun ja toteutukseen viestimällä asiasta jäsenille. Liitto osallistui Kopioston toimintaan kaikilla sen tasoilla; hallituksessa Anna-Liisa Haavikko, valokopiojaostossa Petri Savolainen ja av-jaostossa Sanna Nikula sekä useita eri henkilöitä Kopioston hallituksen nimeämissä työryhmissä. Marraskuussa Kopioston puheenjohtajaksi valittiin Heikki Jokinen. 5. Järjestötoiminta Järjestötoiminnassa liitto panosti toimintavuoden aikana uusien palveluiden kehittämiseen. Liiton lanseeraamaa työosuuskunta Mediakuntaa valmisteltiin koko toimintavuoden ajan niin, että se voitiin käynnistää tammikuussa 2017. Liitto kehitti koulutuspalveluita ja uravalmennus käynnistyi 2015 tehdyn pilotin pohjalta. Liiton pitkäaikainen järjestöasiamies jäi eläkkeelle vuoden 2016 lopussa. Tässä yhteydessä liitto uudisti organisaatiota perustamalla palveluyksikön, ja rekrytoi loppuvuonna sitä vetämään palvelujohtajan. Palveluyksikköön siirtyivät järjestö-, koulutus- ja opiskelijatoiminta, ja toiminnan painopiste siirtyi uusien jäsenpalveluiden kehittämiseen ja jäsenrekrytointiin. Organisaatiouudistuksen tavoitteena oli liiton palvelukonseptin nykyaikaistaminen. Mediakunta Koko toimintavuoden liitto valmisteli osuuskunta Mediakunnan perustamista. Mediakunta on liiton lisäpalvelu, jota tarjotaan kaikille liiton jäsenille. Lisäpalvelulla liitto pyrkii saamaan uusia jäseniä ja palvelemaan nykyisiä jäseniään paremmin. Mediakunta on yritysmuodoltaan osuuskunta, jonka jäsenet omistavat. Kaikki hyöty Mediakunnassa palautuu jäsenilleen eikä osuuskunnalla pyritä tuottamaan voittoa ulkopuoliselle. Mediakunnan ideana on keskittää palveluiden hankinta osuuskuntaan, luoda työyhteisö, edistää palkkiotietoisuutta sekä edunvalvontaa ja tarjota jäsenilleen palkansaajan sosiaaliturva. Journalistiliitto on osuuskunnan jäsen ja liitolla on 20 kertainen äänivalta osuuskunnassa. Liitto toteutti Mediakunnan perustamistoimia vuoden 2016 aikana. Liitto järjesti Mediakunnasta nimikilpailun ja tilasi logon. Lisäksi liitto teki Mediakunnalle viestintäsuunnitelman, laati säännöt ja sopimusehdot. Perustamisvaiheessa liitto käytti asiantuntija-apuna Pellervo-seuraa, Finka-työttömyyskassaa, muita osuuskuntia, kirjanpitäjiä ja taloussuunnittelijaa. Liitto antoi Mediakunnasta haastatteluja useaan mediaan. Mediakunnan toiminnanjohtajaksi rekrytoitu Maiju Mitrunen aloitti tehtävässään 1.1.2017.


Mediakunnalle kehitettiin syksyn aikana digitaalinen laskutusjärjestelmä ja jäsenrekisteri, jota muokattiin useasti syksyn aikana. Mediakunnalle tehtiin sähköinen liittymislomake, jossa jäseneksi liitytään verkkopankkitunnuksilla. Mediakunta käynnisti toimintansa 9.1.2017 lanseeraustilaisuudessa. Verkkosivut avautuivat vuoden 2017 alkupuolella. Viestintä Liiton pääasialliset viestintäkanavat Journalisti-lehden lisäksi olivat journalistiliitto.fi-sivut, sähköpostitse lähetetyt uutis- ja jäsenkirjeet sekä liiton Facebook- ja Twitter-sivut. Näiden lisäksi SJL sai näkyvyyttä eri uutisvälineissä. Verkkosivuston päivittäinen kävijämäärä vaihteli noin sadan ja 2 500:n välillä riippuen liiton kulloisistakin uutisaiheista. Kävijämäärät pysyivät suunnilleen edellisvuoden tasolla. Journalistiliitto.fi-sivuston suosituimpia uutis- ja tiedoteaiheita olivat vapun aikoihin lanseerattu #sananvastuuvala-somekampanja, kevätvaltuuston päätös perustaa liitolle työosuuskunta, elokuun uutinen otsikolla ”Irakilainen journalisti uuden turvapaikkapolitiikan uhrina”, marraskuun lopulla käynnistynyt kohu pääministeri Sipilän viesteistä Yleisradiolle sekä Imatran toimittajasurmat joulukuun alussa. Kukin aihe toi sivustolle yli tuhat kävijää päivässä. Sähköposti oli Journalistin ohella tehokkain tapa tavoittaa liiton jäsenet. Käytössä oli sekä kaikille jäsenille lähetettävä jäsenkirje että erikseen tilattava uutiskirje. Jälkimmäisellä oli vuoden loppuun mennessä reilut tuhat tilaajaa. Jäsenkirjeen saivat sekä suomen- että ruotsinkieliset jäsenet omalla äidinkielellään noin 2–4 kertaa kuukaudessa. SJL:n Facebook- ja Twitter-tileillä oli vuodenvaihteessa yhteensä yli 8 000 seuraajaa. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta runsaalla tuhannella. Päivitysten saamat näyttökerrat vaihtelivat parista sadasta yli 20 000:een. Eniten näyttökertoja, tykkäyksiä ja jakoja saivat vihapuheeseen, Mediakuntaan sekä Sipilä-kohuun liittyvät päivitykset. Vuoden aikana tehtiin muutama maksettu Facebook-mainos, joilla markkinoitiin liiton jäsenetuja, lokakuussa järjestettyä Journalismin päivää sekä työosuuskunta Mediakuntaa. Maksetut mainokset tavoittivat enimmillään lähes 50 000 Facebookin käyttäjää. Journalistiliitto luopui syksyllä mediaseurantapalvelu Webnewsmonitorista ja otti käyttöön kilpailevan Meltwater-palvelun. Meltwaterin mukaan Suomen journalistisissa tiedotusvälineissä oli vuoden aikana noin 450 juttua, joissa Suomen Journalistiliitto mainittiin. Näkyvyys oli todellisuudessa laajempaa, koska seurannassa ei ole mukana televisiota, radiota eikä niitä juttuja, jotka ilmestyvät vain painetussa lehdessä. Vuonna 2016 liitto sai mediajulkisuutta eniten sananvapautta ja -vastuuta sekä journalismin laatua käsittelevissä jutuissa. Muita teemoja, joiden yhteydessä Journalistiliiton nimi oli esillä, olivat liiton viestintäpoliittiset kannanotot, osallistuminen uuteen keskusjärjestöhankkeeseen ja toiminta itsensä työllistäjien puolesta. Journalistiliitolla oli vuonna 2016 määräaikainen viestintäsuunnittelija, jonka tehtäviin kuuluivat muun muassa viestintäsuunnitelman laatiminen liitolle sekä SJL:n verkkosivun uudistushankkeen vetäminen. Työelämäasiat Journalistiliitto laati työsuojeluvaltuutetuille ja työpaikkojen työsuojeluorganisaatioille oppaan psykososiaalisen kuormituksen hallintaan toimituksissa. Liiton edustaja osallistui Työturvallisuuskeskuksen graafisen alan työalatoimikunnan toimintaan. SJL:n ja VKL:n yhteinen työhyvinvoinnin tietopankkisivusto Media & Hyvinvointi uudistettiin.


Työelämävaliokunta seurasi Tampereen yliopiston Comet-tutkimuskeskuksen tutkimusta irtisanottujen toimittajien uusista töistä (ITUT). Liitto kertoi tutkimuksen alustavista tuloksista sekä Journalistissa että Journalismin päivässä. Yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto MTLH ry:n kanssa Journalistiliitto järjesti journalisteille suunnatut Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (ent. RAY) tukemat hyvinvointi- ja perhelomat. Opiskelijayhteistyö Opiskelijayhteistyöryhmän muodostivat vuonna 2016 kahdeksan eri oppilaitoksen opiskelijalähettiläät, jotka toimivat yhteyshenkilöinä liiton ja omien oppilaitostensa välillä. Ryhmä kokoontui vuoden aikana kolmesti, järjesti Skype-kokouksia ja kommunikoi sähköpostitse sekä omassa Facebook-ryhmässään. Opiskelijalähettilään tehtäviin kuuluu järjestää vuoden aikana vähintään yksi liiton toimintaa esittelevä infotilaisuus opiskelutovereilleen. Kaikki lähettiläät hoitivat tämän tehtävän. Kertomusvuonna Journalistiliitto sai jäsenrekisterin perusteella 213 uutta opiskelijajäsentä. Määrä oli suunnilleen samalla tasolla kuin edellisvuonna. Osa opiskelijarekrytoinneista oli yhteistyöryhmän ansiota: muutama kymmenen opiskelijaa täytti liittymislomakkeensa edellä mainituissa infotilaisuuksissa ja monien muidenkin liittymispäätökseen yhteistyöryhmän toiminta vaikutti tavalla tai toisella. Ryhmä avusti kansainvälisen journalistiopiskelijaverkosto FEJS:n konferenssiin lähteneitä opiskelijoita rahallisesti. Yhteistyöryhmä myönsi FEJS-avustuksia nyt ensimmäisen kerran myös ammattikorkeakoulujen opiskelijoille. Aikaisemmin avustuksia myönnettiin vanhan yhteistyösopimuksen perusteella vain yliopisto-opiskelijoille. Yhteistyöryhmän tehtäviin kuuluu myös liiton vuosittaisen opiskelijaseminaarin järjestäminen. Ryhmä järjesti vuoden 2016 seminaarin marraskuussa Oulussa teemanaan kansainvälisyys. Koulutusasiat Journalistiliitto tarjosi maksutonta henkilökohtaista uravalmennusta 150 jäsenelle. Valmennus osoittautui erittäin suosituksi, ja paikat loppuivat kesken. Työllistymiseen ja uralla etenemiseen liittyviä aiheita käsiteltiin myös Journalismin päivässä. Kokemusten perusteella liitto valmisteli vuodelle 2017 mallin, joka tavoittaa suuremman joukon jäseniä yhdistäen videokoulutusta ja henkilökohtaista valmennusta. Kaikille jäsenille järjestetyt koulutustilaisuudet käsittelivät esimerkiksi kyberturvallisuutta ja tiedonhankintaa. Useat koulutustapahtumat tarjosivat mobiilivideoon perehdytystä, joista suosituin oli Helsingissä järjestetty ”Get trained the CNN Way” -koulutus. Suomalaisten kemistien seuran ja Helsingin yliopiston kanssa liitto toteutti kemian perusteisiin ja tieteelliseen argumentointiin keskittyneen koulutuspäivän. Helsingin lisäksi liitto järjesti koulutustilaisuuksia Hämeenlinnassa, Turussa, Porvoossa, Vaasassa, Oulussa ja Rovaniemellä. Liitto jakoi tilaisuuksia tai osia niistä myös livevideoina, joita katsottiin satoja kertoja. Liitto toimi partnerina European Journalism Centerin ja Google News Labin Helsingissä järjestämässä News Impact Summit -koulutustapahtumassa. Liitto tarjosi ay-koulutusta perinteisen koulutuksen lisäksi myös pientoimituksille. Lisäksi luottamusmiehillä oli mahdollisuus perehtyä työoikeuteen verkkokurssilla. Liiton koulutusasiamies tapasi toimitusharjoittelusta vastaavia opettajia liiton toimistolla ja Toimittajakoulutuksen neuvottelukunnan kokouksessa. Asiamies tapasi opettajia myös


Tampereella ja Jyväskylässä yhdessä Viestinnän keskusliiton edustajan kanssa. Koulutusasiamies osallistui myös Opetushallituksen koordinoiman viestintäalan koulutustoimikunnan työskentelyyn. Liiton asiamiehet toimivat kouluttajina liiton jäsentilaisuuksissa, muissa järjestöissä, valtionhallinnon piirissä sekä korkeakouluissa. Koulutustilaisuudet 2016 Liiton omat kurssit (palkalliset ay-kurssit kursiivilla) Luottamusmies (lm) ja työsuojeluvaltuutettu (tsv) yhteinen orientaatiokurssi I

13.-14.1. 12 Inkalan Kartano, Hämeenlinna

Lm ja tsv yhteinen orientaatiokurssi II


Lm ja tsv yhteinen orientaatiokurssi III


Lm ja tsv yhteinen orientaatiokurssi IV


Matkat ja verotus/Elokuva- ja tv-tes-koulutus

25.1. 23 Palta, Helsinki

Kyberturvaa I 8.2. 24 SJL toimisto Kyberturvaa II 22.2. 31 SJL toimisto Kyberturvaa III 8.3. 26 SJL toimisto Vad betyder det att vara frilans? 23.2 12 Vasabladet, Vasa Yritystalous-koulutuspäivä 25.2. 16 Tekniskan Salit,

Helsinki Kemiaa journalisteille 6.4. 41 Helsingin yliopisto,

Helsinki Sanan valta II – tarina 2.0 (yhdessä Tiedetoimittajien ja Terveystoimittajien kanssa)

19.4. 39 Tieteiden talo, Helsinki

Yhdistyspäivät 19.-20.4. 37 Scandic Julia, Turku Pientoimitusten työsuhdetietoutta 23.4. 5 Logomo, Turku Freeseminaari 6.-7.5. 39 Vaakuna,

Hämeenlinna RTTL:n tukihenkilö- ja kuusikkoseminaari

9.5. 30 Vanha Ylioppilastalo, Helsinki

LM ja tsv -työnohjauskaruselli 11.5. 4 Hotel Arthur, Helsinki

Vetäviä videoita kännykällä (yhdessä Pohjois-Suomen sanomalehtimiesyhdistyksen ja Tiedetoimittajien kanssa)

13.5. 39 Lapland Hotel, Oulu

Konserniseminaari 26.-28.8. 15 Tukholma, Viking Line

Get trained the CNN way: Making great videos with your smartphone

8.9 77 Pääposti, Helsinki

New ways of thinking about foreign reporting, new opportunities for freelancing

22.9. 8 SJL toimisto

Förbundets svenska seminarium 23.-24.9. 25 Kulturhuset Grand, Borgå

RTTL:n tukihenkilö- ja kuusikkoseminaari

30.9. – 1.10. 45 Scandic, Lahti

LM ja TSV-jatkokoulutus 6.10. 7 Tekniskan Salit,


Helsinki Luottamushenkilöpäivät 8.-9.11. 49 Scandic Järvenpää Opiskelijaseminaari 11.-12.11. 50 Cumulus, Oulu Mitä on olla free? (yhdessä Suomen freelancer-journalistien kanssa)

22.11. 60 Pääposti, Helsinki

Mitä on olla free? 2.12. 21 Korundin lämpiö, Rovaniemi

Opettajat toimitusharjoittelun ytimessä -ilta

20.12. 9 Liiton toimisto

Viestinnän Keskusliiton kanssa järjestetyt kurssit Työsuojelupäivä: Työyhteisöhäiriöt hallintaan

26.4. 20 Presidentti, Helsinki

Päällikköpäivä: Kaaos seis

25.10. 20 Presidentti, Helsinki

Muiden liittojen kanssa järjestetyt kurssit Aloittavat yrittäjät/kokeneet yrittäjät STTK-SJL

23.4. 16

Ostrobotnia, Helsinki

Av-alan työturvallisuuspäivä Teme-Palta-SJL

28.11. 6 WHS-teatteri, Helsinki

Historiahanke Journalistiliitto palkkasi liiton historiahankkeen toisen osan (1967–2006) kirjoittajaksi FT Leena Riska-Campbellin, jonka työn valmistumiselle liitto asetti määräajaksi kesän 2017. Työtä ohjasi historiatoimikunta, johon kuuluivat Pekka Laine (puheenjohtaja), Arto Nieminen (sihteeri), Marja Palmunen (liiton toimiston edustaja), Veli-Pekka Leppänen, Antti Manninen ja Pirjo Munck. Kokouksiin osallistui myös historian ensimmäisen osan kirjoittaja Pirkko Leino-Kaukiainen. Toimikunta kokoontui seitsemän kertaa. 6. Kansainvälinen toiminta Sananvapauskysymykset ja toimittajien turvallisuus nousivat pääteemoiksi kansainvälisessä toiminnassa, kun monessa Euroopankin maassa sanan- ja lehdistönvapautta pyrittiin kaventamaan terrorisminvastaisen taistelun tai populistisen politiikan nimissä. Keväällä Journalistiliitto liittyi freelancereiden työturvallisuutta edistämään perustettuun kansainväliseen ACOS (A Culture of Safety) -verkostoon. Pohjoismaisten liittojen NJF:n puheenjohtajuus oli vuoden ajan Norjassa. NJF:n työssä korostuivat arkisen edunvalvonnan pohjoismainen koordinointi, viestintäpoliittisen ja ammattieettisen keskustelun seuranta, järjestöjen kehitystyö sekä yhteistyön koordinointi kansainvälisissä järjestöissä ja valmistautuminen EFJ:n ja IFJ:n yleiskokouksiin 2016. Euroopan journalistiliiton EFJ:n yleiskokouksessa Sarajevossa 25.–27.4. liittoa edustivat puheenjohtaja Hanne Aho, hallituksen varapuheenjohtaja Heikki Jokinen ja asiamies Juha Rekola. Jokinen toimi kokouksen puheenjohtajistossa ja Rekola valittiin uudelle kaudelle EFJ:n kolmihenkiseen talouskomissioon. Myöhemmin Susanna Sjöstedt valittiin EFJ:n radio- ja tv-toiminnan asiantuntijaryhmä Bregin puheenjohtajaksi ja liiton juristi Sanna Nikula valittiin EFJ:n tekijänoikeustyöryhmään Aregiin. Kansainvälisen journalistiliiton IFJ:n kongressissa 7.–10.6. Ranskan Angersissa liitoa edusti asiamies Juha Rekola. IFJ:n heikentynyt taloudellinen tilanne ja järjestön kehittäminen


puhuttivat kongressia, etenkin kun 9 vuotta järjestön puheenjohtajana ollut Britannian Jim Boumelha halusi siirtyä taloudenhoitajaksi. Rekola pyydettiin vastaehdokkaaksi, mutta hän hävisi vaalin täpärästi 176–153. Syyskausi osoitti oikeaksi pelon, että Boumelha pyrkii hallitsemaan järjestöä edelleen taloudenhoitajan paikalta käytännössä ohi puheenjohtajaksi valitun belgialaisen Philippe Leruthin. Liitto tuki yhdessä SFJ:n kanssa Viron liittoa EAL:ää sen freelance- ja tekijänoikeusseminaarissa 24.–25.5. Liiton asiantuntijana seminaarissa esiintyi Heikki Jokinen. Pietarin journalistiliiton delegaatio vieraili liiton toimistolla kesäkuussa. Puheenjohtaja Hanne Aho ja asiamies Juha Rekola vierailivat Venäjän liiton RUJ:n festivaaleilla Dagomysissä syyskuussa. Suomen hallituksen kiristynyt maahanmuuttopolitiikka ja maahanmuuttoviraston linjaukset alkoivat loppukesästä näkyä myös Journalistiliiton toimintakentässä, kun tietoon tuli nopeassa tahdissa useita tapauksia, joissa mm. Afganistanista, Irakista ja Somaliasta tulleilta journalisteilta oli ristiriitaisesti perustellen evätty turvapaikka ja tehty karkotuspäätös. Liiton asiamies auttoi heitä valitusten teossa ja kirjoitti lausuntoja niiden tueksi. Turkin heinäkuisen epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeiset puhdistukset ja vainot kohdistuivat myös journalisteihin ja nostattivat vastalauseiden aallon. Liitto toimi yhdessä muiden pohjoismaiden liittojen ja EFJ:n kanssa, protestoi Turkin lähettiläälle ja pyysi Suomen hallitusta painostamaan Turkkia lopettamaan jopa Turkin oloissa ennennäkemättömät hyökkäykset maan mediaa vastaan. Toiminnalla saatiin melko paljon myös julkisuutta. Maan hallituksen rajut leikkaukset kehitysyhteistyöhön ja kansalaisjärjestöjen tukeen vaikuttivat Viestintä ja kehitys -säätiön (Vikes) toimintaan. Leikkausten takia ulkoministeriön hankerahoitus ja hankkeiden määrä putosivat puoleen vuodeksi 2016. Vuoden aikana aktiivinen toiminta ja vaihtoehtoisten rahoittajien etsintä kuitenkin turvasivat Vikesin työn jatkuvuuden ja talouden tervehtymisen. Vikes tuotti lokakuussa Journalismin päivän pakolaistoimittajia ja kehitysjournalismia koskevan osuuden. 7. Journalisti – Journalisten Journalisti ilmestyi 15 kertaa. Painetun lehden kokonaissivumäärä oli 540. Lehden painosmäärä oli keskimäärin 12 500 kappaletta. Eläkeläistilaajia oli vuoden lopussa 772 eli lähes 20 prosenttia Journalistiliiton eläkeläisistä. Muita maksettuja tilauksia oli noin 360. Lehti painettiin I-Print Oy:ssä Seinäjoella. Sisällössä painopiste oli journalistisessa työssä ja sen ulottuvuuksissa. Paljon keskustelua herättäneinä aiheina esille nousivat vihapuhe, sananvapaus ja mediatalojen talous. Puolentoista sivun ruotsinkielinen Journalisten täydensi ja monipuolisti lehden sisältöä. Journalistin verkkolehdessä julkaistiin painetun lehden sisällön lisäksi sitä täydentäviä aineistoja ja uutisia. Verkkolehden vierailijamäärä oli noin 430 000. Journalistissa 2/2016 julkaistu, vihapuhetta käsittelevää, Manu Haapalaisen kirjoittamaa Huorittelijat-juttua luettiin verkossa lähes 70 000 kertaa. Journalistin toimituksessa työskentelivät Markku Lappalainen (päätoimittaja), Manu Marttinen (toimitussihteeri), Heli Saarela (ulkoasutoimittaja 31.8. asti), Kai Widell (määräaikainen ulkoasutoimittaja 1.9. lähtien) Nina Erho (toimittaja), Manu Haapalainen (määräaikainen toimittaja 15.2. asti) ja Marja Honkonen (toimittaja, 16.2. lähtien). Lisäksi lehti käytti sisällön tekemiseen freelancetoimittajia, -kuvaajia ja -graafikoita. Avustajakuntaan kuului kaikkiaan 180 henkilöä.


8. Liiton toimisto Liiton päätoimisena puheenjohtajana toimi Hanne Aho, edunvalvontajohtajana Petri Savolainen sekä talous- ja hallintojohtajana Helena Visti. Simon Huldén aloitti 28.11. palvelujohtajana vastuualueinaan liiton jäsenpalvelut ja järjestötoiminta. Johdon assistenttina toiminut Anne Salonen jäi eläkkeelle 29.2. Salosen sijaisena toiminut Carola Kiikka-Miettunen hoiti tehtävää 30.4. saakka. 2.5. lähtien johdon assistenttina toimi Kira Närhi. Tiedottajana toimi Jaakko Kilpeläinen, jonka vastuulla oli liiton viestintä. Määräaikaisena viestintäsuunnittelijana toimi Manu Haapalainen 16.2.–31.12. Työehtoyksikössä työehtoasiamiehinä toimivat Sanna Nikula, Tytti Oras, Maija Raninen 11.1. alkaen, Jussi Salokangas ja Terhi Tarvainen sekä assistentti Päivi Isoniemi. Työehtoasiamies Valtteri Aaltosen työsuhde liitossa päättyi vuoden alussa. Asiamies Juha Rekolan vastuulla olivat viestintäpolitiikka, eettiset kysymykset ja kansainväliset asiat. Järjestöyksikössä toimivat koulutusasiamiehenä Nina Porra ja järjestöasiamiehenä Marja Palmunen, joka jäi eläkkeelle 1.1.2017. Jäsenrekisterissä toimivat Arja Katila ja Tea Sahlberg. Talous- ja hallintoyksikössä toimi assistenttina Annamari Schildt ja toimistovirkailijana Mari Metsikkö. Joulukuun lopussa liiton toimistossa ja Journalisti-lehdessä työskenteli yhteensä 25 henkilöä, joista kahden työsuhde päättyi 31.12. Yt-neuvottelukuntaan kuuluivat Jussi Salokangas (puheenjohtaja), Petri Savolainen (sihteeri), Hanne Aho, Nina Erho, Tea Sahlberg ja Helena Visti. 9. Valtuusto Valtuuston puheenjohtajana toimi Tapio Räihä RTTL, I varapuheenjohtajana Tuike Alitalo TSY ja II varapuheenjohtajana Kimmo Mäkilä HSJ. Kimmo Mäkilä erosi valtuustosta 17.10.2016. Valtuuston syyskokouksessa 8.–9.12.16 II varapuheenjohtajaksi valittiin Lauri Lähteenmäki HSJ. 1.11.2016 SAL ja HSY yhdistyivät. Yhdistys otti nimekseen Helsingin Seudun Journalistit ry. (HSJ). Yhdistyminen ei vaikuttanut SAL+HSY:n paikkamäärään valtuustossa. Valtuuston kokoonpano vuonna 2016 oli seuraava: Etelä-Pohjanmaa (2) Dahl Viveca, Laurila Anne Etelä-Suomi (1) Koskinen Teppo HSJ (24) Ahola Suvi, Alén Johan, Bjon Sylvia, Lamminen Katja, Leskinen JR,

Lankinen Jussi (alk. 17.10.), Lähteenmäki Lauri, Mäkilä Kimmo (17.10. asti), Räikkä Jyrki, Varmavuori Marjaana, Waris Olli, Ala-Prinkkilä Mervi, Mellanen Satu, Korhonen Marko, Lappalainen Tuomo, Ojala Ilja, Karhula Anna-Liisa, Turunen Vesa, Laine Lauri, Lundén Kimmo, Sihvo Tomi, Rakkolainen Mari, Kauppila Kaisa, Kukkonen Sarri, Hankivaara Jarmo

Häme-Uusimaa (1) Hinkkanen Erja Itä-Suomi (1) Salovaara Outi Keski-Pohjanmaa (1) Lehtinen Tapio


Keski-Suomi (2) Mertaniemi Harri, Kovanen Tarja Savo-Kainuu (2) Manninen Kari, Hyvärinen Antti Kymenlaakso (1) Tynninen Petra Pohjois-Karjala (1) Kauhanen Hannu Pohjois-Suomi (3) Pelttari-Heikka Sari, Pikkarainen Aleksanteri, Verronen Hannu Satakunta (1) Varjonen Jukkapekka Pirkanmaa (4) Asikainen Kari, Lehtinen Juha, Sivunen Pia, Kotipuro Anne Turku (3) Nieminen Rami, Kajander-Ekström Anneli, Alitalo Tuike RTTL (25) Alm Jesper, Berg Antonia, Blomberg Hilla, Blomberg Juha, Lahtinen

Kati, Hurme Raino (25.4. asti), Kangastalo Ilkka, Kivessilta Jenni (25.4. alkaen), Leppälä Kari, Nykänen Reijo (12.10. asti), Kämppi Marja-Liisa, Lehtola Johanna (12.10. alkaen), Lönnqvist Marko, Hakala Juha, Niemelä Jari, Parviainen Aapo, Peurakoski Tomi, Puttonen Seppo, Pylkkänen Anu, Kettunen Jenni, Rautkorpi Tiina, Räihä Tapio, Santaharju Tiina, Savander Kati (25.4. asti), Sirviö Ari-Pekka, Sutela Maija (25.4. alkaen), Svanfeldt Ingrid, Mustajärvi Päivi

Åland (1) Harald Emma SFJ (6) Ruokolainen Ina, Hämäläinen Hanna-Kaisa, Hänninen Ville, Topelius

Taneli, Salminen Juhavaltteri, Ruulio Tiina Opiskelijaedustajat (4) Kangas Laura (Keski-Suomi) (17.2. alkaen), Tegelberg Veera

(Pirkanmaa), Ojanperä Ari (RTTL) ja Hiilamo Elli-Alina (HSJ) (17.10. asti), Schneider Hanna (HSJ) (17.10. alkaen)

10. Hallitus Hallitus piti vuoden aikana 13 kokousta. Hallituksen kokoonpano oli:

Aho Hanne (puheenjohtaja) Ahlroth Jussi HSJ Alasuutari Päivi PSSY Epstein Pirkko RTTL/YOT (1. varapuheenjohtaja) Häkkinen Seppo KYSY Jokinen Heikki SFJ (2. varapuheenjohtaja) Korpela-Välisaari Sari RTTL/MOT Laitala Marko HSJ Lappinen Lotta KPJ (3.11. asti) Mattila Kirsi RTTL/FAO Saarikoski Jyrki RTTL/YOT Sainio Sari PJY Saroniemi Soila HSJ Sourander Anna EPSY (8.12. alkaen)


11. Valmisteluelimet Hallituksella oli seuraavat valmistelu- ja toimielimet: Koulutusvaliokunta Mäkilä Kimmo pj. HSJ (16.9. asti), Korpela-Välisaari Sari pj

RTTL/MOT (16.9. alkaen), Hietala Johanna K-PJ, Kukkonen Sarri HSJ, Pikkupeura Risto PSSY, Voudinmäki Teija RTTL/YMT, Porra Nina sihteeri

Opiskelijatyöryhmä (Koulutusvaliokunnan alainen)

Tegelberg Veera pj. PJY/Tampereen yliopisto, Evers Niklas/Lindroos Stefanie, Soc&kom, Kangas Jaana Jyväskylän yliopisto, Lybeck Lotta/Karhunen Oona Turun amk, Pennanen Veera/Niiniaho Emmi, Haaga-Helia, Piiroinen Joonas Metropolia, Schneider Hanna Helsingin yliopisto Simonaho Salla Oulun amk, Kilpeläinen Jaakko sihteeri

Free-neuvottelukunta Mattila Kirsi pj. RTTL/FAO, Donner Maria (Nina) FAO, Hyvärinen Hanna PJY, Kangasniemi Eveliina HSJ, Luther Mathias TSY, Sandberg Tiina SFJ SFJ, Ylä-Tuuhonen Meeri KSA, Salokangas Jussi sihteeri

Historiatoimikunta Laine Pekka pj. RTTL, Leppänen Veli-Pekka HSJ, Manninen Antti HSJ,

Munck Pirjo RTTL, Nieminen Arto sihteeri, Palmunen Marja yhdyshenkilö

Journalistin toimitusneuvosto

Jyrki Saarikoski pj. RTTL, Alitalo Tuike TSY, Peltoniemi Mikko PJY, Leena Kosonen PSSY, Lappalainen Markku sihteeri

Jäsentyöryhmä Palmunen Marja pj., Kähkönen Anna SFJ, Metso Seppo RTTL, Plit Kaija HSJ, Tammi Marko HSJ, Visti Helena SJL

Asiantuntijat: Katila Arja (sihteeri) ja Sahlberg Tea Kansainvälinen valiokunta

Jokinen Heikki SFJ pj., Aaltonen Hannu HSJ, Pelttari-Heikka Sari PSSY, Huttunen Pasi PKJ, Koski Jenni RTTL/YMT, Markus Maria SFJ, Salmivaara Anneli RTTL, Salovaara Outi ISSY, Sjöstedt Susanna RTTL/YOT, Rekola Juha sihteeri

Talousvaliokunta Laitala Marko pj. HSJ, Asikainen Kari PJY, Manninen Kari S-KJ, Parviainen Aapo RTTL, Savolainen Jaana HSJ, Visti Helena sihteeri, Schildt Annamari, osallistumisoikeus talousassistenttina

Tekijänoikeusvaliokunta Haavikko Anna-Liisa pj. RTTL/FAO, Epstein Pike RTTL/YOT, Jokinen

Heikki SFJ, Korpela-Välisaari Sari RTTL/MOT, Leskelä Piia RTTL/MOT, Neuvonen Aura RTTL/YMT, Niemi Kalle RTTL/FAO, Niva Mika RTTL/YOT, Strellman Urpu HSJ, Nikula Sanna sihteeri

Työehtovaliokunta / Lehdistö

Aho Hanne pj., Ahlroth Jussi HSJ, Bjon Sylvia HSJ, Kuonanoja Hanna PSSY, Lehtinen Juha PJY, Mertaniemi Harri KSJ, Taipale Taru HSJ, Savolainen Petri SJL, Oras Tytti sihteeri

Työehtovaliokunta / Yleisradio


Aho Hanne pj., Alm Jesper YOT, Blomberg Hilla YOT, Epstein Pike YOT, Niemelä Jari YOT, Nieminen Arto (asiantuntija), Pylkkänen Anu YOT, Saarikoski Jyrki YOT, Aaltonen Valtteri sihteeri

Työehtovaliokunta / MTV Savolainen Petri pj., Korpela-Välisaari Sari MOT, Jorma Kellokumpu MOT, Sanna Pietiläinen MOT, Pyrhönen Kari MOT, Raninen Maija 01.01.2016 alkaen sihteeri

Työehtovaliokunta / Kustannustoimittajat

Aho Hanne pj., Brander Jonna HSJ, Martin Alice HSJ, Rakkolainen Mari HSJ, Sihvo Tomi HSJ, Nikula Sanna sihteeri

Työehtovaliokunta / Tuotantoyhtiöt

Savolainen Petri pj., Järvinen Heidi MOT, Niemi Tuomas YMT, Kettunen Jenni YMT, Vanne Ilkka YMT, Tarvainen Terhi sihteeri

Työehtovaliokunta / Yhtyneet ja av-käännöstoimistot

Savolainen Petri pj., Friman Tuula FAO, Hakala Juha FAO, Koski Jenni YMT, Lauriala Miika FAO, Mattila Kirsi FAO, Mäkelä Lauri FAO, Nevasalmi Kaisu FAO, Niemi Kalle FAO, Rantanen Jenni, YMT, Svanfeldt Ingrid FAO, Raninen Maija sihteeri 01.01.2016 alkaen.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Sainio Sari pj. PJY, Akimo Minna PSSY, Kovanen Tarja K-SJ, Lauriala Miika RTTL/FAO, Lihvonen-Hietakallio Krista KJ, Ollikainen Leea RTTL/MOT, Turunen Vesa HSJ, Tyynismaa Marja EPSY, Oras Tytti sihteeri

YRA-valiokunta Ahlroth Jussi pj. HSJ, Alasuutari Päivi PSSY, Hämäläinen Hanna-Kaisa SFJ, Juutilainen Arno HUJ, Lehtonen Asko TSY, Räihä Tapio RTTL, Salomaa Eveliina P-KSY, Sirviö Ari-Pekka RTTL, Taipale Taru HSJ, Varjonen Jukka-Pekka SATA, Palmunen Marja sihteeri

12. Stipendit ja palkinnot Liiton ansiomerkki Erdogan Tarja HSJ, Kares Yrjö PJY, Niemelä Jari RTTL, Pelttari-Heikka

Sari PSSY, Plit Kaija HSJ, Seretin Leena SFJ, Tuominen Jyrki TSY, Törnudd Nina HSJ, Ukkonen Arja KYSY, Vilpula Marja K-PJ.

Järjestötekopalkinto Työryhmä Hanna-Kaisa Hämäläinen, Arttu Muukkonen ja Noora

Vaarala: järjestivät Suomen freelancer-journalistien kymmenvuotistapahtuman. Kunniamaininta järjestötoiminnasta ja luottamusmiestyöstä: Aito-Tehtaan luottamusmies Maija Sutela ja osaston puheenjohtaja Heli Valtonen.

Vuoden luottamusmies Jussi Ahlroth, Ilja Ojala, Tomi Peurakoski ja Ari Simberg / Sanoma

Oy-palkinto

Juhani Tapio, Matti Nikkilä / Pohjolan Sanomat


Ossi Rajala / Turun Sanomat Hannu Verronen / Kalajokilaakso

Virkistysstipendit Saariselälle myönnettiin 30 ja Vierumäelle viisi virkistysstipendiä.

JÄSENTILASTOT 2016

1

15359 15032 14905 14921 14693

720 871 1000 1134 1142

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

18000

2012 2013 2014 2015 2016

Jäsenmäärä ja työttömyys 12/2012‐12/2016

Jäsenmäärä Työttömyys

Liittyneet 2016

Yhdistys Eläkeläinen Freelancer/yrittäjä Opiskelija Työsuhteinen Yhteensä EPSY 1 0 5 4 10 ESSY 0 0 1 3 4 HSJ 0 0 89 36 125 HUJ 0 0 1 3 4 ISSY 0 0 0 6 6 K-PJ 0 0 0 1 1 KSJ 0 0 18 2 20 S-KJ 0 0 1 5 6 KYSY 0 0 0 0 0 PKJY 0 0 1 3 4 PSSY 0 0 14 8 22 SATA 0 0 0 2 2 PJY 0 0 44 6 50 TJY 1 0 16 2 19 RTTL 1 12 29 80 122 ÅJ 0 0 0 1 1 SFJ 0 148 9 0 157 Yhteensä 3 160 228 162 553

Erot 2016 Alalta pois Jäsenmaksu siirtyminen Kuollut Muu syy -rästi Yhteensä

111 118 304 252 785

Jäsenmäärä, työttömyys, liittyneet ja erot

TyöttömyysasteFINKA joulukuu 2016

7,8%

2

Ikäryhmä M N Yhteensä0‐19 2 10 1220‐24 114 267 38125‐29 216 477 69330‐34 401 739 114035‐39 605 1078 168340‐44 585 988 157345‐49 490 800 129050‐54 637 842 147955‐59 784 822 160660‐64 665 658 132365‐69 651 644 129570‐74 593 620 121375‐79 298 307 60580‐84 119 119 23885‐89 51 56 10790‐94 18 29 4795‐99 2 5 7100‐104 0 1 1105‐109 0 0 0Yhteensä: 6231 8462 14693

Yhdistys M N Yhteensä ETELÄ‐POHJANMAAN SANOMALEHTIMIEHET 179 201 380ETELÄ‐SUOMEN SANOMALEHTIMIESYHDISTYS 63 76 139HELSINGIN SEUDUN JOURNALISTIT RY. 1610 2949 4559HÄMEEN‐UUDENMAAN JOURNALISTIT 89 105 194ITÄ‐SUOMEN SANOMALEHTIMIESYHDISTYS 104 115 219KESKI‐POHJANMAAN JOURNALISTIT 63 62 125KESKI‐SUOMEN JOURNALISTIT 144 184 328SAVO‐KAINUUN JOURNALISTIYHDISTYS RY 151 153 304KYMENLAAKSON JOURNALISTIT 68 75 143POHJOIS‐KARJALAN JOURNALISTIYHDISTYS 89 78 167POHJOIS‐SUOMEN SANOMALEHTIMIESYHDISTYS 233 293 526SATAKUNNAN JOURNALISTIT 83 105 188PIRKANMAAN JOURNALISTIT 281 440 721TURUN JOURNALISTIYHDISTYS 207 281 488RADIO‐ JA TELEVISIOTOIMITTAJIEN LIITTO 2313 2555 4868ÅLANDS JOURNALISTER 13 28 41SUOMEN FREELANCE‐JOURNALISTIT 541 762 1303Yhteensä: 6231 8462 14693

Vuosina 2012‐2016 yli 65 vuotiaiden määrä kasvoi 2797 ‐> 3513 (25,6%)

Naisten ja miesten välinen suhde oli vuonna 2016 58%/42%, vuonna 2012 57%/43%

Sukupuoli ja ikä 12/2016

3

0 2000 4000 6000 8000 10000

Ahvenanmaa

Etelä‐Karjala

Etelä‐Pohjanmaa

Etelä‐Savo

Kainuu

Kanta‐Häme

Keski‐Pohjanmaa

Keski‐Suomi

Kymenlaakso

Lappi

Pirkanmaa

Pohjanmaa

Pohjois‐Karjala

Pohjois‐Pohjanmaa

Pohjois‐Savo

Päijät‐Häme

Satakunta

Uusimaa

Varsinais‐Suomi

Määrä / Maakunta 12/2016 Ammattiryhmät 12/2016 ja 12/2012

Yhteensä Osuus Yhteensä Osuus

Ammattiryhmä 2016 2016 2012 2012

Nimetön 229 2,30 % 609 5,30 %

Kustannusala 426 4,20 % 412 3,60 %

Lehdet 5561 55,10 % 6275 55,30 %

Muu tehtävä 337 3,30 % 256 2,20 %

Radio‐TV 3364 33,30 % 3727 32,90 %

Verkkojulkaisut 119 1,20 % 58 0,50 %

Viestintäala 56 0,60 % ei rek.

Yhteensä: 10092 11337

Alueellinen jakauma ja ammattiryhmät

4

Yhdistys Eläkeläismaksu 7,50e/kk

Jäsenmaksu 1,0 % (ei sis. t-kassan jäsenmaksua)

Jäsenmaksu 1,4 % (ei sis.t-kassan jäsenmaksua)

Jäsenmaksu 1,4 % (sis.t-kassan jäsenmaksun)

Opiskelijamaksu (ei sis. t-kassan jäsenmaksua) 7,50e/kk

Perusmaksu (ei sis. t-kassamaksua) 15e/kk

Perusmaksu (sis. t-kassamaksun) 15e/kk

Sivutoimisen jäsenmaksu (ei t-kassan jm) 22,50e/kk

Kaikki yhteensä

EPSY 8 4 15 229 8 1 3 268 ESSY 6 2 2 78 3 91 HSJ 43 85 97 2874 99 1 110 11 3320 HUJ 5 1 3 118 1 128 ISSY 6 4 3 131 6 150 K-PJ 2 2 73 77 KSJ 2 9 14 178 41 9 253 S-KJ 4 3 3 191 1 1 203 KYSY 3 1 81 2 87 PKJY 4 3 94 1 3 105 PSSY 9 7 12 309 23 4 364 SATA 2 1 1 122 2 128 PJY 8 28 53 343 110 1 14 1 558 TJY 7 16 14 270 32 11 1 351 RTTL 46 150 56 3218 32 2 79 9 3592 ÅJ 2 2 27 1 32 SFJ 13 980 9 57 3 5 3 50 1120 168 1298 283 8393 350 10 252 72 10827

HUOM! Kaikissa prosenttiluokissa minimaksua maksavia jäseniä (15e/kk). Määrä ei tiedossa.

Jäsenmaksuryhmät 12/2016

JOURNALISTISEN KULTTUURIN

EDISTÄMISSÄÄTIÖ

Talous‐ ja toimintakertomus vuodelta 2016

1

JOURNALISTISEN KULTTUURIN EDISTÄMISSÄÄTIÖ

Talous‐ ja toimintakertomus vuodelta 2016

1. Yleistä

“Kohottaakseen journalistien ammattitaitoa ja edistääkseen sananvapautta Suomen Sanomalehtimiesten Liitto – Finlands Journalistförbund r.y. on päättänyt perustaa säätiön, jonka nimi on Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö.” Näin juhlavasti lukee säädekirjassa, joka on toimitettu oikeusministeriölle 17.6.1992. Tätä tarkoitusta säätiö on toteuttanut kohta 25 vuotta jakamalla apurahoja journalistien ammatilliseen täydennyskoulutukseen, opintojen loppuunsaattamiseen, ammattitaidon kehittämiseen, alan tutkimustyöhön, matkoihin, journalisteille räätälöityihin kieliopintoihin, näyttelyihin ja julkaisuihin sekä luovaan työhön. Säätiö aloitti sääntöjensä muuttamisen uuden säätiölain edellyttämällä tavalla syksyllä 2016. Uudet säännöt otetaan käyttöön säätiörekisterin ne hyväksyttyä keväällä 2017.

Säätiön myöntämät apurahat rahoitetaan pääosin Kopiosto‐korvauksin, jotka kertyvät kopioidun lehdistöaineiston ns. toissijaisesta käytöstä. Yhä suurempi osa Kopiosto‐tuotosta on digitaalisen kopioinnin tuottoa valokopioinnin vähentyessä.

Vuonna 2016 apurahoja myönnettiin vakiintunein muodoin. Keväällä laitettiin jakoon 22 400 euron Jokes‐apurahat. Lisäksi laitettiin hakuun Jyrki A. Juutin muistostipendit sekä kurssiapurahat Jokesin tilaamille tai järjestämille täydennyskoulutuskursseille. Keväällä jaettiin myös Århusin kurssiapurahat ja laitettiin hakuun 5 000 euron työskentelyapurahat. Näillä työskentelyapurahoilla tuotettu journalistinen juttu saadaan julkaista lehdessä, verkossa tai muussa mediassa. Keväällä laitettiin jakoon toista kertaa 20 000 euron suuruiset Jokes‐Nova‐apurahat. Syksyllä julistettiin hakuun ja päätettiin Sananvapauden apurahat ja varsinaiset Kopiosto‐apurahat hyväksyttyjä tarkoituksia varten sekä kielikurssiapurahat Wimbledoniin, Lontooseen, Roueniin, Pietariin, Madridiin, Radofzelliin sekä Tukholmaan. Kielikurssit tuottaa kielikoulu Whitehouse EG. Ensimmäistä kertaa tarjolla oli myös viron kielikurssi Tarttossa, jonka tuottamisesta vastaa Tuglas‐seura. Lisäksi jaettiin kannustusapurahat journalistisen alan opiskelijoille opinnäytetyön loppuun saattamiseen.

Kopiosto‐korvausten tuotto oli 1 006 932,17 euroa. Kopiosto‐tuotto oli huomattavasti arvioitua suurempi. Apurahoja ei saatu jaettua budjetoitua määrää. Apurahahakemusten määrä saatiin kuitenkin nostettua hienoiseen nousuun.

Säätiö uusi visuaalisen ilmeensä ja logonsa vuonna 2016. Suunnittelusta vastasi graafinen suunnittelija, kuvittaja Ville Tietäväinen.

2. Hallinto

2

Säätiön hallituksen puheenjohtajana toimi Antti Manninen ja varapuheenjohtajana Aapo Parviainen. Muut hallituksen jäsenet olivat Matti Litukka (vuosikokoukseen asti), Annika Korpimies, Matti Heikura, Ville Hänninen ja Aila‐Liisa Laurila (vuosikokouksesta alkaen). Hallitus kokoontui seitsemän kertaa vuoden aikana. Säätiön asiamiehenä on toiminut Anna Kähkönen kaksi päivää viikossa. Säätiön tilintarkastajana toimivat HTM Lotta Kauppila sekä Tilintarkastusrengas Oy vastuuhenkilönään Kai Salmivuori. Säätiön kirjanpitoa on hoitanut Hellin Saarelainen Tilikirjaamo Oy:stä.

3. Lähipiiri

Säätiön suppeaan lähipiiriin katsotaan kuuluvaksi säätiön hallituksen, asiamiehen ja tilintarkastajan lisäksi perustajayhteisö Journalistiliiton hallituksen jäsenet ja heidän perheenjäsenensä ja lähisukulaisensa. Säätiö on perustanut lähipiiriseurantaa varten lähipiirirekisterin.

Säätiö ei myönnä apurahoja säätiön hallituksen jäsenille, asiamiehelle tai tilintarkastajalle eikä Journalistiliiton hallituksen jäsenille. Vuoden 2016 aikana apurahoja ei myöskään myönnetty lähipiirin perheenjäsenille tai lähisukulaisille. Vuoden 2016 aikana säätiö ei antanut avustuksia, rahalainoja, vastuita tai vastuusitoumuksia lähipiirille.

Säätiön hallituksen jäsenille on maksettu 100 euron kokouspalkkio kokoukselta, puheenjohtajalle 200 euron kokouspalkkio per kokous. Säätiön hallitukseen valittavalle freelance‐jäsenelle korvataan lisäksi 200 euron ansionmenetyskorvaus kokoukselta. Asiamiehelle on maksettu 1 402,58 euron kuukausipalkka. Tilintarkastajalle maksetaan laskun mukaan. Lähipiirille ei ole tarjottu vastikkeettomia etuja.

4. Kopiosto‐apurahat

Säätiö myönsi vuoden 2016 aikana apurahoja yhteensä 602 380,49 euroa. Keväällä myönnettiin kolme 22 400 euron Jokes‐apurahaa alan tutkimuksiin. Apurahan saivat Aki Petteri Lehtinen, Anja Portin ja Salla Tuomola. Säätiö jakoi kaksi 20 000 euron Jokes‐Nova‐apurahaa. Apurahat myönnettiin Jussi Riku Helanderille Oksa‐palvelun kehittämiseen sekä Anna Partaselle ja työryhmälle Articmania.com–median ja verkkoyhteisön luomiseen.

Jyrki A. Juutin muistostipendiä ei jaettu. Lisäksi keväällä myönnettiin 12 kurssiapurahaa säätiön järjestämään Videojournalismin kurssille sekä 12 apurahaa säätiön räätälöimälle Uudet juttutyypit‐kurssille, jonka kurssinjohtajana toimi VTT Maija Töyry. Kurssien käytännön järjestelyistä vastasi säätiön asiamies. Cometilta tilattu Lukijaa lähelle lehdessä ja verkossa ‐kurssi jouduttiin peruuttamaan.

Keväällä myönnettiin myös neljä 4 300 euron apurahaa Århusin pitkälle pohjoismaiselle journalistikurssille. Apurahan saivat Ann‐Sofi Berger, Gunilla Hansson, Ulla Janhonen ja Bengt Östling. Keväällä jaettiin lisäksi viidelletoista journalistille 5 000 euron työskentelyapuraha journalisteille. Syksyllä hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 311, ja apuraha myönnettiin

3

149 journalistille. Lisäksi säätiö jakoi syksyllä pikkustipendejä Journalismin päivään ja Noda&Tutki 2016‐seminaariin osallistumiseen sekä apurahoja SPR:n turvakoulutukseen journalisteille.

5. Rahastot

Säätiön alaisuudessa toimii viisi rahastoa, joista Lehtikuvaajarahasto jakaa Kopiosto‐korvauksia, muut rahastot ovat keränneet pääomansa itse. Lehtikuvaajarahaston tuotot lehtikuvan valokopioinnista ja digikopioinnista olivat 53 156 euroa vuonna 2016. Rahasto jakoi apurahoina yhteensä 84 625 euroa. Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen rahasto jakoi 7 000 euroa, Itä‐Suomen Sanomalehtimiesyhdistyksen Wiipuri‐rahasto 10 164 euroa, Keski‐Suomen Journalistien Sulka‐rahasto 500 euroa ja RTTL:n koulutusrahasto 21 390 euroa. RTTL:n koulutusrahaston summaan sisältyy 9 000 euroa Jokesin freelancereiden koulutusapurahoihin myöntämää Kopiosto‐rahaa.

6. Talous

Kopiosto ry:n säätiölle tilittämät kopiointikorvaukset olivat 953 775 euroa (676 817 euroa vuonna 2015). Lehtikuvaajien Kopiosto‐korvauksia tilitettiin lisäksi 53 156 euroa. Kaikkinensa tuotot olivat alarahastot mukaan lukien 1 055 036 euroa (794 415 euroa vuonna 2015). Apurahoja ja stipendejä myönnettiin rahastot mukaan lukien yhteensä 717 976 euroa.

Sijoitustoiminnan tuotot olivat yhteensä 35 762 (49 165 euroa vuonna 2015). Korko‐ ja muut rahoituskulut olivat yhteensä 7 276 euroa. Sijoitus‐ ja rahoitustoiminta tuotti, rahoituskulut huomioon ottaen, yhteensä 48 957 euroa. Tilikauden ylijäämä on 293 314 euroa (84 372 euroa vuonna 2015). Säätiön sijoitustoiminta perustuu siihen, että rahat sijoitetaan turvaavasti. Kopiosto‐korvausten ylijäämä on sijoitettu Danske Capitaliin ja Lähi‐Tapiolan rahastoihin. Lisäksi säätiö on sijoittanut Minerva Palveluasunnot II GP Oy:öön.

7. Tulevaisuudennäkymät

Säätiön toiminta perustuu sille olettamukselle, että Kopiosto‐korvausten tuotto on pitkällä aikavälillä hienoisessa laskussa. Digitaalisen kopioinnin tuotoista kertyy tulevaisuudessa yhä suurempi osuus kokonaistuotosta. Säätiö seuraa Kopiosto‐korvausten kehitystä ja sopeuttaa toimintaansa tuottoihin.

Apurahoja pyritään jakamaan vuonna 2017 aiempaa enemmän. Säätiö valmistelee sekä tilattavia että itse järjestettäviä täydennyskoulutuksia journalisteille. Keväällä julistetaan haettavaksi kurssiapurahat Jokesin järjestämille ja tilaamille ammatillisille jatkokoulutuskursseille, Jyrki A. Juutin stipendit ja vähintään yksi 23 335 euron Jokes‐apuraha, opiskelijastipendejä alan opiskelijoille sekä Jokes‐Nova‐apurahat. Myös 5 000 euron työskentelyapurahoja jaetaan vuonna 2017.

Syksyllä järjestetään avoin apurahahaku vapaavalintaisiin kohteisiin sekä myönnetään apurahat säätiön kielikursseille sekä säätiön ammatillisille kursseille.

Documents

Vuosikertomus 2016 - Journalistiliitto...sanotussa Kolmen koplassa yhdessä Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM:n ja Ammattiliitto Pron kanssa. Liitto vaikutti Euroopan tason viestintäpolitiikkaan