VVM Nuuk Ikke teknisk resume FEBRUAR 2018 GL/media/Nanoq/Files/Hearings... · 2018. 2. 19. · singa Nuummi mittarfiup inis-sisimaneranik ersersitsisoq. Kalaallit Airports A/S 1

Mittarfik Nuuk

Teknikkitiguunngitsumik eqikkaa-neq ASN-nalunaarusiaq

KALAALLIT AIRPORTS A/S 1. FEBRUAARI 2018

Assiliaq: Dash-8-Q200 Air Greenland Nuummi mittarfimmit aallartoq

Kalaallit Airports A/S 1. februaari 2018 www.niras.gl

2


3

Imarisai

1 Teknikkitiguunngitsumik eqikkaaneq 5 1.1 Suliniutip allaaserineqarnera 5 1.2 ASN aamma pinngortitamik sunniutinut nalilersuineq 6 1.3 Avatangiisinut nalilersuinermi periaaseq 7 1.4 Avatangiisinik nalilersuinerit 8 1.5 Sunniutit sakkortusiartortut 21 1.6 Innaliinaveersaarluni iliuusissat 21 1.7 Paasissutissat amigaataasut 23


4

Suliniut nr.: 228227

Allakkiaq nr.: 1226220475

Saqqummiussaq 6

Iluarsaataq

Suliarinnit-toq/tut: NBOS, ISA,

HKD ilaalu

Misissui-soq/sut: MXJ, LIE ilaalu

Akuerinnit-toq/tut: HKD


5

1 Teknikkitiguunngitsumik eqikkaaneq Naalakkersuisut (Namminersorlutik Oqartussat) kissaatigaat Kalaallit Nunaanni ataqatigiinnermut attaveqarfinnik pitsanngorsarneqarnissaat. Ilagalugu kissaatigi-neqarpoq maannakkut Nuummi mittarfiup allilerneqarnissaa.

Nuummi mittarfik Nuup kangiata tungaani Quassussuup ataani inissisimavoq. Mit-tarfik suliarineqarsimavoq 1977-imit 1979-imut aamma mittarfeqarpoq, 950 me-terisut takitigisumik aamma 30 meterisut silitsiigisumik.

Mittarfimmik alliliinerup ilagai maannakkut mittarfiup allilerneqarnissaa takissutsi-mut 2.200 meterimut aamma silissutsimut 45 meterimut. Taamaalilluni mittarfik klassinut immikkoortiterneqarsinnaannguussaaq ”IMC-mittarfik tamanut ammasu-tut”, timmisartunit akunnattumik ungasissumillu imarsuit ikaarlugit ornitassanut timmisartuussisartunit atorneqarsinnaasoq. Mittarfimmik nutaamik pilersitsinerup saniatigut suliniummut ilaasumik illulianik atortorissaarutinillu nutaanik arlalinnik, biilinut inissiisarfinnik, kiisalu ataqatigiinnermut aaqqissuussinernik alliliineq/pilersi-tsineq pilersitsisoqassaaq.

Nuummi mittarfiup inissisimanera Fejl! Et bogmærke kan ikke henvise til sig selv.-imi takuneqarsinnaavoq.

1.1 Suliniutip allaaserineqarnera Nuummi mittarfiup allilerneqarnerani mittarfik 950 m-iniit 2200 m-inut tallilerneqas-saaq aamma silissusaa allilerneqassaaq 30 m-imiit 45 m-imut. Taassuma saniatigut nutaamik aallartarfimmik tikittarfimmik maannakkut pioreersup kujataani pilersits-isoqassaaq. Aallartarfiup tikittarfiullu iluani, aallartarfittut tikittarfittullu illuliaq, kif-fartuussinermi illuliaq, timmisartunut iniliaq, biilinut inissiisarfiit kiisalu

Takussutissiaq 1.1: Qulaanit isigalugu nunap as-singa Nuummi mittarfiup inis-sisimaneranik ersersitsisoq.


6

timmisartunik nakkutiginniffik sananeqassapput. Maannakkut aallartarfittut tikittar-fittullu illuliaq aamma timmisartunik nakkutiginniffik piiarneqassapput (Takussutis-siaq 1.2).

1.2 ASN aamma pinngortitamik sunniutinut nalilersui-neq Suliniut, Atortut ilaasa avatangiisinut sunniutaannik nalilersuineq aamma avatan-giisinik nakkutilliinermut akiliutit pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaaru-taat nr. 5, 27. marts 2013-meerssumi (BEK nr. 5 af 27/03/2013) ilaavoq. Atortut, pinerit tamaasa ASN-imik pinngitsoorani suliarinniffissat, ASN-imi nalunaarummut ilanngussaq 1-imi takuneqarsinnaapput. Tassani takuneqarsinnaavoq, mittarfiit minnerpaamik 2.100 meterit, aamma taamaammat Nuummi mittarfimmik alliliineq ASN-imik pinngitsoorani suliarinniffissaasoq.

ASN pillugu nalunaarsiaq suliniutip avatangiisinut sunniutaanik aaqqissugaasumik misissuinernik imaqassaaq suliarineqassallunilu pilersaarut akuerisaasimasoq tunngavigalugu, Suliniummut piumasaqaataatit allattorsimaffiat (Terms of Refe-rence (ToR)). Nalunaarusiap uppernarsassavai, allaaserissavai aamma

Takussutissiaq 1.2: Nuummi mittarfik, mittarfik aamma aallartarfik tikittarfillu ilann-gullugit, kiisalu sumiiffiit kiisalu sumiiffiit qaqqamik pi-iaalluni qaartitseriffissat (tun-gujortumik titartarnilersukkat) aamma nunniukkat (tungujor-tumik titartarnilersukkat).


7

nalilsersuiffigissavai sanaartornerup toqqaannartumik aamma toqqaannanngitsumik ukununnga sunniutai:

1. nunap ilaanik inuit atuinerat, ilagalugu peqqinnissakkut sunniutaasinnaasut 2. uumasut naasullu 3. nuna, qaqqat, sermeq, imeq, silaannaq, silap pissusaa aamma nunap isik-

kua 4. inuulluaatissat 5. nr. 1-4 akornanni sunniivigeqatigiinerit.

Nuummi mittarfimmik alliliinissaq annertuunik sanaartornertut allatulluunniit ittunik suliffeqarfiliornertut nalilerneqarmat, Pinngortitamik illersuineq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 29, 18. december 2003-meersoq naapertorlugu suliniummut pinngortitamut sunniutaasinnaasunik nalilersuineq naammassineqassaaq. Taanna ASN-nalunaarusiami matumani ilanngunneqarsimavoq, taamaammat ASN-nalunaa-rusiami aamma pinngortitami illersuineq pillugu inatsimmi annertussutsimut aamma peqqissaarnermut piumasaqaatigineqartunik eqqortitsivoq.

1.3 Avatangiisinut nalilersuinermi periaaseq Avatangiisini pissutsit, ASN-nalunaarusiami allaaserineqarsimasut aamma suliari-neqarsimasut, Suliniummut piumasaqaatit allattorsimaffianni (Terms of Reference (ToR)) allanneqarsimapput. Avatangiisini pissutsit immikkut ittut tulliuttunik imaqarput:

• Naasut aamma uumasut • Angallannermi pissutsit • Nipiliiorneq aamma sajukulaarnerit • Silaannarmik mingutsitsineq aamma aniasoornerit • Isumalluutinik atuineq • Eqqakkat aamma eqqakkanik passussineq • Nunamik mingutsitsineq • Nunap qaavani imeq aamma imeq maangaannartoq • Silap pissusii • Takussaasuni, nunat isikkuini aamma sukisaarsarnermilu pissutsit • Kulturikkut oqaluttuarisaanermi soqutigisat • Inuiaqatigiinni aningaasaqarnikkut pissutsit, inuulluaatissat aamma peqqinneq.

Nalilersuinerit, ASN-nalunaarusiami ilaasut, ilagaat Nuummi mittarfiup allilerneqar-nerani sanaartornermi- aamma ingerlatsinermi killiffinni sunniutit. Nalilersuinerit suliniummi sanaartornermi aamma ingerlatsinermi killiffimmi suliat pillugit paasis-sutissanik pissarsiarineqarsinnaasunik tunngaveqarput. Sunniutinik nalilersuinerit pisup ajornerpaaffigisinnaasaanik – pisut eqqarsaatigineqarsinnaasut ajornerpaat nalilersuinermik tunngaveqarput. Suliniummut immikkuualuttunik pilersaarusior-nermi, ilusilersuineq aamma suliat annikitsortai ilanngullugit aalajangerneqa-rumaarput, aamma sunniutit piviusut avatangiisinut sunniutaasinnaasunik na-lilersuinermi matumani nalilersorneqartunit minnerulersinnaapput.

Avatangiisnut nalilersuinerit periaatsimik, avatangiisinut sunniutaasinnaasunik an-nertuunik ilimanartoqarnersoq suussusiinermik aamma nalilersuinermik siunerta-qartumik, tunngaveqarput. Sunniutit kingunerannik ataatsimut nalilersuineq immik-kortiterneqarpoq ima sunniut annertooq, akunnattoq, minneq imaluunniit so-qutaanngitsoq. Uuttuutip taassuma ilagai sunniutit, annertunngitsut (minneq imaluunniit soqutaanngitsoq/sunniuteqanngitsoq), aamma sunniutit annertuut


8

(annertooq). Akunnattumik sunniutit annertusinnaapput imaluunnit annikitsuullutik. Immikkoortitsineq taanna paasisimasaqarluartut naliliineranik tunngaveqarpoq.

Nalilersuinermi periaaseq killiffilersukkatut periaasaavoq, ineriartortinneqarsi-ma-soq:

• Suliniummit siunnersuutigineqartumit avatangiisinut sunniutaasinnaasunik su-ussusiisussatut

• Sunniutit qanoq ittuusinnaanerinik annertussuserisinnaasaannillu siulit-tu-isussatut

• Sunniutaasinnaasut annertusinnaanerannik nalilersuisussatut • Ajornanngippat, annertuumik sunniutaasinnaasut killilerniarlugit innarlii-nave-

ersaarutinik naleqquttunik siunnersuisussatut • Sunniutit sinnerinik nalilersuisussatut.

1.4 Avatangiisinik nalilersuinerit Immikkoortuni tulliuttuni avatangiisnik nalilersuinerni avatangiisini pissutsinut im-mikkut ittunut tamanut inerniliinerit pingaarnerit nassuiarneqassapput.

1.4.1 Naasut aamma uumasut Kalaallit Nunaanni naasut aamma uumasut nalinginnaasumik artinik ukiumut issit-tumut aamma isussuumik apisarnermut naleqqusarsimasunit malunnaateqarpoq.

Kalaallit Nunaann naasuni sorlalinni, kanaartalnnit aamma pilutalinni artit 500 missaannittunit juuli 2017-imi sanaartorfissami misissuinermi artinik 45-it miss. nassaartoqarsimavoq. Taakku naasoqatigiit orpigaaraannalinni, tasinnguani aamma qatsissumi nassaarineqarsimapput. Artinik qaqutigoortumik imaluunniit mianernar-tunik suliniuteqarfiup iluani nassaartoqarsimanngilaq.

Sanaartorfimmi nutaami nunamik piiasoqassaaq, mittarfittaassap, illuliassat, biilinut inissiisarfiit sananeqarfissaanni aamma aqquserngit allanngortinneqarfissaani. Qaqqamik piiaalluni qaartitserineq kinguneqarsinnaavoq tangitanik aamma pujoralannik siaruaanermik, taakku sumiiffimmi naasut katitigaanerannik al-lanngortitsisinnaapput artinut, kvælstoffimik pitsaanerpaamik atuisinnaasunut. Mit-tarfimmik suliat amerlineri (timmisartut amerlanerit aamma/immaqa anginerit) tim-misartup orsussamik ikumatsitsinerani kvælstoffip nunamut nakkaanera qaffatsis-savaa.

Ataatsimut isigalugu nalilersuiffigineqarpoq, suliniummik naammassinninnermi naasunut annertuumik sunniuteqassanngitsoq, qanittumi avatangiisit eqqaas-sanngikkaanni (sanaartorfiusumi).

Timmiaqarfiit qaninnerpaat, timmissanut tigutsisilinnut piaqqiorfiit imaluunniit tim-miaqarfiit mianernartut allat, mittarfimmit 10 km-it sinnerlugit inissisimapput. Sa-naartorfimmi nalinginnaasumik takussaapput tulugaq, qupaloraarsuk aamma kussak, taakku arlaannaalluunniit qaaqutigoortuunngillat imaluunnit mianernarlutik. Sanaartorfik teriannianut aamma ukallinut uumaffigineqaratarsinnaavoq, marluullu-tik Kalaallit Nunaanni nalinginnaasut. Artit taakku arlaannaallunniit 2017-imi misis-suinermit allattorneqanngillat.

Sanaartorfik nutaaq kinguneqassaaq, uumasunut artinut uumaffinnik piiaasoqas-sasoq aamma akornusersuisoqartassasorlu piiaalluni qaartitserinerit, sulinermi maskiinat aamma angallattut pissutigalugit. Ilutigalugu mittarfimmik ingerlatsineq kinguneqassaaq nipiliornerulermik aamma angallannerulernermik.

Naasut

Uumasut


9

Nalilersuiffigineqarpoq, ummasut sukkasuumik mittarfimmit qanittumi nipiliornerit nalinginut nutaanut sungiussipallassasut. Mittarfimmut mittarfimmillu angallattut annertunerulernera kinguneqarsinnaapput apuilluni toqutsinermut navianartumik annertusineranik, kisianni sumiiffimmi uumasut amerlassusaat killeqarmat, na-lilersuiffigineqarpoq, uumasut amerlassusaannut sunniuteqanngitsutut.

Ataatsimut isigalugu nalilersuiffigineqarpoq, suliniummik naammassinninnermi uumasunut annertuumik sunniuteqassanngitsoq.

1.4.2 Angallannermi pissutsit Ullumikkut marlunnik Nuummi mittarfimmut aqqusineqarpoq. Aqqusernup siulleq aqqusinernit Aquisseqarajooq / Siaqqinneq ilagai, mittarfik avannamut qaangerlugu ingerlasut, aamma kimmut ingerlaqqittut taavalu Nuummut. Aqqusernup aappaa tassaavoq Illerngit 2001, mittarfiup kujataani-kangisissumi inissisimasoq. Maan-nakku angallannerup ilusaa allangussaaq, umiarsualivimmi nassiussat aallarartin-neqartarfianut tikiunneqartarfianullu nutaamut aqqusineq 2018-imi atorneqalerpat.

Sanaartornermi killiffimmi qaqqaq piiarlugu qaartitserneqarsimasoq annertooq suli-niuteqarfiup iluani illuarneqartassaaq, kisianni tamanna suliniuteqarfiup iluani pis-saaq aamma naatsorsuutigineqanngilaq angallannermik sunniinissaa. Sanaartor-nermi atortut umiarsuarmik Nuummut ingerlanneqartut, umiarsualivimmi nassius-sat aallarartinneqartarfianit tikiunneqartarfianillu mittarfimmut assartorneqartari-aqassapput. Tamanna ullormut qulingiluat miss. assartuutit ingerlaartarnissaannik pilersitsissaaq naatsorsuutigineqarpat, sanaartornermut atortussanik assartuineq piffissani annertuumik sanaartorluni sulinerup nalaani pissasoq. Sulisunik aammat-taaq suliniuteqarfimmut suliuniteqarfimmillu assartuisoqartarumaarpoq, taakkua ullormut biilernerit 100-t miss naleqqatigissavaat.

Ataatsimut isigalugu angallanneq nalilersuiffigineqarpoq sanaartornermi killiffimmi minnerussasoq, tassami sumiiffimmi soqutigineqartut kisimik sunnerneqassam-mata.

Mittarfimmi allilerneqarsimasumi ingerlatsinermi killiffimmi angallannerup ingerla-nera nalilersuiffigineqarsimavoq ukiumut 2031-imut, mittarfiup allilerneqarsimasup naatsorsuutigineqartutut tamakkerluni ingerlanerani. Ulapaarfiup nalaani ilaasut ullormut 1.000-t missaani tikittassapput aamma aallartassapput, kisianni umiarsua-livimmi nassiussat aallarartinneqartarfianut tikiunneqartarfianullu nutaamut aqqutip atorneqalersimanissaa pissutigalugu, naatsorsuutigineqarpoq mittarfimmik alliler-neqarsimasumik ingerlatsinermi killiffimmi nalinginnaasumik angallattut ingerla-neranut appasissumik sunniuteqassasut.

Ataatsimut isigalugu angallanneq nalilersuiffigineqarpoq ingerlatsinermi killiffimmi minnerussasoq, tassami angallanerup annertusinera taamaallaat appasissumik an-gallannermut pissutsinut sunniuteqassammat.

1.4.3 Nipiliorneq aamma sajukulaarnerit Mittarfik sumiiffimmi inissisimavoq, teknikkikkut atortunut/ataqatigiinnermut aaqqissuussinernut immikkoortinneqarsimasumi. Mittarfimmit kimmut aamma ku-jammut-kippasissumi illunut/inissiaqarfinnut qaninnerpaanut ungasissuseq 700 me-terit missaaniippoq. Avannamut-kangimut ungaseqataani sumiiffik, isertitsivimmut immikkortinneqarsimavoq. Mittarfimmit kimmut 200 meterit missaanni sumiiffeqar-poq inuussutissarsiutinut immikkoortinneqarsimasunik. Nuummi, mittarfimmut kommunimut pilersaarummut ilassummi, siunissami mittarfiup allilerneqarnissaani nipiliorneq eqqarsaatigineqareersimavoq. Ima takuneqarsinnaavoq, sumiiffimmi

Sanaartornermi killiffimmi an-gallannerup ingerlanera


10

sanaartorneq aamma atortut, mittarfimmut atatillugu nipiliornermut immikkoortor-tamut malittarisassanik ataqqinnissapput, aamma sumiiffiit mittarfiup eqqaani nipi-liornermut immikkoortortamiittut siunertanut nipiliornermut malussarissunut ator-neqaqqusaanngillat.

Mittarfik Nuup illoqarfittaanut naleqqiullugu qaffasinnerusumik inissisimavoq, aamma taamaallaat annertunngitsumik qaqqarpoq, nipiliornerup siaruarneranik il-loqarfiup tungaanut assiisinnaasumik.

Sanaartornermi killiffimmi sanaartornermit sulianit nipiliortoqarsinnaavoq ullup un-nuallu ingerlanerani akunnerit 24-t aamma sapaatip akunnerata ingerlanerani ullut arfineq-marluk tamakkerlugit. Suliat, nipiliornermik kinguneqarsinnaasut, ilaatigut ilagaat nunamik assaaneq, sanaartornermi entreprenørmaskiinanik suliat aamma sanaartorluni suliat. Taakkua saniatigut qaqqamik qaartitserinermit aamma ujaqqanik qaartitsikkanik nunniornermi, kiisalu aserorterinermit aamma ujaqqanik qaartitsikkanik dozerinermit nipiliorneqangaatsiartassaaq. Suliat tamarmik ulloq un-nuarlu tamaat aamma sapaatip akunnerani ullut tamakkerlugit ingerlanneqartarsin-naapput. Sanaartornermi suliat nipiliornerpaat piffissap katillugit qaammatit 28-t iluani pisarsinnaapput. Sanaartorluni suliat nipiliornerpaat ineqarfinnit ungasissumit ingerlanneqartassapput. Piffissat ilaanni nipiliortoqartarsinnaavoq, ineqarfinnut mit-tarfimmut qaninnerpaanut unnukkut unnuakkullu nipiliornermut killigitat atuuttut qaangerlugit aamma tamanna nalilersuiffigineqarpoq, taakkununnga akunnattumit annertuumut avatangiisinut sunniuteqassasoq eqqartorneqartoq. Piffissani, ”qaqqa-mik piiaalluni qaartitserinermit aamma ujaqqanik qaartitsikkanik nunniornermit, kii-salu aserorterinermit, immikkoortiterinermit aamma ujaqqanik qaartitsikkanik do-zerinermit” annerusumik sanaartornernik allanik suliaqarfiusuni malunnaatilimmik minnerusumik nipiliornermut ilapittuisoqassasoq aamma piffissat taakku minneru-sumik avatangiisinut sunniuteqassasut eqqartorneqarpoq.

Sanaartornermi suliat summiiffimmi avatangiisinik sajukulaartitsisinnaapput. Tamanna immikkut ittumik pisinnaavoq qaartitserinermut atatillugu. Sajukulaarne-rit qaqqaq akimut aqqusaarlugu siaruartanngingajapput, aamma naliersuiffigineqar-poq, soqutaanngitsumik sunniuteqassasoq.

Angallannermit nipiliornermit pineqarput aqqusinerni angallannernit nipiliornerit. Sanaartornermi killiffimmi mittarfimmut mittarfimmillu sanaartornermi atortussanik aamma sulisunik assartuinermut atatillugu angallanneqassaaq. Atortoq atorneqartussaq annertunerpaaq tassaavoq qaqqaq suliniuteqarfiup iluani qanittumi qaartiterneqartussaq, aamma tassannga assartuineq taamaammat assartuinermi nipiliornermut malunnaatilimmik kinguneqarnavianngilaq. Ataatsimut isigalugu nalilersuiffigineqarpoq, sunniut soqutaassanngitsoq, biilit ikitsuinnaat pineqarmata, sumiiffimmik innissiaqarfiunngitsumik sanioqquttussat aamma allanut naleqqiullugu piffissami sivikitsumi.

Ingerlatsinermi killiffimmi timmisartut aallarnerannit aamma mittarnerannit nipilior-toqartassaaq, kiisalu aallartarfimmi tikittarfimmilu sulianit nipiliornerit. Mittarfimmik alliliinermi ilaasut marloriaatit miss. amerlassuseqalissapput, taassuma kinguneris-savaa nipiliornerup marloriaataata miss. qaffannissaa. Timmisartut suussusaata, aallartarnerisa allanngornerat, tikikkiartornermi aallarnermi aqqutit allanngornerat aammattaaq nipiliornerup siaruartarnerata maannakkumut naleqqiullugu allan-nguuteqassaaq. Timmisartut anginerusut - ullumikkumut akerlianik – Nuuk qulaallugu ingerlasassanngillat, tamanna ullumikkumut naleqqiullugu pitsan-nguutaassaaq. Ataatsimut isigalugu taamaattoq nipiliornermut ilapittuut minneru-sumik qaffassaaq, kisianni nipiliornerup killingatut missingersuutit inissiaqarfinni

Sanaartornermi killiffimmi ni-piliorneq

Ingerlatsinermi killiffimmi nip-iliorneq


11

eqqortinneqarsinnaassapput, aamma nalilersuiffigineqarpoq ataatsimut isigalugu sunniut minnerusoq pineqartoq.

Unnuaanerani motoorinik misilittaaneqartillugu inissiaqarfinnut nipiliornerup killin-gatut missingersuutit annertuumik qaangerneqassapput. Kisianni tamakku sivi-kitsunnguussapput aamma unnuaanerani ingerlatsinermit ikitsunnguussapput. Mo-toorinik misilittaanerit ullumikkutut nalinginnaasumik sapaatip akunneranut 1-2 pisassapput sivikitsuusassallutillu, aamma pingaarnertut ullukkut imaluunnit unnuk-kut ullaaralaakkulluunniit pisassapput. Ataatsimut isigalugu nalilersuiffigineqarpoq, motoorinik misilittaanernit nipiliorneq akunnattumik sunniuteqassasoq. Tunngavia-tigut motoorinik misilittaanerit ullumikkumut naleqqiullugit allannguuteqassanngil-lat, kisianni motoorinik misilittaanerit ikinnerulissapput, siunissami Dash8 Q200-nit aamma timmisartunit sarpilinnit timmisartuussinerit ikinnerulissammata. Nipilior-nerup isikkua ataatsimut isigalugu allannguuteqassanngilaq, kisianni akuttuneru-laalissaaq.

Aallartarfimmit tikittarfimmillu nipiliornernut allanut nipiliornerup killingatut missin-gersuutit ulluunerani eqqortinneqarsinnaassapput. Unnukkut aamma unnuaanerani nipiliornerup killingatut missingersuutit mittarfiup kitaani inissiaqarfinni qaninnerni qaangerneqartarsinnaapput. Qaangiinermut pissutaapput mittarfimmit aputaajaanermi/saliinermi nipiliornerit. Taamaalilluni suliassat taakku unnukkut imaluunniit unnuakkut suliarineqarnissaat pisariaqatillugu, nipiliornermut killigititat eqqortinneqannginnissaat naviarnartoqassaaq. Ullumikkumut naleqqiullugu nip-ilornerup ilapittuutaanik annerusumik allannguuteqassanngilaq, pissutigalugu suliat assingi suliarineqassammata. Kisiannili mittarfiup allilerneqarnerata kinguneranik nipiliorneq allannguuteqassaaq. Ataatsimut isigalugu nalilersuiffigineqarpoq sunniut minnerusoq pineqartoq.

Taamaalilluni ataatsimut isigalugu pissutsinut maannakkut atuuttunut naleqqiullugu ingerlatsinermi killiffimmi nipiliornermut ilapittuineq annikitsuararsuussaaq.

Mittarfimmut mittarfimmillu assartuineq sumiiffimmi aqqusinertigut ingerlaqqin-nikkut pisassaaq. Ullumikkumut naleqqiullugu missingersorneqarpoq 2031-mi aqqusinikkut angallannernit nipiliornermut ilapittuut marloriaatsinngorsimassasoq. Taamaalilluni naatsorsuutigineqarsinnaavoq aqqusinikkut angallattunit nipiliornerup qaffannera. Taamaattoq allanut naleqqiullugu aqqusinikkut angallattut amerlas-susaata annertussusaat ullormut biilit hunnorujut arlalit pineqarput. Ingerlatsinermi killiffimmi angallannermit nipiliorneq taamaammat nalilersuiffigineqarpoq nipilior-nermit akornusersuissanngitsutut.

1.4.4 Silaannarmik mingutsitsineq aamma aninasoornerit Sanaartornermi killiffimmi maskiinanit silaannarmut sananeqaatinik mingutsitsisin-naasunik aniatsitsisoqartassaaq, mittarfiup allilerneqarnerani atorneqartussanit. Sa-niatigut nukimmik atuisoqartussaavoq aamma sananeqaatinik mingutsitsisin-naasunik aniasoortoqartussaavoq atortunik mittarfiup allilerneqarnissaanut ator-neqartussanik nioqqutissiornermi, kiisalu sanaartorfissamut atortut assartuun-neqarnerini. Sanaartornermi killiffimmi sananeqaatinik mingutsitsisinnaasunik silaannarmut aniatsitsineq ataatsimut isigalugu killeqartussaavoq, aamma avatan-giisinut sunniutaa nalilersuiffigineqarpoq soqutaanngitsutut.

Qaqqamik qaartitserinermit silaannarmut aniasoortoqartassaaq, pissutigalugu qaar-titserutit atorneqartut naatsorsuutigineqarmata 30%-it missaat kvælstoffiussasoq. pissusilik, tamarmik akuusut, silaannarmi annertuumik nassaassaasut, aamma su-miiffimmi avatangiisinut sunniuteqanngitsut. Qaartitsinerit aammattaaq avatangiisit

Sanaartornermi killiffimmi aniasoornerit


12

pujoralanneranik kinguneqarsinnaapput. Pujoralaat annertussusaannut aamma si-aruarnerannut qaartitsinerit piviusuni aaqqissuunneqarnerat aamma ingerlanneqar-nerat apeqqutaassooq, kiisalu sammiviat aamma assersorneqarnerat.

Sanaartornerup ingerlanerani, aamma avatangiisinut pujoralammik siaruarterinis-samut navianartoqarpoq. Silaannakkut pujoralaap sumiiffimmi sialoqannginnerani siaruarnissaa biilinik imermik pajuttaatinik atuinikkut pitsaaliorneqarsinnaavoq. Saniatigut eqqaani inissiaqarfinnut ingasissorujussuuvoq, taamaammt naatsor-suutigineqanngilaq sanaartornermi killiffimmi pujoralaat inunnut akornuteqarnissaa.

Nuummi mittarfiup allilerneqarnissaata kingunerissavaa timmisartuussinerit aamma ilaasut amerlineri, taakkulu kingunerissavaat silaannarmut sananeqaatinik mingutsitsisinnaasunik aniatsitsinerup qaffannera. Timmisartunit ani-asoortoqartassaaq, taakku annerpaamik aniasoortuusassapput. Timmisartut, siunis-sami mittarfimmi atorneqartussatut naatsorsuutigineqartut, ullumikkut tim-misartunit annerussapput, kisianni timmisartut tamarmik immikkut amerlanerusu-nik ilaasoqarsinnaassammata, nalilersuiffigineqanngilaq annertuunik pitsaan-ngitsunik allannguutinik kinguneqassasut. Ukiuni kingusinnerusuni timmisartut mo-tooriisa ikuallaaneranik pitsanngorsaasoqarnerikuuvoq taamaalillunilu aniatitsinermi gassit annikillisinneqarlutik. Timmisartortitseqatigiinnit suli orsussamik atuinerup pitsanngorsarneqarnissaa aamma timmisartunit aniasoornerit millisinneqarnissaat ukkatarineqassaaq. Taassuma saniatigut timmisartup orsussaata timmisartortitse-qatigiit ingerlatsiner-mut aningaasartuutaasa 25-30 %-it angungajappai, taamaam-mat nioqquteqarfik nalinginnaasumik ingerlatsinermut suliniutinik ukka-tarisaqarpoq, orsussamik atuinermik annikilliliisinnaasunik. Orsussamik atuinerup annikillinerata aamma sananeqaatinik mingutsitsisinnaasunik silaannarmut aniats-itsinerit annikillisissavai.

Nalilesuiffigineqarpoq, mittarfimmik aniasoornerit qaffannerisa Qallussuarmik sun-niissanngitsut, tassannga Nuummi imissamik tigooraasoqartarpoq.

1.4.5 Isumalluutinik atuineq Nuummi mittarfiup allilerneqarneranut atatillugu isumalluutit annertoorujussuit pisariaqartinneqarput. Sanaartornermi killiffimmi isumalluutit pingaarnersaat tas-saapput qaqqamik piiaalluni qaartitserinerit, betonngi, ujaraaqqat, sisak, qisuk, igalaamineq aamma asfalti. Nuummi mittarfiup allilerneqarnissaa ataatsimut na-lilerneqarpoq nunap ilaani allanut naleqqiullugu annertuutut aamma nalilerneqar-poq Kalaallit Nunaanni sanaartorluni suliat ataatsimut isigalugit ilagigaat an-nertooq. Nalilerneqarpoq, isumalluutinik atuineq annertussutsit imaluunniit pilerfiit avatangiisinut minnerusumik kinguneqassasut.

2015-ip tungaanut naatsorsuutigineqarpoq timmisartortitsinerit qaffannissaat, naatsorsuutigineqarpoq ilaasut angalasut amerlassusaannut assigiimmik qaffak-kiartoqataassasoq. Qaffakkiartorneq taanna timmisartup orsussaanik atuinerup qaf-fanneranik kinguneqassaaq, kisianni timmisartortitseqatigiit ingerlaavartumik tim-misartup orsussaanik atuinerup appartinnissaa pillugu suliuarmata, naatsorsuutigi-neqanngilaq timmisartortitsinerit qaffannerannut assigiimmik qaffakkiartoqataas-sasoq. Timmisartup orsussaanik atuinerup qaffannissaa missingersorneqanngilaq aamma pinngitsoorani timmisartut suussusaat, oqimaassusaat aamma ornitaat il. il. apeqqutaassapput taamaalillunilu siulittoruminaalluni.

Mittarfiup allilerneqarnera ingerlatsinermi killiffimmi kingunerissavaa orsussamik aamma uuliamik nioqqutissianik mittarfiup ingerlatsinermut atortuinik ingerlatsine-rmut, kiffartuussinermut aamma aserfallatsaaliuinermut atatillugu atuinerulernera-

Ingerlatsinermi killiffimmi tim-misartut ingerlaarne-rulerneranit aniasoornerit

Sanaartornermi killiffimmi atuineq

Ingerlatsinermi killiffimmi atuineq


13

nik kinguneqassaaq. Atuinerulerneq nalilerneqarpoq angissuseq minnerussasoq, pissutigalugu orsussamik atuilluni suliat arlallit timmisartumik ingerlatsinerit aamma ilaasut amerlassusaannut attuumassuteqanngimmata. Orsussamik atuine-rulernerpaatut naatsorsuutigineqarpoq sikuiaanermi atortunut assartuutinit pis-sasoq. Taamatut quasarunnaarsaanermut aamma timmisartunik sikuiaanermut atortunik nioqqutissianik atuineq qaffassaaq mittarfiup allilerneqarnerata kingu-neranik. Atuinermut apeqqutaassapput ukiut ataasiakkaartut kiassusaat nillis-susaat aamma sila, aamma ukiumiit ukiumut malunnartumik assigiinngis-suteqarsinnaapput. Nioqqutissianik atuinerulerneq naatsorsuutigineqanngilaq an-nikillisinneqarsinnaassasoq, isumannaallisaanermik pissuteqartumik atorneqartar-mata.

1.4.6 Eqqakkat aamma eqqakkanik passussineq Nuummi mittarfimmi eqqakkanik passussineq maannakkut ingerlanneqartarpoq Kommuneqarfik Sermersuumi malittarisassiaq naapertorlugu.

Sanaartornermi killiffimmi ilaatigut illulianut atortussanik aserornikunik, sinnikunik aamma poortuutinik eqqagassaqartassaaq. Sanaartornermi killiffimmi eqqortumik eqqakkanik immikkoortiterisoqarpat naatsorsuutigineqarsinnaavoq atoqqiinermut aamma atueqqinneq 50-75 %-it missaaniissinnaasoq, kiisalu ilaat, ikuallaavimmut nassiunneqarsinnaallutik. Eqqakkat ilaat, inissinneqartussaq, 25-40 %-ip akornani-issasoq nalilersuiffigineqarpoq. Nalilersuiffigineqanngilaq mittarfiup nutaap pilersin-neqarneranit annertuunik illulianit aamma sanaartornermit eqqagaqarnissaa, tamakku annerusumik atortussaammata (ujaqqat aserortikkat, ujaraaqqat ujaqqanillu atortussat aamma asfalti), sumiiffimmi atorneqaqqissinnaasut. Ataatsi-mut isigalugu nalilersuiffigineqarpoq, avatangiisinut sunniut minnerusoq.

Illulianut atortussat sanaartornermi killiffimmi atorneqartut, sananeqaatinik avatan-giisinut navianartunik akoqarnissaat navianartoqarpoq. Taamaammat qulakkeer-neqassaaq, eqqortumik eqqakkanik passussinikkut avatangiisit sunnerneqanngin-nissaat aamma qulakkeerneqassaaq, sulianik ingerlatsinernit mingutsitsinerup ava-tangiisinut siaruannginnissaat. Kommunip eqqakkanut malittarissaani allassimavoq, eqqakkat eqqakkat suussusaat tunngavigalugit immikkoortiterneqartassasut aamma attuumassuteqarfiinnut ingerlanneqarlutik. Tamanna isumaqarpoq, illulia-nut atortut avatangiisinut navianartunik akuisa annertussusaat misissorneqassasut, illiuat pioreersut piiannginnerini aamma sanaartornerup aallartinneqaginnerani. Eqqakkat atoqqinneqarsinnaangitsut imaluunniit atueqqinnermi ilannguneqarsin-naangitsut, ikuallaavimmut, saviminernut eqqaavissuarmut assartorneqassapput, imaluunniit immikkut suliarisassanngorlugit Danmarikimut nassiunneqartassapput.

Mittarfiup allilerneqarnerata ingerlatsinermi kingunerissavaa, eqqakkat amerliartor-nissaat ilaasut amerlassusaat assigiimmik amerliartoqatigalugit, kisianni eqqakkat katersorneqartarmata aamma passunneqartarmata eqqakkanut malittarisassat atuuttut naapertorlugit, nalilersuiffigineqarpoq eqqakkat amerlanerulernerat ava-tangiisinut artukkiinerup annertuumik qaffannissaanik kinguneqassanngitsoq. Ata-atsimut isigalugu nalilersuiffigineqarpoq avatangiisinut sunniut minnerusoq pineqartoq.

1.4.7 Nunamik mingutsitsineq Mittarfiup pioreersup eqqaani aamma avannaata tungaani nuna, pioreersunik aamma siusinnerusukkut sulianit tunngaveqartumik mingutsitsinermit sunner-neqarsimasinnaapput. Assersuutigalugu mittarfimmi pioreersumi nunamik mingut-sitsinermut pioreersunik aallaaveqarsinnaavoq, orsussaasivinnit anginerusunit aamma sullivinnit arlalinnit.

Sumiiffimmi atoqqiineq

Eqqakkanik passussineq


14

Sanaartornermi killiffimi nunamik mingutsitsineq annerusumik pisinnaavoq uuliamik nioqqutissianik kuuttoornerup kinguneranik. Uuliamik nioqqutissianut nalingin-naavoq, nunamut kuutsinneqarpata, uulia ukiorpassuarni nunamiissinnaavoq aamma naasut naajoraneri sunnersinnaavai taamaalilluni nunamik mingutsin-neqarsimasumik attuinermi navianartuulluni.

Sanaartornermi killiffimmut atatillugu uuliamik nioqqutissiat aamma ANFO toqqor-neqassapput inatsisit atuuttut tunngavigalugit, taamaalilluni kuuttoornissamut na-vianartoq millisinneqarluni. Uuliamik nioqqutissianik aamma kvælstoffimik kuut-toortoqassagaluarpat, katersorneqassapput. Nalilersuiffigineqarput, nunamik mi-nugtsutsinermi sunniut soqutaanngitsuusoq, pissutigalugu.

Ingerlatsinermi killiffimmi uuliamik nioqqutissiat assingusullu illersorneqarsinnaasu-mik toqqorneqassapput taamaalilluni kuuttornissamut navianartoq millisinneqarluni aamma qaartitserutinit uuliamik nioqqutissianik kvælstoffimillu kuuttoortoqassa-galuarpat katersorneqassapput. Tamanna tunngavigalugu nalilersuiffigineqarpoq, nunamik mingutsitsinissamut navianartoq soqutaanngitsuusoq.

Ingerlatsinermi killiffimmi uuliamik nioqqutissianik passussinermut aamma toqqor-sinermut atatillugu kiisalu timmisartunik orsersuinermut atatillugu kuuttoortoqar-nissaa navianartoqarpoq. Taamaattoq mittarfiup ilarujussua asfaltiterneqarsimas-saaq, aamma uuliamik nioqqutissianik toqqorsineq, passussineq aamma atuineq su-miffinni asfaltiterneqarsimasuni pisassaaq. Ingerlatsinermik killiffimmi nunamik mingutsitsinermut navianartoq taamaammat mikisutut nalilersuiffigineqarpoq.

Nioqqutissiat, mittarfinni aamma timmisartut uninngasarfiini atorneqartut, sanana-eqaammit ureamik akoqarput, taanna annertuussmik kvælstoffimik akoqarpoq. Urea imermik aatsinneqarsinnaavoq, aamma nioqqutissiamik assartuineq imermik tunngaveqarmat taasariaqartunik numami sananeqaatinut kakkiussortuunani, na-lilersuiffigineqarpoq nunamut mingutsitsinermik kinguneqassanngitsutut.

1.4.8 Nunap qaavani imeq aamma imeq maangaannartoq imeqarfiata killeqarfiata iluani inissisimanngilaq. Mittarfimmik alliliinissamut atatil-lugu annertuumik qaqqamik piiaalluni qaartitserisoqarniarpoq. Tamanna, imeqarfin-nut ilaatigut Nuummik aamma mittarfimmik pilersuisunut, kuunera sunniuteqas-sanngilaq, pissutigalugu mittarfimmut aamma suliniuteqarfissamut naleqqiullugit tatsit qaffasissumi inississimammata, allaat qaqqamik piiaanerit illoqarfiup imeqar-fiata killeqarfii sunnerneqassanatik. Taamaammat nalilersuiffigineqarpoq, mittar-fimmik nunap qaavani erngup mingutsinneqarsimasup imeqarfimmut ingerlaqqin-nissaa navianartoqanngitsoq.

Imermik pilersuinermi aqqutit arlallit suliniuteqarfimmik aqqusaarinnipput imaluun-niit iluaniillutik. Ingammik Qallussuarmik (Cirkussøen) imeq akuneqanngitsoq suli-niuteqarfik aqqusaarlugi ingerlavoq. Taamaammat suliniummut ilanngullugu pisari-aqassaaq imermik pilersuinermi aqqutit suliniuteqarfimmik aqqusaartut illuarneqar-nissaat imaluunnit allanngortinneqarnissaat, ima siunissami silaannakkut angallat-tut akornusersornagit ingerlasinnaanngorlugit imaluunniit aserfallatsaaliorneqarsin-naanngorlugit.

Qaartitserutit, sanaartornermi killiffimmi atorneqartussat, kvælstoffimik-taratsunik nitratinik aamma ammoniakkimik akoqarput. Taratsut marluullutik imermik aatsin-neqarsinnaapput, taamaalillutik imermik akuneqarunik avatangiisinut akuiari-artuaarlutik siaruassallutik. Ammoniakkip ilaa taamaattoq gassitut aalannguulluni silaannarmi avissaartuutsinneqarumaarpoq kisianni kvælstoffip sinnera sumiiffimmi

Sanaartornermi killiffimmi uu-lianik nioqqutissianik kuut-toorneq

Ingerlatsinermi killiffimmi quasarunnaarsaanermi nioq-qutissiat

Illoqarfiup imeqarfiata kil-leqarfii


15

imermi aatsinneqarumaarpoq. Kvælstoffimik imeqarfinnut kuuttornerup kingunera-nik avatangiisini sunnertissinnaasut tassaapput quajaatinik naanerit annertusinerat aamma imermi silaannaap akuata nungunnera. Qaartitserinerit pingaarnertut avan-naata tungaani sumiiffimmi ingerlanneqassammata paqqersaanerup annertuner-paartaa Nuup kangerluanut ingerlasassaaq, tassani pitsaasumik imeq taarserartar-poq, aamma naatsorsuutigineqanngilaq, kvælstoffimik kuutsitsineq immap naasuisa naajorapiloorneranik aamma imermi silaannaap akuata nungunneranik kinguneqar-nissaa.

Quasarunnaarsaanermi nioqqutissianik atuineq, ureamik kvælstoffimik akulimmik, imermi avatangiisnik sunniisinnaavoq. Nunami nunap qaavani erngup artukkin-neqarnera annikillisinniarlugu , naleqqunnerpaavoq, aput, nioqqutissiat sinnerannik

Quasarunnaarsaanermi nioq-qutissiat

Takussutissiaq 1.3: Tungujortoq qaamasumik qal-likkap ersersippaa nunap ti-maata ilaa, Nuup Kangerlua-nut paqqersartartoq aamma sungaartoq aappaluartumik qallikkap ersersippaa nunap timaata ilaa Qinngutsinnut paqqersartartoq. Aallartarfim-mit tikittarfimmillu aput tungujortoq qaamasup kangi-ata tungaanut aattoorserlugu inissinneqartarpoq.


16

akoqarsinnaasoq, aattoorserlugu sivinganernut inissinneqassasoq, Nuup kangerlua-nut kuuttartunut.

Ingerlatsinermi killiffimmi naatsorsuutigineqarpoq ilaasut marloriaatip miss. amer-lanerulernissaat aamma tamanna kinguneqassaaq erngup maangaannartup marlo-riaatip miss. annertusineranik. Timmisartunik nakkutiginniffimmit aamma aallartar-fittut tikittarfittut illulianit imeq maangaannartoq maannatut Nuup kangerluanut kuutsinneqartassaaq.

1.4.9 Silap pissusii Nuummi mittarfimmik alliliineq aamma ingerlatsineq silap pissusiinut sunni-uteqarsinnaavoq nukimmik, orsussamik aamma qaartitserutinik atuinerup kingu-neranik. Nuummi mittarfimmik alliliineq taamaammat nalilersuiffigineqarpoq nuna-rsuarmi silap pissusiinut naleqqiullugu sanaartornermi aamma ingerlatsinermi killif-finni.

Silap pissusianut sunniut naatsorsorneqartarpoq CO2-p naleqqataanut (CO2-e)-mut, taanna annerusumik nunarsuarmi tamarmi pingaaruteqartuuvoq. CO2-e drivhusgas-sinik assigiinngitsunik aniatitsinerit, nunarsuaq tamakkerlugu kissatsikkiartorner-mut peqqutaaqataasut, silap pissusaata allanngorneranik kingunipiloqarsinnaasoq, naatsorsuinernut atorneqartarpoq.

Sanaartornermi killiffimmi, pingaartumik mittarfiup allilerneqarnerani qaartiterutit qaqqamik piiaalluni qaartiterinermi atorneqartut annertussusaat. Taamaattorli sa-naartornerit nalinginnaasut eqqartorneqarput, allani assingusunut qaqqani sanaar-tornernut allaanerunngitsut, aamma CO2-e-mik aniatitsinerit annertussusaat anne-rusumik alliliilluni sanaartornermi naatsorsuutigineqareersut. Kalaallit Nunaannit il-luni najugaqarfinni 2015-imi nukimmik atuineq agguaqatigiissillugu 101 GJ-iusimavoq, taassuma naleqqatigaa, Kalaallit Nunaannit illut najugaqarfiit ataasiak-kaarlutik drivhusgassimik 2015-imi CO2-e-mik 6,1 tonsimik aniatitsisimanerannik. Sanaartornermi killiffimmi qaartitserinerni CO2-mik aniatitsinerat ataatsimut Kalaa-llit Nunaanni illut 90-it missaasa aniatsitsinerat naleqqatigaat. Ataatsimut isigalugu, sanaartornermi killiffimmi silap pissusianut sunniinerit soqutaanngitsutut nalilersuif-figineqarpoq.

Ingerlatsinermi killiffimmi timmisartut suussusaasa allanngornerisa amma mittar-fimmut mittarfimmillu timmisartuussiinerit amerlassusaata kinguneranik CO2-mik aniatsitsineq qaffassaaq. Timmisartuusseqatigiit kisianni ingerlaavartumik eqqumaf-figaat CO2-mik aniatitsinerit annikillisissallugit iliusissanik pilersitsinissaq. Suliniutit taakku assersuutigalugu ilaqarput toqqaannartumik timmisartunut aqqutinik, angal-lavinnik sunniuteqarluarnerusumik pilersaarusiornernik, timmisartumi oqimaassut-sip ilanngarneqarnissaanik, nunamiitsilluni motoorip atorneqarnerata ilanngar-neqarnissaanik, qorsorpaluttumik (sukkasuumik toqqaannartumillu qutsissusissa-mut aqqutissamullu qaffakkiartorneq/arriitsumik appariartortarneq) aallartarnernik aamma mittarnernik, timmisartup motooriinik akulikitsumik eqqiaasarnernik. Suli-niutit tamarmik sunniuteqarluarnerup qaffasinnerulernissaanut tuniseqataapput, aamma taamaalilluni aniasoornerit appasinnerulerput CO2-millu aniatitsinerit ilann-garneqarlutik. Taamaammat silap pissusianut sunniutit ataatsimut isigalugit min-nertut nalilersuiffigineqarput, pissutigalugu aniatsitsineq nunarsuarq tamakkerlugu aamma Kalaallit Nunaata tamakkerlugu aniatsitsinermut naleqqiukkaanni mikisua-raassammat.

Kalaallit Nunaanni nukimmik atuineq

Ingerlatsinermi killiffimmi CO2-mik aniatsitsineq


17

1.4.10 Takussaasuni, nunap isikkuini sukisaarsarnermilu pissutsit Mittarfik illoqarfiup kangiata tungaani qaqqaq Quassussuaq tunuliaqutaralugu inis-sisimavoq. Mittarfeqarfik teknikkikkut ikkussukkanik aamma illulianik mittarfimmut attuumassuteqartunik malunnaateqarpoq. Mittarfiup eqqaani nunap isikkua ullumik-kut nalilerneqarsimavoq illoqarfimmut qanittumi qaqqami nunap ilaa, tassaasoq Nu-ummit qaqqarsuarnut ikaariarnermi nuna.

Sumiiffimmi arlalinnik aqqusininnguaqarpoq, suliniuteqarfiup kujataata tungaa, ul-lumikkut ungasinngitsumut qimminik aneerussinermut assigisaanullu atorneqartar-luni. Sumiiffiup avannaani angalaartunut aqqusininnguaqarpoq, Arnangarnup qoorua aqqusaarlugu aamma qaqqaq Quassussuaq kaajallallugu ingerlasumik. Mit-tarfiup kangimut killeqarfiata eqqaani sisorartarfik ”Sisorarfiit” inissisimavoq. Siso-rartunut majuartaat taanna Kalaallit Nunaanni annersaavoq, aamma sisorartunut majuartaatip angisuup inuit Quassussuakkut qummut marjuuttarpai. Nuup eqqaani ujakkaarluni aqqutinik aamma pilersitsisoqarnikuuvoq. Ukiup affaani ukiukkut taamaammat sumiiffik illoqarfimmut qanittumi sukisaartarfittut pingaaru-teqartorujussuuvoq. Mittarfiup kitaani qanittumi Nuuk Golfbane inissisimavoq, taanna golfertarfiuvoq qulingiluanik putulik. Iterlaat aamma kangerluit Nuup eqqaani aamma sunngiffimmi imarmi sammisaqarnernut arlalinnut soorlu qajartor-nermut atorneqartarput.

Sanaartornermi killiffimmi nunami aamma takussaasumik Nuummi mittarfiup eqqaani sunnerneqassaaq. Sanaartornermi killiffimmi takussaasumik sunniut sulini-uteqarfimmi sanaartorluni sulinermit pissaaq aamma mittarfiup eqqaani nunap ilaa tamakkerluni sunnerneqassaaq. Kranit/maskiinat aamma qaammaqqutit sulini-uteqarfik tamakkerlugu takussaassapput, tamarmi ammasuunera og pissutigalugu. Takussaasumik sunniut annertunerpaassaaq sanaartorfiup eqqaani, pissutigalugu sanaartorluni suliat sumiiffimmi annertunerussammata aamma annerusumik takussaasumik perpaluttoqassammat. Sumiiffimmut sumiiffimmiillu sulilluni inger-laasinerit aamma eqqaani qanittumi takussaasumik sunniutinut ilapittuutaassapput. Sumiiffimmi nuna nalilersuiffigineqarsimavoq akunnattumik takussaasumik sunner-neqartussatut. Takussaasumik sunniut annertunerpaavoq tanittumiilluni, pissuti-galugu annertussutsimi misiginninneq sanaartornermik suliamit annikillisinneqas-sammat.

Ingerlatsinermi killiffiimmi takussaasumik sunniutit nalilersuiffiginiarlugit 3D-mik takussutissiinerit suliarneqarsimapput. Takussutissiinerit taakku pissutsini piore-ersuni assit ilaneqarsimapput siunissamik pissutsinik 3-d-mik takussutissinernik. Ki-sianni malugineqartariaqarpoq, suliniutip inaarutaasumik ilusissaatut takussutissi-inerusoq. Nuummi mittarfimmi mittarfiullu eqqaani sumiiffinnit naleqquttuni assili-inermi inissisimaffinnit 12-init assiliisoqarsimavoq. Takussutissiinermut assiliinermi inissisimaffiit qinerneqarsimapput sumiiffiit tamanit tikinneqarsinnaasut inuit angal-laffigisartagaat tunngavigalugit aamma suliniut sapinngisamik su-miiffinnit assigi-inngitsunit takutinnissaa ukkataralugu. Assiliinermi inissisimaffinnut pilersaarut su-liarneqarsimavoq Kalaallit Airports aamma Kommuneqarfik Sermersooq suleqati-galugit, aamma inaarutaasumik assiliinermi inissisimaffiit inissinneqarsimapput nu-nami sulianut atatillugit. Pissutsinut pioreersunut aamma siunissami pissutsinut as-sinut aamma takussutissiinermut assersuutit takuneqarsinnaapput Takussutissiaq 1.44-mi aamma Takussutissiaq 1.5-mi.

Takussaani aamma nunap isikkuini sunniinerit


18

Ingerlatsinermi killiffimmi takussaasumik sunniutit annerusumik pissutsinut, sumi-iffimmi nunap annertuumik allannguuteqarnissaanut attuumassuteqarput, Nuup aamma qaqqap akornani ikaariarfiup peerneqarneranut pissutaaqataalluinnartumik, aamma illoqarfiup nunallu qaqqallip akornani, mittarfik takussaasumik killeqarfinn-gussaaq. Ullumikkut mittarfik ilaatigut Nuummit qaqqamit tarrisinneqarpoq, tassani suliniuteqarfiup kujataata tungaa mittarfeqarani. Mittarfimmik takissusaanik silis-susaanillu alliliinermi pisariaqassapput piiaalluni qaartitserineq aamma sumiiffimmik nunniorneq, tamanna annertuumik nunamut sunniuteqassaaq.

Takussutissiaq 1.4: Suliniuteqarfimmi pissutsit pioreersut Maliup avannaani Borgmester Anniitap Aqq. Kaajallaffissiamit isigalugu.

Takussutissiaq 1.5: Siunissami pissusissat Borg-mester Anniitap Aqq. Kaajal-laffissiamit kangimut isi-galugu.


19

Nalilersuiffigineqarpoq illoqarfimmiit nunamullu ikaarsaariarfimmut annertuumik sunniuteqassasoq, qaqqamit nunap isikkua pioreersoq, qunnersuaq aamma eqqaani nunat, manittut mittarfimmut atortussatut tunngavissatullu atorneqassammata. Taakku nunap isikkuani ikaarsaarfiup ilanngunneqarneranut peqataassapput, kisia-nni suli nunami sularinninnermut takussaasumik pissutsinut annertuumik allanngu-uteqarlutik. Mittarfiup sunniuteqarnera qanittumi aamma suliniuteqarfimmi akun-nattuusutut nalilersuiffigineqarpoq, pissutigalugu suliniuteqarfiup ilaa minnerusoq pinngortitamut ilisarnaatinik ilaqartoq peerutissammat aamma takussaasumik ikaa-riarfik aamma isikkoq annertuumik allannguuteqassammat pinngortitamut ili-sarnaatinik ilaqartumit atortussaqarfiusumut. Nuummiit mittarfik nalilersuiffigi-neqarpoq nunap ilusaata isikkuanik minnerusumik sunniuteqartumik, pissutigalugu sanaartorneqa aamma nunap ilusaata mittarfimmut isikkivik annikillisisinnaam-magu. Ingerlatsinermi killiffimmi sumiiffimmi aamma kangianit mittarfiup qulliinit akunnattumik sunniuteqassaaq, taartillugu, portunerusumillu mittarfimmik takunni-ffiusinnaasumit.

Sanaartornermi killiffimmi sukisaarsarnermi pissutsit suliniuteqarfimmit sunner-neqassapput, illuliorluni aamma qaartitserilluni sulinerit aallartinneqarpata. Sumiif-fik sanaartorfittut inissisimalissaaq tamanut killilimmik iserfigineqarsinnaasoq imaluunniit iserfigineqarsinnaanngitsoq. Aqqusininnguaq, suliniuteqarfiup kujataata nalaaniittoq qimminik aneerussilluni atorneqartartoq, atorneqarsinnaajunnaassaaq, aamma angalaarluni aqqusininnguanut allanut isersinnaaneq allanngortinneqarsin-naavoq. Sisortarfimmut isersinnaaneq kisianni sunnerneqassanngilaq.

Ingerlatsinermi killiffimmi suliniuteqarfiup iluani sukisaarsarnermi pissutsit minner-sussasutut nalilersuiffigineqarput. Sumiiffiup pissusaa ilaatigut allanngorsimavoq mittarfeeqqap eqqaanit pinngortitalimmit mittarfimmut anginerusumut annertuner-mik angallaffiusumut. Suli eqqaaniitumi nunami sukisaarsarnermut atortunut peri-arfissaqarluassaaq, kisianni sumiiffippiami aqqusininnguaq ullumikkut sumiiffiup ku-jataani atorneqartartoq peerneqassaaq. Taamatuttaaq pisariaqassaaq Quassussuar-mut angalaarluni aqqusininngup isumannaarneqarnissaata qulakkeerneqarnissaa.

Nalilersuiffigineqarpoq pissutsit arlallit, sukisaarsarnermi pissutsinut pitsaasumik sunniuteqarsinnaasut. Toqqaannanngitsumik angallannerup nutaamik aaqqissuun-nerasigut ornigarneqartartut aamma aqqusininnguit orninnissaat ajornannginneru-lissaaq. Taassuma sanitigut suliniummut attuumassuteqartumik, aallartarfiup tikit-tarfiup kangiani tamanut ammasumik biilinut inissiisarfimmik pilersitsisoqassaaq. Nuummut tikeraartut amerlinerisigut sukisaarsartafimmi pissutsit aammattaaq si-unissami pitsanngorsarneqassapput.

1.4.11 Kulturikkut oqaluttuarisaanermi soqutigisat Nunatta Katersuggasivia Allagaateqarfialu u. 20.-21. juni 2017-imi suliniuteqar-fimmi misissuineq naammassisimavaa.

1.4.12 Inuiaqatigiinni aningaasaqarnikkut pissutsit, peqqinneq kiisalu inuulluaatissat Nuummi mittarfik ullumikkut sulisut 25-t miss. suliassaqartippai, aamma mittarfik inuussutissarsiornermut aamma sulinngiffeqarlutik takornarianut pingaarutilimmik inissisimavoq. Mittarfik qitiulluinnartumik inuussutissarsiornermi aamma sulinngif-fimmi takornarianut inissisimavoq. Ullumikkut Nuuk annermik inuussutissarsiorner-mut attuumassuteqartunik takornariaqarpoq, tamanna aamma isumaqarpoq akun-nittarfiit aasaanerani qaammatini akunnittarfinnut allanut naleqqiullugit procentinik

Sukisaarsarnermi pissutsinut sunniutit


20

appasissumik inisimasoqartartut. Ullumikkut umiarsuarlutik angalallutik takornariat ilaasut amerlanerit Kalaallit Nunaata avataani ikillutillu niusarput, kingornalu Kan-gerlussuarmi. Naatsorsuutigineqarpoq Nuummi containerinut umiarsualivik umiar-sualivitoqqap inissaninneruneranik kinguneqassasoq, umiarsuarlutik angalallutik ilaasut pitsaanerusumik paarlaanneranni sullissinnaalerlugit. Qularnanngitsumik sulinngiffimmi takornariat mittarfimmut tikittartut amerlassusaannut sunniuteqas-saaq.

Nuummi mittarfimmik talliliilluni sanaartorneq siunissami timmisartunik assigiinn-gitsunik anginernik miffigineqarsinnaalissaaq. Assersuutigalugu periarfissaqa imar-pissuaq ikaarlugu s.i. Københavnimiit aamma toqqaannartumik Nuummut tim-misartuussisinnaaneq, Kangerlussuaq aqqutigalugu timmisartoqaarani, soorlu ullu-mikkut taamaattoq. Tassa imaappoq, Nuummut Nuummiillu angalasut angalallutik piffissamik sipaarsinnaalissapput angalanermullu aningaasartuutinik annikilliivigi-neqassallutik, soorlu Nuuk takornariaqarfittut ornikkuminarnerulissasoq ullumikku-mut naleqqiullugu.

Suliniut sulisussarsiornermut aamma inuussutissarsiornermut arlalinnik sunni-uteqassaaq, Nuummi avataanilu. Sanaartonermi killiffimmi suliniut illuliornermi aamma sanaartornermi suliassaqarfimmi suliffissat amerlinerinik kinguneqassaaq. Tamanna Nuummi innuttaasunut pitsaasumik kinguneqassaaq aamma annikikkalu-artumik avataanut sunniuteqassaaq, pissutigalugu suliffissat ilaat Nuup avataanit sulisussarsiunneqarnissaat naatsorsuutigineqarsinnaammat.

Ingerlatsinermi killiffimmii suliniutip inuussutissarsiornerup aamma suliffissaqarne-rup siaruartornissaanut ilippanartua toqqaannartumik sunniutinik pissuteqarpoq, mittarfiup ullumikkumit annerulerneranit, kiisalu Nuummut tikeraartut amerline-runissaat naatsorsuutigineqarmat. Suliniut taamaammat nalilersuiffigineqarpoq suliffissaqarnerup aamma inuussutissarsiornerup sinneranut pitsaasumik sunni-uteqassasoq akikinnerusumik aamma naannerusumik nunanut allanut angalasarne-rit kinguneranik. Taassuma saniatigut suliffeqarfiit piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu pitsaanerusumik/sukkanerusumik nunani allani nioqqutinik pissar-sisinnaalissapput. Kisianni aamma, illoqarfiit/nunaqarfiit Nuup avataaniittut nunap iluani angallavinnut akulikissusaasa akiisalu allanngornissaat navianartoqarpoq.

Inuit peqqinnerat suliniutip nipiliorneranit imaluunniit silaannarmik mingutsitsis-neranit sunnerneqaratarsinnaavoq. Nipiliorneq aamma silaannarmut aniasoornerit nalilersuiffigineqarput killilimmik annertussuseqartutut, allaat nalilersuiffigineqarlu-tik inuit peqqinnerannut Nuummi avataanilu annertuumik sunniuteqassanngitsutut. Ingerlatsinermi killiffimmi Nuummi innuttaasut timmisartunit mittunit imaluuniit mittarfimmit aallartunit nipiliornermik misigisassapput, soorlu ullumikkut aamma taamaattoq. Sapaatip akunnerata naanerani aamma unnukkut/unnuakkut motoorit misilittarnerannit aamma timmisartumik ingerlatsinermit nipiliornerit Nuummi inis-siaqarfiit ilaannut akunnattumik sunniuteqarput. Piffissani taakkunani motoorit misi-littarnerisa amma timmisartumik ingerlatsinerit amerlassusaat kisianni killeqarpoq, taamaammat tamanna nalilersuiffigineqarpoq inuit peqqinneranut sunniuteqann-gitsutut. Nuummiit napparsimasut Danmarkimi misissortittussat imaluunniit nakor-sartittussat toqqaannartumik sivikinnerusumillu angalasalissapput. Suliniut Qallus-suarmut (Cirkussøen) sunniuteqassanngilaq, taanna Nuummut imeqarfiuvoq. Ata-atsimut isigalugu ingerlatsinermi killiffimmi suliniut nalilersuiffigineqarpoq Nuummi imaluunniit avataani inuit peqqissusaannut sunniuteqassanngitsutut.

Suliffissaqarnermut, inuussu-tissarsiornermut aamma inu-ulluaatissanut sunniutit.

Inuit peqqinneranut sunniutit.


21

1.5 Sunniutit sakkortusiartortut ASN-nalunaarusiaq mittarfimmit avatangiisinut, suliniutit allat imaluunniit sanaar-tornerit assingusut avatangiisinut sunniutaasa sunniivigeqatigiinnerat ataatsimut sunniutinik (sakkortusiartortunik) imaqarpoq. Sunniutit sakkortusiartortut tasaap-put suliniutip sunniutaasa suliniutit allat sunniutaasa sunniivigeqatigiinnerat. Suliniutit imaluunniit pilersaarutit, nalilersuiffigineqartut sunniutinik sakkortusi-artortunik kinguneqarsinnaasutut, tulliuttunik ilaapput: • Inuussutissarsiuteqarfiit eqqaaniittut, pingaarnertut sunniutit sakkortusiartortut

angallannermit, nipiliornermit aamma aniasoornernit kingunerusutut pissapput. Suliffeqarfiit, suliffeqarfinnut annertujaartunut aamma avatangiisinut annertu-jaartumik sunniutilinnut immikkoortinneqarsimasumi akuersissummik tu-nineqassapput aamma malittarisaliuunneqassapput avatangiisinut akuersissuti-nik, taamaammat taakkua avatangiisinut artukkiinerisa annertussusaa akueri-neqarsimassaaq.

• Isertitsivimmut atatillugu sanaartorluni sulineq, suliniuteqarfimmit 800 m-it miss. avannamut kangiani inississimasoq, angallannerup kinguneranik sunniuti-nik sakkortusiartortunik pissutaasinnaavoq. Kisianni angallannerit annertuut pineqanngillat, taamaammallu nalilersuiffigineqarpoq, Isertitsivik eqqarsaatigis-sagaanni sunniutinik sakkortusiartortoqanngitsoq.

• Timmisartut angallannerannit nipiliornermit aamma aallartarfimmit tikittarfim-millu nipiliornermit kiisalu aqqusinermi angallattunit nipiliornermit sunniuteqas-saaq sakkortusiartortunik. Timmisartut nipiliornerat aamma aallartarfimmik tikit-tarfimmi nipiliorneq (motoorinik misilittaaneq) ersarinnerpaassapput aamma avatangiisinik akornusersuinerpaassapput, soorlu taanna annertunerpaamik an-nertussuseqartoq. Nipiliornerit marluullutik timmisartumit pimmata naatsor-suutigineqartariaqarpoq, sakkortusiartortumik sunniuteqassasoq. Sulianit allanit nipiliornerit (aallartarfimmit tikittarfimmillu nipiliornerit allat aamma aqqusinermi angallattunit nipiliornerit) annikitsuaraassapput qulaani taaneqartunut naleqqiullugit, aamma taamaammat sakkortusiartortumik sunniuteqassanatik.

• Nuummi mittarfiup allilerneqarnera, Nuummi umiarsualiviup allilerneqarneranut ilanngullugu, umiarsuarmik angalaarlutik takornariaqarnermut pitsaasumik sun-niuteqassapput. Ullumikkut umiarsuarmik angalaarlutik takornariat amerlaner-saat Kalaallit Nunaata avataani ikillutillu niusarput, kingornalu Kangerlussuarmi. Nuummi tassannga ammaassineq periarfissiissaaq sunniutinik sakkor-tusiartor-tunik, Nuumi illoqarfinnilu allani umiarsuarmik angalaarlutik takornarit tikeraar-tagaanni kiffartuussilluni suliassaqarfimmi kaaviaartitat allinerannik.

1.6 Innaliinaveersaarluni iliuusissat Angallannermi pissutsit Ingerlatsinermi killiffimmi, Nuummi mittarfiup allilerneqarnera pissutigalugu angal-lannerup ingerlanneqarneranut akunnattumik sunniuteqartoq paasineqarsimavoq. Naatsorsuutigineqanngilaq innarliinaveersaarluni iliuusissanik pisariaqartitsisoqas-sasoq. Isumaliutigineqarsinnaavoq bussiliisoqassasoq, taamaalilluni ilaasut ataa-siakkaarlutik qamutimik ataatsimik atuinnginniassammata.

Nipiliorneq aamma sajukulaarnerit Sanaartornermi sulianit nipiliornerit pinngitsoortinneqarsinnaanngillat. Naammat-tunik nipiliornermut assiaqutinik ikkussuisoqarsinnaanngilaq. Taamatuttaaq unnuk-kut unnuakkullu sulinissaq pisariaqarpoq, pissutigalugu mittarfik sanaartornerup nalaani ingerlatsinneqaannassammat. Taamaammat naleqquttuussaaq mittarfiup nalinginnaasumik ammaffiisa avataatigut sulinissaq.


22

Ingerlatsinermi killiffimmi silaannakkut angallannermit innarliinaveersaarluni iliuut-sit nalinginnaasumik ajornakusoorput, kisiannik s.i. ilaqarsinnaapput silaannakkut angallassinerup malittarisaliorneqarnera, ilagalguit Kalaallit Nunata iluani angal-laviit, timmisartuussinerit sivisussusaat assigisaallu.

Motoorinik misilittaanernit nipiliornernit innarliinaveersaarluni iliuutsit ajor-nakusoortorujussuupput, tassami mikikkiartortarnerit aamma aallartarnerit pissuti-galugit nipiliornermut assiaqutsersuisoqarsinnaanngimmat.

Silaannarmik mingutsitsineq aamma aniasoornerit Sanaartornermi killiffimmi qaartitserinerit avatangiisinut pujoralammik kin-guneqarsinnaapput aamma pujoralaat annertussusaannut siaruarnerannullu qaarti-tsinerit piviusut aaqqissuunneqarnerat aamma ingerlanneqarnerat apeqqutaassooq. Nuummi mittarfiup allilerneqarnissaanut pilersaarusiorluni suliap ingerlaqqinnerani pissutsit taakku eqqarsaatigineqartariaqarput, taamaalilluni eqqaani nunami ava-tangiisinut sunniutit annertuut ingalassimaniarlugit.

Eqqakkat aamma eqqakkanik passussineq Nunamik piiaanermut aamma illulianik piiaanermut atatillugu, innarliinaveersaarluni iliuusissanut pisariaqartunut apeqqutaapput suleriaatsit atorneqartut. Nalilersuiffi-gineqarpoq iliuusissat, suliffimmi isumannaallisaanikkut pissutsinut inatsisit tunng-avigalugit ingerlanneqartut, malittarisassatut pingaarnertut naammassaaq avatan-giisit nutarterinermit aamma sanaartornermi atortunik mingutsitsisinnaasunik piiaa-nermit sunniutinut isumannaarneqarnissaat.

Nunamik, imermik maangaannartumik aamma nunap qaavani imermik mingutsitsineq Sanaartornermi killiffimmi tulliuttut malugineqartariaqarput: Qaartitserutip ANFO-p isugutattumi atorneqarnissa innersuussutigineqanngilaq, pissutigialugu ilaan-nakumik qaartitsinerup navianassusaanik annertunerulersitsimmat aamma taamaa-lilluni kvælstoffimik aamma kuldioxidimik aniatitsineq. Tamanna isumaqarpoq, qaar-titserutinut qillerinermi putut nitaallanut sialunnut aamma imermut isumannaar-neqarsimasariaqarput qaartitserinnginnermi. Qaartitserut imermik aku-neqaqqusaanngimmat. Qinngutsinni kangerlummut artukkiineq millisinniarlugu, nalilersuiffigineqarpoq pisariaqartoq, aput, quasarunnaarsaanermi nioqqutissiat sinnerannik akoqarsin-naasoq, aattoorserlugu sivinganernut inissinneqartassasoq, Nuup kangerluanut kuuttartunut. Kulturikkut oqaluttuarisaanermi soqutigisat Sanaartorluni sulinermut atatillugu ataatsimik imaluunniit arlalinnik itsarnitsanik eri-agisassanik nunami aalaakkaasunik nassaartoqassagaluarpat, sanatitsisoq – Eqqis-sisimatitsisarneq aamma allatigut kulturikkut eriagisassanik kulturikkut kingornus-satut illersuineq pillugu Inatsisartut Inatsisaat nr. 11, 19. maj 2010- meersumi §16 naleqq. (Selvstyret, 2010), erngertumik nassaarineqartoq pillugu Nunatta Katersug-gasivia Allagaateqarfialu nalunaaruteqarfigissavaa, aamma sulineq unitsinneqas-saaq itsarnitsanik eriagisassanik attuippat. Nunatta Katersuggasivia Allagaateqarfi-alu aalajangiissaaq, itsarsuarnitsanik misissuineq ingerlanneqassanersoq, naleqq. § 13, imm. 2, imaluunniit eqqissisimatitassanngortitsinissamik suliaq aallartinneqas-sanersoq (Selvstyret, 2010)-imi naleqq. § 5, imm. 2.


23

Inuulluaatissat, inuiaqatigiinni aningaasaqarnikkut pissutsit aamma peeqinneq Ingerlatsinermi killiffimmi, suliniummit Kangerlussuarmi sulisussarsiorfimmut aamma inuussutissarsiornermut sunniutit pitsaanngitsut millisinneqarsinnaapput, Kangerlussuaq pillugu siunertaqartumik suliaqarnermik aallartitsinikkut. Suliaq imaqarsinnaavoq Kangerlussuarmi mittarfimmi sulisut suliffissanik Nuummi Ilulissa-nilu mittarfinni allilerneqarsimasumi / Qaqortumi mittarfimmi nutaami sulilernissa-mut periarfissaannik nassuiaanermik. Suliaq taanna siusissukkut aallartittariaqar-poq, aamma Kangerlussuarmi innuttaasut ingerlaavartumik ineriartornermik paa-sissutissinneqartariaqarput.

1.7 Paasissutissat amigaataasut Naasut aamma uumasut

Misissuinerup naammassinerani, suliniuteqarfimmi takuneqarsinnaavoq, 2016-2017-imi ukiuunerani pisarnermut naleqqiullugu annertunerujussuarmik nittaassi-masoq – ingammik januaari 2017-imi. Taamaalinerani nittaanneq pisarnermit talli-mariaammit annertunerusimavoq aamma taamaammat aput pisarnermit sivisune-rujussuarmik nunap qaavaniissimavoq. Aputip annersaa juunip naanerani 2017-imi misissuinermi peerutereersimavoq, aamma taamaammat nalilersuiffigineqarpoq, misissuineq suliniuteqarfimmi naasunik aamma uumasunik naammattumik allaa-serinittoq avatangiisinik nalilersuinermi matumani atorneqartussamik.

Angallannermi pissutsit

Angallannermik siumoorlugu 2031-imut allanneq nalorninerujussuarmik ilaqarpoq siumoorlugu allannerata sivisussusaa pissutigalugu. Oqaluttuarisaanerup ersersis-simavaa, angallanneq piffissap sivisunerusup ingerlanerani assigiimmik qaffak-kiartorneq ajortoq, nunarsuarmilu aningaasaqarnermi allannguutit aammattaaq an-gallannermut kisitsisinik sunniisartoq. Siumoorlu allanneq taamaammat pitsaaner-paamik eqqoriaaneruvoq, kisianni nalorninermik ilaqartoq, taanna alliartortarpoq, suli siunissamut ungasinnerusumut naatsorsuineq ingerlanneqartillugu.

Documents

VVM Nuuk Ikke teknisk resume FEBRUAR 2018 GL/media/Nanoq/Files/Hearings... · 2018. 2. 19. · singa Nuummi mittarfiup inis-sisimaneranik ersersitsisoq. Kalaallit Airports A/S 1