METSÄMAJAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Metsämajan varhaiskasvatussuunnitelman sisältö:

1. Metsämajan esittely ja toiminta-ajatus

2. Metsämajan arvot

3. Kasvatuskumppanuus

3.1 Päivähoidon aloitus ja omahoitajuus

4. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Metsämajan päiväkodissa

4.1 Leikki

4.2 Pienryhmätoiminta

4.3 Lapsen kokemusmaailma

4.4 Kieli, vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot

4.5 Orientaatiot

4.6 Oppimisen ilo

5. Vuosikello ja varhaiskasvatuksen toteutumisen arviointi

1.Metsämajan esittely ja toiminta-ajatus

METSÄMAJA ON KUIN MAJA METSÄSSÄ.METSÄ MONEEN SEIKKAILUUN HOUKUTTAA.

MAJA SUOJAA JA TURVAA TARJOAA.

Metsämajan päiväkoti sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella lähellä keskustaa luonnonläheisessä kasvuympäristössä. Tarjoamme hoitoa, kasvatusta ja opetusta 28 lapselle, jotka toimivat kolmessa eri ryhmässä.

Olemme kaikkien urheilumahdollisuuksien välittömässä läheisyydessä. Pääsemme uimaan ja hiihtämään lähes pihapiiristä. Palloiluhalli ja luistinradat sekä urheilukentät ovat lähietäisyydellä. Lähimetsät antavat oivan mahdollisuuden metsäretkiin.

Toimintamme perustuu kiireettömään läsnäoloon, lapsen kohtaamiseen ja kuunteluun ja hyvinvoinnin tukemiseen, lapsen mittaista arkea painottaen, yhteistyössä vanhempien kanssa. Toimintaamme ohjaa valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet sekä Kauniaisten varhaiskasvatus-suunnitelma. http://www.kauniainen.fi/files/6396/Kauniaisten_varhaiskasvatussuunnitelma_(2).pdf

Eri ikäiset lapset toimivat yhdessä, oppien toisiltaan, isot pieniä huomioiden. Oppimisessa noudatamme kokonaisvaltaisuuden periaatetta; lapsi voi oppia samanaikaisesti monia asioita usealta eri osa-alueelta. Lapsi laajentaa maailmankuvaansa ja oppii tuntemaan itseään oppijana. Hän kunnioittaa toista ihmistä ja kokee ihmisten erilaisuuden rikkautena. Päivittäisiässä tilanteissa lapsi oppii hyviä tapoja. Lapsi toimii yhteistyössä toisten lasten ja aikuisten kanssa sekä kasvaa vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi.

Painotamme toiminnassamme omahoitajuutta ja pienryhmätoimintaa. Tavoitteena on pienryhmätoiminnan kautta lapsen hyvinvoinnin tukeminen, minuuden vahvistaminen ja itsetunnon kehittyminen vuorovaikutuksessa aikuisen ja lasten kanssa, jolloin jokaisen lapsen yksilöllinen ja eheä kasvu saa

paremmin tukea. Pienryhmien avulla voimme luontevasti tukea lapsen ryhmäytymistä ensin omaan pienryhmäänsä ja vähitellen koko lapsiryhmään. Lapsen tulee saada kiinnittyä yhteen aikuiseen ja oppia tunnesäätelyä ja vuorovaikutusta. Varhaislapsuudessa muotoutuu yksilön tunneperäiset resurssit ja tunnemaailman perusta. Aikuisen herkkyys reagoida lapsen tarpeisiin vaikuttavat keskeisesti lapsen sosiaaliseen ja kognitiiviseen kehittymiseen sekä kielen kehitykseen.

2. Metsämajan arvot

3. Kasvatuskumppanuus

Yhteistyö lasten vanhempien ja henkilökunnan välillä on kaiken hoito- ja kasvatustyön perusta ja yhteneväiset toimintatavat tuovat turvallisuutta ja selkeyttä lapsen elämään.

Vanhemmat ovat oman lapsensa parhaita asiantuntijoita. Kasvatuskumppanuus on tämän asiantuntijuuden ja henkilöstön ammatillisen asiantuntemuksen kohtaamista. Kasvatuskumppanuudessa sitoudumme yhdessä tukemaan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Kasvatuskumppanuus syntyy arjessa kohdaten, toinen toistamme arvostaen, kuunnellen ja keskustellen. Avoimen vuoropuhelun kautta lisäämme toistemme tietämystä lapsesta kokonaisuutena ja voimme näin paremmin yhdessä tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä kotona että päiväkodissa.

On tärkeää, että saamme tietoa lapsen kehityksestä ja käyttäytymisestä kotioloissa. Kerromme päivittäin vanhemmille hoitopäivän tapahtumista ja lapsen kokemuksista päiväkodissa. Lapsen varhaiskasvatuskeskusteluissa vanhemmat ja henkilöstö yhdessä keskustelevat lapsen tarpeista, vahvuuksista, mielenkiinnon kohteista ja kehityshaasteista.Vanhempainilloissa suunnittelemme yhdessä päivähoidon toimintaa ja perheillä on mahdollisuus tutustua ja jakaa ajatuksia muiden vanhempien kanssa. Päivähoidon yhteistyötahot, kuten erityislastentarhanopettaja ja neuvola, toimivat yhteistyössä, kun lapsella on yksilöllisen tuen tarvetta.

3.1 Päivähoidon aloitus ja omahoitajuus

Toteutamme päiväkodissamme Kauniaisten kaupungin varhaiskasvatus-suunnitelman mukaista suositusta omahoitajuudesta.

http://www.kauniainen.fi/files/6396/Kauniaisten_varhaiskasvatussuunnitelma_(2).pdf .

Tämä tarkoittaa sitä, että jokaiselle päivähoitoa aloittavalle lapselle valitaan omahoitaja, joka on tiiviimmin mukana lapsen arjessa. Näin voimme lujittaa lapsen ja hoitajan vuorovaikutussuhdetta ja vahvistaa lapsen kiinnittymistä tunnetasolla voimakkaammin tiettyyn aikuiseen. Omahoitajalla on näin madollisuus seurata lapsen kehitystä ja kasvua ja vahvistaa lapsen turvallisuuden tunnetta.

Päivähoidon aloitus on suuri muutos lapselle ja vanhemmille. Erokokemus on myös voimakas kokemus lapselle ja koko perheelle. Omahoitaja on yhdysside päivähoidon ja kodin välillä. Hän on avainasemassa kasvatuskumppanuuden toteutumisessa yhdessä vanhempien kanssa. Omahoitajan ja muiden kasvattajien kiinteä suhde lapseen ja perheeseen auttaa lasta eroahdistukseen liittyvien tunteiden käsittelyssä. Omahoitajan tehtävänä on seurata vanhempien kanssa sovittujen kasvatustavoitteiden toteutumisesta arjessa.

Lapsen päivähoidon aloitusvaiheeseen Kauniaisissa toteutetaan pehmeän laskun-mallia, johon kuuluu kotikäynti ennen päivähoidon aloitusta. Noin kahden ensimmäisen viikon aikana vanhempi on lapsen kanssa päiväkodissa harjoittelemassa, yhdessä kokemassa ja elämässä uutta maailmaa. Kauniaisten varhaiskasvatussuunnitelmassa kuvataan päivähoidon aloitusvaiheen käytäntöä.

4. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Metsämajan päiväkodissa

Varhaiskasvatus on kokonaisuus, jossa hoiva, kasvatus ja opetus liittyvät toisiinsa. Toteuttamamme varhaiskasvatus on lapsilähtöistä ja perustuu lapsen ainutlaatuisuuden tunnistamiseen. Jokainen lapsi on arvokas ja ainutlaatuinen ja hänellä on yksilöllisiä tarpeita, kiinnostuksen kohteita ja vahvuuksia. Meidän tehtävämme on vastata lapsen tarpeisiin, arvostaa lapsen ideoita sekä mahdollistaa näistä ideoista ja ajatuksista nousevaa toimintaa.

Lapsilähtöisyys kunnioittaa jokaisen lapsen omaa tapaa tarkastella maailmaa omana itsenään ja omista kokemuksistaan käsin. Tämä edellyttää meiltä kasvattajilta lapsen ajattelun ymmärtämistä. Lisäksi meidän tulee mahdollistaa lapselle hänen ominaisimmat toimintatavat oppimisen välineenä. Lapsen

kuuntelu on enemmän kuin puheen kuuntelua, se on myös jatkuvaa lapsen toiminnan ja käyttäytymisen havainnointia ja sitä kautta välittyvien viestien havaitsemista.

Kaiken toimintamme tavoitteena on lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Toimiessaan itselleen mielekkäällä tavalla lapsi ilmentää omaa ajatteluaan ja tunteitaan, mikä vahvistaa hänen hyvinvointiaan, käsitystä itsestään, oppimisintoaan sekä hetkeen sitoutumista. Lapsen ominaiset tavat toimia ovat leikki, liikkuminen, tutkiminen, taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen. Näiden sisältö ja mahdollisuudet vaihtelevat lapsen kehityksen ja iän myötä.

4.1 Leikki

Leikillä on tärkeä merkitys lapsuuden eri kehitysvaiheissa. Leikin kautta lapsi harjoittaa ja vahvistaa oppejaan ja taitojaan, sekä tutustuu myös itseensä ja ympäröivään maailmaan. Leikkiessään lapsi käsittelee tunteitaan ja kokemuksiaan. Leikki ja kaverisuhteet kehittyvät käsi kädessä. Vaalimme lasten kaverisuhteita ja lapset saavat leikkiä myös muissa ryhmissä yli ryhmärajojen. Hyvän leikin kautta lapsi voi nauttia tiedoistaan ja taidoistaan. Ja saa onnistumisen kokemuksia, joka vahvistaa lapsen itseluottamusta. Mielikuvitusta kehittämällä ja vahvistamalla voidaan edesauttaa lasta hahmottamaan erilaisten leikkien rakenteita ja sisältöjä. Mitä keskittyneemmin lapsi kykenee leikkimään, sen syvempää on oppiminen ja leikkiin sitoutuminen. Leikin laatu, merkitys ja muoto muuttuvat lapsen kehittyessä.

Leikin tukeminen vaatii aikuiselta kykyä eritellä ja havainnoida leikkitilanteita. Metsämajassa arvostamme laadukasta leikkiä ja pyrimme luomaan leikille mahdollisimman turvallisen ja innostavan ympäristön, joka vapauttaa lapsia laadukkaaseen ja pitkäkestoiseen leikkiin. Mitä paremmin aikuinen ymmärtää lasten leikin laadun ja osoittaa sille arvostustaan, sen aidommin ja välittömämmin hän pystyy lapsen kohtaamaan. Myös pienryhmät ja porrastettu ulkoilu takaavat päiväkodissamme leikkirauhan.

4.2 Pienryhmätoiminta

Toteutamme pienryhmätoimintaa niin ohjatuissa toimintatuokioissa kuin ulkoilussakin. Päiväkotilapsemme saavat pienessä ryhmässä yksilöllisempää huomiota ja tukea. He tulevat nähdyksi persoonallisemmin pienryhmän jäsenenä ja rohkaistuvat ilmaisemaan itseään helpommin omassa ryhmässään. Lasten yksilölliset persoonallisuus- ja temperamenttierot pääsevät paremmin esille.

Päiväkodin kasvatustavoitteena on tukea lapsen sosiaalista kehitystä. Metsämajan lasten ryhmäytyminen alkaa ensin turvallisissa pienryhmissä ja vaiheittain laajenee koko päiväkotiin. Näin lapsen on turvallista ystävystyä leikkitoveriensa kanssa ja helpompi myös tunnistaa oma tapansa olla sekä toimia ryhmässä. Lapselle on tärkeää olla osallisena ja tulla kuulluksi jokapäiväisissä askareissa ja leikeissä. Lapsen tulee saada kokea olevansa oman yhteisönsä, esimerkiksi päiväkotiryhmänsä hyväksytty ja tärkeä jäsen. Osallisuuteen kuuluvat myös lasten keskinäiset vuorovaikutussuhteet sekä toimiminen vertaisryhmissä. Tämän lisäksi lapsella tulee olla riittävästi mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa yhteisönsä elämään.

Ulkoilemme porrastetusti pienryhmien mukaan, jolloin siirtymätilanteet ovat rauhallisia ja kiireettömiä. Arjen sujuvuus luontuu paremmin näin. Ollessaan pienryhmissä päiväkotilapsemme säästyvät myös kovalta melulta, jolloin voimme vähentää päiväkotilastemme stressiä.

4.3 Lapsen kokemusmaailma

Liikkuminen luo lapselle iloa ja elämyksiä. Se on lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta. Liikkuessaan lapsi ajattelee, ilmaisee tunteitaan, oppii uusia asioita, hahmottaa ympäristöään ja tutustuu omaan kehoonsa. Lapsen tietoisuus omasta kehostaan ja sen hallinnasta luo pohjaa terveelle itsetunnolle.

Yhdistämme päiväkodin arjessa liikunnan ja liikkumisen kaikkeen toimintaan; leikkiin, oppimiseen, sisäjumppaan, ulkoleikkeihin ja luonnossa liikkumiseen. Lisäksi keskeinen sijaintimme mahdollistaa meille ihanteelliset liikkumismahdollisuudet lähiympäristössä. Teemme retkiä mm. lähimetsiin ja -luontoon, leikkipuistoihin, urheilukentille ja palloiluhalliin. Kesäisin käymme uimassa ja talvisin hiihdämme ja luistelemme.

Taiteessa lapsella on mahdollisuus kokea mielikuvitusmaailmaa, jossa kaikki on mahdollista. Taide mahdollistaa oppimisen iloa, aistien kokemuksia ja itseilmaisua. Lapsi saa taiteellisia kokemuksia eri aistien kautta. Turvallisessa ympäristössä lapsi uskaltaa toteuttaa itseään luovalla tavalla.

Tutustumme taiteen toteuttamiseen ja siitä nauttimiseen musiikin, kuvataiteen, tanssin, kirjallisuuden, luonnon ja draaman avulla. Lapsi saa kokeilla erilaisia tapoja toteuttaa itseään ja kannustamme luovaan työtapaan. Päiväkodin toimintaympäristöä muokataan sellaiseksi, että se houkuttelee lasta sekä omatoimiseen että ohjattuun toimintaan ja luovaan ilmaisuun. Yhdessä nautimme myös ympäristön ja luonnon kauneudesta ja teemme retkiä lähimetsiin eri vuodenaikoina.

Lapsi on luontaisesti aktiivinen ja utelias. Hän kyselee, pohtii ja ihmettelee maailman pieniä ja suuria ihmeitä. Tutkiessaan lapsi tyydyttää uteliaisuuttaan ja kokee osallisuutta ympärillään olevaan maailmaan. Yritykset, erehdykset sekä oivallukset vahvistavat ja ylläpitävät oppimisen iloa sekä lapsen kasvuprosessia.

Päiväkodissa tutkimme ja ihmettelemme maailmaa yhdessä joka päivä. Välillä vastaus löytyy helposti ja välillä siihen tarvitaan kasa kirjoja ja toisinaan vain jatkamme ihmettelyä. Kannustamme lapsia kyselemään ja kokeilemaan. Meillä kasvattajilla on aikaa pysähtyä lapsen kysymysten ja havaintojen äärelle. Pienistä havainnoista kasvaa yhteisiä suuria elämyksiä ja jaettuja kokemuksia.

4.4 Kieli, vuorovaikutustaidot sekä sosiaaliset taidot

Kieli kehittyy luontevasti arjen vuorovaikutuksessa ja lapsen päiväkotipäivä on täynnä erilaisia kohtaamisia. Näissä tilanteissa lapsen kyky käyttää kieltä omalla persoonallisella tavallaan vahvistuu ja kehittyy. Mitä pienempi lapsi on, sitä suurempi merkitys lapsen kielen kehitykselle on kasvattajan läheisyydellä ja vuorovaikutuksella. Vuorovaikutuksen laajentuessa lisääntyy lapsen oppiminen leikkien ja pelien kautta vertaisryhmässä.

Meidän kasvattajien tehtävänä on huolehtia, että lasten toimintaympäristö on kielellisesti virikkeellinen ja lasten yksilöllistä kielellistä kehitystä edistävä. Meillä aikuisilla tulee olla myös herkkyyttä, taitoa ja riittävästi aikaa, että voimme olla aidossa vuorovaikutuksessa lapsen kanssa ja tulkita lasta hänen omista näkökulmistaan ja tukea lapsen kehittymistä. Lasten kiinnostuksenkohteet ja näkemykset ovat meille erittäin tärkeitä. Pohdintaan ja keskusteluun kannustava ympäristö tarjoaa sekä meille aikuisille että lapsille mahdollisuuksia oppia toinen toisiltamme, auttaa meitä ymmärtämään paremmin toinen toistamme sekä ympäröivää elämänpiiriämme ja elämää.

Päiväkodissamme toteutetaan omahoitajuutta, jolloin kasvattaja luo lapsen kanssa kiinteän ja läheisen suhteen. Turvallinen ja lämmin ilmapiiri sekä kiinteät ihmissuhteet tukevat lapsen kielen kehitystä sekä antaa mahdollisuuden sosiaalisten taitojen opettelemiseen. Sosiaaliset taidot ovat tärkeitä taitoja. Ne mahdollistavat lapsen leikkiin pääsyn ja leikin jatkumisen sekä yhteistoiminnan muiden kanssa, vuorottelutaidot, kyvyn tehdä kompromisseja, mutta silti pitää myös oman puolensa, selkeän itseilmaisun, tunteiden ilmaisemisen hyvällä tavalla sekä itsenäisen työskentelyn ja ohjeiden noudattamisen.

Kielen kehittyminen edistää ja liittyy myös lapsen muuhun kehitykseen, kuten älykkyyden, ajattelun, muistin, havaitsemisen ja puheen kehitykseen. Rohkaisemme lasta kielelliseen pohdintaan, ääneen ajattelemiseen ja selittämiseen. Keskustelemme paljon yhdessä erilaisista lasta kiinnostavista asioista ja annamme toisillemme puheenvuoron, kuuntelemme toistemme ajatuksia, kysymme mieltä askarruttavia asioita ja kannustamme lapsia näin toisia huomioivaan vuorovaikutukseen.

Luemme satuja, keskustelemme ja käsittelemme niitä eri tavoin, teemme omia satuja ja tarinoita sekä lasten omia näytelmiä. Lisäksi runot, lorut ja riimit kehittävät monipuolisesti lapsen sanavarastoa ja kielenhallintaa.

Näin tuemme lasten kielen kehitystä sekä vuorovaikutustaitoja

Aito ja läsnä oleva vuorovaikutus leikissä ja perushoitotilanteissa, missä aikuinen pyrkii aistimaan lapsen ilmaisua ja sanattomiakin tarpeita ja vastaamaan niihin. Aikuinen sanoittaa lapselle mahdollisimman paljon toimintoja ja tunteita päivittäin toistuvissa arkirutiineissa. Loruttelemme ja laulamme lauluhetkillä sekä arjen eri tilanteissa. Katselemme lähes päivittäin kuvakirjoja ja luemme pieniä satuja.

Pienille lapsille puhuttaessa varmistamme katsekontaktin ja sen, että lapsi on ymmärtänyt puheemme. Aikuisina olemme paljon mukana lapsen leikeissä tukemassa lapsen leikkitaitoja, vuorovaikutustaitoja sekä kielen kehitystä. Tavoitteena on, että leikki on meille kaikille hauskaa ja iloa tuottavaa.

Yli 3-vuotiaiden kielen kehityksen tavoitteena on kielen rikastuttaminen ja vahvistaminen. Leikkitaitojen karttuessa lapsi tarvitsee yhä monipuolisempaa kieltä ilmaistakseen omia ajatuksiaan, tunteitaan ja leikki-ideoitaan.

Jaamme lapset pienryhmiin, jolloin heillä on paremmat mahdollisuudet osallistua ja tulla kuulluksi sekä harjoitella vuorovaikutustaitojaan. Ujoimmat ja hiljaisemmatkin lapset rohkaistuvat ilmaisemaan itseään pienemmässä ryhmässä ja spontaanimmat lapset harjoittelevat vuoron odottamista ja toisten kuuntelua.

Päiväkodissa toteutuu pienimuotoinen kielisuihkutus yli 3-vuotiaille lapsille. Kielisuihkutus on kielikylvyn kevyempi muoto, jossa tutustutaan toiseen kotimaiseen kieleen leikinomaisesti lorujen ja laulujen muodossa lapsen ikätaso huomioiden. Kielisuihkutuksen tavoitteena on antaa lapselle myönteisiä kokemuksia uuteen kieleen tutustumisesta.

Lapsen kieliympäristöön ja kielen kehityksen tukemiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota myös silloin, kun lapsen äidinkieli on jokin muu kieli kuin suomi tai ruotsi.

4.5 Orientaatiot

Lapsi on luontaisesti utelias ja haluaa oppia. Lapsi harjoittelee ja oppii kaikissa arkipäivän tilanteissa vuorovaikutuksessa yhdessä muiden ihmisten ja ympäristön kanssa. Lapsi oppii asioita kokonaisvaltaisesti oman kokemuksen, tuntemusten ja tekemisen kautta. Lapsi oppii parhaiten silloin, kun hän saa olla aktiivinen ja kiinnostunut. Lapsen positiivinen kokemus itsestään ja omasta toiminnastaan ja yrittämisestään muodostavat pohjaa myöhemmällekin oppimiselle.

Valtakunnallisesta varhaiskasvatussuunnitelmasta nousevat sisällölliset orientaatiot tarkoittavat erilaisia suuntautumis- ja suhtautumistapoja ympäröivän maailman asioihin ja ilmiöihin ja ne toteutuvat päiväkodin arjen toiminnoissa ja lapselle ominaisissa tavoissa toimia. Lapset jäsentävät ja käsittelevät oppimaansa kehitystasonsa mukaisesti. Orientaatioiden kautta lapsi saa mahdollisuuden kokea ja ymmärtää ympäröivää maailmaa ja sen ilmiöitä monipuolisesti. Kasvattajan tehtävä on käsitellä asioita lapsen kehitystaso, ikä, kiinnostuksen kohteet sekä tarpeet huomioiden. Orientaatiot eivät ole oppiaineita, joita opiskellaan, vaan eri näkökulmia, joita huomioimalla lapsi saa mahdollisuuden erilaisten valmiuksien kehittymiseen.

http://www.kauniainen.fi/files/6396/Kauniaisten_varhaiskasvatussuunnitelma_(2).pdf

”Jos mä saan tehdä mitä vain, eikä kukaan opeta, mä vaan röhnötän koko päivän. ” – Matias 4v

4.6 Oppimisen ilo

Lapsella on myötäsyntyinen taipumus iloita! Oppiakseen lapsi tarvitsee iloa ja vapautta. Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän hän tarvitsee läsnäoloa ja vuorovaikutteista leikkiä oppiakseen. Iloa ei voida kuitenkaan antaa toiselle eikä sitä voi suunnitella, mutta aikuinen voi luoda ilon esiintymiselle suotuisat olosuhteet.

Lapsen ilon muruset ovat usein niin pieniä, että aikuisen voi olla vaikeaa niitä edes tunnistaa. Ilo ja hyvä olo löytyvät lapsen tärkeiksi kokemien asioiden lähettyviltä. Ilo on positiivinen tunne, joka kehittää sekä yksilöä että yhteisöä ja lisää myönteistä sosiaalista vuorovaikutusta. Sosiaaliset suhteet eivät ole vain oppimisen voimavaroja, vaan oppimisen kohde. Leikin lumossa oppiminen onkin luontevinta, sillä oppimisen iloa koetaan yhdessä toimien. Oppia ikä kaikki!

”Mistä se ilo tulee?” ” No, naurusta, että nauraa ja naurusta tulee sellaista narua, jos vaan ottaa siitä kiinni naurumielellä.” - Matias 4v

5. Vuosikello ja varhaiskasvatuksen toteutumisen arviointi

Varhaiskasvatuksen arvioimisen perusteena ovat varhaiskasvatuksen arvot sekä yhteisesti sovitut tavoitteet. Arvioinnin tulee olla jatkuvaa ja sen kohteena ovat kasvatuskäytännöt ja suunnitelmien toteuttaminen sekä lapsen varhaiskasvatuksen toteutuminen arjessa.

Arviointi ja kehittäminen kulkevat yhdessä ja vaativat hyvää suunnittelua, henkilöstön sitoutumista sekä jatkuvaa vuoropuhelua arjesta ja sen toimivuudesta. Keskustelua käydään yhdessä työyhteisönä ja tiimissä sekä vanhempien, lasten ja muiden päivähoidon yhteistyötahojen kanssa.

Lapsen osallisuus ja näkökulma huomioidaan päivittäin arjessa, kasvun kansiossa ja lapsen omassa varhaiskasvatussuunnitelmassa.

Vanhempien palaute on meille tärkeää. Teemme säännöllisesti asiakaspalautekyselyitä vanhemmille ja hyödynnämme saamaamme palautetta toiminnan kehittämisessä.

”Miten elämä menee?” Jos tulee joskus naurua, elämä menee TOSI hyvin. Ja jos tekee kaiken reippaasti, niin menee nappiin.” - Matias 4v