World Vision

Ulla Tervo:

Auttaminen on kuuntelemista

Tomi, Paola ja Risto haluavat tehdä hyvää

Teresa puolustaa tyttöjä

01/2013

Ambegaon:

Huima menestys tarina

Lapsen oikeus terveyteenEdelleen 6,9 miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta kuolee vuosittain. Miljoonat lapset saavuttaisivat viiden vuoden iän, jos kaikki maailman valtiot hoitaisivat velvoitteensa ja kansainväliset sitoumukset. World Vision jatkaa ruohonjuuritason työtään ja vetoaa päättäjiin lasten terveyden puolesta.

Juhlanumeromme kansikuvapoika on 13-vuotias Hemanth. Tapasimme hänet Intian Ambegaonissa, jossa olimme kame ra-miehen kanssa raportoimassa 15 vuotta kestäneen ja vuoden-vaihteessa päättyneen aluekehitysohjelman vaikutuksista. Poi-mimme Hemanthin aamuisin kyytiin kotiovelta vanhempien jäädessä vilkuttamaan. Lahjakas poika oppi hetkessä tv-juon-tamisen niksit ja johdatti meidät kotikylässään tapahtuneisiin muutoksiin lapsen silmin.

Jututimme kyläläisiä aamuviideltä lypsymatkalla, puhuimme tuoreiden bisnesnaisten ja koululaisten kanssa, tapasimme am-mattikoulutettuja työssään. Tomaattiviljelmillä seurasimme kas-telujärjestelmän toimivuutta.

”Vaikka World Visionin työ päättyy täällä, meillä on nyt kaik-ki taidot ja tiedot jatkaa työtä ja menestyä yhteisönä”, kertoi haastattelemamme nuori opettaja.

Naisten meijeriosuuskuntaa johtava Nanda kertoi, että yhtei-nen, World Visionin tuella syntynyt bisnes on rohkaissut kylän naisia myös rohkeammin ilmaisemaan mielipiteitään ja vaikut-tamaan kylän asioihin (lue lisää s. 20).

Kun kehitysyhteistyön onnistumista mitataan, ei riitä, että syntyy tuloksia. On synnyttävä myös vaikutuksia ja ennen kaik-kea pysyvää muutosta parempaan. Juuri sitä näimme ja koimme Ambegaonissa. Vaikuttavinta oli nähdä paikallisen yhteisön voi-maantuneen. Se näkyy sisäisen yrittäjyyden draivina siellä, mis-sä ennen oli toivottomuutta.

Hemanthin riemukas kuva on otettu viimeisestä tapaa mi-sestamme. Poika tapaili tanssiaskelia kylää ympäröivällä muu-rilla. ”Haluaisitko sinäkin Bollywoodiin?”, utelin. ”Ei, kun in-sinööriksi”, vastasi Hemanth päättäväisesti.

Tulevaisuuden tekijä tietää, minne on menossa ja löytää kei-non päästä sinne – silloinkin kun olosuhteet ovat hyvin haasta-vat. Siitä on kyse voimaantumisessa.

Unna LehtipuuViestintäjohtaja

Lukijalle

Painettu ympäristö­ystävälliselle paperille

lukijalle

PS. Lue lisää Ambegaonin työn vaikutuksista: www.worldvision.fi

3

Suomen World Vision on lasten elin-oloja ja oikeuksia edistävä kristillishu-manitaarinen kehitysyhteistyöjärjestö ja itsenäinen osa maailman suurinta kummilapsijärjestöä World Visionia

World Vision 1/2013ISSN 1797-8157

vastaava päätoimittaja: Tiina Saukkopäätoimittaja: Unna Lehtipuutoimituspäällikkö: Tiina Lappalainen

kirjoittajat: Terhi Friman, Heidi Heikkinen, Nina Hyyppä, Leila Itkonen, Pauliina Koponen, Anna Pollari, Tanja Railo, Sirpa Solehmainen, Ulla Tervo, Eveliina Viitanen

kuvaajat: Minna Annola, Juuli Aschan, Paul Bettings, Annette Gothóni, Henri Hellsten, Leila Itkonen, Philip Maher, Taina Mikkola, Juha-Erkki Mäntyniemi, Mikko Nuupponen, May Ondeng, Sanna Räisänen, Ulla Tervo, Jeppe Tuomainen, Jon Warren, Jonna Öhrnberg

layout: Veera Aalto, Indicio Oy

kannessa: Hemanth, 13, iloitsee Ambegaonin muutoksestakannen kuva: Minna Annola

paino: Libris Oy

julkaisija: Suomen World Vision ryLönnrotinkatu 20, 00120 Helsinkipuh. 096 818 300worldvision.fi

World Vision -lehti lähetetään järjestön tukijoille. Lehti on maksuton ja sen voi tilata asiakaspalvelusta. Suomen World Vision käyttää lehden tilaajatietoja henkilötietolain mukaisesti.

6 Profiili: Ulla Tervo

10 Asiakaspalvelu vastaa

11 Puheenvuoro

12 Muutoksentekijä: Paola Suhonen, Tomi Björck ja Risto Kaskilahti

14 Kasvotusten

16 Reportaasi: Uusia alkuja

22 Visio

24 Minun valintani: Jaana Jalonen

25 Yöpöydällä

26 Uskonto kehitysyhteistyössä: Voimavara vai rasite?

27 Tutkittu juttu

28 Aktuellt

30 Tositarina

32 Pallon ympäri

34 Makuja maailmalta

37 Reseptin takana: Pinja Laine

38 Kampanja

40 Yhteistyössä

42 Suomen World Vision

sisältö

16 4

Vielä 15 vuotta sitten perheet elivät köyhyydessä Ambegaonissa Länsi-Intiassa. Nyt kylät kukoistavat ja asukkaat katsovat innolla tulevaisuuteen.

Raija Rantolavoitti kummimatkan

6

38

3034

Teresa Cheptoopuolustaa tyttöjen oikeuksia

Makuja maailmalta:Eksoottisia herkkuja juhlaan

5

Suomen World Visionin perustaja

Ulla Tervo:Maailma muuttuu,

ja järjestön on seurattava mukana

profiili6

Ulla Tervo on nähnyt 30­vuotisen uransa aikana paljon köyhyyttä ja kärsimystä mutta myös uskomattomia selviytymistarinoita.

Suomen World Visionin perustaja Ulla Tervo:

Auttamisessa on kyse ihmisyydestä

teksti Tiina Lappalainen kuvat Mikko Nuupponen ja Ulla Tervon albumi

Eletään 1980-luvun alkua. Ulla Tervo työskentelee kääntäjänä kotonaan Pel-lossa. Takana on muutama vuosi opetta-jana, lehtityö toimitussihteerinä ja neljä kesää ulkomailla. Suunnitelmissa on aset-tua pysyvästi synnyinseudulle pohjoiseen omien vanhempien ja suvun lähelle. Va-paa-aikana vaelletaan tuntureilla, marjas-tetaan ja kalastetaan.

Eräänä päivänä puhelin sitten soi. Lan-ganpäässä on World Visionin Euroopan edustaja. Hän kysyy, olisiko nuori lapsis-ta ja kansainvälisistä asioista innostunut nainen kiinnostunut perustamaan järjes-tön toimiston Suomeen?

– Mietin vuoden ennen kuin vastasin myöntävästi. Pääkaupunkiseudulle muut-taminen ei aluksi houkutellut, mutta oli-

han sitä lopulta lähdettävä, kun tuollainen mahdollisuus tarjoutui, Tervo hymähtää.

Kummiuden kaksi puoltaEnsimmäinen Suomen World Visionin toimisto aloitti Helsingissä Kalevankadul-la 1983. Ulla Tervo oli toimiston ainoa työntekijä. Vain noin sadalla suomalaisella oli tuohon aikaan kummilapsi World Vi-sionin kautta. He olivat ryhtyneet kum-meiksi useimmiten Kanadan tai Englannin World Visionin kautta. Tervokin oli ollut jo parin vuoden ajan filippiiniläisen pojan kummi ja tiesi, miten huikeaa kumppa-nuutta kummius voi parhaimmillaan olla.

– Kummiudessa on kaksi ulottuvuut-ta. Sen avulla muuttuu kummien ja hei-

dän perheidensä sekä kummilapsen ja hänen yhteisönsä elämä. Kummius on vuorovaikutusta, jossa annetaan ja saa-daan. Kummina saa seurata kummilap-sen elämän todellisuutta ja tutustua hä-nen maahansa. Jokaisella kummilla on myös oma tarinansa jaettavana, ja mo-nesta on tullut minulle hyvä ystävä vuo-sien mittaan.

Todellisia muutoksiaInnostuneen toiminnanjohtajan työ kan-toi nopeasti hedelmää. Toimistoon saa-tiin lisää työntekijöitä ja suomalaiskum-mien määrä kasvoi. Mediakin kiinnostui Suomen World Visionista, ja järjestö sai mukavasti julkisuutta.

profiili 7

profiili

Työn alku, 1983 Intiassa 1985

Graham Irvine, kv. World Visionin johtaja Suomessa, 1990

Bangladesh, 1992

Filippiinit,1985

8

– Innostavin osa työtäni on se, kun nä-kee todellisen muutoksen. Kun Suomen World Visionin työntekijät menivät Nai-robin slummiin, nuorten tilanne vaikutti lähes toivottomalta. Nyt 900 nuorta on saanut itselleen ammatin. He ovat sano-neet, että olimme ensimmäisiä ihmisiä, jotka ovat uskoneet heihin.

Mieleen ovat jääneet myös Kenian Meibekin naiset. Heidän aikansa meni aikaisemmin veden kantamiseen. Naisil-la ei ollut sananvaltaa mihinkään.

– Naiset sanoivat, että ei meiltä kanna-ta kysyä mitään. Olemme aasin asemas-sa, pelkkiä veden kantajia.

World Visionin avulla alueelle raken-nettiin vesijohtoverkosto, ja naiset vapau-tuivat uuvuttavasta raadannasta. Miehiä kannustettiin ottamaan naiset mukaan päätöksentekoon. Nyt tilanne on täysin muuttunut.

– Meibekin miehet ovat ylpeitä naisis-taan. Naiset ovat perustaneet omia yri-tyksiä, heitä on mukana kylän ja koko maan johdossa.

Aina ei voi auttaaTotaalista toivottomuutta näkee harvoin. Tervo muistaa Bangkokin slummin.

– On tukahduttavan kuuma. Ulostei-den haju leijuu kaikkialla. Ihmisten hök-kelit on rakennettu viemäreiden päälle. Asukkailla on tuskin vaatteita päällään. He tuijottavat apaattisina televisiota, jos-sa pauhaa saippuasarja. Näky on muserta-va. Miten tuollaisen apatian voisi murtaa?

profiili

Ulla Tervo• Aloitti Suomen World

Visionin toiminnanjohtajana ja ensimmäisenä työntekijänä 1983.

• On nykyään järjestössä Afrikan aluepäällikkönä.

• Koulutus: englannin kielen kääntäjä.• Naimisissa, yksi lapsi.• Kolme tärkeää asiaa: lapset,

luonto ja lukeminen.

Somalia, 2003

Kenia FGM-

kampanjat 2003 Bangladesh, 1998

KU

VA LEILA

ITKO

NEN

9

Toinen muisto on Guatemalasta, kaa-topaikan slummista. Ensimmäinen talo kaatopaikan reunalla on esikoulu. Esi-koulua pitää nainen, joka on asunut koko ikänsä samassa slummissa. Alueella on hyvin turvatonta.

– Tuo nainen oli motivoitunut autta-maan lapsia ja tarjoamaan heille huolen-pitoa. Ulkopuoliselle seutu oli niin vaa-rallinen, että oli mahdotonta jäädä sinne auttamaan.

Vahvaa vaikuttamistyötäAuttamisessa on Tervon mukaan kyse ennen kaikkea ihmisyydestä. Siitä, että meillä kaikilla on ihmisarvo. Muutoksen parempaan on lähdettävä yhteisön sisältä.

– Auttaminen on toisen kunnioitta-mista, kuuntelemista, tukemista ja ole-massa olevien mahdollisuuksien näke-mistä. Auttamistyöhön kuuluu myös se, että haitallisia tapoja on haastettava. Sil-loin on vaikutettava paikallisiin raken-teisiin ja jopa poliittiseen tahtoon. Esi-merkiksi lapsiavioliittojen kieltäminen ja tyttöjen silpomisen lopettaminen edellyt-tää vahvaa vaikuttamistyötä, joka kohdis-tuu paikallisiin päättäjiin.

Suomen World Vision on tehnyt sit-keästi työtä naisten ja tyttöjen hyväksi. Tervo kertoo ajasta, jolloin kenialaisper-heet eivät halunneet laittaa tyttöjä kou-luun. Tyttöjä raiskattiin koulumatkalla, ja moni heistä tuli raskaaksi. Koulu taas ei halunnut ottaa lapsen saanutta tyttöä enää takaisin opintielle.

– Nyt koulun yhteyteen on rakennet-tu asuntola, jossa tytöt voivat asua ja opiskella turvallisesti. Keniassa on tul-lut voimaan laki, joka velvoittaa koulut ottamaan raskaaksi tulleet tytöt takaisin koulun penkille. Tämä suuri muutos al-koi yhdestä pienestä koulusta, ja sen tyt-töjen hyväksi tehdystä työstä.

Tie on aina hyväVuodet ovat vierineet työn touhus-sa. Ulla Tervo on sulkenut lämpimään halaukseensa ei satoja vaan tuhansia apua saaneita. Hän on tyytyväinen jär-jestöönsä, jota nimittää virkeäksi kol me-kymppiseksi.

– Järjestö elää ajassa. Se on rohkea ja valmis kokeilemaan uusia asioita. Maa-ilma muuttuu ja järjestön on seurat-tava mukana. Uskaltaminen ja uuden etsiminen on tärkeää. Esimerkiksi We-conomy Start, jossa viedään suomalaisia yrityksiä kehitysmaiden markkinoille, on hyvä esimerkki järjestön ennakkoluulot-tomuudesta.

Omaa tulevaisuuttaan kokenut maail-manmatkaaja ei liiaksi suunnittele. Suo-malaiset varmistelevat, Afrikassa eletään hetkessä. Se sopii Ulla Tervolle.

– Tie on aina hyvä, sää on aina kaunis, eikä mikään ole koskaan kaukana, jos afrikkalaiselta kysytään. Kaikki ei ehkä mene aikataulun mukaan, mutta voi olla, että se toinen aikataulu tai suunnitelma onkin parempi. Elämässä pitää jättää ti-laa sen yllätyksellisyydelle.

asiakaspalvelu vastaa10

Sen hetken muistan

Tällä palstalla vastaamme kummien yleisimpiin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi sähköpostilla tai kirjeellä asiakaspalveluumme. Jos haluat vastauksen heti, soita meille. Autamme mielellämme.

Hei kummi, mikä sinua mietityttää?

Voinko julkaista kummi­lapseni kuvan Facebook­profiilissani?Oman kummilapsensa valokuvan saa ny-kyisen lastensuojeluohjeistuksen mukaan julkaista omassa Facebook-profiilissaan. Kuvasta ei saa kuitenkaan käydä ilmi ku-vauspaikan tarkka sijainti. Kuvatekstis-sä saa kertoa lapsen etunimen, iän, koti-maan sekä aluekehitysohjelman nimen, jossa lapsi asuu.

On hienoa, että kummit haluavat kertoa kummiudestaan ystävilleen ja tuttavilleen. Tukijamme ovat tärkeitä työmme puoles-tapuhujia, ja auttavat meitä saamaan lisää ihmisiä toimintaamme mukaan.

Minkä ikäisiksi kummi­lapset ovat mukana kummi­ohjelmassa?On melko yleistä, että nuoren tultua 16–18 vuoden ikään, hän jää pois kummilap-siohjelmasta. Syynä voi olla jatko-opin-not asuinalueen ulkopuolella, työelämään siirtyminen tai perheen perustaminen. Mitään varsinaista sääntöä tähän ei kui-tenkaan ole, sillä kummilasten tilanteet vaihtelevat tapauskohtaisesti.

Hankkeemme ovat pitkäkestoisia. Ne kestävät noin 10–15 vuotta. Kauttamme

on mahdollista olla saman lapsen kum-mina usean vuoden ajan. Joissakin tapa-uksissa tämä voi siis tarkoittaa miltei lap-sen koko lapsuutta.

Minulle tähtihetkiä asiakaspalvelussa ovat kohtaamiset, joissa huomaan lähettämiemme viestien tai puhelin-keskustelujen herättävän kummeis-sa iloa siitä, että he ovat mukana World Visionin toiminnassa. Saim-me ihanan palautteen Ambegaonin menestystarina -videosta. Kymme-nen vuotta kummina ollut Leena kertoi, että hän aikoo näyttää videota vierailleen ja kertoa omista kokemuksistaan kummina. Hänelle on tärkeää, että työmme perus-idea ”lapsissa on tulevaisuus” on säilynyt selkeänä. Leena sanoi myös, että ”raha menee hankkeeseen ja hyödyttää kylää sen omilla ehdoil-la, apu aktivoi ihmisiä toimijoiksi, ei passiivisiksi avun odottajiksi”. Juuri näin tapahtuu. Kiitos ihanasta palautteesta, Leena! Kuulemme aina mielellämme kummien ajatuksia tai pohdintoja – asiakaspalvelu on teitä varten.

Sirpa Solehmainen, asiakassuhdejohtaja

KU

VA: SA

NN

A R

ÄISÄ

NEN

Nuortenkerholaisia Pitumarcassa, Perussa.

KU

VA: H

ENR

I HELLST

EN

Kysy lisää: asiakaspalvelu@worldvision.fi, p. 096 818300facebook.com/SuomenWorldVision

Mittaamattoman arvokasta

Tiina SaukkoSuomen World Visionin toiminnanjohtaja

”Perheeni on onnellisempi nyt, kun mi-nusta on tullut itsevarma”, sanoo Julekhae, 35, Khushin oma-apuryhmästä. Vielä kolme vuotta sitten Julekhae vietti aikansa pääasiassa kotona, eikä hänellä ollut ystäviä. Ulkona käy-dessään hän peitti koko päänsä huivilla.

Julekhae asuu slummissa, World Visionin In-doren aluekehitysohjelman alueella. Nyt hän saa omia tuloja World Visionilta saamallaan ompelukoneella ja ompelukoulutuksella yh-dessä muiden slummin naisten kanssa. Maa-liskuussa Julekhae mietti tasa-arvoisena kes-kustelijana tulevaisuuden mahdollisuuksiaan yhdessä suomalaisten yrittäjien kanssa, jotka vierailivat Indoressa Weconomy Start – inno-vaatio-ohjelman puitteissa.

Tätä parhaimmillaan on Suomen World Vi-sionin tekemä kehitysyhteistyö. Pysyvä muu-tos lähtee asenteista, sisäisestä voimantunteesta, toivon heräämisestä, toimintakyvyn löytymi-sestä ja siitä, että yhteisö lähtee yrittämään yh-dessä. Omien kykyjen ja itseluottamuksen syn-tyminen ja niille rakentaminen on kehityksen kivijalka.

Pitkällä tähtäimellä työ näkyy konkreetti-sesti mitattavina tuloksina. Jos vertaamme ny-kytilannetta vuoteen 1990, voimme olla tyy-tyväisiä:• Äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä

on puolittunut.• Kaksi miljardia ihmistä enemmän saa

puhdasta juomavettä.• 40 miljoonaa lasta on päässyt koulutuksen

piiriin. • Alle viisivuotiaiden kuolemat ennalta

ehkäistäviin syihin ovat vähentyneet 12 miljoonasta 7 miljoonaan.Tämä tulos on tehty yhdessä valtioiden ja eri

maiden kansalaisten toimesta. Ammattitaitoi-set ruohonjuuritasolla toimivat kehitysyhteis-työjärjestöt, kuten World Vision, ovat olleet tärkeässä roolissa.

Suurimmat mo-tivaation lähteet ovat toivo ja ilo, jotka kohtaa äärimmäisestä köyhyy-destä päässeiden ihmis-ten kasvoilla. Yksit-täinen tarina naisesta, joka löysi arvokkuuten-sa omissa ja yhteisön silmissä on konkreettinen tulos, jonka puoles-ta on hienoa tehdä työtä. Ilman tei-tä World Visionin tukijoita tämäkään tarina ei olisi mahdollinen. Vilpitön kii-tos kaikille mukana oleville. Panoksenne on mittaamattoman arvokasta.

Lähteet: The Millenium Development Goals Report 2012, United Nations, http://www.unicef.fi/vesi

puheenvuoro 11

Lähettiläämme lasten asialla

teksti Tanja Railo kuva Minna Annola kuvankäsittely Katri Kurisjärvi

muutoksentekijä

Paola Suhonen, Tomi Björck ja Risto Kaskilahti ovat ensimmäiset suomalaiset World Vision ­lähettiläät.

12

muutoksentekijäKolme tunnettua oman alansa vai-kuttajaa on hypännyt Suomen World Visionin kelkkaan: suunnittelija Paola Suhonen, huippukokki Tomi Björck sekä näyttelijä Risto Kaskilahti. World Vision -lähettiläinä he puhuvat lasten oikeuksien puolesta ja tekevät tunnetuk-si World Visionin työtä.

Vaikka lähettilästoiminta on Suomen World Visionille uutta, se on vanha jut-tu kansainvälisesti. Kanadan World Vi-sionilla lähettiläitä on toistakymmentä kappaletta. Australiassa lähettiläänä on muun muassa Hollywood-tähti Hugh Jackman. Julkisuudesta tuttujen hen-kilöiden avulla järjestö hakee positiivis-ta huomiota työllensä.

”Haluan auttaa”– Tämä tuntuu kunniatehtävältä, kom-mentoi luovan työn moniosaaja Paola Suhonen.

– Toivon, että voin oman työni kaut-ta auttaa ja pitää kehitysyhteistyötee-moja esillä. Olen mielelläni osa hyvää juttua.

Erityisesti Aasiassa paljon matkustel-lut Tomi Björck oli jo pidempään miet-tinyt, miten voisi omalta osaltaan tehdä hyvää ja otti mielellään kutsun vastaan.

– Kokkina olen välittänyt tietoa aa-sialaisesta kulttuurista ruuan avul-

la. World Vision -lähettiläänä voin tehdä samaa laajemmin ja

tuoda kehitysmaiden elämää suomalaisten tietoisuuteen,

pienen pojan tuore isä ar-vioi.

Myös Risto Kas-kilahti tarttui oitis

mahdollisuuteen.– Haluan tie-

tenkin auttaa huonompiosai-sia ja koen, että pystyn innos-tamaan suo-

malaisia kum-miuteen. Kun saan auttami-seen hienon, ison ja todel-

lisen mahdolli-

suuden World Visionin kautta, on tilai-suuteen upea tarttua.

Erilaista osaamistaKaikki lähettiläät haluavat edistää kehi-tysmaiden lasten hyvinvointia. Erilai-suus astuu kehiin heidän ammattiensa ja kiinnostuksen kohteidensa ansiosta. Tämä näkyy myös erilaisina painotuk-sina heidän roolissaan Suomen World Visionin tukijoina.

Risto Kaskilahti ja Tomi Björck ovat ryhtyneet kummeiksi. Ristolla on kum-mityttö Keniasta ja Tomilla Sri Lankasta.

– Haluan kokea ja tuntea kenialais-kylän sekä pienen kummitytön elämää, iloa ja ongelmia, jotta voisin oppia kii-tollisuutta siitä, mitä perheellämme on. Haluan välittää kokemani ennen kaik-kea lapsilleni, sanoo Risto.

Tomi jatkaa:– Lapselle on tärkeintä, että isä ja äiti

ovat lähellä ja että lasta rakastetaan. Lap-sille on kaikkialla tärkeää, että myös isä osallistuu lapsen elämään.

Paola Suhonen on valinnut toisen ta-van tukea järjestöä: hän on ryhtynyt kuukausilahjoittajaksi.

– Se on vaivaton tapa auttaa säännöl-lisesti ja sopii kiireiselle ihmiselle, joka ei aina edes muista syödä.

Jokainen lähettiläs pääsee myös omin silmin näkemään, miten World Visionin työ tuottaa hedelmää.

– En ole ollut ikinä kehitysmaassa, joten varmastikin opin paljon. Kun itse näkee asioita, se on pysäyttävä kokemus, arvelee Paola.

Risto Kaskilahti• Syntynyt 1963• Näyttelijä, käsikirjoittaja• Palkittu kahdella Telvis-

palkinnolla• Esiintynyt lukuisissa teatteri-

produktiossa, elokuvissa ja tv-sarjoissa

• Mukana Tanssii tähtien kanssa -tv-ohjelmassa vuonna 2012

• Innokas urheilija ja entinen kilpahiihtäjä

• Naimisissa ja kaksi tytärtä

Paola Suhonen• Syntynyt 1974• Vaatesuunnittelija, taiteilija,

muotoilija, yrittäjä, elokuvantekijä

• Tunnettu Ivana Helsinki -vaatemerkistä

• Valmistunut Helsingin taideteollisesta korkeakoulusta

• Asunut Los Angelesissa ja New Yorkissa

• Ollut mukana New Yorkin muotiviikolla

Tomi Björck• Syntynyt 1980• Kokki, ravintoloitsija,

tv-ohjelmaisäntä• Erikoistunut aasialaisiin ruokiin• Omistaa Gaijin- ja Farang-

ravintolan Helsingissä• Avannut Tukholmassa Farang-

ravintolan tammikuussa 2013• MasterChef Suomi -ohjelman

tuomari• Naimisissa, yksi poika

13

”Lapsille on kaikkialla tärkeää, että myös isä osallistuu lapsen elämään.” Tomi Björck

kasvotusten

Tuore World Vision -lähettiläs Paola Suhonen oli ylpeä nimityksestään ja toivoi, että voi olla avuksi erityisesti oman työnsä kautta. Tunnettu suunnittelija vastaa muun muassa Ivana Helsinki -merkin tuotteista.

Illan pääesiintyjä Tuure Kil-peläinen sai Kaihon karavaani -orkesterinsa kanssa juhlakan-san tanssimaan ja intoutui itsekin salsaamaan Tans-sii tähtien kanssa -ohjelmasta tu-tun tanssija Susa Mattsonin kanssa.

14

World Vision on toiminut 30 vuotta Suomessa. Juhlavuosi käynnistettiin tammikuussa Apollo Live Clubilla Helsingissä, missä esiintyi joukko maan eturivin muusikoita. Tilaisuudessa esiteltiin myös World Visionin ensimmäiset lähettiläät: Paola Suhonen, Risto Kaskilahti ja Tomi Björck.

Säkenöivä World Vision -iltakäynnisti juhlavuoden

Näyttelijä Risto Kaskilahti päätyi apumieheksi taikuri Noora Karman huikeaan esitykseen. Kaskilahti lähtee toukokuussa tutustumaan World Visionin työhön Keniassa ja kertoi odottavansa matkaa jo kovasti. – World Vision -lähet-tilääksi ryhtyminen on minulle iso asia.

teksti Anna Pollari kuvat Sanna Räisänen ja Jonna Öhrnberg

kasvotusten

Illan lipputulot Sagarin lasten auttamiseenSagarin aluekehitysohjelma sijait-see Keski-Intiassa alueella, jossa on paljon köyhyyttä ja epätasa-arvoa. World Vision työskentelee paikallis-ten kanssa parantaakseen erityisesti naisten asemaa ja lasten hyvinvointia sekä vähentääkseen köyhyyttä. World Visionin työ Sagarissa on käynnisty-nyt vuonna 2008, ja se jatkuu aina vuoteen 2024.

World Vision -illan mahdollisti-vat yhteistyökumppanimme Night People’s Group, Radio Aalto, Koff, Hartwall sekä Lippupalvelu. Kaikki il-lan artistit esiintyivät veloituksetta. www.worldvision.fi/30vee

Suomen World Visionin hallituksen jäsen Nordisk Film TV Finlandin Brand Director Antti Väisänen asettui kuvaan hallituskol-legansa Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professorin Pirjo Ståhlen kanssa. – Pojillamme on kummilapsi Suomen World Visionin kautta. Varsinkin 15-vuotias on innostunut kummiudesta, kertoi Väisänen.

Suora Lähetys -yhtyeen Dimitri Grönfor- sia (oik.) ja Timi Järvivuorta ei tarvinnut houkutella hyväntekeväisyyskeikalle. – Totta kai sitä lähtee tällaiseen mukaan. Koko maa-ilmaa ei voi pelastaa, mutta yhden ihmisen maailman voi, Järvivuori summasi.

15

Laulaja Yona esiintyi Liikkuvat Pilvet -orkesterinsa kanssa. – Reissasin jokin aika sitten Keniassa ja olin aika masentunut siitä, että elämä voi olla sellaista. Tein siitä kappa-leenkin ”Anna mun nukkua”, joka julkaistaan todennäköisesti seuraavalla levylläni.

Illan juontajana toimi aina tyylikäs Mikko Leppilampi, joka nautti rennosta ja lämminhenkisestä yhdessäolosta. Mikon isä muu-sikko Jukka Leppilampi on toiminut Suomen World Visionin hallituksen puheenjohtajana.

Joulupukkisäätiön toimitusjohtaja Jari Ahjoharju ja Brand Manager Heidi Koski poseerasivat Korvatunturilta lentäneen Pukin kanssa. – Olen lahjoittanut lehmän Keski-Intiaan Lahjaksi lehmä -lahjakaupan kautta, kertoili Joulupukki.

Kunnialähettiläs Wilson Kirwa on ollut World Visionin työssä mukana jo useita vuosia. – Täällä juhlassa voi nähdä ilon 30 vuoden työstä.

reportaasi

Vielä 15 vuotta sitten perheet elivät köyhyydessä Ambegaonissa Länsi­Intiassa. Nyt kylät kukoistavat ja asukkaat katsovat innolla tulevaisuuteen. Miten kehitys on saatu aikaan ja mitä se tarkoittaa ihmisten arjessa?

teksti Anna Pollari kuvat Minna Annola

Isoisä Sonu hoitaa Tanishkaa Estewadin kylässä. Isoisä on nähnyt kotikylänsä muuttuvan.

Uusia alkuja16

reportaasi 17

reportaasiKello on tuskin kuusi aamulla ja Uga-lewadin kylässä on vielä säkkipimeää. Viileässä aamuilmassa kaikuu aaltoileva laulu, kylän temppelissä on meneillään aamuhartaus.

Ughlen perheen kodissa lepattaa öl-jyvalo. Vanhemmat Dattatrey ja Swet­ha ovat jo juoneet aamuteen ja liikuske-levat hämärässä pihanavetassa: puhvelit on lypsettävä aikaisin, jotta maito saa-daan ajoissa meijeriin. Perheen lapset-kin heräilevät yksitellen silmiään hieroen.

Ughlet saivat kolme vuotta sitten World Visionilta puhvelin ja koulutuk-sen sen hoitoon. Nyt puhveleita on jo kaksi ja takapihalta löytyy kolme vasik-kaa. Maidosta on tullut perheelle tuot-tava bisnes.

Lamaannuttava köyhyysLänsi-Intiassa sijaitsevassa Ambegaonis-sa on 29 maaseutukylää. Ughlen perheen koti, Ugalewadi, on yksi niistä. Yhteensä alueella asuu noin 30 000 ihmistä.

World Vision käynnisti pitkäkestoisen kehitysyhteistyön seudun kylissä vuonna 1995. Tavoitteena oli parantaa pysyvästi lasten ja perheiden elinoloja: terveyttä, koulutusta sekä ihmisten mahdollisuuk-sia tehdä valintoja ja vaikuttaa omaan elämään.

Alkuasetelma oli monin tavoin haas-tava: kyläläisten toimeentulo oli tiukas-sa, eikä maa tuottanut tarpeeksi. Perheillä oli pulaa puhtaasta vedestä ja terveyspal-veluista. Vain kolmasosa lapsista aloitti peruskoulun.

Toimeentulo maidostaNavetassa Swetha antaa puhveleille hei-nää. Elikot mylvivät laiskasti. Lypsyn jäl-keen Swetha ja Dattatrey vievät maidon kylän maito-osuuskunnan tiloihin. Siel-tä se lähtee eteenpäin meijeriin.

World Visionin tukema ja kylän nais-ten johtama osuuskunta mahdollistaa sen, että perheet saavat säännöllisiä tu-loja, vaikka niillä itsellä olisi vain yksi tai

kaksi puhvelia. Maidosta perheet saavat lasten koulutukseen, lääkkeisiin ja elämi-seen tarvittavia tuloja.

Tukea ja rohkaisuaPuhtaan veden puute oli aikaisemmin yksi isoimmista ongelmista Ambegaonin kylissä. World Visionin tuella perustet-tiin vesiosuuskuntia, jotka varmistavat puhtaan juomaveden saannin sekä riit-tävän kasteluveden pelloille. Kastelun ja viljelyn kehittäminen kasvattivat pelto-alaa ja satoja.

World Visionin avulla toteutettiin myös tehokas neuvolajärjestelmä. Sa-malla satsattiin opetuksen laatuun sekä ammatti- ja yrittäjyyskoulutukseen. Ky-läyhteisöt rohkaistuivat heille tarjotus-ta tuesta ja koulutuksesta. Ajan kuluessa ja osaamisen lisääntyessä ihmiset ottivat yhä enemmän vastuuta seudun kehittä-misestä.

Vahvat bisnesnaisetPäivän jo valjetessa tapaamme hiekka-tiellä maito-osuuskunnan johtajan Nan­da Bhagwan Ughlen, 32, sekä joukon osuuskunnan aktiiveja. Lempeä perheen-

Dattatrey Ughle on saanut eläinlääkäriltä koulutuksen vesipuhvelin hoitoon.

Swetha ei enää jää syrjään päätöksenteosta, vaan osallistuu aktiivisesti kotikylän kehittä-miseen.

18

reportaasi

Maito-osuuskunta on lisännyt kylän yhteisöllisyyttä ja

vahvistanut naisten asemaa.

19

reportaasiäiti on tiukka bisnesnainen. Hän neuvot-teli hyvän sopimuksen paikallisen meije-rin kanssa.

– Kerroimme, paljonko maitoa pys-tymme yhdessä tuottamaan. Saamme maidosta paremman hinnan ja sen lisäk-si se haetaan autolla suoraan meiltä, eikä sitä tarvitsee kuljettaa itse naapurikylään, mikä on suuri helpotus, hän kertoo.

Kahden viikon välein naiset hakevat maidosta saadut rahat meijeriltä. Tule-vaisuus näyttää valoisalta.

– Aiemmin maitoa ei riittänyt edes omille lapsille, saati myytäväksi. Nyt haaveilen siitä, että jokainen meistä sai-si vielä kasvatettua maitomääriä, Nan-da kertoo.

Naiset auttavat nyt muitaOsuuskunnan jäsenet tapaavat kerran kuussa ja pitävät huolta siitä, että rahat jae-taan oikein. Jokainen laittaa kuukausittain 100 rupiaa (n.1,4 €) yhteiseen säästöön.

Varoilla osuuskunta auttaa apua tarvit-sevia kyläläisiä. Osuukunta antaa lainaa toisille yrityksen perustamisesta haaveile-ville naisille tai maksaa hätään joutuneen perheen kuluja.

World Visionin tukemia maito-osuus-kuntia toimii Ambegaonin alueella yli 40. Maito-osuuskuntien ja niiden yhtey-dessä toimivien naisten oma-apuryhmi-

en asema kertoo valtavasta asennemuu-toksesta Ambegaonin kylissä. 90-luvun lopulla naisten elinpiiri rajautui kotiin, eivätkä he osallistuneet yhteiseen päätök-sentekoon. Nyt naisia arvostetaan ja hei-dän osaamiseensa uskotaan.

VastasyntyneitäLyhyen automatkan päässä Ugalewadista sijaitsee Talegharin kyläkeskus. Siellä toi-mii vilkas terveysklinikka, jonne lähiseu-dun naiset saapuvat synnyttämään.

Rakennuksen päästä löytyy hämärä huone, jossa on kaksi erikokoista sän-kyä. Isossa lepää tuore äiti Latha Dev­ram Wadekar uupuneena mutta hyvin-voivana.

Pienessä pyörillä kulkevassa vauvan sängyssä uinuu edellisenä yönä synty-nyt tyttövauva. Sininen villanuttu on ai-van liian suuri, vain nenä pilkistää välly-jen alta. Muutoin kaikki on paremmin kuin hyvin.

– Täällä klinikalla on hyvä synnyttää. On puhdasta ja turvallista, Latha sanoo.

Neuvolajärjestelmä huolehtii kyläläisistäÄidit saapuvat klinikalle noin viikkoa ennen laskettua aikaa. Näin varmiste-taan, että vauvat eivät synny kyliin tai

matkalle. Synnytyksen jälkeen hoitajat neuvovat äitejä imetyksen suhteen ja lap-si saa tarvittavat rokotukset.

World Visionin kouluttamat terveys-työntekijät neuvovat kaikki naiset synnyt-tämään klinikalle. Hyvin harva jää kotiin. Vielä sukupolvi sitten lapset syntyivät pääasiassa kylissä. Vauvat ja äidit olivat vaarassa, sillä koulutettua hoitajaa ei ol-lut paikalla ja hygieniassa oli puutteita.

Kyläläiset vaativat palveluitaTalegharin klinikka perustettiin jo 25 vuotta sitten, mutta viime vuosiin saak-ka se oli hyvin pieni. Lähikylien aktiivi-set asukkaat vaativat päättäjiltä parempia palveluita, ja kolme vuotta sitten klini-kalle rakennettiin lisää toimenpidehuo-neita ja se sai lisää henkilökuntaa.

Nanda Bhagwan Ughle (keskellä) ja muut osuuskunnan naiset huolehtivat naapureis-taan. Osuuskunta tukee säästöillään esimer-kiksi aloittelevia yrittäjiä.

Latha Devram Wadekar ja vastasyntynyt tyttövauva.

20

reportaasiAmbegaonissa sanottuaIsien rooli on muuttunut; he osallistuvat neuvolakäyntei-hin ja lastenhoi-toon. – Haluan, että poikani saa hyvän elämän. Meillä on paremmat mahdollisuudet turvata tämä nyt, kun saatavilla on enemmän tietoa ja opetusta, sanoo Sandeep sylis-sään Sanget, 1.

– Uskallan men-nä tapaamaan ketä tahansa ja puhua kenelle tahansa, sanoo topakka Rupali, 18, joka valmistuu pian sairaanhoitajaksi. Häntä ei olisi aikaisemmin edes päästetty sa-moihin tilaisuuksiin poikien kanssa, mutta nyt kaikki on toisin. Tytöt saavat äänensä kuuluville.

Vammaisuutta ei enää pidetä häpeänä, joka täytyy piilottaa. Polion vammaut-tama Santosh on valmistunut tietokonekurssilta, mutta suurin haave on perustaa Ambegaoniin koulu, joka ottaisi huomioon eri-tyistarpeiset lapset. – En ole joka hetki riippuvainen muista, se tekee ihmisen onnelliseksi.

– Yrittäjänä voin osallistua perheen kului-hin ja maksaa esimerkiksi lasten opiskelua. Se on minulle tärkeää, ompeluyrittäjä Suvarna sanoo. Hän on kouluttautunut World Visionin tuella ja tienaa nyt hyvin.

World Vision on innostanut ja koulut-tanut paikallisia vaikuttamaan kotikyli-en asioihin. Vastuu kehitysideoiden to-teuttamisesta ja valvonnasta on nykyisin kylätoimikunnilla ja oma-apuryhmillä.

Ambegaonilaisten lasten elämässä ke-hitys on merkinnyt ennen kaikkea va-linnanmahdollisuuksia. Lasten aseman parantuminen, laadukkaampi opetus ja vanhempien parantunut toimeentulo mahdollistavat kouluttautumisen ja ete-nemisen elämässä.

Voimaantuneet lapset, nuoret ja aikui-set tuntevat oikeutensa ja jatkavat Am-begaonin kehittämistä nyt itse. World Visionin kenttätoimisto voidaan sulkea rauhallisin mielin.

Ambegaon: intialainen menestystarinaAmbegaonin aluekehitysohjelma (1995–2012) on esimerkki siitä, kuinka pitkäjänteisellä kehitysyh-teistyöllä saadaan aikaan tuloksia. Suomalaisten kummien ja lahjoittaji-en tuella on mahdollistettu muutos tuhansien ihmisten elämässä.

Verkkosivuiltamme löydät lisää tarinoita ja videoita siitä, mitä se tar- koittaa ambegaonilaisten arjessa. worldvision.fi/ambegaon

Tuloksia syntyy kummien tuellaAmbegaon 1995 2012

Aliravitut lapset 56 % 6,6 %

Rokotetut lapset 50,7 % 100 %

Peruskoulun aloittavat lapset 37 % 100 %

Yläasteen aloittavat lapset 25 % 95 %

21

visio

Pieni askel elämään toivon saa jo syttymään. Joku käden ojentaa. Jossain lapsi avun saa.

Polkumme on yhteinen. Takaa suurten merien meidät kaikki liitetään samaan puuhun rehevään.

Taivaan suuri Jumala, Siunaa näitä lapsia. Kanna yli muurien viesti toivon, rakkauden.

Anna-Mari Kaskisen runo kummilapselleen

KU

VA H

ENR

I HELLST

EN

22

minun valintani

Yllättyneenä Sri Lankassa

teksti ja kuva Leila Itkonen

Jaana Jalonen vaikuttui World Visionin ja suomalais lahjoittajien yhteistyöstä Sri Lankassa. Kotiin palattuaan hän yllätti poikansa: Nikillä, 10, ja Danilla, 8, on nyt srilankalaiset kummipojat.

Menestysyritys Rovion hallituksessa vaikuttava Espoon kaupunginvaltuutet-tu ja yrittäjä Jaana Jalonen on nähnyt paljon maailmaa. Bisnesnainen myöntää kuitenkin, että hänen käsityksensä kehi-tysyhteistyöstä oli epämääräinen ennen tämänvuotista Sri Lankan -matkaa.

– Yllätyin siitä, kuinka tehokasta World Visionin toiminta on. Yhteisöjä tuetaan siten, että niistä tulee itsenäisiä toimijoita. Kummilapsitoiminta ei eriar-

voista lapsia, vaan hankealueilla pidetään huolta niistäkin lapsista, joilla ei henkilö-kohtaisia kummeja ole.

Äitiysklinikkaa rakennuttamassaJalonen kuuluu Helsingin seudun Nais-verkostoon, joka lahjoitti kymmenvuo-tiskeräyksensä tuoton World Visionin koordinoimaan Bongaman äitiysklini-

kan rakennuttamiseen. Kylässä suoma-laislahjoittajien ryhmä otettiin vastaan kuin sankarit.

– Herkistyin syvästi juhlassa, jonka paikalliset järjestivät kunniaksemme, Ja-lonen muistelee.

Tietoakin karttui mukavasti. Erityises-ti mieleen jäi aurinko- ja tuulivoimal-la toimiva vedenpuhdistamo, jonka an-siosta köyhimmätkin perheet saavat nyt puhdasta vettä. Puhdistamo rakennettiin

Jaana Jalosella ja tällä srilankalaispojalla synkkasi heti. Myös Jalosten perheen uudet kummipojat Gihan, 5, ja Rifad, 7, ovat kotoisin World Visionin hankealueelta Kalpitiyasta.

24

yöpöydällä

Jaana JalonenMinun valintani: ”Vanhempi poikamme seuraa

hyväntekeväisyyskampanjoita ja toivoo, että perheemme on mukana

auttamassa. Ehdotan molemmille pojillemme, että he säästäisivät viikkorahoistaan ja ostaisivat

Lahjaksi lehmä -kaupasta leluja kehitysmaiden lapsille. Minä voisin

harkita lehmän ostamista.”

5€

Suomen World Visionin ja R-kioskin yh-teisen ärräjuoksutapahtuman avulla.

– Yrityspuolella kannattaisi tehdä per-soonattomien ”olemme käyttäneet jou-lukorttirahat hyväntekeväisyyteen” -lah-joitusten sijaan enemmän vastaavia, asiakkaita ja yhteistyökumppaneitakin innostavia tempauksia, Jalonen sanoo.

Kaksi kummilastaMatka oli monella tavalla tunteikas. Ja-lonen liikuttui nähdessään kuvan orvosta Gihan-pojasta, joka oli ilman kummia.

– Omatkin poikamme olivat äidittö-miä ja isättömiä ennen kuin adoptoim-me heidät. Päätin, että Gihanista tulee nuoremman poikani kummipoika, ker-too äiti, joka yllätti myös vanhemman poikansa kummilapsella matkalta palat-tuaan.

Leluja

25

Kolmas maailma puhuuKolmannen maailman puheenvuoroja -kirja on kiinnostava kurkistus ajankohtaisten uutisotsikoiden ja mullistusten kulisseihin. Kirja on kooste 25 vuotta täyttäneestä radio-ohjelmaklassikosta, joka esittelee Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan merkittä-vimpien poliittisten vaikuttajien ajattelua. Ääneen pääsevät muun muassa vallankumoustaistelija Che Guevara, libanonilainen tutkija Georges Corm ja kurdijohtaja Abdullah Öcalan.

Peik Johansson (toim,): Kolmannen mailman puheenvuoroja. Like 2013. 250 s.

teksti Unna Lehtipuu

Hyvän mielen kirja IntiastaHieman jo katkeroitunut ruotsalainen toimittaja, jon-ka elämä kotimaassa on päätynyt umpikujaan, lähtee etsimään elämänsä suuntaa Intiaan. Delhin kauneim-mat kädet on huumorilla höystetty mutta realistinen kuvaus elämänmenosta Intiassa länsimaisen silmin. Jos olet käynyt Intiassa, kirja herättää varmasti hyker-ryttäviä muistoja. Jos et ole ollut Intiassa tai jos suun-nittelet matkaa sinne, kannattaa kirja ehdottomasti lukea! Kirjassa raapaistaan myös Intian nurjia puolia, mutta tarkkasilmäinen ja osin sarkastinenkin huumori jää kirjasta parhaiten mieleen.

Mikael Bergstrand: Delhin kauneimmat kädet (Delhis vackraste händer). Bazar kustannus 2012. 380 s.

teksti Heidi Heikkinen

Lähetyslääkärin kutsumusKeniaan sijoittuvia omaelämäkertoja on viime vuosina nähty niin valkokankailla kuin kirjakaupoissa. Suomalaisen lähetyslääkärin Jukka Mäkelän elä-mäkerta täydentää listaa ja pohtii myös arvojen ja kristillisyyden haasteita kehitysyhteistyössä. Mäkelä ei usko, että menestyvää, arvoneutraalia yhteisötyötä voisi edes olla olemassa. Kirja seuraa suomalaisen perheen vauhdikasta arkea usealla mantereella, yli sadassa maassa, usein hengenvaarallisten etnisten konfliktien jaloissa. Se on myös kuvaus tinkimättö-mästä kutsumuksesta, joka muokkaa lääkäristä yh-teisön voimauttajan, diplomaatin ja rinnalla kulkevan rauhanneuvottelijan.

Jukka Mäkinen (toim): Elämä kuin palapeli – lähetyslääkäri Jukka Mäkelän värikäs kutsumus. Aikamedia 2012. 200 s.

teksti Unna Lehtipuu

Uskonto kehitysyhteistyössäVoimavara vai rasite?

ajankohtaista26

Kehitysyhteistyötä tehdään usein kohdemaissa, joissa uskonnoilla on suuri merkitys. Se on järjestöille sekä mahdollisuus että haaste. Pyysimme akatemiaprofessori Elina Vuolaa pohtimaan tätä.

teksti Tiina Lappalainen kuva iStockphoto

Uskonnollispohjaisten järjestöjen ja kirkkojen työssä on myös riskejä. Nii-tä ovat mahdollinen käännyttäminen ja uskon oppien nojalla tapahtuva diskri-minointi.

– Uskonnon kautta luodaan pahim-millaan maailma, jossa esimerkiksi nais-ten itsemääräämisoikeudella ei ole mer-kitystä. Ajatellaanpa vaikkapa, mitä katolisen kirkon opit abortista ja kondo-meista merkitsevät köyhille naisille. Mo-nissa kristillisissä järjestöissä, myös suo-malaisissa, on erilaisia tulkintoja naisen asemasta ja seksuaalietiikasta.

Kaksiteräinen miekkaUskonnosta voi olla hyötyä luottamuk-sen herättämisessä ja kulttuuristen kui-lujen kaventamisessa. Suurimmalle osal-

– On hyvä, että järjestö kertoo avoi-mesti arvoistaan. Kaipaisin kuitenkin li-sää läpinäkyvyyttä siihen, mitä kristil-lishumanitaarinen tarkoittaa järjestölle itselleen? Miten se näkyy? Miten jär-jestössä työskentelevät itse ymmärtävät tuon termin? Samalla on hyvä pitää mie-lessä, että asiat jotka itse ymmärtää tietyl-lä tavalla, eivät välttämättä avaudu muille ihmisille lainkaan samanlaisina.

Uskonto velvoittaa auttamaanVuola esittelee tutkimustietoa uskon-nollisten järjestöjen toiminnasta. Hyvi-en puolien lista on pitkä.

– Uskonnollispohjaiset järjestöt työs-kentelevät useimmiten kaikkein köyhim-pien ja haavoittuvimpien ihmisten paris-sa pitkäkestoisesti ja ruohonjuuritasolla. Juuri tällaisessa vuosia kestävässä käytän-nön työssä uskonnollispohjaiset järjestöt näyttävät olevan vahvoilla.

Vuolan mukaan uskonnollispohjaiset järjestöt tuottavat erityisesti Saharan ete-läpuolisissa maissa suurimman osan ter-veys- ja koulutuspalveluista. Työntekijät ovat myös keskimääräistä sitoutuneem-pia työhönsä kuin muissa järjestöissä.

– Uskonto ikään kuin velvoittaa aut-tamaan. Lähes jokaisen uskonnon kes-keinen arvo on hyvän tekeminen. Hyvä muslimi ei voi olla välittämättä muista ihmisistä, Vuola kuvaa.

Kehitysyhteistyössä uskonto kävelee aina vastaan. Suomen World Visionin kohdemaissa esimerkiksi katolilaisuu-den, hindulaisuuden ja buddhalaisuu-den ymmärtäminen on tärkeä työväli-ne. Muslimimaissa World Vision on yksi suurimmista kehitysyhteistyöjärjes-töistä.

Akatemiaprofessori, teologian tohtori Elina Vuola korostaa puhuvansa kehitys-yhteistyön ja uskonnon suhteesta tutki-jan näkökulmasta. Hän on myös Kepan eli suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestö-jen kattojärjestön puheenjohtaja.

– Kepalla ei ole virallista kantaa näihin asioihin, Vuola aloittaa.

Hänen mukaansa kaikilla toimijoilla on jokin maailmankuva, poliittinen tai eettinen tausta, johon ne nojaavat. Olisi vähintäänkin reilua, että nuo arvot teh-täisiin näkyviksi.

– Arvovapaata toimintaa ei ole olemas-sa. Silti tässä yhteiskunnassa etenkin se-kulaareihin toimijoihin suhtaudutaan kuin näin olisi. Esimerkiksi Suomen val-tion kehitysyhteistyöltä ei vaadita arvojen avaamista. Kuitenkin vaikkapa talous-kasvun ideologia on monesta suunnasta myös ongelmallinen, Vuola sanoo.

Uskontopohjaiset järjestöt kuuluvat niihin toimijoihin, joilta odotetaan sel-keää ja näkyvää arvopohjan avaamista. Suomen World Visionin kristillishuma-nitaarisuuden Vuola näkee sekä mahdol-lisuutena että haasteena.

tutkittu juttu 27

le maailman ihmisistä uskonnottomuus on vieras ajatus. Heidän voi olla vaikea ymmärtää täysin sekulaaria tai ateistis-ta maailmankuvaa.

– Monet tutkimukset osoittavat, että kehitysyhteistyön kohdemaissa luote-taan enemmän uskonnollisiin toimijoi-hin. Uskonto on siis monien uskonnol-lispohjaisten järjestöjen vahvuus.

Tutkija näkee myös kolikon toisel-le puolelle.

– Uskonto on aina myös kaksiteräi-nen miekka. Se on monien konfliktien alku ja juuri. Itsekriittisyys omia toi-mintatapoja ja arvoja kohtaan on olen-naista.

12 miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta päätyy vuosit-tain sairaalahoitoon keuhkoinfektioiden, kuten keuhkokuumeen vuoksi. Sairaalassa näihin infektioihin menehtyy noin 265 000 lasta, joista 99 prosenttia kehitysmaissa, kertoo The Lancetissa julkaistu kansainvälinen tutkimus.

Suurista luvuista huolimatta vain kaksi kymmenestä keuhkoinfektioon menehtyvästä

lapsesta kuolee sairaalassa. Vaikeista tapauksista 38 prosenttia ei koskaan pääse hoitoon. Maailman terveysjärjestö WHO:n tukema tukimus osoittaa myös, että sairaalahoitoon päätyy enemmän poika- kuin tyttölapsia. Tämä johtuu niin poikien lievästi suuremmasta riskistä sairastua keuhkotauteihin kuin myös vanhempien halusta varmistaa poikalapsilleen hyvä hoito. Ero tyttöjen ja poikien hoitoon pääsyn välillä on suurin Etelä-Aasiassa.

23 prosentin lapsikuolleisuuslukema on tipahtanut Etiopiassa kahdeksaan pro-senttiin viimeisen 25 vuoden aikana, havainnoi tilastotieteilijä Hans Rosling esitellessään tilastoja puolen vuosisa-dan kehityssuuntauksista.

Tarve kehityksen mittaamiseen ja havainnointiin kasvaa jatkuvasti. Kuu-

luisa ruotsalainen onkin päättänyt tarttua haasteeseen. Roslingin ja hänen kollegoidensa lanseeraama Trendalyzer-ohjelma muuntaa kehitystilastot helposti ymmärrettäviksi kuviksi. Esittelyvideollaan Rosling syöttää ohjelmaan syntyvyys- ja lapsikuolleisuuslukemia 60-luvulta tähän päivään. Pallukoiden liikerata ruudulla osoittaa selvän kehityssuunnan. ”Vuosi vuodelta lapsikuol-leisuus on vähentynyt lähes kaikissa maissa”, Rosling sanoo. ”Samalla äidit ovat päättäneet hankkia vähemmän lapsia”, hän summaa.

70 prosenttia maailman 880 miljoonasta alle dollarilla päivässä elävästä maaseu-dun asukkaasta saa ainakin osan elinkei-nostaan karjanhoidosta. Samaan aikaan suurin osa lapsityöläisistä työskentelee maataloussektorilla, paljastaa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n tuore julkaisu.

Tutkimusten mukaan lapset aloittavat karjapaimenina usein jo 5–7-vuo-tiaina. Työolosuhteet vaihtelevat muutaman tunnin viikkotyöstä kokopäi-vätyöhön kaukana kotoa. Monet lapsipaimenet eivät käy koulua, ja he kärsivät useammin sairauksista, jotka liittyvät vaikeassa säässä työskentelyyn, tarttuviin eläintauteihin tai huonoon hygieniaan. FAO:n mukaan lapsipaime-net tarvitsevat erityishuomiota, mutta ratkaisuissa tulee huomioida myös paimentolaiskulttuurien tavat ja perinteet.

tekstit Eveliina Viitanen

Mitä Suomen World Visionin kristillisyys tarkoittaa?

• Suomen World Visionin työtä ohjaa lähimmäisenrakkaus. Se näkyy käytännön tekoina ja tu-loksina, erityisesti lasten oikeuk-sien edistämisenä.

• Mukana järjestön työssä on eri tavoin uskovia ja ajattele-via ihmisiä. Yhdistävä tekijä on halu muuttaa vallitsevia syrjiviä asenteita ja rakenteita ja luoda parempaa tulevaisuutta.

• Järjestö noudattaa ulkominis-teriön eettisiä ohjeita. Se auttaa kaikkia uskontoon, sukupuoleen tai etniseen taustaan katsomatta.

aktuellt28

I Sri Lanka tror man på turismens till-växt och bristen på professionella kock-ar är stor. Kasun Maduranga vet att det säkert finns jobb. Det är väldigt viktigt i ett område där arbetslöshet och fattig-dom är vardag för många.

– Jag vill bli en bra kock. Jag hoppas att folk skall tycka om den mat som jag gör, säger den unga mannen.

Ännu förra hösten satt Kasun hemma alla dagar, liksom mången annan ung man i Kalpitiya. I den lilla byn Thalawi-la är livet väldigt fattigt. Man känner till exempel inte till några arbetslöshetsbi-drag. Kasun bor i en lerhydda med sina föräldrar och tre syskon.

Med sikte mot drömmenKasun gick i skola i tio år. Efter det nöj-de han sig med att bli arbetslös. Allting förändrades då han kom med i World Vi-sions ungdomsverksamhet. Personalen fick honom med i ett program, där unga får lära sig att tänka längre än för stun-den. De unga fick höra, att framtiden är viktig och att man i livet har många val och möjligheter.

Kasun blev ivrig av idén att studera, få sig ett riktigt yrke och en examen. Han bestämde sig för att sträva till att upp-

Yrket ger hopptext Terhi Friman bild Tanja Mikkola översättning Annette Gothóni

Att skära en ananas kräver färdighet. Kasun vill bli en möjligast bra kock.

Kasun Maduranga, 21, gömmer inte sin stolthet då han skalar och delar ananas i köket av ett hotell i Sri Lanka. Kasun studerar till kock genom en läroavtalsliknande skolning.

aktuellt 29

Underbara och säregna Sri LankaI Sri Lanka är inkomstskillnaderna stora. Enligt Världsbanken lever nio pro-cent av befolkningen i Sri Lanka under fattigdomsgränsen, men till exempel i Kasuns hembygd är hälften av befolkningen fattig.

På ön bor 21,5 miljoner människor. Landet har goda förutsättningar att utvecklas eftersom till exempel läskunnigheten är hög. Man tror starkt på turismens tillväxt, liksom på goda resultat i te- och kanelförsäljningen. I landet finns ännu väldigt lite industri.

Det långvariga inbördeskriget slutade år 2009. Nu är situationen i landet lugn, men turisterna och utländska företagen låter sig väntas.

Sri Lankas skolsystem och arbetslagstiftning baserar sig på den som Stor Britannien introducerat under koloniseringen. Skolan är gratis för alla, men undervisningsnivån varierar stort. Arbetslagarna är striktare än i många andra asiatiska länder.

Även hälsovården är gratis och av hög standard i jämförelse med andra länder i Asien. Hälsovårdens kvalitet och tillgänglighet varierar dock mycket i de olika delarna av landet.

nå sin dröm. Alla gör inte det. Många drömmer om ett yrke, men vågar sig inte på studierna. Familjen kan även motsät-ta sig den ungas studier. Kasuns föräld-rar stödde lyckligtvis sin son.

Kasun studerar på sin arbetsplats i ho-tellet. Kock studierna tar tre år och inne-håller många examina. Ruwan Chandra­pala är Kasuns lärare. Han har fått sin skolning i Sri Lankas huvudstad Colom-bo och har även några års arbetserfaren-het från Amerika.

Lönen är en stor sakI hotellet Ilanthiadiya Beach får Kasun laga mat i köket och även lära sig andra arbeten i hotellbranschen. Han tackar sin lärare och hotellets ägare. Hotellets kök är snyggt och råvarorna av första klass.

Kasun ler brett då han berättar om den viktigaste sidan av läroavtalet. Den unga mannen får lön under alla tre åren av stu-dierna. Varje månad fylls plånboken med tio tusen Sri Lanka rupie (dryga 60 euro). Det är en stor sak för en ung man.

Tällä lahjalla vähennetään äitien ja lasten kuolemia synnytyksen yhteydessä. Kehitys-maissa ne ovat yhä yleisiä. Äidin pääsy jo odotusaikana terveyspalvelujen pariin antaa hänen lapselleen paremman mahdollisuuden hyvään alkuun elämässä. Lapsen terveyttä seurataan kokonaisvaltaisesti ensimmäisten elinvuosien aikana.

Kevään ja kesän parhaat lahjat! Lapselle turvallinen elämänalku

Tämä lahja elvyttää uupunutta peltoa Intiassahehtaarin verran. Maanviljelijät saavatkoulutusta mm. monilajisempaan viljelyyn ja kastelujärjestelmien kehittämiseen. Perheet saavat paremman sadon ja voivat tulojen avulla ostaa monipuolisempaa ravintoa lapsilleen.

Hyvä sato

50 €

Elämä

20 €

Parannustyöllä viljava peltomaa

Lisää lahjoja jotka muistetaan

tositarina30

Teresa Cheptoon on tuonut New Yor-kiin YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan istunto, jonka teemana on naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta. Teresa, 22, on osa Kenian virallista de-legaatiota, sillä hän on tehnyt jo vuosia tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista työtä kotiseudullaan.

– Tuntuu hyvältä, kun voin kertoa ti-lanteen paranemisesta. Vielä kymmenen vuotta sitten leikkaamaton tyttö oli ko-tikylässäni poikkeus. Enää en usko ke-nenkään siellä harjoittavan silpomista, Teresa kertoo.

Teresa puolustaa tyttöjen oikeuksia

teksti ja kuvat Ulla Tervo

Maaliskuinen viima puhal­taa kylmästi Hudsonjoelta. Kolea sää ei näytä hait­taavan kenialaista Teresa Cheptoota, joka kietoo kaulahuivin tiukemmalle ja sanoo nauttivansa joka hetkestä.

– Valmistuttuani haluan työskennellä kan-sainvälisessä järjestössä, joka ajaa naisten ja tyttöjen asioita ympäri maailmaa, Teresa sanoo.

tositarina 31

Rohkea muutoksentekijäTeresa aloitti jo 13-vuotiaana World Visionin perustaman lasten kerhon ve-täjänä. Tyttöjen oikeuksien puolusta-misella ja silpomisen vastustamisella oli hintansa: Teresa menetti ystäviä, kun vanhemmat kielsivät lapsia liikkumasta hänen kanssaan. Isä ja itse silpomisen kokenut äiti jaksoivat kannustaa.

– Vuonna 2007 puhuin ensimmäi-sen kerran YK:ssa, ja sain työstäni kan-sainvälisen ihmisoikeuspalkinnon. Lah-joitin koko summan, 15 000 dollaria, tyttöjen aseman tukemiseen kotiseudul-lani. Monet tytöt pitävät minua nyt esi-kuvanaan. Siitä olen onnellinen.

Teresaa ei pelota suuren yleisön edes-sä puhuminen.

– Yhteisössäni naiset eivät yleensä puhu julkisissa tilanteissa. Minut on kuitenkin otettu kaikkialla hyvin vas-taan. Myös pojat ja miehet ovat havah-tuneet, ja naisten oikeuksista puhutaan avoimemmin.

Naisten asiaa yliopistossaTeresa opiskelee parhaillaan sukupuo-litutkimusta kenialaisessa yliopistos-sa. Hänen mielestään tasa-arvo etenee Afrikassa, vaikka paljon on vielä teh-tävää.

– Jopa yliopistolla tytöt pesevät pyyk-kiä ja kokkaavat poikaystävilleen, kun nämä vain rentoutuvat. Naisten täy-tyy itsenäistyä hankkimalla koulutus ja työ. Vasta sitten he voivat saada äänen-sä kuuluviin ja tehdä päätöksiä yhdessä miesten kanssa.

Tulevaisuudesta Teresalla on selkeät ajatukset.

– Tunnen kuuluvani Keniaan, ja olen ylpeä kotiseudustani. Olen pokot-hei-mon nainen, joka voi muuttaa yhteisö-ään. Heimoni kulttuuri ei ole koskaan pidätellyt minua. Pahojen asioiden hyl-kääminen ja hyvien säilyttäminen on oi-kea lähestymistapa perinteisiin ja kult-tuureihin.

– Jos saan tyttölapsia jonain päivänä, toivon, että he saavat parhaan koulu-tuksen ja seuraavat jalanjäljissäni. Ha-luan, että he tietävät oikeutensa ja puo-lustavat niitä.

Keniassa joka kolmas tyttö silvotaanTeresa Cheptoo on kotoisin Marich Passin alueelta, missä Suomen World Vi-sion paransi tyttöjen oikeuksia ja koulutusmahdollisuuksia vuosina 2000–2008. Tavoitteena oli tyttöjen silpomisperinteestä ja lapsiavioliitoista luopuminen.

Hankkeen aikana silpominen väheni alueella lähes neljännekseen entisestä.Silpominen kiellettiin Keniassa lailla vuonna 2010, mutta maassa silvotaan

yhä 27 % prosenttia tytöistä. Alueelliset erot ovat suuria.Silpomisella tarkoitetaan toimenpiteitä, joissa tyttöjen ulkoisia sukupuo-

lielimiä poistetaan kokonaan tai vahingoitetaan. Silpomista ei vaadi mikään uskonto, vaan se perustuu kulttuuriin. Silpomisen jälkeen tyttöjä pidetään usein aikuisina, joten he menevät hyvinkin nuorina naimisiin ja keskeyttävät koulunkäynnin.

Suomen World Vision jatkaa silpomisen vastaista työtä Keniassa osana Soo-kin ja Mogotion aluekehitysohjelmia.

Teresa osallistui ensimmäisen kerran YK:n naisten asemaa käsittelevään istuntoon vain 16-vuotiaana.

pallon ympäriK

UVA

WO

RLD

VISIO

N / PH

ILIP MA

HER

KU

VA W

OR

LD V

ISION

/ PAU

L BET

TIN

GS

32

Miestä korkeammaksi kasvava kvinoa on ollut merkittävä ruokakasvi Perun An-deilla jo lähes 5000 vuoden ajan. Samoin kuin pohjolan ruis, myös tämä viljaa muistuttava, mutta suvultaan lähempänä pinaattia oleva kasvi on perinteisesti kär-sinyt heikosta arvostuksesta. Nyt kvinoa on nousemassa maailman trendikkäimpi-en ruokakasvien joukkoon. Trendillä on kuitenkin hintansa.

Vaikeissa oloissa menestyvä kvinoa on ainoa ruokakasvi, josta löytyy jopa kym-mentä ihmiskeholle välttämätöntä amino-happoa. Kasvin proteiinipitoisuus ohittaa

riisin, maissin ja kauran proteiiniarvot. Kvi-noa sisältää lukuisia vitamiineja ja mine-raaleja. Se on kaloriarvoltaan verrattavis-sa lihaan. Tänä vuonna kvinoa saa erityistä huomiota: YK on julistanut vuoden 2013 kvinoan vuodeksi ja korostaa kasvin mer-kitystä aliravitsemuksen selättämisessä.

Samalla kun Perussa on talouskasvun myötä otettu mittavia edistysaskelia nälän vähentämisessä, on kvinoan hinta pompannut pilviin. Sen sijaan, että Andien asukkaat söisivät kvinoaa itse, kasvattavat perulaiset viljelijät kasvia ny-kyisin vain vientiin. Vaikka Peru on yksi

maailman suurimmista kvinoantuottajis-ta, on kasvista tullut luksustuote, jonka hinta Liman kaupoissa on neljä kertaa korkeampi kuin riisin. Köyhien pöperös-tä on tulossa länsimainen ylellisyystuo-te. Samaan aikaan noin 30 prosenttia Perun väestöstä elää yhä köyhyysrajan alapuolella. Yhtälö huolestuttaa Perun ja YK:n ravitsemusasiantuntijoita.

– Köyhempien alueiden ihmisillä ei ole saatavilla kvinoaa, ja sen hinta nou-see yhä, kertoo Juan Rheineck Perun maatalousministeriöstä The Guardian -lehden haastattelussa.

tekstit Eveliina Viitanen

PERU | Ruoka siirtyy rikkaiden pöytiin

pallon ympäri

KU

VA W

OR

LD V

ISION

/ PAU

L BET

TIN

GS

KU

VA W

OR

LD V

ISION

/ MAY

ON

DEN

GK

UVA

WO

RLD

VISIO

N / JO

N_W

AR

REN

33

SRI LANKA | Krokotiili-kokousToukokuussa Sri Lankaan kokoontuu erityinen spesialistien joukko. Kyseessä on maailman suurin krokotiilikonferenssi, jossa kansainväliset huippuasiantuntijat pohtivat näiden ristiriitaisia tunteita he-rättävien matelijoiden hyvinvointia.

Tänä vuonna kokouksessa käsitellään muun muassa ihmisten ja krokotiilien välisiä konflikteja. Lisäksi järjestetään eläinlääkärien työpaja, jossa perehdytään srilankalaisten krokotiilien hoitoon. Kro-kospesialistien huippunimiä odotetaan paikalle ainakin Australiasta ja Intiasta.

UGANDA | Morsiusrahalle säännötUgandan parlamentti on hyväksynyt lain, joka kieltää aviomiestä vaatimasta vaimonsa perheeltä hyvitystä avioeron sattuessa, kertoo verkkolehti Saturday Monitor. Perinteen mukaan sulhanen maksaa morsiamen perheelle avioliitosta korvauksen. Erotessa miehillä on ollut tapana vaatia rahaa takaisin, mikä estää erityisesti köyhien perheiden naisia läh-temästä pois huonoista liitoista.

Ugandan naisaktivistit ovat jo pitkään vaatineet morsiusrahasta luopumista. Aktivistien mukaan maksettu raha tekee naisesta miehen omaisuutta, jolloin myös kynnys vaimon kaltoin kohtelulle madaltuu.

PERU | Ruoka siirtyy rikkaiden pöytiin

KENIA | Pelotta vaaliuurnilleMuistikuvat vuoden 2007 väkivaltaisuuk-sista eivät estäneet kenialaisia äänestä-mästä kevään vaaleissa. Jonot uurnille kasvoivat paikoittain kilometrien mittai-siksi jo aamuyöstä.

– Nyt kun olen äänestänyt, tunnen olevani todellinen kenialainen, sanoo Kenian World Visionin Gabriel Nyangai ja näyttää tyttärelleen äänestyspaikalla merkittyä sormeaan.

Kenian valtio varautui maaliskuun vaa-leihin 99 000 turvallisuusviranomaisen voimin, sillä vuoden 2007 vaalimellakois-sa kuoli noin 1200 ihmistä. Kuolonuhreil-ta ei nytkään täysin vältytty, ja tilanne on yhä herkkä. Presidentiksi valittiin Uhuru Kenyatta, jota syytetään osallisuudesta

viiden vuoden takaisten levottomuuksien lietsontaan. Korkein oikeus vahvisti Keny-attan vaalivoiton, ja hän astui virkaansa 9. huhtikuuta 2013.

KOLUMBIA | Lapsityö syyniinKolumbian lapsityöläisiä on ryhdytty paikantamaan älypuhelimilla, kertoo verkkolehti Today Colombia. Vuosi sitten lanseerattu I Protect You -ohjelma antaa kansalaisille mahdollisuuden tehdä ilmoi-tuksia suoraan Kolumbian perheministe-riöön. Jos epäilee lapsen hyväksikäyttöä, voi lähettää ministeriöön lapsen kuvan ja sijainnin.

Vajaassa vuodessa perheministeriö on vastaanottanut jopa 22 000 ilmoitusta, joista 4600 on parhaillaan tutkinnassa. Lapsityöläisiä arvioidaan olevan Kolumbi-assa 1,7 miljoonaa. Heistä noin yhdeksän prosenttia on 5–14-vuotiaita.

makuja maailmaltatoteutus Emma Ball, Pinja Laine ja Unna Lehtipuu kuvat Jeppe Tuomainen

35

Kata maailma juhlaan

Kookos kuljettaa Aasiaan, seepran valloittama kakku tuo Afrikan pöytään ja tunisialainen juhlajuoma valmistuu helposti kotimaisista marjoista. Algerialainen hedelmäsalaatti hurmaa niin lapset kuin aikuisetkin suloisen kaneli­sokeri­yhdistelmänsä ansiosta.

ONNELLISEN SEEPRAN KAKKUPOHJA 4 isoa munaa2 dl sokeria1 ½ dl vehnäjauhoja¾ dl perunajauhoja1 tl leivinjauhetta.

TÄYTE2 liivatelehteä (vaihto­ehtoisesti kasviperäinen agar agar)2 dl kuohu­ tai vispikermaa200 g valkosuklaata200 g maustamatonta kevyttuorejuustoa2 tl vaniljasokeria1 tl limetin raastettua kuorta1 rkl limettimehua3 dl omenasosetta

KOSTUTUS1 ½ dl omenamehua

PINNALLE1 dl omenasosetta1 pkt (a 250 g) valkoista sokerikuorrutettta1 pkt (250 g) mustaa sokerikuorrutetta

VATKAA munat ja sokeri vaahdoksi, Se-koita kuivat aineet keskenään ja siivilöi seos muna- sokerivaahtoon varovasti sekoittaen. Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun kakkuvuokaan (läpimitta 24 cm). Paista poh-jaa 175 asteessa noin 30 minuuttia, tarkista kypsyys puutikulla. Leikkaa jäähtynyt pohja kolmeksi tai neljäksi kakkulevyksi.

LIUOTA liivatelehtiä kylmässä vedessä. Vispaa kerma vaahdoksi. Sulata valkosuklaa vesihauteessa tai mikrossa pienellä teholla välillä sekoittaen. Kun suklaa on jäähtynyt haaleaksi, sekoita se tuorejuustoon. Kääntele joukkoon myös kermavaahto, vaniljasokeri ja limetinkuoriraaste. Kuumenna limettimehu kiehuvaksi ja liuota siihen liivatteet. Sekoita hiukan jäähtynyt liivateseos ohuena nauhana täytteeseen.

VUORAA pyöreäpohjainen kulho (läpi-mitta 25 cm ja tilavuus 3.5 l) tuorekelmulla. Kokoa kakku kulhoon ylösalaisin: nosta pääl-limmäinen kakkupohjalevy kulhoon ja kostuta se omenamehulla, Levitä päälle omenasosetta ja kermatäytettä. Kostuta ja täytä loput välit

samoin. Nosta pohjalevy päällim-mäiseksi ja kostuta myös se. Käännä kelmun reunat ka-kun päälle ja anna kostua 3–4 tuntia jääkaapissa. Pane päälle esimer- kiksi lautanen, jot-ta kakku tiivistyy. Kumoa jäähtynyt kakku tarjoiluvadil-le ja poista kelmu. Levitä pinnalle ohut kerros omenasosetta.

KAULI valkoisesta sokerimassasta pyöreä ja ohut levy (läpimitta noin 30 cm, paksuus 2–3 mm). Käytä tomusokeria apuna, jottei levy tartu alustaan. Nosta levy kakun päälle ja painele se tasaisesti kakun pintaan. Leikkaa ylimääräinen massa pois. Kauli myös musta sokerimassa levyksi ja muotoile siitä veitsellä seepran raitoja. Asettele ne kakun päälle.

makuja maailmalta36

KUMMITYTÖN KOOKOSHERKUT

200 g sokeroitua maitotiivistettä (Condensed milk)225 g tomusokeria 175 g kookoshiutaleitatippa punaista elintarvikeväriä

Sekoita maitotiiviste, siivilöity tomusokeri ja kookoshiutaleet kulhossa keskenään tasaiseksi massaksi. Jaa massa kahteen osaan, ja lisää toiseen puolikkaaseen tippa tai pari punaista elintarvikeväriä, sekoita hyvin. Vuoraa pienehkö nelikul-mainen vuoka muovikelmulla ja painele puolet massasta tasaiseksi kerrokseksi sen pohjalle. Lisää sitten vaaleanpu-nainen massa päälle, painele tasaiseksi. Anna jäähtyä jääkaapissa muutama tunti kelmulla peitettynä. Ennen tarjoamista, leikkaa sorminsyötäviksi neliöiksi.

HEDELMIEN JUHLAA ALGERIASTA

½ hunajameloni (tai tavallinen) kuutioituna2 omenaa kuutioituna2 banaania paloiteltuna5 appelsiinia paloiteltunavajaa 1 dl appelsiinimehuavajaa 1 dl sitruunamehua2 rkl sokeria1 tl vanillasokeria1/2 tl kaneliakuohukermaa

Sekoita kaikki hedelmät keskenään. Se-koita appelsiini- ja sitruunamehu, sokeri, vaniljasokeri ja kaneli pienessä kulhossa ja kaada hedelmien päälle. Anna olla jääkaapissa 15 minuuttia. Tarjoile kerma-vaahdon kera.

Lähde: Pinjan Herkkula

reseptin takanateksti Tiina Lappalainen kuva Jeppe Tuomainen

Makumatkailu vei Pinjan sydämen

37

Pinja Laine, 28, on suosit­tu blogisti, jonka kokkailua seuraa joka kuukausi noin 15 000 ihmistä.

Espoolainen kahden pikkupojan äiti on pitänyt ruokablogia vuodesta 2009. Kaik-ki sai alkunsa oikeastaan vahingossa. Pinja Laine kokeili ulkomaisilta nettisivuilta löy-tämiään reseptejä ja yllättyi siitä, että tuo-tokset maistuivat niin hyviltä. Samalla syn-tyi ajatus reseptien jakamisesta muillekin.

– Aluksi kerroin kokkailuistani kave-reilleni facebookissa. He jatkoivat resep-tien jakamista, ja pian huomasin, että kysyntää todellakin riittää, Pinja sanoo.

Nyt hänen Pinjan Herkkula -blogillaan on noin 15  000 kävijää joka kuukau-si. Selkeät reseptit herkullisine kuvineen kutsuvat tutustumaan eri maiden ruo-kiin. Makumatkailu onkin Pinjan mie-lestä nykyajan ykköstrendejä.

– Kun etsii tietoa jonkin maan pe-rinneruuista, tutustuu samalla kyseisen

Kuka? Pinja Laine on espoolainen kahden lapsen äiti, joka pitää Pinjan Herk-kula -blogia (herkku.wordpress.com). Erikoisuutena mm. afrikkalai-set, aasialaiset ja intialaiset ruuat.

TUNISIAN TUTUN MANSIKKAMEHU

5 dl mansikoita1 rkl vaniljasokeria2½ dl kylmää vettäsokeria maun mukaan(kermavaahtoa koristeeksi)

Sekoita kaikki ainekset tehosekoittimel-la ja valmista on. Koristele halutessasi kermavaahdolla.

Vinkki: Tunisiassa laitetaan usein appel-siinimehua lasiin ja kaadetaan sitten tätä mansikkamehua päälle.

Lähde: Pinjan Herkkula

maan kulttuuriin laajemminkin. Ruoka on yhdistävä tekijä ihmisten välillä. Kun tietää toisen maan ruokakulttuurista, te-kee varmasti vaikutuksen matkustelles-saan ulkomailla.

Lapsille samoja ruokiaPinjan alakouluikäiset lapset syövät mie-lellään äidin ruokia, vaikka maut ovatkin mausteisia ja vahvoja.

Pinja Laine harrastaa eri maiden ruokia.

– Pojat toki nirsoilevat välillä, mutta samalla he oppivat syömään monenlaisia ruokia. Teen lapsille ihan samoja ruokia kuin aikuisillekin.

Muutamasta asiasta Pinja on tarkka. Hän on muslimi, joten ruuissa ei käyte-tä sianlihaa tai liivatetta.

– Ruokani ovat terveellisiä. Niissä on paljon proteiineja ja kasviksia. En tee edes makaronilaatikkoa perusreseptin mukaan. Laitan sekaan porkkanaa ja esi-merkiksi tuorejuustoa, jotta saan ruo-kaan lisää makua.

kampanja38

Kummimatkan voitto Mikkeliin

teksti Tanja Railo kuva Juuli Aschan

Ystävänpäivän aatonaattona psykoterapeutti ja kouluttaja Raija Rantola sai puhelun, joka oli tipauttaa hänet tuolilta.

tä. Esimerkiksi Facebook-päivitykseni kummilapsistani saavat paljon positiivi-sia kommentteja.

Rantola ei tiedä, kuinka moni hänen kavereistaan on ryhtynyt kummiksi, mut-ta ainakin hänen siskollaan ja tämän tyt-tärellä on kummilapset Perussa.

– En ole koskaan voittanut mitään, mik-keliläinen Raija Rantola hihkaisi kuultu-aan, että juuri hän oli voittanut Suomen World Visionin kummimatka-arvonnan.

Voittaja julkaistiin ystävänpäivänä 14.2.2013. Pari päivää myöhemmin ta-voitimme Rantolan uudestaan, ja tunnel-ma oli yhä katossa.

– Hienolta tuntuu. Mikä mahdolli-suus! Tutut onnittelevat ja kysyvät, saa-ko kaverin ottaa mukaan, hän kertoo.

Kummilapsia tapaamaanRantola osallistui 1 500 muun World Vi-sion -kummin lailla Kerro kaverille, voi-ta matka -kampanjaan. Vuoden aikana kummiussuosittelut levisivät jokaiseen il-mansuuntaan muun muassa sähköpostin ja Facebookin avulla.

Arvonnan voittajaa motivoi viedä vies-tiä eteenpäin muukin kuin matkapal-kinto.

– Olen tosi innostunut World Visi-on -lapsistani ja haluan suositella kum-miutta toisillekin. Toki mahdollinen matkakin kiinnosti, koska olin jo vaka-vissani suunnitellut hakemista mukaan viime syksyn opintomatkalle Peruun.

Rantolalla on World Visionin kaut-ta kaksi kummilasta Perusta, yksivuo-tias Abigail-tyttö ja 11-vuotias Carlos. Molemmat lapset asuvat Mosoq Ayl-lun ohjelma-alueella Andeilla. Nyt hei-dän tapaamisensa on lähempänä kuin koskaan.

Suvun naiset kummeinaRantola osallistui Kerro kaverille -kam-panjaan viemällä viestiä eteenpäin yh-teensä 36 henkilölle. Ystäviltään hän sai hyvää palautetta.

– Kaveripiirissäni ei lähtökohtaises-ti epäillä kehitysyhteistyön mielekkyyt-

kampanja 39

”Maailman

on mun juttu.”

Ja sinun! Kerro se kaverille ja voita kummimatka.

OSALLISTU MATKA-ARVONTAAN!worldvision.fi/kerrokaverille

sanoo Risto Kaskilahti, World Vision -lähettiläs ja kummi.

lastenauttaminen

– Olemme vitsailleet, että voisimme kaikki lähteä reissuun tai täyttää koko bussin tutuilla, Rantola nauraa.

Liikutuksen kyyneleitäMikä sai mikkeliläisen psykoterapeutin ryhtymään kummiksi noin kymmenen vuotta sitten?

– Olen aina ollut yleishumanistisista asioita kiinnostunut. Olen ostanut eet-tisiä lahjoja ja osallistunut keräyksiin, mutta sitten kummius alkoi kiinnostaa kestoluonteisuutensa vuoksi.

– Vaikka kummimaksuni menevät koko yhteisölle, minulle on ollut tosi tär-keää, että minulla on kummilapsia. He tuovat työn konkreettisesti esille. Siitä tulee erilainen tunne kuin pelkästä lah-joittamisesta.

Kirjeenvaihto kummilasten kanssa on-kin lähellä Rantolan sydäntä.

– Kirjeiden ja korttien saaminen on lii-kuttavaa. Taannoin sain valokuvan kum-mipojastani, jolla oli kädessään hänelle Pariisin lentokentältä ostamani 10 euron lahjakello. Kun näin, kuinka onnellinen hän siitä oli, liikutuin kyyneliin. Meille pienellä summalla voi olla toiselle todel-la suuri merkitys.

Auttamisesta saa hyvän mielenMieletön seikkailu, hieno kokemus, iki-muistoinen reissu. Näin Rantola kuvaa matkaodotuksiaan. Entä mitä palkinto-matka voi antaa hänelle ammatillisesta näkökulmasta?

– Työssäni mietin ja ihmettelen ihmis-ten selviytymistä, elämäniloa ja sitä mo-ninaisuutta, mihin elämä ihmisiä vie. Uskon, että pääsen näkemään sitä myös matkalla. En usko, että meillä asiat olisi-vat paremmin kuin jossain muualla, jos elämää mitataan kokemisella ja onnelli-suudella.

Matka-arvonnan voittaja kannustaa Suomen World Visionin tukijoita osal-listumaan uuteen Kerro kaverille -kam-panjaan.

– Kavereita kannattaa haastaa teke-mään hyvää. Auttamalla lapsia teemme hyvää myös itsellemme.

Kerrotaan kavereille taas Viime vuoden Kerro kaverille -kampanja tuotti noin 200 uutta kummia. Jo vuodessa näiden uusien tukijoiden kummimaksuilla saisi esimerkiksi lehmän 160 köyhälle perheelle tai moskiittoverkon 6 500 perheelle – ja verkkojen turvaan malariahyttysiltä nukkumaan peräti 19 500 lasta.

Kavereille kertomisella siis on todellista merkitystä. Siksi kampanja järjes-tetään tänäkin vuonna.

Kerro kaverille -kampanjaan 2013 voivat osallistua kaikki Suomen World Visionin kummit, kuukausilahjoittajat ja Lahjaksi lehmä -kaupan asiakkaat. Osal-listumalla voi voittaa huiman kummimatkan johonkin World Visionin avustus-kohteeseen. Kaleva Travelin tarjoama matka arvotaan ystävänpäivänä 14.2.2014.

Kerro kaverille – se on helppoa! Lähetä kavereille valmis sähköpostiviesti.

Se löytyy kampanjasivulta.

Vie viestiä eteenpäin Facebookissa. Sille on helppo, valmis keino.

Juttele ja ohjaa kiinnostuneet nettiin tai asiakaspalveluumme.

Arvontaan osallistuminen ja lisätiedot: worldvision.fi/kerrokaverille

yhteistyössä40

Muotitalo Ivana Helsinki järjestää 14. toukokuuta kanta-asiakaspäivän, jossa Suomen World Vision on vahvasti läsnä. Päivän aikana suunnittelija Paola Suho-nen kertoo, miksi hän lupautui järjestön lähettilääksi.

– Haluan tiedottaa tästä asiasta kanta- asiakkaillemme. Luulen, että moni ei edes tiedä, mitä kaikkea on tekeillä, Paola vinkkaa.

Kerrottakoon nyt jo sen verran, että Paola Suhonen lähtee marraskuussa Pe-

Muotia ja lähettiläisyyttä

KU

VA JU

HA

-ERK

KI M

ÄN

TY

NIEM

I

Ivana Helsingin kanta-asiakkaat kuulevat kuukausilahjoittamisesta ja kummiudesta toukokuussa.

Biolanin kehitysjohtaja Hannamaija Fontell ja Biosammon projektivastaava Tomi Höök Sri Lankassa maalis kuussa.

Biolan Oy, Kouvolan seudun ammatti-opisto (Biosampo), Palmroth Consulting Oy ja Ekokriha-konsortio osallistuvat juuri käynnistyneeseen globaaliin We-conomy Start -innovaatio-ohjelmaan. Weconomy Start on suunnattu yrityk-sille, jotka etsivät kasvun vauhditusta ja uutta kestävää liiketoimintaa vähävaraisil-ta markkinoilta.

Biolan lähti maaliskuussa Sri Lankaan etsimään ratkaisuja sanitaation ja orgaani-sen viljelyn haasteisiin. Intiassa ja Sri Lan-kassa elää miljoonia ihmisiä vailla vessaa, ja orgaaninen viljely on vielä vähäistä.

– Tätä ongelmaa ratkaisemalla luomme ihmisille paremmat elinolot ja edistämme suomalaisten innovaatioiden vientiä, toteaa Biolan Oy:n toimitusjohta-ja Esa Mäki.

Palmroth Consulting Oy:n Susanna Palmroth kävi Intian Indoressa kehittä-mässä ideaansa paikallisten naisten val-

Yritykset innolla mukana Weconomy Startissa

sa. Asiakkaita olisivat eettisesti ostavat suomalaiset, joiden määrä on kasvussa, kuvailee Palmroth. teksti Nina Hyyppä

ruun. Tarkoituksena on tutustua Suomen World Visionin työhön ja tavata paikal-lisia yrittäjiä. Nuorten suunnittelijoiden työllisyyden tukeminen on lähellä Paolan sydäntä.

– Odotan reissua innolla. Videoka-merakin matkustaa mukana, sillä haluan dokumentoida sen mitä näen.

mistamien käsitöiden tuonnista Suomen markkinoille.

– Haluaisin suunnitella tuotantopro-sessia yhdessä paikallisten ihmisten kans-

yhteistyössä 41

KU

VA A

NN

ETT

E GO

TH

ÓN

I Puiden istuttamista Mosoq Ayllussa.

Menoa ja meininkiä Apollo-ravintolassa.

Supercell lahjoitti palkintonsaSuomen tykätyimmäksi äänestetty start up- yritys Supercell lahjoitti palkinton-sa eli 30 000 euron arvosta mainosaikaa MTV3-kanavalla Suomen World Visionille. Yritys palkittiin kansainvälisessä Slush-konferenssissa Tosielämän diili -ohjelman äänestystuloksen perusteella.

– Olemme hyvin kiitollisia avusta, jota itse aikanaan saimme yrityksemme alkumetreillä muun muassa sijoittajiltamme ja Tekesiltä. Nyt haluamme auttaa muita. Koemme tärkeäksi laittaa hyvän kiertämään Suomen World Visionille, joka tekee merkittävää ke-hitysyhteistyötä maailman lasten auttamisek-si, kertoo toimitusjohtaja Ilkka Paananen.

– Saamamme tv-aika on merkittävä kädenojennus kehitysmaiden lasten asian esille tuomiseen. Mitä useamman suomalai-sen sydän syttyy ja halu auttaa kasvaa, sitä useampi kehitysmaan lapsi saa mahdolli-suuden parempaan tulevaisuuteen, Suomen World Visionin markkinointipäällikkö Päivi Lindroos sanoo.

Ravintolaketju hyvällä asiallaWorld Vision –iltaan Apollo-ravintolansa tarjonnut Nigh People Group jatkaa va-litsemallaan tiellä. Ravintolaketju luovuttaa tilojaan jatkossakin järjestön käyttöön.

– Haluamme olla mukana mahdollista-massa hyvän tekemisen. Niin yksinkertaista se on, naurahtaa ravintolatoimenjohtaja Mira Ritasmäki.

Seminaareja ja valmennuksia järjestä-vä Nordic Business Forum päätti kantaa kortensa kekoon hyvän asian puolesta. Yritys lahjoitti puiden taimia 2500 euron arvosta Suomen World Visionin Mosoq Ayllun aluekehitysohjelmaan.

Lahjoituksellaan NBF haluaa kompen-soida muun muassa hiilidioksipäästöjä, joita sen Jyväskylässä vuosittain järjestämä suurtapahtuma aiheuttaa. Tulevan syksyn tapahtumassa on jälleen mukana myös Suomen World Vision.

Nordic Business Forum kustansi puiden taimia

Kari Tapio ­muistokonsertista varoja kehitysyhteistyöhönKaksi vuotta sitten menehtyneen Kari Tapion muistoa kunnioittava kiertue huipentuu jättikonserttiin Espoon Barona Areenaan 11. touko-kuuta. Osa sen lipputuloista lahjoi-tetaan Suomen World Visionin työn tukemiseen.

Kari Tapiolla oli kummilapsi Suo-men World Visionin kautta. Konser-tissa esiintyy Kari Tapion taustalla vuosikausia soittanut Hänen Orkes-terinsa, jonka solistina on laulajale-gendan poika Jani Jalkanen.

– Konsertista tulee ikimuistoinen, lämmin ja koskettava. Se ajoittuu äitienpäivän aattoon, joten ei muuta kuin kaikki äidit ja mummit vaan konserttiin mukaan, tapahtuman pro-moottori Joona Jalkanen sanoo.

Lavalla nähdään myös Amadeus Lundberg, Tapio Liinoja, Sakari Kuosmanen, Joel Hallikainen, Saa-ra Aalto, Bablo, Esa Eloranta, Jenna Bågeberg, Eini, Eija Kantola, Ilpo Kaikkonen ja lauluyhtye Suora Lähetys.

Kari Tapio -konserttikiertue huipentuu Espoossa äitienpäivän aattona.

suomen world vision

Suomen World Vision maailmalla

Suomen World Vision on lasten elin oloja ja oikeuksia edistävä kristillishu-manitaarinen kehitysyhteistyöjärjestö. Sillä on suomalaisten rahoittamia kehitysyh-teistyöhohjelmia Keniassa, Ugandassa, Sri Lankassa, Intiassa, Perussa ja Kolumbiassa.

KOLUMBIA

PERU

KENIA

SRI LANKA

INTIA

UGANDA

Suomen World Visionin tavoit-teena on muuttaa kaikkein heikoim-massa asemassa olevien lasten elämää pysyvästi.

Suomen World Vision on ulko-mi nis teriön kumppanuusjärjestö ja it se-

näinen osa kansainvälistä World Vision -verkostoa. Kansain välisesti World Vi-sionin avun piirissä on 100 miljoonaa ihmistä. Järjestö toimii 98 maassa, jot-ka näkyvät alla olevassa kartassa kel-taisina.

42

Mitä mieltä olet lehdestä? Mistä

aiheista haluaisit lukea lisää?

Anna palautetta: viestinta@

worldvision.fi

suomen world vision

Suomen World VisionLönnrotinkatu 2000120 Helsinki

asiakaspalvelu@worldvision.fipuh. 096 818 300

worldvision.fi

Seuraava lehti ilmestyy marraskuussa

2013

Onko meillä sähköpostiosoitteesi?

Varmista, että osoitetietosi ovat ajan tasalla. Saat

esimerkiksi Vuosikirjeet jatkossa sähköisessä

muodossa. Jos sinulla ei ole s-postia, lähestymme

sinua kirjeitse kuten ennenkin.

43

teksti Pauliina Koponen

Kun Paula Tammivuori aloitti hiljattain kahden perulaisen lapsen kummina, hän huomasi kaipaavansa lisää tietoa kummilastensa elinym-päristöstä sekä kummin roolista ja mahdollisuuksista.

– Aluksi etsin World Visionin yleisiltä Facebook-sivuilta kirjoituk-sia perulaisten lasten kummeilta. Huomasin, että muitakin kiinnosta-vat samat asiat kuin minua. Koska kysyntää oman ryhmän perusta-miselle tuntui löytyvän, perustin perulaisten lasten kummeille oman ryhmän kokemusten jakamista varten, kertoo Tammivuori.

Ensimmäisen kuukauden aikana ryhmään liittyi jo yli 100 kummia. Suljetussa ryhmässä on mahdollista kertoa omasta kummilapsestaan kuvan kera. Kaikille avoimella pals-talla se ei olisi luvallista, sillä kummilapsen yksityisyyttä tulee suojella

– Kirjeitä odotellessa tulee usein mentyä lukemaan Facebook-ryhmäläis-temme kuulumisia. Myös muidenkin kuin vain omien kummilapsien kuvien näkeminen tuo iloa ja lämmintä mieltä.

Upeita lahjaideoitaRyhmässä on helppo kysyä ja pohtia vastauksia muiden kummien kanssa.

– Olemme jakaneet ideoita siitä, mitä lahjoja kummilapselle voisi lähettää. Eräs ryhmäläinen kertoo kääntävänsä kummilapselleen Suomesta kertovaa lastenkirjaa. Toinen maalaa kummilapsestaan taulua ja kolmas suunnittelee ke-räävänsä kummikuvista valokuvakansiota, jonka lähettää myöhemmin lapselle itselleen, Paula Tammivuori kertoo.

Samalla ryhmä myös yhdistää suomalaisia kummeja toisiinsa.– Voisin ajatella, että jatkossa myös tapaisimme toisiamme ja lähtisimme

yhdessä kummimatkalle, innostuu Paula Tammivuori.

Perun kummien ryhmään liittyminen on mahdollista osoitteessa: facebook.com/groups/Perun.kummit/

Facebook-ryhmiä ovat perustaneet myös muiden Suomen World Vision kohdemaiden kummit.

Perun kummit kohtaavat Facebookissa

World Vision – maailman suurin kummilapsijärjestö

Sinulla on nyt mahdollisuus voittaa ikimuistoinenmatka johonkin Suomen World Visionin avustuskohteeseen! Voittaja pääsee omin silmin näkemään, miten suomalaisten tuki muuttaa kehitysmaiden lasten elämää.

Arvomme juhlavuoden kunniaksi huiman matka-elämyksen, jonka arvo on noin 3000 euroa. Matka suuntautuu joko Peruun, Kolumbiaan, Keniaan,Ugandaan, Sri Lankaan tai Intiaan.

Koe jotakin aivan uuttaVoita kummimatka!

OSALLISTU ARVONTAANworldvision.fi/voita-kummimatka