Liput 15 € (sis.ruokailun ja kahvin), lapset ilmaiseksi. Juhlan järjestäjä Johannes-Seura ry. Tervetuloa juhlimaan kanssamme!

Heinäkuu 2013 64. vuosikerta – N:o 7

JOHANNES-SEURA ry:n sääntömääräinen syyskokous Johannesjuhlan yhteydessä, Liedon Keskuskoululla lauantaina 27.7.2013 klo 13.00

Käsitellään sääntöjen 9 §:ssä mainitut asiat – Johtokunta –

9.30 Lipunnosto Liedon keskuskoululla

10.00 Hartaushetki Liedon kirkossa Johanneksen kirkonkellot Puhe ja rukous pastori Kyllikki Pitts Kukkien lasku muistomerkeille

11.00–14.30 Ruokaa ja kahvia Keskuskoululla Kylä-, koulupiiri- ja sukukokoukset

13.00–14.00 Sääntömääräinen syyskokous

14.30–17.00 Päiväjuhla Liedon keskuskoulun juhlasalissa (Ohjelmasta tarkemmin sivulla 4)

Juhlapuhe FM Riku Kauhanen Juontajana Tuija Saura

”Sie, mie, myö yhes” Porissa

J o h a n n e s j u h l aY Y Y Y Y Y

Liedon keskuskoululla 27.7. 2013

Lauantaina toiminta kiihtyi. Urheilupuolella saattoi kisata kyykässä tai juosta Karjalan mara tonin. Karhuhalliin oli sijoitettu sekä lasten ja nuorten tapahtumia että karjalainen tori, jolla oli monenlaisia myynti- ja esittely-pisteitä. Myös ruokailu sujui juohevasti samas-sa paikassa. Piirakkakilpailussa oli eri sarjat lapsille ja aikuisille. Kansallispukunäyttely an-toi oman väriläiskänsä halliin ja keräsi kiin-nostuneita katsojia. Karjalainen Nuorisoliitto taas vastasi lasten ja nuorten työpajoista. Karhuhallin esiintymislavalla oli joka päivä erilaista ohjelmaa, ja lauantai-iltana sen val-tasivat pelimanniorkesteri sekä Risto Nevala bändeineen, jotka saivat tanssihaluiset lattial-le moneksi tunniksi.

Presidentti avajaisjuhlan kohokohtanaPresidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion saapuminen kesäjuhlien avajaisiin lauantaina taisi terästää tilaisuuden turvalli-suustoimia.

Niinistö puhui karjalaisen kulttuurin mer-kityksestä ja yhteisöllisyydestä, josta hän oli lapsena naapurin evakkoperhettä seurates-saan tehnyt havaintoja. Hän siteerasi runoilija Tommy Tabermannia muistojen merkityk-sestä seuraavasti: ”Muisti tekee ihmisestä ihmisen. Ihminen ilman muistia on menet-tänyt jotain korvaamatonta. Muisti on koti-maa, jota kukaan ei voi valloittaa tai viedä.” Perivarsinaissuomalainen presidentti paljasti olevansa ”varttikarjalaispoikien isä ja vartti-karjalaisen aviomies”. Hänen mukaansa Suomi tarvitsee ihmisiä, jotka ymmärtävät ja suvait-sevat toisia ihmisiä ja muita kulttuureja. Tähän Karjala rajamaana on kasvattanut väkensä.

Kesäjuhlasunnuntai täynnä tapahtumiaMuistomerkeillä käynnit, ortodoksinen litur-gia ja Karjalaisen kansan messu Keski-Porin kirkossa aloittivat pyhäpäivän juhlallisuudet. Juhlakulkueessa torilta Karhuhallille liehuivat liput ja äänimaisema muodostui tänäkin vuon-na sadetakkien rapinasta ja kaikuvasta laulus-ta. Sateesta huolimatta yleisöä oli kiitettävästi katujen reunoilla vilkuttelemassa ja kuvaamas-sa juhlallista kulkuetta. Johannekselaisia näkyi kyltin kannossa, Väntsin sukuseuran riveissä ja Varsinais-Suomen piirin joukoissa.

Porilaiset järjestivät tämän vuoden Karjalaiset kesäjuhlat viikkoa ennen juhannusta. Koko viikonloppu perjantaista sunnuntaihin oli täynnä monipuolista ohjelmaa. Perjantain seminaarin aiheena oli ”Ovatko telakat ja satamat menneisyyttä vai tulevaisuutta”. Samana iltana pääsi ”Säveliä joella” -risteilylle.

Jäähallissa pidetyssä pääjuhlassa näyttelijä Anu Hälvä-Sallinen pohti koskettavasti karjalaista identiteettiä ja sen siirtämistä uusille suku-polville. Hän esitti myös upealla äänellään lauluja kaipuusta ja kotimaasta. Karjalaisen Nuorisoliiton suuren kansantanssiesityksen aihe oli ”Ilo Suomessa”. Vunukat, nuoret ja eri-ikäiset aikuiset loivat tanssin avulla tarinan suomalaisuudesta. Vanhassa tutussa mutta uuden sävelmän saaneessa ”Arvon mekin an-saitsemme” -laulussa kuvattiin tanssi joiden askelin niin ahkeran työn kuin sodankin teemoja. Lopussa tanssijoista muodostui nuorisoliiton tunnus eli karjalainen käki – toivottavasti katsojat hahmottivat kuvion.

Suurkuoro ja Porin sotaveteraanikuoro vastasivat juhlan musiikkiannista. Karjalan Liiton tervehdyksen juhlaväelle toi puheen-johtaja Marjo Matikainen-Kallström, joka puhui rajantakaisista hankkeista, esimerkiksi hautausmaiden säilyttämisestä ja suomalais- venäläisen kulttuuri-instituutin kehittämises-tä. Lopuksi arkkipiispat Kari Mäkinen ja Leo siunasivat juhlakansan kotimatkalle.

Ihme ja kummaKaiken kaikkiaan kesäjuhlakävijää ihmetyttää se, että vuosi vuodelta karjalainen kansa vael-taa juhlilleen. Tänäkin vuonna eri tilaisuuk-siin osallistui noin 20 000 kävijää. Kahden vuoden takaa Turusta muistan monen kuu-kauden suunnittelut, kokoukset kokouksien perään, satojen vapaaehtoisten talkootyöt. Porilaiset onnistuivat vuoden 2013 juhli-en järjestelyissä erinomaisesti, joten tämä-kin kertonee karjalaisesta yhteisöllisyydestä, josta presidentti Niinistö puhui. Jotain uut-ta ohjelmistossa oli tarjolla tänäkin vuonna, nimit täin golfkisa. Näin kyykän ja Karjalan maratonin lisäksi golfaajat pääsivät kilpai-lemaan taidoistaan. Juhlien tärkeään antiin kuuluu myös se, että sukulaisten ja tuttujen kanssa sai haastella ja päivittää kuulumisia. Joka vuosi harmittaa, että kaikkeen halua-maansa ei ehdi tutustua tai osallistua, mutta tarkoituskin lienee: valitse mieleisesi.

Ensi vuonna Lappeenrannassa!

– Kaija Sipilä –

<– Lasten piirakkakisassa numerolla 11 kilpaili Eira Laihon tyttärentytär Emmi Lehtikangas, joka sai henkilökohtaisen palkinnon lisäksi kiertopalkinnon.

Heinäkuu 2013 – No. 72

Aineiston toimittaminenAineiston toimittamiseen on käytettävissä useita eri vaihto ehtoja. Mieluiten otamme vastaan valmiiksi sähköiseen muotoon tehtyä aineistoa eli sähköpostilla tai levykkeillä toimitettua, mutta kaikki perinteiset menettelytavat ovat edelleen myös käytössä.

Sähköpostin voit lähettää osoitteeseen: hannu.rastas@dlc.fi tai marjatta.haltia@kolumbus.fi

Levykkeet ja paperilla olevan aineiston voit lähettää osoitteella: tai voit toimittaa sen seuran toimistoon Piikkiöön: Johannekselainen, Myllytie 1, 21500 Piikkiö.

Johannekselaisella uusi tuttu painopaikkaKirjapainoala on ollut rakennemuutoksen kourissa jo pari vuosikymmentä. Alalta on karsiutunut yrityksiä ja työpaik­koja, entistä suuremmat yksiköt ovat vallanneet markkinoita. Nekään eivät ole takuuvarma vastaus ajan haasteisiin, kuten olemme tänä keväänä saaneet huomata. Huhtikuussa saatiin tietoa, että painotalomme porilainen Allatum Oy on jättänyt konkurssihakemuksen. Allatum on ollut suurten taustavoimi­en yhteisyritys, mutta suhdanteet ovat vielä suurempi vasta­voima. Konkurssipesä jatkoi toimintaa touko­kesäkuussa, Johannekselaista painettiin entiseen tapaan ja jäimme seuraamaan tulevia ratkaisuja. Nyt ratkaisuja on tehty ja lehteä painetaan edelleen tutuilla koneilla tutussa ympä­ristössä tuttujen tekijöiden arkityönä. Jotain silti muuttuu.

Lehdistötiedotteen kertomaaVirallinen tiedotus muutoksista ja jatkosta saatiin kesäkuun lopussa. Seuraavat sisältöasiat ovat poimintoja tiedotteesta:

Uusi kirjapainoalan yritys Sata-Pirkan Painotalo Oy on ostanut 25.6.2013 vahvistetulla kaupalla Allatum Oy:n konkurssipesältä tuotantokoneet ja laitteet ja jatkaa eurotabloid-kokoisten painotuotteiden valmistusta Allatum Oy:n entisissä tiloissa Porissa. Yrityksen pääomistajia ovat Pirkanmaan Lehtipaino Oy:n toimitusjohtaja Jari Risto-lainen Tampereelta ja Allatum Oy:n entinen toimitusjohtaja Kari Portaanpää Porista.

Vastaavia eurotabloid­kokoisia tuotteita valmistetaan Suo­messa vain kahdessa muussa painotalossa. Niillä on tällä hetkellä nouseva kysyntä, koska se on kooltaan suurempi kuin isojen painotalojen nykyisin käyttämä tabloid­koko. Varsinkin erillispainotuotteissa ja ­lehtisissä sekä pienissä paikallislehdissä käytetään mieluiten eurotabloid­kokoa.

Johannekselainen hyvän kokoinenPainopaikan valinnassa meille on pitkään ollut tärkeä saada jatkoa nykykokoiselle lehdelle. Tämä on selvä tuotantotekni­nen linjaus, sillä olemme kokeneet tämän koon sellaiseksi, johon myös 8­sivuiseen lehteen saadaan riittävästi sisältöä. Monien lehtien valitsema pikkutabloid­malli kutistaa lehteä liian pieneksi. On hienoa huomata, että uuden tutun paino­talomme kehityssuunta vahvistaa nykyistä lehtikokoa ja viestittää monen muunkin huomanneen pikkutabloidien ongelmat, tosin vasta kantapään kautta.

Satakunnan ja Pirkanmaan painotaitoa on nyt yhdistetty toivoaksemme pitkäaikaisesti kilpailukykyiseen yksikköön ja sille toivotamme myötäisiä tuulia.

Hannu Rastas

Päätoimittajankynästä

Kuolleita

Pyydämme toimittamaan aineiston seuraavasti:Elo-syyskuun kaksoisnumeroon aineisto viimeistään 17.8. (painopv 29.8.).

Lehti lähtee jakeluun suoraan kirjapainosta. Osa tilaajista saa sen jo painopäivää seuraavana päivänä ja kaikki kotimaan tilaajat viimeistään kolmantena arkipäivänä painopäivän jälkeen. Jos aineiston toimitta-misesta on kysyttävää tai ilmenee häiriöitä jakeluaikataulussa, ottakaa yhteyttä lehtitoimikunnan jäseniin.

Lehtitoimikunta

Heinäkuu27. Johannesjuhla Liedon Keskuskoululla27. Johannes-Seuran syyskokous klo 13 Liedon Keskuskoululla

Elokuu2.-4. Kuntalaismatka Johannekseen

Lokakuu19. Päätilän koulupiirin syystapaaminen Littoisten monitoimitalolla klo 13-17

Marraskuu22.-24. Johannes-Seuran ostos- ja pikkujoulumatka Viipuri, Johannes

Unto Lipponen kuoli 25.5.2013 Piikkiössä. Hän oli syntynyt 28.8.1927 Johanneksessa. Kaivaten muistavat Airi, Yrjö ja Marketta, Heikki, Anneli ja Laura, Elina ja Markus sekä muut sukulaiset ja ystävät. Siunattu läheisten läsnä ollessa.

Unto Uljas Loikas kuoli 10.6.2013 Liedossa. Hän oli syntynyt 15.9.1925 Johanneksessa. Kaivaten muistavat Irene sisko, Toini ja lapset perhei-neen, veljien ja siskojen lapset perheineen, sukulaiset, ystävät ja vete-raaniveljet. Siunattu Liedon kirkossa 6.7.2013.

Irja Noko o.s. Hietanen kuoli 25.5.2013 Naantalissa. Hän oli syn-tynyt 11.11.1925 Johanneksessa. Kaivaten muistavat Seppo, Pirjo ja Tiina, Timo, Annina ja lapset sekä muut sukulaiset ja ystävät. Siunattu läheisten läsnä ollessa.

Merkkipäiviä

90 vuottaSalme Helena Pesonen o.s. Kukkonen s. 11.7.1923 Johanneksen Kukkolan kylässä täytti 90 vuotta Liedossa.

70 vuottaMarkku Ossi Kaiti, synt. 3.8.1943 Johanneksessa, täyttää 70 vuotta Liedossa. Markun vanhemmat olivat Onni ja Kaino Kaiti Johanneksen Metsäkylästä.

Helvi ja Väinö Hörkön 200-vuotisjuhla

Olemme neljä sisarusta, joiden karjalainen koti oli Johanneksessa Kaijalan kylässä. Vaikka asumme nykyisin hyvinkin etäällä toisis-tamme, tulemme pari kertaa vuodessa yhteen. Viime helmikuussa meillä oli aivan erityinen syy iloiseen tapaamiseen. Vietimme vanhem-piemme kaksisataa- vuotisjuhlaa: isämme Väinö Hörkön ja äitimme Helvi Eliisa Hörkön syntymistä oli kulunut tarkalleen sata vuotta kummastakin. Isämme Väinö Hörkkö oli syntynyt 18. helmikuuta 1912 Johanneksen Kaijalassa ja äitimme Helvi o.s. Kunttu, syntynyt 6. helmi kuuta 1913, oli juuriltaan viipurilaisia.

Zürichissä kesäkuussa 2013– Maija Inkeri Nyberg-Hörkkö –

Kirjoitus juhlatapahtumasta ja vanhempien vaiheista julkaistaan kuvineen lehden seuraavassa numerossa.

Kirkastussunnuntain hartaus

Pimeys on harvan mieleen. Enemmän nautim-me kirkkaudesta ja säteilystä. On mukavam-pi kulkea valoa kuin synkkää mustaa kohti. Jumalankin ensimmäiset sanat Raamatussa ovat: ”Tulkoon valo”. Silloin valo tuli ja Jumala näki, että valo on hyvä. Ensi töikseen Luoja laittoi pimeyden kuriin.

Jeesus sanoi olevansa elämän valo. Kastekynttilää ojentaessaan pappi toistaa Jeesuksen sanat: ” Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.”

Kolme miestä kiipesi Jeesuksen seurassa korkealle vuorelle. Siellä köyhän opettajan ulkomuoto muuttui heidän nähtensä. Hänen kasvonsa säteilivät ja hänen vaatteensa tuli-vat valkeiksi kuin valo. Taivaasta kuului ääni: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt. Kuulkaa häntä!”.

Hetki meni pian ohi. Kristus salasi taas suuruutensa. Mutta kun hylätty ja häväisty Jeesus antoi ristillä henkensä, Jumalan kirk-kaus tuli kaikkien nähtäväksi.

Taivas mielletään paikaksi, jossa on valot päällä. Täällä maan päällä synkkä raskas yö pimentää näköalat, mutta taivaassa on loh-dullinen kirkkaus. Jotkut kuoleman porteilla käyneet ovat kertoneet nähneensä kirkkaan valon. Osalta se näky on vienyt pois kuole-man pelon.

Kyllä menninkäinenkin voi olla päivänsä-de. Meidät on kutsuttu valon lapsiksi. Kaste kantaa läpi elämän ja kuolemankin.

– Merja Vuorikari –

Hiippakuntasihteeri Mikkelin tuomiokapitulissa

Äitimme 60-vuotispäivä.

Johannes-Seuran toimiston aukioloajat

Toimisto pidetään auki keskiviikkoisin klo 12-17 sekä kuukauden ensimmäisenä ja kolmantena arkilauantaina klo 10-15.

Aukioloajat heinäkuu-syyskuu KE 17.7. ............... 12 - 17

LA 20.7. ............... 10 - 15

KE 21.8. ............... 12 - 17

KE 28.8. ............... 12 - 17

KE 4.9. ............... 12 - 17

LA 7.9. ............... 10 - 15

KE 11.9. ............... 12 - 17

KE 18.9. ............... 12 - 17 LA 21.9. ............... 10 - 15

KE 25.9. ............... 12 - 17

Heinäkuu 2013 – No. 7 3

Menomatkalla ehdimme tutustua laajasti Viipurin kaupungin nähtävyyksiin, kuten Torkkeli Knuutinpojan patsaaseen ja sen vieressä olevaan Weckrothin taloon, Viipurin pamauksen tapahtumapaikkaan sekä Papulan kaupunginosaan, jossa sijaitsivat mm. Karjalan Kaartin rykmentin kasarmit sekä Papulan kansakoulu. Kaupunki on siistiytynyt huo-mattavasti viime vuosien aikana. Kunnossa on esimerkiksi Voiton aukio, jolla sijaitsevat niin Pietari Suuren armeijan muistokivi vuoden 1710 taistelusta kuin obeliski puna-armeijan voiton kunniaksi. Tällä kentällä on järjestetty paraati 1.5.1918 sekä vapaussodan 20-vuotisjuhlaparaati toukokuun lopulla 1938. Kentän vieressä on edelleen koulu, jon-ka edessä marsalkka Mannerheim otti paraa-tin vastaan.

Ruokailtuamme kauppatorin vieressä si-jaitsevassa hotelli Victoriassa ehdimme vielä illaksi yöpymään Sovetskiin hotelli Lokkiin.

Sunnuntaiaamuna ennen virallisen oh-jelman alkua kävimme Johanneksen hau-tausmaalla, jossa Jaana Hörkkö laski itse poimimansa kukat sankarivainajana talvi-sodassa kuolleen isoisänsä Toivo Hörkön hautapaikalle. Valtuuskunta tutustui myös entisen Johanneksen kirkon paikkaan sekä kävi katsomassa kirkon vieressä olevan sota-veteraanien muistokiven.

Virallinen ohjelma alkoi sunnuntaina ho-tellin vieressä olevalla juhlakentällä, jonka esiintymislavalla muistettiin useita ansioitu-neita kaupunkilaisia. Ohjelmaan kuului myös runsaasti musiikki- ja tanssiesityksiä.

Meitä isännöivät kaupunginjohtaja Andrei Nekrasov, joka oli juuri palannut Kaarinassa pidetystä Saaristo Open -musiikkitapahtu-masta, sekä paikallishallinnon päällikkö Valeri Gomentsuk. Kaupunginjohtaja Jari

Ystävyyskuntamatka Johannekseen 15.–17.6.2013

Jussinmäki esitti ryhmän puolesta terveh-dyksen, jonka Kari Kaunismaa tulkitsi run-saslukuiselle juhlayleisölle.

Riionsaarta vastapäätä oleva vierasvenesa-tama, joka on samalla rannalla kuin Rakokivi ja melko lähellä sitä, juhlisti sataman avajai-sia meidän siellä ollessamme. Lipputankoon nostettiin juhlallisesti myös Suomen lippu. Satamaan tulee kaikkiaan 500 venepaikkaa, ja se toteutetaan yksityisyrittäjän ja kaupun-gin yhteistyönä. Yrittäjä suunnittelee, että lähitulevaisuudessa satamassa voidaan toi-

Sovetskin kaupunki oli lähettänyt huhtikuussa 2013 vierailukutsun kaupungin vuosijuhlaan 16.6.2013. Matkalle lähtivät mukaan Kaarinan kaupungin valtuuston puheenjohtaja Matti Ranne, Paimion kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki sekä Paimion kaupunginhallituksen jäsenet Jaana Hörkkö, Seppo Santala ja Timo Virta sekä Kari Kaunismaa, joka on Paimion ystävyystoimikunnan sihteeri ja joka toimi tulkkina matkalla. Lietoa edus-tivat Riitta ja Pentti Nieminen, ja Johannes-Seuraa edusti varapuheenjohtaja Kyösti Vuontela. Lauantaiaamuna alkanut matka tehtiin Vistamatkojen bussilla, ja erityisesti Johanneksessa sekä Viipurissa Seppo Santalan moni kymmenvuotinen ajokokemus ja paikallistuntemus auttoivat matkalaisia löytämään virallisen ohjelman ulkopuolella tapahtuneilla tutustumiskäynneillä haluamiinsa kohteisiin. (Kuvat: Kyösti Vuontela)

Konserttitapahtuman lavalla vasemmalta Kari Kaunismaa, Jari Jussinmäki, Andrei Nekrasov ja Valeri Gomentsuk.

Uusi pienvenesatama. Vasemmalla on Riion-saari ja oikealla takana Pikonniemi ja Rako-kivi.

mittaa sekä tulli- että rajamuodollisuudet, jolloin myös suomalaisten veneilijöiden on yksinkertaisempaa päästä sinne. Veneajelulla tarjoilujen lomassa lauloimme kaupunginjoh-taja Nekrasovin ja Kari Kaunismaan johdolla kertosäkeen venäläisestä laulusta ”Ilta redillä”.Täältä matkamme jatkui Koskijärven kylään, jossa käännyimme osuuskaupan risteyksestä ja ajoimme noin pari kilometriä, jolloin yllä-tykseksemme saavuimme täysin amerikka-laiseen villin lännen tyyliin rakennettuun ”Valkoinen Villiruusu” -kylään.

Sinne oli meitä varten järjestetty monipuolista ohjelmaa lännenmiesten pistoolitaisteluineen. Halukkailla oli mahdollisuus kokeilla jousi-ammuntaa, tomahawkin heittoa ja mekaanista rodeoratsastusta. Ruokailu oli järjestetty sa-luunaan. Viipurin televisio haastatteli Kyösti Vuontelaa hänen kokemuksistaan päivän aika-na. Suurta mielen kiintoa herätti se tieto, että Kyöstin äidin kotitalo ennen sotia sijaitsi vain muutaman kilometrin päässä lännenkylästä.

Kari Kaunismaa toimi ansiokkaasti haastat-telussa tulkkina. Olisi mielenkiintoista tietää, esitettiinkö haastattelu koskaan Viipurin tele-visiossa.

Sunnuntain virallinen ohjelma huipen tui kuuluisaa Viipurin linnaa vastapäätä sijaitse-vassa ”Russki Dvor” -kivirakennuksessa.

Rakennuksen yläpuolella on Pietari Suuren patsas ja kaksi 1800-luvun mörssäriä turvaa-massa rauhaa. Tämä vanha ruutikellari oli upeasti restauroitu, ja sen suojissa toimiva keittiö valmisti juhlavieraille ja isännille todellisen juhlapäivällisen. Sovetskin kaupun-ginhallituksen puheenjohtaja Vadim Bots-karinkov puolisoineen oli nyt myös mukana edustamassa isäntiä. Ilta sujui erittäin ystä-vällisen ja iloisen tunnelman vallitessa: pidet-tiin useita puheita ja vaihdettiin lahjoja. Sekä vieraat että isännät totesivat vierailun onnis-tuneen kaikin puolin erinomaisesti. Sovetskin isännille esitettiin runsaat kiitokset hienosti toteutetusta ohjelmasta ja toivotettiin heidät tervetulleiksi vastavierailulle.

Maanantaina Lokki-hotellissa nautitun aamupalan jälkeen Seppo Santala suuntasi bussin kohti Suomea, ja pakollisten pysähdys-ten sekä rajamuodollisuuksien jälkeen olimme illansuussa taas kotikunnissamme.

– Kyösti Vuontela –

Jaana Hörkkö laskee kukkakimpun iso isänsä Toivo Hörkön sankarihaudalle.

Heinäkuu 2013 – No. 74

J o h a n n e s j u h l aSynnyinseudun merkitysHyvä johannekselainen, kun luet tätä lehteä ja olet mukana Johannesjuhlissa, voit kokea vah-van tunne-elämyksen. Voit kokea olevasi lähellä sukuasi, juuriasi. Voit kokea läheistesi tärkeän merkityksen. Voit kokea turvallisuutta, pysyvyyttä, iloa, suvun ja naapurien voimaa ja tärke-yttä. Voit kokea samaa kuin minä juuri nyt: kiitos rakas synnyinseutu, kiitos rakas kotiseutu!

Lukiessa johannekselaisten tarinaa niin jälki-polvet kuin myös nykyiset naapurit voivat hiljen-tyen kokea, miten tärkeää ja yhdistävää on tuntea synnyinseutu, juuret. Kovat koettelemukset muis-toissa vahvistavat tunteita. Hankalan koulupiirin ti-laisuutta 1990-luvulla juhlisti salissa oleva Suomen lippu, joka oli kokenut kaksi evakkomatkaa. Lippu kertoo, miten synnyinseutu on ollut pakko jättää ja hakea kotiseutu muualta. Saman seudun asukkaat ja oma suku antavat voimaa. Suku, koti, juuret antavat paikan johon palata, ainakin muistoissa, jos elämän tuulet puhaltavat liian lujaa.

Muistojen, tietojen ja taitojen tallentamises-sa auttaa seuran virallinen lehti Johannekselainen. Se toimii jäsenistön yhdyssiteenä , murteen säilyt-täjänä ja viestittäjänä. On ilo todeta, miten aktiivi-sesti Johannes-seuran jäsenet edelleen kokoontuvat kylä, koulu- ja harrastuspiireissä sekä sukuseuroissa.

Kokoontuminen yhteen on karjalaisten verenperimässä. Johannekselaisethan toivat tullessaan uudelle kotiseudulle vahvan nuorisoseura-, marttayhdistys- ja maamiesseuraperinteen. Nämä vaalivat yhteenkuuluvuutta sukupolvelta toiselle.

Johannes-Seura on järjestänyt vuotuiset Johannesjuhlat yhtäjaksoisesti kesästä 1950 alkaen. Nyt tänä vuonna 2013 Johannes-Seuran täyttäessä 64 vuotta on Liedon vuoro järjestää juhlat. Juhlien toteuttaminen merkitsee mittavaa talkooponnistusta ja yhteishengen näyttöä. Juhlat järjestetään vuorotellen niissä kunnissa, mihin johannekselaiset pääasialliseti sijoittuivat sotien jälkeen 1940-luvun puolivälissä: Kaarinassa, Liedossa, Paimiossa ja Piikkiössä. Tämän alueen väkiluku kasvoi huomattavasti johannekselaisten muuttaessa seudulle. Lieneekö Liedon kun-nan säilyminen kasvukuntana vuodesta toiseen osittain johannekselaista perua?

Johannekselaisten ja heidän jälkipolviensa osuus ko. alueella on edelleen suuri. Nykyisistä lietolaisista merkittävällä joukolla on kytköksiä ja sukulaisuutta Johanneksen pitäjästä aikoinaan tulleisiin. Heidän joukossaan on monenlaisia ammattilaisia, kädentaitajia ja osaajia. Mestari, kisälli ja oppipoika -mallilla tuntuvat taidot siirtyvän sukupolvelta toiselle. Nykyään osa jo-hannekselaisista osallistuu aktiivisesti Liedon kunnalliseen päätöksentekoon, järjestötoimin-taan, kylätoimintaan jne. ja on näin kehittämässä muuttuvaa ja kasvavaa nykyistä kotiseutua. Liedon Loukinaisten Nenämäen alueen tiet Johanneksentie, Johanneksennokka, Uuraannokka jne. muistuttavat Lietoon aikoinaan muuttaneesta suuresta asukasmäärästä sekämyös näiden asukkaiden ja heidän jälkipolviensa ahkeruudesta ja aktiivisuudesta uudella kotiseudullaan.

Vahvat juuret mahdollistavat tasapainoisen kasvun. Synnyinseutu vaalii perinteitä ja kaitsee omiaan. Hyvä kotiseutu mahdollistaa suvun ja naapurien tapaamisen. Kun nautit Johannesjuhlista, voit kokea, että olet tärkeä osa synnyinseutuasi. Onnea ja menestystä Johannes-Seuralle! Tervetuloa Lietoon Keskuskoululle 27.7.2013 viettä-mään onnistuneita Johannesjuhlia!

– Anna-Liisa Koivisto –Liedon kunnanvaltuuston puheenjohtaja

Kylä-, koulupiiri- ja sukukokoukset H Hankalan ja Pukin koulupiirit klo 11.30H Hörkön sukuseura klo 11.00H Kaijalalaiset klo 12.00H Kaislahden koulupiiri klo 11.30H Karhulalaiset klo 11.30H Koskijärveläiset klo 12.15H Matti Pentin jälkeläiset klo 11.30H Päätilän koulupiiri klo 11.00H Vaahtola-Rokkala-Riionsaari - kylätoimikunta klo 11.30

Hörkön sukuseuraVuosikokous 27.7.2013 klo 11.00 Liedon keskuskoulussa Johannesjuhlien yhteydessä.

Tervetuloa!

Tervetulloo Johannesjuhlille

Taas on vuosi vierähtänyt siitä, kun tapasimme Hovirinnan koululla Kaarinassa Johannes-juhlien merkeissä. Monenmoista on tapahtunut seurassakin. Kansallispukuhanke on ottanut askeleitaan eteenpäin ja pesämunaa hankkeelle on saatu hieman ulkopuolisesta rahoituksesta, mutta paljon on töitä vielä edessäkin. Käsityökerho on aloittanut toimintansa, ja kiinnostusta sitä kohtaan on ollut mukavasti. Seuran toimisto on saatu jär-jestettyä, ja muistutankin toimiston käytettävyy-destä kylä- ja sukuseurojen toimintaan.

Johanneksessakin painavat jonkinlaiset muu-toksen tuulet. On kuulemma rakennettu venesata-maa Vaahtolaan ja jonkinlainen villin lännen ranch on syntynyt Johannekseen. Vielä kun saisivat teh-taan pellettituotannon käyntiin ja ihmisille töitä, niin hyvä olisi. Elokuun ensimmäisenä viikon-loppuna käymme Johanneksessa katsomassa, mi-ten siellä asiat sujuvat, ja samalla matkalla käymme tutustumassa Viipurin linnaan. Jos et ole siellä käy-nyt, niin nyt kiireesti soittamaan Matkatoimisto Vistamatkoille ja varaamaan paikkasi mukaan.

Johannesjuhlat ovat jo ovella, ja kohta kokoonnumme sankoin joukoin Lietoon viettämään Johannesjuhlien merkeissä mukavaa lauantaipäivää, jolloin saamme tavata tutut jälleen kerran ja kuulla, kuinka taas haastellaan. Juhlat ovat merkittävä osa seuran toimintaa. Juhlatoimikunta on rakentanut upean ohjelmakokonaisuuden, josta ei kannata jäädä paitsi. Kerätkää nyt ystävät mukaan samaan kyytiin ja suunnatkaa Lietoon.

Samalla kertaa on kylä- ja koulupiirien sekä sukuseurojen mahdollista kokoontua vaali-maan karjalaista kulttuuria.

Ehkä enemmänkin vaalimme samassa yhteydessä karjalaista identiteettiä - karjalaisuutta!

Tavataan Liedossa – Tuutha siekii

– Janne Aso –seuran puheenjohtaja

9.30 Lipunnosto Liedon keskuskoululla

10.00 Hartaushetki Liedon kirkossaH Johanneksen kirkon kellotH Virsi 183, 1-3H Puhe ja rukous, Kyllikki PittsH Virsi 581 (Kanttorina Iina Kivimäki)

Kukkien lasku sankarihaudalle ja Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille

11.00-14.30 Ruokaa ja kahvia Keskuskoululla

Kylä-, koulupiiri- ja sukukokoukset

13.00-14.00 Sääntömääräinen syyskokous

14.30-17.00 Päiväjuhlan juhlaohjelma, Keskuskoulun juhlasali, juontajana Tuija Saura

H Tervetulomusiikkia, Liedon PuhallinorkesteriH Johannes-Seuran puheenjohtajan tervehdyssanat, Janne AsoH Johanneslaulu, Yleisö ja orkesteriH Musiikkiesityksiä, Tuija Saura ja orkesteri H Juhlapuhe, FM Riku KauhanenH Karjalaisten laulu, yleisö ja orkesteriH Nurkkatanssit, Fyyrkantin tanhuryhmät Mylläkkä ja KonkkaronkkaH Musiikkiesityksiä, Tuija Saura ja orkesteri H Ansiomerkkien jakoH Pitäjälehti Johannekselaisen huomionosoituksetH Tervetuloa PIIKKIÖÖN 2014H Maamme-laulu, yleisö ja orkesteri

Johannesjuhlan ohjelma 27.7.2013

Heinäkuu 2013 – No. 7 5

Tervehdyksemme juhlaväelle!

INSINÖÖRITOIMISTOJari Sairanen Oy

0500 523 154

HHHHHHHH

HHHHHHHHHHHH

Heinäkuu 2013 – No. 76

MATKAT 4-5

4. KUNTALAISMATKA ............................................................................................................................................2.-4.8. 20135.OSTOS- JA PIKKUJOULUMATKA ............................................................................................................. 22.-24.11.2013 Kohteet: Viipuri ja Johannes. Majoitus hotelli Victoria.

Muutokset mahdollisia. Matkaemäntänä Johannes-Seurasta: Liisa Katajainen, puh 040-7410425.

Vastuullinen matkanjärjestäjä: Matkatoimisto VISTAMATKAT Oy Paimio, puh. 02 4775 600.

JOHANNES-SEURAN MATKAT VUODELLE 2013

Vanhoja valokuvia KoskijärveltäEtholenien suvun jäämistöstä (Josefina/Aino) on löytynyt seuraavien sukujen valokuvia jopa 1900- luvun alkupuolelta asti. Sukuja ja paikkoja: Hankala-Hörkkö-Kontto-Kurki-Lenkkeri-Paakkanen-Puhakka-Rastasmäki-Tikka-Väntsi. Kuvat löytyvät Johannesjuhlien myynti-tiskiltä Liedossa.

Tule tunnistamaan ja hakemaan oman sukusi kuvat.– Terveisin Ritva Kosonen o.s.Etholen –

Muistomerkkien hoito kotiseutumatkalla Kesän kotiseutumatkalla puhdistettiin Johanneksen Uuden hautausmaan muistomerkit. Valkoiset ristit ovat nyt valkoisia ja muistokivi on harjattu puhtaaksi. Kirkonmäellä ei ruohoa tarvinnut vielä leikata. Roskat kerättiin pois ja jatkosodan muistokiven ympäristö siistittiin. Talkooväen välineinä olivat harava, vesi, mäntysuopa ja juuriharja.

– Liisa Katajainen –

JOHANNES-SEURAN KUNTALAISMATKA 2.8. – 4.8.2013

MATKAOHJELMA JA REITTI

02.08. (perjantai) Lieto-Turku-Paimio-Helsinki-Hamina-Vaalimaa-ViipuriLIETO / SHELL-Roine .....................................................................................................................05.35TURKU / linja-autoasema (tilausajolaituri) ............................................................................... 06.00Paraisten tienhaar .............................................................................................................................06.10PIIKKIÖ / Shellin pysäkki ............................................................................................................. 06.20PAIMIO / Vistamatkat, Vistantie 24 ........................................................................................... 06.35SALO / Piihovi (tarvittaessa) .........................................................................................................07.00ESPOO / ABC-Nihtisilta liikenneasema (tauko) ............................................................ 07.50-08.25HELSINKI / Kiasman pysäkki, Mannerheimintie .....................................................................09.00KARHULA / Leikari (ruokailumahdollisuus) .................................................................10.45-11.30VAALIMAA / tullit + Viipurin Veikot ............................................................. n. 12.30-13.30/14.30VIIPURI / hotelli Victoria, majoitus, mahdollisuus käydä Viipurin taidemuseossa/Ermitaasissapäivällinen ..........................................................................................................................................19.00

03.08. (lauantai) Viipuri-Johannes -ViipuriAamiainen hotellissa. Ajo Johannekseen, jossa käydään mm. Kirjolan kartanossa, viedään avustustavarat Lada-keskukseen ja mahdollisesti jokin Sovetskyn järjestämä kohde. ostosaikaa Vaahtolassa, josta ajo Viipuriin ja päivällinen klo 18.

04.08.(sunnuntai) Viipuri + kotimatka Vaalimaa- Hki-TurkuAamiainen hotellissa, tavarat bussiin. Mahdollisuus käydä Viipurin linnassa tai ostoksilla esim. pellavakauppa ja tori+kauppahalli. Kotiinlähtö kauppatorilta klo 13 tienoilla, ajo Vaalimaalle tullit ja taxfree ostokset. Vaalimaalta Karhulaan, jossa ruokailumahdollisuus Leikarissa. Turkuun tuloaika noin klo 21.

MATKAN HINTA: 285 €/henk + viisumi 56 €/henk.Sisältää seuraavat palvelut:• bussimatkat Vistamatkojen hyvin varustetulla bussilla• majoitus Viipurissa hotelli Victoriassa H2 huoneissa• aamiainen x 2 + päivällinen x 2• Johannes-suran matkaisännän/puheenjohtajan ja Vistamatkojen kuljettajan palvelut• viisumi +Viisumikeskuksen palvelumaksu + matkustajavakuutus sekä rek.vero Venäjän valtiolle sekä toimiston viisumin täyttökustannus

Matkan hinta perustuu 20.01.2013 mennessä julkaistuihin ja kyseisenä päivänä voimassa oleviin hintoihin, tafiffeihin, valuuttakursseihin ja veroihin. Niiden muuttuessa pidätämme oikeuden muuttaa hintoja vastaavasti.

Peruutus- ja matkaehdot saatavana toimistostamme.Vastuullinen matkanjärjestäjä matkatoimisto Vistamatkat Oy.

Muita yksityiskohtia:• varausmaksu 100 €/henk. ilmoittautumisen jälkeen sopimuksen mukaan• loppumaksu 15.7. mennessä• viisumia varten passitiedot 15.7. mennessä

Peruutus- ja matkaehdot saatavana toimistostamme tai verkkosivuiltamme.

HUOM ! Viisumikäytäntö muuttunut viime vuodesta, nyt tarvitaan seuraavat asiapaperit. Saat esitäytetyn viisumikaavakkeen ja täyttöohjeet varausmaksun jälkeen, papereiden palautus 15.7. mennessä.

Nyt tarvitaan viisumia varten:• hyvätasoinen mustavalkoinen passikopio kuvasivuaukeamasta• 1 kpl passikuva• esitäytetty viisumianomuskaavake täytettynä

Toimita nämä Vistamatkoihin viimeistään 15.7. mennessä.Muista, matkalle tarvitaan passi, jonka pitää olla voimassa 6 kk matkan jälkeen.Joonan (9 v) aurinkoinen matkakuva. Lähettäjä: Kaija Sipilä.

Liisa ja Pertti pesevät ristejä.

Heinäkuu 2013 – No. 7 7

Ekstriimii!Rusupiirakkaa

KukkolassaNykyäänhän on kaikenlainen elämys-matkailu muotia. Päätin yllättää matka-kaverini Kristinan matkalla juurillemme Kukkolaan.

Varasin mukaan rusupiirakkaa. Maarosen Kallen pihaportilla sitä sitten nautittiin. Perinteistä poiketen meillä oli ruokajuomana kuohuviiniä. Perustettiin siinä” Rusupiirakkaa Kukkolassa syöneiden kerho” ”Rokkalanjoessa uineiden” kerhon rinnalle. Juuremme ovat Kukkolassa. Kristinan mamma ja isäni olivat sisaruksia, syntyneet Kukkolassa ”Nikolaisiin” talossa Kukkolan Riihelässä. Sen talvisodassa poltetun talon paikalle isäni ja äitini rakensi-vat uuden. Se ja uusien asukkaiden laajentama osa on ollut näihin aikoihin asti pystyssä. Kun nyt menimme paikalle, sitä purettiin. Katto oli jo pois ja ikkunat lasittomia. Sain kuitenkin vielä otettua kuvan isän tekemistä ikkunois-ta. Niiden takana sisareni Airi syntyi jatko-sodan aikana. Nyt tuli olo, että tänne ei enää halua tulla. Mutta voihan mieli vielä muuttua. Sireenit Kukkolassa kukkivat kauniisti, var-maan ne ovat entisten kukkolalaisten istut-tamien jälkeläisiä, tuskin nykyasukkaat niitä ovat istuttaneet. Karjalan käki vaan pysyi vai-ti tällä kertaa, edellisillä matkoilla se on aina kukkunut.

Viipurissa oli myös vähän ekstriimii. Meillä on noin seitsemän vuosikymmentä sitten katuvalokuvaajan ottama kuva. Siinä ovat Kristinan mamma Lempi Reunanto o.s. Kukkonen ja äitini Kerttu Kukkonen o.s. Ilmasti permanentinottoreissulla Viipurissa, nykyisen Druzba-hotellin luona. Rouvilla oli ollut paperikasseissa ostoksia, mutta ”hienot naiset” eivät Lempi-tädin mukaan niitä ku-vaan ottaneet. Varustauduimme hameinem-me ja hattuinemme ikuistamaan itsemme samalla paikalla. Juhani suostui kuvaajak-si. Jos meillä olisi ollut muovikassit, ei niitä-kään kuvaan olisi otettu. Sen verran ”hienoja” ollaan. Vanhassa kuvassa rouvat ovat meitä tässä kuvassa noin kolmekymmentä vuotta nuorempia.

Tällainen ekstriimireissu meillä oli tällä kotiseutumatkalla.

– Riitta Kukkonen, Niko-Einon tytär, ja Kristina Vairinen,

Niko-Lempin tyttärentytär –

Johanneksen elokuva-teattereista

Vuosi sitten kyselin tietoja Vaahtolassa si-jainneesta elokuvateatteri Vanamosta. Sain kirjeen Kuopiosta Paavo Vesalta, joka veljen-sä kanssa hoiti teatteria pari viimeistä vuot-ta. Vanamossa esitettiin sekä kotimaisia että ulko maisia elokuvia. Pääsylipun hinta ai-kuisilta oli 6 mk ja lapsilta 3 mk. Vanamon toiminta alkoi n. 1936. Tiedossa ei ole, kuka tuolloin oli elokuvateatterin hoitajana.

YH:n alkaessa syksyllä 1939 päättyi eloku-vien näyttäminen Vanamossa. Teatteri sijaitsi aseman lähellä, entisessä puusepänverstaassa. Siinä toimi myöhemmin keksitehdas ja tee-pakkaamo. Kiinteistön omisti Taito? Toivola Outokummusta. Kiinteistö tuhoutui suoma-laisten vetäytyessä 1940. Johanneksen toinen elokuvateatteri, joka toimi Valkoisessa talossa.Kiitos Paavolle saamistani tiedoista!

– Arto Kesäläinen –

Elokuvajuliste vuodelta 1938.

Otos Wilho Ilmarin ohjaamasta elokuvasta Seitsemän veljestä (1939).

Lempi Reunanto o.s. Kukkonen ja Kerttu Kukkonen o.s. Ilmasti Viipurissa n. 70 vuotta sitten.

Kristina Vairinen ja Riitta Kukkonen samoissa maisemissa 2013.

Tunnelmallinen kuja Joonas Kukkosen portilta kylälle päin. Kukkolan kylätietä reunustavat sireenit täydessä kukassa.

Heinäkuu 2013 – No. 78

Johannekselainen ilmestyy n. 10 kertaa vuodessaKustantaja ja julkaisija:Johannes-Seura ryToimisto:Myllytie 1 (Kirkonkulma) 21500 Piikkiö, puh. 02-4795 118 Avoinna: keskiviikkoisin klo 12-17 ja kuukauden ensimmäisenä ja kolmantena arkilauantaina klo 10-15. (ks. sivu 2)www.kolumbus.fi/johannesseura sähköposti: Johannesseura@elisanet.fiPäätoimittaja:Hannu Rastas, Saksantie 89, 21500 PiikkiöPuh: 050-3541 363Sähköposti: hannu.rastas@dlc.fiLehtitoimikunta:Marjatta Haltia, Liisa Katajainen, Kaija Sipilä ja päätoimittaja.Lehden toimittajia:Kaikki lukijamme, johannekselaiset ja heidän ystävänsä.Ilmoitushinnat: 0,55 €/palstamm (perusteena 4-palstainen sivu, palstan maksimileveys 70 mm).Säännöllisistä jatkuvista ilmoituksista alennus.Kuolinilmoitukset: 0,35 €/palstamm.Kiitosilmoitukset: 5 €.Tilaushinnat:Vuosikerta 28 € koti- ja pohjoismaihin, muualle ulkomaille 33 €.Piikkiön Osuuspankki 471410-259546.Toimituksellinen aineisto:Lukijoiden kirjoituksia ja kuva-aineistoa otetaan muokattavaksi julkaisemista varten tai julkaistavaksi sellaisenaan. Vastuu ja päätökset julkaisemisesta ovat toimituksen. Julkaisemisen jälkeen alkuperäiset kuvat palautetaan, muu aineisto pyydettäessä.Vastuu ilmoituksista:Puhelimitse annettuihin ilmoituksiin sattuneista virheistä lehti ei vastaa. Ilmoituksen poisjäämisestä tai muusta julkaisemisessa sattuneesta virheestä lehden vastuu rajoittuu enimmillään ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen.

Taitto: Esa Haltia

Pirkko, Taru ja Jukka Johanssonin matka-kertomus kotiseutumatkasta Johannekseen 31.5.-2.6.2013.

”Olemme rikastuneet kokemuksilla”, vastasi Pirkon serkku Hannu Pentti, kun tekstivies-tillä kiitimme häntä matkaseurasta. Voiko tehtyä kotiseutumatkaa Johannekseen parem-min kuvailla?

Meitä matkalaisia suosi lämmin ja kaunis ilma mennen tullen. Kuulimme vuosia sitten eräällä matkalla lausahduksen, kun matkalai-set valittivat helteestä: ”Parempi helle ja kuu-muus, kuin sade ja kylmyys!” Tuskin koskaan saamme nauttia matkalla sopivasta ilmasta. Mutta nyt oli hyvä näin.

Olipa yhteensattumia meille! Matka-päiväksi oli nimittäin sovittu perjantai 31.5. Pirkko on syntynyt Johanneksessa 31.5. Pirkko meni kihloihin Jukan kanssa 31.5.1958, eli 55 vuotta sitten. Pirkon isän Erland Kaukosen syntymästä Päätilässä tulee kuluneeksi 100 vuotta 1.8. 2013. Erland syntyi Julius Kauko-sen ja Saima o.s. Liikasen perheeseen.

”Salamyhkäisesti” Liisan kanssa!Menomatkan varrelle oli ”salamyhkäisesti” suunni teltu matkaemäntä Liisa Katajaisen

”Olemme rikastuneet kokemuksilla!”kanssa Pirkolle syntymäpäivään liittyviä yllä-tyksiä. Olihan kyseessä lähes tasavuodet (75). Jo Paimiossa Pirkko sai Kanervon Pirkolta ihanasti tuoksuvan kielokimpun halausten kera. Matkaemäntä Liisa antoi matkaevääksi Pirkolle Geisha-suklaalaatikon ja laulatti mat-kalaisilla ”Paljon onnea vaan…” -laulun. Helsingistä lähdön jälkeen Jukka kertoi ensin matkalta sairauden takia poisjääneen Kauko Kiskosen haikeat terveiset. Pitkän kumppa-nuussuhteen kunniaksi Jukka lauloi rakkaalle Pirkolleen Oskar Merikannon J.H. Erkon runoon säveltämän kauniin ”Pieni tyttö sini-silmä, punaposki, ruususuu… ” Olivatko tun-teet pinnassa, ainakin toivottavasti, ja oli tärkeintä, että nämä onnittelut tulivat kaikki Pirkolle yllätyksenä.

Pirkko löysi jo vuonna 2009 kotitalonsa paikan Vaahtolan Metsäkylästä, jossa oli asunut ennen sotia. Silloin löytyi myös se tär-keä kivi. Nyt, vaikka vanhalla kotipaikalla ei ole enää 68 vuoden jälkeen merkkiäkään siitä, että paikalla olisi joskus asuttu, niin pitihän siellä käydä ainakin kuittaamassa.

Meidän oli tarkoitus käydä ottamassa ku-via Johanneksen asemarakennuksesta, joka oli kevään kuluessa jäänyt korvien väliin. Se nyt ei vain toteutunut.

Rikastuimme kokemuksilla…Lähdimme lauantaina puolenpäivän jälkeen Pirkon kanssa kävelemään kohti hautaus-maan lähellä olevaa junarataa tarkoituksena löytää Johanneksen asemarakennus. Hölmöä oli, että meillä oli ainoastaan oma mielikuva siitä, mikä tie sinne vie. Oli kuuma. Aurinko suorastaan poltti kasvoja. Kun tulimme tien-haaraan, piti valita oikeaan suuntaan menevä tie. Pitkää matkaa ei ollut kävelty, kun tunsim-me, että varpaat tulivat kipeiksi. Olimmeko lähteneet oikeaan suuntaan? Varsinkin Pirkko epäili, että ei. Kysy vastaantulevilta, sanoi Pirkko minulle. Miten voisin kysyä, kun en tiedä, miten kysyä. Ajattelin, pitäisiköhän jo-tenkin matkia junan ääntä ”tuh,tuh,tuh, piip” ja jos joku olisi vastannut, olisimmeko siitä mitään ymmärtäneet. Eipä tietenkään. Entäpä käsimerkein? Kysymättä jäi!

Eteenpäin vain. Usko siihen, että kyllä hau-tausmaa vielä vastaan tulee, oli minulla hor-jumaton, ja kun vain sinnikkäästi jatkoimme matkaa, niin näkyihän se jo. Ja niin näkyi rau-tatiekin, eli oltiin lähes perillä. Nyt tiedän, kun minulle kerrottiin jälkeenpäin, että olisi pitänyt kävellä radan yli, kääntyä sen jälkeen vasemmalle, ja siinähän se asemarakennus

olisi ollut. Mutta nyt tapahtui virhe, ja me käännyimme rataa ylittämättä seuraamaan kapeahkoa tietä radan vasemmalla puolella. Siinä kävellessä tie muuttui vaikeahkoksi met-säpoluksi. Asemarakennus oli radan toisella puolella. Mutta sen edessä, meidän näkövink-kelistämme, olivat pitkät jonot punaisia tava-ravaunuja, jotka peittivät kaiken. Jossain siellä metsäisellä polulla Pirkko aikoi luovuttaa ja pyysi minua tilaamaan taksi, että pääsemme sieltä pois. Oliko se totta vai huumoria, ei ole selvinnyt!

Vihdoin viimein aloimme nähdä taloja, ja nyt tiesimme, että saatamme löytää vielä Lokkiinkin. Olimme molemmat aivan puhki. Mitenkähän pitkän matkan kävelimmekään? Eivät meidän jalat olleet tottuneet tällaisiin matkoihin; vieläkin polvitaipeissa tuntuu ki-pua. Se siitä asemarakennuksen kuvaamisesta.

Matkoja vuodesta 2008Tämä oli meidän perheemme kuudes perättäi-nen kotiseutumatka. Vistamatkojen Seppo ja Liisa matkaemäntänä ovat tehneet joka mat-kasta viihtyisän ja turvallisen. Venäläisten palvelu on hymytöntä, mutta esim. Lokin ruokaa ei voi moittia. Tullit ovat pakolliset. Leikarin ruokakin oli ihan hyvää. Kiitos siis teille kaikille matkaseurasta!

– Jukka, Pirkko, o.s. Kaukonen ja Taru Johansson –

Sata-Pirkan Painotalo Oy

Ravansaariseura ry, Uuraalaiset ry ja Uuraan Vilpas järjestävät retken

Uuraan Vilppaan Kissasaareen la 24.8.2013Lähtö Kauppahallin rannasta laiturilta 4 (Kauppahallin takana) klo 9.30. Veneen nimi LOTTA. Vierailu aloitetaan tervetuliaiskahvilla. Grillataan iltapäivällä.

Kilpailuja, ilakointia ja vapaata keskustelua. Ilmoittautumiset 8.8. mennessä (henkilömäärä tiedettävä venekuljetuksen vuoksi ajoissa).

Kustannukset: Venekuljetus, sauna ja tarjoilut 20 €/aikuinen. Lapset alle 12 v. 5 € rahastetaan venekuljetuksen aikana. Arpajaiset.

Ilmoittautuminen: Mirja Kontula puh. 040-8219586 tai Terttu Kaalikoski-Mattila 040-5844136

Yllättyneenä ja liikuttuneena Pirkko kuuntelee onnitteluja linja-autossa.

Väärään suuntaan...