Yhdessä huipulle - Helsingin kaupunki · 2009. 1. 20. · Työelämä tarvitsee ulkomaisia osaajia 10 4. ... 5.2. Kaupunkien uusi aktiivinen rooli 14 5.3. ... MAAN KILPAILUKYKY Valtiovallan

HELSINGIN SEUDUN INNOVAATIOSTRATEGIA 1

Yhdessä huipulle HELSINGIN SEUDUN INNOVAATIOSTRATEGIA

HELSINGIN SEUTU *

Väkiluku: 976 222 (v. 2004)

Yritysten lukumäärä: 50 192 (v. 2003) Koko maan yritykset 229 005

Tutkimushenkilökunta (v. 2003): Uusimaa yhteensä: 31 491Joista yrityksissä 15 934

Julkisella sektorilla 6 759

Korkeakouluissa 8 798

Yliopistoja: 9 Ammattikorkeakouluja: 8

Opiskelijamäärä (v. 2002):Yliopistoissa: 60 402Koko maassa 161 377

Ammattikorkeakouluissa: 28 309Koko maassa 126 620

*Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen

Sisältö

1. YHDESSÄ HUIPULLE _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _4

2. STRATEGIATYÖN TAUSTAA _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _5

2.1. Yhteistyöstä merkittävää lisäarvoa 5

Helsingin seudun visio 5

Esimerkki: Seutumarkkinointi

2.2. Strategiaprosessi 6

3. TUTKIMUKSEN JA OSAAMISEN

KANSAINVÄLISEN VETOVOIMAN LISÄÄMINEN _ _ _ _ _ _ _ _ _7

3.1. Lisää ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita 7

3.2. Huipputuotteilla globaaleille koulutusmarkkinoille 8

Esimerkki: Metsäklusteriosaamisen kansainvälistäminen

Esimerkki: Helsinki School of Creative Entrepreneurship 9

3.3. Ulkomaalaisten osaajien palveluiden parantaminen 9

3.4. Huippututkimuksen vaihtotase kuntoon 9

3.5. Työelämä tarvitsee ulkomaisia osaajia 10

4. OSAAMISKESKITTYMIEN VAHVISTAMINEN

JA YHTEISTEN KEHITYSALUSTOJEN LUOMINEN _ _ _ _ _ _ _ 11

4.1. Kehitysalustat tulevaisuuden klusterikehityksen ytimessä 11

Esimerkki: Digitaalisten sisältöjen ja

palveluiden kehitysympäristö 12

Esimerkki: Pilottiyhteisöt (living labs) 12

5. JULKISTEN PALVELUIDEN UUDISTAMINEN

JA INNOVAATIOT _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 13

5.1. Innovaatiotoiminta vaatii rakenteellisia uudistuksia 13

5.2. Kaupunkien uusi aktiivinen rooli 14

5.3. Julkinen sektori innovaatioiden hyödyntäjänä 14

Esimerkki yhteistyöstä: vanhuspalvelut 15

5.4. Kaupungit innovaatiotoiminnan mahdollistajina 15

Esimerkki: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin

‘tuotekehityssairaala’ 15

6. INNOVAATIOTOIMINNAN TUKI _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 16

6.1. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja

tutkimuslaitosten omat innovaatiopalvelut 16

6.2. Teknologiakeskukset osaamisen välittäjäroolissa 17

Esimerkki: Otaniemen teknologiakeskittymä 17

Esimerkki: Lentokenttäkaupunki Aviapolis 18

Esimerkki: Helsingin yliopiston tiedekampukset 18

6.3. Luovien alojen liiketoimintakeskus Arabianrantaan 19

6.4. Palveluliiketoimintaosaamisen vahvistaminen 19

Esimerkki: Kauppakorkeakoulut osaamisen

välittäorganisaatioina 19

6.5. Kohti dynaamista kampusverkostoa 20

6.6. Kasvuyrittäjyyden tuki 20

6.7. Innovatiivisten alkuvaiheen yritysten rahoitus 21

7. ERINOMAINEN PAIKKA ASUA, OPPIA JA TYÖSKENNELLÄ _ _ 22

7.1. Luovien ympäristöjen merkitys 22

7.2. Kansainväliset koulut 22

8. KLUSTERIKEHITTÄMINEN HELSINGIN SEUDULLA _ _ _ _ _ _ _ 23

8.1. Osaamiskeskustoiminnan tulevaisuus 23

9. STRATEGIASTA TOTEUTUKSEEN _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 24

TOIMENPIDE-EHDOTUKSET _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 25

4 HELSINGIN SEUDUN INNOVAATIOSTRATEGIA

YHTEISTYÖ ON PÄÄKAUPUNKISEUDUN AINOA TODELLINEN VAIHTOEHTO

Menestyäkseen globaalissa kilpailussa on Suomen ja pääkaupunkiseudun kyettävä edelleen tuottamaan ja tehokkaammin hyödyntämäään uusia innovaati-oita. Helsingin seudun innovaatiostrategia näyttää tietä yhteistoiminnalle, joka mobilisoi hajanaisen metropolialueen mittavat innovaatiopotentiaalit ny-kyistä tehokkaammin.

Lisäarvoa tuottavaa yhteistyötä tarvitaan merkit-tävästi lisää seudullisella, kansallisella ja kansainväli-sellä tasolla. Näytöt toimivasta yhteistyöstä ratkaise-vat sen, miten kova kilpailija tai toisaalta miten kiin-nostava strateginen kumppani Helsingin seutu on maailman muille huippualueille tulevaisuudessa.

HELSINGIN SEUDULLA RATKAISTAAN KOKO MAAN KILPAILUKYKY

Valtiovallan tarve kehittää Suomen muita alueita on jättänyt Helsingin seudun viime vuosina liian vähälle huomiolle. Suorat tulonsiirrot ja jatkuva keskustelu eri julkisten toimintojen uudelleen sijoittamisesta pois pääkaupunkiseudulta osoittavat, että kansal-lisen politiikan painopiste on ollut muualla kuin pääkaupunki seudulla.

Helsingin seudun nostamisessa (takaisin) kansal-liselle ja kansainväliselle huipulle tarvitaan monet ra-jat ylittävää uutta yhteistyötä, eikä vähiten pääkau-punkiseudun ja valtion välille. Kansallisessa innovaa-tiopolitiikassa on hyväksyttävä lähtökohdaksi, että Suomen kilpailykyky voi tulevaisuudessa perustua vain korkeaan osaamiseen, erikoistumiseen ja vah-vuuksien vahvistamiseen. Kansallisesti ylivoimainen osaamisen keskittymä, Helsingin seutu, on Suomen klipailukyvyn strateginen ydin.

Yhdessä huipulle!

1.

Strategian neljä painopistettä:

I. Tutkimuksen ja osaamisen kansainvälisen vetovoiman lisääminenII. Osaamiskeskittymien vahvistaminen ja yhteisten kehitysalustojen luominenIII. Julkisten palveluiden uudistaminen ja innovaatiotIV. Innovaatiotoiminnan tuki


Helsingin metropolialueella on neljä kaupunkia (Hel-sinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen), noin miljoona asukasta, yhdeksän yliopistoa, kahdeksan ammat-tikorkeakoulua, lukuisia tutkimuslaitoksia sekä suu-ri joukko erilaisia innovaatiotoimintaan liittyviä seu-dullisia ja valtiollisia tuki- ja välittäjäorganisaatioita. Yrityksillä on tärkeä rooli innovaatioiden kaupallis-tajina sekä soveltavassa tutkimuksessa ja tuoteke-hityksessä. Helsingin seudun väestö on erittäin kor-keasti koulutettua.

The European Competitiveness Index 2004 listaa Uudenmaan Euroopan parhaaksi kilpailukyvyssä ja luovuudessa. Luovuuden mittareina olivat investoin-nit tutkimukseen, kehittämiseen ja koulutukseen, patentointiaktiivisuus sekä työntekijät informaatio-teknologian palveluissa. Huolimatta sijoittumisesta huipulle monissa viimeaikaisessa kilpailukykymitta-uksissa, Helsingin seutu jää edelleen eurooppalai-seen keskikastiin vertailtaessa seutukuntien kansan-tuotetta. Kärjistäen voidaan kysyä, miten näin hyvis-tä lähtökohdista syntyy näin vähän lisäarvoa.

Mittavat perusinvestoinnit innovaatiojärjestel-mään on Helsingin seudullakin kertaalleen tehty, mutta innovaatiotoiminnan prosessit vaativat vielä hiomista. Tähän tarvitaan uutta yhteistyötä ja sosi-

2.

Strategiatyön taustaa aalisia innovaatioita. Monimutkaistuvassa maailmas-sa sosiaalisen pääoman ja verkostojen merkitys ko-rostuu sitä mukaa kun yksittäisen tutkimusryhmän, yrityksen tai kaupungin kyky hallita kaikkia menes-tykseen tarvittavia osa-alueita käy rajallisemmaksi. Sosiaalisen pääoman suhteen sekä verkostojen joh-tamisessa ja hyödyntämisessä Helsingin seudulla on paljon parannettavaa.

2.1. YHTEISTYÖSTÄ MERKITTÄVÄÄ LISÄARVOA

Suomen innovaatiojärjestelmän tunnustetuimpia vahvuuksia on yksityisen ja julkisen sektorin väli-nen kehittynyt yhteistyö. Yliopistojen ja yritysten yhteistyöstä on hyviä kokemuksia myös Helsingin seudulla. Sen sijaan julkisten toimijoiden keskinäi-nen yhteistyö on pääkaupunkiseudulla ollut huo-mattavan vähäistä. Tämä pätee yhtä lailla seudun kaupunkeihin kuin yliopistoihin ja ammattikorkea-kouluihin. Vähäisen yhteistyön on usein selitetty joh-tuvan siitä, että alueella on paljon toimijoita. Selitys ei kelpaa, jos Helsingin seudun kilpailukykyä halu-taan parantaa. Pääkaupunkiseudun neuvottelukun-nan syksyllä 2004 hyväksymä yhteinen visio tukee metropolialueen kehittämistä yhtenäisesti toimivana kokonaisuutena.

Helsingin seudun visioPääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, tai-teen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluo-kan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jon-ka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää.

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 16.11.2004


Innovaatiostrategian toteutusvaiheen keskei-set haasteet liittyvät julkisen sektorin uusien yhteis-työmuotojen konkretisoimiseen. Aivan viimeaikoina metropolialueen kaupungit ovat osoittaneet kykyä toimia yhdessä etsiessään yhteisiä kehittämiskohtei-ta julkisten palveluiden uudistamiseksi ja käynnis-täessään yhteiseen elinkeinopolitiikkaan tähtäävän

”Helsingin seudun yhteistyöstä koituu merkittävää lisäarvoa kaikille seudun kaupungeille.”

Ylipormestari Eva-Riitta Siitonen, Helsingin kaupunki

kutsui hankkeelle johtoryhmän. Se koostui Culmi-natumin hallituksesta ja viidestä ulkopuolisesta asiantuntijasta, jotka olivat johtaja Antti Hautamäki (Sitra), Vice President Erkki Ormala (Nokia Oyj), joh-taja Hannu Paju (Uudenmaan TE-keskus), kansleri Kari Raivio (Helsingin yliopisto) ja pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara (Tekes).

Johtoryhmä päätti käynnistää työskentelyn kaksi-tasoisena: (1) kokonaisuuden hallinta ja (2) inter-ventiot tärkeisiin aihealueisiin. Kuuteen erityis-aihealueeseen perustettiin ryhmät, joiden työsken-telyyn osallistui yhteensä yli sata asiantuntijaa. Ilman näiden innovaatiotoiminnan ammattilaisten asian-tuntemusta ja merkittävää ajankäyttöä strategiatyö olisi tuskin johtanut kiinnostaviin tuloksiin. Kuutta aihealuetyöryhmää kutsuttiin vetämään kokeneet puheenjohtajat: (1) kaupunkien rooli, professori Juhani Kuusi, (2) kehitysalustat, hallituksen puheen-johtaja Paavo Uronen, (3) siemenvaiheen rahoitus, johtaja Henri Grundstén, (4) luovat alat, vuorineuvos Krister Ahlström, (5) teknologiakeskuskonsepti, ke-hitysjohtaja Juha Kostiainen ja (6) Helsingin seutu kansainvälisenä opiskelu- ja tutkimusympäristönä, vararehtori Mauno Kosonen. Kesällä 2004 järjestet-tiin strategiaseminaari, johon saapui yli 170 asian-tuntijaa keskustelemaan innovaatiostrategian lähtö-kohdista. Kaiken kaikkiaan strategiatyöskentelyyn osallistui eri tavoin yli 300 innovaatiotoimijaa.

Innovaatiostrategian laatimista pohjustettiin vuonna 2003 teetetyllä esiselvityksellä ’Helsingin seudun kehittäminen innovaatioympäristönä’. Prof. Seija Kulkki ja KTT Heli Penttinen Helsingin kauppa-korkeakoulun Center for Knowledge and Innovation Researchistä haastattelivat yli sataa Helsingin seudun vaikuttajaa selvittääkseen, mitkä ovat innovaatiotoi-minnan keskeisimmät pullonkaulat ja mahdollisuu-det tulevaisuudessa.

työn. On tärkeää turvata näiden jo käyntiin lähtenei-den yhteisten hankkeiden onnistumisedellytykset. Kilpailukyvyn ja menestyksen kannalta on välttämä-töntä, että kaupunkien, yliopistojen ja ammattikor-keakoulujen väliset raja-aidat madaltuvat Helsingin seudulla pysyvästi.

Esimerkki: Seutumarkkinointi

Helsingin seudun kansainvälinen markkinointi on konkreettinen esimerkki toiminnasta, jota ei voida hoitaa käytännössä laadukkaasti ilman yhteistä vi-siota ja tahtoa. Seudun maine maailmanluokan lii-ketoiminta- ja innovaatiokeskuksena ei synny ilman markkinointia, joka puolestaan vaatii seudun vah-vuuksien ammattimaista tuotteistamista. Ulkomais-ten osaajien, pääomien ja yritysten houkutteluun ei riitä, että ”ollaan ihan hyviä”. Siitä täytyy myös osata kertoa. Seudun vahvuuksien tuotteistamises-sa ja markkinoinnissa olemme vuosia jäljessä kovia kilpailijoitamme.

2.2. STRATEGIAPROSESSI

Idea pääkaupunkiseudun yhteisestä innovaatiostra-tegiasta syntyi ylipormestari Eva-Riitta Siitosen koolle

kutsuman huippupäättäjistä koostuvan Helsinki Klubi II:n työskentelyssä keväällä 2003. Klubi halusi Hel-singin seudulle innovaatiostrategian vahvistamaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Tässä yhteistyössä avainroolissa ovat koulutus- ja tutkimusorganisaa-tiot, seudun kaupungit, valtion innovaatio-organi-saatiot sekä seudulla toimivat yritykset.

Innovaatiostrategian rahoittivat Tekes sekä Hel-singin, Espoon ja Vantaan kaupungit. Prosessin on toteuttanut Uudenmaan kehitysyhtiö Culminatum Ltd Oy, jonka hallitus hyväksyi hankkeen käynnis-tämisen elokuussa 2003 ja palkkasi vuoden 2004 alusta päätoimisen projektijohtajan. Culminatum


Kansainvälisyys on Helsingin seudulla teema, jonka tulisi läpäistä kaikki innovaatioympäristön kehittä-miseen kohdistettavat toimenpiteet. Ulospäin omat osaajamme ja yrityksemme ovat kohtuullisen kan-sainvälisiä, mutta vetoaako Helsingin seutu ulkomai-siin osaajiin ja yrityksiin?

Suomen syrjäinen maantieteellinen sijainti ei saa olla ylittämätön este, kun Helsingin seutua kansain-välistetään sisäänpäin. Koko Suomen ja pääkaupun-kiseudun houkuttavuuteen voidaan vaikuttaa vero-tusta ja ulkomaalaislainsäädäntöä uudistamalla.

3.1. LISÄÄ ULKOMAISIA TUTKINTO- OPISKELIJOITA

Helsingin seutu on kansainvälisesti korkeatasoi-nen opiskelu- ja tutkimusympäristö. Tulevaisuu-den menestyksen kannalta keskeinen vaatimus on tehdä siitä myös kansainvälinen. Ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita ja tutkijoita seudun yliopistois-sa ja ammattikorkeakouluissa on edelleen verraten vähän, vaikka pääkaupunkiseutu on noussut suo-situksi vaihto-opiskelukohteeksi ja menestyi hyvin

3.

Tutkimuksen ja osaamisen kansainvälisen vetovoiman lisääminen

muun muassa yhdeksän eurooppalaisen yliopisto-kaupungin Student city –vertailussa vuonna 2003.

Strategisesti seudun opiskelumahdollisuuksien markkinointi kannattaisi kohdistaa erityisesti sinne, mistä saamme korkeatasoisia opiskelijoita, jotka to-dennäköisimmin olisivat myös kiinnostuneita jää-mään Suomeen tutkinnon suoritettuaan. Tiedossa on, että alhaisemman elintason maista tulleilla on suurempi alttius asettua pysyvästi maahamme. Li-säksi Suomessa tutkinnon suorittaneilla ulkomaa-laisilla on yleensä vähintään auttava suomenkielen taito, henkilökohtaisia siteitä suomalaiseen yhteis-kuntaan ja tutkinto, jonka suomalaiset työmarkkinat parhaiten tunnistavat.

Toimenpide-ehdotus 1: Yliopistot, ammattikor-keakoulut ja kaupungit panostavat yhdessä Helsingin seudun kansainväliseen markkinointiin yhtenäisenä koulutus- ja tutkimusalueena.

Jatkovalmistelu: yliopistojen ja ammattikorkea-koulujen rehtorifoorumi, kaupungit


Ulkomaalaisten osuuden kasvattamiseksi yliopistois-sa ja ammattikorkeakouluissa tarvitaan sekä mää-rälliset että laadulliset tavoitteet. Opetusministeriö on asettanut tavoitteeksi ulkomaisten tutkijoiden ja tutkinto-opiskelijoiden määrän kaksinkertaistamisen vuoteen 2010 mennessä.

Tämä on ehdoton minimitavoite Helsingin seudul-le, jolla on suomalaisittain ylivoimaiset edellytykset onnistua vaativassa kansainvälistymistehtävässä.

Jos Helsingin seutua aiotaan todella kansainvä-listää, tarvitaan panostuksia seudun yhteismarkki-nointiin ja englanninkieliseen koulutustarjontaan. Valtiovallan on osallistuttava yliopistojen ja ammat-tikorkeakoulujen kansainvälistymisen lisärahoituk-

seen, sillä ilman sitä riittävän korkeatasoisen vieras-kielisen opetuksen järjestäminen ei onnistu - muuta toimintaa karsimatta.

Toimenpide-ehdotus 2: Yliopistot ja ammatti-korkeakoulut sitoutuvat yhteisiin kansainvälisty mistä koskeviin tavoitteisiin ja yleisiin periaatteisiin sekä laativat tarvittavat suunnitelmat kansainvälisen opis-kelijarekrytoinnin tehostamiseksi.

Jatkovalmistelu: yliopistojen ja ammattikorkea-koulujen rehtorifoorumi

3.2. HUIPPUTUOTTEILLA GLOBAALEILLE KOULUTUSMARKKINOILLE

Kotimaisen koulutuksen kansainvälistäminen vaa-tii valintoja yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta. Kilpailluilla koulutusmarkkinoilla pärjätäkseen Hel-singin seudun pitää tarjota parastaan eli aloja, joil-la jo ollaan kansainvälisellä huipulla tai ainakin sen tuntumassa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulu-jen tehtäväksi jää valita ne alat, joihin panostukset kohdistetaan.

Yhteistyössä toteutettavien opintokokonaisuuk-sien on oltava kilpailukykyisiä, mikä asettaa haastei-ta niiden suunnittelulle ja markkinoinnille.

Toimenpide-ehdotus 3: Yliopistot ja ammatti-korkeakoulut valitsevat ne koulutusalat, joita tarjo-taan tulevaisuudessa englanninkielisinä. Yliopisto-tutkinnot tulee suunnitella ja toteuttaa yliopistojen välisessä yhteistyössä. Sama tarve yhteistyölle pätee myös ammattikorkeakouluihin ja niiden myöntämiin tutkintoihin.

Jatkovalmistelu: Helsingin seudun yliopisto-konsortio, ammattikorkeakoulut.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen rehtorifoorumi on tärkeä päätöksentekoelin, johon edellä on useasti viitattu. Yhteistyön käytännön val-mistelu ja uudistusten nopea käynnistäminen vaati-vat kuitenkin myös toteuttajia. Esimerkiksi Öresun-din alueen yliopistoyhteistyöllä on pysyvä ja riittävän suuri sihteeristö. Yliopistojen ja ammattikorkeakou-lujen tulisi harkita Öresundin mallin mukaisesti yh-teistyönsä lisäresursointia. Yhteistyö koulutuksen järjestämisessä voi toisaalta tuottaa säästöjä ja muita skaalaetuja osapuolille.


Esimerkki: Metsäklusteriosaamisen

kansainvälistäminen

TKK valmistelee kansainvälistä metsäklusterin tut-kintokokonaisuutta, joka käynnistetään vuoden 2005 syksyllä puunjalostustekniikan kansainvälisel-lä M.Sc.-tutkinnolla ja TKK Dipolin täydennyskoulu-tusohjelmalla. Myöhemmin toimintaa laajennetaan metsäklusterin sisällä. Pääosin verkkokoulutuksena toteutettava suomalaisten ja ulkomaisten yliopisto-jen teollisuuden kanssa yhteistyössä valmisteltu oh-jelmakokonaisuus hyödyntää suomalaista huippu-osaamista globaaleilla koulutusmarkkinoilla.

Esimerkki: Helsinki School of Creative

Entrepreneurship

Helsingin seudun on hyödynnettävä koulutustarjon-nan monitieteisyyttä nykyistä tehokkaammin perus-tamalla lisää organisaatio- ja oppiainerajat ylittäviä opintokokonaisuuksia. Hyviä kokemuksia on saa-tu muun muassa Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkea-koulun yhteisestä International Design and Business Management –ohjelmasta: merkittävien innovaati-oiden todennäköisyys kasvaa, kun opiskelijat ja tut-kijat ylittävät kampus- ja organisaatiorajat. IDBM-kokemusten pohjalta on perusteltua siirtyä seuraa-

vaan vaiheeseen, jossa luovuus, teknologiat ja bisnes kohtaavat yliopistojen ja yritysten yhteisessä Helsinki School of Creative Entrepreneurship –hankkeessa.

Toimenpide-ehdotus 4: Perustetaan Helsinki School of Creative Entrepreneurship –hanke, joka tarjoaa englanninkielistä tutkintoon johtavaa kou-lutusta ja osallistuu monitieteisiin tutkimushankkei-siin. HSCE tukee merkittävällä tavalla osallistuvien yliopistojen kolmannen tehtävän, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, toteutumista.

Jatkovalmistelu: HKKK, Taik, TKK, yritykset ja Culminatum

3.3. ULKOMAISTEN OSAAJIEN PALVELUIDEN PARANTAMINEN

Metropolialueen yliopistojen, ammattikorkeakou-lujen, tutkimuslaitosten ja kaupunkien on yhdessä edistettävä ulkomaisten opiskelijoiden ja tutkijoi-den asettumista ja viihtymistä tukevien palveluiden saatavuutta ja laatua. Myös ulkomaalaisten yhtei-söllisiin tarpeisiin on kiinnitettävä huomiota, koska ulkopuolisuuden kokemus lienee suurin este ko-tiutumiselle.

Toimenpide-ehdotus 5: Ulkomaalaisia opiske-lijoita ja tutkijoita palvellaan tulevaisuudessa ny-kyistä paremmin. Tämä on mahdollista perustamalla koko seudun ulkomaalaisia palveleva yksikkö, joka huolehtii ainakin markkinointiin, opiskeluun, asumi-seen, oleskelulupiin, sosiaalietuuksiin, perheenjäsen-ten asemaan ja rekrytoitumiseen liittyvistä kokonai-suuksista

Jatkovalmistelu: kaupungit, yliopistot, ammatti-korkeakoulut ja tutkimuslaitokset

Uudistettavaan ulkomaalaislakiin tulisi tehdä poik-keus, jotta yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin rekisteröityneiden ulkomaisten tutkinto-opiskelijoi-den ei tarvitsisi valmistuttuaan palata kotimaahan-sa hakemaan oleskelulupaa, vaan he voisivat jäädä suoraan etsimään työmahdollisuuksia Suomesta.

3.4. HUIPPUTUTKIMUKSEN VAIHTOTASE KUNTOON

Tutkijoiden globaalia liikkuvuutta ohjaava tärkein yksittäinen tekijä on tieteellinen huippuosaaminen. Suomalaiset huippututkijat ovat hyvin edustettuina ulkomaisissa yliopistoissa. Tieteen huippuosaajam-me ovat onnistuneet myös houkuttelemaan ulko-maisia kollegoita ryhmiinsä Suomessa, vaikka jou-dumme usein antamaan tasoitusta kilpailijoille an-siotasoon, ilmastoon ja perheenjäsenten kotiutumi-seen liittyvissä asioissa. Varttuneempien ulkomaisten huippututkijoiden ja suomalaisten maailmalla meri-toituneiden paluumuuttajien saamiseksi tarvitaan kuitenkin erityistoimenpiteitä.

Toimenpide-ehdotus 6: Metropolialueen kaupun-kien on varauduttava siihen, että ne osarahoittavat muutaman maailmanluokan huippututkijan kutsu-misen vuosittain seudun yliopistoihin ja tutkimuslai-toksiin vahvistamaan niiden kansainvälisyyttä. Tämä edellyttää ainakin palkkaukseen ja asumiseen liit tyviä erityisjärjestelyjä. Kaupunkien on tehtävä asiassa konkreettinen ehdotus, johon muut potentiaaliset rahoittajat voivat tarttua.

Jatkovalmistelu: yliopistot, kaupungit, Sitra

”Helsingin seutu tarvitsee kansainvälisen tutkimuslaitoksen.”

Kansleri Kari Raivio, Helsingin yliopisto


Yhdeksi kotikansainvälistymisen tavoitteeksi on ase-tettava merkittävän kansainvälisen tutkimuslaitok-sen saaminen Helsingin seudulle. Tähän voidaan päästä panostamalla huomattavasti enemmän jo-honkin nykyisistä yksiköistä (esimerkiksi Helsinki In-stitute of Information Technology HIIT tai TKK + VTT + KCL / metsätutkimus) tai perustamalla kokonaan uusi tutkimuslaitos (esim. EMBL:n molekyylilääke-tieteen yksikkö, EU:n kemikaaliviraston tutkimustoi-minta tai Helsingin yliopiston koordinoimana valmis-teltava monitieteinen CICERO oppimistutkimuksen keskus). Mikään näistä vaihtoehdoista ei toteudu ilman yhteistä tahtoa ja määrätietoista toimintaa tavoitteiden eteen.

3.5. TYÖELÄMÄ TARVITSEE ULKOMAISIA OSAAJIA

Suomi sijoittuu myös työelämän ulkomaisten asian-tuntijoiden määrässä EU:n häntäpäähän yhdessä eteläisten Kreikan ja Italian kanssa. Osaajien globaa-lia sijoittumista ohjaavat lupaavimmat työmahdolli-suudet, maahanmuuttajien omat yhteisöt sekä su-vaitseva ja kansainväliseen toimintaan suuntautunut ilmapiiri. Suomi ja Helsingin seutu lähtevät takamat-kalta globaaliin kilpaan työelämän osaajista.

”Suomalaisiin yliopistoihin täytyy saada lisää kansainvälisiä huippu-

tutkijoita ja -opettajia.”

Yliasiamies Esko Aho, Sitra

Toimenpide-ehdotus 7: Yliopistojen, ammatti-korkeakoulujen ja yritysten on yhdessä panostettava ulkomaisten tutkinnon suorittajien työuran avautu-misen tukemiseen pääkaupunkiseudulla. Tämä vaa-tii ulkomaalaisten huomioimista muun muassa har-joitteluohjelmista ja opinnäytetyömahdollisuuksista tiedotettaessa ja niitä suunniteltaessa.

Jatkovalmistelu: yritykset, kauppakamarit, yli-opistot, ammattikorkeakoulut


Korkea koulutustaso, hyvä tieteellis-teknologinen osaamispohja sekä pitkät perinteet yksityisen ja jul-kisen sektorin välisessä yhteistyössä luovat edellytyk-set innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden kehitys-ympäristöjen toiminnalle Helsingin seudulla.

Avoimina kehittämis-, oppimis- ja vuorovaikutus-ympäristöinä niin sanotut kehitysalustat vahvistavat Helsingin seudun strategisesti tärkeitä osaamisaluei-ta sekä kilpailukykyä. Kehitysalustojen suunnittelu, toteutus ja kehittäminen ovat erinomainen kohde kaupunkien yhteiselle elinkeinopolitiikalle.

4.1. KEHITYSALUSTAT TULEVAISUUDEN KLUSTERIKEHITYKSEN YTIMESSÄ

Tavoitteena on, että Helsingin seudusta tulee kan-sainvälisesti kiinnostava, osaamisprofiililtaan ai-nutlaatuinen ja kaupallisesti kilpailukykyinen huip-puosaamiselle rakentunut monipuolinen kehitys-alustakokonaisuus, joka kannustaa kehittämään ja hyödyntämään innovatiivisia tuotteita, palveluja ja toimintamalleja. Yhdistämällä seudun vahvoja osaa-miskeskittymiä huippuluokan kehitysalustat voivat

Osaamiskeskittymien vahvistaminen ja yhteisten kehitysalustojen luominen

4.

Kehitysalusta:

Potentiaalinenmarkkina

Ideiointi,alustavadesign

Yksityis-kohtainen

suunnittelu jatestaus

Suunnittelunviimeistelyja tuotanto

Jakelu jamarkkinointi

Toimintamalli/infrastruktuuri-

teknologia

Teknologian/palvelujen kehittäjät

Kuluttaja / asiakas /loppukäyttäjä

Ideiointi,teknologiankäyttöönotto

Teknologianuudet

käyttötavat

Muutoksetsosiaalisessakäyttäytymi-

sessä

Kehitysalusta luo ympäristön, jossateknologian /palvelujen kehittäjätja käyttäjät kohtaavat



Yksityis-kohtainen






Yksityis-kohtainen





Teknologian/palvelujen hyödyntäjät

nostaa pääkaupunkiseudun houkuttavuutta myös ulkomaisten investointien kohteena.

Pääkaupunkiseudun on rakennettava tulevaisuu-den kilpailuetunsa, ei vain omien osaamisalueidensa

varaan, vaan koko Suomen vahvuuksille. Helsingin seudulla on ainutlaatuinen mahdollisuus ja myös kansallinen velvollisuus kehittyä kansainvälisesti ve-tovoimaiseksi innovaatioympäristöksi, joka huoleh-


Tulevaisuuden pilottiyhteisöjä Helsingin seudul-la ovat muun muassa Espoon Suurpelto, Helsingin Meilahteen sijoittuva Kolmiosairaala sekä Laurea am-mattikorkeakoulun koordinoima Well Life Center Es-poossa, joka muodostaa pilottiyhteisön yhdessä Hel-singin Kustaankartanon vanhustenkeskuksen kans-sa. Myös Pasilan digitaalisten sisältöjen ja palveluiden klusterihanke sisältää pilottiyhteisön.

Toimenpide-ehdotus 9: Perustetaan kansallinen Living Lab Finland Forum, jonka tehtävänä on toimia avoimena idea-alustana ja koordinoijana kaikkien Suomen erilaisten pilottiyhteisöjen välillä.

Jatkovalmistelu: Culminatum

tii koko Suomen osaamisrepertuaarin esiin nostami-sesta ja markkinoinnista.

Toimenpide-ehdotus 8: Kaupungit kutsuvat ko-koon korkean tason yritysvetoisen johtoryhmän, jonka tehtävänä on johtaa olemassa olevien kehitysalusto-jen edelleen kehittämistä ja niiden välistä yhteistyö-tä, valvoa suunnitteilla olevien hankkeiden toteutus-ta sekä suunnitella kokonaan uusia alustoja Helsin-gin seudulle.

Jatkovalmistelu: yritykset, kaupungit, Culminatum

Kehitysalusta on vielä melko uusi ja siksi vähem-män tunnettu toimintamalli. Tarvitaankin avointa ja vuorovaikutteista jatkotyötä vahvistamaan kehi-tysalustojen yhteisiä tavoitteita, toimintoja ja kehi-tysedellytyksiä sekä metropolialueella että kansalli-sesti. Myös eri osaamisalueiden ja kehitysalustojen keskinäistä synergiaa ja vuorovaikutusta on lisättävä yhdistämällä hankkeita dynaamisiksi kokonaisuuk-siksi osaamiskeskustoiminnassa syntyneitä raken-teita hyödyntäen.

Pääkaupunkiseudun kehittämistarpeet ja mah-dollisuudet kansallisesti ja kansainvälisesti tärkeä-nä kehitysalustaympäristönä on otettava huomioon kansallisessa tutkimus- ja innovaatiorahoituksessa. Perinteinen projektirahoitusmalli ei käytännössä so-vellu kehitysalustojen perustamiseen ja ylläpitoon.

Esimerkki: Digitaalisten sisältöjen ja palveluiden

kehitysympäristö

Pasilan alueelle on perusteilla digitaalisten sisältöjen ja palveluiden klusterihanke. Se voi jalostua pääkau-punkiseudun ja koko Suomen seuraavaksi huippu-hankkeeksi, jossa erikokoiset suomalaiset ja ulko-maiset yritykset, tutkimuslaitokset ja korkeakoulut sekä loppukäyttäjät yhdessä kehittävät uusimpia teknologioita hyödyntäviä monikanavaisia sisältö- ja palvelutuotteita globaaleille markkinoille. Suur-hankkeen onnistuminen vaatii kaikkien osapuolten täydellistä sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin.

Helsingin kaupungin rooli hankkeessa on keskei-nen. Pasilaan voi syntyä Helsingin ’toinen keskusta’, jonka rakentaminen antaa mahdollisuuden luoda kokonaan uudenlaisia työ- ja vapaa-ajanympäris -töjä. Tämä vaatii innovatiivista otetta muun muassa kaavoitukselta. Yritysten panostuksilla alueelle voi syn tyä useita tuhansia uusia työpaikkoja. Pasilan hanke on myös yhteydessä kansalliseen Digital Media Service Innovations DIMES –hankeeseen, josta se toteuttaa Helsingin seudulle suunniteltua osuutta.

Esimerkki: Pilottiyhteisöt (living labs)

Helsingin seudulla toimii jo joitakin pilottiyhteisöjä (living labs), joiden asemaa tulevaisuuden tutkimus-, kehitys- ja oppimisympäristöinä, ’tosielämän labora-torioina’, on edelleen vahvistettava. Myös eri pilotti-yhteisöjen välistä yhteistyötä on lisättävä. Esimerk-keinä jo toimivista yhteisöistä mainittakoon Arabian-rannan Helsinki Virtual Village, joka on myös osa EU:n tietoyhteiskunnan vahvistamiseen tähtäävää IntelCities–ohjelmaa, M-Cultin ja HIITin yhteinen Uuden mediakulttuurin keskus sekä paikallisyhtei-sön kehittämiseen keskittynyt Maunulan hanke.

Dimes ry – Digital Media Service Innovations Finland

Nokian, TietoEnatorin, TeliaSoneran, Elisan, Finnetin ja YLEn perustama yhdistys, edistää suomalaisen teknologiaosaamisen jalostamista palveluiksi ja menestyväksi liiketoiminnaksi Oulun, Tampereen ja Helsingin seutujen erityis-osaamisia yhdistellen:

“Dimes on keino löytää, kehittää ja testata palveluinnovaatioita. Haemme aktiivisesti signaaleja markkinoiden murroskohdista ja suuntaamme kehityshankkeita niistä avautuvien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Laajapohjai-nen yhteistyö varmistaa, että alueelliset vahvuu-det tulevat otetuksi huomioon ja tähtäin pysyy kansainvälisessä kilpailukyvyssä”, teknologia-johtaja Yrjö Neuvo, Nokia Oyj.

”Pasilan klusterihanke vahvistaa Helsingin asemaa ja tunnettuutta

kansainvälisenä innovaatio- ja osaa-miskeskuksena.”

Toimitusjohtaja (1.5.2005 alkaen) Mikael Jungner, YLE


Osaaminen, oppiminen ja innovatiivisuus ovat nous-seet kaupunkien ja kaupunkiseutujen kilpailukyvyn avainteemoiksi. Ihmiset ja yritykset hakeutuvat tule-vaisuuden mahdollisuuksien äärelle. Kaupungit voi-vat monin tavoin edistää osaamislähtöistä kilpailuky-kyään innovaatiotoiminnan kautta sekä suoraan että välillisesti. Tarvitaan vain yhteistä tahtoa sekä tehok-kaita välineitä ja toimintatapoja. Innovaatiotoimin-nan on oltava kaupungeille yhtä luonnollinen osa kilpailukyvyn ylläpitoa ja vahvistamista kuin tutkimus ja kehittäminen ovat teknologiayritykselle.

Innovaatiotoiminnan kansalliset rahoittajat Tekes ja Sitra ovat kannustaneet Helsingin seudun kau-punkeja yhdistämään voimansa ja valmistelemaan vaikuttavuudeltaan merkittäviä kehityshankkeita, jotka lähtevät julkisen sektorin kehittämistarpeis-ta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantovolyymi Helsingin seudulla mahdollistaa todella suuret yh-teishankkeet, jos kaupungeilla on yhteistä tahtoa ja kykyä osallistua osaltaan kehittämistoiminnan kus-tannuksiin.

Esimerkiksi Tekesin terveydenhuollon teknolo-giaohjelmasta FinnWellistä on jaossa vuosina 2004 – 2009 yhteensä 150 miljoonaa euroa terveyden-huollon laatua ja tuottavuutta parantaviin yhteis-hankkeisiin. FinnWellin tapaisia kansallisia ja myös eurooppalaisia ohjelmia on muitakin. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS on ensimmäis-ten joukossa käynnistämässä erikoissairaanhoidon (traumasairaalakonsepti) kehityshanketta juuri Finn-Well-rahoituksella.

5.1. INNOVAATIOTOIMINTA VAATII RAKENTEELLISIA UUDISTUKSIA

Innovaatiotoiminnan ottaminen osaksi kaupunkien normaalia toimintaa kaikilla toimintasektoreilla on kova haaste päätöksenteolle ja voimavarojen koh-distamiselle. Päätöksenteolta vaaditaan sektorirajat ylittävää joustavuutta ja riskinottokykyä. Innovaa-tiohankkeiden pitkäjänteinen ja riittävä tuki puo-lestaan vaatii kaupungeilta taloudellisia ja henkisiä investointeja. Tarvittavan rahoitus- ja toimintamallin

Julkisten palveluiden uudistaminen ja innovaatiot

5.


telmäinnovaatioissa. Niissä tyypillinen aikajänne ide-asta, kehittämistyön kautta kokeiluun ja innovaati-on käyttöönottoon on lähempänä kymmentä kuin viittä vuotta. Alkuvaiheessa on turvattava kuitenkin se, että julkisen sektorin innovaatiohankkeilla saa-daan aikaan myös nopeampia tuloksia. Saavutetut tulokset ovat paras perustelu toiminnan levittämi-selle ja laajentamiselle.

Kaupunkien on liittouduttava innovaatiotoimin-nassa nykyistä tiiviimmin yliopistojen ja ammattikor-keakoulujen kanssa. Teettämällä huolellisesti suun-niteltuja ja ohjattuja opinnäytetöitä päästään hyö-dyntämään uusinta tutkimustietoa eri sektoreiden kehittämisessä. Korkeakouluyhteistyöstä voi tulla

myös nykyistä merkittävämpi rekrytointiväylä kau-pungeille. Erityisen keskeiseen rooliin voivat nousta kaupunkien omistamat ammattikorkeakoulut, joilla on paljon kokemusta työelämäyhteistyöstä ja yhtei-sistä kehityshankkeista.

Innovaatiotoiminta perustuu paljolti henkiseen pääomaan, mikä vaatii sopivien henkilöiden rekry-toimista jatkossa kaupunkien omiin organisaatioi-hin. Eläkepoistuma avaa joka tapauksessa seuraavan kymmenen vuoden aikana suuren määrän vakansse-ja julkisella sektorilla. Tämä mahdollistaa toiminnan ja henkilöstön rakenteiden uudistamisen innovaa-tiotoimintaa tukevaan suuntaan.

Toimenpide-ehdotus 11: Kaupungit huomioi-vat tulevaisuuden henkilöstöpolitiikassaan nykyistä systemaattisemmin innovaatiotoiminnan tarpeet ja muokkaavat henkilöstöstrategiansa tukemaan inno-vatiivisuuteen kannustavan organisaatiokulttuurin rakentamista.

Jatkovalmistelu: kaupungit

täytyy olla riippumaton peruspalveluiden tuotannos-ta. Metropolialueella päästään vaikuttaviin tuloksiin innovaatiotoiminnassa vain jos kaupungit ja muut innovaatioympäristön toimijat tekevät tiivistä yhteis-työtä. Yhteistyön on katettava kehittämishankkeiden suunnittelu, toteutus ja tulosten mittaaminen.

Toimenpide-ehdotus 10: Kaupungit kehittävät yhteistyössä innovaatiotoiminnan mahdollistavat ra-hoitus- ja toimintamallit.

Jatkovalmistelu: kaupungit, Culminatum

5.2. KAUPUNKIEN UUSI AKTIIVINEN ROOLI

Kaupungeilla on pääkaupunkiseudullakin ollut tär-keä rooli elinkeino- ja innovaatiotoiminnan perus-edellytysten luomisessa. Yleiset edellytykset koske-vat infrastruktuuria kaavoituksesta liikenneyhteyk-siin ja palveluita peruskouluista yrityshautomoihin.

Innovaatiostrategiassa keskitytään kaupunkien uuteen aktiivisempaan rooliin itse innovaatiotoimin-nassa. Tämä tarkoittaa (1) julkisten palveluiden tii-viimpää liittämistä osaksi uuden tiedon ja osaamisen tuotantoa sekä innovaatioympäristöjä, (2) uusien tuote- ja menetelmäinnovaatioiden aktiivista hyö-dyntämistä julkisen sektorin omassa toiminnassa sekä (3) julkisen palvelutuotannon avaamista yritys-ten uusien tuotteiden ja palveluiden kehitystoimin-nalle. Julkinen sektori voi siis osallistua monin tavoin sosiaalisten, tuote- ja palvelu- sekä järjestelmäinno-vaatioiden synnyttämiseen ja hyödyntämiseen.

Innovaatiotoiminta vaatii riskinottokykyä ja kärsi-vällisyyttä. Siinä on tyypillisesti kysymys pitkäjäntei-sestä investoinnista tulevaisuuteen. Pitkä takaisin-maksuaika korostuu erityisesti monien toimijoiden ja osaamisten yhteistyöstä syntyvissä suurissa järjes-

5.3. JULKINEN SEKTORI INNOVAATIOIDEN HYÖDYNTÄJÄNÄ

Julkisen kuntasektorin palvelutuotanto metropoli-alueella on volyymiltään omaa luokkaansa verrattu-na mihinkään toiseen kaupunkiseutuun Suomessa. Seudun kaupungit voivat muodostaa merkittävän testimarkkinan hyödynnettäessä uusia innovatiivisia ratkaisuja. Esimerkkinä mainittakoon tietoyhteiskun-nan tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen kaupunkien oman toiminnan kehittämisessä. Uusia järjestelmiä tai laitekantoja hankkiessaan kaupunki-en tulisi selvittää, millaisia skaalaetuja yhteistyö tar-joaa. Avaamalla omaa palvelutarjontaansa yritysten kehittämistoiminnalle kaupungit pääsevät käyttäjinä ja asiakkaina vaikuttamaan siihen, millaisia innovaa-tioita niille tulevaisuudessa tarjotaan käyttöön.

Toimenpide-ehdotus 12: Kaupungit kehittävät yhteistyössä hankintatoimintaansa käyttäjien, tuot-tajien ja tutkimuksen yhteishankkeet mahdollistavan mallin löytämiseksi.

Jatkovalmistelu: kaupungit, kauppaka marit

”Palvelujen laadun ja tuotta vuuden kehittäminen on välttämätöntä julkisten hyvinvointipalvelujen

ylläpitämiseksi, mutta avaa myös merkittäviä uusia

liike toimintamahdollisuuksia.”

Pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara, Tekes.


Esimerkki yhteistyöstä: vanhuspalvelut

Kaikissa Helsingin seudun kunnissa on käynnissä vanhustyöhön keskittyviä hyvinvointipalvelujen ke-hittämishankkeita: esimerkiksi Helsingissä Kustaan-kartanon vanhustenkeskus / Vanhustyön innovaatio- ja osaamiskeskus, Espoossa hyvinvointiteknologian kehittämiskeskus Well Life Center ja Vantaalla Pak-kalan hyvinvointikeskus. Lisäksi ja osin näihin liitty-en Lääketieteen ja hyvinvoinnin teknologian osaa-miskeskuksessa on käynnistynyt kaupunkien yhtei-nen Innovaatioista käytäntöihin (IKÄ) –hanke, jonka seuraava vaihe nimeltään Cluster in Motion (IKÄ 2) valittiin kansallisen osaamiskeskusohjelman huippu-hankkeksi vuodelle 2005. On tärkeää, että edellä mainittujen hankkeiden työnjako- ja yhteistyömah-dollisuudet selvitetään ja niitä toteutetaan lisäarvoa tuottavassa yhteistyössä. Vanhuspalveluiden inno-vaatiohankkeet voivat olla esimerkkinä muille toi-mintasektoreille.

Toimenpide-ehdotus 13: Kootaan seudun kau-punkien vanhuspalveluihin keskittyneet monet ke-hityshankkeet yhteiseksi ohjelmaksi, jolle asetetaan yhteiset tavoitteet.

Jatkovalmistelu: Culminatum ja kaupunkien so-siaali- ja terveystoimet

5.4. KAUPUNGIT INNOVAATIOTOIMINNAN MAHDOLLISTAJINA

Kaupunkien rooli osana innovaatioympäristöä voi olla aktiivinen toimija tai innovaatiotoiminnan edel-lytysten luoja. Molemmat roolit ovat tärkeitä ja me-nevät myös päällekkäin: kaupunki voi esimerkiksi ensin luoda edellytykset kaavoittamalla ja rakenta-malla yleistä infrastruktuuria ja jatkaa myöhemmin

HUS:iin suunniteltu tuotekehitysyksikkö ja Mei-lahteen sijoittuva niin sanottu Kolmiosairaala voivat nousta merkittävään asemaan, kun tulevaisuudes-sa toteutetaan sairaalatoiminnan kehittämiseen tai innovatiivisiin tuotteisiin tähtääviä terveydenhuol-lon, monitieteisen tutkimuksen ja yritysten yhteis-hankkeita.

Toimenpide-ehdotus 14: Uusi tuotekehitysyk-sikkö sisällytetään osaksi HUS:in Meilahden alueen kehittämistä. Hankeen valmisteluun ja toteutukseen tulee HUS:in omistajien lisäksi hankkia rahoitusta kansallisista lähteistä (Sitra, Stakes, Tekes) sekä yhteistyöyrityksistä.

Jatkovalmistelu: HUS, Helsingin yliopisto, Teknil-linen korkeakoulu

aktiivisena toimijana ja kehittäjänä uudessa inno-vaatioympäristössä.

Muissa Suomen kasvukeskuksissa kaupungeilla on ollut merkittävä tehtävä muun muassa innovaa-tioympäristön kiinteistöinvestoinneissa (esim. tekno-logiakeskukset). Tähän ei ole onneksi tarvetta pää-kaupunkiseudulla. Mutta myös täällä kaupunkien on investoitava tulevaisuuden kilpailukykyyn osallistu-malla innovaatiohankkeisiin. Tämä voi tarkoittaa esi-merkiksi erilaisten kehitysympäristöjen perustamista, ylläpitoa ja kehittämistä.

Esimerkki: Helsingin ja Uudenmaan

sairaanhoitopiirin ‘tuotekehityssairaala’

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) on kansainväliset mitat täyttävä erikoissairaanhoidon keskittymä, jossa on Suomen paras lääketieteellinen osaaminen. Uusien toimintatapojen kehittäminen ja esimerkiksi tuotekehitykseen liittyvä yritysyhteistyö eivät ole aikaisemmin olleet keskeisissä asemassa julkisen terveydenhuollon organisaatioissa. Suomes-sa on kuitenkin jo aikaisemmilta vuosikymmeniltä näyttöä sairaalalääkäreiden kanssa yhteistyössä ke-hitetyistä globaaleilla markkinoilla menestyneistä tuoteinnovaatioista.

”Helsingin seudun kaupunkien on hyvä kehittää vanhuspalveluja koor-

dinoidusti yhteistyössä.”

Peruspalvelujohtaja Juha Metso, Espoon kaupunki


Innovaatioympäristön kehittämiseen kannattaa pa-nostaa, sillä yhteistyöhön ja huippuosaamiseen pe-rustuvat ainutlaatuiset toimintamallit ja innovaa-tioalustat tarjoavat kaupunkiseudulle pysyvän ja vaikeasti kopioitavan kilpailuedun. Tuotannon tai tutkimusyksikön siirtäminen esimerkiksi kustannus-syistä toiselle puolelle maapalloa on kansainvälisille suuryrityksille nykyisin normaalia toimintaa. Huip-puunsa viritetyn kehittäjäverkoston tai kokonaisen klusterin perustaminen uuteen paikkaan on jo pal-jon vaikeampaa.

6.1. YLIOPISTOJEN, AMMATTIKORKEA-KOULUJEN JA TUTKIMUSLAITOSTEN OMAT INNOVAATIOPALVELUT

Merkittävät innovaatiot syntyvät useimmiten tutki muksessa tai yritystoiminnassa. Yliopistoilla, tutkimus laitoksilla ja tulevaisuudessa myös ammat-tikorkeakouluilla on keskeinen rooli alkuvaiheen in-novaatioiden esiin kaivamisessa ja kaupallistamiseen tähtäävässä jalostamisessa. Tätä tehtävää varten on perustettu teknologiansiirtoyhtiö Licentia Oy (Helsin-gin yliopiston, Sitran ja VTT:n sekä TKK:n yhdessä perustama) ja lukuisia palveluyksiköitä yliopistoihin

ja ammattikorkeakouluihin. Menestyksekäs tekno-logiansiirto on monien huippusuoritusten summa. Suomessa on vain rajallinen määrä ammattilaisia, joilla on tarvittavaa kokemusta immateriaalioikeuk-sista, kansainvälisestä liiketoiminnasta tai riittävän syvällistä toimialaosaamista suoriutumiseksi uusien teknologioiden kaupallistamisesta.

Toimenpide-ehdotus 15: Yliopistojen, ammat-tikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tulee yhdes-sä huolehtia siitä, että korkeatasoiset innovaatio- ja uusyrityspalvelut tarjotaan mahdollisuuksien mukaan yhteisinä.

Jatkovalmistelu: yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset

Suomessa ja Helsingin seudulla on pystytty kehit-tämään hyviksi arvioituja konsepteja teknologiansiir-toon ja teknologiakeskustoimintaan. Haasteena on kuitenkin edelleen innovaatiopotentiaalin heikohko muuntuminen liiketoiminnaksi. Uusien ideoiden arvi-oinnin ja jalostamisen sekä teknologiansiirto- ja tek-nologiakeskuspalveluiden yhdessä muodostamaa pal-velukokonaisuutta tulisi tarkastella kokonaisuutena.

Innovaatiotoiminnan tuki

6.

Esimerkiksi bioalalla Suomessa on perustettu uu-sia yrityksiä liian varhaisessa vaiheessa kaupallisen toiminnan näkökulmasta. Yliopistojen ja tutkimus-laitosten sisään on syytä harkita perustettavan inno-vaatioalustoja, joissa tutkimuslähtöisten innovaatioi-den jalostusarvoa voidaan nostaa menestyksellisen kaupallistamisen edellyttämälle tasolle. Tämä pätee sekä teknologiansiirtoon että uusyritystoimintaan. Uudenlaisten alustojen perustamiseen ja ylläpitoon tarvitaan kansallista rahoitusta. Toteutus olisi pai-kallisten toimijoiden (yliopistojen, tutkimuslaitos-ten, teknologiansiirtoyhtiöiden ja teknologiakeskus-ten) vastuulla.

Toimenpide-ehdotus 16: Selvitetään mahdolli-suudet perustaa uudenlaisia ’innovaatioalustoja’ yli-opistoihin ja tutkimuslaitoksiin alkuvaiheen ideoiden jalostusarvon nostamiseksi ennen varsinaisten kau-pallistamistoimien aloittamista.

Jatkovalmistelu: yliopistot, tutkimuslaitokset, Tekes, Sitra


6.2. TEKNOLOGIAKESKUKSET OSAAMISEN VÄLITTÄJÄROOLISSA

Teknologiakeskukset tai tiedepuistot, joista pääkau-punkiseudulle ensimmäinen perustettiin vuonna 1984 Otaniemeen, ovat tavoitteiltaan läheistä su-kua luvussa neljä käsiteltyjen kehitysalustojen kans-sa. Teknologiakeskukset ovat välittäjäorganisaati-oita, jotka toimivat tieteen ja tiedon hyödyntäjien välisessä rajapinnassa.

Toimenpide-ehdotus 17: Selvitetään, miten seu-dulla toimivien innovatiivisten yritysten kaupallista-matta jääneiden ideoiden hyödyntämistä voitaisiin tukea esimerkiksi spin-offi en perustamista helpotta-vin erityis järjestelyin.

Jatkovalmistelu: Uudenmaan TE-keskus, kaupun-kien elinkeinotoimet, teknologiakeskukset ja kauppa-kamarit

Teknologiakeskukset on sijoitettu Suomessa yliopis-tojen välittömään fyysiseen läheisyyteen tukemaan tutkimuslähtöisen osaamisen kaupallistamista erityi-sesti uusyritystoiminnan kautta. Kehitysalustat taas ovat tyypillisesti yritysten markkinalähtöisistä tarpeis-ta syntyneitä yhteishankkeita, joissa toiminnan fyysi-nen sijainti on usein toissijainen kysymys.

Molemmissa innovaatioympäristöissä on kuiten-kin tavoitteena uuden tiedon ja osaamisen kaupalli-nen hyödyntäminen.

Esimerkki: Otaniemen teknologiakeskittymä

Teknillinen korkeakoulu, VTT ja muut Otaniemen alueella toimivat tutkimuslaitokset muodostavat Pohjoismaiden tärkeimmän teknologiakeskittymän. Tulevaisuuden haasteena on alueen tunnettuuden lisääminen myös yrityskeskittymänä. Otaniemellä

ei vielä ole vahvaa yhtenäistä profi ilia eikä alueen toimijoilla yhteistä visiota siitä, mihin pyritään. Toi-mintansa aloittaneella Otaniemen kehitys Oy:llä on tärkeä koordinoiva rooli alueen yhteisöllisyyden ja kansainvälisen profi ilin rakentamisessa sekä yhtei-sen vision määrittelyssä. Tämä vaatii kaikkien Ota-niemen alueen toimijoiden ja Espoon kaupungin vahvaa tukea.

Pörssiyhtiö Technopolis Oyj:n omistama Techno-polis Ventures Oy on Suomen suurin teknologia- ja osaamispohjaisia yrityksiä palveleva yrityshautomo-toimija. Sen tarjoamassa palvelukokonaisuudessa on yhdistetty toimitilat, yritys- ja yksilöpalvelut sekä yri-tysten kehittämispalvelut ja -ohjelmat. Otaniemessä-kin Technopolis Venturesin ohjelmatarjonta on jaet-tu kolmeen koriin: (1) liikeidean arviointi ja yrityksen perustaminen, (2) yrityshautomopalvelut ja (3) klus-teriohjelmat. Technopolis Ventures sai joulukuussa 2004 EU:n Excellence in Technology Transfer –pal-kinnon tunnustuksena parhaiden käytäntöjen kehit-tämisestä ja hyvästä yhteistyöstä niiden tehokkaaksi hyödyntämiseksi Euroopan eri alueilla.


Esimerkki: Lentokenttäkaupunki Aviapolis

Vantaan lentokenttäalueen ympärille on kasvanut merkittävä yritys- ja osaamiskeskittymä, lentokenttä-kaupunki Aviapolis. Viimeisten viiden vuoden aika-na alueelle on syntynyt 10 000 uutta työpaikkaa. Technopolis Oyj:n perustamalle teknologiakeskuk-selle valittiin yritysvetoinen strategia: sinne hou-kutellaan yrityksiä, joiden uskotaan vetävän puo-leensa myös tutkimusta ja koulutusta. Teknologia-keskuksessa toimii jo Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu EVTEK ja sen koordinoimana elektroniikan valmistuksen koulutus- ja koetehdas

Electria. Electriassa kohtaavat kiinnostavalla tavalla ammatillisen tason ja yliopistotason koulutus, tie-teellinen tutkimus (TKK, TTY) sekä yritysten tuote-kehitystarpeet.

Kansainvälisen hyvin toimivan lentokentän mer-kitys on suuri seudulliselle kilpailukyvylle. Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkee vuodessa noin 10 miljoonaa matkustajaa. Helsingin seudulla on erityisesti hyvien Aasian-lentoyhteyksiensä ansiosta mahdollisuus vahvistaa gateway-asemaansa tulevai-suudessa. Tavoitteeksi on asetettava, että mahdolli-simman monella lentomatkustajalla on tulevaisuu-dessa liiketoimintaan liittyviä syitä viipyä koneen-vaihtoa pitempään Helsingin seudulla.

Vantaan kaupungin yritystoiminnan edellytysten vahvistamiseen tähtäävä Hitech-ohjelma sisältää viisi alaa: logistiikka, elektroniikka, ympäristö, hyvinvointi ja tietoliikenne. Hitech-ohjelman rinnalla Aviapolissa toimii lisäksi Logistiikan osaamiskeskus osana kan-sallista osaamiskeskusohjelmaa. Logistiikan osaamis-keskuksen ja Aktiivimateriaalien ja mikrosysteemien osaamiskeskuksen yhteisiin kärkihankkeisiin kuuluu logistiikan RFID Lab, jonka tavoitteena on yhdistää RFID-teknologian tarjoamat mahdollisuudet yritys-ten logistiikkatarpeisiin.

Esimerkki: Helsingin yliopiston tiedekampukset

Helsingin yliopiston (ja kaupungin) alueella toimii vuonna 1992 Viikkiin perustettu bio-alaan erikois-tunut Helsinki Business and Science Park Oy. Valit-tuun fokustoimialaan liittyvät suuret pääomatarpeet ja osin toteutuneet riskit ovat osaltaan vaikeutta-neet teknologiakeskustoiminnan vakiinnuttamista. Lisäämällä yhteistyötä suuryritysten, rahoittajien ja yrityskehittäjien kesken teknologiakeskustoimin-ta voidaan vakiinnuttaa myös Helsingin yliopiston

kampuksille. Helsinki Business and Science Parkilla voi olla myös keskeinen rooli yliopiston kolmannen tehtävän yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toteut-tajana.

Jatkossa tarvitaan Helsinki Business and Science Parkin omistajien vahvaa sitoutumista, jotta tekno-logiakeskustoiminnalle saadaan lisää kattavuutta ja vaikuttavuutta Viikin, Meilahden ja Kumpulan kam-puksilla. Vaikuttavuus voi syntyä vain korkeatasois-ten lisäarvopalveluiden kautta. Niiden tarjoamiseen tarvitaan riittävät aineelliset ja aineettomat resurssit. Yhteistyötä teknologiansiirtoyhtiö Licentia Oy:n ja yrityshautomo Technopolis Ventures Oy:n kanssa on syytä edelleen lisätä.

Toimenpide-ehdotus 18: Helsinki Business and Science Park Oy:n omistajat osoittavat tarvittavat li-säresurssit yhtiölle toiminnan laajuuden ja vaikutta-vuuden lisäämiseksi yliopiston kolmannen tehtävän tehokkaan toteuttamisen edellyttämälle tasolle.

”Kaupunkien kehittämisessä tehokkuus ei yksin riitä -

tarvitaan myös luovuutta.”

vuorineuvos Krister Ahlström


6.3. LUOVIEN ALOJEN LIIKETOIMINTAKESKUS ARABIANRANTAAN

Perinteinen teknologiakeskuskonsepti on yleensä kiinnittynyt niin sanottuihin koviin tieteisiin ja tek-nologioihin. Helsingin seudulla on hyvää osaamista ja kasvupotentiaalia myös teknologialähtöisten alo-jen ulkopuolella. Käytännössä melkein koko luovien toimialojen liiketoimintapotentiaali sijaitsee metro-polialueella. Luovan osaamisen nykyistä tehokkaam-pi levittäminen ja kaupallinen hyödyntäminen ovat mahdollisuus pääkaupunkiseudulle. Luovat toimialat ansaitsevat osakseen lisähuomiota ja tukea seudul-lisessa elinkeinopolitiikassa.

Toimenpide-ehdotus 19: Perustetaan teknologia-keskusmallia mukaileva (Tekel-kelpoinen) luovien alo-jen liiketoimintaosaamista ja uusia yrityksiä palveleva osakeyhtiö Arabianrantaan yhdistämällä alueen nykyi-sin organisatorisesti hajallaan olevat toiminnot (osaa-miskeskus, yrityshautomo, innovaatiopalvelut jne.) ja vahvistamalla erityisesti liiketoimintaosaamista.

Jatkovalmistelu: TaiK, Culminatum, Helsingin kau-punki, TE-keskus

6.4. PALVELULIIKETOIMINTAOSAAMISEN VAHVISTAMINEN

Kehittyneelle tietoyhteiskunnalle tyypillisesti neljä vii-desosaa kaikista Helsingin seudun työpaikoista on palveluissa. Erityisesti joillakin tietointensiivisillä sek-toreilla, kuten rahoitus ja konsultointi, Helsingin seu-tu edustaa reilusti yli puolta koko maan volyymistä. Toisaalta tiedetään, että Suomessa ja Helsingin seu-dullakin palvelusektori on edelleen monilta osin ali-kehittynyt ja tuottavuuden kehitys on heikoimmilla osa-alueilla ollut negatiivista viime vuosina.

Tulevaisuudessa palveluliiketoiminta on monen aikaisemmin tuotekeskeisesti toimineen yrityksen ydinliiketoimintaa. Suomessa tarvitaan lisää käytän-nönläheistä palveluliiketoiminnan tutkimusta ja tuo-tekehitystä. Niiden myötä palveluista voi kehittyä Suomelle merkittävää uutta vientitoimintaa tule-vaisuudessa. Helsingin seudulla luontevaa olisi kes-kittyä erityisesti digitaalisilla (tai ICT) teknologioilla tuettujen kansainvälisesti monistettavien palvelurat-kaisujen kehittämiseen, koska täällä voidaan luonte-vasti hyödyntää yliopistojen ja ammattikorkeakoulu-jen palveluliiketoimintaosaamista sekä tutkimukses-sa ja yritystoiminnassa kehitettyjä teknologioita.

Esimerkki: Kauppakorkeakoulut

osaamisen välittäjäroolissa

Kauppakorkeakoulujen on osana yliopistojen niin sanotun kolmannen tehtävän toteutusta aktivoidut-tava seudullisesti. Helsingin kauppakorkeakoulun Mechelininkadulle kaavailema bisneskampus yritys-hautomoineen ja alkavaa yritystoimintaa tukevine muine palveluineen on linkitettävä kiinteäksi osaksi Helsingin seudun (kasvu-)yrittäjyyden tukiverkos-toa. Kiinnostava avaus on ollut Svenska Handels-högskolanin Suomen Akatemian tuella toteuttama liiketoimintaosaamisen koulutuskokonaisuus Viikin biotieteiden tohtorikoulun jatko-opiskelijoille.

Toimenpide-ehdotus 20: Perustetaan tietointensii-visiin liiketoiminnan palveluihin keskittyvä klusterioh-jelma osaamiskeskustoiminnan mallin mukaisesti.

Jatkovalmistelu: Culminatum, kaupunkien elin-keinojohto, yliopistot, ammattikorkeakoulut, VTT


6.5. KOHTI DYNAAMISTA KAMPUSVERKOSTOA

Teknologiakeskuksen tärkein tehtävä on tutkimus-lähtöisen osaamisen välittäminen yhteiskuntaa hyö-dyttämään. Paine toiminnan tehostamiseksi kasvaa syksyllä 2005 voimaan tulevan uuden yliopistolain mukanaan tuoman niin sanotun kolmannen tehtä-vän (yhteiskunnallinen vuorovaikus) myötä. Myös yritykset tuntenevat kasvavaa kiinnostusta yliopis-toyhteistyöhön. Teknologiakeskuksen tarjoama yli-opistokampuksen fyysinen läheisyys ja toimintaan liittyvä välittäjärooli ovat omiaan helpottamaan tä-täkin yhteistyötä.

Toimenpide-ehdotus 21: Vahvistetaan opiskeli-joiden ja tutkijoiden seudullista liikkuvuutta yli tie-teenala- ja kampusrajojen Helsinki Region Science Parkin alueella merkittävien innovaatioiden aikaan-saamiseksi. Liikkuvuuden mahdollistaminen on aloi-tettava kampukset yhdistävän niin sanotun Tiedelin-jan perustamisesta.

Jatkovalmistelu: pääkaupunkiseudun neuvotte-lukunta, YTV

6.6. KASVUYRITTÄJYYDEN TUKI

Kasvuyritysten merkitys on keskeinen Suomen ja Helsingin seudun kilpailukyvyn ja taloudellisen me-nestyksen kannalta. Uusia liiketoimintamahdolli-suuksia hyödyntävä kasvuhakuinen ja –haluinen yrittäjyys on Suomessa kuitenkin vähäistä etenkin, kun se suhteutetaan maassa tehtyihin tutkimus- ja kehityspanostuksiin. Kasvuyritykset ovat pieni osa kaikista uusista yrityksistä, mutta niihin syntyy val-taosa uusista työpaikoista.

Uusien kasvuyritysten puute korostuu Helsingin seudulla, joka edustaa noin puolta Suomen innovaa-tiovirrasta. Kasvuyrittäjyyden tuen vahvistaminen on nostettava kaupunkien innovaatio- ja elinkeinopoli-tiikan keskeiseksi kohteeksi. Järkevää olisi myös koh-distaa valtiovallan kasvuyrittäjyyden tukitoimenpi-teitä nykyistä enemmän pääkaupunkiseudulle, kos-ka täällä todennäköinen panos-tuotossuhde lienee Suomen mittakaavassa ylivoimainen.

Yrittäjyys on usein tehokkain tapa kaupallistaa osaamista ja innovaatioita. Yrittäjyyteen tarvitaan kuitenkin Suomessakin aina yrittäjä, jonka soisi ny-kyistä useammin olevan korkeasti koulutettu. Yrit-täjyys kilpailukykyisenä uravaihtoehtona korkeasti koulutetuille edellyttäisi muutoksia verotukseen ja julkisen alkuvaiheen riskirahoituksen lisäämistä. Seu-dullisestikin voidaan tehdä jotain esimerkiksi sijoitta-malla valikoivasti alkuvaiheen pääomarahastoihin.

Etenkin monilla teknologiaa hyödyntävillä toimi-aloilla kasvu edellyttää varhaista kansainvälistymistä. Koko Suomen innovaatiopotentiaalin hyödyntämi-seksi on kriittisen tärkeää kehittää Helsingin seutua

toimivaksi kasvualustaksi kansainvälisesti menesty-ville uusille yrityksille.

Suomi tarvitsee yhden alueen, jolla on edelly-tykset toimia globaalisti operoivien kasvuyritysten kiihdytysalustana ja tukikohtana riippumatta siitä,

ovatko yritykset alun perin lähtöisin Suomesta tai ulkomailta.


Toimenpide-ehdotus 22: Nostetaan Helsingin seudun kansainvälistä profi ilia korkeatasoisena kas-vuyritysympäristönä verkottamalla tukifunktiot ja al-kuvaiheen rahoittajat paremmin kansainvälisesti sekä markkinoimalla seudun tarjoamaa liiketoiminta- ja innovaatioympäristöä suunnitelmallisesti.

Jatkovalmistelu: Uudenmaan TE-keskus, välittä-jäorganisaatiot, Sitra, Tekes

Innovaatioympäristötasolla tunnistettujen haastei-den lisäksi tiedetään, että kasvuyrityksen kehityk-sen tärkeimmät edellytykset liittyvät läheisesti liike-toimintaosaamiseen ja rahoituksen saatavuuteen. Helsingin seudun on oltava etulinjassa kehittämäs-sä omista lähtökohdistaan valtakunnallisia järjes-telmiä hyödyntäviä ja täydentäviä toimintamalleja sekä yrityskehityksen että rahoituksen tehostami-seksi. Nämä toimet on toteutettava osana seudun kaupunkien yhteistä innovaatiopolitiikkaa. Teknolo-giakeskusten roolia kasvuhakuisille yrityksille suun-nattujen palveluiden tarjoajina tulee edelleen vah-vistaa.

Toimenpide-ehdotus 23: Teetetään seudun yri-tyskehitysorganisaatioiden ja alkuvaiheen pääoma-sijoitusrahastojen riippumaton arviointi ja profi loi-daan kasvuyrityspalvelut omaksi kokonaisuudekseen erilleen perustason yrityshautomo- ja neuvontapal-veluista.

Jatkovalmistelu: Uudenmaan TE-keskus, kaupun-git, yliopistot, VTT

6.7. INNOVATIIVISTEN ALKUVAIHEEN YRITYSTEN RAHOITUS

Määrällisesti ja laadullisesti riittävä kansainvälisesti kilpailukykyisten hankkeiden virta on edellytys alku-vaiheen pääomaehtoisen rahoitusmarkkinan toimi-vuudelle. Helsingin seutu on Suomessa ainoa kau-punkiseutu, joka tuottaa vuositasolla alueellisen pää-omasijoitustoiminnan kannalta kiinnostavan määrän uusia hankeaihioita. Innovaatiopotentiaalin hyödyn-tämiseksi uusien hankkeiden kasvuhakuisuutta on kannustettava ja niihin kohdistuvien palveluiden laa-tua on nostettava. Näin parannetaan edellytyksiä kansainvälisesti menestyvien kasvuyritysten synnylle ja kiinnittymiselle Helsingin seutuun.

Toimenpide-ehdotus 24: Kaupungit varautuvat olemaan jatkossakin sijoittajina nykyisissä ja/tai uu-sissa siemenvaiheen pääomarahastoissa. Rahastosi-joitusten yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota hallinnointiyhtiöiden sijoitusjohtajien liiketoiminta-osaamiseen.

Jatkovalmistelu: kaupungit

Myös yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutki-muslaitosten on vakavasti harkittava osallistumista alkavaan yritystoimintaan esimerkiksi siirtämällä im-materiaalioikeuksia alkaville yrityksille tai kohden-nettavin rahastosijoituksin. Rahastosijoitukset ovat yliopistojen ja tutkimuslaitosten kannalta perusteltu-ja vain, jos niihin liittyy tiivistä yhteistyötä sijoittajien kanssa esimerkikisi hankevirran arvioinnissa.

Helsingin seudun on aktiivisesti hyödynnettävä kansallisia alkavien yritysten rahoitusinstrumentteja. Tämä vaatii tiedottamisen ja verkoston toimijoiden yhteistyön tehostamista. Esimerkiksi Tekesin perus-tamislainojen, Teollisuussijoituksen siemenrahoitus-

ohjelman ja mahdollisesti perustettavan valtakun-nallisen siemenvaiheen syöttörahaston volyymistä pitäisi eri alueiden potentiaalia vasten tarkasteltuna noin puolet kohdistua pääkaupunkiseudulle. Tähän päästään niin, että alkuvaiheen hankkeiden jalosta-jien ja rahoittajien yhteistyötä tehostetaan esimer-kiksi järjestämällä toimijoiden yhteisiä esittäytymis-tilaisuuksia ja innovaatioklinikoita.

Toimenpide-ehdotus 25: Perustetaan Helsingin seudulla toimivien alkuvaiheen yksityisten ja julkis-ten rahoittajien yhteinen Round Table koordinoimaan yhteistyötä ja kansainvälisiä hankkeita.

Jatkovalmistelu: Culminatum, Teollisuussijoitus


7.1. LUOVIEN YMPÄRISTÖJEN MERKITYS

Luovien osaajien houkuttelu ja pitäminen vaatii Hel-singin seudulta luovia ympäristöjä, joissa toteutuvat korkeat standardit asumisessa, työskentelyssä ja va-paa-ajanviettomahdollisuuksissa. Pääkaupunkiseu-dulla on hyvät lähtökohdat kehittää kaikkia kolmea viihtyisyyden osa-aluetta. Tässäkin tarvitaan tulevai-suudessa yhä enemmän kaupunkien rajat ylittävää yhteistyötä: Helsingin seudun nykyiset osaamiskes-kittymät tarjoavat hyvän pohjan eri alueiden ja kau-punkien osaamislähtöisten profi ilien hahmottamisel-le ja vahvistamiselle.

Monipuolinen ja korkeatasoinen kulttuuritar-jonta lisää seutukunnan houkuttavuutta. Helsingin ydinkeskustan kulttuurikeskittymä on Kiasmoineen, oopperoineen ja tulevine musiikkitaloineen puitteil-taan maailmanluokkaa. Koko pääkaupunkiseudun on panostettava monipuoliseen ja -arvoiseen sekä vielä nykyistä kansainvälisempään kulttuuritarjon-taan, jotta myös ulkomaalaiset kokisivat Helsingin seudun tarjoaman elämysympäristön rikkaana.

Kansainväliset vaikutteet ja kansainvälinen yh-teistyö korostuvat nykyisin myös kaupunkisuunnitte-

Erinomainen paikka asua, oppia ja työskennellä

lussa. Esimerkiksi maankäytössä tapahtuu muutok-sia, jotka historiallisesta kehityksestä johtuen ovat hyvinkin samanlaisia monissa eurooppalaisissa kau-pungeissa. Nämä muutokset johtuvat muun muassa siitä, että vanhoja satama- ja teollisuusalueita ote-taan asunto- ja muuhun käyttöön. Tällaisten aluei-den kehittämisessä voidaan hyödyntää kansainväli-siä kokemuksia esimerkiksi käyttämällä kansainvä-lisiä asiantuntijaryhmiä keskustelun herättäjinä ja uusien ideoiden tuottajina.

Helsingin seudun suunnittelussa on pyrittävä in-novatiivisuuteen, joka tuo aidosti uusia sisältöjä ur-baaniin asumiseen, työskentelyyn ja vapaa-ajan viet-toon kuten Puutarha-Tapiola 1950-luvulla tai Kaa-pelitehdas 1990-luvulla.

Toimenpide-ehdotus 26: Perustetaan kansainvä-linen asiantuntijaryhmä ideoimaan Helsingin seudun tulevaisuutta erityisesti innovatiivista kaupunkisuun-nittelua tukevalla tehtäväksiannolla.

Jatkovalmistelu: kaupungit, Culmi natum

7.

7.2. KANSAINVÄLISET KOULUT

Kansainvälisillä kouluilla on tärkeä tehtävä ulkomais-ten osaajien houkuttelussa ja heidän viihtyvyytensä varmistamisessa. Metropolialueen kaupunkien tulisi yhdessä varautua ulkomaalaisten määrän lisäänty-miseen tulevaisuudessa laatimalla yhteinen kansain-välisten koulujen verkostostrategia, joka ennakoi kasvavan ulkomaalaisyhteisön tarpeita.

”Korkeatasoinen ja kattava kansainvälisten koulujen ja

yliopistojen verkosto on keskeinen edellytys ulkomaisten osaajien

viihtymiselle Helsingin seudulla.”

Vice President Erkki Ormala, Nokia Oyj


Tulevaisuuden menestysklustereiden ennustaminen tai ennakoiminen ei sisältynyt innovaatiostrategia-prosessiin. Tekes valmistelee kansallista teknologi-astrategiaa, joka valmistuu talvella 2005. Helsingin seudulla tulisi käynnistää prosessi, jossa varaudu-taan ensimmäistä kertaa tekemään valintoja seudun tulevaisuuden kannalta tärkeimpien klustereiden aseman vahvistamiseksi osana kaupunkien yhteistä elinkeinopolitiikkaa.

8.1. OSAAMISKESKUSTOIMINNAN TULEVAISUUS

Culminatum Ltd Oy käynnistää syksyllä 2005 valmis-telun, joka tähtää vuoden 2006 lopussa päättyvän osaamiskeskusohjelmakauden jälkeiseen aikaan. Valmistelun tuloksena syntyy käsitys tähän asti to-teutetun osaamiskeskusohjelman tuloksellisuudesta ja alustava esitys vastaavanlaisen uusia toimialoja esiin nostavan ohjelman rungoksi.

Vuonna 1995 käynnistynyt valtakunnallinen osaamiskeskusohjelma on Uudellamaalla keskitty-nyt uusien toimialojen kehittämiseen. Toinen oh-jelmakausi käynnistyi vuonna 1999. Osaamiskes-

Klusterikehittäminen Helsingin seudulla

8.

Uudenmaan osaamiskeskuksen osaamisalat ja vastuuorganisaatiot:

– Aktiivimateriaalit ja mikrosysteemit,

Technopolis Ventures Oy

– Digitaalinen media, sisältötuotanto ja

oppimispalvelut, Culminatum Ltd Oy

– Geeniteknologia ja molekyylibiologia,

Helsinki Business and Science

Park Ltd Oy

– Logistiikka, Technopolis Oyj, Vantaa

– Lääketieteen ja hyvinvoinnin

teknologia, Culminatum Ltd Oy

– Ohjelmistotuoteliiketoiminta,

Technopolis Ventures Oy

kusohjelmaa tarkistettiin 2002 ja siihen lisättiin uusia osaamiskeskuksia ja -aloja. Uudenmaan osaamiskes-kusohjelmaan kuuluu nyt kuusi osaamisalaa, joista kahta Culminatum hallinnoi itse.

Iso kansallisella tasolla rat kaistava kysymys on, jatkuuko osaamiskeskustyyppinen toiminta nykyis-ten uusia aloja tukevan periaatteen pohjalta vai suunnataanko huomio jatkossa myös vahvojen klus-tereiden (metsä, metalli ja ICT) kehittämiseen. Cul-minatum tukee pyrkimyksiä, jotka vahvistavat osaa-miskeskustoiminnan kytkentää kansallisen innovaa-tiopolitiikan muihin sisältöihin.

Culminatum Ltd Oy ja erityisesti Digitaalisen me-dian, sisältötuotannon ja oppimispalveluiden osaa-miskeskus verkottuu kahteen merkittävään hank-keeseen. Pasilan alueen digitaalisten sisältöjen ja palveluiden klusterihanke ja kansallinen digitaalisen median Dimes ovat tärkeitä avauksia Suomen uusia ylivoimaisia kilpailuetuja rakennettaessa. Molem-pien hankkeiden toteutuksessa tarvitaan aktiivista pääkaupunkiseutua. Myös tietointensiiviset palve-lut ovat Culminatumin kehittämistoimien kohteena tulevaisuudessa.


Helsingin seudun innovaatiostrategia sisältää toi-menpide-ehdotuksia, joita täytyy tarkentaa ja joille tarvitaan konkreettiset mitattavat tavoitteet. Valta-osa ehdotuksista on periaatteessa toteutettavissa nopealla aikataululla. Toisaalta mitään ei tapahdu il-man tarvittavia päätöksiä toteuttajaorganisaatioissa, joista keskeisimpiä ovat seudun kaupungit, yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Kaupungeilla on yhteinen neuvottelukuntansa ja yliopistoilla ja ammattikor-keakouluilla rehtorifooruminsa.

Toimenpiteiden valmistelu ja käynnistäminen vaatii myös toimijaverkoston johtamista. Johtajuu-den puute on tutkimuksissa todettu yhdeksi seu-dullisen kehittämistoiminnan keskeiseksi haasteeksi. Innovaatiostrategian kunkin toimenpide-ehdotuk-sen menestyksellinen toteuttaminen edellyttää, että joku osallistuvista tahoista ottaa vastuun hankkeen, toisin sanoen muutoksen, johtamisesta.

Monet strategian ehdotuksista vaativat organi-saatio- ja kuntarajat ylittävää yhteistyötä, joka ei synny ilman aktiivista jatkovalmistelua. Kaupunkien osalta valmistelutehtävä kuuluu luontevasti syksyllä 2004 perustetulle pääkaupunkiseudun yhteistä elin-keinopolitiikkaan valmistelevalle ydinryhmälle sekä joiltain osin suoraan sektoritoimiojoille. Yliopistojen

Strategiasta toteutukseenja ammattikorkeakoulujen osalta ylätason sitoutu-minen yhteisiin päämääriin kuuluu seudun yliopis-tojen ja ammattikorkeakoulujen yhteiselle rehtori-foorumille.

Culminatum Ltd Oy on valmistautunut kanta-maan vastuuta innovaatiostrategian toteuttamisen koordinoinnista sekä toimenpiteiden tulosten seu-rannasta ja raportoinnista.

9.

Tämä Helsingin seudun innovaatiostrategia on ensimmäinen laatuaan. Innovaatiotoiminnan levittäy-tyminen uusille alueille avaa kokonaan uusia näky-miä, mikä puolestaan asettaa paineita innovaatio-strategian päivittämiselle tulevaisuudessa. Päättynyt ensimmäinen strategiaprosessi osoitti tarpeellisuu-tensa synnyttämällä paljon rajat ylittävää kanssakäy-mistä, jonka hedelmiä strategiaraportti ei sisällä.


1. TUTKIMUKSEN JA OSAAMISEN KANSAIN-VÄLISEN VETOVOIMAN LISÄÄMINEN

Toimenpide-ehdotus 1: Yliopistot, ammattikorkea-koulut ja kaupungit panostavat yhdessä Helsingin seudun kansainväliseen markkinointiin yhtenäisenä koulutus- ja tutkimusalueena.

Toimenpide-ehdotus 2: Yliopistot ja ammattikorkea-koulut sitoutuvat yhteisiin sisäänpäin kansainvälisty-mistä koskeviin tavoitteisiin ja yleisiin periaatteisiin sekä laativat tarvittavat suunnitelmat kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin tehostamiseksi.

Toimenpide-ehdotus 3: Yliopistot ja ammattikor-keakoulut valitsevat ne koulutusalat, joita tarjotaan tulevaisuudessa englanninkielisinä. Yliopistotutkinnot tulee suunnitella ja toteuttaa yliopistojen välisessä yh-teistyössä. Sama tarve yhteistyölle pätee myös ammat-tikorkeakouluihin ja niiden myöntämiin tutkintoihin.

Toimenpide-ehdotus 4: Perustetaan Helsinki School of Creative Entrepreneurship –hanke, joka tarjoaa englanninkielistä tutkintoon johtavaa koulutusta ja osallistuu monitieteisiin tutkimushankkeisiin. HSCE tukee merkittävällä tavalla osallistuvien yliopistojen kolmannen tehtävän, yhteiskunnallisen vaikuttavuu-den, toteutumista.

Toimenpide-ehdotus 5: Ulkomaalaisia opiskelijoita ja tutkijoita palvellaan tulevaisuudessa nykyistä parem-min. Tämä on mahdollista perustamalla koko seudun ulkomaalaisia palveleva yksikkö, joka huolehtii ainakin markkinointiin, opiskeluun, asumiseen, oleskelulupiin, sosiaalietuuksiin, perheenjäsenten asemaan ja rekry-toitumiseen liittyvistä kokonaisuuksista.

Toimenpide-ehdotus 6: Metropolialueen kaupun-kien on varauduttava siihen, että ne osarahoittavat muutaman maailmanluokan huippututkijan kutsu-misen vuosittain seudun yliopistoihin ja tutkimuslai-toksiin vahvistamaan niiden kansainvälisyyttä. Tämä edellyttää ainakin palkkaukseen ja asumiseen liitty-viä erityisjärjestelyjä. Kaupunkien on tehtävä asias-sa konkreettinen ehdotus, johon muut potentiaaliset rahoittajat voivat tarttua.

Toimenpide-ehdotus 7: Yliopistojen, ammattikor-keakoulujen ja yritysten on yhdessä panostettava ul-komaisten tutkinnon suorittajien työuran avautumi-sen tukemiseen pääkaupunkiseudulla. Tämä vaatii ulkomaalaisten huomioimista muun muassa harjoit-teluohjelmista ja opinnäytetyömahdollisuuksista tie-dotettaessa ja niitä suunniteltaessa.

2. OSAAMISKESKITTYMIEN VAHVISTAMINEN JA YHTEISTEN KEHITYSALUSTOJEN LUOMINEN

Toimenpide-ehdotus 8: Kaupungit kutsuvat kokoon korkean tason yritysvetoisen johtoryhmän, jonka tehtä-vänä on johtaa olemassa olevien kehitysalustojen edel-leen kehittämistä ja niiden välistä yhteistyötä, valvoa suunnitteilla olevien hankkeiden toteutusta sekä suun-nitella kokonaan uusia alustoja Helsingin seudulle.

Toimenpide-ehdotus 9: Perustetaan kansallinen Living Lab Finland Forum, jonka tehtävänä on toimia avoimena idea-alustana ja koordinoijana kaikkien Suomen erilaisten pilottiyhteisöjen välillä.

3. JULKISTEN PALVELUIDEN UUDISTAMINEN JA INNOVAATIOT

Toimenpide-ehdotus 10: Kaupungit kehittävät yh-teistyössä innovaatiotoiminnan mahdollistavat rahoi-tus- ja toimintamallit.

Toimenpide-ehdotus 11: Kaupungit huomioivat tule-vaisuuden henkilöstöpolitiikassaan nykyistä systemaat-tisemmin innovaatiotoiminnan tarpeet ja muokkaavat henkilöstöstrategiansa tukemaan innovatiivisuuteen kannustavan organisaatiokulttuurin rakentamista.

Toimenpide-ehdotukset


Toimenpide-ehdotus 12: Kaupungit kehittävät yh-teistyössä hankintatoimintaansa käyttäjien, tuotta-jien ja tutkimuksen yhteishankkeet mahdollistavan mallin löytämiseksi.

Toimenpide-ehdotus 13: Kootaan seudun kaupun-kien vanhuspalveluihin keskittyneet monet kehitys-hankkeet yhteiseksi ohjelmaksi, jolle asetetaan yh-teiset tavoitteet.

Toimenpide-ehdotus 14: Uusi tuotekehitysyksikkö sisällytetään osaksi HUS:in Meilahden alueen kehit-tämistä. Hankeen valmisteluun ja toteutukseen tulee HUS:in omistajien lisäksi hankkia rahoitusta kansal-lisista lähteistä (Sitra, Stakes, Tekes) sekä yhteistyö-yrityksistä.

4. INNOVAATIOTOIMINNAN TUKI

Toimenpide-ehdotus 15: Yliopistojen, ammattikor-keakoulujen ja tutkimuslaitosten tulee yhdessä huo-lehtia siitä, että korkeatasoiset innovaatio- ja uus-yrityspalvelut tarjotaan mahdollisuuksien mukaan yhteisinä.

Toimenpide-ehdotus 16: Selvitetään mahdollisuu-det perustaa uudenlaisia ’innovaatioalustoja’ yliopis-toihin ja tutkimuslaitoksiin alkuvaiheen ideoiden ja-lostusarvon nostamiseksi ennen varsinaisten kaupal-listamistoimien aloittamista.

Toimenpide-ehdotus 17: Selvitetään, miten seu dulla toimivien innovatiivisten yritysten kaupallistamatta jääneiden ideoiden hyödyntämistä voitaisiin tukea esimerkiksi spin-offi en perustamista helpottavin eri-tyisjärjestelyin.

Toimenpide-ehdotus 18: Helsinki Business and Science Park Oy:n omistajat osoittavat tarvittavat lisäresurssit yhtiölle toiminnan laajuuden ja vaikut-tavuuden lisäämiseksi yliopiston kolmannen tehtävän tehokkaan toteuttamisen edellyttämälle tasolle.

Toimenpide-ehdotus 19: Perustetaan teknologiakes-kusmallia mukaileva (Tekel-kelpoinen) luovien alojen liiketoimintaosaamista ja uusia yrityksiä palveleva osakeyhtiö Arabianrantaan yhdistämällä alueen ny-kyisin organisatorisesti hajallaan olevat toiminnot (osaamiskeskus, yrityshautomo, innovaatiopalvelut jne.) ja vahvistamalla erityisesti liiketoimintaosaa-mista.

Toimenpide-ehdotus 20: Perustetaan tietointensii-visiin liiketoiminnan palveluihin keskittyvä klusterioh-jelma osaamiskeskustoiminnan mallin mukaisesti.

Toimenpide-ehdotus 21: Vahvistetaan opiskelijoi-den ja tutkijoiden seudullista liikkuvuutta yli tieteen-ala- ja kampusrajojen ’Helsinki Region Science Parkin’ alueella merkittävien innovaatioiden aikaansaami-seksi. Liikkuvuuden mahdollistaminen on aloitetta-va kampukset yhdistävän niin sanotun Tiedelinjan perustamisesta.

Toimenpide-ehdotus 22: Nostetaan Helsingin seu-dun kansainvälistä profi ilia korkeatasoisena kasvu-yritysympäristönä verkottamalla tukifunktiot ja alku-vaiheen rahoittajat paremmin kansainvälisesti sekä markkinoimalla seudun tarjoamaa liiketoiminta- ja innovaatioympäristöä suunnitelmallisesti.

Toimenpide-ehdotus 23: Teetetään seudun yrityske-hitysorganisaatioiden ja alkuvaiheen pääomasijoitus-rahastojen riippumaton arviointi ja profi loidaan kas-vuyrityspalvelut omaksi kokonaisuudekseen erilleen perustason yrityshautomo- ja neuvontapalveluista.

Toimenpide-ehdotus 24: Kaupungit varautuvat ole-maan jatkossakin sijoittajina nykyisissä ja/tai uusissa siemenvaiheen pääomarahastoissa. Rahastosijoitusten yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota hallinnointi-yhtiöiden sijoitusjohtajien liiketoimintaosaamiseen.

Toimenpide-ehdotus 25: Perustetaan Helsingin seu-dulla toimivien alkuvaiheen yksityisten ja julkisten rahoittajien yhteinen Round Table koordinoimaan yhteistyötä ja kansainvälisiä hankkeita.

Toimenpide-ehdotus 26: Perustetaan kansainväli-nen asiantuntijaryhmä ideoimaan Helsingin seudun tulevaisuutta erityisesti innovatiivista kaupunkisuun-nittelua tukevalla tehtäväksiannolla.

Innovaatiostratgiaprosessiin liittyvät osaraportit:

Developing the Seed Finance Market in the Helsinki Region, Advestia Oy

Helsingin seudun teknologiakeskuskonsepti, Net Effect Oy

Kaupungit innovaatiotoiminnan edistäjinä, Advansis Oy

Kehitysalustat – esitys osaksi innovaatio-strategiaa ja päätösmuistio, Advansis Oy

Yliopistot, ammattikorkeakoulut ja yrityksetHelsingin seudulla - kotikansainvälistymisen mahdollisuuksia, CEREN / Svenska social och kommunal högskolan

Tiedustelut: Culminatum Ltd Oy


STRATEGIAPROSESSIIN AKTIIVISESTI OSALLISTUNEET:

Ahlström KristerAlatalo Ritva, Vantaan kaupunki Blomqvist Irina, Culminatum Cantell Timo, Sibelius AkatemiaDjupsjöbacka Gustav, Sibelius-AkatemiaErkkilä Kristiina, Espoon kaupunkiForsander Annika, Helsingin yliopistoGrundstén Henri, Teollisuussijoitus Grünstein Raoul, Imagematch Halme Kimmo, Advansis Hautamäki Antti, SitraHelve Heikki, Kuopion kaupunkiHimanen Pekka, Helsinki Institute of Information Technology Hintikka Martti, Innofi nanceHolstila Eero, Culminatum Holthöfer Harry, TechnomedicumHuuskonen Pertti, Technopolis Hälikkä Ari, Haaga Instituutin amkHölttä Pertti, ElisaIlmavirta Veijo, Teknillinen korkeakoulu Jalkanen Markku, Pharon Pharmaceuticals Jutila Juha, KeksintösäätiöJyrämä Annukka, Helsingin kauppakorkeakouluJääskeläinen Kyösti, TekelKalske Risto, SitraKananoja Aulikki, Helsingin kaupungin sosiaalivirastoKarppinen Ilona, Tekes Kasanen Eero, Helsingin kauppakorkeakouluKokkonen Marketta, Espoon kaupunkiKorhonen Tapio, Helsingin kaupunkiKosonen Mauno, Helsingin yliopistoKostiainen Juha, YIT Kukko Heli, TekesKuusi Juhani, SitraLaakso-Manninen Ritva, Helsingin liiketalouden amkLaitinen Lauri A., HUSLaitinen Markus, Helsingin yliopistoLamberg Irmeli, Technopolis Ventures

Lappalainen Anneli, Teknillinen korkeakouluLaunonen Martti, Technopolis Lehtonen Yrjö, ComponentaLemola Tarmo, AdvansisLempinen Aimo, Uudenmaan liittoLepola Outi, Helsingin yliopistoLeppävuori Erkki, VTTLuopajärvi Timo, Helsingin amk StadiaMaanavilja Aimo, ElisaMaarttola Minna, Helsingin kaupunkiMajakulma Arja, Laurea amkMajander Hellevi, Helsingin yliopistoMakarow Marja, Helsingin yliopistoMalkavaara Jarmo, OpetusministeriöMarkelin Lia, Svenska HandelshögskolanMarkkula-Heilamo Leea, Vantaan kaupunkiMaula Markku, Teknillinen korkeakouluMikkelä Kari, CulminatumMichelsen Karl-Erik, Lappeenrannan teknillinen yliopistoMieskonen Jari, Eqvitec PartnersMäkeläinen Sirkka, Helsingin kaupunkiMäntylä Martti, Helsinki Institute of Information TechnologyNiemelä Jorma, Diakonia amk Niinikoski Marja-Liisa, Net EffectNiitamo Veli-Pekka, Nokia /Helsingin kauppakorkeakoulu (CKIR)Nokso-Koivisto Anu, SitraNoronen Heini, CulminatumNyrhilä Jorma, Helsingin kauppakamariOrmala Erkki, NokiaPaajanen Juhani, Vantaan kaupunkiPajunen Jussi, Helsingin kaupunki / Uudenmaan liittoPaasikivi Riikka, Helsinki Business and Science ParkPaju Hannu, Uudenmaan TE-keskusPalmén Tuula, CulminatumParvinen Ilmo, Sitra Penate-Medina Oula, Cancer Targeting TechnologiesPentikäinen Tuomo, TekelPerälä Heikki, Helsingin kauppakamariPitkälä Aulis, Vantaan kaupunki

Pursula Matti, Teknillinen korkeakouluRaivio Kari, Helsingin yliopistoRajajärvi Tuomas, Helsingin kaupungin suunnitteluvirastoRauhala Pentti, Laurea amkRuoho Kari, Espoon kaupunkiRuohonen Juha, Holtron VenturesRönkä Kimmo, Future Home InstituteSaarnivaara Veli-Pekka, Tekes Salmi Eija, Taideteollinen korkeakoulu Saralehto Sampsa, Espoon kauppakamariSepponen Raimo, Teknillinen korkeakouluSiitonen Eva-Riitta, Helsingin kaupunkiSilvennoinen Eero, Tekes Sotamaa Yrjö, Taideteollinen korkeakouluStrand Jouko, Technopolis VenturesTammeaid Indrek, Helsingin yliopistoTammeaid Marika, Helsingin yliopistoTarjanne Artturi, Nexit VenturesTarkkanen Jaakko, Laurea amkToivonen Mikko, Helsingin yliopistoTuominen Marit, Profi ct PartnersTuominen Nyrki, Helsingin kaupunkiTuori Reijo, Espoon kaupunkiTurunen Matti, Eqvitec PartnersTörmälä Timo, LicentiaUronen Paavo, CulminatumValovirta Ville, Net EffectValtonen Pertti, Kauppa- ja teollisuusministeriöVäyrynen Raimo, Suomen AkatemiaWolff Henrik, Arcada amkYlhä Pia, Helsinki Business and Science Park Ylöstalo Lauri, Lahden tiede- ja yrityspuisto

Projektijohtaja Tatu Laurila Culminatum Ltd Oy:stä kokosi ja toimitti strategiaraportin.

Kuvat: s. 5 Helsingin kaupungin kuva-arkisto Boy Hilden s. 6, 8, 12, 15-17, 19-20 ja 24 DI Kimmo Rönkä s. 7 VTT:n kuva-arkisto ja s. 10 Technopolis Oyj:n kuva-arkisto

Ulkoasu: Spokesman Oy

Painopaikka: Salpausselän Kirjapaino Oy, 2005


Culminatum Ltd OyHelsinki Region Centre of ExpertiseTekniikantie 14, 02150 Espoo

Puhelin(09) 2517 2000

Fax(09) 2517 3099

www.culminatum.fi

Documents

Yhdessä huipulle - Helsingin kaupunki · 2009. 1. 20. · Työelämä tarvitsee ulkomaisia osaajia 10 4. ... 5.2. Kaupunkien uusi aktiivinen rooli 14 5.3. ... MAAN KILPAILUKYKY Valtiovallan