Upload
vonhu
View
216
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
aviisoriPRICEWATERHOUSECOOPERSIN ASIAKASLEHTI 3/2007
YIT valtaa Venäjää Hannu Leinonen uskoo keskiluokan nousuun
Mustanmeren menestyjätBulgaria ja Romania imevät investointeja
AVIISORI 3 2007 2
4
8
11
12
19
20
22
23
16
SISÄLLYS
8
12
16
22
YIT KASVAA VENÄJÄLLÄ
Toimitusjohtaja Hannu Leinonen
uskoo Venäjän vetovoimaan.
TURVALLISUUSALA KASVAA
RIPEÄSTI
Riskien ennakointi ja uudet asiakas-
tarpeet kasvattavat alan yritysten
liikevaihtoa.
TUTKAIN
PricewaterhouseCoopersin tuoreim-
pia tutkimuksia.
BULGARIA JA ROMANIA KEHITTYVÄT
VAUHDILLA
Uudet EU-maat houkuttelevat ulko-
maisia investointeja.
PIENEN PAIKKAKUNNAN MENESTYJÄ
Kohiwoodin parhaat markkinat ovat
kotimaan ulkopuolella.
KOHTI MAAILMAN KÄRKEÄ
Rallikuski Juha-Matti Latvala jahtaa
paikkaa MM-tason tehdaskuskina.
JAN HOLMBERG SIIRTYY PWC:N
JOHTOON
Uusi toimitusjohtaja odottaa lähi-
vuosilta kannattavaa kasvua.
METSÄYHTIÖIDEN TULOKSET
VAIHTELEVAT
Näköpiirissä on huiman kasvun
lisäksi myös kasvavia ongelmia.
UUTISIA
Ajankohtaista
PricewaterhouseCoopersissa.
JULKAISIJA
PricewaterhouseCoopers OyPL 1015 (Itämerentori 2)
00101 Helsinki
Puh. (09) 22 800
www.pwc.com/fi
osoitteenmuutokset [email protected]
ISSN 0789-5038
PÄÄTOIMITTAJA
Johan Kronberg
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Hanna Kauko
TOIMITUSNEUVOSTO
Juha Laitinen
Janne Rajalahti
Harri Valkonen
TOIMITUS
Sanoma Magazines Finland,
Yritysjulkaisut
tuottaja Pekka Säilä
graafinen suunnittelija Juha Helasto
toimituspäällikkö Kimmo Holappa
johtaja Leena Jaakkola
PAINOPAIKKA
Laakapaino Oy, Porvoo
*connectedthinking
3AVIISORI 3 2007
PÄÄKIRJOITUS
S uomalaisten kosketus tuotannon siirtä-
miseen alhaisen kustannustason maihin
alkoi jo 60- ja 70-luvuilla, kun ruotsalai-
set siirsivät vaatetusteollisuuttaan Suomeen.
Suomen palkkataso oli siihen aikaan alle puo-
let Ruotsin tasosta. Elintasomme noustessa
myös palkkamme nousivat saavuttaen 80-lu-
vun lopulla rajan, jossa laajamittainen vaate-
tusteollisuus ei enää ollut Suomessa kilpailu-
kykyistä. Neuvostoliiton ja Suomen välinen
kahdenkeskinen kauppa tosin lykkäsi tuotan-
non siirtämistä ulkomaille. Seurasi vaihe, jossa
suomalaisyritykset siirsivät pääosan tuotan-
nostaan Suomesta muun muassa Portugaliin,
Irlantiin, Kaukoitään ja Viroon.
Maiden kustannustasot kuitenkin muuttu-
vat nopeasti. Monet pitävät jo nyt Puolan ja
Tšekin kaltaisia maita kalliina paikkoina. Toi-
saalta Romania ja Bulgaria ovat esimerkkejä
EU:n jäsenmaista, joita pidetään yhä halpatuo-
tannon maina ja joihin nyt virtaa investointe-
ja. Näiden kahden maan talouden kehitykses-
tä kerromme lisää tässä numerossa.
Yrityksille kyse ei ole ainoastaan kustan-
nuksista. Hinnan ohella ratkaisevia menestys-
tekijöitä ovat myös monet muut seikat, kuten
yhteiskuntaolojen vakaus, laatu, infrastruk-
turin toimivuus ja toimitusvarmuus. Tämä
asettaa suuria vaatimuksia yritysten hankin-
taorganisaatiolle. Miten varmistetaan laatu-
kriteerien täyttyminen? Kysymys pätee niin
valmistukseen omissa tuotantolaitoksissa kuin
käytettäessä alihankkijoita. Eteen voi kuiten-
kin tulla yllätyksiä. Esimerkiksi sopii viime ai-
koina esillä ollut leluyritys Mattel, joka joutui
vetämään markkinoilta suuret määrät Kiinas-
sa valmistettuja leluja lyijypitoisten maalien ja
irtoavien magneettien vuoksi.
Monessa maassa riittää haastetta myös pai-
kalliseen kulttuuriin sopeutumisessa ja korrup-
tion kitkemisessä. Samalla on pohdittava myös
erilaisia yhteiskuntavastuukysymyksiä, kuten
lapsityövoiman käyttöä. Keskeisiä kysymyksiä
ovatkin, miten tällaiset mahdolliset ongelmat
selätetään ja miten näihin varaudutaan?
Kuten vaatetusteollisuuden esimerkki
osoittaa, tuotannon siirtäminen maasta toi-
seen alhaisempien tuotantokustannusten
saavuttamiseksi jatkuu myös tulevaisuudes-
sa. Kyseessä näyttäisi olevan päättymätön ta-
rina. Nykyisen kehityksen jälkeen tuotantoa
siirretään todennäköisesti laajemminkin Ma-
lesian ja Vietnamin kaltaisiin, entistäkin alhai-
sempien kustannustasojen maihin. Vaatetus-
teollisuus on monella tavalla ääriesimerkki, ja
alan tehtaiden liikuteltavuus on verrattain yk-
sinkertaista.
Bisnesten luonteet kuitenkin eroavat pal-
jon. Useimmille muutkin syyt kuin kustan-
nustaso ovat tärkeitä. Esimerkiksi Kiinaan
etabloiduttaessa ratkaisevaa on suurten ja voi-
makkaasti kasvavien markkinoiden läheisyys
ja merkittävien asiakkaiden palveleminen pai-
kan päällä. Etabloituminen on vaatinut monel-
ta suomalaisyritykseltä mittavia investointeja,
ja on selvää, että Kiinaan on menty jäämään.
Kansainvälistymisen ja kiristyvän kilpailun
jatkuessa kustannustehokkuutta haetaan koko
ajan. Eri maanosien ja maiden kansantaloudet
ja väestöt kehittyvät eri tahdissa. Näiden kehi-
tystrendien seuranta ja ennakointi on jatkos-
sakin korkealla yritysjohdon agendalla.
Etabloituminen uusiin maihin on monella
yrityksellä edessä. Siinä piilee kuitenkin omat
haasteensa. Pystytäänkö laatu pitämään yllä
ketjun kaikissa vaiheissa ja otetaanko yhteis-
kuntavastuukysymykset varmasti huomioon?
Asiakkaat, sijoittajat, henkilöstö ja muut si-
dosryhmät äänestävät herkästi jaloillaan.
Tarmokkaita alkusyksyn päiviä kaikille
lukijoille!
Johan KronbergPäätoimittaja
Tuotannon siirtyminen alhaisen kustannustason maihin – päättymätön tarina
AVIISORI 3 2007 4 AVIISORI 3 2007
"Pitää nähdä kehitys, uskoa siihen ja
toimia rohkeasti", Hannu Leinonen
linjaa YIT:n strategiaa.
5AVIISORI 3 2007
SOPIVA SIIVU VENÄJÄSTÄYIT rakentaa Venäjällä enemmän asuntoja kuin mikään muu ulkomainen yhtiö. Toimitusjohtaja varmistaa, että rohkeus ja resurssit riittävät.
Teksti Marianna SalinKuvat Rami Lappalainen H uimaan vauhtiin kiihtynyt asuntomyynti väsähti Venäjällä tämän vuoden
alussa ja jäi viime vuotta alhaisemmaksi. YIT:llä on oma panoksensa pelissä,
mutta toimitusjohtaja Hannu Leinonen hymyilee tyytyväisenä.
”Kehittyvässä taloudessa mennään välillä lujaa ja välillä vedetään henkeä. Hin-
nat nousivat viime vuonna jopa 60−80 prosenttia. Palkat eivät ehtineet reagoida”,
hän selittää ja muistuttaa samalla, että Venäjän noin kahdeksan prosentin inflaa-
tio voi näkyä suurkaupungeissa yli kaksinkertaisena. Se heilauttaa helposti myös
YIT:n myyntiä lyhyellä aikavälillä.
Hannu Leinonen tähyilee kvartaalin yli, kolmen ja jopa parinkymmenen vuoden
päähän. YIT aikoo kasvattaa liikevaihtoaan Venäjällä 50 prosenttia vuodessa vuo-
teen 2009 asti. Viime vuonna konserni kuittasi alueella 65 prosentin kasvun, ja Ve-
näjä toi seitsemän prosenttia konsernin liikevaihdosta.
”Pitää nähdä kehitys, uskoa siihen ja toimia rohkeasti”, toimitusjohtaja toteaa.
Hän on tarttunut edeltäjänsä Reino Hanhisen vahvaan visioon. Toisin kuin koti-
markkinoilta tutut kilpailijansa, YIT on napsinut paloja Venäjän asuntomarkki-
noilta. Leinonen uskoo Venäjän talouden ja sen myötä asuntomarkkinoiden kas-
vavan vielä pitkään.
Hän perustelee talouskasvua öljyn ja muiden energianlähteiden hinnan nousulla
sekä viisaalla talouspolitiikalla. Venäjän bruttokansantuote on kasvanut viime vuo-
sina kaksinkertaisella vauhdilla Suomeen nähden, yli kuusi prosenttia vuodessa.
Vielä nopeammin on kasvanut yksityinen kulutus, joka lohkaisee nyt puolet brutto-
kansantuotteesta.
”Talouskasvun kautta on syntynyt vauraampi keskiluokka, joka pystyy kehittä-
mään omaa elintasoaan. Sieltä syntyy peruskysyntä.”
TALOUSKASVU SAA IHMISET kohentamaan asuinolojaan, Hannu Leinonen vakuut-
taa. Ja kohennettavaa Venäjällä riittää. Kun suomalaisella on käytettävissään kes-
kimäärin 38 neliömetriä, itänaapurilla on siitä puolet. Leinonen muistuttaa myös
kylmästä talvesta, jolta vanhat asunnot suojaavat asukkaitaan heikonlaisesti. Hä-
nen mukaansa YIT aikoo erottua markkinoilla nimenomaan rakentamisen laadul-
la, mutta myös viimeistelyllä. Venäjällä on nimittäin tapana ostaa asunnosta vain
runko.
”Niissä on betonipinta, ikkunat, lämpöpatterit ja sähkökeskus”, hän kuvailee ja
kertoo YIT:n tarjonneen pietarilaisille ensimmäisenä viimeisteltyjä asuntoja, joi-
den seinät on tasoitettu ja jopa maalattu tai tapetoitu.
”Uskon, että paremmalla valmiustasolla voimme nostaa myyntiä ja hintaa.”
YIT:n Venäjällä myymien asuntojen keskihinta on tällä hetkellä lähes puolet suo-
malaisista hinnoista. Ylempi keskiluokka täyttää siis lainahakemuksia, moni
ensimmäistä kertaa.
6 AVIISORI 3 2007
markkinat tuntuisivatkin rajattomilta. Mutta
millaiset rajat?
”Riskinotto on tietenkin aina suhteessa
muiden maiden ja toimialojen tilanteeseen.”
Toimitusjohtaja on tyytyväinen tämän het-
ken tilanteeseen, syystäkin. Konserni saavut-
ti viime vuoden lopussa kaikkien aikojen en-
nätyksensä liikevaihdossa, liikevoitossa sekä
tilauskannassa. Aikoinaan suhdanne herkkänä
tunnettu asuntokauppa tuo nyt vakautta, sa-
moin konsernin Pohjoismaissa suuri toimiala,
kiinteistötekniset palvelut. Siihen lukeutuvat
kiinteistöjen talotekniset asennus-, huolto- ja
ylläpitopalvelut ja yhä enemmän myös kotien
huolto- ja remonttityöt.
”Puhdasta kassavirtaa”, Hannu Leinonen
toteaa.
PUHTAAN KASSAVIRRAN TUOTTAVAT muun mu-
assa yhtiön omat putki- ja sähkömiehet. Mutta
myös asuntorakentaminen kysyy työvoimaa,
oli työnantajana sitten YIT tai sen alihankki-
ja. Leinosen mukaan nimenomaan ammatti-
taitoinen työvoima asettaa konkreettisen rajan
”Olemme huolehtineet pankkien kanssa sii-
tä, että meiltä asunnon ostavat ihmiset löytä-
vät lainamahdollisuuden. Tämä tietenkin edel-
lyttää, että he ovat luottokelpoisia ja että he
uskaltavat ottaa lainaa. Kyse on myös pank-
kien uskottavuudesta.”
Rahoitus on yksi Venäjän-bisneksen ydin-
kysymyksistä myös YIT:ssä, sillä yhtiö omistaa
rakennushankkeensa itse eli gryndaa.
”Valinta perustuu kasvavaan asumis-
tarpeeseen. Uskomme myös siihen, että meil-
lä on vahvaa osaamista omaperustaisesta
konseptista. Tämä on samalla liiketoiminta-
konseptin vientiä”, toimitusjohtaja kertoo.
Vaikka Venäjän osuus YIT:n liikevaihdosta
on vain seitsemän prosenttia, sijoitetusta pää-
omasta Venäjä vei kesäkuun lopussa jo yli nel-
jänneksen eli 359 miljoonaa euroa. Sijoitukset
ovat kasvaneet tuloja nopeammin ja kasvavat
yhtiön mukaan vastakin. Konsernin velkaan-
tumisaste hipoi kesällä 80 prosenttia, kun se
vuoden 2005 lopussa oli vasta 45.
Hannu Leinonen myöntää, että laina-
rahoilla pelaamisella on rajansa, vaikka uudet
"YIT rakentaa asuntoja kuudessa venäläisessä miljoonakaupungissa. Pyrimme hoitamaan projektiemme koko arvoketjun itse a
Leinonen kertoo.
157
228
259
2780
32843024
Henkilöstöä yli 23 000 kahdeksassa maassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Venäjällä.
Liikevaihdon kehitys, milj. €
Liikevoiton kehitys, milj. €
Liikevaihdon jakauma 2006 alueittain
■ Suomi 55 %■ Ruotsi, Norja, Tanska 32 % ■ Venäjä 7 % ■ Viro,Latvia, Liettua 6 %■ Muut maat 0,4 %
Liikevaihdon jakauma 2006 toimialoittain
■ Rakentamispalvelut 44 %■ Kiinteistötekniset palvelut 42 %■ Teollisuus- ja verkkopalvelut 14 %
Liikevaihdon jakauma 2006 alueittain
■ Kilpailu-urakat 39 %■ Pitkät palvelu- sopimukset 28 % ■ Kuluttajapalvelut 24 %■ Omaperustaiset kehityshankkeet 9 %
2004 2005 2006
2004 2005 2006
YIT yrityksenä
7AVIISORI 3 2007
kasvulle idässä. Turkista saapunut rakennus-
työläinen on jo tuttu näky Venäjänkin suur-
kaupungeissa.
”En kuitenkaan tässä vaiheessa lähtisi pu-
humaan työvoimapulasta. Venäjältä löytyy kyl-
lä perusosaamista varsinkin, kun koulutamme
itse. Olemme vieneet Pietariin oman rakenta-
jan tutkintomme. Teemme myös yhteistyötä
oppilaitosten kanssa ja tarjoamme harjoittelu-
mahdollisuuksia. Vaatii pitkäjänteisyyttä saa-
da ihmiset ylipäänsä hakeutumaan alalle.”
YIT on rakentanut Venäjällä jo 46 vuotta.
Tuttuja kohteita ovat niin tehtaat kuin hotel-
litkin. Nyt yhtiö rakentaa Pietarissa kahta lo-
gistiikkakeskusta, liike- ja toimistotilaa sekä
Atrian tehdasta. YIT:n tavoitteena on kasvat-
taa kiinteistöteknisiä palveluita myös Venäjällä.
Mutta päätuote on oma perustainen asunto.
”Emme sulje pois, ettemmekö voisi myös
nyt osallistua laajemmin projektikehitys-
hankkeisiin. Mutta resurssimme ovat kuiten-
kin rajalliset.”
YIT rakentaa asuntoja kuudessa venäläisessä
miljoonakaupungissa: Pietarissa, Moskovassa
ja sen ympäristössä, Jaroslavlissa, Jekaterin-
burgissa, Kazanissa ja Donin Rostovissa. Pie-
tarissa toimii suomalaisvoimin perustettu yh-
tiö, joka vetää edelleen asunto rakentamisen
konkareita myös Suomesta. Muissa kaupun-
geissa YIT toimii paikallisista yhteisyrityksis-
tä käsin. Yhtiö hakee yhtiökumppaneista osaa-
misen lisäksi näiden tuotanto-organisaatioita.
YIT pyrkii nimittäin hoitamaan projektiensa
koko arvoketjun itse aina liikeideasta ja suun-
nittelusta rakentamiseen.
”Näin pystymme vaikuttamaan laatuun
koulutuksella, toimintatavoillamme ja työ-
menetelmillämme. Vain Moskovassa rakenta-
misesta vastaa ulkopuolinen pääurakoitsija.”
YIT TUNNUSTELEE SUOMESSA myös omakoti-
talojen ja vapaa-ajan asuntojen markkinoita.
Pientaloja ei ole suljettu pois Venäjälläkään,
vaikka kerrostalomarkkinoillakin tuntuu riit-
tävän kasvuvaraa. Markkinoiden koosta ker-
too muun muassa se, että yksistään Pietarissa
rakennetaan saman verran asuntoja kuin koko
Suomessa, eli runsas 30 000 vuodessa.
YIT aloitti viime vuonna Venäjällä 3 700 asun-
non rakentamisen, mikä ohittaa jo suomalaisen
3 000 asunnon tahdin. Tällä panoksella YIT on
suurin ulkomainen asuntojen rakentaja Venä-
jällä. Paikallisten jättien rinnalla se on kuiten-
kin pieni.
”Monella tapaa on parempikin pysyä pie-
nenä. Meidän ei tarvitse olla markkinajohta-
ja suuruuden vaan laadun kautta”, Hannu Lei-
nonen sanoo.
Mitä ilmeisimmin YIT on jo jättänyt jäl-
kensä ainakin Pietariin, sillä paikallisen yhti-
ön pääjohtaja Juha Vättö sai viime vuonna
Venäjän kunniarakentajan arvonimen ensim-
mäisenä ulkomaalaisena Pietarissa.
Leinonen arvelee, että Pietarissa yhtiön
suomalaisuudesta voi olla hyötyä, kun taas
muualla puree paikallisuus.
”Pietarissa on totuttu siihen, että suo-
malainen pitää sanansa.” Kuva villistä ve-
näläisestä rakennusbisneksestä alkaa hah-
mottua, mutta Hannu Leinonen tarjoutuu
tyrmäämään ainakin yhden ennakkokäsityksen:
byrokratian. ❙ ❘
se aina liikeideasta ja suunnittelusta rakentamiseen", Hannu
KOVIN VAUHTI VAPAA-AJALLA
Kun Hannu Leinonen, 45, aloitti YIT:n toimitus-johtajana viime vuoden alussa, hän päätti
tarttua myös kuntoiluun uudella otteella. Kesäi-sin on ehdittävä rullaluistelemaan silläkin uhalla, että ralli jää vähemmälle.
"Ajoin vain yhden kisan tänä kesänä", Lei-nonen kertoo. Hän paljastaa, että suurin osa amatööri kuskien vapaa-ajasta menee muuten-kin autoa rakentaessa. Leinosen apuna toimii pätevä tiimi, joka on välttämätön kisoissakin.
"Hyvä bändi, kuten sanoivat eilen työmaal-la", hän nauraa. Työmaalla? Suomen suurimman rakennusliikkeen toimitusjohtaja pitää luonteva-na sitä, että hän käy työmaalla.
"Siellä näkee, miten pienistä palasista ko-konaisuus muodostuu. Ja siellä on tekemisen meininki." Hän itse, rakennustekniikan diplo-mi-insinööri, siirtyi toimitusjohtajaksi konsernin verkkopalvelujen johdosta, mutta hän aloitti ai-koinaan työmaalta.
"Työmaalla oppii ymmärtämään, mistä puhutaan." ❙ ❘
AVIISORI 3 2007 8
TURVAPALVELUIDEN KYSYNTÄ KASVAARiskien ennakointi ja uudet asiakastarpeet kasvattavat turvallisuusalan yritysten liikevaihtoa. Vahvasti kansainvälisten ketjujen omistuksessa oleva toimiala on luonteeltaan henkilöintensiivistä ja työllistää tällä hetkellä noin 15 000 henkilöä.
Teksti Olli ManninenKuvat Jyrki Komulainen,
Futureimagebank T urvallisuusala kattaa toimialana vartioin-
tipalvelut, turva-alan tuotteet, sähköiset
turvajärjestelmät, arvokuljetukset, kon-
sultoinnin ja koulutuksen. Yhteistoimintajär-
jestö Finnsecurityn mukaan alan kokonaislii-
kevaihto oli vuonna 2005 noin miljardi euroa.
Turvallisuusala kasvoi ripeästi koko 1990-
luvun, mikä johtui pitkälti yritysten päätöksis-
tä ulkoistaa vartiointi- ja turvallisuustarpeen-
sa. Myös kotitalouksien kasvanut kysyntä on
tuonut lisämarkkinoita alan yrityksille.
Kysynnän kasvaessa on tapahtunut myös
voimakasta keskittymistä. Kun vielä vuon-
na 2000 Suomessa oli 323 vartiointiliikettä,
on määrä kutistunut tänä vuonna 210 yrityk-
seen. Keskittymistä ovat kiihdyttäneet kansain-
välisten ketjujen yritysjärjestelyt. Vastavuo-
roisesti alalla toimii edelleen hyvin paljon alle
viisi henkilöä työllistäviä yrityksiä. Pienyritys-
valtaisuutta korostaa se, että yleisin yritys-
muoto on yksityinen toiminimi.
Suurimpia toimijoita ovat Securitas Oy,
Group 4 Securicor Oy, ISS Security Oy ja Tur-
vatiimi Oyj, jotka työllistävät 80 prosenttia
koko toimialasta.
Securitas on Tukholman, Group 4 Securi-
tor Lontoon ja Turvatiimi Helsingin pörssissä
noteerattu osakeyhtiö. ISS Security on osa ISS
9AVIISORI 3 2007
Palvelut Oy:n kansainvälisen facility-manage-
ment-liikkeen Suomen haaraa.
”Ulkoistamisaallon jälkeen kasvu syntyy
nyt toimintaympäristön laajentumisesta ja
uusista asiakastarpeista”, sanoo Securitas Oy:n
toimitusjohtaja Jarmo Mikkonen.
Osa alan toimijoista on valinnut strate-
giakseen monipalvelukonseptin, toiset puo-
lestaan vastaavat monipuolistuvien asiakas-
segmenttien palveluun erikoistumalla.
”Securitas on valinnut strategiakseen eri-
koistumisen. Pyrimme ennakoimaan erilais-
ten asiakassegmenttien uudet nousevat tar-
peet”, Mikkonen toteaa.
Hän nimeää Securitaksen vahvoiksi asiakas-
alueiksi pankit, kaupan alan, teollisuuden ja
kotitaloudet.
”Pelastustoiminta on tullut uutena alueena
mukaan ja mahdollistaa uusien, haasteellisem-
pien teollisuusratkaisujen valikoiman.”
Kasvua on näkyvissä myös terveydenhuol-
lon, logistiikan sekä palvelu- että hallintosek-
torien saralla.
MIKKOSEN MUKAAN TURVAPALVELUJEN ky-
syntä ei välttämättä merkitse sitä, että nyky-
ajan yhteiskunta koettaisiin turvattomammak-
si tai haavoittuvammaksi. Yritykset haluavat
pikemminkin ennakoida turvauhkat entistä
monipuolisemmin.
Vuoden 2001 New Yorkin terrori-iskut
nostivat kertaheitolla yritysten strategia-
pohdintoihin myös turvallisuusjohtamisen.
”Turvallisuusjohtamiseen on kiinnitetty
nyt enemmän huomiota. Sen pitäisi olla osa
yrityksen liikkeenjohtoa, eikä sitä tulisi ulkois-
taa. Turvallisuusjohtaminen luo raamit yrityk-
sen turvallisuusstrategialle ja -kulttuurille”,
hän perustelee.
Mikkosen mukaan yritysten tulisi miettiä,
miten yrityksen tuotanto ja toiminta sekä hen-
kilöt ja tiedot turvataan.
Hän korostaa, että tietojen turvaaminen
on eri asia kuin tietoturva, joka julkisuudessa
nousee tämän tästä esiin erilaisten internetiin
kohdistuvien verkkohyökkäysten vuoksi.
Tietojen turvaamiseen liittyy verkkoturvalli-
suuden ja atk-laitteisiin liittyvän turvallisuuden li-
säksi myös toimitilaturvallisuus ja tietojen käsit-
tely. Henkilökunnan pitää puolestaan ymmärtää
entistä tarkemmin, mitkä yrityksen tiedot ovat
luonteeltaan luottamuksellisia, mitkä julkisia.
"Turvallisuusjohtamisen pitäisi olla osa yrityksen liikkeenjohtoa, eikä sitä tulisi ulkoistaa",
Jarmo Mikkonen sanoo.
Liikkuva työ lisää virtuaalivaaroja
Tietoturva-asiantuntijoiden ja tietokonehakkereiden kissa-hiirileikki internetissä saa en-tistä hienostuneempia ja monimutkaisempia muotoja. Verkkohyökkäykset ovat tunkeu-
tuneet jo mobiiliin maailmaan. Kriittisimmän uhkan tulevaisuudessa muodostavat haitta-ohjelmat, jotka voisivat levitä tietokoneesta älypuhelimeen.
Esiasteita tällaisista eri teknologioiden yli siirtyvistä haittaohjelmista on jo nähty, mutta ne eivät ole vielä päässeet leviämään. Sen sijaan personoidut roskatekstiviestit, raha-arvonnat ja hyötyohjelmiksi naamioituneet Viver-troijalaiset ovat esimerkkejä nopeasti kehittyvistä mobiilihuijauksista. Myös Windows Mobile- ja Symbian S60 3rd Edition -pääte laitteissa leviäviä haittaohjelmia on jo havaittu. Huolestuttavaa myös on, että moni-mutkaistuvia mobiilitroijalaisia ja -vakoiluohjelmia tuottavat kehittyvät kaupalliset tahot.
Mobiilin työn yleistyminen merkitsee uusia tietoturvahaasteita entistä verkottuvammalle yritysmaailmalle.
Tietokoneet on yrityksissä suojattu jo pitkään virustorjunnalla ja palomuurilla. Nyt samat tekniikat pitää löytyä myös älypuhelimista. Erilaiset push-email-ratkaisut yleistyvät sekä yritys- että kotikäytössä, joten älypuhelimella luetaan samoja posteja kuin tietokoneella.
”Ne eivät saisi sisältää haittaohjelmia tai roskapostia. Suojaamaton, haittaohjelman saastuttama älypuhelin voi aloittaa esimerkiksi kalliiden MMS-viestien lähettämisen puheli-men omistajan tietämättä”, sanoo F-Securen tietoturva-asiantuntija Harri Ruusinen. ❙ ❘
10 AVIISORI 3 2007
Jarmo Mikkosen mielestä ihmiset kaipaavat yhä enemmän
turvallisuuden tunnetta ja ovat siitä valmiita myös maksamaan.
Yritysturvallisuuden neuvottelukunta jaottelee Yritysturvallisuuden seuraaviin alueisiin:
• Henkilöturvallisuus• Pelastustoiminta • Rikosturvallisuus• Tietoturvallisuus• Toimitilaturvallisuus• Tuotannon ja toiminnan turvallisuus • Työturvallisuus• Ulkomaantoimintojen turvallisuus • Valmiussuunnittelu• Ympäristöturvallisuus
”Turvallisuusstrategiaan kuuluu myös yri-
tyksen maine, pääoma ja ympäristö, unohta-
matta pelastustoimintaa tai väestönsuojelua”,
Mikkonen sanoo.
Kotitalouksien lisääntyvä tarve turva-
palveluihin selittyy Mikkosen mukaan yleisen
varallisuuden kasvulla, hankitun arvokkaan
irtaimiston monipuolistumisella, mutta myös
turvattomuuden tunteen lisääntymisellä.
”Ihmiset kaipaavat turvallisuuden tunnet-
ta yhä enemmän ja ovat valmiita myös maksa-
maan siitä”, hän arvioi.
TURVALLISUUSTOIMIALA ON LUONTEELTAAN
henkilöintensiivistä ja alan ammattilaisista on
jo nyt pulaa. Pelkästään kokopäiväisten varti-
joiden lukumäärä on tällä vuosi tuhannella lä-
hes kaksinkertaistunut. Vartijoita on alan yri-
tysten palveluksessa noin 7 000. Kuitenkin
vartijakortteja on tällä hetkellä myönnetty
noin 12 000 henkilölle.
Teknologian mahdollistamat integroidut
turvajärjestelmät ja internetin yli tapahtuva
etähallinta ja -valvonta ovat myös kasvatta-
neet kysyntää viime vuosina. Tämä ei Mikko-
sen mukaan vähennä alan työpaikkoja.
”Etäpalveluiden suosio selittyy mielestäni
sillä, että turvallisuusjärjestelmiin investoi-
neet yritykset hakevat kustannustehokkuutta
ja hyödyntävät järjestelmiä yötä päivää”, Mik-
konen sanoo.
Turvallisuusratkaisujen automatisoinnissa
raja kulkee hänen mukaansa siinä, miten nope-
asti asiakkaan tiloihin on päästävä. Etävalvon-
nalla voidaan havaita, todeta ja hälyttää, mut-
ta sen avulla ei pystytä jatkotoimenpiteisiin.
”Jos jatkotoimenpiteet ovat olennaisia,
niin sitten jonkun on oltava paikalla tai pääs-
tävä nopeasti paikalle”, Mikkonen vertailee etä-
palveluiden ja henkilöosaamisen eroja. ❙ ❘
TURVALLISUUTTA MONEEN LÄHTÖÖN
AVIISORI 3 2007 11
TUTKAIN
Riskienhallinnan merkitys sisäisessä tarkastuksessa kasvaa
R iskipohjainen sisäinen tarkastus on yleis-
tynyt voimakkaasti. Vuosikymmen sitten
vain suhteellisen harvoilla sisäisen tarkastuk-
sen organisaatioilla oli käytössään systemaat-
tinen riskianalyysi tarkastusten kohdentami-
seksi.
PwC:n tekemän tutkimuksen mukaan ny-
kyään jo 80 prosenttia yrityksistä käyttää vuo-
sittain tai sitä useammin riski analyysia tarkas-
tusten suuntaamiseksi. PwC:n kansainväliseen
tutkimukseen osallistui 717 henkilöä, joista 80
prosenttia oli tarkastusjohtajia tai -päälliköitä.
Pääasiallisena huolenaiheena näytti olevan
riittävän pätevän henkilökunnan saaminen.
Henkilö kunnan kierrätys sisäiseen tarkastuk-
seen on selvässä kasvussa, vaikka nykyisin yli
80 prosenttia suurten organisaatioiden sisäi-
sistä tarkastuksista raportoi hallitukselle tai
sen tarkastusvaliokunnalle. ❙ ❘
Tutkimus on kokonaisuudessaan ladattavissa
PwC:n kotisivulta www.pwc.com/fi ->julkaisut.
Lontoossa toteutettujen listautumisantien arvo kasvoi toisen vuosineljänneksen aikana (huhtikuu–kesäkuu) 129 pro-
sentilla verrattuna vastaavaan ajanjaksoon viime vuonna. Tämä käy ilmi PricewaterhouseCoopersin tuoreimmasta,
neljännesvuosittain toteutettavasta IPO Watch Europe -selvityk-sestä.
Euroopan keskeisimpiin pörsseihin tehtyjen listautumisten määrää ja arvoa mittaavan selvityksen mukaan Lontoo saa vutti tällä vuosineljänneksellä kärkisijan listautumisantien arvon ja määrän osalta: toteutetut 102 listautumisantia tuottivat 14 808 miljoonaa euroa, kun vuonna 2006 samalla ajanjaksolla toteute-tut 108 listautumisantia keräsivät 6 454 miljoonaa euroa. ❙ ❘
Lontoon listautumisantienarvo kasvoi rajusti
PwC mukana valitsemassa Suomen vahvimpia yrityksiä
PricewaterhouseCoopersin tekemän selvityksen perusteella riskei-hin liittyvä raportointikäytäntö vaihtelee pörssiyhtiöissä paljon ja riski-
raportointiin liittyvää tietoa on tarjolla vaihtelevasti. Rahoitus- ja vahinkoriskeistä raportoidaan yleisesti ottaen hyvin.
Osakkeen omistajien kannalta tärkeistä strategisista ja operatiivisista ris-keistä kerrotaan sen sijaan kirjavasti ja jopa puutteellisesti.
”Parhaita käytäntöjä ja hyvää hallintotapaa noudattavat yritykset ker-tovat riskeistä siten, että sijoittajat, analyytikot ja muut sidosryhmät voivat hyödyntää riskitietoa päätöksenteon pohjana. Yritysten antama riski-infor-maatio on havaintojemme mukaan usein hajallaan eri puolilla vuosikerto-musta ja siten vaikeasti analysoitavissa”, sanoo riskienhallinnan asiantuntija Mirel Leino PwC:ltä. ❙ ❘
Suomalaisten pörssiyhtiöiden
riskiraportoinnissa huomattavia eroja
Kuva F
utu
reimag
eban
k
Kuva Futureimagebank
PwC on yhteistyökumppani-
na mukana Suomen Asiakas-
tiedon ensimmäistä kertaa jär-
jestämässä Suomen vahvimmat
yritykset -kilpailussa. Muita yh-
teistyökumppaneita kilpailus-
sa ovat Taloussanomat ja Helsin-
gin kauppakorkeakoulu. Raadin
jäseniä ovat PwC:n hallituksen
puheenjohtaja Hannu Pellinen,
HKKK:n professori Jarmo Leppi-niemi, vastaava päätoimittaja
Juhani Pekkala Taloussanomista
sekä toimitusjohtaja Mikko Par-janne Suomen Asiakastiedosta.
Kilpailussa valitaan ensin maa-
kuntien vahvimmat yritykset, ja
lopuksi Suomen vahvin yritys.
Tiedot pohjautuvat Suomen Asia-
kastiedon yritystietokantaan.
Raati palkitsee voittajat 18. lo-
kakuuta järjestettävässä palkin-
tojenjakotilaisuudessa. Samassa
tilaisuudessa julkistetaan ”Suo-
men Vahvimmat 2007” -brändi-
kirja. ❙ ❘
13AVIISORI 3 2007
R omanian talous kääntyi kasvusuuntai-
seksi kuluvan vuosikymmenen alkupuo-
lella ja on kasvanut sen jälkeen selvästi
yli viiden prosentin vuosivauhdilla. Talouskas-
vua ovat vauhdittaneet yksityisen kulutuksen
kasvu, työllisyystilanteen paraneminen, kulu-
tusluottojen yleistyminen sekä lisääntyneet
investoinnit. Bulgarian talouden kasvuvauhti
on viime vuosina ollut samaa luokkaa.
Alhaiset työvoima- ja liiketoimintakus-
tannukset, edullinen maantieteellinen sijain-
ti Mustanmeren rannalla sekä yhteensä lähes
30 miljoonan kuluttajan markkinat tekevät
Romanian ja Bulgarian kiinnostavaksi alueek-
si ulkomaisten investoijien silmissä.
Romania ja Bulgaria ovat kumpikin hyvin
dynaamisessa ja vakaassa taloudellisen kas-
vun vaiheessa. Maat ovat houkutelleet suuren
osan itäiseen Keski-Eurooppaan kohdistuneis-
ta suorista investoinneista viime vuosina.
”Maissa on hyvin suosiollinen verotuspo-
litiikka: Romaniassa 16 prosentin tasa vero ja
Bulgariassa vain 10 prosentin yhtiövero. Mai-
den koulutustaso on melko korkea ja tuotanto-
kustannukset vain kolmasosa Suomeen
verrattuna”, sanoo Finpron Romanian-vienti-
keskuksen päällikkö Santtu Hulkkonen.”Maiden liittyminen EU:n jäseniksi vuo-
den 2007 alussa on selvästi kasvattanut luot-
tamusta niiden talouteen, ja tuonut mukanaan
ROMANIA JA BULGARIA KEHITTYVÄT VAUHDILLA Uudet EU-maat Romania ja Bulgaria ovat dynaamisen taloudellisen kasvun vaiheessa. Alhaiset tuotantokustannukset ja suosiollinen verotuspolitiikka houkuttelevat ulkomaisia investointeja, vaikka maiden infrastruktuuri on kehnolla tolalla, byrokratia voimissaan ja korruptio yhä yleistä.
Teksti Leena KoskenlaaksoKuvat ImageGap/Eastpress, Alan
King ja Istockphoto
parannuksia ennen kaikkea lainsäädäntöön”,
hän jatkaa.
SUOTUISASTA KEHITYKSESTÄ HUOLIMATTA
Bulgaria on EU:n köyhin maa, jonka brutto-
kansantuote henkeä kohti on vain noin kol-
mannes EU:n keskiarvosta. Myös Romanial-
la on vielä pitkä tie kuljettavana ennen kuin
se pääsee lähellekään EU:n keskitasoa. Jos ta-
louskasvu jatkuu nykytasolla, voi Romanialta
kulua siihen parikymmentä vuotta.
Romania ja Bulgaria käyvät jatkuvaa tais-
telua inflaatiota vastaan. Tilanne on parantu-
nut, mutta inflaatio liikkuu edelleen kuuden–
seitsemän prosentin vuositasolla.
Romanian tavoitteena on euron käyttöön-
otto vuosina 2013–2014. Bulgarian keskus-
pankin pääjohtajan mukaan maa on valmis
siirtymään euroon vuonna 2009 edellyttäen,
että kuluttajahintojen nousua saadaan mer-
kittävästi hillittyä nykytasosta. Tällä hetkellä
aikataulu näyttää ylioptimistiselta.
Valtion yritysten yksityistäminen on vasta
päässyt vauhtiin. Romaniassa on viime vuosi-
na yksityistetty paljon energia- ja pankkisek-
torin yrityksiä. Bulgariassa yksityistäminen on
edennyt telekommunikaatio-, pankki- ja ener-
giasektoreilla. Vuonna 2006 yksityistämis-
listalla oli muun muassa useita lämpö- ja vesi-
voimaloita sekä kaukolämpölaitoksia.
14 AVIISORI 3 2007
Suomalaisten yritysten sijoitukset Romaniaan ovat toistaiseksi olleet vähäisiä.
• Elcoteq osti syksyllä 2006 Aradissa sijait-sevan telekommunikaatioalan tehtaan, jo-ka jatkaa tietoliikennejärjestelmien loppu-kokoonpanoa.
• Ruukki rakentaa Bukarestin lähelle metallis-ten rakennusmateriaalien tuotanto laitoksen, jonka tuotannon on määrä alkaa syksyllä 2007.
• Karelia-Yhtymä on ostanut Transsilvaniasta sahan ja parkettitehtaan, joka aloittaa tuotan-non tämän vuoden aikana.
• Nokia rakentaa Cluj’n maakuntaan matkapuhelin tehtaan, jonka tuotanto käynnis-tyy vuoden 2008 alkupuoliskolla.
Suomesta on tehty Bulgariaan ainoastaan asun-tokauppaan liittyviä investointeja.
Perusinfrastruktuuri Romanian ja Bulgarian
alueella on huonossa kunnossa, mikä vaikeut-
taa yritysten logistiikkaa. Romaniassa on me-
neillään suuria infrastruktuurihankkeita maan-
tie- ja rautatieverkoston kunnostamiseksi.
Lähivuosina Romania saa varoja talouten-
sa kehittämiseen EU:n rahastoista. Hulkkosen
mukaan julkisen sektorin suurimpia haasteita
on hyödyntää EU:n kohdentamat kymmenet
miljardit tuleville vuosille.
KESKIMÄÄRÄINEN BRUTTOPALKKA Romani-
assa on 433 euroa ja minimipalkka 116 euroa.
Bulgariassa keskipalkka oli vuoden 2007 alus-
sa 196 euroa ja minimipalkka 92 euroa. Tätä
pienempää palkkaa ei makseta missään muu-
alla koko EU-alueella.
”Jos suomalaisyritys miettii tuotannolli-
sen toiminnan aloittamista, on tärkeää muis-
taa, että vaikka kustannustaso on alhainen,
osaavan henkilökunnan saaminen ja pitämi-
nen voi olla hyvin haasteellista”, Hulkkonen
to teaa. ”Jos yritys on aikeissa etabloitua alu-
eelle, sen pitää luoda hyvä henkilöstöstrate-
gia, jolla pitää korkeimmin koulutettu työvoi-
ma palkkalistoilla.”
Vain viitisen prosenttia Romanian työvoi-
masta oli työttömänä vuonna 2006, mutta lä-
hes kaksi miljoonaa romanialaista eli viidennes
Romanian työikäisestä väestöstä työskente-
lee ulkomailla. EU-jäsenyyden toteuduttua
valtiojohdon suurena huolenaiheena on kou-
lutetun työvoiman lähteminen entistä her-
kemmin ulko maille paremman elintason pe-
rässä. Länsimaisten yritysten tulo Romanian
markkinoille on kiihdyttänyt yksityisen sek-
torin palkat voimakkaaseen nousuun. Vaikka
palkka kustannukset nousevatkin nykytasos-
ta, ne säilyvät vielä pitkään alhaisempina kuin
EU:n alueella keskimäärin.
Bulgarian työttömyysaste oli 9,6 prosenttia
vuonna 2006. Valtion yritysten yksityistämi-
nen tuo väistämättä mukanaan irtisanomisia,
mikä pitää työttömyysasteen melko korkeana
jatkossakin. Bulgarian muuttovirta on jo kään-
tynyt takaisin kotimaahan päin.
Suomalaiset yritykset Romaniassa ja Bulgariassa
Bulgariassa yksityistäminen on edennyt etenkin telekommunikaatio-, pankki- ja
energiasektoreilla.
Molempien maiden suurimpia haasteita on korruption poistaminen.
15AVIISORI 3 2007
LIIKETOIMINTAKULTTUURI ON KAUKANA Länsi-
Euroopan tasosta, mutta kehitys on Hulkko-
sen mukaan nopeaa. Negatiivisia puolia on en-
nen kaikkea byrokratia. Valtion omista missa
yrityksissä eletään vielä osittain neuvosto-
ajan meiningissä: kommunikointi on vaikeaa
ja päätöksenteko hidasta. Viime vuosina säh-
köpostin käyttö on onneksi yleistynyt.
”Bulgariassa ja varsinkin eteläisessä Roma-
niassa valitsee temperamenttinen ja voima-
kas balkanilainen machokulttuuri. Yrityksen
tunnusluvuista ei keskustella avoimesti, mikä
saattaa antaa epäluotettavan kuvan vastapelu-
rista. Henkilökohtainen tapaaminen on vielä
erittäin tärkeää, eikä sähköpostikirjeenvaihto
onnistu ennen henkilökohtaista tapaamista”,
Hulkkonen kertoo.
”Bulgariassa vallitsee hyvin voimakas
yrittäjä henkisyys. Moni haluaa perustaa oman
yrityksen ja on ylpeä siitä. Paikalliset yritykset
ovat hyvin innokkaita tarttumaan tilaisuuksiin
ja tekemään kaikenlaista bisnestä. Länsimais-
ten yritysten pitää osata tunnistaa parhaim-
mat ja luotettavimmat yhteistyökumppanit.
Tarina kertoo, että kerran eräs yritys valitsi
kumppanikseen sen edustajaa viikon kuljetta-
neen taksikuskin”, hän naurahtaa.
EU-KOMISSION TUOREEN RAPORTIN mukaan
Romania ja Bulgaria eivät ole ryhtyneet riit-
täviin toimiin laajalle levinneen korruption ja
järjestäytyneen rikollisuuden kitkemiseksi.
”Molempien maiden suurimpia haasteita
on korruption poistaminen varsinkin julkis-
hallinnosta”, Hulkkonen myöntää.
”Korruptio on huomattavasti vähentynyt
vain teoriassa, ja pienet lahjukset ovat osa nor-
maalia kanssakäymistä. Eräänlainen vaihdan-
naistalous tulee jatkumaan vielä vuosikymme-
niä”, hän arvioi.
Hulkkonen neuvoo suomalaisyrityksiä va-
litsemaan yhteistyökumppaninsa huolella ja
tarkistamaan luottotiedot. Mikäli kyseessä on
yritysosto, riskianalyysi on tarpeen.
”Viime vuosina suomalaiset yritykset ovat
omaksuneet paikalliset tavat paremmin, us-
kaltaneet enemmän ja hyvää tulosta on tehty.
Järjestäytynyt rikollisuus ei ulotu aloille, joilla
suurin osa suomalaisista yrityksistä toimii tai
aloittaa toimintaansa”, Hulkkonen selittää.
”SUOMALAISTEN YRITYSTEN KANNALTA kiin-
nostavimmat teollisuussektorit ovat energia-
ja ympäristöteknologia ja muut infrastruktuuri-
hankkeet, maa- ja metsätalous ja niiden
koneistaminen, matkailukohteiden rakentami-
nen etenkin Bulgariassa, teollisuuden saneeraus-
investoinnit, vesi- ja jätevesihuolto sekä tele-
kommunikaatioala”, Hulkkonen luettelee.
Hän toteaa kilpailun kovenevan vauhdil-
la. Italialaiset, itävaltalaiset ja saksalaiset ovat
hyvin aggressiivisia ja ovat omaksuneet hyvin
paikalliset liiketoimintatavat.
”Kilpailun myötä laatu, bisnesympäristö ja
osaaminen kehittyvät, ja tämä nostaa hintoja.
Markkinoita riittää kuitenkin vielä jaettavaksi
ja uutta bisnestä syntyy koko ajan. Menestyäk-
seen suomalaisten yritysten on toimittava.” ❙ ❘
Tämän kirjoituksen taustamateriaalina on käy-
tetty Finpron Romanian ja Bulgarian maaraport-
teja kesäkuulta 2007.
Bulgarian ja Romanian liittyminen EU:n jäseniksi on selvästi kasvattanut luottamusta maiden talouteen.
17AVIISORI 3 2007
K ohiwood Oy:n historia alkoi vuonna
1987. Silloin Vääräkosken kartonki-
tehtaalla yhdessä työskennelleet Ahti Hintsa ja Arvo Korpela perustivat yhdes-
sä Soiniin Etelä-Pohjanmaalle pienen sahan,
joka jalosti puutavaraa rakennusteollisuudelle.
Hintsa oli pari vuosikymmentä aiemmin työs-
kennellyt Soinin Metsänhoitoyhdistyksellä ja
tunsi soinilaisisäntien metsät — sahan tulevat
raaka-ainevarat — kuin omat taskunsa.
Ahkeralla työllä sahan toiminnasta saa-
tiin kohtuullinen elanto ilman suuria riskejä.
1980-luvun kiivaan rakentamisen aikana saha
vakiinnutti asemansa rakennus teollisuuden
luotettavana toimittajana ja pärjäsi hyvin kil-
pailussa.
1990-luvun alussa lama iski täydellä voimal-
la juuri rakennusteollisuuteen ja Kohiwoodin
sahan markkinat murenivat alta nopeasti. Sii-
nä vaiheessa sahan omistajien oli päätettävä
muuttavatko he yhtiön toiminta-ajatusta vai
lopettavatko yritystoiminnan kokonaan.
AHTI HINTSAN POJAN Anssi Hintsan vuonna
1991 suorittaman markkinatutkimuksen ja
muutamien kokeilujen perusteella Kohiwood
alkoi jatkojalostaa kotimaista havupuuta liima-
puulevyiksi. Tämä merkitsi suuria muutoksia
yhtiön toimintaan. Sahan rinnalle perustettiin
ensimmäinen liimapuulevytehdas Soinin Ku-
konkylään entisen ovi- ja ikkunatehtaan kiin-
teistöön.
Vuonna 1993 Anssi Hintsan lisäksi hänen
veljensä Aki Hintsa tuli yhtiön osakkaaksi.
PIENEN PAIKKAKUNNAN SUURI TYÖNANTAJASoinissa toimiva Kohiwood on menestyvä perheyritys, jonka markkinat ovat pääosin kotimaan ulkopuolella. Pienellä paikkakunnalla yhteisöllisyys heijastuu positiivisesti päivittäiseen työhön.
Teksti Johanna HaveriKuvat Rita Lukkarinen
Nuoren polven mukaantulo muutti yhtiön toi-
mintaa ja lisäsi investointeja.
”Olimme veljeni Akin kanssa sitä mieltä, että
menestyäkseen kovassa kilpailussa Kohiwoodin
täytyy olla merkittävä tekijä omalla alallaan”,
toimitusjohtaja Anssi Hintsa muistelee.
Vuosikymmenen ensimmäisen puoliskon
aikana yhtiö teki rohkeita investointeja ja kas-
voi voimakkaasti. Vuoteen 1997 mennessä se
oli merkittävin yksikerrosliimalevyn valmista-
ja Suomessa ja merkittävä toimija koko Euroo-
pan markkinoilla.
Tällä hetkellä Kohiwood työllistää sata hen-
kilöä ja jalostaa lähes 80 prosenttia oman sa-
hansa tuotteista valmiiksi liimapuulevyiksi.
Yhtiön toiminta-ajatuksena on toteuttaa asiak-
kaan toivomusten mukaisia liimapuuosia jalos-
tamalla lähiseudun puuta aina kannolta asiak-
kaalle asti. Suurin osa yhtiön tuotteista menee
vientiin pääasiassa huonekalu teollisuudelle.
Yhtiön päämarkkina-alueet ovat Eurooppa,
Lähi-itä ja Kaukoitä. Asiakkaisiin pidetään
suorat kontaktit ja lisäksi yrityksellä on Bri-
tanniassa oma markkinointiyhtiö.
KOHIWOODIN OSAKKEISTA noin 70 prosenttia
on Hintsan perheellä. Muita osakkaita ovat
Arvo Korpelan kuolinpesä sekä muutamat yh-
tiön avainhenkilöt. Ahti Hintsa on nykyään
hallituksen puheenjohtaja ja hänen poikansa
Anssi on yhtiön toimitusjohtaja. Ahti Hintsan
toiset lapset Aki ja Anu-Elina ottavat aktiivi-
sesti osaa yhtiön toimintaan, mutta eivät työs-
kentele yhtiön palveluksessa.
18 AVIISORI 3 2007
Toimitusjohtajuuden lisäksi Anssi Hintsa kantaa pää-
vastuun yhtiön markkinoinnista. Käytännössä hän on yh-
tiön konttorissa vain pari päivää viikossa.
”Isäni ei enää osallistu jokapäiväiseen työntekoon, vaan
hallituksen puheenjohtajana keskittyy suhdetoimintaan.
Silti hänet tapaa konttorilta useammin kuin minut”, Hint-
sa naurahtaa.
Paitsi työmatkoilla, Hintsa on pois konttorilta myös
tehdessään etätöitä Tuusulan kodistaan käsin. Anssi Hint-
san mielestä perhe antaa pohjan yrittämiselle. Ilman per-
heen tukea ja kannustusta yrittäjyys ei olisi mahdollista.
”Vaimoni, joka itsekin on yrittäjä, ymmärtää millaista
yrittäjän työ on. Myös lapset ovat tottuneet siihen. Lisäksi
isäni sekä veljeni ja sisareni ovat aina tarvittaessa valmiita
auttamaan yhtiön hoitoon liittyvissä asioissa.”
Vaikka yrittäjyys on Hintsan perheessä vahvaa, ketään
lapsista ei aktiivisesti ohjata yrittäjäksi. Toki sellaista pää-
töstä ei myöskään estellä.
”Lapset saavat itse päättää, mitä ryhtyvät tekemään.
Sukupolvenvaihdos ei ole ajankohtainen niin kauan kuin
jaksan matkustaa kodin, työpaikan ja asiakkaiden välillä”,
Hintsa hymyilee.
KOHIWOOD HYÖDYNTÄÄ LIIMALEVYN tuotannossa koti-
maista nuorta havupuuta sekä tukkipuiden latvustoja. Noin
80 prosenttia sahalla käsiteltävästä puusta tulee sadan ki-
lometrin säteeltä, mikä pienentää kuljetus kustannuksia.
Kotimaisen puun käyttäjänä Kohiwoodilla ei ole huolta ul-
komaisen puun kasvavista tuontimaksuista.
Tämän vuoden toukokuussa Kohiwood otti käyt-
töön uuden tehdasrakennuksen, joka toimii aivan sahan
vieressä. Uuden tehtaan käyttöönoton myötä yhtiön
kokonais kapasiteetti kasvoi, vaikka samalla yhtiö myi
Suomen niemellä toimineen liimapuulevytehtaansa yksi-
kön toimivalle johdolle.
”Uudet järjestelyt tuovat meille lisää kapasiteettia ja
tehostavat toimintaamme. Lisäksi uuden liimapuulevy-
tehtaan sijainti aivan sahan vieressä vähentää kuljetusten
tarvetta”, Hintsa toteaa.
SUURIN OSA YHTIÖN ALIHANKKIJOISTA on lähiseudun yrit-
täjiä, joiden kanssa yhteistyö on jatkunut pitkään. Myös
suhteet Soinin kuntaan ovat hyvät, ja kunta on antanut
yhtiölle hyvät kehittymisedellytykset. Suuri työnantaja on
kunnalle tärkeä yhteistyökumppani. Kohiwoodin työllistä-
vä vaikutus ulottuu myös ympäristökuntiin, sillä pienessä
kunnassa ei ole riittävästi työvoimaa yrityksen tarpeisiin.
”Pienessä kunnassa toimiminen on ajoittaisesta työvoi-
mapulasta huolimatta hienoa. Täällä ihmisillä on erilainen
välittämisen ja yhteisvastuun kulttuuri kuin suurissa kau-
pungeissa ja se näkyy myös työntekijöiden sitoutumisessa”,
Hintsa sanoo. ”Me todellakin olemme kuin yhtä suurta per-
hettä työntekijöiden ja alihankkijoiden kanssa.”
Kohiwood on pystynyt pitämään yllä hyvät ja pitkä-
aikaiset suhteet myös asiakkaisiinsa. 90 prosenttia tehtai-
den tuotannosta käytetään huonekaluihin. Koska myös
huonekalualalla yritykset minimoivat toimittajasuhteita,
Kohiwood pyrkii palvelemaan asiakkaitaan hyvin ja tarjoaa
heille myös sellaista raaka-ainetta ja komponentteja, joita
eivät itse valmista.
”Olemme tuoneet asiakkaillemme puuta esimerkiksi Ro-
maniasta, Virosta ja Kiinasta”, Hintsa luettelee.
LIIMAPUULEVYIHIN KELPAAVAT VAIN priimalaatuiset rimat,
joten tehtaalla syntyy paljon ylijäämää. Kaikki epäkelvot
rimat menevät hakkeeksi, joka hyödynnetään joko omal-
la lämpölaitoksella tai myydään eteenpäin. Myös sahalta
kertyvät sivutuotteet käytetään esimerkiksi sellun raaka-
aineena tai haketetaan lämmön lähteeksi.
”Puu on hyvä raaka-aine, koska se voidaan käyttää ko-
konaan. Valmiina huonekalunakin se on kierrätyskelpoi-
nen. Massiivipuisen huonekalun voi myös korjata toisin
kuin levystä valmistetun, ja lopulta puun voi käyttää läm-
mittämiseen”, Hintsa filosofoi. ❙ ❘
Rimat lajitellaan käsin ja vain priimalaatuiset yksilöt päätyvät Kohiwoodin liimapuulevyihin.
Muutoksen tuulet
puhaltavat
Puutavaran jatkojalostus on ollut suuressa muutoksessa. Vielä kymmenen vuotta sitten Kohiwoodin kanssa samoilla
markkinoilla toimi sata liimapuulevyvalmistajaa. Nykyään nii-tä on enää parikymmentä, joista merkittäviä on vain muutama. Kohiwoodin tekemät ratkaisut ovat olleet ilmeisen hyviä, koska se on pysynyt mukana kilpailussa. Puutavaran jatkojalostajien tulevaisuus on kuitenkin monilta osilta avoin.
”Kulunut vuosi on ollut raaka-aineen hurjan hinnannousun takia vaikea puun jatkojalostajille”, Anssi Hintsa toteaa. ”Tule-vaisuutta on vaikea ennustaa, mutta pyrimme myös jatkossa pysymään mukana kilpailussa. Siinä auttavat tehokas logis-tiikka, toimiva organisaatio ja hyvät sidosryhmäsuhteet”, Hint-sa linjaa. ❙ ❘
AVIISORI 3 2007 19
KAASU POHJASSA KOHTI KÄRKEÄKahdessa vuodessa selviää, onko Jari-Matti Latvalasta maailmanluokan rallikuskiksi.
Teksti Marko MannilaKuva Juha Salminen
”M enestyminen rallin MM-tasolla vaatii hy-
vän vauhdin ylläpitämistä läpi koko kilpai-
lun. Nyt pystyn siihen hetkittäin, mutta ko-
konaisuus jää vielä uupumaan. Kokemus on tässäkin lajissa
paras opettaja.”
”TAVOITTEENANI ON PÄÄSTÄ tehdastallin palkalliseksi kul-
jettajaksi. Olen nyt 22-vuotias. Tämä vuosi on minulle
opetteluvuosi, jonka aikana opetellaan autot ja toiminta-
tavat. Seuraavat vuodet ovat tärkeitä, jolloin katsotaan,
tuleeko tästä mitään.
”Haluan korostaa, etten ole lähtenyt lajiin rahan takia,
vaan koska minulla on polttava halu kilpa - autoiluun. Itse
ei tarvitse rahaa enää autoihin laittaa, mutta en toisaalta
mitään tienaakkaan. Jos ralliura ei urkene, on tarkoituk-
senani jatkaa sukuyhtiömme Latvalan toimintaa. Yhtiös-
sä on meneillään suuria yritys järjestelyitä, joilla selkey-
tetään konsernirakennetta ja yritys kokonaisuutta. Näitä
asioita olemme jo puoli vuotta hioneet yhteistyössä PwC:n
kanssa.”
”JARI-ISÄNI LAITTOI KAIKEN ALULLE. Hän on ajanut rallia
vuodesta 1981. Isällä ei ikinä ollut tällaisia mahdollisuuk-
sia, sillä hän teki rahan ajamiseen omalla työnteolla. Isä
näki, että minulla oli jo nuorena poikana valtavasti kiin-
nostusta lajiin ja päätti antaa mahdollisuuden. Kahdeksan
vanhana sain ensimmäisen auton. Täyttäessäni 16 vuot-
ta isä sanoi ettei tätä ei ole pakko tehdä, mutta halutessa-
ni saan jatkaa.”
”VUODEN AIKANA VOITIN 24 kisasta 22. Syksyllä 2001 ralli-
manageri Timo Jouhki järjesti testitilaisuuden, jonka jäl-
keen lähdin Englantiin, jossa saa ajokortin 17-vuotiaana.
Siinä vaiheessa isän tuki jäi taustalle ja Timo lähti viemään
hommaa eteenpäin.”
”Suomesta tulee hyviä rallikuskeja, koska haluamme olla
terveellä tavalla parempia kuin toiset ja lajiin löytyy innos-
tusta. Meillä on myös mutkikkaat, nopeat tiet, jotka vaati-
vat ajosilmää ja -linjoja. Vuoden ajatkin asettavat ajamiselle
omat haasteensa. Asfalttikilpailuja meillä ei ole, ja se näkyy
toistaiseksi myös kansain välisellä tasolla.” ❙ ❘
AVIISORI 3 2007 20
kanssa. Näin säilyy tuntuma myös kentällä”, Holmberg
perus telee.
”Avainsanat ovat tiimityö, laatu ja kommunikaatio. Il-
man kommunikaatiota ei ole tiimityötäkään”, hän jatkaa.
Holmberg korostaa yrityksen henkilöstön jatkuvaa kou-
luttamista. Tilintarkastus- ja veroalalle tulee jatkuvasti
uusia kansallisia ja kansainvälisiä säännöksiä, jotka vaa-
tivat asiantuntijoilta yhä enemmän. Osaamisen kehittä-
minen ja ylläpitäminen onkin erityisen tärkeää, ja PwC
panostaakin kokeneiden ihmisten koulutukseen.
S uomen PwC:n uusi toimitusjohtaja Jan Holmberg saa marraskuun alussa vastuulleen perinteikkään yh-
tiön, joka toimii lähes 700 henkilön voimin 11 paik-
kakunnalla. Itsenäisesti asiakkaitaan hoitavia partnereita
on kuusikymmentä.
Organisaation johtamista Holmberg vertaa jääkiekko-
valmentajan tehtävään, jonka on pystyttävä valitsemaan
oikeat ihmiset oikeaan paikkaan.
”Itse toimin pelaajavalmentajan roolissa. Puolet työstä-
ni tulee olemaan hallintoa ja puolet toimintaa asiakkaiden
JAN HOLMBERG SIIRTYY PWC:N RUORIPAIKALLE PricewaterhouseCoopersin uusi toimitusjohtaja linjaa yrityksen menestyksen avaimiksi tiimityön, laadun ja kommunikaation. Lähivuosien tavoitteena on kannattava kasvu.
Teksti Marko MannilaKuva Juha Salminen
PwC:n lähivuosien tavoitteena on kasvu.
Tarvitsemme myös yhä enemmän erikois-
tuneita työntekijöitä, Jan Holmberg sanoo.
21AVIISORI 3 2007
”Tarvitsemme yhä enemmän erikoistunei-
ta ihmisiä, vähän niin kuin erikois lääkäreitä.
Yleislääkäreitä tarvitaan myös, he tekevät
diagnoosin ja toteavat, tarvitaanko eriloislää-
käreitä”, Holmberg vertaa.
PWC:N KOLMESTA TOIMIALASTA eli tilin-
tarkastuksesta, neuvontapalveluista ja vero-
palveluista liikevaihdoltaan suurin on tilin-
tarkastus, vaikkei kasvuennuste olekaan yhtä
hyvä kuin kahden muun toimialan kohdal-
la. Perinteinen toimialajako tulee kuitenkin
jatkossa hämärtymään. Esimerkiksi yksityis-
omisteisten yritysten palvelut on vuon-
na 2007 organisatorisesti yhdistetty yhteen
ryhmään, johon kuuluu sekä tilintarkastajia,
vero asiantuntijoita että henkilöitä neuvonta-
palveluista.
Holmbergin mukaan sääntely tulee tilin-
tarkastuksessa kasvamaan, vaikka ääripäihin
meneminen ei tuotakaan hyötyä sijoittajille.
”Yhdysvaltain esimerkki pörssiyhtiöiden
tiedotusvelvollisuudesta on ääripäässä ja se
menee mielestäni ”yli”, koska sijoittajille an-
netaan niin paljon tietoa, ettei sitä jaksa ku-
kaan lukea”, hän perustelee.
”Olisi parempi kertoa keskeiset asiat yti-
mekkäästi. Merkittävät riskit liike toiminnassa
ovat keskeisiä asioita. Esimerkiksi riippuvuu-
det markkinoista ja tuotteista pitäisi tuoda
esiin”, hän jatkaa.
PwC:n neuvontapalveluista Holmberg
odottaa tulevaisuudessa merkittävää kasvua.
Neuvonta jakautuu kolmeen osaan: riskien-
hallintaan, yritysjärjestelyihin ja liiketoi-
minnan kehittämiseen. Liiketoiminnan ke-
hittämiseen sisältyvät myös kuntapalvelut.
Riskien hallinnassa keskeistä on hyvä hallin-
totapa. Kuntapuolella PwC auttaa etenkin ra-
kennemuutoksessa.
”Meillä on paljon kunta-asioihin perehty-
neitä asiantuntijoita. Neuvomme esimerkiksi,
miten kunta voi tehostaa terveyspalveluitaan”,
Holmberg kertoo.
MYÖS VEROKONSULTOINNISTA Holmberg odot-
taa selkeää kasvua. Niiden kysyntä lisääntyy
jatkuvasti, kun Suomi vaurastuu ja kansainvä-
lisyys lisääntyy. Etenkin kansain välisten yhti-
öiden verotus tarjoaa tulevaisuudessa todennä-
köisesti yhä enemmän työtä asiantuntijoille.
”Kun esimerkiksi Nokia tai joku muu suur-
yhtiö toimii useassa maassa, pitää suunnitella
tarkasti, miten verotilanne optimoidaan hyö-
dyntäen eri maiden osittain erilaisia säännök-
siä”, Holmberg kertoo.
Vaikka PwC keskittyykin yritys asiakkaisiin,
on yhtiöllä myös yksityisten henkilöiden vero-
asioita hoidettavanaan. Esimerkiksi perhe-
yrityksen veroja ei useinkaan pysty hoitamaan
erillään sen omistajien veroasioista.
PWC:LLÄ ON ASIAKKAINAAN noin 35 prosent-
tia Suomen pörssiyhtiöistä. Tavoitteena on
markkina-aseman säilyttäminen.
”Jonkin verran olemme menettäneet ja
toisaalta taas saaneet uusia asiakkaita. Tilin-
tarkastus on edelleen henkilösidonnaista. Esi-
merkiksi kun vanhempi partneri lopettaa,
asiakas haluaa mahdollisesti kartoittaa tilan-
teen. Tällöin tilintarkastajan vaihto voi tulla ky-
symykseen. Myös kansainväliset yrityskaupat
vievät ja tuovat asiakkaita”, Holmberg sanoo.
”Laadun ja hinnan viestittäminen on meil-
le haaste. Kilpailuvalttimme on ennen kaikkea
laatu. Jos joku tekee halvemman tarjouksen,
se tarkoittaa yleensä myös sitä, että yritystä
tarkastetaan vähemmän. Onko tämä omista-
jien edun mukaista”, Holmberg kysyy.
PwC:n lähivuosien tavoitteena on kasvu.
Pääasiana on palkata nykyisiin toimipisteisiin
lisää asiantuntijoita, mutta Holmberg ei sulje
pois laajentumista uusillekaan paikka kunnille.
”Syksyn aikana palkkaamme kolmekym-
mentä nuorta työntekijää. Yhteistyö yliopis-
tojen ja korkeakoulujen kanssa tuottaa he-
delmää ja PwC:n vahva brändi ja hyvä maine
auttaa saamaan hyviä työntekijöitä”, Holm-
berg vakuuttaa. ❙ ❘
Liikunta ja luonto lähellä sydäntä
Jan Holmberg on pitkän linjan tilintarkasta-ja. Hän aloitti työt vuonna 1988 silloises-
sa Salmi, Virkkunen & Helenius -toimistossa, jota ennen hänellä oli oma pieni tilintarkastus-toimisto. PwC:n partnerina Holmberg on toi-minut vuodesta 1991 alkaen.
”Karkeasti voi todeta, että parikymmen-tä vuotta sitten yhtiössä oli 30 partneria, jotka hoitivat omaa liiketoimintaansa yhteisen ”sa-teenvarjon” alla. Nyt he ovat yhden yhtenäisen yhtiön alla. Asiakkaat ovat nyt yhtiön asiakkai-ta, eivät enää yksilön asiakkaita, kuten aikai-semmin”, Holmberg toteaa.
51-vuotias Jan Holmberg on koulutuksel-taan diplomiekonomi. Vaikka äidinkielenä on ruotsi, hän puhuu täydellistä suomea.
”Opin suomen kielen ennen ruotsia ja ko-tonakin puhumme Arja-vaimoni kanssa suo-mea”, Holmberg kertoo.
Perheessä on kolme tytärtä, joista yksi asuu kotona. Lapsenlapsiakin on jo yksi.
Espoolaisen Holmbergin harrastus on lii-kunta. Kiinnostus urheiluun periytyy nuoruu-desta, jolloin hän harrasti aktiivisesti ampuma-hiihtoa ja suunnistusta. Nykyään talvella on ohjelmassa hiihtämistä ja kesällä juoksua.
”Asiakkaiden kanssa tulee juostua puoli-maratoneja”, hän paljastaa.
Myös kiinnostus luontoon on säilynyt. ”Olen Lapin ja Pohjois-Norjan ystävä. Viih-
dyn mielummin Lapin luonnossa kun Madei-ralla istutettujen kukkien keskellä, vaikka siel-läkin on toki kaunista”, Holmberg naurahtaa. ❙ ❘
"Paras kilpailuvalttimme on hinnan ja laadun
tasapaino."
AVIISORI 3 2007 22
MAAILMAN METSÄYHTIÖIDEN TULOKSET HEILAHTELEVATKehittyvillä markkinoilla toimivat metsäalan yritykset nauttivat nyt huimista kasvunäkymistä. Pohjois-Amerikan ja Euroopan tuottajat painivat sen sijaan kasvavien ongelmien kanssa.
M etsä-, paperi- ja pakkausalan tuottajien katteita
pienensivät vuonna 2006 kaikkialla kohonneet
energia-, kuljetus- ja raaka-ainekustannukset.
Tuottajat joutuivat myös alttiiksi valuuttakurssien heilah-
teluille, joiden merkitys on kasvanut lisääntyneen kansain-
välisen kaupan myötä.
”Taloudellisten tulosten alueelliset erot riippuvat poh-
jimmiltaan tuotannon kustannusrakenteesta eri alueilla
sekä siitä, kuinka hyvin tuottajat pystyvät mukautumaan
kustannusten nousuun”, toteaa Johan Weckman, joka toi-
mii Suomen PwC:llä metsä- ja paperiteollisuuden vastaava-
na johtajana.
Maailman sadan suurimman metsä-, paperi- ja pakkaus-
alan yrityksen taloudelliset tulokset poikkesivat toisistaan
huomattavasti tärkeimmillä tuotantoalueilla. Kolme tär-
keintä aluetta olivat sijoitetun pääoman tuoton perusteel-
la Latinalainen Amerikka (9,3 %), Kiina (6,5 %) ja Etelä-
Afrikka (5,5 %). Kanadalaisten tuottajien yhteenlaskettu
sijoitetun pääoman tuotto oli matalin (2,0 %).
Latinalaisen Amerikan sekä joidenkin kehittyvien
markkinoiden tuottajilla on kilpailuetunaan runsas kui-
duntuotanto, parempi metsänkasvu ja uusi teknologia.
Ne sijaitsevat myös lähempänä Aasian kasvavia metsä-
tuotemarkkinoita kuin Pohjois-Amerikan ja Euroopan
tuottajat.
Kiinan kohonneen talouskasvun myötä siitä on tullut
metsä-, paperi- ja pakkausteollisuuden kuumin markkina-
alue. Merkittävimpiä kasvun vauhdittajia ovat vanerituot-
teiden vienti, uusiomateriaalista valmistetut puutuotteet
sekä kaikkialle maailmaan toimitettavat lattiatuotteet ja
huonekalut. Kiina on myös painopaperin nettoviejä. Ky-
synnän kasvu, alhaiset työvoima- ja tuotanto kustannukset
ja Venäjän läheisyys ovat syitä siihen, miksi tämä maail-
man suurin raakatukkien viejä houkuttelee metsäalan
investointeja.
EUROOPPALAISILLA TUOTTAJILLA OLI vuonna 2006 edel-
leen suuria ongelmia, mistä kertovat myös alan taloudelli-
set tulokset. Energia- ja raaka-ainekustannusten huomat-
tava kasvu pakotti yhtiöt etsimään keinoja tehokkuuden
lisäämiseksi. Kiristyneen maailmanlaajuisen kilpailun ohel-
la Euroopassa oli ylikapasiteettia. Euron vahvuus pienen-
si vientikatteita, mutta toisaalta metsätuotteiden kysyntä
Itä-Euroopassa kasvoi.
PwC on tutkinut myös sadan suurimman metsä-,
paperi- ja pakkausalan yrityksen kestävän kehityksen ra-
portointia. Analyysi paljastaa, että kaksi kolmasosaa yri-
tyksistä laatii nykyisin kestävän kehityksen raportin.
”Näin korkea prosentti on hyvä merkki. Se kertoo siitä,
että alan toimijoiden mielestä on tärkeää kertoa avoimem-
min ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja kannattavuu-
teen liittyvistä asioista”, toteaa PwC:n Kanadan metsä-,
paperi- ja pakkausalan toiminnoista vastaava johtaja
Bruce McIntyre.
Toisaalta sisältöjen ja poisjätettyjen asioiden suhteen oli
havaittavissa suuria eroja, mikä McIntyren mielestä osoit-
taa, että yhtiöiden kannattaisi noudattaa raportoinnissaan
yhteisiä standardeja. ❙ ❘
Teksti PwC Kuvitus Juha Helasto
AVIISORI 3 2007 23
UUTIS IA
PwC valittiin Pekingin olympialaisten tilintarkastajaksi
PricewaterhouseCoopers on valit-tu Pekingin vuoden 2008 olympia-
laisten tilintarkastajaksi. PwC avustaa olympialaisia varten perustettavaa orga-nisaatiota budjetoinnissa, taloussuunnit-telussa ja sisäisessä tarkastuksessa.
”Annettu vastuullinen tehtävä on suuri kunnianosoitus niin 8 000 Kii-nassa toimivalle työntekijällemme kuin
myös koko PwC:n henkilöstölle ym-päri maailman. Olympialaisten tun-nussanat – nopeammin, voimak-kaammin, korkeammalle – ovat arvoja, jotka tulevat tukemaan myös omaa tiimityötämme”, toteaaPwC:n Kiinan ja Hongkongin toi-minnoista vastaava Senior Partner Silas Yang. ❙ ❘
”M inulta on kysytty, onko Lontoon pörssin AIM- lista
vähän niin kuin kasino. Olen vastannut, että kyl-
lä AIM-listan sijoituksissa voi hävitä, mutta ainakin toden-
näköisyys on tiedossa”, sanoi Lontoon Cityn pormestari
John Stuttard Britannian suurlähetystön sekä Suoma-
lais- brittiläisen kauppakamarin järjestämässä seminaaris-
sa Helsingissä.
Stuttard esitteli Suomen vierailunsa aikana muun
muassa Lontoon pörssin AIM-listan eli Alternative
Investment Marketin toimintaa. Stuttard tuntee hyvin
Pohjoismaat ja niiden sijoitusmarkkinat, sillä entisenä
PwC:n partnerina hän on konsultoinut monia suomalaisia
yrityksiä ja avustanut niitä kansain välistymisessä. Lisäksi
Stuttard on ollut tiiviisti mukana myös Suomen PwC:n kehi-
tyksessä yhtiön alkuajoista lähtien.
Lontoon pörssin vaihtoehtolista AIM:ssa on enemmän
yrityksiä kuin itse päälistalla, ja sitä pidetäänkin potentiaa-
lisena kohteena kasvuyrityksille. AIM:ssa on erityisen pal-
jon teknologiayrityksiä, joten lontoolaiset vieraat ihmet-
telivätkin, miksi teknologian maana tunnettu Suomi on
edustettuna pörssilistalla vain harvan yrityksen voimin.
Syvemmälle AIM-listaukseen kaivautui PwC:n asian-
tuntija Kevin Desmond. Hänen mukaansa listalle hyväk-
symiseen vaikuttavat erityisesti tiedot yrityksen pääomas-
ta ja sen historiasta, yrityksen johtamisen laatu ja johtajien
kokemus alalta sekä taloudellisen raportoinnin korkea
laatu.
Desmond totesi hyvän suunnittelun olevan listautu-
mista harkitsevan yrityksen kulmakiviä.
”Yksi merkittävä tekijä ovat suuret, epävarmat tulevai-
suuden saatavat. Sijoittajat eivät halua, että puoli vuot-
ta listautumisen jälkeen yritys tarvitsee lisää rahaa”,
Desmond sanoi. ❙ ❘
Lontoon pörssi
houkuttelee suomalaisia
kasvuyrityksiä
John Stuttard tuntee hyvin Pohjoismaiden sijoitusmarkkinat.
PwC:n tekemän tutkimuksen mu-
kaan panostukset televisioon,
internet-mainontaan ja -yhteyksiin
sekä peliteollisuuteen kasvavat eri-
tyisen nopeasti viiden seuraavan
vuoden aikana erityisesti Euroopan,
Lähi-idän ja Afrikan alueilla. Talou-
dellinen kasvu ja räjähdysmäises-
ti kasvaneet viihde- ja mediamark-
kinat vauhdittavat myös Brasilian,
Venäjän, Intian ja Kiinan kasvua.
Sen sijaan Suomen viihde- ja me-
dia-alan kasvu hidastuu tutkimuk-
sen mukaan noin kolmeen prosent-
tiin vuosina 2007–2011, kun kasvu
liikkui vuosina 2002–2006 neljän ja
yhdeksän prosentin välillä.
"Viihde ja media-ala ovat herk-
kiä reagoimaan talouden yleisiin
sykleihin", toteaa PwC:ssä toimi-
alasta vastaava johtaja HarriValkonen. ”Suomessa sisältöpalve-
lun tarjoajien, medioiden ja teknologia-
yritysten on etsittävä uusia yhteistyö-
kumppaneita voidakseen mukautua
median monikanavaistumiseen. Yri-
tysten on lisäksi testattava uusia
liiketoiminta malleja vastatakseen
sisällön lisääntyvään pirstaleisuu-
teen ja tekijänoikeuskysymyksiin”,
hän analysoi. ❙ ❘
Suomen viihde- ja media-alan kasvu jää huippuvuosista
Kuva Ju
ha S
almin
en
PwC:n tekemä tutkimus, jonka mu-kaan Etelä- Amerikasta on tulossa maailmanlaajuinen toimija metsä-, paperi- ja pakkaussektorilla.
Kansainvälinen ulkoistamis-tutkimus: ulkoistaminen on vakiin-nuttanut asemansa yritysten tär-keänä strategisena osatekijänä. Ulkoistamismarkkinoilla menesty-minen edellyttää kuitenkin uuden-laista kehitystä erityisesti asiak-kaan ja palveluntarjoajan välisissä suhteissa.
Global Private Banking/Wealth Management Survey -tutkimus, jota varten haastateltiin suurimpien varainhoitoyhtiöiden ja investointipankkien johtajia.
Tanskan PwC:n laatima opas Go east - but how far? sisältää run-saasti faktatietoa BRIC-maista (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) sekä Baltian maista ja uusimmista EU-maista. Opas on hyödyllinen esi-merkiksi yrityksille, jotka suunnitte-levat toiminnan aloittamista näissä maissa.
PwC:n 10. vuosittainen maail-man metsä-, paperi- ja pakkaus-teollisuuden tilannetta kartoittava kyselytutkimus.
Uusia julkaisuja
Kaikkia julkaisuja voi tilata sähköpostitse maksutta osoitteesta [email protected]