2016ToiminTa-suunniTelma

2

1. YleisTÄ 3

2. TYÖmaRKKinaeDunValVonTa 32.1. neuvottelutoiminta 32.2. luottamushenkilöiden työn tukeminen 4

3. KouluTusPoliTiiKKa 53.1. Tiedekuntakiertue ja yliopistoyhteistyö 53.2. Koulutuksen ja oppimisen kehittämisfoorumi 53.3. Yhteiskunnallisen alan erikoistumiskoulutukset 5

4. JÄsen- Ja JÄRJesTÖToiminTa 64.1. Koulutus 64.2. Jäsenten verkostotoiminnan kehittäminen 74.3. Jäsenten työllisyyden tukeminen 74.4. Viestintä 84.5. Järjestöpäivät 94.6. strategian jalkauttaminen 94.7. Jäsenyyden hallinta 104.8. liiton 70-vuotisjuhlan valmistelu 10

5. oPisKeliJaToiminTa 115.1. opiskelijoiden edunvalvonta 115.2. muu opiskelijatoiminta 11

6. Talous, HallinTo Ja HenKilÖsTÖ 12

Sisällys

3

1. YleisTÄ

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry on yhteiskunnallisella alalla toimivien, yliopistotutkinnon suorittaneiden ja alan tutkintoa opiskelevien ammatillinen etujärjestö. Tässä tarkoituksessa liitto ajaa jäsentensä ammatillisia, taloudel-lisia ja sosiaalisia etuja työmarkkinoilla. Päämääränä on vahvistaa jäsenten työmarkkina-asemaa, neuvoa jäseniä palvelussuhdeasioissa ja kohottaa sekä vahvistaa heidän työmarkkinavalmiuksiaan ja ammatti-identiteettiään. Liitto edistää erityisesti yhteiskunnalliselta koulutusalalta valmistuneiden järjestäytymistä.

Vuoden 2016 toiminnan painopisteitä ovat

Y Jäsenten työllisyyden tukeminen Y Työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut ja työelämän lainsäädännön

kehittäminen Y Strategian ja sen jalkauttamisen käsittely valtuuston

kevätkokouksessa Y Jäsenpito ja jäsenrakenteen parempi tunteminen Y Koulutuspolitiikka ja yliopistoyhteistyö Y Jäsenverkostojen kehittäminen Y Hallinnon ja toimiston työtapojen sekä työympäristön

uudelleenorganisointi

2. TYÖmaRKKinaeDunValVonTa

2.1. neuvottelutoimintaLiiton jäsenistöä koskevat työ- ja virkaehtosopimukset ovat yksityisellä sek-torilla pääsääntöisesti voimassa vuoden 2016 loppupuolelle saakka ja julki-sella sektorilla puolestaan vuoden 2017 alkupuolelle asti. Palkankorotukset on määritetty vuodelle 2016 työmarkkinakeskusjärjestöjen kesäkuussa 2015 aikaansaaman neuvottelutuloksen perusteella. Liiton toimiston henkilö-resursseja on ohjattu neuvottelujärjestöjen toimintaan.

Voimassa olevissa työ- ja virkaehtosopimuksissa on sovittu useista työ-ehtosopimusten ja työelämän kehittämiseen liittyvistä työryhmistä ja liitto osallistuu edellä mainittujen järjestöjen välityksellä tähän kehitystyöhön. Liitto seuraa ja jäsenkunnan edun niin vaatiessa osallistuu keskusteluun uu-sien yhteistyömuotojen kehittämisestä.

4

Vaikka nykyisten työ- ja virkaehtojen sitovuus ja toisaalta työrauha ovatkin turvattuja suurimman osan vuodesta 2016, joudutaan seuraavaan neuvotte-lukierrokseen valmistautumaan vaikeammissa olosuhteissa kuin kertaakaan 2000-luvulla. Maan hallituksen työelämää koskevat lainsäädäntökaavailut ovat johtamassa työ- ja virkaehtojen merkittävään heikentämiseen. Akava ja neuvottelujärjestöt ovat koko ajan lähteneet siitä, että kaikkia työmarkkina-osapuolia tyydyttävään ratkaisuun olisi pyrittävä sopimusteitse ja pakkoon perustuvat toimenpiteet aina viimeinen ja huonoin vaihtoehto. Työ- ja virka-

ehtosopimusneuvottelut ja niihin liittyvä tavoitteiden asettelu tulevat joka tapauksessa olemaan keskeise-nä painopisteenä liiton edunvalvontatyössä vuonna 2016.

Edunvalvonnan tavoitteiden tukena hyödynnetään vuotuisen työmarkkinatutkimuksen ja muiden alaa koskevien selvitysten tuloksia. Tutkimustuloksista viestitään laajasti jäsenistölle ja muille kohderyhmil-le. Neuvottelujärjestöjen kanssa jatketaan sektori-kohtaisten tiedotteiden lähettämistä.

2.2. luottamushenkilöiden työn tukeminenTyöpaikkatason luottamushenkilöiden työtä tuetaan neuvonta- ja koulutus-toiminnalla sekä osallistamalla liiton muuhun toimintaan. Vaikea taloustilan-ne ja jatkuvat organisaatiouudistukset niin yksityisellä kuin julkisella sekto-rilla ovat entisestään lisänneet työpaikkatason edunvalvonnan merkitystä ja tästä syystä luottamusmiesten toimintamahdollisuuksiin ja jaksamiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Työmarkkinoiden ilmiöitä ja tavoitteenasettelua varten vuonna 2014 perus-tettu eri toimialoja tasapuolisesti edustava liiton työmarkkinatoimikunta jat-kaa hyvin käyntiin lähtenyttä työtään. Työmarkkinatoimikunta koostuu hen-kilöstön edustajina työpaikoillaan toimivista liiton jäsenistä ja se keskittyy työssään ajankohtaisten kollektiivisen edunvalvonnan teemojen käsittelyyn.

Ratkaisuun sopimalla, pakko on aina viimeinen vaihtoehto.

Tutkimustulokset laajasti jakoon.

Tukea työpaikoilla toimiville luottamushenkilöille.

5

3. KouluTusPoliTiiKKa

3.1. Tiedekuntakiertue ja yliopistoyhteistyö Jatketaan koulutuspoliittisen ohjelman toimeenpanoa ja jalkautusta. Jär-jestetään tapaamiset alan tiedekuntien ja yliopistojen työelämäpalveluiden henkilökunnan kanssa. Samassa yhteydessä tavataan paikallisia opiskelija-vaikuttajia, yliopistojen henkilökuntaa sekä järjestetään jäsentapaaminen, jossa alueella asuville jäsenille tarjotaan mahdollisuus tulla keskustelemaan liiton asiantuntijoiden kanssa.

Ollaan aktiivisesti mukana yhteiskuntatieteellisen alan yliopistojen raken-teellisessa kehittämisessä ja yliopistojen profiloitumishankkeissa. Toimitaan tiiviissä yhteistyössä alan yliopistoyksiköiden kanssa ja tuetaan yksiköitä yliopistokentän rajuissa muutoksissa ja leikkauksissa. Tarjotaan liiton asi-antuntemusta ja tutkimustietoa tueksi koulutuksen ja työelämäyhteyksien kehittämisessä.

3.2. Koulutuksen ja oppimisen kehittämisfoorumiToteutetaan koulutuksen ja oppimisen kehittämisfoorumi, joka perustuu aja-tukseen opiskelijoista oman oppimisensa parhaina asiantuntijoina. Noin puo-li vuotta kestävälle foorumille kootaan monipuolinen joukko alan koulutuksen kehittämisestä innostuneita opiskelijoita suunnit-telemaan uusia tapoja toteuttaa yhteiskunta-alan opetusta ja fasilitoida oppimista. Foorumin puitteissa kehittyviä opetus- ja oppimiskonsepteja pilotoidaan yhteistyöyliopistojen kanssa. Pilotoinnista saatavan palautteen ja kokemusten avulla rakennetaan mo-nistettavia malleja toteuttaa uudenlaista opetusta ja oppimista yhteiskunta-alan koulutuksessa. Foorumi toimii tiiviissä yhteistyössä muun muassa yliopisto-jen koulutus- ja kehittämispalvelujen ja muiden yh-teistyötahojen kanssa.

3.3. Yhteiskunnallisen alan erikoistumiskoulutuksetOsallistutaan yhteiskunnallisen alan erikoistumiskoulutusten kehittämiseen ja tuodaan valmisteluun alan työelämän asiantuntemusta. Kartoitetaan liiton

Tuetaan henkilöstöä ja yksiköitä yliopistokentän muutoksissa.

Kootaan uusi kehittämis-foorumi.

Kehitetään aktiivisesti alan erikoistumiskoulutusta.

6

valmistuneiden jäsenten käsityksiä osaamisen kehittämisen tarpeista uusi-en erikoistumiskoulutusten suunnittelun tueksi.

4. JÄsen- Ja JÄRJesTÖToiminTa

4.1. KoulutusJäsenkunnasta valtaosa toimii asiantuntija- tai esimiestehtävissä. Liiton jär-jestämän koulutuksen tavoitteena on tukea liiton jäsenten valmiuksia työ-elämässä.

Lisätään edelleen kysynnän mukaan liiton järjestämiä koulutuksia sekä vies-titään aktiivisesti jäsenille myös muiden tahojen (esim. OTTY ja TJS-Opin-tokeskus) tarjoamista koulutuksista. Erityisesti webinaareja lisätään, jotta mahdollisimman moni jäsen pystyy osallistumaan. Suunnataan koulutuksia tarkemmin eri jäsenryhmille, kerätään palautetta ja otetaan tarpeen mukaan uusia teemoja koulutuspalettiin. Julkaistaan koulutuskalenteri hyvissä ajoin, jotta jäsenet voivat suunnitella omaa ajankäyttöään. Kokeillaan vertaiskou-lutusten toteuttamista: jäsenet voivat hyödyntää toistensa osaamista eri-tyyppisissä asioissa – liitto toimii verkoston solmukohtana tuoden osaajia ja

kiinnostuneita yhteen.

Työssäkäyvien mentorointitoimintaa vakiinnutetaan. Ensimmäinen ryhmä jatkaa toimintaansa koko vuo-den ja alkusyksyllä perustetaan toinen ryhmä. Osal-listujilta saadun palautteen perusteella toimintaa kehitetään ja tarvittaessa laajennetaan Helsingistä myös muille paikkakunnille.

Paketoidaan liiton asiantuntijaluentoja valmiiksi kurs-sikokonaisuuksiksi/luentopaketeiksi, joita tarjotaan

yliopistoille ja opiskelijajärjestöille. Aiheet voisivat olla esimerkiksi Yhteis-kuntatieteilijä työelämässä, Työelämän lainsäädännön perusteet tai Yhteis-kuntatieteilijän osaamisen monipuoliset mahdollisuudet työmarkkinoilla. Ta-voitteena on helpottaa jäsenjärjestöjen toimintaa, lisätä näkyvyyttä ja luoda asiantuntijayhteyksiä yliopistolle.

lisätään koulutuksia, myös webinaareja ja ver-taiskoulutusta.

Aloitetaan työssäkäyvien jäsenten mentorointi.

Liiton asiantuntijat luen-noitsijoiksi.

7

4.2. Jäsenten verkostotoiminnan kehittäminenLuodaan malli, jolla voidaan järjestää aktiivista jäsenten verkostotoimintaa eri puolilla Suomea. Tuetaan jäsenjärjestöjä rahallisesti ja asiantuntijaresurs-sein niin, että toiminta on helppoa ja vakiintuu 1–2 vuoden sisällä.

Liiton roolia yhteiskuntatieteilijöiden verkoston solmukohtana vahvistetaan mm. luomalla ja vahvistamalla suhteita erilaisiin kansalaisjärjestöihin ja mui-hin toimijoihin. Tavoitteena on sekä olla selvillä siitä, millaisissa eri toimin-noissa yhteiskuntatieteilijät toimivat että tuoda näitä tahoja ja yhteistyötä esille jäsenten suuntaan. Esi-merkkinä em. toimijoista ovat erilaiset ammatilliset järjestöt, kuten Suomen Sosiaalipsykologit ry. Toimi-villa verkostoilla on kahdensuuntainen rooli: toisaalta saadaan tietoa yhteiskuntatieteilijöiden kiinnostuk-sen kohteista ja työelämästä, toisaalta voidaan vies-tiä omasta edunvalvontaroolista ja palveluista.

Liiton yrittäjäverkoston toimintaa jatketaan ja voimis-tetaan. Tavoitteena on, että toimintaan voi osallistua eri puolilta Suomea ja että osallistujat saavat toiminnasta ainutlaatuista hyötyä. Keväällä ja syksyllä järjestetään muutamia tapaamisia eri teemoista. Yrittäjäverkoston jäseniä kannustetaan osallistumaan myös Akavan yrittäjä-verkoston toimintaan sekä liiton LinkedIn-yrittäjäryhmään.

4.3. Jäsenten työllisyyden tukeminenLiiton työttömät ja työttömyysuhan alaiset jäsenet ovat yksi toiminnan pai-nopisteistä. Varaudutaan palvelutarjonnan muutoksiin siten, että työttömiä ja työttömyysuhan alaisia jäseniä palvellaan entistä paremmin. Heille tar-jottavien palveluiden ensisijaisena tavoitteena tulee olla työuran mahdol-lisimman häiriöttömän jatkumisen tukeminen siten, että työttömyysjaksot jäävät mahdollisimman lyhyiksi. Jo olemassa olevista työttömille ja työttö-myysuhan alaisille tarkoitetuista palveluista muodostetaan mahdollisimman selkeästi esitetty palvelukokonaisuus.

Akateemista yrittäjyyttä tullaan nostamaan voimakkaammin esiin yhtenä työllistymisen vaihtoehtona. Liitto tarjoaa jäsenilleen muun muassa yritys-toiminnan oikeudellisiin kysymyksiin keskittyvän sähköisen lakitietopaketin. Lisäksi tuodaan aktiivisesti esiin malleja, joilla työn tekemisen lakimääräisiä ja hallinnollisia esteitä ja kannustinloukkuja voitaisiin purkaa.

Vahvistetaan liiton roolia yhteiskuntatieteilijöiden verkoston solmukohtana.

Tuetaan jäsenten verkos-toitumista eri tavoin.

Jäsenten työllisyyden tu-keminen painopisteeksi.

8

Liitto jatkaa aktiivista työttömien jäsenten koulutus-, sparraus- ja vertaisryh-mätoiminnan tuottamista yhteistyössä seitsemän muun akavalaisen liiton kanssa Omaehtoisen työllistämisen tuki OTTY ry:n kautta. Työnhakuveturin (Uudenmaan OTTY) toiminnan mahdollinen laajentuminen lisää jäsenten mahdollisuuksia hyödyntää palveluja (mm. vertaisryhmätoimintaa ja webi-naareja). Lisäksi Varsinais-Suomen OTTYn, Urapurjeen, toiminta on käynnis-tymässä.

Jäsenillä on edelleen oikeus osallistua myös Pohjois-Pohjanmaalla toimivan Uranosteen ja Pirkanmaan Uratehtaan toimintaan. Viestitään näiden alueiden työttömille ja työttömyysuhan alaisille jäsenille mah-dollisuudesta osallistua toimintaan. Pyritään järjestä-mään työttömien jäsenten tapahtumia mahdollisuuk-sien mukaan niin, että esimerkiksi koulutuksia voisi seurata verkossa.

Liiton urapalveluilla edistetään työllistymistä, uralla etenemistä ja oman osaamisen tunnistamista.

Avointen työpaikkojen ilmoitusten tuottamista jatketaan. Palvelu tuotetaan tällä hetkellä yhteistyössä Duunitori.fi:n kanssa – yhteistyötä selvitetään myös muiden toimijoiden kanssa. Hakukriteerien toimivuutta seurataan ja muokataan tarvittaessa. Työnhakuun liittyvistä palveluista luodaan netti-sivuille ja muuhun viestintään kokonaisuus, johon kytketään mm. palkkaneu-vonta, koulutukset ja urapalvelut. Tavoitteena on varmistaa, että työpaikkaa vaihtavat jäsenet käyttävät liiton palveluja ja siten varmemmin pysyvät liiton jäseninä. Liiton mainostamista Duunitorin palvelussa harkitaan ja mahdolli-suuksien mukaan otetaan käyttöön lyhyt koejakso.

4.4. ViestintäBrändityön ja liiton strategian valmistelua jatketaan rinnakkain. Brändityöllä nostetaan alan ja yhteiskuntatieteilijöiden profiilia ja näkyvyyttä. Brändin jal-kauttamisessa liiton viestintää tukee viestintätyöryhmä. Painotetaan vies-tinnässä liiton vahvuuksia ja liiton tarjoamia konkreettisia palveluita.

Alkuvuodesta käyttöönotettavilla uusilla verkkosivuilla huomioidaan parem-min eri kohderyhmät ja tuodaan ajankohtaiset teemat näkyvämmin esille. Siirretään viestinnän painopistettä sähköiseen viestintään ja uudistetaan liiton lehti.

Yrittäjyys uravaihtoehtona, oTTY ry:n toiminta, urapal-velut ja avointen työpaik-kojen ilmoitukset.

uudet verkkosivut ja painopiste sähköiseen viestintään, näkyvyyden lisääminen eri kanavissa.

9

Jäsenrekisterin hyödyntämistä ajantasaisen jäsenviestinnän apuvälineenä jatketaan ja laajennetaan. Jäsenistöstä tunnistetaan erilaisia ryhmiä, joille räätälöidään kohdennettua viestintää.

Blogin saamaa näkyvyyttä lisätään pyytämällä kirjoittajiksi myös tunnettuja yhteiskuntatieteilijöitä ja valitsemalla ajankohtaisia ja keskustelua herättäviä aiheita. Kirjoituksia jaetaan aktiivisesti sosiaalisessa mediassa.

Luodaan mediakontakteja tarjoamalla yhteiskuntatieteilijöitä asiantuntija-haastateltaviksi eri medioille. Samalla edistetään koko alan ja liiton näky-vyyttä.

Käynnistetään uusi jäsenhankintakampanja Sinä olet vaikuttaja –suosittelu-kampanjan tilalle. Selvitetään mahdollisuus myös suoramarkkinointiin rekry-toinnin vauhdittamiseksi.

Vakiinnutetaan lyhyiden videoiden ja infografiikan käyttö osaksi viestintää.

Lisätään jäsenkorttisovelluksen käyttöä viestintäkanavana. Seurataan jä-senkorttiuudistuksen käytännön tilannetta aktiivisesti ja pyritään aktivoi-maan jäseniä kortin käyttäjänä.

4.5. JärjestöpäivätJärjestetään liiton kevätvaltuuston yhteydessä jär-jestöpäivät, joille kutsutaan liittovaltuuston lisäksi opiskelija-aktiivit, paikallisjärjestöjen edustajat ja muut liiton olennaiset aktiiviset toimijat. Tavoittee-na on koota liiton aktiivitoimijajoukko yhteiseen ide-aseminaariin, jossa suunnitellaan liiton tulevaisuutta ja sitä, miten uuden strategian linjaukset viedään käytäntöön.

4.6. strategian jalkauttaminenLiiton uusi strategia ja jalkauttamissuunnitelma hyväksyttäneen liittoval-tuuston kevätkokouksessa. Jäsenten antama suora palaute otetaan mah-dollisimman hyvin huomioon lopullisia muotoiluja kirjoitettaessa ja päätök-senteossa. Strategialuonnosta käsitellään mahdollisimman avoimesti sekä liittovaltuuston että koko jäsenistön kesken niin, että halukkaat pääsevät osallistumaan strategiatyöhön.

Käynnistetään uusi jäsen-hankintakampanja.

Videot ja infografiikka käyttöön.

Kootaan aktiivit järjestö-päiville suunnittelemaan liiton tulevaisuutta.

10

Strategian jalkauttaminen käytäntöön on yksi toimintavuoden painopisteis-tä. Tavoitteena on kehittää liiton toimintaa strategiassa linjattujen suuntavii-vojen mukaisesti – strategiakauden loppuun mennessä YKAsta tulee ay-liik-keen nykyaikaisin liitto. Strategian jalkauttamisessa vastuu on ensisijaisesti hallituksella ja toimiston henkilökunnalla, mutta aktiivisen viestinnän ja kou-lutusten avulla kaikki jäsenet tulevat tutuiksi liiton arvojen, tavoitteiden ja tulevaisuuden visioiden kanssa.

4.7. Jäsenyyden hallintaJärjestötoiminnan yhtenä painopisteenä vuonna 2016 on jäsenpito. Tavoit-teena on sekä vähentää eronneiden ja erotettavien jäsenten määrää että tutkia tarkemmin eroamisen syitä. Erouhan alla olevien jäsenten aktiivista kontaktointia jatketaan sekä puhelimella että muilla viesteillä. Eron syitä sel-vitetään kyselyjen ja tarkemman tilastoinnin avulla.

Kehitetään erilaisia jäsenen ilmoituksesta seuraavia prosesseja monipuoli-semmiksi. Loppukeväästä toteutetaan laaja jäsenkysely, jossa selvitetään jäsenten tyytyväisyyttä sekä kehittämisen kohteita. Kehittämistyössä ko-keillaan mahdollisuuksien mukaan koeryhmiä tai muita suoria jäsenpalaut-teen keinoja jo ennen uusien toimintojen tai palvelujen käyttöön ottoa.

Osallistutaan edelleen palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistyössä tehtävään, järjestäytymisen tärkeyttä korostavaan kampanjaan. Kampanja on kolmivuoti-nen ulottuen vuodenvaihteesta 2015 loppuvuoteen 2017.

Vaikka painotus vuonna 2016 onkin jäsenpidossa, seurataan uusien jäsenten liittymistä edelleen kuu-kausittain. Raportointia jäsenjärjestöjen, valtuuston ja hallituksen suuntaan lisätään kokonaiskuvan sel-keyttämiseksi. Tavoitteena on, että jokainen liiton

aktiivi tietää, miten liitto kehittyy ja millainen jäsenkunta liitolla on. Erilaisia koosteita jäsenistön profiilista tehdään tarvittaessa. Raportoinnissa apuna käytetään mm. työmarkkinatutkimusta ja muita tutkimustietoja, joiden tuot-tamisessa liitto jatkaa yhteistyötä eri tahojen kanssa.

4.8. liiton 70-vuotisjuhlan valmisteluVuonna 2017 liiton perustamisesta tulee kuluneeksi 70 vuotta. Toimintavuo-den aikana aloitetaan juhlavuoden valmistelu. Tavoitteena on nostaa esille

Painopisteeksi jäsenpito: vähemmän eroavia ja ero-tettavia jäseniä.

Toteutetaan laaja jäsen-tyytyväisyyskysely.

avointa viestintää liiton kehityksestä ja tavoitteista.

11

liiton toimintaa ja tavoitteita tasaisesti koko vuoden ajan sekä järjestää juh-latapahtumia jäsenille eri puolilla Suomea.

Käynnistetään suunnittelutyö yhteiskuntatieteilijämatrikkelin laatimiseksi.

5. oPisKeliJaToiminTa

5.1. opiskelijoiden edunvalvontaEdunvalvonnassa ja tutkimustoiminnassa perehdy-tään muuttuvaan työelämään ja sen tuomiin haas-teisiin liiton toiminnan kannalta. Erityisesti pidetään silmällä valmistumisvaiheen työllistymistä. Tämän toteuttamiseksi jatketaan tutkimustiedon keräämistä opiskelijoiden työssäkäynnistä ja korkeakouluharjoit-teluista vuosittain toistuvien kyselyiden avulla. Lisäk-si toteutetaan valmistumisvaiheen työllistymiseen liittyvä, vastavalmistuneille suunnattu kyselyosio osana liiton työmarkkinatutkimusta.

Osallistutaan työelämän muutosta käsitteleviin tapahtumiin ja kerätään ak-tiivisesti tietoa aiheeseen liittyen.

5.2. muu opiskelijatoimintaVuoden painopisteenä säilyy paikallisen opiskelijatoiminnan tukeminen eri-tyisesti paikallistoimijoiden osaamista kehittämällä. Paikallistoimijoiden toi-veita liiton toiminnan kehittämisestä kuunnellaan. Alkuvuonna järjestettävi-en Aktiivipäivien koulutustarjonta suunnataan tukemaan paikallistoiminnan jatkuvuutta ja kehittämistä. Paikallistoimintaa tukevan verkkopohjaisen ja vuorovaikutteisen tukimateriaalikokonaisuuden kehittämistä jatketaan pal-velemaan opiskelijatoiminnan tarpeita entistä paremmin.

Opiskelijatoiminnassa panostetaan opiskelija-aktiivien kouluttamiseen toi-mimaan kokonaisvaltaisemmin liiton edustajina oman korkeakoulunsa opis-kelijoiden keskuudessa. Opiskelijoille tiedotetaan liiton kannoista eri ajan-kohtaisiin asioihin. Lisäksi vahvistetaan yhteiskunnallista alaa opiskelevien identiteettiä asiantuntijoina.

muuttuva työelämä keskeiseen asemaan tutkimuksissa ja edunval-vonnassa.

Valmistuvien työllistymi-nen erityistarkkailuun.

Tukea opiskelijatoimijoille.

12

SYYn paikallisyhdistysten rahoitusmallia uudistetaan toiminnan kehittämi-seen kannustavaan suuntaan; perusrahoituksen osuutta pienennetään ja suunnataan paikallisyhdistykset hakemaan projektiluontoisemmin tukea eri tapahtumien järjestämiseen. Kasvatetaan paikallisyhdistyksien rahoituksen kokonaissummaa. Liiton ja ainejärjestöjen yhteistyö- ja sponsorointiperiaat-teet uudistetaan; markkinointipainotteisen yhteistyön sijaan liiton tuki aine-järjestöille kohdennetaan jatkossa vahvasti työelämäteemaisen toiminnan tukemiseen.

6. Talous, HallinTo Ja HenKilÖsTÖ

Vuoden 2016 talousarvion kokonaiskulut kasvavat noin viisi prosenttia ver-rattuna edellisen vuoden talousarvioon. Kuluja kasvattavat työttömyys-kassan jäsenmaksuosuuden kasvun lisäksi palveluiden kallistuminen sekä kertaluonteisena menona liiton toimiston remontti, johon varautuminen ka-tetaan aiempien vuosien ylijäämistä. Talousarvioehdotus on tältä osin ali-jäämäinen, sillä kyse on kertaluonteisesta kulusta. Erityiskoulutettujen työt-tömyyskassa Erkolle maksettava osuus kasvaa kolmella eurolla per jäsen verrattuna vuoteen 2015. Vuoden 2016 aikana suoritetaan myös tilintarkas-

tuksen kilpailutus.

Talousarvio perustuu lievään jäsenkasvuun ja työl-lisyystilanteen pysymiseen vuoden 2015 tasolla. Jäsenmaksu esitetään pidettäväksi nykyisellä ta-solla, mutta työttömyyskassan jäsenmaksun lisäys huomioidaan jäsenmaksuissa. Tämä vaatii joiden-kin toimintojen karsimista, mm. painopisteen siirtoa enemmän sähköiseen viestintään. Liittovaltuuston kevätkokoukselle laaditaan lisäksi selvitys jäsenmak-sun määräytymisperusteista, alennusperusteista ja

näiden erilaisista vaihtoehdoista.

Liiton toimitilat ovat toiminnallisesti vanhentuneet sekä osin heikossa kun-nossa. Myös työpisteitä on nykyiseen toimintaan liian vähän. Toteutetaan liiton toimistotilan perusparannus, missä yhteydessä pohditaan myös tiimi-rakennetta ja toimiston sisäisen toiminnan organisointia. Otetaan käyttöön uusia toimintatapoja ja ohjelmistoja projektinhallinnan, viestinnän ja jäsen-

Jäsenmaksu ei nouse, selvitetään eri jäsenmaksu-perusteita.

uusia toimintatapoja käyt-töön toimistolla.

Jäsenlupaus pitää: nopeaa ja asiantuntevaa palvelua.

13

hallinnan tarpeisiin. Tavoitteena on mm. varmistaa sijaisjärjestelyt ja mah-dollistaa uudentyyppisten palvelujen ja toimintojen kokeilut.

Työmarkkinoilla vallitseva tilanne, jäsenten heikentynyt työllisyys sekä työ-urien sirpaloituminen lisäävät yksilöllisen neuvonnan tarvetta ja luovat pai-netta lisähenkilöstön palkkaamiseen. Jatketaan aluksi yksilöllisen neuvon-nan määräaikaisen lisätyövoiman käyttöä ja määräaikaisuuden perusteen päättyessä vahvistetaan resurssien niin salliessa neuvontapalveluita vaki-naisella kokoaikaisella työvoimalla.

Vakiinnutetaan henkilökunnan työtyytyväisyyskysely ja toteutetaan se vuo-sittain. Tehdään osaamiskartoitus ja selvitetään täydennyskoulutustarpeet. Varmistetaan henkilöstöresurssien riittävyys ruuhka-aikoina ja etenkin jä-senten palvelussuhdeneuvonnassa. Tavoitteena on, että jäsenlupaus no-peasta ja asiantuntevasta palvelusta pystytään pitämään ja että jäsenten tyytyväisyys vähintäänkin pysyy nykyisellä, hyvällä tasolla.

14

15