Työelämässä tarvittavan osaamisen ja sitävarten annettavan koulutuksen ennakointi ja koulutustoimikunnat

Yli-insinööri Matti Ropponen

Koulutustoimikuntien ennakointi-iltapäivä 27.10.2009

Paasitorni, Helsinki

1Matti Ropponen

Haasteita suomalaisille kouluttajille

Sakari Topelius 1875

Pienen kansamme täytyy saavuttaa

menestyksensä hyödyllisillä tiedoilla ja

perustaa arvonsa siihen, että se

sivistyksessä, avuissa ja kaikenpuolisessa

edistyksessä on maailman valistuneimpien kansain tasalla

Matti Ropponen 2

Yhteiskunnan ja työelämän muutostrendejä (1)• Taloudellinen tilanne Suomessa ja maailmalla

näyttää pieniä elpymisen merkkejä. Silti työttömyys-tilanne Suomessa pysyy heikkona. Poikkeuksena sosiaali- ja terveysala (+30 000)

• Lähes miljoona henkilöä siirtyy lähivuosina eläkkeelle tai työelämän ulkopuolelle (teollisuus, palvelualat ja julkisella sektorilla erityisesti sosiaali- ja terveyssektori)

• Ikäluokat pienenevät. Työtätekevien määrä vähenee absoluuttisesti

• Työikäinen väestö vanhenee. Senioriväestön suhteellinen ja absoluuttinen määrä kasvaa

Matti Ropponen 3

Väestön ikärakennemuutos

19001901190219031904190519061907190819091910191119121913191419151916191719181919192019211922192319241925192619271928192919301931193219331934193519361937193819391940194119421943194419451946194719481949195019511952195319541955195619571958195919601961196219631964196519661967196819691970197119721973197419751976197719781979198019811982198319841985198619871988198919901991199219931994199519961997199819992000200120022003200420052006200720082009201020112012201320142015201620172018201920202021202220232024202520262027202820292030203120322033203420352036203720382039204020412042204320442045204620472048204920500

0.5

1

1.5

2

2.5

3

3.5

4

4.5

5

5.5

yli 80-v.

65–79-v.

50–64-v.

35–49-v.

20–34-v.

0–19-v.

Miljoonaa henkeä

Matti Ropponen 4

Suomen tuotanto ja työllisyys sektoreittain

1975

1976

1977

1978

1979

1980

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

Tuotanto

Alkutuotanto

Jalostus

Julkisyhteisöjen palvelut

Yksityiset palvelut

1975

1976

1977

1978

1979

1980

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

Työllisyys

Alkutuotanto

Jalostus

Julkisyhteisöjen palvelut

Yksityiset palvelut

Matti Ropponen 5

Yhteiskunnan ja työelämän muutostrendejä (2)

• Työuria pyritään pidentämään 40 – 45 vuoteen ja siirtämään todellista eläkeikää kohti 65 vuotta. Tämä tarkoittaa lisääntyvää osaamisen uusintamista kaikille ikäryhmille

• Maahanmuuttajien määrä kasvaa, työmarkkinat monikulttuuristuvat

• Elinkeinoelämän rakennemuutos jatkuu rajuna. Teollisen ja digitalisoitavan työn siirtyminen Suomesta halvemman kustannustason maihin jatkuu

• Toiminnot kansainvälistyvät entisestään• Työssä tarvitaan entistä monipuolisempaa osaamista

(tekniikka, tietotekniikka, kielet, substanssi, sosiaaliset taidot jne.)

Matti Ropponen 6

Yhteiskunnan ja työelämän muutostrendejä (3)

• Työpaikoista suurin osa on jo pienissä ja keski-suurissa yrityksissä. Niissä myös syntyy pääosa uusista työpaikoista

• Erilaisista syistä tapahtuu lähivuosina valtaisa muutto eri puolilta maailmaa kohden moderneja työmarkki-noita paremman työnteon ja toimeentulon perässä.

• Talouskasvu törmää entistä selvemmin käytettävissä olevien luonnonvarojen ja maapallon ekologisen mukautumiskyvyn asettamiin rajoihin (Ilmaston-muutos, vesipula, autioituminen, saastuminen)

=> Tuotannollinen toiminta ja muu elämä on sovitettava kestävän kehityksen vaatimuksiin

Matti Ropponen 7

8

Hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä viimeisten 10000 vuoden aikana (iso kuva) ja vuodesta 1750 (pieni kuva).

Ilmakehän koostumuksen muutokset: Hiilidioksidi

Matti Ropponen

Yhteiskunnan ja työelämän muutostrendejä (4)

• Erilaiset epätyypilliset, lyhyet ja vaihtuvat työsuhteet lisääntyvät (prekariaatti- käsite)

• Työuran aikana tulee olemaan entistä enemmän alan ja ammatinvaihtoja

• Työnteko eläkeiän jälkeen tulee kasvamaan• Julkisella sektorilla on noin 30 % työvoimasta.

Tuottavuuden nostovaatimukset kasvavat ja edellyttävät suuriakin rakenteellisia uudistuksia => Osa julkisen sektorin töistä yksinkertaistuu, mutta osa monipuolistuu entisestään

Matti Ropponen 9

Yhteiskunnan ja työelämän muutostrendejä (5)

• Suomi on voimakkaasti viennistä riippuvainen maa, joka on joutunut jäsentämään asemansa kansainvälisessä työnjaossa uudestaan moneen kertaan ja jonka kilpailukyky on hyvä

• Suomi on kyennyt muiden Pohjoismaiden kanssa olemaan työelämän modernisaatiokehityksen eturintamassa

• Tämä koskee työterveyttä, työturvallisuutta, työ-elämän laatua, sukupuolten tasa-arvoa, työelämän monimuotoisuutta, aktiivista työvoimapolitiikkaa, uusien tekniikoiden käyttöönottoa ja työvoima-politiikkaa (joustoturva)

Matti Ropponen 10

Suomen kilpailukyky EU:n pieniin jäsenmaihin nähden

0

2

4

6

8

10

BKTkasvu (%)

KV-kauppa% BKT:sta

Omistusoikeuksiensuojelu

Rahoitus-instituutioiden

säätely

Teknologiankehitys-indeksi

USA:n patenttiviras-tossa haetut patentitYritysten T&K-inv.T&K-inv % BKT:sta

Yrit. ja yliop. yht.työ

Riskirahoituksen määrä

SuoratsijoituksetSuomeen

% BKT:sta

3. asteen koulutus

Internet-palvelimet

Suomi

Maksimi

Matti Ropponen 11

Yhteiskunnan ja työelämän muutostrendejä (6)

• Kansalaisten minimikoulutustason tulee olla vähintään toisen asteen ammatillinen koulutus. Lisäksi tulee olla kohtuullinen suomen- ja englannin-kielen taito sekä riittävä tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttötaitotaito

• Ruotsi ja Norja ovat päättäneet, että myös aikuis-koulutuksen tavoitetaso on lukiokoulun tutkinto

Matti Ropponen 12

Mitä tarkoitetaan osaamisella (tiedolla, taidolla ja pätevyydellä, OPM 2007)? (1)

• Osaaminen on tietojen taitojen ja pätevyyden yhdistelmä eli laaja-alainen kyky hyödyntää tietoja taitoja ja pätevyyttä työ- ja opintotilanteissa sekä yhteiskunnan jäsenenä

• Tieto on oppimalla tapahtuneiden asioiden omaksumisen tulos. Tiedot muodostuvat mm. työ- ja opintoalaan sekä yhteiskunnassa toimimiseen liittyvien faktojen, periaatteiden, teorioiden ja käytäntöjen kokonaisuudesta

13Matti Ropponen

Mitä tarkoitetaan osaamisella (tiedolla, taidolla ja pätevyydellä)? (2)

• Taito on kyky soveltaa tietoja ja käyttää tietotaitoa tehtävien tekemiseen ja ongelmien ratkaisuun EQF: Taidot kuvataan kognitiivisina (loogisen, intuitiivisen ja luovan ajattelun käyttö) tai käytäntöön liittyvinä (kätevyys ja menetelmien, materiaalien ja työkalujen ja –välineiden käyttö).

• Pätevyys on todistettu kyky käyttää tietoja, taitoja sekä henkilökohtaisia, sosiaalisia ja/tai menetelmällisiä valmiuksia työ- ja opintotilanteissa sekä ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehitykseen

EQF: Vastuu ja itsenäisyys

14Matti Ropponen

Suomen kansallisen Tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksen (NQF) osaamisalueet

Suomen Kansallisen viitekehyksen osaamisalueet ovat:

1. Tieto

2. Työskentelytapa ja sen soveltaminen = Taito

3. Vastuu, johtaminen, yrittäjyys

4. Arviointi

5. Elinikäisen oppimisen taidot

15Matti Ropponen

Pätevyyksistä

Erilaisia pätevyystyyppejä ovat mm.:

• Yleiset pätevyydet

• Henkilökohtaiset pätevyydet

• Ydinpätevyydet

• Organisaatioon liittyvät pätevyydet

• Ammatilliset pätevyydet, teolliset tai ammattialaan

liittyvät pätevyydet

16Matti Ropponen

Erilaisia taitojaEriaisia taitoja ovat mm:

1. Sosiaaliset taidot

2. Itsensä johtamistaidot

3. Yhteistyötaidot

4. Kommunikointitaidot

5. Kielelliset taidot

6. Luovuuteen ja innovatiivisuuteen liittyvät taidot

7. Kehittämistaidot

8. Suunnittelutaidot

9. Kulttuurien välisiin kontakteihin liittyvät taidot

10. Oppimistaidot

11. Tietotekniikkaan ja tietoverkkojen käyttöön liittyvät taidot

12. Numeroiden käsittelyyn liittyvät taidot

13. Erilaiset varsinaiset ammatilliset taidot

17Matti Ropponen

Ennakoinnin poliittisia linjauksia

Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelma:• Hallitus uudistaa koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikan sektorilla

ennakoinnin perusteita jotta laadullisiin ja määrällisiin osaamis-, koulutus-, tutkimus- ja työelämän tarpeisiin voidaan vastata paremmin”

Valtioneuvoston ennakointiverkosto

1. Työministeriön johdolla (2004-2007)2. Eri ministeriöiden (OPM 2007-2009) johdolla hallituskauden loppuun

Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinaatioryhmä (2007-2010). Sen toiminta pohjautuu valtioneuvoston asetukseen koulutustoimikuntajärjestelmästä (1146/2006)

18Matti Ropponen

Ennakointityön tekemisestä

Erilaista ennakointityötä tekevät mm.• Koulutustarjonta 2012 –mitoitushanke, joka jatkuu

KESU:n välitarkistuksena ja sen jälkeen Koulutustarve 2016 hankkeena (OPH)

• Erilaiset selvitykset ja arvioinnit, kuten ESR- ennakointihankkeet. Vuosina 2000-2006 toteutui yhteensä 728 ESR-rahoitteista ennakointiprojektia, joista 645 opetusministeriön hallinnonalalla. OPM rahoitti 39 ESR-hanketta

• Koulutussektorilla tarvitaan ja toteutetaan sekä määrällistä että laadullista ennakointia

Erilaisia ennakointimenetelmiä tai järjestelmiä

Matti Ropponen 19

Osaamisen ennakointi jatkossa, klustereittainko?

Kansallisen Osaamiskeskus

Asuminen

Digitaaliset sisällöt

Elintarvikekehitys

Energiateknologia

Terveys ja biotieteet

Hyvinvointi

Joka paikan tietotekniikka

-ohjelman osaamisklusterit

Matkailu ja elämystuotanto

Meri

Nanoteknologia

Uusiutuva metsäteollisuus

Ympäristöteknologia

Älykkäät koneet

Globaalit riskit

Matti Ropponen 20

Opetusalaan liittyvää ennakointityötä tekeviä tahoja ovat mm.

• Opetushallitus• Yliopistot ja korkeakoulut • Ammattikorkeakoulut • Ammatilliset oppilaitokset • Koulutuskuntayhtymät• Työnantajajärjestöt (EK, Teknologiateollisuus)• Työntekijäjärjestöt (AKAVA ja sen liitot)• Kunnalliset yhteisöt ja yritykset• Tutkimuslaitokset

Matti Ropponen 21

Ennakointitiedon kerääminen ja taltioiminen

ENSTI-palvelu • Opetushallituksen ylläpitämä valtakunnallinen työ-

voima- ja koulutustarpeiden ennakoinnin tietopankki

Ennakointifoorumi• Työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä valta-

kunnallinen ennakointiportaali. Saattaa yhteen ennakointia tekevät tahot ja ennakoinnin käyttäjät

TEM-konsernin heikkojen signaalien keräämishanke• Verkkopohjainen signaalien keräysjärjestelmä, jonka

aineistoa analysoi asiantuntijaryhmä (Kehitteillä)

Matti Ropponen 22

Ennakoinnissa käytettyjä menetelmiä

• Olemassa olevan tiedon hyväksikäyttö, kirjallisuusanalyysit tilastoanalyysit (Työvoimamenetelmä, Mitenna ja Mare)

• Asiantuntijanäkemykset: haastattelut ja kyselyt (Delfoi, skenaariotekniikat, tulevaisuusverstas),

• SWOT –analyysi• Heikkojen signaalien analyysi (TEM-hanke)• OPEPRO –malli (opettajakoulutuksen ennakointi)• ACTVOD –tulevaisuusprosessi (yhdistelmä useista

menetelmistä)• Learning Cafe –menetelmä (ryhmätyömetodi)• PESTE-malli (toimintaympäristön muutoksen arviointi )

Matti Ropponen 23

Valtakunnallinen osaamistarpeiden ennakointi ja OSENNA- ja VOSE -hankkeetOSENNA eli Tulevaisuuden osaamistarpeiden

laadullisen ennakoinnin projekti(1996-1999)• OPH, OPM, ESR, muita• Malli ja verkosto työelämän osaamistarpeiden muutosten

analysoimiseksi eri ammattialoilla

VOSE eli Valtakunnallinen ammatillisten osaamis-

tarpeiden ennakointiprojekti 1.6.2008 – 31.5.2011. • OPH rahoittaa ja ESR tukee.• Tavoitteena ennakointimalli, jonka avulla ammatillisia

osaamistarpeita voidaan ennakoida kaikilla koulutusasteilla ja kaikilla ammattialoilla.

Matti Ropponen 24

VOSE-hanke (jatkoa)• Ennakointimalli tulee koostumaan osaamistarpeiden

ennakoinnissa tarvittavista menetelmistä, ennakointiprosesseista, toimijoiden välisistä verkostoista ja tiedonkulkujärjestelmästä.

• Mallin toimivuutta pilotoidaan sosiaali- ja terveys- sekä kiinteistö- ja rakennusalalla

• Mallissa otetaan huomioon Suomen ruotsinkielisen kulttuurin erityistarpeet ja sosiaali- ja terveysalan pilottihanke toteutetaan ruotsinkielellä ja Suomen ruotsinkielisellä alueella.

• Foredatan selvitys Suomessa, Alankomaissa, Iso-Britanniassa, Ranskassa, Ruotsissa ja Saksassa käytössä olevista ammatillisten osaamistarpeiden ennakointimalleista. Linkki selvitykseen on seuraava: http://www.oph.fi/tietopalvelut/ennakointi/osaamistarpeiden_ennakointi/vose-projekti

25Matti Ropponen

Koulutustoimikunnat ja laadullinen ennakointityö• Koulutustoimikuntien, yhteistyöryhmien ja koordinaatio-

ryhmän tehtävänä on edistää yhteistyössä opetus-ministeriön ja Opetushallituksen kanssa koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta. Koulutustoimikuntien tehtävänä on lisäksi (tarvittaessa yhteistoiminnassa)• Seurata, arvioida ja ennakoida alansa koulutuksen ja työelämässä

tarvittavan osaamisen kehitystä• Tehdä ehdotuksia alansa koulutuksen määrälliseksi ja laadulliseksi

kehittämiseksi• Käsitellä Opetushallituksen vahvistettavaksi kuuluvien

opetussuunnitelmien ja näyttötutkintojen perusteet ja antaa muutoin alaansa kuuluvia lausuntoja

• Suorittaa Opetushallituksen määräämät muut tehtävät• Toimittaa vuosittain opetusministeriölle ja Opetushallitukselle

työsuunnitelma ja toimintakertomus

Matti Ropponen 26

Koulutustoimikunnat ja laadullinen ennakointityöEnnakointi on yksi koulutustoimikuntien perustehtävistä• Niiden edellytetään seuraavan, arvioivan ja ennakoivan

alansa koulutuksen ja työelämässä tarvittavan osaamisen kehitystä sekä tekevän ehdotuksia alansa koulutuksen laadulliseksi ja määrälliseksi kehittämiseksi

• Koulutustoimikuntien asiantuntijuutta on hyödynnetty ammatillisessa koulutuksessa ja sen kehittämisessä, mutta ei autonomisella korkeakoulusektorilla. Onko koulutus-toimikuntien syytäkään ennakoida korkeakoulusektorilla!?

• Koulutustoimikunnat ovat tehneet mm. tutkintojen uudistuk-sen yhteydessä erilaisia ja eri kokoisia osaamistarve-selvityksiä ns. ”pikkurahalla”. Tällöin on palkattu opiskeli-joita, joiden ohjaamiseen on mennyt paljon resursseja

27Matti Ropponen

Koulutustoimikunnat ja ennakointityö

• ”Isommalla rahalla” voisi ostaa selvityksiä osaavammilta• ESR -hankkeina tehdyt ennakoinnit ovat olleet

satunnaisia eivätkä kuulu mihinkään kokonaisuuteen• Määrällinen ennakointi on maakuntien liittojen

(pitkäaikainen ja keskipitkä) ja TEM:in (lyhytaikainen) tehtävä.

• Opetusministeriön asettaman ja sen yhteydessä toimivan koulutustarpeiden ennakoinnin koordinaatio-ryhmän tehtävänä on sovittaa yhteen ja kehittää koulutustoimi-kunnissa ja yhteistyöryhmissä tehtävää koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointia

Matti Ropponen 28

Koulutustoimikunnat ja ennakointityö

Ennakoinnin koordinaatioryhmä ehdotti muistiossaan

5/2008, että• Opetusministeriö tukee koulutustoimikuntien työtä

selkeämmällä ohjauksella ja työtä tukevia palveluja kehittämällä

• Opetusministeriö antaa tarvittaessa koulutustoimi-kuntien tehtäväksi yksittäisiä toimeksiantoja, joilla voidaan välttää erillisten työryhmien asettaminen

• Opetusministeriö turvaa koulutustoimikuntien toimintaedellytykset ja takaa tarvittavat resurssit. Riittävillä resursseilla koulutustoimikuntien sihteerit voisivat tarvittavissa määrin keskittyä koulutus-toimikuntien työhön ja sen kehittämiseen

Matti Ropponen 29

Koulutustoimikunnat ja ennakointityö

Koordinaatioryhmän, Opetushallituksen, koulutustoimikuntien

ja muiden ennakointia tekevien tahojen välinen työnjako on

epäselvä. Ennakointityölle tarvitaan kokonaissuunnitelma• Työnjako ja vastuut• Perusresurssit ja ennakoinnin rahoitus• Aikataulutus ja selvitysten toteutusjärjestys sekä

toistettavuustarve• Keskeisen käytettävissä olevan informaation taltiointi ja jakelu• Erilaisten tiedonhankintamenetelmien soveltuvuus ja

käytettävyys• Lisäksi erilaisille osaamiskyselyille peruspohja, jota kukin

koulutustoimikunta/ala täydentää omaan tarpeeseensa

• Tekeekö kokonaissuunnitelman Opetushallitus vai Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinaatioryhmä?

Matti Ropponen 30

Menestystä yhteiselle

ennakointityöllemme !

Matti Ropponen 31