137

K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 1 0 0 . v s k . – 2 / 2 0 0 4 ARTIKKELEITA

Yrittäjyys ja kehittyvätoimintaympäristö

Hannu LittunenProfessori

Kuopion yliopisto

Esa StorhammarProjektipäällikkö

Jyväskylän yliopisto

Timo TohmoTutkija

Jyväskylän yliopisto

1. Johdanto

Uusien yritysten syntyminen ja kasvu ovat si-doksissa talouden yleiseen kehitykseen sekätoimiala- ja sijaintiympäristön piirteisiin. Yleis-tä taloudellista tilaa kuvaavista tekijöistä työt-tömyydellä on havaittu olevan yhteys uusienyritysten määrään (Gilad & Levine, 1986). Rey-noldsin (1992) mukaan inflaation vähentyessäuusien yritysten lukumäärä lisääntyy Yhdysval-loissa. Yritysten toimintaympäristöä kuvaavis-ta tekijöistä mm. toimialarakenne, yritysraken-ne ja alueen kehittyneisyys vaikuttavat uusienyritysten lukumäärään (Niittykangas, 1996).Uusien yritysten menestymisessä toimintaym-päristön merkitys on oletettavasti suuri, koskauusien yritysten lähitoimintaympäristö ja kil-pailuympäristö usein yhtyvät, yritykset on pe-rustettu kotiseudulle, yritystoiminta on lähi-markkinoille suuntautunut ja yritykset ovatpieniä. Yritystoimintaan vaikuttavat alueelliset

tekijät voidaan luokitella seuraaviin kolmeenkategoriaan: alueen tarjoamat yleiset edelly-tykset, alueen vaikutukset yritysten ominais-piirteisiin ja alueen vaikutukset yrittäjäainek-seen. Illeris (1993) pitää kilpailukykyisten yri-tysten olemassaoloa ratkaisevana alueiden ta-loudellisessa kehityksessä. Hänen mukaansaalueiden kehitykseen vaikuttavia tärkeitä teki-jöitä ovat: poliittiset olosuhteet, infrastruktuu-ri, osaavat ihmiset, kulttuuriset olosuhteet jaelämänmuodot, tuotannontekijähintojen kom-pensoivat muutokset sekä väestötiheys ja agg-lomeraatiohyödyt. Kansainvälisten tutkimustenmukaan yrityksen menestyminen riippuu sel-västi yrityksen sijainnista. Alueilla, joilla perus-tetaan paljon uusia yrityksiä, joutuu myös lo-pettamaan toimintansa paljon yrityksiä (Littu-nen ym., 1998; Smallbone, ym. 1993; Storey,1994).

138

A R T I K K E L E I T A KAK 2 / 2004

Yrityksen kasvu on nähty monessa mielessätavoittelemisen arvoiseksi asiaksi. Kasvun liit-tyminen hyvinvointitavoitteisiin on lisännytyritysten kasvuun vaikuttavien tekijöiden tut-kimusta. Esimerkiksi USA:ssa neljä prosent-tia eli 31 000 yritystä 1977–78 perustetuista814 000:sta yrityksestä vastasi 74 % työllisyy-den lisäyksestä (Kirchhoff, 1994). Useissa kan-sainvälisissä tutkimuksissa yrityksen sijainnillaon havaittu olevan yhteyttä yritysten kasvuun.Englannissa tehdyissä tutkimuksissa on havait-tu maaseudulla toimivien yritysten kasvavannopeammin kuin keskusten yritysten. Vastaa-vasti samojen tutkimusten mukaan keskustenlähellä maaseudulla yritykset kasvavat nopeam-min kuin yritykset ns. syvällä maaseudulla (Sto-rey, 1994). Erään tutkimuksen mukaan työlli-syys kasvaa enemmän maaseudun pk-yrityksis-sä, mutta saman tutkimuksen mukaan yrityk-sen liikevaihto ei kasvanut työllisyyden kanssasamassa suhteessa (North & Smallbone, 1993).Toisaalta USA:ssa tehdyissä tutkimuksissa onhavaittu keskusalueiden yritysten kasvavan no-peammin kuin maaseudun yritysten (Reynolds,1993). Saksalaisen tutkimuksen mukaan yrityk-sen sijainti ei juurikaan vaikuta teknologia-in-tensiivisten yritysten kasvuun (Almus & Ner-linger, 1999). Samanlaisia tuloksia saatiin myösuusien yritysten menestymistä tarkastelevassalaajassa seurantatutkimuksessa. Suomessa yri-tyksen sijainnilla havaittiin selvä yhteys metal-liteollisuusyritysten eloonjäämiseen, mutta eiyrityksen kasvuun (Littunen, 2000). Tässä ar-tikkelissa ei tarkastella varsinaisesti yritystenkasvuun vaikuttavia tekijöitä, vaan selvitetääntilastoaineistoon perustuen kasvuyritystenesiintymistiheyttä erilaisissa toimintaympäris-töissä.

Kehittyvän toimintaympäristön piirteinä onpidetty runsasta pienyritysten määrää ja uusien

yritysten jatkuvaa syntymistä. Alueellisen kas-vun voidaan ajatella toteutuvan keskittyvästi:mitä enemmän alueella on saman tai muidentoimialojen yrityksiä – ja mitä ’dynaamisempi’sen toimintaympäristö on pienyrityksen kan-nalta – sitä enemmän sinne myös syntyy pien-yrityksiä ja päinvastoin. Mitä vähemmän alueel-la on yrityksiä, sitä vähemmän alueellinen toi-mintaympäristö tukee uusien yritysten syntyäja sitä vähemmän sinne myös syntyy uusia yri-tyksiä (Niittykangas ym., 1994). Osa uusien yri-tysten toiminnan käynnistämisestä on toimin-nan uudelleen organisointia, johon vaikuttavatmm. alueen tuotantorakenteen ominaisuudet.Kasvukeskuksissa, joita uusien yritysten luku-määrällä mitattuna voidaan pitää kehittyvänätoimintaympäristönä, yritystoiminnan uudel-leen organisointi on yleistä (Littunen, 2001).Dynaaminen toimintaympäristö on nähty edel-lytyksenä myös innovaatioiden synnylle. Tek-nologian polkuriippuvuus merkitsee sitä, ettäyritysten kyky innovaatioihin riippuu siitä, mitäne ovat aiemmin tehneet. Kasvuyritykset ovatmerkittävässä roolissa innovaatioiden syntymi-sessä ja soveltamisessa. Siksi tässä tutkimukses-sa laajennettiin kehittyvän toimintaympäristönkäsitettä yritysten perustamisaktiviteetin tar-kastelusta yritysten kasvuaktiviteetin tarkaste-luun.

Uusi yritys voi hyötyä sitoutumisestaan pai-kalliseen toimintaympäristöön ennen kaikkeaepävarmuuden pienenemisen ja innovaatioihinjohtavan oppimisprosessin kautta. Kilpailu jayhteistoiminta toimivat kehitystä ylläpitävinävoimina sekä lisäävät tietoisuutta yhteistoimin-nan tärkeydestä omalle yritykselle. Kehittyväl-le toimintaympäristölle on ominaista, että pien-ten yritysten määrä kasvaa, mikä vahvistaaalueen tuotantorakennetta ja lisää alueen työ-tilaisuuksia. Tämä puolestaan lisää alueella toi-

139

H a n n u L i t t u n e n , E s a S t o r h a m m a r j a T i m o T o h m o

mivien osaamisen tasoa. Kuitenkin yrittäjäksiryhtyminen on viime kädessä yksilötason valin-ta, minkä vuoksi yrittäjäominaisuudet vaikut-tavat ensi sijassa yritysten menestymiseen. Toi-saalta useissa kansainvälisissä tutkimuksissamyös toimialan tarjoamat kasvumahdollisuudeton nähty yritysten menestymisen edellytykse-nä. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan maakun-tien yritysaktiviteettia ja toimialojen kasvuamaakuntatasolla koko yrityskentässä sekä erik-seen teollisuuden ja palveluiden toimialoilla.

2. Toimialatarkasteluissakäytetyistä käsitteistä jamittareista

Maakuntien yritysaktiviteettia voidaan tarkas-tella suhteuttamalla alueen yritysten perusta-mistiedot ja tiedot yrityskannasta. Tässä ar-tikkelissa ensimmäinen yritysaktiviteetin mittarion luku, jossa alueen toimipaikkojen lukumää-rä suhteutetaan kyseisen maakunnan yritystenhenkilöstön määrään. Luku kuvaa alueen suh-teellista toimipaikkamäärää. Toisena yritysak-tiviteetin mittarina käytetään vuosina 1995–99aloittaneiden yritysten lukumäärää suhteutettu-na ko. maakunnan yritysten henkilöstön mää-rään. Laskemalla nämä mittarit yhteen saadaanalueittain yritysaktiviteetille arvo. Tarkastelutuo esille epäsuorasti aiemmissa tutkimuksissayhden tärkeimmäksi todetun uusien yritystensyntymistä selittävän tekijän eli alueen pienyri-tysvaltaisuuden (Niittykangas ym., 1994).

Littusen ja Tohmon vuonna 2002 valmistu-neessa tutkimuksessa alueen kasvualat määri-teltiin toimialan yritysten liikevaihdon ja hen-kilöstön suhteellisen osuuden perusteella. Ti-lastokeskuksen yritysrekisteristä muodostettiintilasto nopeasti kasvaneista yrityksistä maakun-nittain ja toimialoittain (TOL 95, 2-numerota-

so). Yritys määriteltiin kasvuyritykseksi, jos senliikevaihto on kasvanut vähintään 100 % vuo-desta 1995 vuoteen 1999. Kuitenkin tarkaste-lussa rajattiin pois myös ne yritykset, joiden lii-kevaihto oli vuonna 1999 alle 500 000 mk(Smallbone ym. 1995; Littunen & Tohmo,2003). Tarkastelusta rajattiin käytännön syistäpois myös ne yritykset, joilla oli vuonna 1995tai 1999 ollut toimintaa useammassa kuin yh-dessä maakunnassa (vuonna 1999 voimassa ol-lut maakuntajako). Muu yritys määriteltiin yri-tykseksi, jonka liikevaihto oli kasvanut vuodes-ta 1995 vuoteen 1999 alle 100 % ja jonka lii-kevaihto oli vuonna 1999 vähintään 500 000mk. Myös tästä tarkastelusta rajattiin pois neyritykset, joilla oli vuonna 1995 tai vuonna1999 ollut toimintaa useammassa kuin yhdes-sä maakunnassa.

Maakuntien kasvuaktiviteettia kuvaavanamittarina oli kasvuyritysten lukumäärä/toimi-vat yritykset eri alueilla1. Kasvuyritysten maa-kuntatasoinen tarkastelu tuottaa lisätietoa mm.

1 Toinen tässä tutkimuksessa käytetty kasvuaktiviteettiakuvaava mittari oli kasvuyritysten lukumäärä suhteutettu-na aloittaneiden yritysten lukumäärään vuosina 1995–99alueittain. Näiden mittareiden (kasvuyritysten lukumäärä/toimivat yritykset eri alueilla ja kasvuyritysten lukumääräsuhteutettuna aloittaneiden yritysten lukumäärään vuosina1995–99 alueittain) yhteenlasketulla arvolla oli tarkoituskuvata kasvuaktiviteettia eri alueilla. Tällöin kuitenkin kas-vuaktiviteetiltaan selvästi ’parhaimmaksi’ alueeksi sekä teol-lisuudessa että palvelujen ja rakentamisen toimialoilla vali-koitui Pirkanmaan maakunta, jossa on melko suurteollisuus-valtainen tuotantorakenne ja vaikka alue sijoittui yritystenperustamisvilkkauden suhteen keskivaiheille. Ilmeisesti eni-ten tätä selitti palvelujen ja rakentamisen toimialojen kas-vuyritysten suuri lukumäärä suhteutettuna Pirkanmaanmaakunnan aloittaneiden yritysten lukumäärään vuosina1995–99. Kritiikkinä tätä mittaria kohtaan voidaan esittää,että mittari voi yliarvostaa alueita, joilla aloittaneiden yri-tysten lukumäärä jää vähäiseksi tai alueita, joilla yrityskan-ta on matala.

140

A R T I K K E L E I T A KAK 2 / 2004

siitä, minkälaiset alueet valikoituvat kasvuyri-tysten suhteellisen osuuden (esiintymistihey-den) perusteella parhaimmiksi alueiksi. Tarkas-telut toteutettiin kaikkien toimialojen, teolli-suuden sekä palveluiden ja rakentamisen osal-ta erikseen maakuntatasolla.

3. Yritys- ja kasvuaktiviteetinalueellinen vaihtelu

Dynaamisen toimintaympäristön käsitteentaustalla on näkemys siitä, että alueulottuvuu-della on merkitystä innovaatioiden synnylle,koska dynaamisen toimintaympäristön viiteke-hys pyrkii nimenomaan liittämään yritykset jaalueulottuvuuden toisiinsa (Courlet & Pec-queur, 1991). Uusien innovaatioiden synnylleovat tärkeitä aloittavien yritysten lisäksi myöskasvuhakuiset toiminnassa olevat pk-yritykset,joissa voi syntyä erilaisia tuote-, tuotanto-,markkina- tai organisaatioinnovaatioita. Tässäkirjoituksessa tarkastellaan yritysten kasvua eri-laisissa toimintaympäristöissä. Seuraavissa lu-vuissa tarkastellaan maakuntien yritys- ja kas-vuaktiviteettia kaikkien toimialojen, teollisuu-den ja palveluiden osalta.

3.1 Maakuntien yritys- jakasvuaktiviteetti – kaikki toimialat

Alueet sijoittuvat yritys- ja kasvuaktiviteettikar-talle kehittyvän toimintaympäristön käsitteennäkökulmasta mielenkiintoisesti. Tarkastelunperusteella alueet, joilla yritysten perustamis-vilkkaus on korkea, sijoittuvat alueellisessa tar-kastelussa kasvuaktiviteetiltaan korkeintaankeskiluokkaan. Tällaisia alueita ovat Etelä-Poh-janmaan, Lapin, Etelä-Savon ja Keski-Pohjan-maan maakunnat. Alhaalla vasemmalla olevatmaakunnat kuten Kymenlaakson ja Etelä-Kar-

jalan maakunnat ovat yrityksen perustamisvilk-kauden ja kasvuaktiviteetin suhteen huonoim-massa asemassa olevia alueita, joilla yrityskan-ta on ohut ja joilla uusia yrityksiä syntyy vähänja kasvuyritysten osuus on pieni. Yritysten kas-vuaktiviteetti on korkein Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaanmaakunnissa, vaikka alueet sijoittuvat yritystenperustamisvilkkauden suhteen korkeintaankeskivaiheille (kuvio 1).

Uusimaa on hallintokeskus, yritysten pää-konttorien sijoittumispaikka sekä ulkomaan-kaupan solmukohta, mikä näkyy toimiala-tarkasteluissa palvelutyöpaikkakeskittymänä.Uudenmaan maakunnan teollisuuden alatoimi-aloista sähköisten tuotteiden valmistus, kemi-kaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus sekäkustannustoiminta olivat kasvualoja vuosina1995–99. Pirkanmaan maakunnan kasvualojaolivat vuosina 1995–99 elintarvike-, tekstiili-,puutavara-, metalli- sekä kulkuneuvo- ja huo-nekaluteollisuus (Littunen & Tohmo, 2002).Päijät-Hämeen maakunnan teollisuuden alatoi-mialoista erityisesti puutuote-, kumi- ja muovi-tuote- sekä kone- ja huonekaluteollisuus olivatkasvualoja vuosina 1995–99. Pohjois-Pohjan-maalla teollisuuden alatoimialoista kasvuyrityk-siä oli paljon koko muuhun maahan verrattunapuu-, metalli- sekä kone- ja elektroniikkateolli-suuden toimialoilla. Teollisuuden ulkopuolisis-ta toimialoista alueen kasvualoja olivat alkutuo-tannon toimialoista erityisesti metsätalous ja sii-hen liittyvät palvelut, mineraalien kaivu, tieto-jenkäsittelypalvelut sekä koulutus.

3.2 Maakuntien yritys- jakasvuaktiviteetti – teollisuus

Uusien teollisuusyritysten perustamisvilkkausoli vuosina 1995–99 selvästi korkeinta Etelä-

141

H a n n u L i t t u n e n , E s a S t o r h a m m a r j a T i m o T o h m o

Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnis-sa. Myös Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maa-kunnissa oli uusien teollisuusyritysten perusta-minen vilkasta. Teollisuuden kasvuaktiviteetil-taan selvästi korkeimman arvon saavat Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat.Myös Päijät-Hämeen, Pirkanmaan ja Pohjan-maan teollisuusyritysten kasvuaktiviteetti oli

melko korkea. Edellä olevista maakunnista Päi-jät-Hämeen ja Pirkanmaan yritysten kasvuak-tiviteetti oli melko korkea myös kaikkien toi-mialojen tarkasteluissa. Etelä-Pohjanmaallateollisuuden alatoimialoista kasvuyrityksiä olipaljon koko muuhun maahan verrattuna TE-VANAKE-, puutavara-, kemian-, mineraalituo-te- ja metalliteollisuuden sekä muun valmistuk-

Kuvio 1. Yritys- ja kasvuaktiviteetti maakunnittain (kaikki toimialat).

142

A R T I K K E L E I T A KAK 2 / 2004

sen toimialoilla. Keski-Pohjanmaan maakun-nan teollisuuden alatoimialoista kasvuyrityksetpainottuivat keskimääräistä enemmän elintar-vike-, tekstiili-, nahka-, puutavara-, mineraali-tuote-, metalli- ja kulkuneuvoteollisuuden toi-mialoilla (Littunen & Tohmo, 2002).

Alhaalla vasemmalla oleva Uudenmaanmaakunta on teollisuusyritysten perustamis-vilkkauden ja kasvuaktiviteetin suhteen huo-noimmassa asemassa olevia alueita. Myös Ete-

lä-Karjala, Ahvenanmaa ja Kymenlaakso ovatteollisuusyritysten perustamisvilkkauden jakasvuaktiviteetin suhteen melko vaatimatto-malla tasolla. Pohjois-Karjalassa, Lapissa, Kai-nuussa ja Itä-Uudellamaalla teollisuusyritystenkasvuaktiviteetti oli alhainen, mutta maakun-nissa perustettiin melko paljon uusia teollisuus-yrityksiä (kuvio 2).

Dynaamiselle toimintaympäristölle tyypilli-nen piirre on se, että pienyritysvaltaisilla alueil-

Kuvio 2. Teollisuuden yritys- ja kasvuaktiviteetti maakunnittain.

143

H a n n u L i t t u n e n , E s a S t o r h a m m a r j a T i m o T o h m o

la yritysten määrä tai niiden volyymi kasvaa,mikä vahvistaa ja monipuolistaa alueen tuotan-torakennetta. Tämän tarkastelun tulokset tuki-vat siinä suhteessa dynaamiselle toimintaympä-ristölle annettua määritelmää, että pienyritys-valtaisilla alueilla uusien yritysten määrä lisään-tyi voimakkaimmin vuosina 1995–99.

3.3 Maakuntien yritys- jakasvuaktiviteetti – palvelut jarakentaminen

Palveluiden ja rakentamisen toimialoilla tulok-set erosivat teollisuuden toimialojen vastaavis-ta tuloksista. Yritysten kasvuaktiviteetti palve-

luiden ja rakentamisen toimialoilla on korkeinUudenmaan, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeenja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa. Uuden-maan maakunnassa kasvualat painottuivatkinvuosina 1995–99 erityisesti palveluiden toimi-aloilla. Uudenmaan kasvualoja olivat tutkimus-ajanjaksolla tukku- ja vähittäiskauppa, vesilii-kenne, ilmaliikenne, liikennettä palveleva toi-minta, kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspal-velut, tietojenkäsittelypalvelut ja koulutus.Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Pohjois-Poh-janmaan maakunnissa myös kaikkien toimialo-jen kasvu oli korkein, vaikka alueet sijoittuvatyritysten perustamisvilkkauden suhteen kor-keintaan keskivaiheille (kuviot 1 ja 3).

Kuvio 3. Palvelujen ja rakentamisen yritys- ja kasvuaktiviteetti maakunnittain.

144

A R T I K K E L E I T A KAK 2 / 2004

Uusien yritysten perustamisvilkkaus palvelujenja rakentamisen toimialoilla oli vuosina 1995–99 selvästi korkeinta Lapissa. Myös Etelä-Sa-von maakunnassa palveluyritysten perustami-nen oli vilkasta (kuvio 3). Lapin maakunnassauusien yritysten nettolisäys oli 520 yritystä jaEtelä-Savon maakunnassa 514 yritystä vuosina1995–99 (Littunen & Tohmo, 2002).

Alhaalla vasemmalla olevat maakunnat ku-ten Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakun-nat ovat palveluyritysten perustamisvilkkaudenja kasvuaktiviteetin suhteen huonoimmassaasemassa olevia alueita, joille syntyy vähänuusia yrityksiä ja joilla on vähän kasvuyrityk-siä verrattuna muihin maakuntiin.

4. Päätelmiä tuloksista

Viime vuosina paikallistalouksien merkitys onlisääntynyt Suomessa, koska mm. EuroopanUnioniin liittymisen myötä kehittämisvastuutaon siirretty alueille. Myös kansainväliset ja kan-salliset yhteistyöprosessit ovat vahvistaneetaluetalouksien identiteettiä itsenäisinä ja vas-tuullisina talousyksikköinä. Toisaalta alueidenulkoisissa toimintaympäristöissä tapahtuneetmuutokset ovat vaikuttaneet alueiden välisenkilpailun kiristymiseen ja alueiden yksilöllistenkehitysurien muodostumiseen.

Alueiden kehittymistä on kuvattu industrialdistrict (teollinen alue), innovatiivinen miljöö,schumpeteriläinen kilpailu tai marshallilainentalousalue käsitteiden avulla (Pyyhtiä, 1993;Ritsilä, 1997). Ne sisältävät samoja ulottuvuuk-sia, vaikka korostavatkin hieman eri asioitaalueelliseen kehitykseen vaikuttavina tärkeinätekijöinä. Industrial district ja innovatiivisenmiljöön käsitteillä kuvatuilla alueilla on havait-tu muista alueista poikkeavia piirteitä kutentiedon ja innovaatioiden nopea leviäminen, in-

himillisen pääoman määrä on korkea, tarjollaon koulutettua työvoimaa ja alue tarjoaa mah-dollisuuden yritysten verkostoitumiseen. Inno-vatiivinen miljöö tarjoaa yrityksille menestymi-sen mahdollisuuden, yritysten perustaminen onvilkasta ja alue houkuttelee uusia investointe-ja. Siten kehittymisen kannalta suotuisa ympä-ristö perustuu yhteistyöhön, mikä pohjautuutaloudellisen ja tuotannollisen yhteistyön lisäk-si alueen sosiaaliseen ja kulttuuriseen tradi-tioon. Tällaisella taloudellisen ja sosiaalisen yh-teistyön alueilla yritykset voivat hyötyä siitä,että epävarmuus pienenee ja kollektiivinen op-pimisprosessi edistää niiden innovaatiotoimin-taa (Camagni, 1991, 1992, 1995; Maillat, 1991;Niittykangas ym., 1994; Asheim, 1996).

Dynaamisen toimintaympäristön käsite,jota on aiemmin selitetty lähinnä eri alueidenpienyritysvaltaisuuden kautta (Armstrong &Taylor, 1985; Courlet & Pecqueur, 1991; Niit-tykangas & Tervo, 1993; Niittykangas ym.,1994) sisältää samoja elementtejä kuin indust-rial district (teollinen alue), innovatiivinen mil-jöö, schumpeteriläinen kilpailu tai marshallilai-nen talousalue -käsitteet. Ne perustuvat pitkältiteollisten alueiden ja rakenteiden kuvailuun2.Tässä artikkelissa näkökulmaa pyrittiin laajen-tamaan ottamalla tarkasteluihin mukaan pien-yritysvaltaisuuden lisäksi kasvuaktiviteetinalueellinen vaihtelu. Kasvuaktiviteettimittarinajateltiin antavan viitteitä alueiden innovaatio-potentiaalista ja alueen taloudelliseen ja sosiaa-liseen koheesioon liittyvistä ulottuvuuksista.3

2 Teollisten alueiden (industrial districts) menestykseenkiinnitettiin huomiota erityisesti 1980-luvulla Pohjois-Ita-lian kehityksen seurauksena (Goodman ym., 1989; Brusco,1990).

3 Käytettyyn kasvuaktiviteetin mittariin voidaan esittäämyös kritiikkiä, sillä mittari voi yliarvostaa alueita, joillayrityskanta on alhainen.

145

H a n n u L i t t u n e n , E s a S t o r h a m m a r j a T i m o T o h m o

Tulosten mukaan alueet, joilla teollisuusyritys-ten perustamisvilkkaus on korkea, sijoittuivatalueellisessa tarkastelussa myös kasvuaktivitee-tiltaan korkealle. Tällaisia alueita olivat Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat.Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakuntia voidaanpitää pienyritysvaltaisina maakuntina, joissa onrunsaasti teollisuuskeskittymiä. Alueilla esiin-tyy samanaikaisesti saman alan yritysten välis-tä kilpailua sekä yritysten välistä yhteistoimin-taa (verkostoituminen). Etelä- ja Keski-Pohjan-maalla on myös omaleimaiset kulttuuriset tra-ditiot. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maa-kunnat ovat perinteisiä suuryritysvaltaisia maa-kuntia. Ne olivat teollisuusyritysten perusta-misvilkkauden ja teollisuusyritysten kasvuakti-viteetin suhteen huonoimmassa asemassa ole-via alueita, joilla yrityskanta oli ohut ja joillauusien teollisuusyritysten syntyminen oli vä-häistä ja kasvuyrityksiä suhteellisen vähän.

Näyttää siltä, että käytetyt mittarit sopivathyvin dynaamisen toimintaympäristön viiteke-hykseen erityisesti teollisuuden osalta, koska nenostivat pienyritysvaltaisia alueita kärkisijoille.Viitekehys liittyykin pitkälti teollisten alueidenja rakenteiden kuvailuun, mikä selittänee sen,että mittarit eivät kovin hyvin kuvanneet dy-naamista toimintaympäristöä palveluiden ja ra-kentamisen osalta. Kaiken kaikkiaan empiiri-set tulokset antavat tukensa sille olettamuksel-le, että yritysten kasvuaktiviteetti kannattaa ot-taa mukaan tarkasteltaessa eri alueita dynaami-sen toimintaympäristön käsitteen viitekehyksenkautta. Tuloksista voi päätellä myös sen, ettäkasvuaktiviteetin mittarit vaativat edelleen ke-hittelyä. Yksi käytettävä mittari voisi olla kas-vuyritysten osuus alueen uusista yrityksistä,mikä kuvaisi yritysten menestymisen ja synty-misen välistä suhdetta. Käytettyä yrityksen pe-rustamisaktiviteetin mittaria on testattu jo ai-

kaisemmissa tutkimuksissa (mm. Niittykangasym., 1994) ja tulokset tukivat sen sopivan hy-vin alueen yritystoiminnan dynaamisuuden se-littämiseen.

Kirjallisuus

Almus, M. ja E. A. Nerlinger (1999): ”Growth ofNew Technology-based Firms: Which FactorsMatter?”, Small Business Economics 13, s. 141–154.

Armstrong, H. ja J. Taylor (1985): Regional Econom-ics and Policy. Oxford: Philip Allen.

Asheim, B. T. (1996): ”Learning regions in a glo-balised world economy: towards new competi-tive advantages of industrial districts?”, Paperpresented at the European Urban and RegionalStudies Conference, April, Exeter.

Brusco, S. (1990): ”The idea of the industrial dis-trict: its genesis”, teoksessa: Pyke, E., Becattini,G. ja W. Sengenberger (Eds): Industrial Districtsand Interfirm Co-operation in Italy. Internation-al Institute for Labour Studies, Geneva.

Camagni, R. (1991): Innovation networks. Belhaven,London.

Camagni, R. (1992): ”Development scenarios andpolicy guidelines for the lagging regions in the1990s”, Regional studies, Vol. 4, s. 361–374.

Camagni, R. (1995): ”The concept of innovativemileu and its relevance for public policies inEuropean lagging regions in the 1990s”, Papersin Regional science, Vol. 4, s. 317–340.

Goodman, E., Bamford, J. ja P. Saynor (toim.)(1989): Small Firms and Industrial Districts in It-aly. Routledge, London.

Courlet, C. ja B. Pecqueur (1991): ”Local industri-al systems and externalities: an essay in typol-ogy”, Entrepreneurship & Regional Develop-ment 3, s. 305–315.

Gilad, B. ja P. Levine (1986): ”A behaviour modelof entrepreneurial suply”, Journal of Small Busi-ness Management, 24, s. 45–51.

146

A R T I K K E L E I T A KAK 2 / 2004

Illeris, S. (1993): ”Regional development in West-ern Europe: a mosaic model”, teoksessa Lund-qvist, L. ja L. Persson (toim.): Visions and Strat-egies in European Integration, A North Europe-an Perspective (Berlin: Springer-Verlag), s. 32–50.

Kirchhoff, B. (1994): ”Entrepreneurship and dy-namic capitalism the economics of business firmformation and growth”, Paper studies in Ameri-can Industry Wesport, Coen.

Littunen, H. (2000): ”Uusien yritysten menestymi-nen – Seurantatutkimuksen loppuraportti ja joh-topäätökset”, Kauppa- ja teollisuusministeriöntutkimuksia ja raportteja 8/2000.

Littunen, H. (2001): ”Uusien yritysten menestymi-nen – Seurantatutkimuksen tulosten kansainvä-linen vertailu”, Kauppa- ja teollisuusministeriöntutkimuksia ja raportteja 21/2001.

Littunen, H., Storhammar, E. ja T. Nenonen (1998):”The survival of firms over the critical first 3years and the local environment”, Entrepreneur-ship & Regional Development, 10, s. 189–202.

Littunen, H. ja T. Tohmo (2002): ”KTM:n hallin-nonalan EU-hankkeiden suhde maakuntastrate-gioihin, Ohjelmakauden 1995–99 toimialakoh-tainen tarkastelu”, Kauppa- ja teollisuusministe-riön tutkimuksia ja raportteja 16/2002.

Littunen, H. ja T. Tohmo (2003): ”The HighGrowth of New Metal-Based Manufacturing andBusiness Service Firms in Finland, Small Busi-ness Economics 21”, s. 187–200.

Maillat, D. (1991): ”The innovation process and therole of the milieu”, teoksessa: Bergman, E.,Maier, G. ja E. Todtling (toim.): Regions Recon-sidered. Economic Networks, Innovation, andLocal Development in Industrialized Countries,s. 103–118. Mansell, London/New York.

Niittykangas, H. (1996): Yrittäjyys ja alueellinen ke-hittäminen, Kuopion yliopisto, yrityksen talous-tieteen laitos, luentomoniste (julkaisematon).

Niittykangas, H., Storhammar, E. ja H. Tervo

(1994): ”Yrittäjyys ja yritysten synty paikallisis-sa toimintaympäristöissä”, Jyväskylän yliopisto,Keski-Suomen taloudellinen tutkimuskeskus, jul-kaisuja 132.

Niittykangas, H. ja H. Tervo (1993): ”Työttömyysja uusien yritysten synty”, Jyväskylän yliopisto,Keski-Suomen taloudellinen tutkimuskeskus, jul-kaisuja 125.

North, D. ja D. Smallbone (1993): EmploymentGeneration and Small Business Growth in Differ-ent Geographical Environments, paper present-ed at 16th National Small Firms Policy and Re-search Conference, Nottingham 17–19, Novem-ber.

Pyyhtiä, M. (1993): Yritysten verkostosuhteet ja alue-tutkimus, Terra 105, s. 45–51.

Reynolds, P. D. (1993): High Performance Entrepre-neurship: What Makes it Different?, paper pre-sented at Babson Entrepreneurial Conference,University of Houston, 24–27, March.

Reynolds, P. D. (1992): ”Predicting new firm births:interactions of organizational and human popu-lations”, teoksessa: Sexton, D. L. ja J. D. Kasarda(toim.): The State of the Art of Entrepreneurship,PWS-Kent Publishing Company, s. 268–297.

Ritsilä, J. (1997): ”Maaseutualueet ja kaupungit in-novatiivisina miljöinä- tilastopohjainen analyysi”,Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen taloudellinentutkimuskeskus, julkaisu 141.

Smallbone, D., Leigh, R. ja D. North (1995): ”TheCharacteristics and strategies of high growthSMEs”, International Journal of EntrepreneurialBehaviour and Research, Vol. 1(3), s. 44–62.

Smallbone, D., North, D. ja R. Leigh (1993): ”TheGrowth and Survival of Mature ManufacturingSMEs in the 1980s: An Urban-rural Compari-son”, teoksessa: Curran, J. ja D. Storey (toim.):Small Firms in Urban and Rural Areas, Londonand New York, s. 79–131.

Storey, D. (1994): Understanding the Small businessSector, London. Routledge.