2.2. Mannerliikunnot ja geologinen aikataulu
Tässä käsittelemämme asiat tulevat esille myös biologian kakkoskurssilla
evolutiikkaa opiskellessamme.
Geologinen aikataulu esiintyy kirjassamme sivulla 266 - 267. Aikataulu on
tärkeä työkalu jokaiselle biologille. Kurssin hyväksyttävä suorittaminen
edellyttää, että osaat aikataulun ulkoa. Urakka ei ole vaikea, vaikka äkkiä
ajatellen varmasti siltä tuntuukin.
Esittelen seuraavassa muistitekniikkoja, joiden avulla aikataulun oppimista ei
ole kohtuuttoman vaikeata välttää. Pidä tekniikat mielessäsi myös muissa
napakkaa ulkoa osaamista edellyttävissä tilanteissa.
Maailmankausissa esiintyy kolme erillistä suuruusluokkaa. Suurimmasta
pienimpään nämä ovat eoni, periodi ja epookki (englanniksi eon, period ja
epoch). Eoneja on neljä: proterotsooinen, paleotsooinen, mesotsooinen ja
kenotsooinen. Periodeja on kaksitoista: prekambri, kambri, ordoviki, siluuri,
devoni, kivihiili, permi, trias, jura, liitu, tertiääri, kvartääri. Epookkeja on
seitsemän: paleoseeni, eoseeni, oligoseeni, mioseeni, plioseeni, pleistoseeni,
holoseeni. Kaikissa edellisissä esitysjärjestys oli vanhimmasta nuorimpaan.
Itse aikataulu vuosilukuineen (kausien alkamisajankohdat miljoonina vuosina)
näyttää seuraavalta:
kvartääri 3 pleisto-, holoseenikausi
(10 000 vs.)
kenotsooinen (tertiääri-
kvartääri) tertiääri 65
paleo-, eo-, oligo-, mio-,
plio-
liitu 130
jura 180
mesotsooinen(trias-liitu) trias 230
permi 280
kivihiili 345
devoni 405
siluuri 430
ordoviki 500
paleotsooinen (kambri-
permi) kambri 600
proterotsooinen
(prekambri) prekambri 5000
Kausien pänttääminen
Aloitamme urakan pänttäämällä keskimmäisen sarakkeen kaudet
järjestyksessä vanhimmasta nuorimpaan. Aluksi sinun kannattaa ihan vain
maistella niiden nimiä lukemalla ääneen kyseistä litaniaa. Tee se esim.
kaksikymmentä kertaa peräkkäin. Tämän pohjustamisen avulla saat kausien
nimet passiiviseen sanavarastoosi.
Seuraavaksi kaudet kannattaa ryhmitellä pienemmiksi osaryhmiksi omille
riveilleen esim. alla olevalla tavalla. Kutakin riviä varten kannattaa sitten
keksiä oma muistisääntönsä. Yhdet muistisääntöesimerkit näet seuraavassa..
prekambri, kambri (Pekanpähkinä toimii kahden ekan kauden
mieleenpalauttajana vrt. prekampähkinä.)
ordoviki, siluuri (Kausien ensimmäisistä tavuista syntyy sana orsi, mikä viittaa
siihen, että tekisi mieli heti oitis tappaa itsensä menemällä hirteen eli orteen.)
devoni, kivihiili, permi (Olemme kolmannella rivillä, sanojen kolmas kirjain on
v ja viimeisen sanan kolme ekaa kirjainta ovat per. Nämä kaudet viittaavat
siis perinteisiin suomalaisiin voimasanoihin ja muistisäännössä toistuu
numero kolme.)
trias, jura, liitu (Rivi on muinaisenglantia. Nykymuotoon kirjoitettuna se
näyttäisi seuraavalta: "Try us you ra teacher". Rivin sanat siis tarkoittavat,
että koettele meitä sinä Ra:n eli egyptiläisten auringonjumalan kaltainen
liituihminen eli opettaja. Suomeksi tämän voisi kiteyttää pyyntöön: "Pidä ope
pistot pliis!")
tertiääri, kvartääri (Edellisessä kohdassa pyydettyjen pistareiden arvosanat:
terssi on kolme sävelaskelta ja kvartti neljä sävelaskelta. Eipä siis kovin
hyvin pyyhkinyt.)
Vuosilukujen pänttääminen
Jo edellisistä muistisäännöistäni näkyy, että niitä keksiessä on paikallaan
tavoitella mitä syvintä järkevyyttä. Mitä paremmin tässä onnistut sitä
varmemmin muistisääntösi herättävät tunteita ja sitä helpompaa niiden
muistaminen on. Seuraavassa kertoilen muistisäännöt, joiden avulla saatat
oppia taulukon sisältämät vuosiluvut.
600 Kaikki alkaa seksistä (sex on ruotsiksi kuusi)
500 Mennään takaperin 6,5...
430 ... 4,3...
405 ... Peugeot 405:een. Näin saimme siis kuitattua nuo kaikki alkupään
vuosimiljoonat.
345 Tullaan Peugeotista etuperin 3,4,5 ulos (sisäänhän mentiin 5,4,3)
280 Kaks kasinolla (2, 8, 0) ovat pelaamassa uhkapelejä, kuten jatkosta
ilmenee, sillä he...
230 häviävät kasista puolet: 8/2 = 3 eli kasista on tipahtanut pois
vasemmanpuoleinen puolikas.
180 Sama toistuu satasta pienemmin panoksin,
130 jolloin taas hävitään kasista puolet.
65 Kaikki alkaa taas alusta eli mennään takaperin 6, 5, (4) , 3 kohti
pököttiä. Nelonen tosin on niin huono numero, että sitähän ei kukaan halua.
3 Viimeisenä on siis kolmonen.
Jos alkaa tuntua siltä, että et ymmärrä kaikkiin muistisääntöihini sisältyvää
syvää viisautta, niin pyydä tarkennuksia keskustelupalstallamme tai suoraan
minulta meiliteitse.
Geologiseen aikatauluun liittyviä kivoja pikku yksityiskohtia
Geologinen aikataulu tarjoaa mukavan rungon, jonka avulla on mahdollista
vähällä vaivalla pitää mielessä melkoinen joukko kiinnostavia pikkuasioita.
Mannerliikunnot ja poimutuskaudet ovat näistä yksi esimerkki. Niihin liittyvät
asiat olen koonnut kuvasarjaan, jonka näet tässä tiedostossa alimmaisena..
Maailmanhistoriaan kuuluu viisi suurta sukupuuttoaaltoa. Ne tapahtuivat
seuraavien maailmankausien päätteeksi: Orde, Petri ja Lii (ordoviki, devoni,
permi, trias ja liitu). Muistamista helpottaa, jos leikit, että Orde, Petri ja Lii ovat
vähän niin kuin suomalais-vietnamilainen tutkijaryhmä: Orvokki (miehekäs
nainen, lempinimeltään Orde), Petri (suomalainen miesjäsen) ja Lii
(tutkijaryhmän vietnamilaisvahvistus).
Pleistoseenikausi on epookeista kuuluisin siksi, että se on sama kuin
viimeisin jääkausi. Pleistoseeni alkoi n. 3 miljoonaa vuotta sitten ja päättyi
vasta n. 10 000 vuotta sitten. Pleistoseenin loppuvaiheissa meillä
Suomessakin liikkui mammutteja ja muita jääkausiajan suurnisäkkäitä.
Suomen pinnanmuodot ovat pleistoseenikautisen jäätikön muovaamia.
Haastava muistamistehtävä on vielä se, mitkä periodit kuuluvat mihinkin
eoniin. Tämä asia on helppoa muistaa niin sanotun 1, 2, 3 ja loput -
muistisäännön avulla. Etene seuraavien vaiheiden mukaan.
Aloita vanhimmasta periodista. Se yksin on ainoa periodi, joka kuuluu
proterotsooiseen eoniin.
Siirry sen jälkeen kahteen nuorimpaan periodiin. Ne yhdessä muodostavat
kenotsooisen eonin.
Kolme seuraavaksi nuorinta periodia muodostavat yhdessä mesotsooisen
eonin.
Kaikki loput jäljelle jäävät periodit, mitä ikinä ne sitten ovatkin (näitä sinun ei
siis tarvitse aktiivisesti muistaa), muodostavat yhdessä paleotsooisen eonin.
Mannerliikunnot eri ajanjaksojen aikana
Seuraavassa esittelen vielä mallin, jonka turvin on mahdollista muodostaa
mielikuvia siitä, miltä kotiplaneettamme ”armahat äidinkasvot” ovat kunkin
geologisen aikakauden kuluessa näyttäneet.
Prekambri (alkaen 5000 mvs)
Ensimmäiset mantereisia (siis alityöntövyöhykkeissä
syntyneitä) kivilajeja sisältävät mikromantereet
muodostuvat ja alkavat törmäillä toisiinsa. Maapallon
vanhimman poimutuskauden tuloksena Suomeen
kohoavat Karelidien ja Svekofennidien vuorijonot.
2000 – 1000 mvs.
Eteläisten mikromantereiden törmäysten tuloksena
syntyy ensimmäinen jättiläismanner nimeltä 1.
Gondwana. Siihen kuuluvat nykyisiä Afrikkaa, Etelä-
Amerikkaa, Etelämannerta, Australiaa ja Intiaa
vastaavat manneralueet.
Lähellä päiväntasaajaa seilaa lukuisia pienempiä
mantereita mm.
2. Laurentia (Pohjois-Amerikan kantamuoto).3. Baltica
(Euroopan kantamuoto), 4. Siperia, 5. Kaakkois-Aasia
(suurin piirtein sama kuin Kiina) ja
Kambri (alkaen 600 mvs)
Keskikokoiset mantereet alkavat parittain liikkua
toisiaan kohti, toisaalta Laurentia ja Baltica, toisaalta
Siperia ja Kiina.
Muistisäännöksi sopii ”Koo niin kuin Kambri ja
kissantassu”.
2 3 4
5
1
Ordoviki (alkaen 500 mvs)
Siluuri (alkaen 430 mvs)
Laurentian ja Baltican törmäys synnyttää Appalakkien
pohjoisosan sekä Norjan ja Brittein saarten vuoristot: ns.
Kaledonidit syntyvät. Kaakkois-Aasian ja Siperian
laatan törmäyspintaan kohoaa myös vuoristoja.
Vuoristot on kuvaan merkitty katkoviivoilla.
Muistisäännöksi sopii ”sil niin kuin Siluuri ja silmät”
(mantereet sijaitsevat naamataulu-maisesti).
POIMUTUSKAUDET. MITÄ, MISSÄ, MILLOIN, MIKSI?
Devoni (alkaen 405 mvs)
Pohjoisen pallonpuoliskon keskikokoiset mantereet
alkavat liikkua toisiaan kohti.
Kivihiili (alkaen 345 mvs)
Pohjoisen pallonpuoliskon keskikokoiset mantereet
törmäävät toisiinsa muodostaen pohjoisen
suurmantereen Lauraasian (6). Baltican ja Siperian
törmäyskohtaan kohoaa Ural-vuoristo. Lauraasia ja
Gondwana alkavat liikkua toisiaan kohti. Mannerten
välissä sijaitsee Tethys-meri.
6
Permi (alkaen 280 mvs)
Lauraasian ja Gondwanan törmäyksen tuloksena
muodostuu maailmanhistorian laajin suurmanner
Pangaia. Törmäysvyöhykkeeseen muodostuu pitkä itä-
länsi-suuntainen vuoriketju. Euroopassa tähän
muodostuu nykyisin Alppien pohjoispuolella olevia
mataliksi kuluneita ns. keski-ikäisiä vuoristoja: Harz,
Vogeesit, Böömerwald, Thuringerwald, Erzgebirge,
Sudeetit, Ardennit, Schwartzwald ja Ranskan
keskivuoristot. Kaikki edellä mainitut ovat uudelleen
kohonneet lohkoliikuntoina Alppien poimuttumisen
aikoihin.
Läntisen Afrikan ja Pohjois-Amerikan törmäyskohtaan
kohoavat Appalakkien eteläosat. Ural jatkaa nousuaan
Siperian ja Baltican rajalla.
Muistisäännöksi sopii ”Pee niin kuin Permi, Pangaia ja
pannukakku”.
Trias (alkaen 230 mvs)
Triaksen loppupuolella Pangaia alkaa hajota uudelleen
Pohjoiseen ja eteläiseen osaan. Tethys-meri syntyy
uudelleen.
Jura (alkaen 180 mvs)
Triaksen loppupuolella Pangaia alkaa hajota uudelleen
Pohjoiseksi Lauraasiaksi ja eteläiseksi Gondwanaksi .
Tethys-meri syntyy uudelleen.
Muistisäännöksi sopii ”Pangaian keskelle syntyi ura
kaudella, jonka nimi on Jura”.
Tertiääri (alkaen 65 mvs)
Maapallo alkaa saada nykyiset kasvonsa.
Tethys II kapenee umpeutuen lopulta kokonaan Intian
törmätessä Aasiaan ja Afrikan törmätessä Euraasian
mantereeseen. Tuloksena syntyvät Pyreneet, Alpit,
Apenniinit, Dinaariset vuoret, Karpaatit, Pontiset vuoret,
Atlas ja Aasian etelä- ja keskiosien vuoristot aina Uuden
Guinean saariin saakka.
Etelä- Amerikan ja Pohjois-Amerikan litosfäärilaatat
liikkuvat kohti länttä auraten samalla länsirannikolleen
koko joukon Tyynenmeren saaria ja merenpohjan
sedimenttejä. Syntyvästä alityöntövyöhyk-keestä tulee
vulkaanisesti aktiivinen. Näistä aineksista muodostuvat
Andit ja Kalliovuoret.
Kvartääri (alk. 3 mvs)
Geologisesti niin lyhyt jakso, että lisättävää edelliseen
kohtaan ei ole.
Liitu (alkaen 130 mvs)
Atlantin valtameri alkaa muodostua ensin Gondwana-
mantereen, myöhemmin myös Lauraasian hajotessa itäiseen
ja läntiseen osaan.
Lauraasiasta syntyvät Pohjois-Amerikka ja Euraasia.
Gondwana pirstoutuu nykyisiksi Afrikan, E-Amerikan, E-
mantereen ja Australian mantereiksi sekä Intiaksi.
Intia +
Australia
Euraasia
Etelä-
Manner
Pohjois-
Amerikka
Poimutuskaudet vielä erikseen lähitarkastelussa Maapallon geologisessa historiassa on ajanjaksoja, jolloin mantereiden yhteentörmäyksiä on tapahtunut tavallista enemmän. Tällaisia jaksoja kutsutaan poimutuskausiksi. Kambrikaudesta nykypäivään tunnetaan kolme poimutuskautta.
1. Kaledonidinen poimutus Tämä tapahtui siluurikaudella kambrikautisen ”kissantassumaailman” muuttuessa ”silmä-silmä-suu –maailmaksi”. Kaledonidisen poimutuksen tuloksena syntyneitä vuoristoja kutsutaan kaledonidisiksi vuoristoiksi. Näistä käytetään myös nimitystä vanhat poimuvuoristot. Kuuluisimpia vanhoja poimuvuoristoja ovat Pohjois-Amerikan Appalakit, Pohjois-Afrikassa sijaitseva Atlas-vuoristo sekä Norjassa ja Brittein saarten pohjoisosissa sijaitsevat Kaledonidit. Norjan vuoristoa kutsutaan myös Skandeiksi.
Mannerten sijainti
kambri- ja
ordovikikauden aikana
Siluurikautinen mannerten
sijainti, vuorten
poimuttumisalueet on
merkitty katkoviivoilla.
2. Herkyyninen eli variskilainen poimutus Tämä poimutuskausi huipentui varsinaisesti permikaudella, mutta alkoi jo devoni- ja kivihiilikauden aikana. Siluurikautisen maailman silmät menivät kieroon muodostaen pohjoisen suurmantereen nimeltä Lauraasia (devoni-kivihiili). Törmäyskohtaan muodostui Euroopan ja Aasian rajavuoristona tunnettu Ural. Lopulta permikaudella pohjoinen ja eteläinen suurmanner törmäsivät toisiinsa. Tällöin muodostui pitkä itä-länsi-suuntainen vuorijono Nykyisten Alppien pohjoispuolelle ulottuen Iso-Britanniasta Saksan, Puolan ja Tsekinmaan kautta Mustanmeren pohjoispuolelle ja Keski-Aasiaan asti. Kuuluisimpia näistä vuorstoista ovat Penniinit, Harz, Vogeesit, Sudeetit, Erzgebirge, Böhmerwald ja Thuringerwald. Variskilaisen poimutuksen aikana syntyneitä vuoristoja kutsutaan keski-ikäisiksi poimuvuoristoiksi (kuva alla).
3. Alppilainen eli alpiininen poimutus
Tämä poimutuskausi alkoi tertiäärikaudella ja jatkuu yhä edelleen. Eteläinen suurmanner hajosi vasta jura- ja liitukauden aikana. Hajoamisen tuloksena syntyivät Afrikka, Etelä-Amerikka, Etelämanner, Intia ja Australia. Tämän jälkeen Afrikka, Intia ja Australia ajautuivat pohjoiseen ja törmäsivät Eur-Aasiaan. Törmäysvyöhykkeeseen kohosivat Alpit, Balkanin vuoristo, Kaukasus, Pontiset vuoret (Turkissa), Zagrosvuoret (Iranissa), Himalaja ja
Siluurikautinen
mannerten sijainti
Devoni-kivihiilikautinen
mannerten sijainti, vuorten
(Ural-vuoriston)
poimuttumisalue on merkitty
katkoviivoilla.
Permikautinen mannerten sijainti,
poimuttumisalueet on merkitty
katkoviivalla.
Indonesian saaristo (vedenalainen vuoriketju) ym. Samoihin aikoihin muodostui Pohjois- ja Etelä-Amerikan länsirannikolle alityöntövyöhyke, jonka kohdalle kohosivat Kalliovuoret, Pohjois-Amerikan kordillierit eli rannikkovuoret ja Andit. Kaikista näistä vuoristoista käytetään myös nimitystä nuoret poimuvuoristot. Tämän ajanjakson mannerliikkeistä en ole piirtänyt kaavakuvaa.