Musiikki muuttuu meluksi aidan toisella puolellaReima Saarinen
Reiman tehtyjä töitä
• Taitoluistelun EM 1983
• Etyk 1992
• Yleisurheilun EM 1994
• Jääkiekon MM 1996
• Hiihdon MM 2001
• Etyj 2008
• SPIEF 2009
Reiman tehtyjä töitä• Peer Günt 1985 – 1990
• J. Karjalainen Electric Sauna 1996 – 2006
• Jonna Tervomaa 19
• Eastway 1990 – 2005
• Akun Tehdas 2005 –
• Mestarit 1998 - 1999
• Paavo Suuri 2000
• Lentävä Hollantilainen 2005
• Eurovision Song Contest 2007, Venue Sound Designer
Reiman tehtyjä töitä
• kaiutinjärjestelmien hienoviritys
• äänijärjestelmämittaukset, äänenpainemittaukset
• opetus
• äänisuunnittelu: teatterit, keikat
• äänisuunnittelu: uudiskohteet, asennukset, konsultointi
• Riffi 2000 - : Reiskan Riffi, Saarinen selvittää
Nightwish Hartwall Areena 2005
Kuhmo 2009, kaiutinvertailu
Riffi 2010.3., Saarinen selvittää
Easera SysTune Magnitude response
Vaikuttamista
• STM Asumisterveysohje 2003 (2001 – 2003)
• EU:n kansallinen taajuustyöryhmä 2009 –
• Kuulonhuoltoliiton akustiikkatyöryhmä 2005 –
• Muusikkojenliiton melutyöryhmä 2006 –
• Easera SysTune Beta-testaus 2009 -
Lavamelu
• tila vaikuttaa lavameluun
• akustointi auttaa pienentämään lavamelua
• rumpalilla suuri vaikutus
▫ usein ainoa akustinen instrumentti
• soundin tavoittelu vaikuttaa
▫ kitarasoundi saattaa perustua vahvistimen rääkkäämiseen
• bändin balanssi
▫ tästä kaikki lähtee
Lavamelu
• pienet asiat vaikuttavat lopputulokseen
• esimerkiksi rumpalin pellit ja kapulat vaikuttavat merkittävästi lavameluun
• pienempitehoinen vahvistin auttaa kitaristia saavuttamaan toivotun soundin
• riittävästi monitoreja ja matkat pienenee
• lavamelun laskeminen vaatii työtä ja ammattitaitoa bändiltä sekä tekniseltä henkilökunnalta
Electric Sauna -monitoriryhmät
Electric Sauna monitorointi
• 3 kanavaa monitoreihin
• Jukan laulu kaikille
• Pekan laulu Pekalle
• bassorumpu Keimolle ja side filleihin
▫ haluttiin matalia taajuuksia ja sen piti kuulua
Kulmamonitorointi vs IEM
• muusikon henkilökohtainen valinta
• yhdistelmät yleisiä bändeillä
• IEM voi onnistuessaan pienentää lavamelua
▫ laulut ainoastaan monitoroinnissa
▫ MUTTA bändin balanssi saattaa vääristyä
▫ henkilökohtainen melusuojaus suurentaa lavamelua ja hän soittaa kovempaa
Konsertit ympäristömeluna
• asiat menevät oikean suuntaan, mutta melko hitaasti
▫ asenteet ovat muuttuneet
▫ koulutusta tarvitaan
Konsertit ja ympäristömelu
• asiat menevät oikean suuntaan, mutta melko hitaasti
▫ asenteet ovat muuttuneet
▫ koulutusta tarvitaan
• äänentoistoa Suomessa harjoitettu 70-luvulta
▫ musiikista tuli melua 2000-luvulla
▫ äänenpaineet laskeneet kymmenessä vuodessa yli 10 desibeliä
▫ ”vaimennus” on ollut desibeli / vuosi
Melu konserttialueella
Melu konserttialueella
• luvut järkeviä ja niissä pysytään
Asumisterveysohje 2003
• Yleisöä altistavien yksittäisten lyhytaikaisten impulssimaisten äänien, kuten laukauksien, taajuuspainotusta C käyttäen mitattu huipputaso, LCpeak, ei saa ylittää 140 dB. Muun yleisöä altistavan melun, kuten disko- ja konserttimusiikin, kunto- ja aerobic-salien musiikin, elokuvateattereiden äänten sekä urheilukilpailujen kuulutusten ja väliaikamusiikin LAFmax-taso ei saa ylittää 115 dB(A) eikä LAeq,4h 100 dB(A).
Melu konserttialueella
• luvut järkeviä ja niissä pysytään
• ympäristövaatimukset alentavat melutasoa konserttialueella
▫ Paikallinen ympäristöviranomainen päättää
• Asumisterveysohje 2003
▫ http://pre20090115.stm.fi/pr1063357766490/passthru.pdf
Melu konserttialueella
• melulle mittauspaikkana usein mikseri
▫ ennen varsinaista konserttia mittauksia joka puolelta
• äänenpaineet nykyisin erittäin tasaisia
▫ yleisöalueella A-painotettu äänenpaine 10 desibelin sisään on aika yleistä
▫ asennuksissa 6 desibeliä on yleinen speksaus
Äänentoiston haasteita
Äänentoiston haasteita
• äänenpaineen tasaisuus
▫ etäisyyserot
▫ heijastavat pinnat
▫ eri paikoissa sijaitsevat äänilähteet
� kulkuaikojen kompensointi
Äänentoiston haasteita
• äänenpaineen tasaisuus
▫ etäisyyserot
▫ heijastavat pinnat
▫ eri paikoissa sijaitsevat äänilähteet
� kulkuaikojen kompensointi
▫ summautuminen
� vaihe määrää summautumisen
Linjasäteilijä
Linjasäteilijä
• teorian perusteet jo 1930
• 1960 yritelmiä, mutta toimivat vain osalla taajuuksista
▫ yleensä vain keskitaajuuksilla
• 1994 ensimmäinen kaupallinen tuote
• 2001 ensimmäinen linjasäteilijä Suomeen
• nykyisin erittäin suosittu
• kaikilla isoilla kaiutinvalmistajilla omat mallinsa
Linjasäteilijä
• useista kaiutinyksiköistä muodostuu kyseiseen tilanteeseen suunniteltu ”kaiutin”
Linjasäteilijä
• useista kaiutinyksiköistä muodostuu kyseiseen tilanteeseen suunniteltu ”kaiutin”
• (line array)
Linjasäteilijä
• useista kaiutinyksiköistä muodostuu kyseiseen tilanteeseen suunniteltu ”kaiutin”
• (line array)
• kauas enemmän kaiuttimia kuin lähelle
Linjasäteilijä
• useista kaiutinyksiköistä muodostuu kyseiseen tilanteeseen suunniteltu ”kaiutin”
• (line array)
• kauas enemmän kaiuttimia kuin lähelle
• hyvät suunnitteluohjelmat
▫ usein valmistaja kohtaisia
▫ kehitys on nyt todella vauhdikasta
▫ 3D-softat yleistyvät
▫ koko kaiutinjärjestelmä ennustettavissa
Line ArraysLine ArraysLine ArraysLine Arrays
Point Source
infinitely small point
all energy is distributed on
a sphere
doubling the distance from
the source quadruples the
area
2r
rA 4A
Line ArraysLine ArraysLine ArraysLine Arrays
Line Source
radiator of infinite length
energy is distributed on a
cylinder
doubling the distance from
the source doubles the area
Linjasäteilijän etuja
• tiukka suuntaavuus
• tasainen äänenpaine yleisöalueelle
• kapean vertikaalisen suuntakuvion ansiosta vähemmän ääntä yleisöalueen yli
• energia pysyy siellä missä pitääkin
• suuntaavuus ulottuu matalammille taajuuksille
Perinteinen vs linjasäteilijä
• linjasäteilijällä ääni saadaan rajattua tarkemmin
▫ vaatii huolellista suunnittelua
▫ vaatii ammattitaitoa
• isot tilaisuudet linjasäteilijällä
▫ Suomessa näin alkaa ollakin
• lijasäteilijä ympäristön kannalta parempi vaihtoehto isoissa tilaisuuksissa
▫ ympäristöön leviävä melu on tarkemmin rajattavissa
d&b Array Calc -ohjelmisto
• linjasäteilijöiden mallinnusohjelmisto
• merkkikohtainen
• nyt myös 3D
• lisäksi bassojen mallinnus
• d&b onnistunut käytettävyydessä hyvin
• kehitys ollut todella nopeaa
• tulokset toteutuvat käytännössä
Kaiutin kulmia
Horisontaalia kattavuutta
Tuloksia
3D 4 kHz
3D 100 Hz
Suuntaava sub-kaiutin
• kardioidi tai hyperkardioidi suuntakuvio
• cardioid sub
• keksintönä uusi
• ääntä taakse jopa 20 desibeliä vähemmän
• cardioid sub maksaa
• muitakin tapoja on suunnata matalia taajuuksia
▫ end fired subs
Target curve, tavoitekäyrä
• Suora, laskeva, loudness, sub-kaistan määrä
• yläkeskialueen ja alakeskialueen suhde
▫ koskaan ei saa olla yläkeskialuetta enemmän
Loudness contours
Bru ̈el & Kjær tilt
• 100 Hz tai 200 Hz ½ dB/oct
• 400 Hz 1 dB/oct (kuvassa)
• tai pink shift 3 dB/oct
Viritettyjen kohteiden averaget
Pääkaiutin ja sub