Musiikki muuttuu meluksi aidan toisella puolellaReima Saarinen

Reiman tehtyjä töitä

• Taitoluistelun EM 1983

• Etyk 1992

• Yleisurheilun EM 1994

• Jääkiekon MM 1996

• Hiihdon MM 2001

• Etyj 2008

• SPIEF 2009

Reiman tehtyjä töitä• Peer Günt 1985 – 1990

• J. Karjalainen Electric Sauna 1996 – 2006

• Jonna Tervomaa 19

• Eastway 1990 – 2005

• Akun Tehdas 2005 –

• Mestarit 1998 - 1999

• Paavo Suuri 2000

• Lentävä Hollantilainen 2005

• Eurovision Song Contest 2007, Venue Sound Designer

Reiman tehtyjä töitä

• kaiutinjärjestelmien hienoviritys

• äänijärjestelmämittaukset, äänenpainemittaukset

• opetus

• äänisuunnittelu: teatterit, keikat

• äänisuunnittelu: uudiskohteet, asennukset, konsultointi

• Riffi 2000 - : Reiskan Riffi, Saarinen selvittää

Nightwish Hartwall Areena 2005

Kuhmo 2009, kaiutinvertailu

Riffi 2010.3., Saarinen selvittää

Easera SysTune Magnitude response

Vaikuttamista

• STM Asumisterveysohje 2003 (2001 – 2003)

• EU:n kansallinen taajuustyöryhmä 2009 –

• Kuulonhuoltoliiton akustiikkatyöryhmä 2005 –

• Muusikkojenliiton melutyöryhmä 2006 –

• Easera SysTune Beta-testaus 2009 -

Lavamelu

• tila vaikuttaa lavameluun

• akustointi auttaa pienentämään lavamelua

• rumpalilla suuri vaikutus

▫ usein ainoa akustinen instrumentti

• soundin tavoittelu vaikuttaa

▫ kitarasoundi saattaa perustua vahvistimen rääkkäämiseen

• bändin balanssi

▫ tästä kaikki lähtee

Lavamelu

• pienet asiat vaikuttavat lopputulokseen

• esimerkiksi rumpalin pellit ja kapulat vaikuttavat merkittävästi lavameluun

• pienempitehoinen vahvistin auttaa kitaristia saavuttamaan toivotun soundin

• riittävästi monitoreja ja matkat pienenee

• lavamelun laskeminen vaatii työtä ja ammattitaitoa bändiltä sekä tekniseltä henkilökunnalta

Electric Sauna -monitoriryhmät

Electric Sauna monitorointi

• 3 kanavaa monitoreihin

• Jukan laulu kaikille

• Pekan laulu Pekalle

• bassorumpu Keimolle ja side filleihin

▫ haluttiin matalia taajuuksia ja sen piti kuulua

Kulmamonitorointi vs IEM

• muusikon henkilökohtainen valinta

• yhdistelmät yleisiä bändeillä

• IEM voi onnistuessaan pienentää lavamelua

▫ laulut ainoastaan monitoroinnissa

▫ MUTTA bändin balanssi saattaa vääristyä

▫ henkilökohtainen melusuojaus suurentaa lavamelua ja hän soittaa kovempaa

Konsertit ympäristömeluna

• asiat menevät oikean suuntaan, mutta melko hitaasti

▫ asenteet ovat muuttuneet

▫ koulutusta tarvitaan

Konsertit ja ympäristömelu

• asiat menevät oikean suuntaan, mutta melko hitaasti

▫ asenteet ovat muuttuneet

▫ koulutusta tarvitaan

• äänentoistoa Suomessa harjoitettu 70-luvulta

▫ musiikista tuli melua 2000-luvulla

▫ äänenpaineet laskeneet kymmenessä vuodessa yli 10 desibeliä

▫ ”vaimennus” on ollut desibeli / vuosi

Melu konserttialueella

Melu konserttialueella

• luvut järkeviä ja niissä pysytään

Asumisterveysohje 2003

• Yleisöä altistavien yksittäisten lyhytaikaisten impulssimaisten äänien, kuten laukauksien, taajuuspainotusta C käyttäen mitattu huipputaso, LCpeak, ei saa ylittää 140 dB. Muun yleisöä altistavan melun, kuten disko- ja konserttimusiikin, kunto- ja aerobic-salien musiikin, elokuvateattereiden äänten sekä urheilukilpailujen kuulutusten ja väliaikamusiikin LAFmax-taso ei saa ylittää 115 dB(A) eikä LAeq,4h 100 dB(A).

Melu konserttialueella

• luvut järkeviä ja niissä pysytään

• ympäristövaatimukset alentavat melutasoa konserttialueella

▫ Paikallinen ympäristöviranomainen päättää

• Asumisterveysohje 2003

▫ http://pre20090115.stm.fi/pr1063357766490/passthru.pdf

Melu konserttialueella

• melulle mittauspaikkana usein mikseri

▫ ennen varsinaista konserttia mittauksia joka puolelta

• äänenpaineet nykyisin erittäin tasaisia

▫ yleisöalueella A-painotettu äänenpaine 10 desibelin sisään on aika yleistä

▫ asennuksissa 6 desibeliä on yleinen speksaus

Äänentoiston haasteita

Äänentoiston haasteita

• äänenpaineen tasaisuus

▫ etäisyyserot

▫ heijastavat pinnat

▫ eri paikoissa sijaitsevat äänilähteet

� kulkuaikojen kompensointi

Äänentoiston haasteita

• äänenpaineen tasaisuus

▫ etäisyyserot

▫ heijastavat pinnat

▫ eri paikoissa sijaitsevat äänilähteet

� kulkuaikojen kompensointi

▫ summautuminen

� vaihe määrää summautumisen

Linjasäteilijä

Linjasäteilijä

• teorian perusteet jo 1930

• 1960 yritelmiä, mutta toimivat vain osalla taajuuksista

▫ yleensä vain keskitaajuuksilla

• 1994 ensimmäinen kaupallinen tuote

• 2001 ensimmäinen linjasäteilijä Suomeen

• nykyisin erittäin suosittu

• kaikilla isoilla kaiutinvalmistajilla omat mallinsa

Linjasäteilijä

• useista kaiutinyksiköistä muodostuu kyseiseen tilanteeseen suunniteltu ”kaiutin”

Linjasäteilijä

• useista kaiutinyksiköistä muodostuu kyseiseen tilanteeseen suunniteltu ”kaiutin”

• (line array)

Linjasäteilijä

• useista kaiutinyksiköistä muodostuu kyseiseen tilanteeseen suunniteltu ”kaiutin”

• (line array)

• kauas enemmän kaiuttimia kuin lähelle

Linjasäteilijä

• useista kaiutinyksiköistä muodostuu kyseiseen tilanteeseen suunniteltu ”kaiutin”

• (line array)

• kauas enemmän kaiuttimia kuin lähelle

• hyvät suunnitteluohjelmat

▫ usein valmistaja kohtaisia

▫ kehitys on nyt todella vauhdikasta

▫ 3D-softat yleistyvät

▫ koko kaiutinjärjestelmä ennustettavissa

Line ArraysLine ArraysLine ArraysLine Arrays

Point Source

infinitely small point

all energy is distributed on

a sphere

doubling the distance from

the source quadruples the

area

2r

rA 4A

Line ArraysLine ArraysLine ArraysLine Arrays

Line Source

radiator of infinite length

energy is distributed on a

cylinder

doubling the distance from

the source doubles the area

Linjasäteilijän etuja

• tiukka suuntaavuus

• tasainen äänenpaine yleisöalueelle

• kapean vertikaalisen suuntakuvion ansiosta vähemmän ääntä yleisöalueen yli

• energia pysyy siellä missä pitääkin

• suuntaavuus ulottuu matalammille taajuuksille

Perinteinen vs linjasäteilijä

• linjasäteilijällä ääni saadaan rajattua tarkemmin

▫ vaatii huolellista suunnittelua

▫ vaatii ammattitaitoa

• isot tilaisuudet linjasäteilijällä

▫ Suomessa näin alkaa ollakin

• lijasäteilijä ympäristön kannalta parempi vaihtoehto isoissa tilaisuuksissa

▫ ympäristöön leviävä melu on tarkemmin rajattavissa

d&b Array Calc -ohjelmisto

• linjasäteilijöiden mallinnusohjelmisto

• merkkikohtainen

• nyt myös 3D

• lisäksi bassojen mallinnus

• d&b onnistunut käytettävyydessä hyvin

• kehitys ollut todella nopeaa

• tulokset toteutuvat käytännössä

Kaiutin kulmia

Horisontaalia kattavuutta

Tuloksia

3D 4 kHz

3D 100 Hz

Suuntaava sub-kaiutin

• kardioidi tai hyperkardioidi suuntakuvio

• cardioid sub

• keksintönä uusi

• ääntä taakse jopa 20 desibeliä vähemmän

• cardioid sub maksaa

• muitakin tapoja on suunnata matalia taajuuksia

▫ end fired subs

Target curve, tavoitekäyrä

• Suora, laskeva, loudness, sub-kaistan määrä

• yläkeskialueen ja alakeskialueen suhde

▫ koskaan ei saa olla yläkeskialuetta enemmän

Loudness contours

Bru ̈el & Kjær tilt

• 100 Hz tai 200 Hz ½ dB/oct

• 400 Hz 1 dB/oct (kuvassa)

• tai pink shift 3 dB/oct

Viritettyjen kohteiden averaget

Pääkaiutin ja sub