ALUEKEHITYKSEN PYÖRTEISYYS JA VYÖHYKKEISYYS
Case Kuopion seudun elinvoima
Valtiotieteen tohtori Timo Aro
19.9.2014
”Porilaiset ovat vähäpuheisia ja jotain sanoessaan karkean suorasukaisia. Porilaisten smalltalk on töksäyttelevää töykeyttä: kato morjes, eläksääki viäl…Porissa vittuilu on merkki välittämisestä”
Timo Aro 2014
Väitteet esityksen pohjaksi… 1. Kuopion kasvu on sekä Pohjois-Savolle että
laajemmalle vaikutusalueelle ISO potentiaalinen mahdollisuus
2. Kuopion seutu kuuluu elinvoima- ja kilpailukykymuuttujien perusteella kaikkien kaupunkiseutujen kärkijoukkoon 2010-luvun vaihteen jälkeen
3. Kuopion seudun suhteellinen asema on merkittävästi kohentunut muihin suuriin kaupunkiseutuihin verrattuna 2000-luvulla
Timo Aro 2014
ESITYKSEN SISÄLTÖ
1. Suomen alue- ja yhdyskuntarakenteen kuva 2010-luvulla ja vyöhykkeisyys mahdollisuutena
2. Pohjois-Savon ja Kuopion seudun elin-voima alueiden välisessä kilpailussa
Timo Aro 2014
I Suomen alue- ja yhdyskuntarakenteen kuva lyhyesti 2010-luvulla ja vyöhykkeisyys mahdollisuutena
Timo Aro 2014
Timo Aro 2014
Aluehierarkia de facto
• Metropolialue – Metropolialue erityiskysymyksenä – Metropolialueen vaikutusalue (noin 100 km kehä)
• Suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut – Noin 12 kaupunkiseutua (Tampereen, Turun, Oulun,
Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Lappeenrannan, Joensuun, Seinäjoen ja Vaasan seudun
– Noin 100 000 asukkaan toiminnalliset alueet
• Seutukaupungit – Noin 40-50 maakuntakeskusta tai seutukaupunkia – Maakuntien 2- tai 3 –keskukset
• Muut kunnat
– Pienet kunnat – Ei yhteistä nimittäjää (kasvavia, paikallaan pysyviä ja
supistuvia)
Timo Aro 2014
Aluekuva pähkinänkuoressa syksyllä 2014
1. Toiminnalliset alueet laajenevat edelleen – Pendelöinti ja pendelöintietäisyydet kasvavat
– Taajamoitumiskehitys
– Reformit (kunta- ja soteuudistukset, sopimukselliset järjestelyt
2. Piikikäs kaupunkirakenne ja alueiden välinen KIIHTYVÄ epäsymmetrinen kehitys
– Metropolialue erityiskysymyksenä
– Noin 100 000 asukkaan toiminnalliset alueet (12)
– Kasvavat versus supistuvat alueet
– Ei aineellinen kilpailu alueiden välillä
– Urbaanin sukupolven esiinmarssi ja valinnat
3. Lisääntyvä maahanmuutto ja vieraskielisten määrän nopea kasvu
– Vieraskielisten määrä 4-5 kertaistunut 2000-luvulla
– Maahanmuutto usealla alueella ainoa väestökehityksen dynaaminen osatekijä
4. Liikenne- ja kasvukäytäviin perustuva vyöhykkeisyys
– Murtaa perinteiset hallinnolliset ja maantieteelliset aluejaot
– Kaupunkiseuduista kaupunkivyöhykkeisiin, kaupungeista kaksoiskaupunkeihin ja nauhakaupunkeihin
– Uudet tulevaisuuden suur-työssäkäyntialueet
– Sujuva ja toimiva liikenne sekä liikkumisen edistäminen nousevat avaintekijäksi
Timo Aro 2014
KUNTIEN NETTOMUUTON JA LIIKENNEKÄYTÄVIEN VÄLINEN YHTEYS
• Muuttovoittoiset alueet keskittyvät keskeisten liikennekäytävien varrelle tai niiden asteittain laajenevalle vai-kutusalueelle
• Kaupunkiseutujen sisällä jatkossa keskeisessä roolissa sujuva ja toimiva sisäinen liikenne, asemanseutujen infrastruktuurin kehittäminen sekä liikkuvuuden edistäminen kaikessa ja kaikkialla
• Kaupunkiseutujen välillä korostuvat jatkossa liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet: tunnin yhteys keskeisiin asutus- ja työpaikkakeskittymiin avainroolissa
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014
Kartta: Timo Widbom 2014
Timo Aro 2014
10
Suomen kehitys ei ole mikään poikkeus…
NordRegion tutkimus Pohjoismaiden
kehityksestä eri osa-alueilla 2000-luvulla
Kartta kuvaa Pohjoismaiden eri alueiden
väestönkehitystä vuosina 2000-2013:
sinisellä olevat alueet kasvavia ja
harmaalla olevat supistuvia
Punaisella viivalla kuvatuille alueille
keskittynyt neljä viidesosaa koko maan
kasvusta: Suomessa Helsinki-Turku-
Tampere-Lahti –vyöhykkeen sisällä oleva
alue ja Oulun seutu
Väestöllisesti kasvavat alueet em. lisäksi
ensisijaisesti Jyväskylän, Seinäjoen,
Vaasan, Kuopion, Joensuun ja Tunturi-Lapin
seuduilla sekä pistemäisesti muualla
Lähde: NordRegio
Lähde: Suomen ympäristökeskus Timo Aro 2014
Toiminnallisten alueiden laajentuminen
Lähde: Suomen ympäristökeskus
Taajamien välinen työssäkäynti
Timo Aro 2014
Saavutettavuus ja aluerakenteen muutos
• Tunnin etäisyys oman alueen keskukseen nousee kriittiseksi tekijäksi liikkumisen ja sujuvan arjen näkökulmasta
• Saavutettavuus vaikuttaa asutus- ja työpaikkakeskittymien sijaintiin ja sijoittumiseen
• Saavutettavuus on vahvassa yhteydessä alueiden väliseen muuttoliikkeeseen ja tulevaan väestönkehitykseen
Timo Aro 2014
Suurimman, enintään
puolen tunnin
etäisyydellä olevan
palvelukeskittymän
koko
Timo Aro 2014
II POHJOIS-SAVON JA KUOPION SEUDUN
ELINVOIMA 2000-LUVULLA
Timo Aro 2014
Alueen elinvoima muodostuu kolmesta toisiaan
täydentävästä näkökulmasta
3. Mainekuva
2. Sisäinen elinvoima
1. Ulkoinen elinvoima
Timo Aro 2014
Ulkoinen elinvoima: Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat
makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenne-, väestö-, työllisyys-, yritys- ja osaamiskehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin.
Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku- tai päätepistettä vaikea todentaa
Riippuvuus suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista
Sisäinen elinvoima: Seudun sisäiseen toimintaympäristöön
vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät mm. alueen tekemiin strategisiin painopisteisiin ja valintoihin, palveluiden saatavuuteen, palveluverkkoon, kykyyn tehdä päätöksiä, muutosherkkyyteen, seudun sisäiseen yhteistyö- ja luottamuskulttuuriin, seudun yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyihin jne.
Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä
Timo Aro 2014
Alueen elinvoima ja kilpailukyky
Alue- ja kuntatalous-dynamiikka Saavutettavuus
-dynamiikka
Koulutus- dynamiikka
Työllisyys-dynamiikka
Yritys-dynamiikka
Väestö-dynamiikka
TKI-dynamiikka
Muu dynamiikka
Timo Aro 2014
19 Optimaalinen aikaväli analysoida alueen muutos- ja kehitysdynamiikkaa
Timo Aro 2014
20
Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012
SIJOITUS 2012 MAAKUNTA PISTEET
1 Uusimaa 88
2 Pirkanmaa 79,5
3 Pohjanmaa 73,5
4 Varsinais-Suomi 67,5
5 Pohjois-Pohjanmaa 57
6 Satakunta 56,5
7 Etelä-Karjala 56
8 Pohjois-Savo 54
9 Kanta-Häme 53
10 Keski-Suomi 48,5
11 Etelä-Pohjanmaa 48
11 Päijät-Häme 47,5
13 Keski-Pohjanmaa 46
14 Pohjois-Karjala 39,5
15 Lappi 38
16 Kymenlaakso 37
17 Etelä-Savo 32
18 Kainuu 28,5
Lähde: Timo Aro 2013 Timo Aro 2014
Pohjois-Savon position muutos 1995-2014
KILPAILUKYKY-MUUTTUJA
1995 2000 2008 2011-2014
Bruttokansantuote €/as. 13 13 13 11 (2011)
BKT:n muutos % 11 16 4 9
Kunnallisverot €/as. 13 14 14 6 (2012)
Kuntalainat €/as. 9 2 5 6 (2012)
Työllisyysaste % 15 15 14 12 (2012)
Työttömyysaste % 13 14 13 4* (2014/7)
Väestönlisäys % 9 14 12 11
Muuttovetovoima % 8 14 9 14
Tutkinnon suorittaneet % 7 6 6 5 (2012)
Akateemisten osuus % 8 8 7 7 (2012)
Lähde: Tilastokeskus, Kuntaliitto Timo Aro 2014 *Ely-keskusalueet
22
Seutukuntien sijoitus ja kilpailukykypisteet 10 muuttujan perusteella vuosina 2000, 2008 ja 2012 (25 väestöllisesti suurinta seutukuntaa)
2000
1 Helsingin seutukunta 96,25
2 Tampereen seutukunta 90
3 Oulun seutukunta 88,5
4 Salon seutukunta 79,75
5 Turun seutukunta 79
6 Vaasan seutukunta 77
7 Hämeenlinnan seutukunta 71
8 Jyväskylän seutukunta 69
9 Porvoon seutukunta 68,5
10 Kuopion seutukunta 64,5
11 Lappeenrannan seutukunta 60,75
12 Rauman seutukunta 57,25
13 Kouvolan seutukunta 56,25
14 Kotka-Haminan seutukunta 49,25
15 Pietarsaaren seutukunta 48,5
16 Lahden seutukunta 48
17 Seinäjoen seutukunta 47,75
18 Joensuun seutukunta 45,5
19 Kokkolan seutukunta 42
20 Porin seutukunta 38
21 Mikkelin seutukunta 34
22 Rovaniemen seutukunta 30
23 Kajaanin seutukunta 28,5
24 Kemi-Tornion seutukunta 26
25 Ylä-Savon seutukunta 14,75
2008
1 Helsingin seutukunta 89,75
2 Tampereen seutukunta 88,5
3 Vaasan seutukunta 86
4 Oulun seutukunta 80,75
5 Porvoon seutukunta 79,75
6 Turun seutukunta 78
7 Hämeenlinnan seutukunta 77,25
8
Kuopion seutukunta
69,5
9 Jyväskylän seutukunta 68
10 Salon seutukunta 65
11 Rovaniemen seutukunta 60,5
12 Seinäjoen seutukunta 58,75
13 Kokkolan seutukunta 56,5
14 Rauman seutukunta 50,75
15 Lahden seutukunta 46,5
16 Pietarsaaren seutukunta 44,75
17 Lappeenrannan seutukunta 43,5
18 Kouvolan seutukunta 43,25
19 Porin seutukunta 42,5
20 Joensuun seutukunta 39,5
21 Kajaanin seutukunta 32
22 Kemi-Tornion seutukunta 29,25
23 Mikkelin seutukunta 29
24 Kotka-Haminan seutukunta 28
25 Ylä-Savon seutukunta 22,75
2012
1 Helsingin seutukunta 89,75
2 Vaasan seutukunta 87
3 Tampereen seutukunta 83
4 Turun seutukunta 78
5 Kuopion seutukunta 76,5
6 Oulun seutukunta 71,75
7 Porvoon seutukunta 71,5
8 Seinäjoen seutukunta 68,5
9 Rauman seutukunta 66
10 Rovaniemen seutukunta 56.5
11 Hämeenlinnan seutukunta 57,25
12 Lappeenrannan stk. 57,0
13 Jyväskylän seutukunta 56,25
14 Kokkolan seutukunta 54,75
15 Pietarsaaren seutukunta 54,25
16 Porin seutukunta 50,75
17 Joensuun seutukunta 49,25
18 Lahden seutukunta 45,75
19 Mikkelin seutukunta 43,25
20 Kouvolan seutukunta 42,25
21 Kajaanin seutukunta 35,5
22 Kemi-Tornion seutukunta 35,25
23 Salon seutukunta 29
24 Ylä-Savon seutukunta 27
25 Kotka-Haminan seutukunta 24,75
10. 8. 5. Lähde: Timo Aro 2013
Kuopion seudun
elinvoima ja
kilpailukyky
Saavutettavuus
-dynamiikka
Koulutus-
dynamiikka
Työllisyys-
dynamiikka
Yritys-
dynamiikka
Väestö-
dynamiikka
TKI-
dynamiikka
Muu
dynamiikka
Timo Aro 2014
Seutukunta BKTA 2000 BKTA 2011 Muutos €
2000-2011 Muutos %
Vaasan 25201 41029 15828 62,8
Seinäjoen 19554 31243 11689 59,8
Kuopion 21238 33591 12353 58,2
Joensuun 19882 29034 9152 46
Jyväskylän 20411 29422 9011 44,1
Turun 23965 34030 10065 42
Porin 22033 31096 9063 41,1
Lahden 20509 28486 7977 38,9
Tampereen 25787 34904 9117 35,4
Hämeenlinnan 21736 29250 7514 34,6
Lappeenrannan 26017 34624 8607 33,1
Helsingin 36159 46999 10840 29,8
Oulun 28063 31845 3782 13,5
Aluetalouden kehitys 2000-2011 (BKTA)
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Timo Aro 2014
Yksityisen sektorin osuus työpaikkakehityksestä 2000-2011
Seutukunta Yksityisen
sektorin osuus
% työpaikoista
2000
Yksityisen
sektorin osuus
% työpaikoista
2011
Muutos %-
yksikköä
vuosina 2000-
2011
Kuopion 46,7 51,3 4,6
Joensuun 47,9 52,3 4,4
Vaasan 53,6 57,9 4,3
Vakka-Suomen 55,0 59,0 4,0
Porin 53,3 56,5 3,2
Seinäjoen 51,2 54,2 3,0
Jyväskylän 53,6 56,0 2,4
Hämeenlinnan 51,8 54,0 2,2
Oulun 56,3 57,7 1,4
Rauman 63,7 64,9 1,2
Tampereen 60,4 61,6 1,2
Helsingin 62,9 63,8 0,9
Lappeenrannan 56,6 56,5 -0,1
Turun 59,7 58,8 -0,9
Lahden 61,5 52,4 -9,1
Kuopion seudulla
yksityisten sektorin
osuus työpaikoista
nousi suhteellisesti
eniten vuosina 2000-
2011
Mutta! Kuopion seudulla
yksityisen sektorin
osuus kaikista
työpaikoista
alhaisin vuosina
2000 ja 2012
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti Timo Aro 2014
Kaupunki Tuotannon
jalostusarvo
euroa per
asukas
2006
Tuotannon
jalostusarvo
euroa per
asukas 2012
Muutos
euroa abs.
2006-2012
Muutos %
2006-2012
Turku 5220 6823 1603 30,7
Vaasa 11338 14737 3399 30,0
Seinäjoki 6213 6975 761 12,3
Rauma 14943 15142 199 1,3
Lappeenranta 9490 9115 -375 -4,0
Kuopio 2903 2784 -118 -4,1
Pori 6678 6343 -334 -5,0
Jyväskylä 3827 3418 -410 -10,7
Joensuu 6049 4844 -1204 -19,9
Lahti 6524 5153 -1370 -21,0
Tampere 10053 7818 -2234 -22,2
Hämeenlinna 8352 6391 -1961 -23,5
Oulu 8120 4964 -3156 -38,9
Helsinki 4867 2762 -2105 -43,2
Lähde: Tilastokeskus, aluetilintpito
Teollisuustuotannon jalostusarvo kaupungeittain 2006-2012 (€ per asukas)
Timo Aro 2014
12133 11893 11809 11644
11240 10956 10899
10437 10149 9980 9908 9826 9694 9578 9554
8490
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
9000
10000
11000
12000
13000
Vähittäiskaupan toimipaikkojen liikevaihto (euroa per asukas)
kunnittain yli 40 000 asukkaan kaupungeissa 2013 (TOP 15)
Lähde: Tilastokeskus, yritystilastot Timo Aro 2014
Seutukunta Kunnallis-
verot
€ 2000
Kunnallis-
verot
€ 2012
Muutos
€/as. 2000-
2012
Muutos %
2000-2012
Lappeenrannan 1680 2849,9 1170 69,6
Kuopion 1695,7 2871,7 1176 69,4
Porin 1616,5 2730,9 1114 68,9
Lahden 1663,1 2807,2 1144 68,8
Hämeenlinnan 1729,6 2905 1175 67,9
Tampereen 1835,6 3027,1 1192 64,9
Seinäjoen 1586,9 2610,5 1024 64,5
Vaasan 1829,8 2989,6 1160 63,4
Joensuun 1538,3 2466,8 929 60,4
Jyväskylän 1746,9 2738,4 992 56,8
Turun 1870,6 2929,1 1059 56,6
Oulun 1918,8 2906,2 987 51,4
Helsingin 2439,4 3673 1234 50,6
Kunnallisverojen kehitys vuosina 2000-2012
Lähde: Tilastokeskus, kuntien tilinpäätökset Timo Aro 2014
Seutukunta Kuntalainat
€ 2000 Kuntalainat
€ 2012 Muutos
€/as. 2000-
2012
Muutos %
2000-2012
Porin 961 1684,5 724 75,3
Seinäjoen 916,2 1815,8 900 98,2
Turun 816,8 1885,8 1069 130,9
Lahden 1194,6 2761,2 1567 131,2
Joensuun 640,7 1495,6 855 133,4
Vaasan 720,1 1748,3 1028 142,8
Jyväskylän 844,1 2169,9 1326 157,1
Oulun 653,2 1863 1210 185,2
Tampereen 408,9 1567 1158 283,2
Helsingin 531,4 2064,8 1533 288,5
Lappeenrannan 603 2450 1847 306,3
Kuopion 444,9 1874,1 1429 321,2
Hämeenlinnan 506,9 2439,2 1932 381,1
Kuntalainojen määrän kehitys vuosina 2000-2012
Lähde: Tilastokeskus, kuntien tilinpäätökset Timo Aro 2014
Kuopion seudun
elinvoima ja
kilpailukyky
Saavutettavuus
-dynamiikka
Koulutus-
dynamiikka
Yritys-
dynamiikka
Väestö-
dynamiikka
TKI-
dynamiikka
Muu
dynamiikka
Timo Aro 2014
Seutukunta Työpaikat
2000 Työpaikat
2011 Työpaikkojen
muutos abs. Muutos %
Jyväskylän 63919 74445 10526 16,5
Oulun 83734 97125 13391 16,0
Tampereen 146769 170121 23352 15,9
Kuopion 49120 56200 7080 14,4
Hämeenlinnan 34173 38601 4428 13,0
Vaasan 43166 48470 5304 12,3
Seinäjoen 49105 54044 4939 10,1
Helsingin 676432 738326 61894 9,2
Joensuun 44606 48481 3875 8,7
Turun 130410 139285 8875 6,8
Lappeen-
rannan 35312 37132 1820 5,2
Porin 54478 55294 816 1,5
Lahden 80882 79660 -1222 -1,5
Työpaikkakehitys vuosina 2000-2011
Kuopion seudulla
työpaikkojen
määrä kasvoi
suhteellisesti
4:nneksi eniten suurista
seuduista
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti Timo Aro 2014
Seutukunta Työpaikkojen määrän
muutos abs. 2005-
2011
Uusia työpaikkoja 1000
asukasta kohden
Kuopion 6 747 51,2
Vaasan 4 151 36,8
Jyväskylän 6 436 36,1
Tampereen 12 580 34,0
Oulun 8 076 33,8
Helsingin 44 855 32,6
Seinäjoen 3 399 31,1
Hämeenlinnan 2 046 28,0
Joensuun 1 952 17,2
Turun 5 100 16,1
Lahden 1 829 11,1
Porin 1 479 10,8
Lappeenrannan 757 6,6
Työpaikkakehitys vuosina 2005-2011
… mutta
suhteellisesti
eniten vuosina
2005-2011
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti Timo Aro 2014
12 suurimman
kaupunkiseudun
työpaikkalisäys
100 000 vuosina 2005-
2011
Seutukunta Työllisyys-
aste % 2000 Työllisyys-
aste % 2012 Muutos
%-yks.
Kuopion 62 67,9 5,9
Porin 62,7 67,9 5,2
Hämeenlinnan 67,1 72 4,9
Vaasan 69,8 74,4 4,6
Seinäjoen 67,5 71,9 4,4
Joensuun 59,2 63,3 4,1
Lappeenrannan 63,6 67,4 3,8
Jyväskylän 63,6 67 3,4
Tampereen 67,5 69,7 2,2
Lahden 65,3 67,4 2,1
Turun 68,3 69,9 1,6
Oulun 66,1 67,4 1,3
Helsingin 74,3 74,4 0,1
Työllisyysasteen kehitys vuosina 2000-2012
Kuopion seudun
työllisyysaste
parantui
suhteellisesti
eniten vuosina 2000-2012
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti Timo Aro 2014
Seutukunta Työttömyys-
aste % 2000 Työttömyys-
aste % 2012 Muutos %-
yks.
Porin 17,2 11,7 -5,5
Kuopion 15,4 10 -5,4
Joensuun 18,2 14,2 -4
Hämeenlinnan 12,9 8,9 -4
Vaasan 9,9 6,6 -3,3
Seinäjoen 11,2 8,1 -3,1
Jyväskylän 15,5 12,5 -3
Lappeenrannan 15,1 12,1 -3
Lahden 15,1 12,4 -2,7
Tampereen 13 11 -2
Turun 11,4 10 -1,4
Oulun 13,1 11,8 -1,3
Helsingin 7,4 7 -0,4
Työttömyysasteen kehitys vuosina 2000-2012
Kuopion seudun
työttömyysaste
alentui
suhteellisesti
2:ksi eniten vuosina
2000-2012
Kuopion
työttömyysaste oli
neljänneksi kor-
kein vuonna 2000
ja neljänneksi
alhaisin vuonna
2012!
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Timo Aro 2014
Kuopion seudun
elinvoima ja
kilpailukyky
Saavutettavuus
-dynamiikka
Koulutus-
dynamiikka
Työllisyys-
dynamiikka
Yritys-
dynamiikka
TKI-
dynamiikka
Muu
dynamiikka
Timo Aro 2014
Seutukunta Väestön-
lisäys
2000-2006
abs.
Väestön-
lisäys
2000-2006
promillea
Väestön-
lisäys
2007-2012
abs.
Väestön-
lisäys
2007-2012
promillea
Muutos
promillea
2000-2006
/
2007-2012
Vaasan 1363 14,6 4887 50,3 35,7
Seinäjoen 1517 12,6 4095 33 20,4
Porin -2580 -18,6 -387 -2,8 15,8
Kuopion 2906 23,4 4875 38,1 14,7
Joensuun 588 4,8 1862 15,2 10,4
Lahden 1888 9,5 3313 16,4 6,9
Hämeenlinnan 2986 33,6 3673 39,5 5,9
Helsingin 84634 64,4 97772 69,6 5,2
Turun 12874 43,4 11794 38,2 -5,2
Lappeenranna
n 952 10,7 307 3,5 -7,2
Jyväskylän 11975 74,1 10797 62,5 -11,6
Tampereen 30149 87,7 24811 66,6 -21,1
Oulun 25391 123,8 19826 87,4 -36,4
Väestönlisäys vuosina 2000-2006 ja 2007-2012
Kuopion seudun
väestönlisäys oli noin
7 600 hlöä vuosina 2000-
2012
Kuopion seudun
väestönlisäys
1,7 kertaistui vuosina
2007-2012
verrattuna vuosiin
2000-2006
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014
Seutukunta Muuttovoitto
2000-2006
abs.
Muuttovoitto
2000-2006
promillea
Muuttovoitto
2007-2012
abs.
Muuttovoitto
2007-2012
promillea
Muutos
promillea
2000-2006/
2007-2012
Vaasan -1629 -17,4 137 1,4 18,8
Porin -2627 -18,9 -185 -1,3 17,6
Kuopion -57 -0,5 1747 13,7 14,2
Seinäjoen -152 -1,3 1132 9,1 10,4
Lahden 273 1,4 2059 10,2 8,8
Joensuun -687 -5,7 -51 -0,4 5,3
Hämeenlinnan 2631 29,7 2621 28,2 -1,5
Helsingin 21663 16,5 15654 11,1 -5,4
Turun 6971 23,5 3816 12,4 -11,1
Lappeenrannan 188 4,4 -625 -10,9 -15,3
Jyväskylän 6248 38,7 3492 20,2 -18,5
Tampereen 18705 54,4 11223 30,1 -24,3
Oulun 10879 53 4152 18,3 -34,7
Kuopion seutu sai
muuttotappiota
vuosina 2000-
2006, mutta
5:nneksi eniten muutto-
voittoa 2007-2012
Muuttovetovoima 2000-2006 ja 2007-2012
Kuopion seudun
muuttovetovoiman
suhteellinen muutos
oli
3:nneksi paras kahden
ajanjakson välillä
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014
11681
4744
3428
2581
2123
1893
1821
1463
1296
1093
1081
1034
854
781
665
652
633
549
511
504
0 5000 10000 15000
Helsinki
Tampere
Oulu
Turku
Kuopio
Seinäjoki
Lahti
Jyväskylä
Pirkkala
Hämeenlinna
Lempäälä
Espoo
Lieto
Nokia
Pori
Sipoo
Ylöjärvi
Nurmijärvi
Kaarina
Mustasaari
Kuopio oli
5:nneksi muuttovetovoimai
sin kaupunki vuosina 2009-2013
20 muuttovetovoimaisinta kuntaa maan sisäisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013
11681
4744
3428
2581
2123
1893
1821
1463
1296
1093
1081
1034
854
781
665
652
633
549
511
504
0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000
Helsinki
Tampere
Oulu
Turku
Kuopio
Seinäjoki
Lahti
Jyväskylä
Pirkkala
Hämeenlinna
Lempäälä
Espoo
Lieto
Nokia
Pori
Sipoo
Ylöjärvi
Nurmijärvi
Kaarina
Mustasaari
Nuorista 15-24 -
vuotiaista sai muuttovoittoa
27 kuntaa vuosina
2009-2013
Nuorten 15-24 -vuotiaiden kuntien välisestä muuttoliikkeestä eniten muuttovoittoa saaneet kunnat vuosina 2009-2013
Kuopion seudun
elinvoima ja
kilpailukyky
Saavutettavuus
-dynamiikka
Työllisyys-
dynamiikka
Yritys-
dynamiikka
Väestö-
dynamiikka
TKI-
dynamiikka
Muu
dynamiikka
Timo Aro 2014
Seutukunta Tutkinnon
suorittaneiden
osuus % 2000
Tutkinnon
suorittaneiden
osuus % 2012
Muutos %-
yksikköä
2000-2012 Joensuun 59,6 70,0 10,4
Seinäjoen 57,4 67,6 10,2
Lappeenrannan 57,3 66,6 9,3
Hämeenlinnan 59,0 68,1 9,1
Jyväskylän 63,9 73,0 9,1
Porin 56,5 65,4 8,9
Tampereen 63,3 72,0 8,7
Lahden 56,2 64,7 8,5
Kuopion 65,2 73,6 8,4
Turun 61,8 70,1 8,3
Vaasan 61,9 70,1 8,2
Oulun 66,8 74,6 7,8
Helsingin 64,7 70,2 5,5
Tutkinnon suorittaneiden osuus % yli 15-vuotiaista vuosina 2000-2012
Kuopion seudun
tutkinnon suoritta-
neiden osuus oli
2:ksi korkein vuonna
2011
Lähde: Tilastokeskus, tutkintorakenne Timo Aro 2014
Seutukunta Akateemisten
osuus % 2000 Akateemisten
osuus % 2012 Muutos %-
yksikköä
2000-2012 Tampereen 6,9 10,6 3,7
Helsingin 10,9 14,4 3,5
Oulun 7,8 11,3 3,5
Jyväskylän 7,0 10,1 3,1
Vaasan 6,0 9,1 3,1
Kuopion 6,1 9,0 2,9
Turun 7,3 10,2 2,9
Lappeenrannan 4,2 6,9 2,7
Joensuun 4,6 6,9 2,3
Hämeenlinnan 5,0 7,1 2,1
Lahden 3,5 5,3 1,8
Seinäjoen 3,2 5,0 1,5
Porin 3,4 4,9 1,5
Akateemisten osuus % yli 15-vuotiaista vuosina 2000-2012
Kuopion seudulla
akateemisten
osuuden muutos oli
6:nneksi korkein vuosina
2000-2012
Akateemisten
osuus oli
7:nneksi korkein suurista
seuduista vuonna
2012
Lähde: Tilastokeskus, tutkintorakenne Timo Aro 2014
Kuopion seudun
elinvoima ja
kilpailukyky
Saavutettavuus
-dynamiikka
Työllisyys-
dynamiikka
Yritys-
dynamiikka
Väestö-
dynamiikka
Muu
dynamiikka
Timo Aro 2014
Seutukunta Kaikki T&K –
menot asukas-
ta kohden
vuonna 2000
Kaikki T&K –
menot asukasta
kohden vuonna
2012
Muutos %-
yksikköä
2000-2012
Lappeenrannan 376 847 125,3
Joensuun 362 753 108,1
Hämeenlinnan 188 365 94,1
Vaasan 894 1638 83,2
Lahden 233 425 82,4
Kuopion 533 905 69,8
Oulun 2531 3765 48,8
Helsingin 1536 2079 35,4
Tampereen 1830 2467 34,8
Turun 919 1226 33,4
Porin 308 406 31,8
Jyväskylän 1118 1108 -0,9
Seinäjoen xx 372 xx
Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä asukasta kohden vuosina 2000-2012
Kuopion seudulla
T&K –menot
nousivat
suhteellisesti
6:nneksi eniten vuosina
2000-2012
Kuopion seudun
T&K –menot
asukasta kohden
olivat
7:nneksi korkeimmat
vuonna 2012
Lähde: Tilastokeskus, tutkintorakenne Timo Aro 2014
SUMMA SUMMARUM Timo Aro 2014
Keskuskaupungin
näkökulma:
”Halutaan elää
kaupungista,
mutta ei kaupun-
gissa”
Kehyskunnan ja
reuna-alueen
näkökulma:
”Porilaisen ajattelumallin
mukaan maakunnallinen
yhteistyö tarkoittaa sitä,
että rahat pannaan
porilaiseen pärekoriin,
josta ne sitten jaetaan
porilaisen organisaation
kautta yhteisen hyvän
nimissä porilaisten
parhaaksi katsomalla
tavalla”
Timo Aro 2014
MONIPUOLINEN TOIMIALARAKENNE
YKSIPUOLINEN TOIMIALARAKENNE
HELPOSTI SIIRRETTÄVÄT TOIMINNOT
(esim. autojen ja kulkuneuvojen valmistus, ICT, perusmetallien
valmistus, massan ja paperituo-tannon valmistus, tutkimus ja
kehittäminen, rahoitus- ja vakuutus-palvelut, tietojenkäsittely)
VAIKEASTI SIIRRETTÄVÄT TOIMINNOT
(esim. elintarvikkeiden valmistus, metalli- ja mineraalituotteiden
valmistus, rakentaminen, majoitus- ja ravitsemustoiminta jne.)
++
--
+-
-+
HHI-INDEKSI ELI MONI-
PUOLISUUS-INDEKSI
SIIRETTÄVYYS-INDEKSI (gini –kerroin)
Lähde: Timo Aro 2014 Timo Aro 2014
Viisi kasvuetua tuottavaa tekijää
Alkuetu
Sijaintietu
Demografinen etu
Rakennettu eli strateginen
etu
Mentaalinen etu
Alueen kasvuedut
Timo Aro 2014
Suurten yli 100 000 asukkaan kaupunkiseutujen (13)
aseman muutos vuosina 2000-2012*
Aluetalous (bkt €/asukas
muutos %
2000/2011)
Kunnallis-
verot (verot
€/asukas
muutos %
2000/2012)
Kunta-
lainat (€/asukas/m
uutos %
2000/2012)
Työpaik-
kakehitys (työpaikko-
jen määrän
muutos %
2000/2011)
Työllisyys-
aste (muutos
%-yksikköä
2000/2012)
Työttö-
myysaste (muutos %-
yksikköä
2000/2012)
Väestön-
lisäys (promillea
1000
asukasta
kohden
2000-
2006/2007-
2012)
Muutto-
vetovoima (promillea
1000
asukasta
kohden
2000-
2006/2007-
2012)
Tutkinnon
suoritta-
neet (tutkinnon
suorittaneide
n muutos %-
yksikköä
2000/2012)
Akatee-
miset (akateemiste
n osuuden
muutos %-
yksikköä
2000/2012)
1.Vaasan
62,8
1. L-rannan
69,6
1. Porin
75,3
1. Jyväskylän
16,5
1. Kuopion
5,9
1. Porin
-5,5
1. Vaasan
35,7
1. Vaasan
18,8
1. Joensuun
10,4
1.
Tampereen
3,7
2. Seinäjoen
59,8
2. Kuopion
69,4
2. Seinäjoen
98,2
2. Oulun
16,0
2. Porin
5,2
2. Kuopion
-5,4
2. Seinäjoen
20,4
2. Porin
17,6
2. Seinäjoen
10,2
2. Helsingin
3,4
3. Kuopion
58,2
3. Porin
68,9
3. Turun
130,9
3.
Tampereen
15,9
3. H-linnan
4,9
3. Joensuun
-4,0
3. Porin
15,8
3. Kuopion
14,2
3. L-rannan
9,3
2. Oulun
3,5
4. Joensuun
46,0
4. Lahden
68,8
4. Lahden
131,2
4 .Kuopion
14,4
4. Vaasan
4,6
3. H-linnan
-4,0
4. Kuopion
14,7
4. Seinäjoen
10,4
4. H-linnan
9,1
4. Jyväskylän
3,1
5.Jyväskylän
44,8
5 .H-linnan
67,9
5. Joensuun
133,4
5. H-linnan
13,0
5. Seinäjoen
4,4
5. Vaasan
-3,3
5. Joensuun
10,4
5. Lahden
8,8
4. Jyväskylän
9,1
4. Vaasan
3,1
6.Turun
42,0
6.
Tampereen
64,9
6. Vaasan
142,8
6. Vaasan
12,3
6. Joensuun
4,1
6. Seinäjoen
-3,1
6. Lahden
6,9
6. Joensuun
5,3
6. Porin
8,9
6. Kuopion
2,9
8. Vaasan
63,4 %
12. Porin
1,5
11. Vaasan
8,2 %
13. Porin
1,5
*Analyysin tavoitteena on osoittaa kaupunkiseudun positio ja muutos vuosien 2000-2012 välisenä
aikana (sijoitus ei määräydy korkeimman arvon perusteella, vaan seudun muutos- tai kasvuprosentin perusteella) Timo Aro 2014
Ei paskempi! Timo Aro 2014
Mitä seuraa Etelä- ja Lounais-Suomen yhtenäisen
työssäkäyntialueen syntymisestä?
Yhtenäinen työssäkäyntialue:
• Noin tunnin vyöhyke tai matka-aika paikasta toiseen
• Kasvu- ja kehityskäytävät suurten keskusten välillä sekä
niiden imussa kasvavat vaikutusalueet
• Kehittyvät maantie-, rautatie- ja joukkoliikenneyhteydet
keskusten välillä, jotka johtavat ajan mittaan yhtenäisiin
asunto-, työ- ja palvelumarkkinoihin (enemmän Sotarauta
& Kostiainen 2008)
Tulevaisuuden laajentunut metropolialue tai
verkostometropoli, jossa alueen kaupungit ja
kaupunkiseudut kilpailevat
• Alueiden yleiseen kehitykseen, työhön ja
työpaikkakehitykseen ja koulutustarjontaan liittyvillä
kovilla tekijöillä,
• Asumiseen, asuin- ja elinympäristöihin ja asuinalueiden
markkinointiin liittyvillä vaihtoehtoisilla ratkaisuilla ja
• Pehmeisiin tekijöihin kytkeytyvillä asioilla (mainekuva,
yleinen ilmapiiri, vapaa-ajan mahdollisuudet,
tapahtumat, samaa elämäntyyliä edustavat viiteryhmät
jne.)
Timo Aro 2014 Lähde: Kuntaliitto
ALUEEN POTENTIAALINEN SAAVUTETTAVUUS JA VYÖHYKKEISYYS
Tulevat vyöhykkeiset suur-alueet työssäkäynnin, asutus- ja työpaikkakeskittymien ja liikkuvuuden näkökulmasta:
① Etelä- ja Lounais-Suomen työssäkäyntialue
② Pohjanmaiden työssäkäyntialue
③ Jyväskylän-Kuopion-Joensuun työssäkäyntialue
④ Oulun työssäkäyntialue
Kartta: Oulun yliopiston maantieteen laitos
Timo Aro 2014
ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEEN VYÖHYKKEISYYS
100 km
50 km
50 km
50 km 30 km
30 km
30 km
30 km
30 km
30 km 30 km
30 km
15 km
15 km
15 km 15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti:
Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa asukasta
Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta
Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta
Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2-keskusten noin 15 km kehällä asuu noin 600 000 asukasta
Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueilla asuu
noin 90 % koko maan väestöstä Korostaa uudenlaisen kansallisen kaupunki- tai
elinvoimapolitiikan tarvetta
Uusi vyöhykkeinen aluerakenne korostaa a) tarvetta kaupunkien, kaupunkiseutujen ja kaupunkivyöhykkeiden sopimuksellisille järjestelyille, b) kaksoiskaupunki –konseptien esiinnousua ja c) hallinnollisista rakenteista vapaita uudenlaisia toiminnallisia koalitioita.
15 km
30 km
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014
Kartta: Timo Widbom 2014
Timo Aro 2014
• Laajan, monipuolisen ja kasvavan työvoimapoolin
• Kasvavat kaupan, palveluiden ja asumisen markkinat
• Mahdollisuuden yhä erikoistuneempien palveluiden kehittämiseen ja tarjoamiseen
• Kehittyvät liikenneyhteydet; mahdollisuuden optimoida sijaintia tarpeen mukaan
• Kehittyvien korkeakoulujen osaamispohjan
• Imagohyötyä kehityksestä ja kasvusta
• Maankäytön suunnittelun, liikennejärjestelmien suunnittelun ja kaavoituksen kokonaisvaltaisempaa otetta?
Vyöhykkeiset suuralueet voivat tarjota yrityksille…
Lähde: Juha Kostiainen 2014. Timo Aro 2014
”Ne, jotka eivät ota riskiä, eivät voita” - Bilbaon pormestari Ibon Areson -
Timo Aro 2014
”Alueet eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan oikeiden asioiden tekemistä liian pitkään” - Mukaillen Doz ja Kosonen 2007 -
Timo Aro 2014
Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro
[email protected] www.timoaro.fi
@timoaro 045 6577890
Timo Aro 2014