Vihreiden visuaalisen ilmeen käyttöTässä oppaassa esitellään Vihreiden vuonna 2006 käyttöönotettu ja kesällä 2008 päivitetty ulkoasu. Ohjeita noudattamalla voidaan luoda vahva, erottuva ja moderni visuaalinen identiteetti Vihreille.

Visuaalinen ilme on tärkeä väline puolueen viestinässä. Johdonmukainen ohjeiston noudattaminen takaa luotettavan, modernin ja raikkaan imagoviestin sisältymisen kaikkiin materiaaleihin. Imagoviestin lisäksi yhtenäinen visuaalinen ilme luo kaikista Vihreiden mainoksista ja materiaaleista kokonaisuuden, joka lisää visuaalisen viestinnän tehokkuutta.

Tässä oppaassa esitetyt ohjeet ovat suuntaviivoja, joista ammattitaitoinen graafinen suunnittelija tms. voi poiketa perustellusta syystä saatuaan siihen luvan tilaajalta. Vihreä liitto rp:n valtakunnallisen viestinnän ja markkinoinnin tapauksessa lupa ohjeista poikkeamiseen pitää saada kampanjapäälliköltä tai viestintäpäälliköltä. Värien käytössä ei tule tehdä poikkeuksia ilman hyvin perusteltua syytä ja kampanjapäällikön lupaa.

Sisällysluettelo

1 Logo...................................................................................................................................3Ensisijainen logoversio.................................................................................................................................3Toissijainen logoversio.................................................................................................................................3

Mustavalkoiset logot..........................................................................................................................3Ensisijainen mustavalkoinen logoversio paperitulosteissa ja mustavalkopainotöissä...............................3Toissijainen mustavalkoinen logoversio paperitulosteissa ja mustavalkopainotöissä...............................4Harmaa väri..................................................................................................................................................4Musta väri....................................................................................................................................................4

Logon suoja-alue...............................................................................................................................4Logon muokkaaminen........................................................................................................................5

2 Brändiväri...........................................................................................................................5Brändivärin tiedot eri sävyjärjestelmissä.....................................................................................................5

3 Logoperhe..........................................................................................................................5Poikkeukset.......................................................................................................................................6Kaksikieliset logot........................................................................................................................................6Valtakunnallisten liittojen paikallisyhdistysten logot...................................................................................7

4 Fontit................................................................................................................................8Virallinen fontti.................................................................................................................................8Section-fontin neljä yleisintä leikkausta kirjaimistoineen ja numeroineen................................................8

Virallisen fontin sijasta otsikoissa käytettävä ilmainen fontti..............................................................9DejaVu Sans -fontin vihreiden ilmeessä käytettävät leikkaukset...............................................................9

Suositeltu leipätekstifontti painotuotteisiin.......................................................................................9Fontit verkkoympäristössä................................................................................................................10

5 Otsikko ja tekstityylit.........................................................................................................10Otsikkotasot.....................................................................................................................................11Pääotsikko (title)..........................................................................................................................................11Ensimmäisen tason otsikko (H1).................................................................................................................11Toisen tason otsikot (H2)...........................................................................................................................12Kolmannen tason otsikot (H3)....................................................................................................................12

Leipätekstin asetukset......................................................................................................................12Yhteenveto tekstityylien asetuksista.................................................................................................12

6 Tehostevärit......................................................................................................................13Värien käyttö otsikoissa....................................................................................................................13Ensisijainen tehosteväri.....................................................................................................................13Oranssi........................................................................................................................................................13

Toissijaiset tehostevärit....................................................................................................................14Sininen........................................................................................................................................................14Harmaa.......................................................................................................................................................14

7 Liitteet.............................................................................................................................15

1 LogoVihreä liitto rp:n logona toimii vihreä väri (Pantone 368 C) ja Section-fonteilla kirjoitettu puolueen nimi suomeksi (Section Black) ja ruotsiksi (Section Light). Liikemerkkiä ei varsinaisesti ole, vaan tekstilogoa käytetään sen sijaan.

Logosta on kaksi versiota, joita käytetään tarpeen mukaan. Ensisijainen on vihreällä taustalla oleva valkoinen teksti, jota käytetään aina yhdistettynä tekstiä selvästi suurempaan brändivihreään väripintaan. Ellei taitossa ole mielekästä käyttää brändiväriä pintana, käytetään logosta versiota, jossa teksti on vihreä ja tausta valkoinen.

Ensisijainen logoversio

Toissijainen logoversio

Mustavalkoiset logot

Mikäli tuotetaan materiaalia mustavalkoiseen painotuotteeseen, käytetään ensisijaisesti logoa, jossa teksti on tummanharmaata sävyä (ks. alla ) ja tausta on valkoinen. Joissain tapauksissa valkoinen teksti tummalla pohjalla on toimivampi, jolloin käytetään tekstiä selvästi suurempaa mustaa pintaa.

Mikäli painetaan esimerkiksi tekstiilejä mustavalkoisina, käytetään ensisijaisesti valkoista tekstiä mustalla pohjalla. Tekstiileissä tulee aina kun mahdollista käyttää vihreää brändiväriä.

Ensisijainen mustavalkoinen logoversio paperitulosteissa ja mustavalkopainotöissä

Toissijainen mustavalkoinen logoversio paperitulosteissa ja mustavalkopainotöissä

Huom! Näitä harmaan sävyjä käytetään vain kun lopputuote on mustavalkopainotyö tai -tuloste. Näitä arvoja käytetään myös mustien tekstien väriarvoina kun painetaan neliväripainokoneilla. Kun mustat sävyt ovat pelkkää mustaa väriä, eivät painolaattojen kohdistusongelmat vaikuta tekstin luettavuuteen.

Harmaa väri

Pantone Ei käytetä koskaan Pantone-väreissäCMYK (sanomalehtipaperi) C 00 M 00 Y 00 K 80CMYK (coated) C 00 M 00 Y 00 K 85RGB R 77 G 77 B 79

Musta väri

Pantone Pro BlackCMYK (sanomalehtipaperi) C 00 M 00 Y 00 K 100CMYK (coated) C 00 M 00 Y 00 K 100RGB R 0 G 0 B 0

Logon suoja-alue

Logon suoja-alueella tarkoitetaan aluetta logotekstin ympärillä, johon ei saa tulla mitään muuta elementtiä (esim. tekstiä tai kuvaa). Logon suoja-alue on logon ylä- ja alapuolella lihavoidun e-kirjaimen korkeus. Oikealla ja vasemmalla suoja-alue jatkuu lihavoidun e-kirjaimen leveyden verran. Suoja-alue on siis suhteellinen ja muuttuu tekstin koon muuttuessa.

Suoja-alueet mitataan yllä esitetyllä tavalla lihavoitua e-kirjainta mittatikkuna käyttäen.

Logon muokkaaminen

● Logoa ei saa koskaan muokata niin, että teksti rivittyy kahdelle riville.● Logon minimileveys on 40 mm. Leveys mitataan tekstistä.

2 BrändiväriVihreiden visuaalisen ilmeen perusta on “omenanvihreä” värisävy, jota pyritään käyttämään mahdollisimman suurina pintoina kaikessa markkinoinnissa ja materiaaleissa. Virallinen Vihreän puolueen väri Pantone-sävyjärjestelmässä on 368 C.

Mikäli täsmälleen oikean sävyn käyttäminen on mahdotonta, tulee suosia mahdollisimman oikeaa sävyä. Mikäli et ole varma, onko tarjolla oleva sävy riittävän oikea, ole yhteydessä puolueen kampanjapäällikköön. Alla on lueteltu mahdollisimman oikea sävy eri materiaaleilla ja värijärjestelmissä. Pantone 368 C on ensisijainen sävy, johon korvaavaa sävyä verrataan. (Erityisesti näytöillä värisävyt vaihtelevat paljonkin näyttöjen kalibroinneista riippuen.)

Värisävy kannattaa tarkistaa koevedoksesta aina kuin mahdollista (ks. painotyöntilaajan ohjelista oppaan lopusta). Erityisesti brändivihreän sävyn kohdalla tulee pyrkiä tarkistamaan painolaatu. Jostain syystä eri painotaloista tilattujen materiaalien sävyt ovat usein kaukana toisistaan. Virhesävyjen skaala on laaja ja kulkee sinivihreästä aina lähelle neonvihreää sävyä.

Pieniä eroja syntyy väistämättä materiaalien eroista johtuen. On kuitenkin erittäin tärkeää pyrkiä pitämään väripoikkeamat mahdollisimman pieninä.

Brändivärin tiedot eri sävyjärjestelmissä

Pantone (coated) 368 CCMYK (sanomalehtipaperi) C 60 M 0 Y 100 K 0CMYK (coated) C 70 M 0 Y 100 K 0RGB R 97 G 191 B 26 (#61bf1a)

Huom! Viereinen sävymalli on vain suuntaa-antava. Lopputulos riippuu näytön/tulostimen kalibroinneista ja paperista.

3 LogoperheVihreää ilmettä käytetään myös puolueen piirijärjestöjen, paikallisyhdistysten ja muiden jäsenjärjestöjen materiaaleissa. Piirijärjestön, paikallisyhdistyksen tai muun jäsenjärjestön logo muodostetaan yhdistyksen nimestä samalla tyylillä kuin puolueen logo:

● logotekstin alkuosa Section Black -fontilla● loppuosa Section Light -fontilla.

Fontti vaihtuu siinä kohdassa, joka erottaa yhdistyksen nimessä toimialueen (maantieteellisen alueen, ihmisryhmän tmv., jota yhdistys edustaa) ja sanan ”Vihreät” johdannaisineen:

● ”Paikkakunnan Vihreät”● ”Vihreä Paikkakunta”● ”Tehyn Vihreät”● ”Vihreät Vaivaiset”

Samaa logiikkaa noudatetaan myös kolmi- tai useampisanaisissa yhdistysten nimissä:

● ”Tämän Seudun Vihreät”● ”Paikkakunnan ja Kulmakunnan Vihreät”

Sana ”Vihreät” kirjoitetaan aina isolla alkukirjaimella, samoin logon muutkin substantiivit, kuten ”Seudun”. Lyhennettä ”ry” tai ”rf” ei käytetä logossa.

Logoissa kirjainten välistys on neljänneksen normaalifonttia tiiviimpi. Tiivistys saadaan Photoshopissa asettamalla tracking-arvoksi -25.

Esimerkkejä normaalisäännön mukaisista yhdistyslogoista:

Poikkeukset

Kaksikieliset logot

Pääsääntöisesti yhdistyslogoissa käytetään vain yhtä kieltä. Mikäli kaksikielinen logo on kuitenkin yhdistykselle tärkeä, se voidaan toteuttaa yleisestä linjasta poiketen kaksirivisenä:

● Ykköskielellä kirjoitettava yhdistyksen nimi tulee logoon pääriville samassa koossa ja samalla tyylillä kuin tavallisessakin yksirivisessä logossa: alkuosa Section Blackilla, loppuosa Section Lightilla.

● Kakkoskielellä kirjoitettava yhdistyksen nimi merkitään logoon yläriville, ykköskielisen nimen yläpuolelle, sen vasempaan reunaan tasattuna, Section Lightilla ja pienemmässä koossa.

Yläriville sijoitettavan kakkoskielisen nimen kokosuhde päärivillä olevaan ykköskieliseen nimeen tulee olla 3:5.

Esimerkkejä mahdollisista kaksikielisistä logoista:

Valtakunnallisten liittojen paikallisyhdistysten logot

Mikäli puolueen valtakunnallisten jäsenliittojen – tällä hetkellä Vihreiden Naisten ja Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton – paikallisyhdistykset käyttävät logoissaan puolueen ulkoasua, tulee nimet pituutensa vuoksi jakaa myös kahdelle riville:

● Pääriville merkitään, millaisesta yhdistyksestä on kyse – esim. ”Vihreät Naiset”, ”Vihreät Nuoret” tai ”Vihreät Nuoret ja Opiskelijat” – samassa koossa ja samalla tyylillä kuin tavallisessa yksirivisessä logossa: alkuosa Section Blackilla, loppuosa Section Lightilla.

● Yläriville merkitään yhdistyksen toimialue Section Lightilla ja pienemmässä koossa kuin päärivin teksti, päärivin tekstin vasempaan laitaan tasattuna.

Mikäli liittojärjestö käyttää puolueen ulkoasun sijasta omaa graafista ilmettään, se vastaa omien paikallisyhdistystensä ohjeistamisesta ilmeensä käyttöön.

Esimerkkejä mahdollisista valtakunnallisten liittojen paikallisyhdistysten logoista:

4 Fontit

Virallinen fontti

Puolueen virallisina fontteina käytetään Section-kirjainperhettä. Sectionista voidaan käyttää kaikkia tarjolla olevia optimoituja leikkauksia. Leikkauksista samassa logossa voidaan käyttää Light- ja Black-leikkauksia, kuten puolueen logossa. Muita leikkauksia käytetään aina yksin (pl. lihavoinnilla korostaminen leipätekstissä).

Section-fonttia käytetään lyhyissä teksteissä ja otsikoissa.

Section-fontin neljä yleisintä leikkausta kirjaimistoineen ja numeroineen

Section LightabcdefghijklmnopqrstuvwxyzåäöABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZÅÄÖ1234567890!@#£ $%&*()?€

Section BlackabcdefghijklmnopqrstuvwxyzåäöABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZÅÄÖ1234567890!@#£ $%&*()?€

Section MediumabcdefghijklmnopqrstuvwxyzåäöABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZÅÄÖ1234567890!@#£ $%&*()?€

Section Boldabcdefghijklmnopqrstuvwxyzåäö

ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZÅÄÖ1234567890!@#£ $%&*()?€

Edellä mainittujen lisäksi on käytössä kustakin esitellystä fontista kursivoitu leikkaus (Italic), kapiteelileikkaus (Caps) ja kursivoitu kapiteeli (CapsItalic).

Virallisen fontin sijasta otsikoissa käytettävä ilmainen fontti

Section on erikseen hankittava maksullinen fontti, johon puolueella on rajallinen määrä lisenssejä. Tästä johtuen virallista fonttia ei voida toimittaa kaikille paikallisjärjestöille ja ehdokkaille. Fontin haasteellisen käytettävyyden vuoksi on määritetty korvaava fontti, joka on ladattavissa ilmaiseksi. Fonttiperheen latauslinkki löytyy puolueen extranetin mediapankista.

Mikäli Section-fontteja ei syystä tai toisesta voida käyttää, käytetään niiden asemasta DejaVu Sans -kirjainperheen leikkauksia ExtraLight (DejaVu Sans ExtraLight), Condensed (DejaVu Sans Condensed) ja Condensed Bold (DejaVu Sans Condensed Bold). DejaVu ExtraLight korvaa Section Lightin, Condensed korvaa Section Mediumin ja Condensed Bold korvaa Section Bold ja Section Black -leikkaukset.

DejaVu-fontteja ei tule missään olosuhteissa käyttää puolueen tai jäsenjärjestön logon muodostamiseen. Tarvittaessa ne tulee tilata puoluetoimistolta (toimitusaika n. 5 työpäivää).

DejaVu Sans -fontin vihreiden ilmeessä käytettävät leikkaukset

DejaVu Sans ExtraLightabcdefghijklmnopqrstuvwxyzåäöABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZÅÄÖ1234567890!@#£€$%&*()?

DejaVu Sans CondensedabcdefghijklmnopqrstuvwxyzåäöABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZÅÄÖ1234567890!@#£€$%&*()?

DejaVu Sans Condensed BoldabcdefghijklmnopqrstuvwxyzåäöABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZÄÖÅ1234567890!@?#£€$%&*()?

Suositeltu leipätekstifontti painotuotteisiin

Pidemmissä teksteissä ei kannata käyttää otsikkoihin ja muihin lyhyisiin teksteihin optimoitua Section-fonttia. Leipätekstissä, eli pidempien tekstikokonaisuuksien fonttina suositellaan käytettäväksi DejaVu Serif -fonteista leikkausta Condensed (DejaVu Serif Condensed), jota on käytetty tässäkin oppaassa.

DejaVu Serif Condensed -fonttia käytetään ainoastaan pitkien tekstien leipätekstissä (Text body).

DejaVu Serif CondensedabcdefghijklmnopqrstuvwxyzåäöABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZÅÄÖ1234567890!@?#£€$%&*()?

Fontit verkkoympäristössä

Verkkoympäristössä käytettävien fonttien skaalaa rajoittaa se, että nettisivu voi näyttää vain sellaisia fontteja, jotka ovat käytössä nettisivuilla vierailijan koneella. Vain yleisimmät fontit, joiden voi olettaa olevan asennettuna useimmilla käyttäjillä, tulevat näin ollen kyseeseen. Tämän vuoksi onkin syytä määrittää nettisivuille useampi mahdollinen fontti paremmuusjärjestyksessä.

On myös huomattava, että PC-ja Mac-koneissa on asennettuna jonkin verran eri oletusfontit, eli sama fontti, joka tuntuu löytyvän jokaiselta PC-koneelta, ei välttämättä löydykään Mac-käyttäjiltä, ja päinvastoin. Tämäkin kannattaa huomioida nettisivujen mahdollisia fontteja määriteltäessä.

Puolueen nettisivuilla ja puolueen tarjoaman nettisivupaketin uusimmassa versiossa fontit on määritelty näin:

Ensisijainen fontti: Lucida GrandeToissijainen fontti: CalibriKolmas vaihtoehto: VerdanaNeljäs vaihtoehto: ArialViides vaihtoehto: HelveticaJos mitään näistä ei löydy: mikä tahansa päätteetön fontti (sans-serif)

CSS-määrityksenä tämä ilmaistaan:

font-family: "Lucida Grande", Calibri, Verdana, Arial, Helvetica, sans-serif;

5 Otsikko ja tekstityylitViimeistellyn visuaalisen ilmeen aikaansaaminen pidemmissä teksteissä edellyttää otsikoinnin ja tekstityylien johdonmukaista käyttöä. Tämä opas on ensimmäinen näiden ohjeiden mukaan toteutettu painotuote, ja sitä voi käyttää mallina muita taittoja tehtäessä.

Tässä esitetyt ohjeet ovat suuntaa antavia ja niistä voidaan poiketa perustellusta syystä.

Otsikkotasot

Otsikkotasoilla tarkoitetaan hierarkiaa, joka pää- ja eritasoisilla alaotsikoilla on. Tässä esitetään suositus puolueen fonttien, leikkausten ja fonttikokojen käytöstä eri otsikkotasoilla. Fonttien kokojen suhde on olennaisempi määritys kuin tässä esitetyt pikselikoot.

Pääotsikko (title)Pääotsikkoa käytetään julkaisun nimessä. Pääotsikon fonttina käytetään Section Light Caps -leikkausta, joka on kooltaan kolmanneksen suurempi kuin ensimmäisen otsikkotason fontti. Tässä julkaisussa pääotsikko on pistekokoa 48.

Fontin pistekoon ollessa 48 tulee ennen pääotsikkoa olla vähintään 48 pt (0,66”) ja otsikon jälkeen 24 pt (0,33”) verran tyhjää.

Alaotsikko (Subtitle)

Alaotsikkoa käytetään tarkentamaan koko julkaisun pääotsikkoa. Sitä käytetään vain pääotsikon alapuolella, ei itsenäisessä käytössä. Mikäli alaotsikkoa tarvitaan, sen fonttina käytetään Section Bold -leikkausta, joka on kooltaan 3/8 pääotsikosta. Tässä julkaisussa alaotsikko olisi siten pistekokoa 18.

Alaotsikon yläpuolelle ei jätetä tyhjää tilaa, jotta se ei olisi liian etäällä pääotsikosta. Alaotsikon jälkeen tulee jäädä alaotsikon pistekoon verran tyhjää. Jos alaotsikon pistekoko olisi 18, ennen alaotsikkoa jätettäisiin siis 0 pt ja sen jälkeen 18 pt (0,25”) verran tyhjää.

Ensimmäisen tason otsikko (H1)Ensimmäisen tason otsikkoa käytetään lukujen otsikoissa. Otsikkofonttina käytetään Section Light -leikkausta. Pistekooltaan ensimmäisen tason otsikossa käytetty fontti on neljänneksen pienempi kuin pääotsikon fontti ja kaksinkertainen seuraavan otsikkotason fonttiin verrattuna. Tässä julkaisussa ensimmäisen tason otsikkofontti on pistekokoa 36.

Ennen ensimmäisen tason otsikkoa, jonka pistekoko on 36, tulee olla 36 pt (0,50”) ja otsikon jälkeen 12 pt (0,17”) verran tyhjää.

Toisen tason otsikot (H2)

Toisen tason otsikkoja käytetään lukujen ensisijaisina alaotsikoina. Otsikkofonttina käytetään Section Bold -leikkausta. Pistekooltaan otsikossa käytetty fontti on puolet pienempi kuin ensimmäisen tason otsikon fontti ja puolet kolmannen tason otsikon fonttia suurempi. Tässä julkaisussa toisen tason otsikot ovat pistekokoa 18.

Ennen toisen tason otsikkoa, jonka pistekoko on 18, tulee olla 18 pt (0,25”) ja otsikon jälkeen 9 pt (0,13”) verran tyhjää.

Kolmannen tason otsikot (H3)

Kolmannen tason otsikkoa käytetään lukujen alimman tason alaotsikkona. Otsikkofonttina käytetään Section Black -leikkausta. Pistekooltaan otsikossa käytetty fontti on kolmanneksen pienempi kuin toisen tason otsikon fontti. Tässä julkaisussa kolmas otsikkotaso on pistekokoa 12.

Ennen kolmannen tason otsikkoa, jonka pistekoko on 12, tulee olla 12 pt (0,17”) ja otsikon jälkeen 8 pt (0,11”) verran tyhjää.

Leipätekstin asetukset

Lyhyessä leipätekstissä käytetään Section Light -fonttia (jouduttaessa turvautumaan korvaaviin fontteihin Section Lightin vastineena toimii DejaVu Sans ExtraLight). Pidemmissä leipäteksteissä käytetään DejaVu Serif Condensedia.

Section-fonttia käytettäessä leipäteksti on pistekooltaan saman suuruinen kuin kolmannen tason otsikko. DejaVu-fonttia käytettäessä pistekoko on (fonttien kokoeroista johtuen) kymmenesosan kolmannen tason otsikkoa pienempi, pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun. Eli jos kolmannen tason otsikko on pistekooltaan 12, DejaVu Serif Condensed -fontilla toteutettu leipäteksti olisi kooltaan 11 pt, kuten tässä oppaassa.

Lisäksi DejaVu-fonttia käytettäessä tulee leipätekstin rivivälin olla 1,1 (suhteellisesti määriteltynä riviväli on tällöin 110%), jotta rivit eivät pakkautuisi liian tiiviisti.

Leipätekstissä, jonka pistekoko on 12 (DejaVu-fontilla 11), jätetään ennen kappaleen alkua 4 pt (0,06”) ja jälkeen 8 pt (11”) tyhjää tilaa.

Yhteenveto tekstityylien asetuksista

Oheiseen taulukkoon on koottu yhteenveto edellä kuvatuista otsikoiden ja leipätekstin asetuksista. “Koko” on ilmaistu prosentteina ja se viittaa siihen, kuinka suuri kyseinen otsikko on pistekooltaan suhteessa peruskokoon, eli leipätekstin (ja kolmannen tason otsikon) kokoon.

Sarakkeet “tyhjää ennen” ja “tyhjää jälkeen” kertovat, kuinka paljon tyhjää tilaa tulee olla kyseistä tekstityyliä olevan otsikon/kappaleen edellä ja jäljessä. Tämä on ilmaistu murtolukuna, joka viittaa itse tekstityylin kokoon. Esimerkiksi kakkostason otsikkoa ennen tulee olla 1/1 otsikon pistekoosta tyhjää tilaa ja otsikon jälkeen tyhjää tulee jättää 1/2 otsikon pistekoosta. Jos kakkostason otsikko olisi siis kooltaan 18 pt, sitä ennen tulisi olla tyhjää 18 pistettä ja jälkeen 9 pistettä.

Tekstityyli Fontti KokoTyhjää ennen

Tyhjää jälkeen

Pääotsikko Section Light Caps 400% 1/1 1/2Alaotsikko Section Bold 150% 0 1/1Ensimmäisen tason otsikko (H1) Section Light 300% 1/1 1/2Toisen tason otsikko (H2) Section Bold 150% 1/1 1/2Kolmannen tason otsikko (H3) Section Black 100% 1/1 2/3Leipäteksti (lyhyessä tekstissä) Section Light 100% 1/3 2/3Leipäteksti (pitkässä tekstissä) DejaVu Serif Condensed (riviväli 1,1) 90% 1/3 2/3

6 TehosteväritVihreän brändivärin rinnalla voidaan käyttää selvästi pienempinä määrinä kolmea tehosteväriä. Tehosteväreistä ensisijainen on lämmin oranssi, jota voidaan käyttää väripintoina. Sinistä ja harmaata tehosteväriä tulee käyttää pääsääntöisesti otsikkoväreinä värillisissä julkaisuissa ja sähköisissä materiaaleissa.

Tehostevärejä käytettäessä tulee yhdellä kertaa näkyvässä kokonaisuudessa käyttää vain yhtä kolmesta mahdollisesta sävystä. Tehostevärejä käytetään vain sellaisissa materiaaleissa. joissa on brändivihreitä (Pantone 368C) väripintoja tai joissa vihreys on muutoin hallitseva sävy.

Värien käyttö otsikoissa

Otsikoissa voidaan käyttää tehostevärejä ja brändiväriä. Tehostevärejä otsikoissa käytettäessä tule noudattaa yleisiä tehosteväreistä esitettyjä sääntöjä. Eli jos materiaalissa on käytetty sinistä ja vihreää, otsikoissa ei enää voi käyttää harmaata tai oranssia.

Ensisijainen tehosteväri

Ensisijainen tehosteväri on oranssi. Oranssia sävyä käytetään väripintoina ja otsikoissa sekä kuvituskuvia valittaessa. Väripintana käytettäessä oranssin värialueen pinta-alan suhde brändivihreään pintaan saa olla korkeintaan 1:5.

Oranssi

Pantone 165CMYK (sanomalehtipaperi) C 00 M 76 Y 100 K 0CMYK (coated) C 00 M 76 Y 100 K 0RGB R 249 G 99 B 2 (#f96302)

Toissijaiset tehostevärit

Toissijaisina tehosteväreinä voidaan käyttää alla määritettyjä sinistä ja harmaata. Näitä värejä ei pääsääntöisesti käytetä väripintoina. Toissijaisten tehostevärien käyttötarkoitus on erityisesti otsikot ja niitä voidaan käyttää kuvituskuvien yleissävyinä.

Sininen

Pantone 306CMYK (sanomalehtipaperi) C 100 M 8 Y 0 K 6CMYK (coated) C 76 M 0 Y 5 K 0RGB R 0 G 187 B 231

Harmaa

CMYK (sanomalehtipaperi) C 00 M 00 Y 00 K 80CMYK (coated) C 00 M 00 Y 00 K 85RGB R 77 G 77 B 79

7 Liitteet1. Ohjeita ja suosituksia painotyön ostajalle ja tekniset laatusuositukset (Graafinen teollisuus ry / VTT tietotekniikka)

http://www.graafinenteollisuus.fi

2. Opas hyvän sanomalehti-ilmoituksen toteutukseen (Sanomalehtien liitto)

Välttämätön ohje kaikille lehti-ilmoituksen tekijöille.

http://www.sanomalehdet.fi

3. Sanomalehtien ja Kärkimedian käyttämä ICC-värinhallintaprofiili (Sanomalehtien liitto)

Varmista lehti-ilmoituksen värit kohdalleen käyttämällä sanomalehtialan standardoitua väriprofiilia (lisää tietoa väriprofiileista yllämainitussa Sanomalehtien liiton ilmoitusoppaassa).

http://www.sanomalehdet.fi